Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus Seudun kuntien asuntoryhmä Sisältö:

Transkriptio

1 Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

2 Jyväskylän seutu -asuntokatsaus Seudullinen yhteistyö asuntoasioissa Jyväskylän seudun viisi nykyistä tai entistä kuntaa (Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta, Laukaa, Muurame ja Säynätsalo) ovat harjoittaneet tiivistä lainoitus- ja muuta asuntopoliittista yhteistyötä 1990-luvun alusta lähtien. Vuonna 2000 yhteistyön piiriin tulivat myös ns. kauluskunnat, Hankasalmi, Korpilahti, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen. Vuoden 2004 alusta nämä yhdeksän kuntaa ovat muodostaneet Jyväskylän seutukunnan, jonka väestöpohja on noin ja pinta-ala km 2, josta maata km 2. Säynätsalo liittyi Jyväskylään 1993 ja Jyväskylän kaupunki, maalaiskunta ja Korpilahti yhdistyivät Jyväskylän kaupungiksi Asuntoyhteistyön välittömänä tavoitteena oli alun perin turvata riittävä lainoitus myös näille kauluskunnille, jotka kokonsa puolesta eivät yksin olleet kilpailukykyisiä ARAlainoituksessa. Nykyisin lähtökohtana on näkemys, että yhdistämällä seitsemän kunnan voimat saavutetaan synergiaetuja mm. neuvonta- ja muissa viranomaistehtävissä ja pystytään yhdessä tarjoamaan yhä useammalle sopiva asumisvaihtoehto. Myös erityisryhmien asuntoasiat nousevat tärkeiksi mm. väestön ikääntymisestä johtuen. Tavoitteena on myös Jyväskylän ydintä ympäröivien kuntakeskusten, taajamien ja maaseutualueiden asumispalvelujen laadukkuus ja sitä kautta myös koko kasvukeskusseudun elinvoimaisuuden edistäminen. Tässä katsauksessa kuvataan alueen asuinoloja ja asuntomarkkinoita sekä esitetään tuotantotarpeet. (Lähteet: Tilastokeskus, ARA, kunnat). 2 Alueen asunto-olot Talotyypiltään ja hallintamuodoltaan alueen asunnot jakautuvat selkeästi sijaintinsa mukaisesti: Jyväskylän asuntokanta on hyvin kerrostalo- ja vuokra-asuntovaltaista. Asutukseltaan harvemmissa kunnissa nämä piirteet luonnollisesti vähenevät. Vuokra-asuntojen osuus Jyväskylässä on maan korkeimpia, mihin osaltaan vaikuttaa opiskelijoiden suuri määrä. Muiden kuntien asuntokannat eivät eroa merkittävästi maan vastaavista keskiarvoista. Taulukko 1. Väestö ja väestöntiheys sekä asuntokanta Väestö Muutos vuonna 2012 Asukkaita per km2 Asuntoja Okasuntoja (%) Vuokraasuntoja n. Hankasalmi , Jyväskylä , Laukaa , Muurame , Petäjävesi , Toivakka , Uurainen , Yhteensä

3 Jyväskylän seutu -asuntokatsaus Taulukko 2. Asuntokunnat ja asuinolot Asuntokuntia Keskikoko Neliömetriä/ asunto Ahtaasti asuvia % Puutteellinen varustus % Hankasalmi ,12 87,1 10,4 22,1 Jyväskylä ,99 71,5 8,2 4,8 Laukaa ,39 91,8 11,5 12,3 Muurame ,46 93,0 9,9 8,1 Petäjävesi ,23 87,9 12,0 23,5 Toivakka ,27 89,0 13,0 23,5 Uurainen ,59 94,5 14,8 18,7 Yhteensä ,07 75,8 8,9 7,1 Koko maan asuntokuntien keskikoko oli 2,07, ja asuntojen keskipinta-ala oli 79,0 neliömetriä. Normin 4 (enemmän kuin yksi henkilö per huone, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun) mukaan ahtaasti asuvia asuntokuntia oli koko maassa 8,9 prosenttia. Puutteellisesti varustettuja asuntoja oli koko maassa 8,6 prosenttia (asunnosta puuttuu peseytymistilat ja/tai keskus- tai sähkölämmitys) vuoden 2012 alussa. Kuvio 1. Yhden ja kahden henkilön asuntokuntien % -osuus Koko maassa oli yhden henkilön asuntokuntien osuus 41 ja kahden 33 prosenttia. Väestön ikääntyessä vanhusasuntokuntien asuinoloihin joudutaan panostamaan entistä enemmän. Seuraavassa kuvataan ikäihmisten määrää ja arvioidaan tilannetta vuonna 2020.

4 Jyväskylän seutu -asuntokatsaus Taulukko 3. Yksin asuvat yli 65- ja yli 75-vuotiaat ja heidän osuus asuntokunnista Yli 65-vuotiaat yksin asuvat Osuus % kaikista yli 65-v. asuntokunnista Yli 75-vuotiaat yksin asuvat Osuus % kaikista yli 75-v. asuntokunnista Hankasalmi , ,9 Jyväskylä , ,2 Laukaa , ,8 Muurame , ,9 Petäjävesi , ,7 Toivakka 82 40, ,5 Uurainen 70 32, ,5 Yhteensä , ,2 Kuvio 2. Yli 65-vuotiaiden % -osuus väestöstä vuonna 2012 ja ennuste vuodelle Asuntomarkkinat Taulukko 4. Poikkileikkaus Ara- vuokra-asuntojonoista ja asunnon saaneet ruokakunnat Jono 15. marraskuuta Asunnon sai Hankasalmi Jyväskylä Laukaa Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen

5 Jyväskylän seutu -asuntokatsaus Yhteensä Seudun vuokratasoon vaikuttavat merkittävästi Jyväskylän keskeisten alueiden pienten asuntojen korkeat vuokrat. Jyväskylässä kaikkien vuokra-asuntojen neliövuokra oli vuoden 2012 lopulla keskimäärin 11,00 /m 2. Vapaarahoitteisten vuokrasuhteiden neliövuokra oli Jyväskylässä 11,62 /m 2 ja aravavuokra-asuntojen 10,34 /m 2. Uusien asumisoikeuskohteidenkin hoitovastikkeet ovat lähelle keskivuokratasoa. Taulukko 5. Kuntien ns. normaalit arava- ja korkotukivuokra-asunnot Asuntoja 2012 Keskivuokra /m 2 /kk, 2012 Vuosimuutos 2012 Käyttöaste 2012 Hankasalmi 255 8,46 3,7 % 87,0 % Jyväskylä ,99 3,4 % 97,4 % Laukaa 663 9,72 3,5 % 97,8 % Muurame 617 9,54 3,2 % 92,8 % Petäjävesi 286 8,87 5,9 % 92,6 % Toivakka 72 8,10 1,3 % 98,0 % Uurainen *) 134 8,17 0,2 % 97,9 % *) tiedot vuodelta 2011 Opiskelija-asuntomarkkinoilla tilanne on hallinnassa kysynnän tasoituttua runsaan tarjonnan, uustuotannon ja perusparannusten valmistumisien myötä. Nuoriso- ja palveluasunnot Oy on puolestaan panostanut paljon oman sektorinsa tarjontaan ja on laajentanut tuotantoaan myös muiden kuin nuorten asuntoihin. Asunnottomia (ulkona, laitoksissa, sukulaisten luona jne. asuvia) on alueella noin 159. Valtaosa määrästä koostuu jyväskyläläisistä sukulaisten ja tuttavien luona asuvista. Jyväskylä oli mukana valtakunnallisessa pitkäaikaisasunnottomuuden puolittamishankkeessa, Paavo I ja nyttemmin myös sen jatkohankkeessa Paavo II. Hankkeiden avulla pitkäaikaisasunnottomuutta on saatu puolitettua. Taulukko 6. Osakeasuntojen myyntihinnat 2012 sekä kaupat /m2 Vuosimuutos Hankasalmi 814 3,1 % Jyväskylä ,3 % Laukaa ,2 % Muurame ,1 % Petäjävesi ,4 % Toivakka ,0 % Uurainen Yhteensä

6 Jyväskylän seutu -asuntokatsaus Asuntorakentaminen Jyväskylän seudun asuntorakentamisen volyymi on ollut pitkään suhteellisesti maan huipputasoa. Tämän on mahdollistanut pitkälti valtion tukema tuotanto. Kuvio 3. Seudulla alkanut ARA -tuotanto Vuonna 2012 alkanut ARA -tuotanto oli seudulla 538 asuntoa Taulukko 7. Uustuotanto , 2012 ja vuosituotantoarvio Asuntotuotanto Josta ok- ja rivitaloasuntoja Tuotanto per henkeä Tuotanto 2012 Tuotantoarvio Hankasalmi Jyväskylä Laukaa Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Yhteensä

7 Jyväskylän seutu -asuntokatsaus Väestönmuutokset ja muuttoliike Seudun väkiluvun kasvu oli vuosina keskimäärin vuodessa. Tästä kertyi keskimäärin Jyväskylään ja 364 seudun muihin kuntiin. Kuvio 4. Jyväskylän seudun väkiluvun muutokset

8 Jyväskylän seutu -asuntokatsaus Nettomaassamuutot ikäryhmittäin ja maiden väliset nettomuutot Yhteensä Hankasalmi Maiden väliset Jyväskylä Laukaa Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Yhteensä Jyväskylän ulkomaalaiset ja jyväskyläläiset ikäryhmittäin Yhteensä Ulkomaalaiset (lkm) Ulkomaalaiset (%) 14,6 80,8 4,6 100 Jyväskyläläiset (%) 16,2 68,5 15,4 100 Kuntien välinen muuttoliike muuton suunnan mukaan 2011 Hankasalmi Jyväskylä Laukaa Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Koko seutu Muu kunta Tulo - Hankasalmi Tulo - Jyväskylä Tulo - Laukaa Tulo - Muurame Tulo - Petäjävesi Tulo - Toivakka Tulo - Uurainen Yhteensä Esimerkiksi Laukaaseen muutti Hankasalmelta 21 henkilöä, Jyväskylästä 682 jne. Nettomuutot 2011 Hankasalmi Jyväskylä Laukaa Muurame Petäjävesi Lähtö- Toivakka Uurainen Koko seutu Muu kunta Tulo - Hankasalmi Tulo - Jyväskylä Tulo - Laukaa Tulo - Muurame Tulo - Petäjävesi Tulo - Toivakka Tulo - Uurainen Yhteensä Esimerkiksi Hankasalmelle muutti Jyväskylästä 1 henkilö enemmän kuin päinvastoin jne. Vuonna 2011 nettomuuttoja oli seudulla 523. Koko maa Koko maa

9 Jyväskylän seutu -asuntokatsaus Katsaus seudun asuntomarkkinoihin vanhojen osakeasuntojen myyntimäärä on pysynyt lähes samalla tasolla vuodesta 2006 alkaen lukuun ottamatta vuoden 2008 pientä notkahdusta. Vuonna 2012 asuntokauppojen määrä kasvoi aiempaa enemmän ennakoiden tulevia vuoden 2013 verouudistuksia. uusien vapaarahoitteisten kerros- ja rivitalojen aloitukset ovat nousseet vuodesta 2008 alkaen merkittävästi myynnissä olevien uusien vapaarahoitteisten asuntojen määrä on pudonnut hieman edellisvuoden noin 520 asunnosta noin 418 asuntoon mutta valmiiden asuntojen varantoa on enemmän kuin edellisvuonna asuntolainojen korot ovat pysytelleet alhaisella tasolla vuodesta 2009 lähtien, mikä osaltaan on pitänyt asuntokaupan hyvällä tasolla ja asuntojen hintatason suhteellisen korkealla tasolla nousujohteisena rakennuslupia myönnettiin seudulla uudisrakentamiseen viime vuonna asunnolle vuonna 2012 ARA uustuotantoa alkoi 548 asuntoa, kun se edellisvuonna oli 121 asuntoa uuden ARA tuotannon alkaminen on riippuvainen valtion linjauksista ja vaatii kunnilta aktiivisia toimenpiteitä. Vuonna 2012 ARA tuotannosta päätöksiä saaneiden kohteiden aloitus siirtyi eri syistä vuodelle 2013 ja on odotettavissa ettei ARA tuotannolle ole tulossa niin suurta määrää päätöksiä kuin vuonna vuokra-asuntomarkkinat ovat säilyneet suhteellisen kireinä, pieniä asuntoja kysytään jatkuvasti enemmän kuin niitä on tarjolla asumisoikeusasuntojen kysyntä jatkuu vilkkaana, erityisesti varttuneemmasta väestä yhä useampi hankkii asumisoikeusasunnon