Tilastokatsaus 2005:12
|
|
- Outi Kouki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tilastokatsaus 2005:12 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus Katsauksen laatija: Elina Parviainen, puh sähköposti: B19: 2005 ISBN , ISSN Vantaan asukaskysely 2005 Väestörakenne Viime vuosina vilkastuneen asuntorakentamisen ansiosta Vantaan vanhat asuinalueet ovat täydentyneet, mutta myös kokonaan uusia asuinalueita on syntynyt. Asukaskyselyn 1 avulla haluttiin saada lisätietoa uusien asuntojen asukkaista sekä heidän mielipiteistään asumisen laadun ja asumisviihtyvyyden suhteen. Kyselyyn vastanneet jaoteltiin kolmeen pääryhmään: Kartanonkoskella, kerrostaloalueilla ja pientalovaltaisilla alueilla asuviin 2. Kartanonkoskella ja kerrostaloalueella asuvat jaoteltiin vielä erikseen kerros- ja pientaloissa asuviin. Tämä tilastokatsaus perustuu em. kyselyn tuloksiin ja painopiste on asukkaissa: keitä he ovat, miten he asuvat ja missä he käyvät töissä. Kyselyyn vastanneita verrataan tietyiltä osilta myös koko Vantaan väestöön. Kyselyn asuntokuntien asukkaista ( vuotiaat vastaajat ja heidän puolisonsa) 54 prosenttia oli naisia. Naisten osuus oli suurin Kartanonkosken ja kerrostaloalueiden kerrostaloissa ja pienin pientalovaltaisilla alueilla. Asukkaiden keski-ikä oli 39 vuotta. Kartanonkoskelaiset olivat keskimäärin jonkun vuoden nuorempia kuin muilla alueilla asuvat. Vantaan vuotiaiden asukkaiden keski-ikä oli 43 vuotta ja naisten osuus 51 prosenttia. Taulukko 1. Vastaaja-asuntokuntien aikuisjäsenet sukupuolen ja keski-iän mukaan Sukupuoli / ikä Pientaloalueet Nainen () Mies () Sukupuoli yht. () Iän keskiarvo 35,6 37,0 41,7 41,8 40,2 Asukkaita yht. (lkm) Kaupungin tilasto- ja tutkimusyksikön tekemä kysely lähetettiin vuoden 2005 elo-syyskuussa 1200:lle vantaalaiselle asuntokunnalle, jotka asuivat vuoden 2000 jälkeen valmistuneissa asunnoissa. Vastaajat asuivat joko täydennysrakentamisen kohteena olevalla vanhalla asuinalueella tai kokonaan uudella asuinalueella. Kysely perustui sekä asuntokuntien että asuntokunnan vastaajien valinnan osalta satunnaisotantaan. Vastauslomakkeita palautettiin kaikkiaan 661 kappaletta, joten vastausprosentiksi tuli 55. Aineisto oli edustava tärkeimpien taustamuuttujien suhteen. Aiheesta ilmestyy myöhemmin kaksi muutakin tilastokatsausta, joista toinen käsittelee asukkaiden muuttoliikettä ja toinen asumiskustannuksia. Aineistosta kootaan myös laajempi selvitys, jossa kyselystä saatuja tuloksia tarkastellaan syvemmin. 2 ella tarkoitettiin tässä kyselyssä kaupunginosaa, jonka asunnoista yli 50 prosenttia sijaitsi kerrostaloissa. Näiltä alueilta kyselyyn otettiin mukaan sekä kerros- että pientaloasuntokuntia. Pientalovaltaisten alueiden ryhmään valittiin kaupunginosat, joiden asunnoista vähintään 75 prosenttia oli pientaloissa. Näiltä alueilta kyselyyn otettiin mukaan vain pientaloasuntokuntia. Taulukoissa ja kuvioissa aluetta nimitetään pientaloalueeksi.
2 Kuvio 1. Asuntokunnat siviilisäädyn mukaan (eronneet sisältävät asumuserossa olevat) 2 Pientaloalueet Naimaton Avoliitto Avioliitto Eronnut Leski Kotitalouksien koko Puolet vastaajista oli naimisissa. Sekä naimattomia että avoliitossa asuvia vastaajia oli viidennes. Eronneita oli joka kymmenes vastaaja ja vain pari prosenttia oli leskiä. illa asui selvästi enemmän naimattomia ja vähemmän naimisissa olevia kuin pientaloalueilla. Myös eronneiden osuus oli kerrostaloalueilla suurempi. Avoliitossa asuvien määrässä ei ollut suuria eroja alueiden kesken. Kyselyyn vastanneista yksin asuvia oli neljännes. Avo- ja aviopareja oli kaksi kolmasosaa, joista hieman yli puolella oli lapsia. Yksinhuoltajia oli alle kymmenesosa. iden väliset erot olivat ymmärrettävästi suuret. Kerrostalojen asukkaista valtaosa oli yksin asuvia tai lapsettomia pariskuntia. Pientaloalueilla yleisin perhetyyppi oli puolestaan avo- ja avioparit, joilla oli lapsia. Yksinhuoltajien osuus oli kaikilla alueilla melko samanlainen. Kuvio 2. Asuntokunnat perhetyypin mukaan Pientaloalueet Yksin asuva Avo- tai aviopari ilman lapsia Avo- tai aviopari ja lapsia Äiti / isä ja lapsia Asuntokuntien kokoa voidaan tarkastella myös talouksissa asuvien henkilöiden määrän perusteella. Tutkimukseen osallistuneista talouksista puolet oli kahden tai kolmen henkilön asuntokuntia. Neljä henkilöä tai enemmän asui 25 prosentissa talouksista ja saman verran oli myös yksin asuvia. Vantaan kantaväestössä yksin asuvien osuus (36 ) oli suurempi ja vähintään nelihenkisten perheiden osuus oli pienempi (16 ) kuin kyselyn kohdejoukossa. Kahden ja kolmen henkilön asuntokuntien osuuksissa ei ollut eroa. iden väliset erot kotitalouden koon suhteen olivat hyvin samantyyppiset kuin perherakenteessa: suurimmat perheet löytyivät pientaloalueilta ja pienimmät kerrostaloalueilta.
3 3 Pientalovaltaisilla alueilla korostui nelihenkisten perheiden suuri määrä (42 ). Kartanonkosken pientaloissa nelihenkisten perheiden osuus oli kolmanneksen ja kerrostaloalueiden pientaloissa puolet pienempi. Pientaloalueiden välille ei kuitenkaan syntynyt eroa viisihenkisten tai sitä suurempien perheiden määrissä. Näiden perheiden osuus oli kymmenesosa kaikilla kolmella pientaloalueella. Taulukko 2. Asuntokunnat henkilöluvun mukaan Asuntokuntien henkilömäärä Pientaloalueet 1 henkilö henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä Yhteensä () Yhteensä (lkm) Asumismuodot Vastaaja-asuntokunnista lähes 60 prosenttia asui omistusasunnoissa, 32 prosenttia vuokraasunnoissa ja loput asumisoikeusasunnoissa. iden väliset erot olivat melko suuret. Pientaloalueilla valtaosa asunnoista oli omistusasuntoja, kun taas kerrostaloalueilla asuntokanta jakaantui hallintamuodoittain hieman tasaisemmin. Koko Vantaalla tilanne oli samankaltainen. Vuonna 2003 kaikista Vantaan asunnoista omistusasuntoja oli 53 prosenttia, vuokra-asuntoja 37 prosenttia ja asumisoikeusasuntoja neljä prosenttia. Pientaloissa omistusasuntoja oli lähes 80 prosenttia, kun kerrostaloissa vastaava osuus oli puolet pienempi. Kyselyn pientalovaltaisilla alueilla omistusasunnoissa asui peräti 95 prosenttia vastaajista. Kartanonkosken pientaloissa omistusasuntoja oli 81 prosenttia ja kerrostaloalueiden pientaloissa 70 prosenttia. Kartanonkosken ja kerrostaloalueiden kerrostaloissa omistusasunnoissa asuvien osuus oli sama, reilu kolmasosa, mutta vuokra-asunnoissa asuvien osuuksissa oli eroa. Kartanonkosken kerrostaloissa vuokra-asunnoissa asuvia oli hieman yli 40 prosenttia, kun muilla kerrostaloalueilla heitä oli 55 prosenttia. Pientaloalueilla vuokraasunnoissa asuvien määrä vaihteli parista prosentista kahdeksaan prosenttiin. Kartanonkosken kerrostaloissa asumisoikeusasuntojen osuus oli viidenneksen. en pientaloissa asumisoikeusasuntojen osuus oli selvästi pienempi. Muilla kerrostaloalueilla tilanne oli päinvastainen, sillä suurin osa asumisoikeusasukkaista asui pientaloissa. iden pientaloista asumisoikeusasuntoja oli runsas 20 prosenttia, kun kerrostaloista oli vain kuusi prosenttia. Asuntotyypin mukaan tarkasteltuna vastaajista yli puolet asui kerrostaloissa, vajaa kolmasosa omakoti- tai paritaloissa ja reilu kymmenesosa rivitaloissa. Kaikissa Vantaan asunnoissa kerrostaloasuntojen osuus oli hieman suurempi (62 vuonna 2003) ja omakoti- ja paritalojen osuus oli hieman pienempi (24 ). Kyselyn pientaloalueet erosivat selvästi toisistaan asuntokannan suhteen. Pientalovaltaisilla alueilla asunnoista 90 prosenttia oli omakoti- tai paritaloja, joista paritalojen osuus oli kolmannes. iden pientaloista omakoti- tai paritaloja oli puolet, mutta paritalojen osuus oli yhtä suuri kuin omakotitalojen.
4 4 Kartanonkosken pientaloalueella vain kymmenesosa asunnoista sijaitsi omakoti- tai paritalossa. Vallitsevin asuntotyyppi oli rivitalo, joita oli 90 prosenttia alueen asunnoista. Rivitalojen osuus kahdella muulla pientaloalueella oli selvästi pienempi: kerrostaloalueilla puolet pientaloista oli rivitaloja ja pientalovaltaisilla alueilla kymmenesosa. Taulukko 3. Asunnot hallintaperusteen ja asuntotyypin mukaan Hallintaperuste () Yhteensä Asuntotyyppi () Yhteensä Omistusasuntasuntasunto Vuokra- ASO- Oma- Pari- Rivi- Kerros- Muu () (lkm) kotitalo talo talo talo Muu () (lkm) Pientaloalueet Asuntojen koko Vastaajien asunnot olivat kooltaan keskimäärin 89 neliömetriä. Kartanonkosken ja muiden alueiden kerrostaloasuntojen keskikoko oli sama, noin 60 neliömetriä, mutta pientaloasuntojen keskikoossa oli eroja. Isoimmat asunnot sijaitsivat pientalovaltaisilla alueilla, joilla asuntojen keskikoko oli 141 neliömetriä. iden olivat keskimääräiseltä kooltaan 108 neliömetriä ja pienimpiä pientaloasunnot olivat Kartanonkoskella, keskimäärin 94 neliömetriä. Vantaan koko asuntokannan keskikoko (73 m² vuonna 2003) oli selvästi pienempi kuin vastaajien asunnoissa. Kerrostaloasuntojen keskikoossa ei ollut eroa, mutta olivat koko Vantaalla (95 m²) keskimäärin pienempiä kuin kyselyn pientalovaltaisilla alueilla tai kerrostaloalueiden pientaloissa. Rakentamisaika näkyy asuntojen keskikoon erossa, sillä uudemmat ovat yleensä suurempia kuin aiemmin rakennetut. Taulukko 4. Asunnot keskikoon, asumisväljyyden ja huoneluvun mukaan Asunnon keskikoko (m2) Asumisväljyys (m2) 1 h 2 h 3 h 4 h 5- h () Huoneluku () Yhteensä (lkm) 93,8 30, ,8 29, ,7 36, ,6 32, Pientaloalueet 141,1 42, Vastaajien asunnoista reilu kolmasosa oli yksiöitä tai kaksioita. Vajaa puolet asunnoista oli kolmioita tai neliöitä ja tätä isompia asuntoja oli viidennes. Koko Vantaan asuntokannassa yksiöiden ja kaksioiden osuus oli suurempi (45 vuonna 2003) ja vähintään viiden huoneen kokoisten asuntojen osuus oli pienempi (9 ).
5 5 Kyselyn kerrostaloalueet olivat hyvin samankaltaisia asuntojen huoneluvun suhteen: puolet asunnoista oli kaksioita, noin kolmasosa kolmioita ja kymmenesosa yksiöitä. Myös Kartanonkosken ja kerrostaloalueiden olivat hyvin samanlaisia asuntojen huoneluvun suhteen. Vähintään nelihuoneisia asuntoja oli reilu puolet, kolmioita ja sitä pienempiä asuntoja vajaa puolet. Pientalovaltaiset alueet poikkesivat kyselyn muista vertailualueista. Näillä alueilla puolet asunnoista oli vähintään viiden huoneen kokoisia. Neljän huoneen koteja oli vajaa 30 prosenttia ja kolmioita reilu kymmenen prosenttia. Asumisväljyydellä tarkoitetaan asunnon jokaista asukasta kohden laskettua huoneistoalaa. Koko aineiston perusteella asukkailla oli keskimäärin tilaa 34 neliötä. Asumisväljyys oli suurin pientalovaltaisella alueella (42 m²) ja pienin Kartanonkoskella (30 m²). Kaikista vantaalaisista asunnoista laskettuna asumisväljyys oli 35 neliötä vuonna Koulutus Yli puolet asuntokuntien asukkaista (vastaajat ja heidän puolisonsa) oli suorittanut ammatillisen tai ammattikorkeakoulututkinnon. Loput asukkaat jakaantuivat koulutustason ääripäihin: puolet (23 ) oli kokonaan ilman koulutusta tai korkeintaan ylioppilastutkinnon suorittaneita ja toinen puolet (22 ) oli suorittanut yliopisto- tai korkeakoulututkinnon. Korkein koulutustaso oli Kartanonkosken pientaloissa asuvilla ja matalin kerrostaloalueiden kerrostaloissa asuvilla. Kolmen muun alueen koulutusrakenteessa ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Kartanonkosken pientalojen asukkaista peräti 37 prosentilla oli korkeakoulututkinto. Ilman ammatillista koulutusta olevien ja korkeintaan ylioppilastutkinnon suorittaneiden osuus oli 16 prosenttia. iden kerrostaloissa asuvista 13 prosentilla oli korkeakoulututkinto. Koulutustasoa heikensi etenkin ilman koulutusta olevien tai pelkän ylioppilastutkinnon omaavien suuri (38 ) määrä. Kartanonkosken kerrostaloissa asuvien miesten ja naisten koulutusrakenne poikkesi eniten toisistaan. Tällä alueella asuvat naiset sijoittuivat koulutusskaalan molempiin päihin: naisilla oli miehiä enemmän ammattikorkea- ja korkeakoulututkintoja, mutta heitä oli enemmän myös ilman koulutusta olevissa. Taulukko 5. Asuntokunnissa asuvien miesten ja naisten (pois lukien täysi-ikäiset lapset) koulutus Kerrostalo alue Pientaloalue Mies / nainen M N Yht. M N Yht. M N Yht. M N Yht. M N Yht. Koulutus Ei koulutusta / yo-tutkinto Ammatillinen koulutus, alle 3 v Ammatillinen koulutus, yli 3 v Ammattikorkeakoulu Yliopisto- tai korkeakoulu Muu Yhteensä () Yhteensä (lkm) Kartanonkosken pientaloissa asuvien koulutustaso oli erittäin korkea verrattuna Vantaan, Helsingin ja Espoon kantaväestöön 3. 3 Vantaan tiedot on saatu Tilastokeskuksen Vantaan väestörakennetilastoista. Helsingin ja Espoon tiedot on saatu Helsingin seudun aluesarjoista ( Vantaan koulutustiedot ovat vuotiaista, Helsingin ja Espoon vuotiaista. Tiedot ovat pienestä ikäerosta huolimatta vertailukelpoisia.
6 6 Kartanonkosken pientalojen 18 vuotta täyttäneistä asukkaista korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus oli 37 prosenttia, kun se koko Vantaalla oli seitsemän prosenttia. Vastaava osuus oli Helsingissä 16 prosenttia ja Espoossa 19 prosenttia. Kartanonkosken olivat siis houkutelleet keskimääräistä selvästi korkeammin koulutettuja. Myös muut tutkimuksen kohdealueet pärjäsivät hyvin, kun koulutusta verrattiin koko Vantaan tasoon. Pientalovaltaisilla alueilla korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus oli 25 prosenttia, Kartanonkosken kerrostaloissa 20 prosenttia, kerrostaloalueiden kerrostaloissa 13 prosenttia ja kerrostaloalueiden pientaloissa 12 prosenttia. Uusiin asuntoihin oli siis muuttanut keskimääräistä korkeammin koulutettuja kautta Vantaan. Kartanonkosken pientaloissa asuvien korkeaa koulutustasoa selittää ainakin asukkaiden ikä ja muuttohistoria. Vantaalla asuvien vuotiaiden keski-ikä oli vuoden 2005 alussa 43 vuotta, kun se kyselyyn osallistuneilla Kartanonkosken pientalojen asukkailla oli 36 vuotta. Kartanonkosken pientaloissa asuvat, kuten myös muilla tutkimuksen kohdealueilla asuvat, olivat siis nuorempia kuin vantaalaiset keskimäärin. Nuoremmilla vastaajilla koulutustaso oli puolestaan korkeampi kuin vanhemmilla vastaajilla. Lähes puolet Kartanonkosken pientaloihin muuttaneista oli tullut Helsingistä ja heistä 44 prosentilla oli korkeakoulututkinto. Kartanonkosken kerrostaloihinkin muuttaneista yli 40 prosenttia oli tullut Helsingistä ja heistä 26 prosentilla oli korkeakoulututkinto., ja etenkin sen, on siis vetänyt puoleensa tavanomaista koulutetumpia helsinkiläisiä. Kyselyn muissa vertailuryhmissä korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus oli Helsingistä tulleilla prosenttia. Pääasiallinen toiminta ja tulot Kyselyn kaikilla alueilla valtaosa asuntokuntien asukkaista oli työssä kokopäiväisesti, mutta työssäkäyvien osuuksissa oli ääripäiden välillä suurehko ero. Eniten kokopäivätyössä käyviä asui pientalovaltaisilla alueilla (84 ) ja vähiten kerrostaloalueiden kerrostaloissa (66 ). Jälkimmäisellä alueella eläkeläisten osuus oli selvästi suurempi kuin muilla alueilla. Lisäksi Kartanonkosken pientaloissa asui keskimääräistä enemmän perhevapailla olevia. Taulukko 6. Asuntokunnissa asuvien miesten ja naisten pääasiallinen toiminta Pientaloalue Kartanon-koski Mies / nainen M N Yht. M N Yht. M N Yht. M N Yht. M N Yht. Pääasiallinen toiminta Työssä kokopäiväisesti Työssä osa-aikaisesti Työtön / lomautettu Opiskelija Eläkeläinen Äitiys- / isyysloma, hoitovapaa Kotiäiti- tai isä Muu Yhteensä () Yhteensä (lkm)
7 7 Pääasiallinen toiminta eriytyy selvemmin, kun tarkastellaan erikseen asuntokunnissa asuvia miehiä ja naisia. Kartanonkosken pientaloissa asuvista miehistä kokopäivätyössä oli 94 prosenttia ja naisista 59 prosenttia. Ero supistui hieman (miehet 94, naiset 68 ), kun mukaan otettiin osa-aikaisesti työssäkäyvät. Tärkein sukupuolten eroa selittävä tekijä oli kuitenkin perhevapaat: joka neljäs Kartanonkosken pientaloissa asuva nainen oli äitiyslomalla tai hoitovapaalla. Osuus on suuri verrattuna neljällä muulla kohdealueella asuviin naisiin. Kartanonkosken kerrostaloissa ja pientalovaltaisten alueiden pientaloissa sukupuolten väliset erot olivat samantapaiset: työssäkäyvien naisten osuus oli noin 20 prosenttiyksikköä pienempi kuin miesten. Ero johtui näilläkin alueilla pitkälti perhevapaista ja osaaikatöistä. iden pien- ja kerrostaloissa asuvilla sukupuolten väliset erot olivat pieniä. Kyselyyn osallistuneiden kotitalouksien nettotulot olivat keskimäärin euroa kuukaudessa. Suurimmat keskitulot, euroa, olivat pientalovaltaisella alueella. Ero Kartanonkosken pientaloissa asuvien keskituloihin ei ollut suuri, 250 euroa, mutta kerrostaloalueiden pientaloissa asuvien keskituloihin eroa kertyi jo 500 euroa. Alhaisimmat nettotulot olivat kerrostaloalueiden kerrostaloasuntokunnilla, euroa. Kartanonkosken kerrostaloissa asuvat ansaitsivat keskimäärin euroa kuussa. Kotitalouksien nettotulot perheenjäsentä kohden olivat keskimäärin euroa kuukaudessa. Tämän perhekoon vakioinnin jälkeen ei tuloissa ollut tilastollisesti merkitsevää eroa alueiden kesken. Työpaikkojen sijainti ja työmatkat Kyselyyn osallistuneiden asukkaiden työpaikkojen sijainnissa oli eroja alueiden kesken. Kartanonkosken pientaloalueella Helsingissä työssäkäyvien osuus oli suurempi ja Vantaalla työssäkäyvien osuus pienempi kuin muilla alueilla. Helsingissä työssäkäyvien suuri osuus johtunee siitä, että puolet alueen asukkaista asui ennen Helsingissä. en olivat puolestaan ainoa alue, josta työmatkat suuntautuivat useammin Vantaalle kuin Helsinkiin. Kuvio 3. Asuntokunnissa asuvien miesten ja naisten (pois lukien täysi-ikäiset lapset) työpaikan sijainti Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Muu kunta Espoo Vantaa Helsinki Pientaloalueet
8 8 Kyselyyn osallistuneista talouksista 80 prosenttia omisti auton. Näistä kahden tai useamman auton talouksia oli vajaa 30 prosenttia. iden väliset erot olivat suuret. Pientalovaltaisilla alueilla oli autoja kaikkein eniten, sillä puolet talouksista omisti useamman kuin yhden auton. Vähiten autoja oli odotetusti kerrostaloalueilla. Ilman autoa olevien osuus oli Kartanonkosken kerrostaloissa reilu viidennes ja muilla kerrostaloalueilla kolmannes. Vastaajat saivat mainita kaksi kulkuvälinettä, joilla he ja heidän puolisonsa useimmiten kulkevat töihin. Selvästi suosituin työmatkoihin käytetty kulkuväline oli auto (64 maininnoista) ja seuraavaksi suosituin oli julkinen liikenne (31 ). Pyöräilyn ja kävelyn mainitsi 20 prosenttia vastaajista. Miesten ja naisten työmatkan kulkemisessa oli selviä eroja. Asuinalueesta riippumatta miehet käyttivät autoa enemmän kuin naiset. Kaikilla alueilla miesten selvästi yleisin kulkuväline oli auto, kun taas naisilla kulkutapaan vaikutti asuinalue. Kerrostaloissa asuvat naiset käyttivät useammin julkista liikennettä kuin omaa autoa ja pientaloissa asuvat naiset käyttivät useammin omaa autoa kuin julkista liikennettä. Pyörällä naisten ja miesten työmatkat taittuivat useimmiten Kartanonkoskelta sekä kerrostaloalueiden kerrostaloista. Viimeksi mainitulta alueelta myös käveltiin hieman useammin töihin kuin muilta alueilta. Taulukko 7. Asuntokunnissa asuvien miesten ja naisten (pois lukien täysi-ikäiset lapset) työmatkoihin useimmin käyttämät kulkuvälineet. Vastaajat saivat mainita kaksi eniten käytettyä kulkutapaa. Pientaloalue Mies / nainen M N Yht. M N Yht. M N Yht. M N Yht. M N Yht. Kulkutapa Jalan Pyörä Julkinen liikenne Yksityisauto Muu Yhteensä () Yhteensä (lkm) Yhdensuuntainen työmatka kesti keskimäärin 28 minuuttia, joten vuorokaudessa työmatkat lohkaisivat noin tunnin työläisen ajasta. Eri alueiden kesken työmatkojen kestossa ei ollut eroja ja alueiden sisälläkin sukupuolten väliset erot olivat pieniä. iden kerrostaloista työmatkaan kului naisilta keskimäärin seitsemän minuuttia enemmän aikaa kuin miehiltä. Tämä oli pisin ero naisten ja miesten kesken. Kaikilla vertailtavilla alueilla naisten työmatkat kestivät hieman pidempään kuin miesten.
TILASTOKATSAUS 9:2015
TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62
LisätiedotTilastokatsaus 11:2012
Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa
LisätiedotTilastokatsaus 15:2014
19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,
LisätiedotAsunnot ja asuntokunnat 2017 Hyvinkään kaupunki / Talouspalvelut
Asunnot ja asuntokunnat 2017 Hyvinkään kaupunki / Talouspalvelut 7.5.2019 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2017
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2012
asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2015
Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.
LisätiedotTILASTOKATSAUS 3:2019
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 3:2019 1 8.10.2019 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 2009 2018 Työttömyysaste oli Vantaalla 8,7 prosenttia vuoden 2018 lopussa, mikä oli 1,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä
LisätiedotA L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö
A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien
LisätiedotTILASTOKATSAUS 5:2018
Tilastokatsaus 6:12 TILASTOKATSAUS 5:18 1 10.9.18 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 08 17 Työttömyysaste oli Vantaalla tasan 10 prosenttia vuoden 17 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli peräti 1,9 prosenttiyksikköä, mikä
LisätiedotAsunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015
Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2014
asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.
LisätiedotTILASTOKATSAUS 21:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 21:2016 1 10.11.2016 VANTAAN ASUNTOKANTA 31.12.2005 31.12.2015 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2015 lopussa kaikkiaan 104 700 asuntoa. Niistä
LisätiedotTilastokatsaus 10:2014
Tilastokatsaus 10:2014 Vantaa 1 2.9.2014 Tietopalvelu B11:2014 Vieraskielisten asuntokuntien asumisesta Vantaalla ja vähän muuallakin Vantaalla asui vuoden 2012 lopulla yhteensä 8 854 vieraskielistä 1
LisätiedotTILASTOKATSAUS 15:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,
LisätiedotTilastokatsaus 8:2010
Tilastokatsaus 8:2010 Lisämateriaalia 7.9.2010 Tietopalvelu B11:2010 Vieraskielisten asuntokuntien asumisesta Vantaalla ja vähän muuallakin Vantaalla asui vuoden 2006 lopulla yhteensä 4 417 vieraskielistä
LisätiedotTilastokatsaus 7:2013
Tilastokatsaus 6:2012 Vantaa 1 21.8.2013 Tietopalvelu B12:2013 Asuntorakentaminen Vantaalla vuodesta 1970 Asuntokanta vuoden 2013 alussa Vantaalla oli vuoden 2013 alussa 99 620 asuntoa. Niistä 60 835 oli
LisätiedotTilastokatsaus 1:2014
Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2015
Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta
LisätiedotTILASTOKATSAUS 16:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä
LisätiedotTILASTOKATSAUS 6:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa
LisätiedotTILASTOKATSAUS 7:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista
LisätiedotTILASTOKATSAUS 19:2016
TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä
LisätiedotGeodemografinen luokitus
Geodemografinen luokitus Esite 2015 Suomi 1 Geodemografi nen luokitus Yleiskatsaus Suomi A A1 A2 A3 A4 Varakkaat talonomistajat Omakotitalounelma Aktiiviset lapsiperheet Varakkaat eläkeläiset Tuttua ja
LisätiedotTILASTOKATSAUS 1:2018
TILASTOKATSAUS 1:2018 5.2.2018 PENDELÖINTI VANTAALLA JA HELSINGIN SEUDULLA 2006 2015 Tässä tilastokatsauksessa käsitellään Vantaan työssäkäyntiä (pendelöintiä) kahdesta näkökulmasta. Ensin tarkastelun
LisätiedotPerheet ja asuntokunnat
Vantaan väestö 16/17 julkaisu ilmestyy tänä vuonna osissa, jotta tieto saadaan julkaistua mahdollisimman nopeasti. Lopuksi osiot kootaan yhteen yhdeksi julkaisuksi. Tämä osa koskee Vantaan perheitä ja
LisätiedotTilastokatsaus 9:2014
Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien
LisätiedotTILASTOKATSAUS 23:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot
LisätiedotLINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010
1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,
LisätiedotKaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto
LisätiedotTilastokatsaus 8:2013
Tilastokatsaus 6:2012 Vantaa 1 10.10.2013 Tietopalvelu B14:2013 Vanhojen osakeasuntojen kaupat ja hinnat Vantaalla vuosina 2003 2012 sekä alkuvuodesta 2013 Vuosien 2003 2012 aikana Vantaalla on tehty kaikkiaan
LisätiedotAsuminen ja rakentaminen
Asuminen ja rakentaminen Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Asuminen ja rakentaminen Asunto- ja toimitilarakentaminen Asuminen Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt
LisätiedotRakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016
Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto
LisätiedotAsuminen ja rakentaminen
Asuminen ja rakentaminen Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 1.3.2017 Asuminen ja rakentaminen Asunto- ja toimitilarakentaminen Asuminen Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt
LisätiedotAsunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty
Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 23.9.2013 Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa 2012 Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa, Uudellamaalla
LisätiedotEducation at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa
Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten
LisätiedotRakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä
LisätiedotTILASTOKATSAUS 7:2018
Tilastokatsaus 6:12 TILASTOKATSAUS 7:18 1 17.12.18 SUOMALAIS- JA ULKOMAALAISTAUSTAISEN VÄESTÖN PÄÄASIAL- LINEN TOIMINTA VANTAALLA 00 16 Tässä tilastokatsauksessa tarkastellaan Vantaan väestön pääasiallista
LisätiedotKaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015
1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2011 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)
LisätiedotTILASTOKATSAUS 8:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla
LisätiedotLestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet
LisätiedotHalsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
1700 1600 1500 1400 1300 1200 1100 1000 900 800 Halsua Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 2014; 1222 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet
LisätiedotKannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Kannus Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 6200 5800 2014; 5643 5400 5000 200 150 100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet 50 kuolleet 0-50 -100-150 -200 maassamuutto
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2018
TILASTOKATSAUS 4:2018 8.3.2018 RAKENTAMINEN VANTAALLA VUONNA 2017 1 Vantaalle rakennettiin vuonna 2017 uutta kerrosalaa 349 590 kerrosneliömetriä, josta asuinrakennuksiin valmistui 234 712 k-m 2 (67 %).
LisätiedotAsunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014
Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0
LisätiedotToholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet
LisätiedotVeteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet
LisätiedotTILASTOKATSAUS 5:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden
Lisätiedot(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA
(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona
LisätiedotTilastokatsaus 13:2014
Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli
LisätiedotRakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2017
Irja Henriksson 7..8 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 7 Vuonna 7 Lahteen valmistui 3 rakennusta ja 78 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski kolme prosenttia ja asuntotuotanto puolisen
LisätiedotKaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012
1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012 Aihealueet vuoden 2009 alueluokituksilla Aluetalous Aihealueet vuoden 2008-2012 alueluokituksilla Asuminen Koulutus Kulttuuri ja vapaa-aika
LisätiedotPerho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto
LisätiedotTILASTOKATSAUS 18:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 18:2016 1 10.10.2016 OSAKEASUNTOJEN MYYNTIHINTOJA VANTAALLA Vantaalla asunnoista maksettuja neliöhintoja voidaan seurata esimerkiksi Tilastokeskuksen neljännesvuosittaisista
LisätiedotLasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori
Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726
LisätiedotTilastokatsaus 4:2014
Vantaa 10.3.2014 Tietopalvelu B5:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli
LisätiedotTilastokatsaus 6:2014
Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka
LisätiedotHelsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 22 Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain 31.12.2003 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-325-0 Painettuna ISSN 1455-7231
LisätiedotTILASTOKATSAUS 2:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 2:2016 1 26.1.2016 RAKENTAMINEN VANTAALLA VUONNA 2015 1 Vantaalle rakennettiin vuoden 2015 aikana uutta kerrosalaa kaikkiaan 376 790 k-m 2, mikä on 100 820 k-m 2 (37
LisätiedotKaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016
1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2013 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)
LisätiedotKotona asumisen tukeminen ja lähipalvelujen asiakaslähtöinen kehittäminen Ikääntyneiden asumistarpeisiin varautuminen case Päijät-Hämeessä
Kotona asumisen tukeminen ja lähipalvelujen asiakaslähtöinen kehittäminen Ikääntyneiden asumistarpeisiin varautuminen case Päijät-Hämeessä Ikäystävällisen asumisen ja palveluiden yhdistäminen Työpaja THL
LisätiedotYksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004
Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 10 2006 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004 Helsingin kaupungin kuvapankki /Mika Lappalainen Verkkojulkaisu Leena Hietaniemi ISSN 1458-5707
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat
Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Lähde: Tilastokeskus 5.4.2019 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin
LisätiedotVIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA
VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa
Lisätiedot01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013
01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa
LisätiedotSuomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa
Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu
LisätiedotUrallaan johtajiksi edenneillä miehillä on
Miesjohtajalla ura ja perhe, entä naisjohtajalla? Leena Kartovaara Vanhan sanonnan mukaan menestyvän miehen takana on nainen. Mitä sitten on menestyvän naisen takana. Vai onko mitään? Urallaan johtajiksi
LisätiedotYhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö
Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö - Yhdyskuntarakenne - Liikenne ja liikkumisen kestävyys - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Yhdyskuntarakenne,
LisätiedotFyysinen ja sosiaalinen kaupunkirakenne Monimuuttujamenetelmät Espoon yleiskaavatyön tukena. Juho Kiuru 13.3.2013
Fyysinen ja sosiaalinen kaupunkirakenne Monimuuttujamenetelmät Espoon yleiskaavatyön tukena Juho Kiuru 13.3.2013 Johdanto Kytö, Hannu & Kiuru, Juho: Asuinalueiden elinkaari (2013) Vaattovaara, Mari: Pääkaupunkiseudun
LisätiedotRuututietokanta 2018: 250m x 250m
Ruututietokanta 2018: 250m x 250m ja asukkaiden 2017. 250m x 250m. 1 asukas 56 368 56 368 2-10 asukasta 754 827 201 533 11-99 asukasta 1 784 762 54 611 100-499 asukasta 2 120 381 11 203 500-999 asukasta
LisätiedotHyvinkääläisten asumistoiveiden kartoitus 2018 Yleinen kysely
Hyvinkääläisten asumistoiveiden kartoitus 2018 Yleinen kysely 1. Ikä Vastaajien määrä: 481 15-19 2% 20-24 5% 25-34 22% 35-44 24% 45-54 20% 55-64 15% 65-74 10% 75+ 2% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 1. Ikä Vastaajien
LisätiedotRuututietokanta 2015: 250m x 250m
Ruututietokanta 2015: 250m x 250m ja asukkaiden 2014. 250m x 250m. 1 asukas 54 927 54 927 2-10 asukasta 776 859 205 555 11-99 asukasta 1 791 875 55 215 100-499 asukasta 2 110 651 11 202 500-999 asukasta
LisätiedotRuututietokanta 2017: 250m x 250m
Ruututietokanta 2017: 250m x 250m ja asukkaiden 2016. 250m x 250m. 1 asukas 55 802 55 802 2-10 asukasta 762 404 202 859 11-99 asukasta 1 787 031 54 910 100-499 asukasta 2 124 278 11 232 500-999 asukasta
LisätiedotRuututietokanta 2016: 250m x 250m
Ruututietokanta 2016: 250m x 250m ja asukkaiden 2015. 250m x 250m. 1 asukas 55 472 55 472 2-10 asukasta 769 806 204 286 11-99 asukasta 1 791 725 55 063 100-499 asukasta 2 119 843 11 227 500-999 asukasta
LisätiedotVäestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat
Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konserniesikunta, Strategiayksikkö Lähde: Tilastokeskus 24.4.2018 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin
LisätiedotRAKENTAMINEN VANTAALLA 2014
RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014 RAKENNUS- JA ASUNTOKANTA 1.1.2015 Tiedustelut Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Pertti Raami, Vantaan kaupungin aineistopankki Kansi
LisätiedotHarjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..
Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. TEHTÄVÄ 1 Taulukko 1 Kuvailevat tunnusluvut pääkaupunkiseudun terveystutkimuksesta vuonna 2007 (n=941) Keskiarvo (keskihajonta) Ikä
LisätiedotVakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia vuokra-asuntoja
Asuminen 2011 Asunnot ja asuinolot 2010, yleiskatsaus Vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia vuokra-asuntoja Tilastokeskuksen tietojen mukaan vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia oli
LisätiedotAsumisen odotukset ja huolet Huomioita Nordean kyselytutkimuksesta
Asumisen odotukset ja huolet Huomioita Nordean kyselytutkimuksesta Olli Kärkkäinen, yksityistalouden ekonomisti 30.5.2017 Asumisen unelmia Yli puolet vastaajista asuu omistusasunnossa Mikä näistä asumismuodoista
LisätiedotEKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA
EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus
LisätiedotToimintaympäristö. Asuntojen hinnat ja vuokrat. 6.6.2013 Jukka Tapio
Toimintaympäristö Asuntojen hinnat ja vuokrat Asuntojen hinnat ja vuokrat Asuntojen hinnat nousussa Diat 4-7 Vanhojen asuntojen* hinnat nousivat Tampereella vuonna 2012 1,9 prosenttia. Asuntojen hinnat
LisätiedotRakentaminen Vantaalla 2012
Rakentaminen Vantaalla 2012 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2013 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Tuukka Mielonen, Vantaan kaupungin
Lisätiedot15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015
15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille
LisätiedotHelsinkiläisten mielipiteitä energiantuotannon tulevaisuuden linjauksista. Syyskuu 2015. Jaakko Hyry TNS
Helsinkiläisten mielipiteitä energiantuotannon tulevaisuuden linjauksista Syyskuu 2015 TNS Tutkimuksen toteuttaminen TNS Gallup Oy kartoitti Greenpeacin toimeksiannosta tällä kyselyllä helsinkiläisten
LisätiedotVÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010
Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )
LisätiedotToimintaympäristö. Asuntojen hinnat ja vuokrat. 16.6.2014 Leena Salminen
Toimintaympäristö Asuntojen hinnat ja vuokrat Asuntojen hinnat laskeneet Asuntojen hinnat Vuoden 2008 finanssikriisin aiheuttaman asuntojen hintojen notkahduksen jälkeen ne ovat suhteellisen nopeasti palanneet
LisätiedotElävänä syntyneet Suomessa 1943-2013
1943 1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero 15.12.2014 LAPSIPERHEIDEN RAKENNE SUOMESSA,
LisätiedotRuututietokanta 2014: 250m x 250m
Ruututietokanta 2014: 250m x 250m ja asukkaiden 2013. 250m x 250m. 1 asukas 54 503 54 503 2-10 asukasta 782 991 206 376 11-99 asukasta 1 785 241 55 073 100-499 asukasta 2 112 513 11 224 500-999 asukasta
LisätiedotKävijäprofiili 2012. Plaza.fi/Muropaketti
Kävijäprofiili 2012 Tutkimuksen tausta ja tutkittu sivu Tiedot kerätty TNS Atlas tutkimuksessa heinä - joulukuussa 20. Pääryhminä tutkimuksen perusjoukko eli kaikki 15 69-vuotiaat (est. 3.629.000 henkeä,
LisätiedotAsuntoja 6:2012. Tilastokatsaus. Taulukko 1. Yht Omakotitalot % 57,3. Rivitaloasunnot. Vuonna ja 28.
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 3:2017 1 20.1.2017 RAKENTAMINEN VANTAALLAA VUONNA 2016 1 Vantaalle rakennettiin vuoden 2016 aikana uutta kerrosalaa kaikkiaan 420 150 k m 2, mikä on 45 710 k m 2 (12
LisätiedotTalous- ja suunnittelukeskus
Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina
LisätiedotFIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010. Opiskelijaliikkuvuus
FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010 Opiskelijaliikkuvuus FIRST-ohjelman Suomen ja Venäjän välinen opiskelijaliikkuvuus lukuvuonna 2009-2010 (yliopistot ja ammattikorkeakoulut). Lukuvuosi 2008-2009
LisätiedotJyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:
Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat
LisätiedotTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN
TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin
LisätiedotTilastotietoa Oulusta VÄESTÖ JULKAISTU 2019
Tilastotietoa Oulusta VÄESTÖ 1 JULKAISTU 2019 Julkaisija: Oulun kaupunki konsernihallinto 2 VÄESTÖ 2019 Sisällys Alue... 4 Väestö... 6 Asuminen... 10 Työllisyys... 12 Hyvinvointi ja terveys... 14 Kulttuuri
LisätiedotTILASTOKATSAUS 1:2015
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 1:2015 1 23.1.2015 VELKAANTUNEISUUS VANTAALLA JA MUISSA SUURISSA KAUPUNGEISSA SEKÄ HELSINGIN SEUDUN KEHYSKUNNISSA Vantaalaisista asuntokunnista 55 prosentilla oli velkaa
LisätiedotTILASTOKATSAUS 6:2018
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2018 1 26.10.2018 ASUNNOT JA ASUINOLOT VANTAALLA 2017 Vantaalla oli yhteensä 111 700 asuntoa vuoden 2017 lopussa verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen asuntokanta
LisätiedotYleinen asumistuki Helsingissä 2010
Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 2 211 Yleinen asumistuki Helsingissä 21 Yleistä asumistukea sai Helsingissä noin 2 ruokakuntaa. Helsingin asuntokunnista 8 prosenttia sai yleistä asumistukea.
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
Lisätiedot