Tilastokatsaus 2005:12

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tilastokatsaus 2005:12"

Transkriptio

1 Tilastokatsaus 2005:12 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus Katsauksen laatija: Elina Parviainen, puh sähköposti: B19: 2005 ISBN , ISSN Vantaan asukaskysely 2005 Väestörakenne Viime vuosina vilkastuneen asuntorakentamisen ansiosta Vantaan vanhat asuinalueet ovat täydentyneet, mutta myös kokonaan uusia asuinalueita on syntynyt. Asukaskyselyn 1 avulla haluttiin saada lisätietoa uusien asuntojen asukkaista sekä heidän mielipiteistään asumisen laadun ja asumisviihtyvyyden suhteen. Kyselyyn vastanneet jaoteltiin kolmeen pääryhmään: Kartanonkoskella, kerrostaloalueilla ja pientalovaltaisilla alueilla asuviin 2. Kartanonkoskella ja kerrostaloalueella asuvat jaoteltiin vielä erikseen kerros- ja pientaloissa asuviin. Tämä tilastokatsaus perustuu em. kyselyn tuloksiin ja painopiste on asukkaissa: keitä he ovat, miten he asuvat ja missä he käyvät töissä. Kyselyyn vastanneita verrataan tietyiltä osilta myös koko Vantaan väestöön. Kyselyn asuntokuntien asukkaista ( vuotiaat vastaajat ja heidän puolisonsa) 54 prosenttia oli naisia. Naisten osuus oli suurin Kartanonkosken ja kerrostaloalueiden kerrostaloissa ja pienin pientalovaltaisilla alueilla. Asukkaiden keski-ikä oli 39 vuotta. Kartanonkoskelaiset olivat keskimäärin jonkun vuoden nuorempia kuin muilla alueilla asuvat. Vantaan vuotiaiden asukkaiden keski-ikä oli 43 vuotta ja naisten osuus 51 prosenttia. Taulukko 1. Vastaaja-asuntokuntien aikuisjäsenet sukupuolen ja keski-iän mukaan Sukupuoli / ikä Pientaloalueet Nainen () Mies () Sukupuoli yht. () Iän keskiarvo 35,6 37,0 41,7 41,8 40,2 Asukkaita yht. (lkm) Kaupungin tilasto- ja tutkimusyksikön tekemä kysely lähetettiin vuoden 2005 elo-syyskuussa 1200:lle vantaalaiselle asuntokunnalle, jotka asuivat vuoden 2000 jälkeen valmistuneissa asunnoissa. Vastaajat asuivat joko täydennysrakentamisen kohteena olevalla vanhalla asuinalueella tai kokonaan uudella asuinalueella. Kysely perustui sekä asuntokuntien että asuntokunnan vastaajien valinnan osalta satunnaisotantaan. Vastauslomakkeita palautettiin kaikkiaan 661 kappaletta, joten vastausprosentiksi tuli 55. Aineisto oli edustava tärkeimpien taustamuuttujien suhteen. Aiheesta ilmestyy myöhemmin kaksi muutakin tilastokatsausta, joista toinen käsittelee asukkaiden muuttoliikettä ja toinen asumiskustannuksia. Aineistosta kootaan myös laajempi selvitys, jossa kyselystä saatuja tuloksia tarkastellaan syvemmin. 2 ella tarkoitettiin tässä kyselyssä kaupunginosaa, jonka asunnoista yli 50 prosenttia sijaitsi kerrostaloissa. Näiltä alueilta kyselyyn otettiin mukaan sekä kerros- että pientaloasuntokuntia. Pientalovaltaisten alueiden ryhmään valittiin kaupunginosat, joiden asunnoista vähintään 75 prosenttia oli pientaloissa. Näiltä alueilta kyselyyn otettiin mukaan vain pientaloasuntokuntia. Taulukoissa ja kuvioissa aluetta nimitetään pientaloalueeksi.

2 Kuvio 1. Asuntokunnat siviilisäädyn mukaan (eronneet sisältävät asumuserossa olevat) 2 Pientaloalueet Naimaton Avoliitto Avioliitto Eronnut Leski Kotitalouksien koko Puolet vastaajista oli naimisissa. Sekä naimattomia että avoliitossa asuvia vastaajia oli viidennes. Eronneita oli joka kymmenes vastaaja ja vain pari prosenttia oli leskiä. illa asui selvästi enemmän naimattomia ja vähemmän naimisissa olevia kuin pientaloalueilla. Myös eronneiden osuus oli kerrostaloalueilla suurempi. Avoliitossa asuvien määrässä ei ollut suuria eroja alueiden kesken. Kyselyyn vastanneista yksin asuvia oli neljännes. Avo- ja aviopareja oli kaksi kolmasosaa, joista hieman yli puolella oli lapsia. Yksinhuoltajia oli alle kymmenesosa. iden väliset erot olivat ymmärrettävästi suuret. Kerrostalojen asukkaista valtaosa oli yksin asuvia tai lapsettomia pariskuntia. Pientaloalueilla yleisin perhetyyppi oli puolestaan avo- ja avioparit, joilla oli lapsia. Yksinhuoltajien osuus oli kaikilla alueilla melko samanlainen. Kuvio 2. Asuntokunnat perhetyypin mukaan Pientaloalueet Yksin asuva Avo- tai aviopari ilman lapsia Avo- tai aviopari ja lapsia Äiti / isä ja lapsia Asuntokuntien kokoa voidaan tarkastella myös talouksissa asuvien henkilöiden määrän perusteella. Tutkimukseen osallistuneista talouksista puolet oli kahden tai kolmen henkilön asuntokuntia. Neljä henkilöä tai enemmän asui 25 prosentissa talouksista ja saman verran oli myös yksin asuvia. Vantaan kantaväestössä yksin asuvien osuus (36 ) oli suurempi ja vähintään nelihenkisten perheiden osuus oli pienempi (16 ) kuin kyselyn kohdejoukossa. Kahden ja kolmen henkilön asuntokuntien osuuksissa ei ollut eroa. iden väliset erot kotitalouden koon suhteen olivat hyvin samantyyppiset kuin perherakenteessa: suurimmat perheet löytyivät pientaloalueilta ja pienimmät kerrostaloalueilta.

3 3 Pientalovaltaisilla alueilla korostui nelihenkisten perheiden suuri määrä (42 ). Kartanonkosken pientaloissa nelihenkisten perheiden osuus oli kolmanneksen ja kerrostaloalueiden pientaloissa puolet pienempi. Pientaloalueiden välille ei kuitenkaan syntynyt eroa viisihenkisten tai sitä suurempien perheiden määrissä. Näiden perheiden osuus oli kymmenesosa kaikilla kolmella pientaloalueella. Taulukko 2. Asuntokunnat henkilöluvun mukaan Asuntokuntien henkilömäärä Pientaloalueet 1 henkilö henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä Yhteensä () Yhteensä (lkm) Asumismuodot Vastaaja-asuntokunnista lähes 60 prosenttia asui omistusasunnoissa, 32 prosenttia vuokraasunnoissa ja loput asumisoikeusasunnoissa. iden väliset erot olivat melko suuret. Pientaloalueilla valtaosa asunnoista oli omistusasuntoja, kun taas kerrostaloalueilla asuntokanta jakaantui hallintamuodoittain hieman tasaisemmin. Koko Vantaalla tilanne oli samankaltainen. Vuonna 2003 kaikista Vantaan asunnoista omistusasuntoja oli 53 prosenttia, vuokra-asuntoja 37 prosenttia ja asumisoikeusasuntoja neljä prosenttia. Pientaloissa omistusasuntoja oli lähes 80 prosenttia, kun kerrostaloissa vastaava osuus oli puolet pienempi. Kyselyn pientalovaltaisilla alueilla omistusasunnoissa asui peräti 95 prosenttia vastaajista. Kartanonkosken pientaloissa omistusasuntoja oli 81 prosenttia ja kerrostaloalueiden pientaloissa 70 prosenttia. Kartanonkosken ja kerrostaloalueiden kerrostaloissa omistusasunnoissa asuvien osuus oli sama, reilu kolmasosa, mutta vuokra-asunnoissa asuvien osuuksissa oli eroa. Kartanonkosken kerrostaloissa vuokra-asunnoissa asuvia oli hieman yli 40 prosenttia, kun muilla kerrostaloalueilla heitä oli 55 prosenttia. Pientaloalueilla vuokraasunnoissa asuvien määrä vaihteli parista prosentista kahdeksaan prosenttiin. Kartanonkosken kerrostaloissa asumisoikeusasuntojen osuus oli viidenneksen. en pientaloissa asumisoikeusasuntojen osuus oli selvästi pienempi. Muilla kerrostaloalueilla tilanne oli päinvastainen, sillä suurin osa asumisoikeusasukkaista asui pientaloissa. iden pientaloista asumisoikeusasuntoja oli runsas 20 prosenttia, kun kerrostaloista oli vain kuusi prosenttia. Asuntotyypin mukaan tarkasteltuna vastaajista yli puolet asui kerrostaloissa, vajaa kolmasosa omakoti- tai paritaloissa ja reilu kymmenesosa rivitaloissa. Kaikissa Vantaan asunnoissa kerrostaloasuntojen osuus oli hieman suurempi (62 vuonna 2003) ja omakoti- ja paritalojen osuus oli hieman pienempi (24 ). Kyselyn pientaloalueet erosivat selvästi toisistaan asuntokannan suhteen. Pientalovaltaisilla alueilla asunnoista 90 prosenttia oli omakoti- tai paritaloja, joista paritalojen osuus oli kolmannes. iden pientaloista omakoti- tai paritaloja oli puolet, mutta paritalojen osuus oli yhtä suuri kuin omakotitalojen.

4 4 Kartanonkosken pientaloalueella vain kymmenesosa asunnoista sijaitsi omakoti- tai paritalossa. Vallitsevin asuntotyyppi oli rivitalo, joita oli 90 prosenttia alueen asunnoista. Rivitalojen osuus kahdella muulla pientaloalueella oli selvästi pienempi: kerrostaloalueilla puolet pientaloista oli rivitaloja ja pientalovaltaisilla alueilla kymmenesosa. Taulukko 3. Asunnot hallintaperusteen ja asuntotyypin mukaan Hallintaperuste () Yhteensä Asuntotyyppi () Yhteensä Omistusasuntasuntasunto Vuokra- ASO- Oma- Pari- Rivi- Kerros- Muu () (lkm) kotitalo talo talo talo Muu () (lkm) Pientaloalueet Asuntojen koko Vastaajien asunnot olivat kooltaan keskimäärin 89 neliömetriä. Kartanonkosken ja muiden alueiden kerrostaloasuntojen keskikoko oli sama, noin 60 neliömetriä, mutta pientaloasuntojen keskikoossa oli eroja. Isoimmat asunnot sijaitsivat pientalovaltaisilla alueilla, joilla asuntojen keskikoko oli 141 neliömetriä. iden olivat keskimääräiseltä kooltaan 108 neliömetriä ja pienimpiä pientaloasunnot olivat Kartanonkoskella, keskimäärin 94 neliömetriä. Vantaan koko asuntokannan keskikoko (73 m² vuonna 2003) oli selvästi pienempi kuin vastaajien asunnoissa. Kerrostaloasuntojen keskikoossa ei ollut eroa, mutta olivat koko Vantaalla (95 m²) keskimäärin pienempiä kuin kyselyn pientalovaltaisilla alueilla tai kerrostaloalueiden pientaloissa. Rakentamisaika näkyy asuntojen keskikoon erossa, sillä uudemmat ovat yleensä suurempia kuin aiemmin rakennetut. Taulukko 4. Asunnot keskikoon, asumisväljyyden ja huoneluvun mukaan Asunnon keskikoko (m2) Asumisväljyys (m2) 1 h 2 h 3 h 4 h 5- h () Huoneluku () Yhteensä (lkm) 93,8 30, ,8 29, ,7 36, ,6 32, Pientaloalueet 141,1 42, Vastaajien asunnoista reilu kolmasosa oli yksiöitä tai kaksioita. Vajaa puolet asunnoista oli kolmioita tai neliöitä ja tätä isompia asuntoja oli viidennes. Koko Vantaan asuntokannassa yksiöiden ja kaksioiden osuus oli suurempi (45 vuonna 2003) ja vähintään viiden huoneen kokoisten asuntojen osuus oli pienempi (9 ).

5 5 Kyselyn kerrostaloalueet olivat hyvin samankaltaisia asuntojen huoneluvun suhteen: puolet asunnoista oli kaksioita, noin kolmasosa kolmioita ja kymmenesosa yksiöitä. Myös Kartanonkosken ja kerrostaloalueiden olivat hyvin samanlaisia asuntojen huoneluvun suhteen. Vähintään nelihuoneisia asuntoja oli reilu puolet, kolmioita ja sitä pienempiä asuntoja vajaa puolet. Pientalovaltaiset alueet poikkesivat kyselyn muista vertailualueista. Näillä alueilla puolet asunnoista oli vähintään viiden huoneen kokoisia. Neljän huoneen koteja oli vajaa 30 prosenttia ja kolmioita reilu kymmenen prosenttia. Asumisväljyydellä tarkoitetaan asunnon jokaista asukasta kohden laskettua huoneistoalaa. Koko aineiston perusteella asukkailla oli keskimäärin tilaa 34 neliötä. Asumisväljyys oli suurin pientalovaltaisella alueella (42 m²) ja pienin Kartanonkoskella (30 m²). Kaikista vantaalaisista asunnoista laskettuna asumisväljyys oli 35 neliötä vuonna Koulutus Yli puolet asuntokuntien asukkaista (vastaajat ja heidän puolisonsa) oli suorittanut ammatillisen tai ammattikorkeakoulututkinnon. Loput asukkaat jakaantuivat koulutustason ääripäihin: puolet (23 ) oli kokonaan ilman koulutusta tai korkeintaan ylioppilastutkinnon suorittaneita ja toinen puolet (22 ) oli suorittanut yliopisto- tai korkeakoulututkinnon. Korkein koulutustaso oli Kartanonkosken pientaloissa asuvilla ja matalin kerrostaloalueiden kerrostaloissa asuvilla. Kolmen muun alueen koulutusrakenteessa ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Kartanonkosken pientalojen asukkaista peräti 37 prosentilla oli korkeakoulututkinto. Ilman ammatillista koulutusta olevien ja korkeintaan ylioppilastutkinnon suorittaneiden osuus oli 16 prosenttia. iden kerrostaloissa asuvista 13 prosentilla oli korkeakoulututkinto. Koulutustasoa heikensi etenkin ilman koulutusta olevien tai pelkän ylioppilastutkinnon omaavien suuri (38 ) määrä. Kartanonkosken kerrostaloissa asuvien miesten ja naisten koulutusrakenne poikkesi eniten toisistaan. Tällä alueella asuvat naiset sijoittuivat koulutusskaalan molempiin päihin: naisilla oli miehiä enemmän ammattikorkea- ja korkeakoulututkintoja, mutta heitä oli enemmän myös ilman koulutusta olevissa. Taulukko 5. Asuntokunnissa asuvien miesten ja naisten (pois lukien täysi-ikäiset lapset) koulutus Kerrostalo alue Pientaloalue Mies / nainen M N Yht. M N Yht. M N Yht. M N Yht. M N Yht. Koulutus Ei koulutusta / yo-tutkinto Ammatillinen koulutus, alle 3 v Ammatillinen koulutus, yli 3 v Ammattikorkeakoulu Yliopisto- tai korkeakoulu Muu Yhteensä () Yhteensä (lkm) Kartanonkosken pientaloissa asuvien koulutustaso oli erittäin korkea verrattuna Vantaan, Helsingin ja Espoon kantaväestöön 3. 3 Vantaan tiedot on saatu Tilastokeskuksen Vantaan väestörakennetilastoista. Helsingin ja Espoon tiedot on saatu Helsingin seudun aluesarjoista (www.aluesarjat.fi). Vantaan koulutustiedot ovat vuotiaista, Helsingin ja Espoon vuotiaista. Tiedot ovat pienestä ikäerosta huolimatta vertailukelpoisia.

6 6 Kartanonkosken pientalojen 18 vuotta täyttäneistä asukkaista korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus oli 37 prosenttia, kun se koko Vantaalla oli seitsemän prosenttia. Vastaava osuus oli Helsingissä 16 prosenttia ja Espoossa 19 prosenttia. Kartanonkosken olivat siis houkutelleet keskimääräistä selvästi korkeammin koulutettuja. Myös muut tutkimuksen kohdealueet pärjäsivät hyvin, kun koulutusta verrattiin koko Vantaan tasoon. Pientalovaltaisilla alueilla korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus oli 25 prosenttia, Kartanonkosken kerrostaloissa 20 prosenttia, kerrostaloalueiden kerrostaloissa 13 prosenttia ja kerrostaloalueiden pientaloissa 12 prosenttia. Uusiin asuntoihin oli siis muuttanut keskimääräistä korkeammin koulutettuja kautta Vantaan. Kartanonkosken pientaloissa asuvien korkeaa koulutustasoa selittää ainakin asukkaiden ikä ja muuttohistoria. Vantaalla asuvien vuotiaiden keski-ikä oli vuoden 2005 alussa 43 vuotta, kun se kyselyyn osallistuneilla Kartanonkosken pientalojen asukkailla oli 36 vuotta. Kartanonkosken pientaloissa asuvat, kuten myös muilla tutkimuksen kohdealueilla asuvat, olivat siis nuorempia kuin vantaalaiset keskimäärin. Nuoremmilla vastaajilla koulutustaso oli puolestaan korkeampi kuin vanhemmilla vastaajilla. Lähes puolet Kartanonkosken pientaloihin muuttaneista oli tullut Helsingistä ja heistä 44 prosentilla oli korkeakoulututkinto. Kartanonkosken kerrostaloihinkin muuttaneista yli 40 prosenttia oli tullut Helsingistä ja heistä 26 prosentilla oli korkeakoulututkinto., ja etenkin sen, on siis vetänyt puoleensa tavanomaista koulutetumpia helsinkiläisiä. Kyselyn muissa vertailuryhmissä korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus oli Helsingistä tulleilla prosenttia. Pääasiallinen toiminta ja tulot Kyselyn kaikilla alueilla valtaosa asuntokuntien asukkaista oli työssä kokopäiväisesti, mutta työssäkäyvien osuuksissa oli ääripäiden välillä suurehko ero. Eniten kokopäivätyössä käyviä asui pientalovaltaisilla alueilla (84 ) ja vähiten kerrostaloalueiden kerrostaloissa (66 ). Jälkimmäisellä alueella eläkeläisten osuus oli selvästi suurempi kuin muilla alueilla. Lisäksi Kartanonkosken pientaloissa asui keskimääräistä enemmän perhevapailla olevia. Taulukko 6. Asuntokunnissa asuvien miesten ja naisten pääasiallinen toiminta Pientaloalue Kartanon-koski Mies / nainen M N Yht. M N Yht. M N Yht. M N Yht. M N Yht. Pääasiallinen toiminta Työssä kokopäiväisesti Työssä osa-aikaisesti Työtön / lomautettu Opiskelija Eläkeläinen Äitiys- / isyysloma, hoitovapaa Kotiäiti- tai isä Muu Yhteensä () Yhteensä (lkm)

7 7 Pääasiallinen toiminta eriytyy selvemmin, kun tarkastellaan erikseen asuntokunnissa asuvia miehiä ja naisia. Kartanonkosken pientaloissa asuvista miehistä kokopäivätyössä oli 94 prosenttia ja naisista 59 prosenttia. Ero supistui hieman (miehet 94, naiset 68 ), kun mukaan otettiin osa-aikaisesti työssäkäyvät. Tärkein sukupuolten eroa selittävä tekijä oli kuitenkin perhevapaat: joka neljäs Kartanonkosken pientaloissa asuva nainen oli äitiyslomalla tai hoitovapaalla. Osuus on suuri verrattuna neljällä muulla kohdealueella asuviin naisiin. Kartanonkosken kerrostaloissa ja pientalovaltaisten alueiden pientaloissa sukupuolten väliset erot olivat samantapaiset: työssäkäyvien naisten osuus oli noin 20 prosenttiyksikköä pienempi kuin miesten. Ero johtui näilläkin alueilla pitkälti perhevapaista ja osaaikatöistä. iden pien- ja kerrostaloissa asuvilla sukupuolten väliset erot olivat pieniä. Kyselyyn osallistuneiden kotitalouksien nettotulot olivat keskimäärin euroa kuukaudessa. Suurimmat keskitulot, euroa, olivat pientalovaltaisella alueella. Ero Kartanonkosken pientaloissa asuvien keskituloihin ei ollut suuri, 250 euroa, mutta kerrostaloalueiden pientaloissa asuvien keskituloihin eroa kertyi jo 500 euroa. Alhaisimmat nettotulot olivat kerrostaloalueiden kerrostaloasuntokunnilla, euroa. Kartanonkosken kerrostaloissa asuvat ansaitsivat keskimäärin euroa kuussa. Kotitalouksien nettotulot perheenjäsentä kohden olivat keskimäärin euroa kuukaudessa. Tämän perhekoon vakioinnin jälkeen ei tuloissa ollut tilastollisesti merkitsevää eroa alueiden kesken. Työpaikkojen sijainti ja työmatkat Kyselyyn osallistuneiden asukkaiden työpaikkojen sijainnissa oli eroja alueiden kesken. Kartanonkosken pientaloalueella Helsingissä työssäkäyvien osuus oli suurempi ja Vantaalla työssäkäyvien osuus pienempi kuin muilla alueilla. Helsingissä työssäkäyvien suuri osuus johtunee siitä, että puolet alueen asukkaista asui ennen Helsingissä. en olivat puolestaan ainoa alue, josta työmatkat suuntautuivat useammin Vantaalle kuin Helsinkiin. Kuvio 3. Asuntokunnissa asuvien miesten ja naisten (pois lukien täysi-ikäiset lapset) työpaikan sijainti Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Muu kunta Espoo Vantaa Helsinki Pientaloalueet

8 8 Kyselyyn osallistuneista talouksista 80 prosenttia omisti auton. Näistä kahden tai useamman auton talouksia oli vajaa 30 prosenttia. iden väliset erot olivat suuret. Pientalovaltaisilla alueilla oli autoja kaikkein eniten, sillä puolet talouksista omisti useamman kuin yhden auton. Vähiten autoja oli odotetusti kerrostaloalueilla. Ilman autoa olevien osuus oli Kartanonkosken kerrostaloissa reilu viidennes ja muilla kerrostaloalueilla kolmannes. Vastaajat saivat mainita kaksi kulkuvälinettä, joilla he ja heidän puolisonsa useimmiten kulkevat töihin. Selvästi suosituin työmatkoihin käytetty kulkuväline oli auto (64 maininnoista) ja seuraavaksi suosituin oli julkinen liikenne (31 ). Pyöräilyn ja kävelyn mainitsi 20 prosenttia vastaajista. Miesten ja naisten työmatkan kulkemisessa oli selviä eroja. Asuinalueesta riippumatta miehet käyttivät autoa enemmän kuin naiset. Kaikilla alueilla miesten selvästi yleisin kulkuväline oli auto, kun taas naisilla kulkutapaan vaikutti asuinalue. Kerrostaloissa asuvat naiset käyttivät useammin julkista liikennettä kuin omaa autoa ja pientaloissa asuvat naiset käyttivät useammin omaa autoa kuin julkista liikennettä. Pyörällä naisten ja miesten työmatkat taittuivat useimmiten Kartanonkoskelta sekä kerrostaloalueiden kerrostaloista. Viimeksi mainitulta alueelta myös käveltiin hieman useammin töihin kuin muilta alueilta. Taulukko 7. Asuntokunnissa asuvien miesten ja naisten (pois lukien täysi-ikäiset lapset) työmatkoihin useimmin käyttämät kulkuvälineet. Vastaajat saivat mainita kaksi eniten käytettyä kulkutapaa. Pientaloalue Mies / nainen M N Yht. M N Yht. M N Yht. M N Yht. M N Yht. Kulkutapa Jalan Pyörä Julkinen liikenne Yksityisauto Muu Yhteensä () Yhteensä (lkm) Yhdensuuntainen työmatka kesti keskimäärin 28 minuuttia, joten vuorokaudessa työmatkat lohkaisivat noin tunnin työläisen ajasta. Eri alueiden kesken työmatkojen kestossa ei ollut eroja ja alueiden sisälläkin sukupuolten väliset erot olivat pieniä. iden kerrostaloista työmatkaan kului naisilta keskimäärin seitsemän minuuttia enemmän aikaa kuin miehiltä. Tämä oli pisin ero naisten ja miesten kesken. Kaikilla vertailtavilla alueilla naisten työmatkat kestivät hieman pidempään kuin miesten.

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 21:2016

TILASTOKATSAUS 21:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 21:2016 1 10.11.2016 VANTAAN ASUNTOKANTA 31.12.2005 31.12.2015 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2015 lopussa kaikkiaan 104 700 asuntoa. Niistä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Tilastokatsaus 7:2013

Tilastokatsaus 7:2013 Tilastokatsaus 6:2012 Vantaa 1 21.8.2013 Tietopalvelu B12:2013 Asuntorakentaminen Vantaalla vuodesta 1970 Asuntokanta vuoden 2013 alussa Vantaalla oli vuoden 2013 alussa 99 620 asuntoa. Niistä 60 835 oli

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2016

TILASTOKATSAUS 6:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Geodemografinen luokitus

Geodemografinen luokitus Geodemografinen luokitus Esite 2015 Suomi 1 Geodemografi nen luokitus Yleiskatsaus Suomi A A1 A2 A3 A4 Varakkaat talonomistajat Omakotitalounelma Aktiiviset lapsiperheet Varakkaat eläkeläiset Tuttua ja

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 8:2016

TILASTOKATSAUS 8:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2016

TILASTOKATSAUS 5:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden

Lisätiedot

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA (TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 23.9.2013 Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa 2012 Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa, Uudellamaalla

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 18:2016

TILASTOKATSAUS 18:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 18:2016 1 10.10.2016 OSAKEASUNTOJEN MYYNTIHINTOJA VANTAALLA Vantaalla asunnoista maksettuja neliöhintoja voidaan seurata esimerkiksi Tilastokeskuksen neljännesvuosittaisista

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. TEHTÄVÄ 1 Taulukko 1 Kuvailevat tunnusluvut pääkaupunkiseudun terveystutkimuksesta vuonna 2007 (n=941) Keskiarvo (keskihajonta) Ikä

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012 Aihealueet vuoden 2009 alueluokituksilla Aluetalous Aihealueet vuoden 2008-2012 alueluokituksilla Asuminen Koulutus Kulttuuri ja vapaa-aika

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004 Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 10 2006 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004 Helsingin kaupungin kuvapankki /Mika Lappalainen Verkkojulkaisu Leena Hietaniemi ISSN 1458-5707

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2013 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö - Yhdyskuntarakenne - Liikenne ja liikkumisen kestävyys - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Yhdyskuntarakenne,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2016

TILASTOKATSAUS 2:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 2:2016 1 26.1.2016 RAKENTAMINEN VANTAALLA VUONNA 2015 1 Vantaalle rakennettiin vuoden 2015 aikana uutta kerrosalaa kaikkiaan 376 790 k-m 2, mikä on 100 820 k-m 2 (37

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

Rakentaminen Vantaalla 2012

Rakentaminen Vantaalla 2012 Rakentaminen Vantaalla 2012 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2013 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Tuukka Mielonen, Vantaan kaupungin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2017

TILASTOKATSAUS 2:2017 TILASTOKATSAUS 2:2017 11.1.2017 PENDELÖINTI VANTAAN SUURALUEILLE JA SUURALUEILTA 2014 Yhteenveto: Työpaikat ja työvoima n suuralueilla sekä pendelöinti Helsingin seudulla vuosina 2010 2014 Työpaikkoja

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 14.2.2013 Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi,

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2005

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2005 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 7 Rakentaminen Helsingissä vuonna 2005 verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-638-1 LISÄTIETOJA: Maija Vihavainen, puh. 09-169 3185 Tuula Lappalainen,

Lisätiedot

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 5/2012 Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne 2010 2012 27.11.2012 Sisällys 1 VUOKRA- JA OMISTUSASUMISEN VÄLIMUOTO... 3 1.1

Lisätiedot

Laskentamallin perusteet. Keskusta-Ounasjoen palveluverkko

Laskentamallin perusteet. Keskusta-Ounasjoen palveluverkko Laskentamallin perusteet Keskusta-Ounasjoen palveluverkko 13.4.2015 Perusväestö Keskusta-Ounasjoen alue. (Sisältää Keskustatoimintojen, Ratantauksen, Lapinrinteen, Karinrakan ja Ylikylän tilastoalueet).

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm2 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 2..215 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 214 Vuonna 214 Lahden rakennustuotanto oli 9 ja asuntotuotanto 859. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto

Lisätiedot

Asuntoja 6:2012. Tilastokatsaus. Taulukko 1. Yht Omakotitalot % 57,3. Rivitaloasunnot. Vuonna ja 28.

Asuntoja 6:2012. Tilastokatsaus. Taulukko 1. Yht Omakotitalot % 57,3. Rivitaloasunnot. Vuonna ja 28. Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 3:2017 1 20.1.2017 RAKENTAMINEN VANTAALLAA VUONNA 2016 1 Vantaalle rakennettiin vuoden 2016 aikana uutta kerrosalaa kaikkiaan 420 150 k m 2, mikä on 45 710 k m 2 (12

Lisätiedot

Vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia vuokra-asuntoja

Vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia vuokra-asuntoja Asuminen 2011 Asunnot ja asuinolot 2010, yleiskatsaus Vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia vuokra-asuntoja Tilastokeskuksen tietojen mukaan vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia oli

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson.. Rakennus ja asuntotuotanto vuonna Vuonna Lahden rakennustuotanto oli ja asuntotuotanto 8. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 5

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 5 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME LIITEKUVAT TNS Gallup Oy, Miestentie C, ESPOO, Finland, tel. int+- ()-,

Lisätiedot

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA Tietoisku 1/2008 Sisällys Senioreiden määrä ja ikä Ikäihmisten asuminen Koulutustaso Tulot Kuva: Petri Lintunen Tiivistelmä Vuoden 2007 alussa espoolaisista joka kymmenes,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Rakentaminen, asuminen ja ympäristö

Rakentaminen, asuminen ja ympäristö Rakentaminen, asuminen ja ympäristö - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Asunto- ja toimitilarakentaminen Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2014

Tilastokatsaus 2:2014 Tilastokatsaus 2:2014 Vantaa 1 17.1.2014 Tietopalvelu B2:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2012 (lähde: Verohallinnon Maksuunpanon Vantaan kuntatilasto vuosilta 2004 2012) Vuonna 2012 Vantaalla

Lisätiedot

Oulun seudun ja uuden Oulun

Oulun seudun ja uuden Oulun Oulun seudun ja uuden Oulun ASUKASBAROMETRI 2011 OULUN SEUDUN JA UUDEN OULUN ASUKASBAROMETRI 2011 Sisältö ESIPUHE JOHDANTO 1 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT... 5 1.1 Asuinkunta, ikä ja sukupuoli... 5 1.2 Asuntokunnan

Lisätiedot

Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta

Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta Itä-Suomen liikennejärjestelmän tila Juha Heltimo, Strafica Oy 17.11.2014 Yleistä kyselystä Kyselytutkimus on osa Itä-Suomen liikennejärjestelmän

Lisätiedot

A. Asutteko Helsingissä? 1 Kyllä ---à JATKA 2 Ei à LOPETA HAASTATTELU

A. Asutteko Helsingissä? 1 Kyllä ---à JATKA 2 Ei à LOPETA HAASTATTELU Hyvää päivää / iltaa. Olen Oy:stä. Teemme parhaillaan tutkimusta 18-74 vuotta täyttäneiden Helsinkiläisten suhtautumisesta kaupungin liikenneolosuhteisiin. Voinko esittää Teille muutamia kysymyksiä? Tämä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2016

TILASTOKATSAUS 12:2016 TILASTOKATSAUS 12:2016 10.6.2016 TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2014 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ

PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ Väestön kehitys Nykyinen asuntotilanne ja tonttivaranto Potentiaalisten työntekijöiden näkemyksiä Skenaariot johdettuina edellisistä

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2004

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2004 Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 25 Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2 Muutos edellisestä vuodesta: Kaikki asunnot 1,9 %, kaikki vapaarahoitteiset vuokra-asunnot 1, % ja vapaarahoitteisten

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 12 2007 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Keskitulot 27 390 euroa Helsingissä Pääkaupunkiseudulla yhä enemmän pääomatulon saajia Veroja ja veronluonteisia

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 10:2015

TILASTOKATSAUS 10:2015 TILASTOKATSAUS 10:2015 23.11.2015 PENDELÖINTI VANTAAN SUURALUEILLE JA SUURALUEILTA 2013 laisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka lla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli jossain

Lisätiedot

Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011

Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Pirjo Ylöstalo, Kela Puh. 020 63 41390 Selvitys 1/2011 Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011 1.2.2010 Yleistä

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 31.1.2013 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Rakentaminen Vantaalla 2011

Rakentaminen Vantaalla 2011 Rakentaminen Vantaalla 2011 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2012 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

ESPOO ALUEITTAIN 2011

ESPOO ALUEITTAIN 2011 ESPOO ALUEITTAIN 2011 Tietoisku 4/2012 Suurin osa espoolaisista asuu kaupungin eteläpuolella. Ikärakenteeltaan väestö on erittäin nuorta. Alueittain ikääntyneiden osuus vaihtelee 19 %:n asti. Vieraskieliset

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

Hirsitaloasukkaiden terveys ja

Hirsitaloasukkaiden terveys ja Hirsitaloasukkaiden terveys ja tyytyväisyys y Altti-tutkimukseen perustuva selvitys Fil. yo. Mira Anttila, FM Maria Pekkonen, Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy Asumisterveyden ja rakennusten terveellisyyden

Lisätiedot

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Erilaiset oppijat yhteinen koulu -projekti Aulikki Etelälahti 23.8.6 Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Taustaa... 1 Arvioinnin kohderyhmä... 1 Arvioinnin mittaristo ja aineiston analysointi...

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio Toimintaympäristö Tulot 12.1.2015 Jenni Kallio Käytettävissä olevat tulot pienenivät Tulot 2013 Diat 4 7 Vuonna 2013 tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat 27 587 euroa. Tulonsaajista

Lisätiedot

Sosiodemografiset tekijät ja elinolot. Erikoistutkija Timo Kauppinen, THL

Sosiodemografiset tekijät ja elinolot. Erikoistutkija Timo Kauppinen, THL Sosiodemografiset tekijät ja elinolot Erikoistutkija Timo Kauppinen, THL Maahanmuuttotausta Suomeen on muutettu nuorena: keskimääräinen muuttoikä oli 24 25 vuotta. alaistaustaiset muuttivat hieman muita

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 05 Taloustutkimus Oy Marraskuu 05 Tuomo Turja 09..05 SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO.... Tutkimuksen

Lisätiedot

Asuntojen hinnat ja vuokrat vuonna 2015

Asuntojen hinnat ja vuokrat vuonna 2015 euroa/m2 Irja Henriksson 22.3.2016 Asuntojen hinnat ja vuokrat vuonna 2015 Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi, sijainti sekä huoneistotyyppi. Yksiöiden neliöhinta

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 Tietoisku 13/2008 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin eläjiä 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä

Lisätiedot

Selvitys pääkaupunkiseudun vuokraasuntohakemusten. eri omistajayhteisöillä

Selvitys pääkaupunkiseudun vuokraasuntohakemusten. eri omistajayhteisöillä ISSN 1237-1288 Lisätiedot/More information: Ari Laine Puh./tel +358 40 519 2054 Pekka Pelvas Puh/tel +358 400 607 831 5/2009 Selvitys pääkaupunkiseudun vuokraasuntohakemusten päällekkäisyydestä eri omistajayhteisöillä

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT TNS

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu 1 SFS ISO22 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 12/1 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola p. 0400 996 067 Selvitys 2/2016 ARA-tuotanto 2015 18.2.2016 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Suur-Tapiola; koko väestö ja v * 2016* Suur-Tapiola; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. 1.1.

Suur-Tapiola; koko väestö ja v * 2016* Suur-Tapiola; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. 1.1. - 24-2 SUUR-TAPIOLA 21 Kanta-Tapiola 22 Otaniemi 23 Haukilahti-Westend 24 Mankkaa 25 Laajalahti 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Suur-Tapiola; koko väestö ja 16-64 v. Yht. 16-64 v Suur-Tapiola; ikäryhmät -6, 7-15

Lisätiedot

Kävijäprofiili 2012. Suomenkuvalehti.fi ja Suomen Kuvalehti

Kävijäprofiili 2012. Suomenkuvalehti.fi ja Suomen Kuvalehti Kävijäprofiili 0 Tutkimuksen tausta ja tutkittu sivu Tiedot kerätty TNS Atlas tutkimuksessa heinä - joulukuussa 0. Pääryhminä tutkimuksen perusjoukko eli kaikki 1 6-vuotiaat (est. 3.6.000 henkeä, 6.8 vastaajaa)

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä 73,1 prosenttia, mikä oli hitusen alempi kuin vuotta aiemmin.

Lisätiedot

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eduskunnan köyhyysryhmä 20.10.2015 Historiaa Eläkkeensaajien asumistuki tuli käyttöön 1970. aluksi osa kansaneläkettä,

Lisätiedot