Vantaalaisia kehityssuuntia

Transkriptio

1 Vantaalaisia kehityssuuntia 1/2011

2 Sisältö Tilastotietoja Vantaalta ja vähän muualtakin 1. Väestö ja väestönmuutokset Muuttoliike Kielet ja kansalaisuudet Perheet Väestön koulutustaso Väestön tulotaso Vantaalaisten velat Työpaikat Työllisyys Asuntokanta ja asuntokunnat Rakentaminen ja asuntotuotanto 2000-luvulla Asuntojen hinnat ja vuokrat Talouskatsaus 1. Vantaalaisten ansiotulokehityksestä Vantaan verotulot ja valtionosuudet (verorahoitus) Suurten kaupunkien tilinpäätökset 2010 (Helin) Ajankohtaista 1. Ympäristön tila Vantaalla Vantaalaisten ympäristöasenteet ovat myönteisiä Ilmastonmuutoksen haasteet Ajankohtaista Marja-Vantaalta Toimintaympäristöanalyysi - yhteenvetoa ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) ISBN

3 Saatteeksi Vuoden 2001 huhtikuussa tilasto- ja tutkimusyksikkö julkaisi ensimmäisen kaupungin suunnittelua ja kaupungissa tehtävää päätöksentekoa palvelevan tietopakettinsa muutamaa viikkoa ennen kaupunginvaltuuston keväistä talousseminaaria. Tietopaketti 2001 koostui isosta joukosta kuvia ja taulukoita. Tilastojulkaisua tehtiin samaan tyyliin vuoteen 2008 saakka. Viimeinen Tilastopaketti ennakoi tulevaa: siinä oli tiivis yhteenveto tärkeimmistä tilastoista. Vuonna 2009 ilmestyi ensimmäinen Vantaalaisia kehityssuuntia, jossa tekstiosuudet olivat pääosissa eli tavoitteena oli aiempaa analyyttisempi toimintaympäristön kuvaus. Seuraavaan raporttiin koottiin myös lyhyitä artikkeleita ajankohtaisista teemoista. Vantaalaisia kehityssuuntia 2011 on sarjassa järjestyksessään neljäs ja on sisällöltään pitkälti edeltäjiensä kaltainen: tilasto-osiossa kuvaillaan toimintaympäristöä väestön ja sen ominaisuuksien, työllisyyden, asumisen ja rakentamisen avulla. Vantaan kehitystä verrataan muihin Suomen isoihin kaupunkeihin. Talouslukuun on koottu tärkeimmät talouteen liittyvät kehityskulut ja ennusteet tulevasta. Ajankohtaisosio keskittyy pääosin ympäristöasioihin Marja-Vantaan kehityssuunnitelmia unohtamatta. Julkaisun tavoitteena on kaupungin päätöksenteon ja sen valmistelun tukeminen nostamalla esiin ajankohtaisia kehityskulkuja ja ilmiöitä sekä taustoittamalla ajankohtaiskatsausten avulla syvällisemmin tiettyjä teemoja. Palautetta siitä miten asiassa on onnistuttu toivotaan sähköpostitse tai puhelimella ( ). Vantaalla Patrik Marjamaa talousjohtaja, va.

4

5 Tietopalvelupäällikkö Hannu Kyttälä Tilastotietoja Vantaalta... ja vähän muualtakin 1. Väestö ja väestönmuutokset Vantaan väkiluku ylitti asukkaan määrän vuodenvaihteessa 2010/2011: kaupungissa asui tuolloin henkilöä. Vuoden 2010 aikana väkiluku lisääntyi henkilöllä eli 1,2 prosentilla. Viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana kaupungin väkimäärä on kasvanut vuosittain keskimäärin henkilöllä. Kuvio 1.1 Väestönmuutokset Vantaalla , ennuste Kuvio 1.2. Nettomaassa- ja maahanmuutto nettosiirtolaisuus henkilöä henkilöä nettomaassamuutto Syntyneiden enemmyys Nettomuutto Pääosa Vantaan väestönkasvusta on peräisin syntyneisyydestä. Syntyneitä on ollut vuosittain keskimäärin kuolleita enemmän. Kokonaisväestönkasvun vuosittainen vaihtelu johtuukin muuttoliikkeestä. Kaupungin nettomuutto on vaihdellut henkilön muuttovoitosta (v. 2007) lähes 200 henkilön muuttotappioon (v. 2004). Myyrmäen ja Hakunilan suuralueilla väestönmuutos 2000-luvulla on ollut varsin pieni, alle prosentin verran suuntaan tai toiseen. Koivukylässä, Korsossa väki on kasvanut yli 10 prosentilla ja Kivistössä yli 20 prosentilla. Ylivoimaisesti suurin muutos on tapahtunut Aviapoliksen suuralueella, jossa väkimäärä on kasvanut yli 200 prosentilla vuodesta Kuvio 1.3. Väestömuutos Vantaan suuralueilla vuosien aikana, muutosennuste Hakunila Korso Koivukylä Tikkurila Aviapolis Kivistö Myyrmäki muutos, henkilöä

6 2 Ennusteen mukaan kaupungin väkiluku kasvaa vuoteen 2015 mennessä yli asukkaalla eli samaa vauhtia kuin vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä. Väestönkasvusta runsas neljännes tulee muuttovoitosta, valtaosa syntyneisyyden ja kuolleisuuden erotuksesta. Kaksi kolmannesta väestönkasvusta kohdistuu eläkeiän saavuttaneiden ikäryhmiin, neljännes työikäisiin ja loput puoliksi päivähoitoikäisten ja kouluikäisten kesken. Taulukko 1.1. Ikäryhmittäinen väestö vuosien 2001 ja 2011 alussa sekä ennuste vuosille 2015 ja 2020 muutos, lkm Ikäryhmä v v v v v v Yhteensä Vantaalla, Espoossa ja Oulussa väestö on muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna nuorta: alle 18-vuotiaiden osuus on selvästi suurempi. Vantaan naapurikuntien väestörakenne on vielä näitäkin nuorempaa. Turussa lähes viidennes väestöstä on jo eläkeiän saavuttaneita, Vantaalla heitä on runsas kymmenesosa. Kuviot 1.4 ja 1.5. Alle 18-vuotiaiden osuus väestöstä (vasen kuvio) ja 65 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien osuus väestöstä (oikeanpuoleinen kuvio) koko maassa, suurimmissa kaupungeissa ja Vantaan naapurikunnissa Koko maa Koko maa Nurmijärvi Sipoo Tuusula Järvenpää Kerava Sipoo Kerava Järvenpää Tuusula Nurmijärvi Espoo Oulu Tampere Helsinki Turku Vantaa alle 18-vuotiaiden osuus väestöstä, % Turku Tampere Helsinki Oulu Espoo Vantaa osuus väestöstä, % Maahanmuutto on merkityksellistä työvoiman riittävyyden kannalta. Ennusteen mukaan työikäisen (19-64 v) kantaväestön määrä Vantaalla vähenee noin henkilöllä vuoteen 2020 mennessä. Kun vieraskielisen väestön työikäinen ikäryhmä kasvaa samanaikaisesti noin henkilöllä, kasvaa työikäinen väestö Vantaalla runsaalla henkilöllä vuoteen 2020 mennessä. Vieraskielisen väestön ennusteen mukaan työikäinen väestö kasvaa Helsingissä vuoteen 2020 mennessä henkilöllä, josta vieraskielisen väestön osuus on kaksi kolmannesta. Espoossa vieraskielisen väestön osuus on samansuuruinen kuin Helsingissä koko työikäisen väestön kasvaessa henkilöllä.

7 3 2. Muuttoliike Vantaalle muuttaa vuosittain noin henkilöä. Vuonna 2010 tulijoita oli Vantaalta muualle muuttajia on hieman vähemmän, vuonna 2010 heitä oli Nettomuutto on 2000-luvulla vaihdellut yli tuhannen henkilön muuttovoitosta parin sadan muuttotappioon. Vuonna 2010 muuttovoittoa kertyi 845 henkilöä. Vantaa saa vuosittain muuttovoittoa eniten Helsingistä (1 067 henkilöä v. 2010) ja ulkomailta (955 henkilöä v. 2010), muuttotappiota sen sijaan kertyy muualle Helsingin seudulle (1 111 henkilöä v. 2010) ja muualle Uudellemaalle (367 henkilöä v. 2010). Kuvio 1.6. Nettomuutto Vantaalle ikäryhmittäin vuosina Kuvio 1.7. Nettomuutto Vantaalle asuinalueen mukaan Ulkomaat Muu Suomi Muu Uusimaa Muu Hgin seutu Espoo Helsinki nettomuutto, henkilöä nettomuutto 09 Ikärakenteeltaan nettomuutto on ollut positiivista vuotiaiden ja jonkin verran vuotiaiden ikäryhmissä, muissa ikäryhmissä se on ollut useimmiten tappiollista, etenkin kaikkein nuorimmissa ja 50 vuotta täyttäneissä sekä sitä vanhemmissa. Kuviot 1.8 ja 1.9. Nettomuutto Vantaalle muuttajien pääasiallisen toiminnan mukaan vuosina (vasen kuvio) sekä työlliset nettomuuttajat koulutuksen mukaan (oikeanpuolinen kuvio) vuosina työlliset lapset opiskelijat muut työttömät eläkeläiset Korkeaasteen tutkinto Keskiasteen tutkinto Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa nettomuutto, henkilöä nettomuutto, henkilöä Tiedot muuttajien taloudellisesta taustasta kertovat, että Vantaa kerää muuttovoittoa työllisistä, vuotiaista korkeasti koulutetusta, yksityisellä sektorilla työskentelevistä, useimmiten Helsingistä Vantaalle muuttavista. Vaikka Vantaalta pois muuttaneiden keskimääräinen tulotaso on hieman korkeampi kuin tänne muuttaneilla, on tulomuuttajien kunnallisverotulojen kertymä ollut viime vuosina suurempi kuin lähtömuuttajien. Vuonna 2008 kertymän suuruus oli +10 miljoonaa euroa.

8 Kuviot 1.10 ja Nettomuutto Vantaalle muuttajien pääasiallisen valtionveronalaisten tulojen mukaan vuosina (vasen kuvio) sekä muuttoliikkeen aiheuttama kunnallisverotulokertymä vuosina (oikeanpuolinen kuvio) 4 valtionveronalaiset tulot vuodessa kunnallisverotulokertymä, milj.euroa 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0-5,0-10, nettomuutto, henkilöä -15, Muuttoliikkeen aiheuttama tulokertymä vuonna 2008 oli suurista kaupungeista Vantaan (9,9 miljoonaa euroa) ohella positiivinen Espoossa (16,4 miljoonaa euroa) ja Helsingissä (18,8 miljoonaa euroa). Turussa kertymä oli 19,4 miljoonaa, Tampereella 12,1 ja Oulussakin 1,0 miljoonaa euroa negatiivinen. Kaikissa isoissa kaupungeissa kuitenkin tulomuuttajien keskitulot olivat pienemmät kuin lähtömuuttajien. Suurin ero oli Helsingissä ( ). Tampereella tuloero oli , Turussa , Espoossa , Oulussa ja Vantaalla ero oli pienin, Kielet ja kansalaisuudet Vantaalla asui vuoden 2011 alussa henkilöitä 134 eri maasta. He puhuivat äidinkielenään yli sataa eri kieltä. Vieraskielisten kokonaismäärä oli eli 9,9 prosenttia. Espoossa vieraskielisten osuus oli 8,7 prosenttia ja Helsingissä 10,2 prosenttia. Vantaalla yleisimmin puhutut vieraat kielet olivat venäjä (4 550), viro (3 080) ja somali (1 670). Venäjänkielisten määrä kasvoi vuoden 2010 aikana 350:llä, vironkielisten yli 480:lla ja somalin kieltä puhuvien vajaalla sadalla. Vieraskielisten määrä vaihtelee kaupungin eri osien välillä: Hakunilan suuralueella vieraskielisten osuus alueen väestöstä oli vuoden 2011 alussa 15,7 prosenttia, kun Kivistön suuralueella se oli vain 3,1 prosenttia. Kolmessa kaupunginosissa vieraskielisen väestön osuus oli yli 20 prosenttia. Kuviot 1.12 ja Vieraskielisen väestön osuus (%) isojen kaupunkien (vasen kuvio) väestöstä ja vieraskielisen väestön osuus (%) kunnan väestöstä (oikeanpuolinen kuvio) vuonna 2010 Helsingin seudun kehyskunnissa 12 Kerava 11 Kirkkonummi osuus kunnan väestöstä, % Vantaa Espoo Helsinki Tampere Turku Oulu Kauniainen Hyvinkää Järvenpää Vihti Sipoo Tuuslula Nurmijärvi Mäntsälä Pornainen osuus kunnan väestöstä, %

9 5 Vieraskielisen väestön kasvu on 2000-luvulla ollut suurissa kaupungeissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla, nopeaa. Helsingissä vierasta kieltä äidinkielenään puhuvien osuus kaupungin väestöstä oli vuoden 2010 lopussa jo 10,8 prosenttia, Vantaalla 9,9 prosenttia, Espoossa 9,4 ja Turussakin 7,6 prosenttia. Tampereella ja Oulussa osuudet olivat pienemmät, 5,2 ja 3,1 prosenttia. Helsingin seudun kehyskunnissa vieraskielisten osuus alueen väestöstä oli vuoden 2010 lopussa samaa tasoa kuin Oulussa. Kaupunkikunnissa osuus oli korkeampi kuin maalaiskunnissa. Ulkomaan kansalaisia Vantaalla asui vuoden 2011 alussa eli 6,6 prosenttia kaupungin väestöstä. Ulkomaan kansalaisista suurin ryhmä Vantaalla on virolaiset, joita oli 3 270, venäläiset (2 219) ja somalialaiset (655). Helsingissä ulkomaan kansalaisia oli vuoden 2011 alussa 7,6 prosenttia, Espoossa 6,7, Turussa, 5,0, Tampereella 3,7 ja Oulussa vain 2,5 prosenttia. 4. Perheet Perheiden osuus Vantaalla on pienentynyt vaikka perheiden määrä onkin ollut kasvussa. Perheisiin lasketaan lapsettomat tai lasten kanssa asuvat avo- ja avioparit, rekisteröidyt parit sekä yhden vanhemman perheet. Sekä lapsettomien parien määrä että osuus ovat kasvaneet. Toisaalta isojen ulkomaalaistaustaisten asuntokuntien määrä on kasvanut. Vuoden 2010 alussa Vantaalla oli perhettä. Perheisiin kuuluvia oli 78 prosenttia kaupungin väestöstä. Vielä 20 vuotta aiemmin perheisiin kuuluvien osuus oli 86 prosenttia. Perheväestöön kuuluvien osuus on laskenut sitä mukaa kun yksin asuvien osuus on lisääntynyt. Lasten osuus perheväestöstä oli vuonna 2010 kolmannes. Kuviot 1.14 ja Perheväestöön kuuluvien määrä ja osuus (%) koko kaupungissa (vasen kuvio) ja Vantaan perherakenne ja (oikeanpuolinen kuvio) ,0 perheväestö, henkilö Perheväestöön kuuluvat, % Perheväestöön kuuluvat, lkm 81,0 80,0 79,0 78,0 77,0 76,0 75,0 perheväestöön kuuluvien osuus, % ,0 lkm aviopari ei lapsia avopari ei lapsia aviopari ja lapsia avopari ja lapsia äiti/isä ja lapsia Lapsettomien perheiden osuus perheistä on kasvanut 2000-luvulla 40 prosentista runsaaseen 44 prosenttiin. Lapsettomia pareja on jo parisen tuhatta enemmän kuin pareja, joilla on lapsia. Yksinhuoltajien osuus lapsiperheistä on hieman vähentynyt, vaikka heitä lukumääräisesti olikin vuonna 2010 lähes 700 enemmän kuin vuonna Muissa isoissa kaupungeissa Espoota lukuun ottamatta lapsettomien pariskuntien osuus perheistä on selvästi suurempi kuin Vantaalla. Turussa osuus on korkein, yli 55 prosenttia perheistä. Yksinhuoltajien osuus perheistä on Vantaalla toiseksi suurin isoista kaupungeista Helsingin jälkeen, Oulussa se on parisen prosenttiyksikköä Vantaata pienempi ja isoista kaupungeista pienin. 5. Väestön koulutustaso Vantaalaisista 15 vuotta täyttäneistä on 62 prosenttia suorittanut jonkin perusasteen jälkeisen tutkinnon. Tutkinnon suorittaneiden osuus on ollut kasvussa: vuonna 2000 osuus oli 59 prosenttia. Osuus myös vaihtelee kaupungin eri osien välillä. Suuralueista eniten tutkinnon suorittaneita oli vuonna 2010 Aviapoliksessa (73 %) ja vähiten Hakunilassa (58 %).

10 6 Korkeakouluasteen tutkinto vähintään 15 vuotta täyttäneistä vantaalaisista oli 16 prosentilla (v osuus oli 11 %). Suhteellisesti eniten korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita oli Aviapoliksen suuralueella, jossa heitä oli 26 prosenttia kaikista 15 vuotta täyttäneistä ja 35 prosenttia kaikista tutkinnon suorittaneista. Vähiten heitä oli Hakunilassa: 13 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä ja 22 prosenttia tutkinnon suorittaneista. Kuvio vuotta täyttänyt tutkinnon ja korkeakoulututkinnon suorittanut väestö isoissa kaupungeissa osuus 15v täyttäneestä väestöstä, % ,6 17,8 69,7 70,2 20,4 27,2 72,3 73,4 74,7 21,6 31,4 24, Vantaa Oulu Helsinki Tampere Espoo Turku tutkinnon suorittaneet korkeakoulututkinnon suorittaneet Koulutustaso muissa isoissa kaupungeissa on selvästi korkeampi kuin Vantaalla. Eniten peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittaneita oli Turussa, kun korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus oli selvästi muita suurempi Espoossa, mutta myös Helsingissä. 6. Väestön tulotaso Tilastokeskuksen Veronalaiset tulot -tilaston (StatFin -tilastotietokanta) mukaan vantaalaisen tulonsaajan keskimääräiset valtionveronalaiset tulot vuonna 2009 olivat euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna lisäystä oli puoli prosenttia. Eniten vantaalaisia tulonsaajia (16,3 %) sijoittui vuosituloluokkaan euroa ja seuraavaksi eniten heitä oli ansainneissa (11,7 %). Vähintään euron vuosituloihin yltäneitä vantaalaisia oli vuonna 2009 kaikkiaan 10,3 prosenttia kaikista tulonsaajista. Alle euron vuosituloihin jääneitä oli 21,2 prosenttia kaikista tulonsaajista. Vuosien 2010 ja 2011 tulokehitystä on arvioitu Talouskatsauksessa (sivu 18). Kuviot 1.17 ja Valtionveronalaiset keskitulot tulonsaajaa kohden Vantaalla vuosina (vasen kuvio) sekä tulonsaajien lukumäärä eri tuloluokissa vuonna 2009 suoritetussa verotuksessa (oikeanpuoleinen kuvio) tulot per tulonsaaja vuodessa ( ) tuloluokka, euroa tulonsaajia

11 7 Vantaalaisilla oli vuonna 2009 käytettävissään rahatuloa kaikkiaan miljoonaa euroa eli keskimäärin euroa henkilöä kohden. Käytettävissä olevien rahatulojen määrä on kasvanut vuosittain muutamalla prosentilla. Vuonna 2009 kasvua oli 3,1 prosenttia. Tilastokeskuksen StatFin -tilastotietokannan mukaan espoolaisten keskimääräiset valtionveronalaiset tulot vuonna 2009 olivat euroa ja helsinkiläisten euroa (Vantaalla siis ). Helsingissä ja Espoossa keskitulot olivat vuonna 2009 alemmat kuin vuotta aiemmin. Oululaisten valtionveronalaiset keskitulot tulonsaajaa kohden olivat , tamperelaisten ja turkulaisten euroa vuodessa. Näissäkin kaupungeissa keskitulot olivat vuonna 2009 pienemmät kuin vuonna 2008, Turussa ja Oulussa kuitenkin vain vähän luvulla vantaalaisten keskitulot ovat kasvaneet 30 prosentilla. Espoolaisilla kasvua on ollut 15 prosenttia ja helsinkiläisillä alle 10 prosenttia. Vantaalaisten keskitulot eivät ole minään vuonna olleet alemmat kuin edellisinä vuosina. Helsingissä on kaupunkilaisten tulonsaajien keskitulot kolmesti olleet alemmat kuin edellisenä vuotena. Espoossakin näin on käynyt kahdesti vuosien aikana. Kuvio Osinkoverouudistuksen vertailukelpoisesti huomioon ottavien valtionveronalaisten keskitulojen muutos tulonsaajaa kohden Vantaalla, Helsingissä ja Espoossa vuosina vuosimuutos, prosenttia 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8,0 Vantaa Helsinki Espoo Muutos ,0 % Muutos ,8 % Muutos ,4 % Vantaalaisten velat Vuonna 2009 jokaista vantaalaista kohden oli velkaa keskimäärin euroa. Velkaa kuitenkin oli vain 31 prosentilla kaupungin asukkaista. Jokaista velallista kohden lasketun velan suuruus oli euroa. Vuoden 2009 aikana velallista kohden laskettu velkamäärä kasvoi 2,7 prosenttia. Veloista kukin velallinen maksoi korkoa keskimäärin euroa vuonna Edelliseen vuoteen verrattuna maksettujen korkojen määrä pieneni 33 prosentilla. Veloista suurin osa (79 %) kohdistui asuntoon. Asuntolainaa kullakin asuntovelallisella oli keskimäärin euroa. Asuntoveloista ensiasuntoon kohdistuvien velkojen osuus oli 17 prosenttia. Osuus on ollut kuta kuinkin sama useiden vuosien ajan. Keskimääräisen ensiasunnon velan suuruus oli euroa ja siitä maksettiin korkoja keskimäärin euroa vuonna Edelliseen vuoteen verrattuna asuntovelan määrä kasvoi eurolla ja ensiasunnon velan määrä vajaalla eurolla. Opintovelkaa oli vajaalla 5 prosentilla vantaalaisista. Vantaalaisten opintovelallisten määrä on viime vuosien kuluessa vähentynyt. Velkaa oli keskimäärin euroa opintovelallista kohden. Velan määrä velallista kohden kasvoi vuoden aikana 40 eurolla. Korkoja kukin opintovelallinen maksoi keskimäärin vajaa 210 euroa vuodessa. Elinkeinotoimintaan kohdistuvia velkoja oli vantaalaisella. Keskimääräisen velan suuruus oli euroa ja siitä maksettiin korkoa euroa vuoden 2009 aikana. Keskimääräisen velan määrä oli kasvanut vuodesta 2008 vuoteen 2009 peräti eurolla, mutta korkorasitus oli pienentynyt yli tuhannella eurolla maksajaa kohden. Muuta velkaa oli 25 prosentilla vantaalaisista. Tämän velan keskisuuruus oli euroa. Keskimääräisen velan suuruus oli vähentynyt edellisestä vuodesta 370 eurolla. Korkoa näistä veloista maksettiin vuonna 2009 keskimäärin 740 euroa. Vuodesta 2006 alkaen vantaalaisella on ollut velkaa keskimäärin enemmän kuin hänellä on ollut käytettävissään rahatuloja.

12 8 Kuviot 1.20 ja Vantaalaisten velat ja käytettävissä oleva rahatulo vuosina 2002, 2006 ja 2009 (kuvio vasemmalla) ja Vantaalaisten keskimääräisen asuntovelan suuruus vuosina (oikeanpuolinen kuvio) miljardia euroa 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 elinkeinot. velka opintovelka muu velka asuntovelka käytettävissä oleva rahatulo käytettävissä oleva rahatulo käytettävissä oleva rahatulo velat ( ) per velallinen Espoolaisilla oli velkaa kutakin velallista kohden vuonna 2009 keskimäärin euroa, vantaalaisilla , helsinkiläisillä , oululaisilla , tamperelaisilla ja turkulaisilla euroa. Asuntovelkaakin espoolaisilla oli eniten, keskimäärin euroa. Helsinkiläisillä asuntovelkaa oli seuraavaksi eniten, euroa. Perässä tulevat vantaalaiset eurolla, oululaiset eurolla, tamperelaiset eurolla ja viimeisenä turkulaiset euron keskimääräisellä asuntovelallaan. Taulukko 1.2. Keskimääräinen velka velallista kohden ( ) kuudessa suurimmassa kaupungissa ja koko maassa vuosina 2004 ja 2009 vuosi velkatyyppi Suomi Vantaa Espoo Helsinki Tampere Turku Oulu 2004 Kaikki velat Asuntovelat Opintovelat Elinkeinotoim. kohd. velat Muut velat Velkaantumisaste 82,1 86,1 90,4 71,0 75,9 70,7 83, Kaikki velat Asuntovelat Opintovelat Elinkeinotoim. kohd. velat Muut velat Velkaantumisaste 108,6 114,7 116,4 97,4 97,4 94,8 107,2 muutos Kaikki velat 46,7 47,7 37,6 39,7 39,9 46,5 41,7 % Asuntovelat 50,4 50,7 46,3 47,5 46,2 50,0 40,9 Opintovelat 13,7 12,0 16,7 17,4 14,5 17,0 17,2 Elinkeinotoim. kohd. velat 29,4 69,4 33,1 41,9 45,4 65,7 42,7 Muut velat 39,1 23,0 18,3 20,4 20,3 25,5 21,6 Velkaantumisasteen muutos 26,5 28,6 26,0 26,4 21,5 24,1 23,6

13 9 8. Työpaikat Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2008 lopussa työpaikkaa. Työpaikkojen määrä on 2000-luvulla kasvanut yli työpaikan vuosivauhdilla. Työssäkäyntitilaston tiedot saadaan noin kahden vuoden viiveellä. Tuoreempaa työpaikkakehitystä voidaan arvioida Tilastokeskuksen otospohjaisen työvoimatutkimuksen perusteella. Vuoden 2010 viimeisen neljänneksen tietojen perusteella Vantaan työpaikkamäärä olisi kasvanut vuosien aikana parilla tuhannella työpaikalla. Yli neljännes Vantaalla olevista työpaikoista on vähittäis- ja tukkukaupan toimialalla, vajaa viidennes kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla ja runsas kymmenesosa teollisuuden toimialalla. Kuvio Työpaikkamäärän kehitys Vantaalla vuosina , arvio vuosille Työvoimatutkimus, vuosikeskiarvo työpaikkojen määrä Työssäkäyntitilasto työpaikkojen määrä vuoden lopussa Työpaikat ovat keskittyneet alueellisesti Kehä III:n ja Lentokentän ympäristöön. Näillä alueilla myös kehitys on ollut ripeintä. Koivukylän, Korson ja Hakunilan suuralueilla työpaikkoja on muita alueita selvästi vähemmän. Vantaan työpaikkaomavaraisuus ylitti sadan prosentin 2000-luvun alkuvuosina. Aviapoliksen ja Tikkurilan suuralueilla työpaikkoja on enemmän kuin alueella asuu työvoimaa. Kuvio Työpaikat ja työvoima Vantaan suuralueilla vuonna 2008 Hakunila Korso Koivukylä Tikkurila työpaikat työvoima Aviapolis Kivistö Myyrmäki työpaikkoja/työvoimaa

14 Kuvio Työpaikkojen määrän vuosimuutos kuudessa suurimmassa kaupungissa vuosina Oulu Tampere Turku Vantaa Helsinki Espoo työpaikkojen vuosimuutos Vuosina työpaikkojen kasvu on suurista kaupungeista ollut suhteellisesti suurinta Oulussa (16,3%) ja Vantaalla (15,9%). Lukumääräisesti työpaikkamäärä kasvoi kuitenkin Tampereella enemmän kuin Vantaalla. Espoossa ja Helsingissä kasvua oli vähemmän kuin Vantaalla. Koko maan työpaikkalisäyksestä kuusi suurinta kaupunkia vei 51 prosenttia. 9. Työllisyys Työttömyysaste väheni Vantaalla vuoden 2008 loppupuolelle saakka tasaisesti, niin että se oli lokakuussa alle kuuden prosentin. Marras-joulukuussa 2008 työttömyys alkoi nopeasti kasvaa ja saavutti huippunsa, 9,5 prosenttia, vuoden 2009 heinäkuussa. Sen jälkeen se ei ole enää kasvanut: maaliskuussa 2011 työttömyysaste oli Vantaalla kuitenkin vielä 8,1 prosenttia. Työttömänä oli vantaalaista. Naapurikaupunkeihin verrattuna Vantaalla työttömyys oli suurempaa: Helsingissä työttömyysaste oli 7,4 ja Espoossa 5,4 prosenttia maaliskuun 2011 lopussa. Muissa suurissa kaupungeissa työttömyys on selvästi yleisempää kuin pääkaupunkiseudulla. Kuvio Työttömien määrä Vantaalla vuoden 2000 tammikuusta vuoden 2011 maaliskuuhun työttömät lomautetut henkilöitä Työttömyyden kasvu on kohdistunut muita enemmän nuoriin, alle 40-vuotiaisiin vantaalaisiin, esimerkiksi vuotiaiden työttömien määrä kasvoi vuoden 2008 lokakuusta vuoden 2009 heinäkuuhun 430:stä työttömään eli yli kaksinkertaistui. Maaliskuun lopussa 2011 Vantaalla oli alle 25-vuotiaita työttömiä 850.

15 Kuvio Työttömät ikäryhmän mukaan vuoden 2000 tammikuusta vuoden 2011 maaliskuuhun 11 Työttömien lkm vuotiaat 50+ -vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Pisimpään, yli vuoden työttömänä olleiden joukko pieneni Vantaalla vuosituhannen vaihteen lähes henkilöstä alimmillaan, vuoden 2009 elokuuhun, alle työttömään. Pitkäaikaistyöttömienkin määrä lähti tuolloin nousuun ja heitä oli maaliskuun 2011 lopussa Yhtä paljon heitä oli viimeksi elokuussa Työttömyys vaihtelee Vantaan eri alueiden välillä: työttömyysaste on vaikeinta kaupungin itäisissä osissa, joissa työpaikkatarjontakin on vähäisintä. Paras tilanne on Keski-Vantaalla, jossa työpaikkoja on eniten. Aviapoliksessa asuvien koulutustaso on myös muita alueita korkeampi. Kuvio Työttömyysaste Vantaan suuralueilla maaliskuussa 2009, 2010 ja 2011 Hakunila Koivukylä Tikkurila Korso Myyrmäki Kivistö Aviapolis työttömyysaste, % Työttömyys on kohdistunut muita enemmän vieraskielisiin. Vuoden 2009 lopussa vieraskielisestä työvoimasta työttömänä oli 21,3 prosenttia. Kotimaisia kieliä puhuvilla prosenttiluku oli tuolloin 7,9. Toisaalta vieraskielisen väestön työttömyysaste aleni nopeasti aina vuoteen 2008 saakka, jonka jälkeen se alkoi kohota kuten työttömyys yleensäkin. Taulukko 1.3. Työvoima ja työttömät kielen mukaan Vantaalla vuosien lopussa vuosi työvoimasta työvoima vieraskieliset yhteensä lkm % työttömät työttömistä vieraskieliset työttömyysaste (%) yhteensä lkm % vieraskieliset kotimaankieliset , ,1 29,3 6, , ,9 29,7 6, , ,2 27,7 7, , ,5 28,7 7, , ,5 26,3 6, , ,5 23,6 6, , ,2 19,5 5, , ,6 17,5 5, , ,8 22,3 7,9

16 12 Suurista kaupungeista vieraskielisen työvoiman työttömyys oli vuoden 2009 lopussa pienintä Espoossa (15,8). Helsingissä työttömänä oli 20,6, Oulussa, 26,3, Tampereella 32,0 ja Turussa 32,8 prosenttia alueen vieraskielisestä työvoimasta. Avointen työpaikkojen määrä on Vantaalla kuukausittain vaihdellut muutamasta sadasta liki kolmen tuhanteen. Maaliskuussa 2011 avoimia työpaikkoja oli Vantaan TE-toimistossa Kuvio Avoimet työpaikat Vantaan TE-toimistossa kuukausittain vuoden 2000 tammikuusta vuoden 2011 maaliskuuhun työpaikkoja Huolimatta siitä, että työpaikat, samoin kuin avoimet työpaikat ovat Vantaalla kasvaneet nopeasti alle puolet (45%) vantaalaisista työskentelee asuinkunnassaan. Lähes yhtä moni (41%) vantaalainen suuntaa päivittäin Helsingissä sijaitsevaan työpaikkaan. Espoossa vantaalaisista työskentelee alle 8 prosenttia. Periaatteessa jokaiselle vantaalaiselle olisi tarjolla työpaikka kotikunnassaan, koska kaupungin työpaikkaomavaraisuus on ollut jo useita vuosia yli sadan prosentin. Käytännössä työt ja työntekijät eivät tiheästi asutulla pääkaupunkiseudulla kohtaa, vaan kuntarajojen yli kuljetaan työssä yhä useammin. 10. Asuntokanta ja asuntokunnat Vantaalla oli vuoden 2011 alussa asuntoa. Asunnoista oli kerrostaloissa 61 prosenttia, rivitaloissa 13 prosenttia, pari- ja ketjutaloissa 8 prosenttia ja omakotitaloissa 17 prosenttia. Omistusasuntojen osuus on 57 prosenttia, vuokraasuntoja on 34 prosenttia ja asumisoikeusasuntoja 4 prosenttia. Vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta vaihtelee alueittain jonkin verran. Kuvio Vantaan asuntokanta asunnon hallintamuodon mukaan Espoo Oulu Tampere Turku Helsinki Vantaa 0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % 60,0 % 70,0 % 80,0 % 90,0 % 100,0 % omistus asumisoikeus vuokra muu Asuinpinta-alaa asukasta kohden Vantaalla oli 34,7 huoneistoneliömetriä ja jokaista asuntoa kohden oli keskimäärin 2,1 asukasta. Kaikkien asuntojen keskikoko oli 74 huoneistoneliömetriä. Kerrostaloasunnot olivat keskikooltaan 59, rivitaloasunnot 82, paritaloasunnot 89 ja omakotitalot 112 huoneistoneliömetriä.

17 13 Taulukko 1.4. Vantaan asuntokantajakauma (%) asunnon hallintamuodon mukaan Vantaan suuralueilla suuralue omistaa talon omistaa asunnon osakkeet aravavuokraasunto korkotukivuokraasunto muu vuokraasunto asumisoikeusasunto muu tai tuntematon asuntoja yhteensä lkm Myyrmäki 7,3 53,3 8,9 5,3 17,5 2,1 5, Kivistö 62,8 19,3 2,0 0,0 6,3 0,8 8, Avaiapolis 13,5 35,3 6,9 9,5 18,9 8,4 7, Tikkurila 11,6 42,2 17,3 8,0 12,2 3,2 5, Koivukylä 21,8 30,5 22,2 3,0 12,3 5,4 4, Korso 26,7 33,3 22,2 0,9 7,6 5,1 4, Hakunila 12,4 42,7 24,8 1,3 11,1 3,4 4, Suurista kaupungeista Turussa ja Oulussa asuttiin väljimmin, Turussa asuinpinta-alaa oli 37,9 ja Oulussa 37,4 h-m 2 asukasta kohden. Espoossa ja Tampereella sitä oli runsas 36 h-m 2, Helsingissä sen sijaan vain 34,2 h-m 2, Vantaalla siis 0,5 h-m 2 Helsinkiä enemmän. Espoossa pientaloasuntoja oli kaupungin asuntokannasta 43 prosenttia, Vantaalla ja Oulussa 39 prosenttia, Turussa ja Tampereella 28 prosenttia ja Helsingissä vajaa 15 prosenttia. Espoossa ja Vantaalla myös omistusasuminen oli yleisintä, kummassakin 57 prosenttia asunnoista oli omistusasuntoja. Oulussa ja Tampereella omistusasuntojen osuus oli runsas 49 prosenttia, Turussa 47 ja Helsingissä vajaa 45 prosentia. Asuntokuntia Vantaalla oli vuoden 2010 alussa Niistä oli yhden henkilön asuntokuntia yli 37 prosenttia ja kahden henkilön asuntokuntia 33 prosenttia. Asuntokuntien keskikoko oli 2,16 henkilöä. Keskikoko vaihtelee Vantaan eri alueilla, suurin se on pientalovaltaisilla alueilla ja pienin kerrostalovaltaisilla alueilla. Keskikoon pieneneminen on selvästi hidastunut viime vuosien aikana. Kuviot 1.30 ja Ahtaasti asuvat asuntokunnat asuntokunnan koon ja kielen mukaan (vasen kuvio) ja Asuntokuntien keskikoko Vantaan suuralueilla , 2005 ja 2010 (oikeanpuoleinen kuvio) ahtaastiasuvat asuntokunnat, % Kivistö Aviapolis Korso Koivukylä Hakunila Tikkurila Myyrmäki 2,63 2,37 2,32 2,22 2,21 2,04 2, asuntokunnan koko, henkilöä 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 Kotimaiset kielet Vieraskieliset asuntokunnan keskikoko, henkilöä Mitä suurempi asuntokunta on henkilömäärältään, sitä varmemmin se asuu ahtaasti: jo viiden henkilön asuntokunnista enemmistö asuu ahtaasti, vieraita kieliä äidinkielenään puhuvista asuntokunnista jo neljän henkilön asuntokunnistakin yli 60 prosenttia on ahtaasti asuvia.

18 Rakentaminen ja asuntotuotanto 2000-luvulla Vantaalle on rakennettu 2000-luvulla vuosittain kerrosneliömetrin verran uutta kerrosalaa. Vuoteen 2007 saakka vuosittain valmistunut kerrosala jakautui melko lailla tasan asuinrakennusten ja muiden rakennusten kesken. Vuonna 2008 muuta kerrosalaa valmistui kaksi kertaa ja vuonna 2009 yli kolme kertaa enemmän kuin asuinkerrosalaa. Vuonna 2010 valmistuneen muun kuin asuinkerrosalan määrä romahti, kun taas vuodesta 2005 alkanut rakennetun asuinkerrosalan määrän väheneminen loppui ja kääntyi kasvuun. Kuvio Vantaalle vuosina valmistunut kerrosala käyttötarkoituksen mukaan rakennettu kerrosala Asuinrakennukset Muut rakennukset Asuntoja on Vantaalle rakennettu vuosien aikana lähes eli keskimäärin asuntoa vuosittain. Valmistuneista asunnoista kerrostaloihin rakennettiin eli yli puolet. Vuosittain valmistuneiden pientaloasuntojen määrä, etenkin omakotitalojen, pysyi melko samansuuruisena vuoteen 2007 saakka, sen jälkeen se väheni alle puoleen aiemmasta. Kerrostaloasuntoja on vuosittain valmistunut kuuden sadan ja tuhannen kolmen sadan välillä eli niiden määrä on vaihdellut huomattavasti. Kuviot 1.33 ja Vantaalle vuosina valmistuneet asunnot talotyypin mukaan (vasen kuvio) ja Vuosina valmistuneet asunnot rahoitus- ja hallintamuodon mukaan (oikeanpuolinen kuvio) asuntoja Muut rakennukset Asuinkerrostalot Rivi- tai ketjutalot Muut erilliset pientalot Yhden asunnon talot valmistuneet asunnot Omistusasunnot Asumisoikeusasunnot Kaupungin vuokra-asunnot Muut vuokra-asunnot Valmistuneista asunnoista keskimäärin vajaa viidennes on ollut vuokra-asuntoja ja vajaa kymmenesosa asumisoikeusasuntoja. Asumisoikeusasuntoja ei vuoden 2005 jälkeen rakennettu Vantaalle ennen vuotta 2010 lainkaan. Kaupungin oma vuokra-asuntotuotanto osoitti muutaman välivuoden jälkeen vuonna 2010 elpymisen merkkejä.

19 15 Taulukko 1.5. hallintamuoto/ talotyyppi Vantaalle vuosina valmistuneet asunnot suuralueittain Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila Vantaa omistus vuokra asumisoikeus omakotitalot paritaloasunnot rivitaloasunnot kerrostaloasunnot asunnot yhteensä Liki kolmannes vuosien aikana valmistuneista asunnoista pystytettiin Aviapoliksen suuralueelle, kuudesosa Korson suuralueelle, jonkin verran pienempi osuus Myyrmäkeen ja noin kahdeksasosa sekä Tikkurilaan että Koivukylään. Hakunilaan ja Kivistöön asuntoja on valmistunut vähiten. Vuokra-asuntoja on rakennettu Kivistöä lukuun ottamatta kaikille suuralueille, selvästi muita enemmän Aviapolikseen. Asumisoikeusasunnoista on valmistunut kaksi viidestä Aviapolikseen ja joka kolmas Korsoon. Omakotitaloista on useampi kuin joka neljäs tehty Korson suuralueelle ja lähes joka viides Koivukylän suuralueelle. Paritaloasunnoista liki joka kolmas on löytänyt paikkansa Korson suuralueelta, kun taas rivitaloasunnoista useampi kuin joka kolmas ja kerrostaloasunnoista kaksi viidestä on rakennettu Aviapoliksen suuralueelle. Kuvio Kuudessa suurimmassa kaupungissa valmistuneet asunnot vuosina valmistuneet asunnot Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Kuuden suurimman kaupungin osuus kaikista vuosina valmistuneista asunnoista on ollut yli 35 prosenttia. Valmistuneiden asuntojen määrä noudattaa kaupunkien suuruusjärjestystä, poikkeuksena Turku, jossa asuntoja on rakennettu selvästi muita vähemmän, jopa alle puolet siitä mitä Ouluun rakennettiin.

20 Asuntojen hinnat ja vuokrat Asuntojen neliöhinnat ovat viime vuosien aikana olleet melko tasaisessa nousussa. Asuntojen keskineliöhinta (so. hintojen mediaani) on kohonnut vuotta 2008 lukuun ottamatta 5-10 prosentilla vuodessa. Vuoden 2008 aikana neliöhinnat laskivat keskimäärin viidellä prosentilla. Vantaalla vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat olivat vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä keskimäärin euroa ja rivitaloissa euroa. Neliöhinnat olivat kohonneet vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna rivitaloissa 4,5 prosentilla. Kerrostaloneliöhinnat olivat kuta kuinkin samat kuin vuotta aiemmin. Kuviot 1.36 ja Vanhojen asuntojen neliöhintojen mediaani Vantaalla neljännesvuosittain vuodesta 2005 (kuvio vasemmalla) ja vanhojen asuntojen neliöhintojen mediaani suurissa kaupungeissa ja kehyskunnissa vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä (oikeanpuoleinen kuvio) Helsinki euroa per huoneistoneliö Espoo- Kauniainen Vantaa Tampere Kehyskunnat Turku Kerrostalot Rivitalot 1/2005 3/2005 1/2006 3/2006 1/2007 3/2007 1/2008 3/2008 1/2009 3/2009 1/2010 3/2010 1/2011 Oulu rivitaloasunnot kerrostaloasunnot euroa/m 2 /kk Naapurikaupunkeihin verrattuna asuntojen neliöhinnat olivat Vantaalla selvästi edullisempia: kerrostaloasunnoissa ero oli Helsinkiin nähden Vantaan eduksi lähes euroa ja Espooseen nähden 700 euroa. Rivitaloasunnoissa ero oli pienempi: Helsingissä rivitaloneliön hinta oli 250 euroa ja Espoossa 460 euroa suurempi kuin Vantaalla. Kehyskunnista kerrostaloasuntoneliön sai 300 euroa ja rivitaloasuntoneliön 540 euroa edullisemmin kuin Vantaalta. Tampereella kerrostaloneliö maksoi saman kuin Vantaalla, kun taas oli Turussa neliö oli yli 500 euroa ja Oulussa hieman enemmän edullisempi. Rivitaloissa Vantaan neliöhinnat olivat Tampereeseen verrattuna 600 euroa, Turkuun 700 euroa ja Ouluun lähes euroa kalliimmat. Vantaalla maksettiin vuokra-asunnoissa vuonna 2010 keskimäärin 10,97 euron suuruista vuokraa neliömetriltä. Aravaasunnoissa keskimääräinen neliövuokra oli 10,46 euroa ja vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa 11,75 euroa neliömetriltä. Keskimääräinen vuokra oli kohonnut vuoden aikana alle kahdella prosentilla. Uusissa vapaarahoitteisissa vuokrasuhteissa neliövuokra oli keskimäärin lähes euron suurempi (12,65 euroa/m 2 ) kuin vanhoissa vuokrasuhteissa. Taulukko 1.6. Keskimääräiset kuukausivuokrat ( /m 2 ), koko vuokra-asuntokanta, vuosi 2010 Alue Aravavuokra-asunnot Vapaarahoitteiset vuokra-asunnot Kaikki vuokra-asunnot yht 1h 2h 3h+ yht 1h 2h 3h+ yht 1h 2h 3h+ Koko maa 9,28 9,90 9,35 9,00 10,40 12,80 10,29 9,11 9,86 11,73 9,82 9,05 Kehyskunnat 9,91 10,64 10,07 9,51 10,40 12,09 10,66 9,36 10,13 11,48 10,32 9,44 Espoo 10,66 11,91 10,87 10,31 12,64 13,64 13,38 11,80 11,49 12,89 11,85 10,91 Helsinki 10,34 11,47 10,61 9,89 14,38 17,43 13,79 12,45 12,38 15,91 12,19 10,92 Oulu 9,05 9,90 9,24 8,46 10,30 12,38 10,11 9,24 9,72 11,47 9,70 8,86 Tampere 9,72 11,06 9,87 9,09 11,18 12,85 11,09 9,65 10,52 12,32 10,53 9,34 Turku 9,21 10,87 9,23 8,66 10,54 12,53 10,20 9,27 9,95 12,05 9,75 8,95 Vantaa 10,46 11,31 10,84 9,99 11,75 13,33 11,92 10,89 10,97 12,47 11,25 10,31

21 17 Vantaalla neliövuokra vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa oli keskimäärin vajaa kaksi euroa alempi kuin Helsingissä ja puolisen euroa alempi kuin Espoossa. Aravavuokra-asunnoissa erot pääkaupunkiseudun kaupunkien välillä olivat pieniä, Espoossa neliövuokrat olivat hieman muita korkeammat. Helsingin seudun kehyskunnissa neliövuokra aravavuokra-asunnoissa oli hieman korkeampi kuin Tampereella, Turussa ja Oulussa, mutta vapaarahoitteisissa vuokraasunnoissa se oli samalla tasolla Lähteitä: Lisää lähteitä: Facta kuntarekisteri (rakentamista ja rakennuskantaa koskevat tiedot) Tilastokeskus, tilastotietokannat (StatFin, kaupunki- ja seutuindikaattorit, väestötilastopalvelu) Aluesarjat ( Uudenmaan ELY-keskuksen ja Vantaan TE-toimiston tilastot Vantaan kaupunki, tietopalvelu, tilastokatsaukset Vantaan kaupunki, tietopalvelu: Vantaan väestö 2009/2010 sekä aiemmat Vantaan kaupunki, tietopalvelu: Rakentaminen Vantaalla vuonna 2010 (ja aiemmat) Vantaan kaupunki, tietopalvelu: Väestöennusteet (koko väestö, vieraskielinen väestö) Helsinki Region Infoshere (

22 18 Taloussuunnittelupäällikkö Pauli Outila 2. Talouskatsaus Valtion kehyspäätöksen yhteydessä hyväksyttiin Peruspalveluohjelma , joka sisältää arvioita ja linjauksia kuntatalouden tilasta ja kehitysnäkymistä. Pohjana ovat yhteenveto kuntien vuoden 2010 tilinpäätöksistä ja valtiovarainministeriön arviot kansantalouden kehitysnäkymistä. Valtiovarainministeriö arvioi talouskasvun hidastuvan tulevina vuosina noin 2,5 prosentin tasolle. Myös kuluttajahintojen nousun arvioidaan hidastuvan vuoden 2011 yli 3 prosentista 2,7 prosenttiin vuonna 2012 ja edelleen noin 2 prosentin tasolle tulevina vuosina. Työllisyysaste nousee yli 70 prosenttiin ja työttömyys laskee alle 7 prosentin vuonna Kuvio 2.1. Bruttokansantuotteen volyymin muutokset , prosenttia vuosimuutos (%) * Julkisen talouden rahoitusasema heikkeni Suomessa voimakkaasti talouslaman seurauksena ja erityisesti valtio on velkaantunut siten, että valtionvelan BKT-osuus on noin 44 prosenttia vuonna Nykynäkymin kuntatalous pysynee tulevina vuosina lähellä tasapainoa. Kunnat velkaantuvat tulevinakin vuosina investointien korkean tason johdosta. Kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan vuonna 2011 edellisvuodesta 5,1 prosenttia. Kunnallisverot kasvavat 4,1 prosenttia, yhteisöverot 17,3 prosenttia ja kiinteistöverot 3,4 prosenttia. Vuonna 2012 kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan vain 0,9 prosenttia, koska yhteisöveron kuntaosuus laskee tehtyjen päätösten mukaisesti 0,2199:ään. Ilman mahdollisia kunnallisveroprosenttien korotuksia arvioidaan kunnallisveron kasvuksi 2,6 prosenttia vuonna 2012, 4,0 prosenttia vuonna 2013 ja 4,1 prosenttia vuonna Kuntien yhteisöverot laskevat 16,4 prosenttia vuonna 2012, seuraavana vuonna 4,3 prosenttia ja kääntyvät 6,1 prosenttia kasvuun vuonna Kuntien verotuloihin vaikuttavista muutoksista päätetään hallitusohjelmassa ja vuoden 2012 valtion budjetin käsittelyn yhteydessä. Peruspalveluohjelma ei sisällä uusia linjauksia kuntien tehtäviin tai tuloperusteisiin. 2.1 Vantaalaisten ansiotulokehityksestä Vantaalaisten ansiotulot yhteensä kasvoivat 2,5 prosenttia vuonna 2009 ja ennakkotiedon mukaan 4,9 prosenttia vuonna Koko maassa ansiotulot kasvoivat 3,1 prosenttia ja suurista kaupungeista Helsingissä 3,7 prosenttia, Espoossa 3,0 prosenttia, Tampereella 2,6 prosenttia, Turussa 2,2 prosenttia ja Oulussa 3,3 prosenttia. Palkkatulot (palkkasumma) kasvoivat Vantaalla 4,2 prosenttia vuonna 2010 ja vastaavasti Helsingissä 2,7 prosenttia, Espoossa 2,1 prosenttia, Tampereella 1,6 prosenttia, Turussa 0,9 prosenttia ja Oulussa 2,7 prosenttia. Koko maassa palkkasumma kasvoi 2,4 prosenttia vuonna Vantaalaisten ansiotuloista noin 78 prosenttia on palkkatuloja, 16 prosenttia eläketuloja sekä työttömyysturvaa, muuta sosiaaliturvaa ja elinkeinotuloja kutakin noin 2 prosenttia. Verovähennykset ovat noin 18 prosenttia ansiotuloista ja kunnan verotuloja vähentävät vielä työtulovähennys ja muut verosta tehtävät vähennykset. Vantaan efektiivinen veroaste on 15,15 prosenttia vuonna Kaupungin tuloveroprosentti on 19,00.

23 Kuvio 2.2. Ennakonpidätyksenalaisten tulojen vuosimuutos (%) isoissa kaupungeissa v Suomi Vantaa Helsinki Oulu Espoo Tampere Turku 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 5,5 tulojen vuosimuutos, % Kunnallisveronalaisissa ansiotuloissa henkilöä kohden espoolaiset ovat säilyttäneet selvän johtoasemansa, keskiarvona laskettuna kehyskunnat ovat toisena ja Helsinki ja Vantaa lähes tasoissa seuraavina. Eläketulot nostavat helsinkiläiset hieman vantaalaisten ohi ansiotuloissa henkilöä kohden. Tampere ja Oulu ovat lähes tasoissa tässä vertailussa ja turkulaisten tulotaso on alhaisin. Kuvio 2.3. Ansiotulot vuodessa/tulonsaaja isoissa kaupungeissa vuonna 2010 Suomi Kehyskunnat Espoo Helsinki Vantaa Tampere Oulu Turku ennakkopidätyksenalaiset tulot vuodessa/tulonsaaja, euroa Tulonsaajaa kohden vantaalaisten ja helsinkiläisten palkkatulot ovat lähes samat vuonna 2010, noin euroa/tulonsaaja. Suurista kaupungeista espoolaisten palkkatulot olivat korkeimmat, euroa/tulonsaaja ja turkulaisten palkkatulot pienimmät, euroa/tulonsaaja. Kehyskunnat ylittivät noin tuhannella eurolla Helsingin ja Vantaan palkkatason. Koko maassa palkkatuloja kertyi euroa/tulonsaaja vuonna 2010.

24 20 Kuvio 2.4. Palkkatulot vuodessa/tulonsaaja isoissa kaupungeissa vuonna 2010 Suomi Kehyskunnat Espoo Helsinki Vantaa Oulu Tampere Turku palkkatulot vuodessa/tulonsaaja, euroa Eläketuloissakin espoolaiset ovat tulotasoltaan selvässä johdossa suurten kaupunkien vertailussa, helsinkiläiset ovat toisena ja vantaalaiset kolmantena. Helsinkiläisten yli kaksi tuhatta euroa korkeampi eläketulo nostaa heidät ansiotulovertailussa vantaalaisten ohi. Vantaalaisten eläketulot tulonsaajaa kohden ovat hieman kehyskuntien keskiarvoa korkeammat. Eläketuloissa turkulaiset ohittavat hienokseltaan tulotasossa tamperelaiset ja oululaiset. Kuvio 2.5. Eläketulot/tulonsaaja isoissa kaupungeissa vuonna 2010 Suomi Kehyskunnat Espoo Helsinki Vantaa Turku Tampere Oulu eläketulot vuodessa/tulonsaaja, euroa 2.2 Vantaan verotulot ja valtionosuudet (verorahoitus) Vantaan verotulot ovat kasvaneet viime vuosina runsaan kuuden prosentin vuosivauhtia lukuun ottamatta vuotta 2009, jolloin verotulojen kasvu jäi 1,2 prosenttiin. Vuonna 2010 verotulot yhteensä kasvoivat 5,4 prosenttia - kunnallisvero 3,9 prosenttia, yhteisövero 23,3 prosenttia ja kiinteistövero 11 prosenttia. Kaupunki sai verotuloja yhteensä 804,7 milj. euroa vuonna Ilman veronkorotusta kunnallisveron kasvu olisi ollut 1,2 prosenttia. Vuoden 2010 verotuloista lähes 87 prosenttia kertyi kunnallisverosta, 6 prosenttia yhteisöverosta ja runsas 7 prosenttia kiinteistöverosta. Yhteisöverot romahtivat vuonna 2009 huolimatta kuntaryhmän osuuden nostosta 10 prosenttiyksiköllä vuosille Vuonna 2012 kuntaryhmän osuus alennetaan takaisin 21,99 prosenttiin ja vastaavasti yhteisöverotulot laskevat. Vantaan veroprosentit pidetään Vantaa-sopimuksen mukaisesti ennallaan vuoteen 2013 saakka.

25 21 Kunnallisvero Kunnallisveron kasvu koko maassa hidastui 2,4 prosenttiin lamavuonna 2009 ja pysyi aiempia vuosia alhaisempana, 2,1 prosentissa, myös vuonna 2010 huolimatta siitä, että 181 kuntaa korotti kunnallisveroprosenttiaan ja talous kääntyi kasvuun. Verovähennysten korotukset söivät kunnallisverojen kasvua vuonna Vähennysten vaikutus kompensoitiin kunnille valtionosuuksissa. Kuntaryhmän osuus ansio- ja pääomaverotuloista on kasvanut joka vuosi vuodesta 2005 lähtien noin 55 prosentista lähes 64 prosenttiin vuonna Kuvio 2.6. Kuntaryhmän jako-osuus ansio- ja pääomaverotuloista vuosina ,6361 0,6251 0,6231 0,5905 0,5673 0,5537 0, ,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 jako-osuus (%) Vantaalla kunnallisverot ovat kasvaneet koko maata nopeammin viime vuosina johtuen väestönkasvusta ja koko maata paremmasta ansiotulojen kehityksestä. Vuonna 2009 kunnallisverot kasvoivat 4,1 prosenttia ja vuonna ,9 prosenttia. Molempina vuosina kaupunki sai marras- ja joulukuun tilityksissä runsaasti tilityksien oikaisuja johtuen kuntaryhmän ja kuntakohtaisen jako-osuuksien korotuksista. Vuoden 2011 talousarviossa on kunnallisveroja 711 milj. euroa, noin 2 prosentin kasvu 2010 tilinpäätökseen verrattuna. Koko maassa kunnallisveron arvioidaan kasvavan 4,1 prosenttia vuonna Arviossa on otettu huomioon, että 49 kuntaa korotti veroprosenttiaan (mm. Helsinki 1,00 prosenttiyksiköllä) ja kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti nousi 19,17:ään. Vantaan kunnallisvero kehittyy ansiotulojen ja tehtävien veroperustepäätösten pohjalta. Kuvio 2.7. Vantaan jako-osuus kunnallisverosta vuosina , , , , , , ,0427 0,000 0,005 0,010 0,015 0,020 0,025 0,030 0,035 0,040 0,045 0,050 jako-osuus (%) Ansiotuloista tehtävät vähennykset pienentävät noin 17 prosenttia verotettavaa tuloa ja pienentävät yli 160 milj. eurolla tuloon perustuvaa kunnallisveroa, josta vähentämällä työtulovähennys ja muut verosta tehtävät vähennykset saadaan maksettava vero. Verosta tehtävät vähennykset ovat Vantaalla noin 25 milj. euroa vuonna Verovuodelta 2011 pannaan Vantaalla kunnallisveroa maksuun noin 730 milj. euroa. Vuoden 2011 talousarviossa on arvioitu eri vuosilta saatavia tilityksiä yhteensä 711 milj. euroa.