Toimintaympäristön tila Espoossa Kuuden suurimman kaupungin vertailut ja palvelutyytyväisyys

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimintaympäristön tila Espoossa Kuuden suurimman kaupungin vertailut ja palvelutyytyväisyys"

Transkriptio

1 Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Palvelut Kuuden suurimman kaupungin vertailut ja palvelutyytyväisyys Sivistystoimen palvelut: perusopetus, lukiot, varhaiskasvatus Konserniesikunta, Strategiayksikkö Sivistystoimi

2 Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Palvelut Kuuden suurimman kaupungin vertailut ja palvelutyytyväisyys Konserniesikunta, Strategiayksikkö

3 Tyytyväisyys palveluihin lisääntynyt viime vuosina Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Espoolaisten tyytyväisyys palveluihin on noussut edellisistä Kaupunkipalvelututkimuksista ja on vertailukaupunkien keskiarvoa korkeampi. Parhaimmat arvosanat Espoo saa leppävaaralaisilta. Tyytyväisyys on lisääntynyt neljässä vuodessa kaikissa palvelupiireissä, eniten leppävaarassa ja toiseksi eniten Espoon keskuksen alueella. Kaikissa Kuusikkokunnissa alle puolet väestöstä on perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin potilaina, eniten Vantaalla ja vähiten Oulussa ja toiseksi vähiten Espoossa. Espoossa 41 % väestöstä käytti vuonna 2015 terveyskeskuslääkärin palveluita. Suurten kaupunkien terveyden- ja vanhustenhuollon kustannukset alenivat ennätyksellisen paljon vuodesta 2015 vuoteen 2016, Espoossa 3,2 %. Alhaisimmat terveydenhuollon kustannukset vuonna 2016 Espoossa ja Vantaalla, Helsingin kustannukset mediaanissa. Espoon terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vertailukuntien pienimmät vuonna 2016, yksityisen terveydenhuollon kustannukset asukasta kohti suurista kaupungeista korkeimmat. Kuusikkokunnista perusterveydenhuollon avohoidon (pl. hammashuolto) asukaskohtaiset käyttökustannukset olivat vuonna 2015 korkeimmat Tampereella, toiseksi pienimmät Espoossa (315 euroa). Erikoissairaanhoidon asukaskohtaiset käyttökustannukset olivat pienimmät Espoossa (1 024 euroa) ja suurimmat Tampereella (1 356 euroa). Espoossa vähiten kotihoidon piirissä ja ympärivuorokautisessa hoidossa Kuusikkokunnista Turussa 75 vuotta täyttäneistä eniten säännöllisen kotihoidon piirissä, noin joka kahdeksas, Espoossa vähiten, 6,8 prosenttia. Tampereella oli 75 vuotta täyttäneistä vuonna 2015 eniten ympärivuorokautisessa hoidossa joko pitkäaikaisessa laitoshoidossa tai tehostetussa palveluasumisessa (9 %) ja vähiten Turussa ja Espoossa (8 %). Vanhusten palvelujen kokonaispeittävyys on kasvanut vuosien välillä Turussa sekä Oulussa ja laskenut muissa kuutoskaupungeissa. Strategiayksikkö

4 Päivähoidossa yhdeksän kymmenestä päivähoitoikäisestä Vieraskielisten (muut kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvat henkilöt) osuus päivähoitoikäisistä kasvoi kaikissa suurissa kaupungeissa, eniten Vantaalla ja toiseksi eniten Espoossa vuodesta 2015 vuoteen Espoon päivähoitoikäisistä 93 % oli vuoden 2015 lopussa päivähoidon palveluiden piirissä. Oulussa osuus oli kuusikkokaupungeista pienin, 90 %. Kuusikkokaupunkien (ilman Oulua) väliset kunnallisten päiväkotien kustannuserot laskennallista lasta kohden ovat kaventuneet vuodesta 2000 vuoteen 2015 Espoossa kuusikkokuntien korkeimmat perusopetuksen ja lukion kustannukset asukasta kohti Kuusikkokunnista Espoossa oli vuonna suurimmat perusopetuksen sekä lukion käyttökustannukset asukasta kohti. Kaupunkipalvelututkimuksen espoolaisista vastaajista peruskoulun hyväksi arvioineiden osuus on pienentynyt kahdeksan prosenttiyksikköä vuodesta Hyvän arvion antoi runsaat puolet. Lukio sai hyvän arvion joka toiselta, vuonna 2015 hieman useammalta. Tyytyväisimpiä lukioon ollaan Suur-Espoonlahdessa, tyytymättömimpiä Suur-Leppävaarassa. Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategiayksikkö

5 Yritysten tyytyväisyys yritystoiminnan edellytyksiin lisääntynyt Kaupunkipalvelututkimuksen espoolaisten vastaajien tyytyväisyys yritystoiminnan edistämiseen on lisääntynyt ja palannut neljän vuoden takaiselle tasolle. Joka kolmas on tyytyväinen yritystoiminnan edistämiseen, tapiolalaiset tyytyväisimpiä. Myös espoolaisten yritysten mielipiteitä selvitettiin vuonna Yrityksissä ollaan tyytyväisimpiä toimitilojen sekä alihankkijoiden saatavuuteen ja tyytymättömimpiä julkisiin hankintoihin ja niiden kilpailuttamiseen, kaavoitukseen ja yritysneuvontaan. Tyytyväisyys toimitilojen sekä alihankkijoiden saatavuuteen on parantunut ja kokonaistyytyväisyys yritystoiminnan edellytyksiin on lisääntynyt. Hyvinvointi Kolme neljästä espoolaisesta vuoden 2015 kuntapalvelujen laatu - tutkimuksen vastaajista on tyytyväisiä taloudelliseen tilanteeseensa, mutta joka neljännen tulot riittävät huonosti kotitalouden menoihin. Oma tai perheenjäsenen sairaus vaikeuttaa joka neljännen elämää Espoossa. Joka kymmenes tinkii rahapulan vuoksi lääkkeistä tai muusta terveydenhoidosta ja rahapula rajoittaa joka kymmenennen omaa tai lapsen koulutusmahdollisuuksia. Joka kuudennen rahat eivät riitä harrastuksiin. Toimintaympäristön tila Espoossa 2016 Strategiayksikkö

6 Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin kasvussa Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on lisääntynyt viime vuosina. Laaja asuinkuntaindeksi, 54 palvelua 5 4,5 4 3,5 3,47 3,61 3,55 3,59 3,51 3,57 3,56 3,60 3,59 3,64 3,70 3,79 3,76 3 2,5 2 1, Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategiayksikkö Lähde: FCG, Kaupunki- ja kuntapalvelututkimukset

7 Tyytyväisyys palveluihin on lisääntynyt neljässä vuodessa kaikissa palvelupiireissä, eniten leppävaarassa ja toiseksi eniten Espoon keskuksen alueella Laaja asuinkuntaindeksi, 54 palvelua 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 4,50 5,00 Leppävaara 2016, n= n , n= , n= , n= , n=154 Tapiola 2016, n= n , n= , n= , n= , n=112 Matinkylä-Olari 2016, n= n , n= , n= , n= , n=112 Espoonlahti 2016, n= n , n= , n= , n= , n= 128 Espoon keskus 2016, n= n , n= , n= , n= , n=128 Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategiayksikkö 3,86 3,81 * 3,67 3,71 o 3,62 3,76 3,76 3,76 3,74 ** 3,7 ** 3,71 3,82 ** 3,6 3,56 3,57 * 3,73 3,8 3,78 3,67 3,58 3,73 3,76 3,68 ** 3,53 * 3,51 * Lähde: FCG, Kaupunki- ja kuntapalvelututkimukset

8 Espoolaisten tyytyväisyys palveluihin on noussut edellisistä KAPA-tutkimuksista ja on vertailukaupunkien keskiarvoa korkeampi. Laaja asuinkuntaindeksi, 24 palvelua 1=erittäin huonosti, 5=erittäin hyvin 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 Parhaimmat arvosanat Espoo saa palveluistaan leppävaaralaisilta. Espoo Alueet Vertailukaupungit Espoo, 2016 Espoo, 2012 Espoo, 2005 Espoo, 2001 Leppävaara, 2016 Tapiola, 2016 Matinkylä-Olari, 2016 Espoonlahti, 2016 Espoon keskus, 2016 Helsinki, 2016 Lahti, 2015 Oulu, 2016 Turku, 2016 Vantaa, 2016 Keskiarvo 3,76 3,59 3,55 3,47 3,86 3,76 3,71 3,73 3,73 3,73 3,55 3,47 3,61 3,56 3, Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Lähde: FCG: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016 Asukastyytyväisyystulokset Espoo Strategiayksikkö

9 Terveydenhuolto - Kuuden suurimman kaupungin vertailut - Palvelutyytyväisyys

10 Suurten kaupunkien terveyden- ja vanhustenhuollon kustannukset alenivat ennätyksellisen paljon, Espoossa 3,2 % vuodesta 2015 Strategiayksikkö Lähde: Kuntaliitto, Suurten ja keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna Toimintaympäristön tila Espoossa

11 Espoon ja Vantaan terveydenhuollon kustannukset suurista kaupungeista alhaisimmat, Helsingin kustannukset mediaanissa vuonna 2016 Terveydenhuollon kustannukset euroa/asukas vuonna 2016 Strategiayksikkö Lähde: Kuntaliitto, Suurten ja keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna Toimintaympäristön tila Espoossa

12 Espoossa suurista kaupungeista korkeimmat yksityisen terveydenhuollon kustannukset asukasta kohti 2016 Suurten kaupunkien Kelan korvaaman yksityisen terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset euroa/asukas Strategiayksikkö Lähde: Kuntaliitto, Suurten ja keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna Toimintaympäristön tila Espoossa

13 Espoon terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vertailukuntien pienimmät, 6,4 % mediaanikustannuksia matalammat. Asukasta kohti laskettujen ikävakioitujen terveydenhuollon kustannusten prosentuaalinen ero vertailukuntien 1 mediaaniin, Espoo Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa Strategiayksikkö Lähde: Kuntaliitto, Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna Toimintaympäristön tila Espoossa 2017

14 Kaikissa Kuusikkokunnissa perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin potilaita alle puolet väestöstä, eniten Vantaalla ja vähiten Oulussa ja toiseksi vähiten Espoossa. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin potilaat yhteensä, % väestöstä Espoo 41,4 Helsinki 44,6 Oulu 39,5 Tampere 43 Turku 44,2 Vantaa Toimintaympäristön tila Espoossa 2016 Strategiayksikkö Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 47,

15 Kuusikkokunnista Vantaalla eniten ja Helsingissä toiseksi eniten perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäyntejä asukasta kohti. Vähiten lääkärikäyntejä on Oulussa ja toiseksi vähiten Espoossa, Turussa ja Tampereella. Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit asukasta kohti ,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2 1,4 Espoo 1,0 Helsinki 1,1 Oulu 0,8 Tamper e 1,0 Turku 1,0 Vantaa 1,2 Toimintaympäristön tila Espoossa 2016 Strategiayksikkö Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet

16 Kuusikkokunnista perusterveydenhuollon avohoidon (pl. Hammashuolto) asukaskohtaiset käyttökustannukset vuonna 2015 korkeimmat Tampereella, toiseksi pienimmät Espoossa. Tampereella kustannukset 36 % suuremmat kuin Espoossa. Perusterveydenhuollon käyttökustannukset, / asukas v Espoo 315 Helsinki 399 Oulu 365 Tampere 429 Turku 310 Vantaa 359 Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategiayksikkö Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet

17 Vuonna 2016 enemmistö, kuusi kymmenestä, arvioi terveyskeskuksen lääkäripalvelut hyviksi ja joka viides huonoiksi kuten vuonna 2015 Miten hyvin kunnan terveyskeskuksen lääkäripalvelut on hoidettu asuinkunnassa Tyytymättömyys terveyskeskuksen lääkäripalveluihin on vähentynyt neljän vuoden aikana. Tyytyväisimpiä ollaan Suur- Leppävaarassa. Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Espoo Alueet Vertailu % vastaajista Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Espoo 2016, n=1260, ka.=3,54 Espoo 2015, n=608, ka.=3,68 Espoo 2014, n=564, ka.=3,27 Espoo 2013, n=626, ka.=3,07 Espoo 2012, n=1378, ka.=2,8 Espoo 2011, n=665, ka.=2,94 Leppävaara 2016, n=303, ka.=3,71 Tapiola 2016, n=204, ka.=3,52 Matinkylä-Olari 2016, n=183, ka.=3,3 Espoonlahti 2016, n=244, ka.=3,47 Espoon keskus 2016, n=211, ka.=3,62 Helsinki 2016, n=1057, ka.=3,36 Lahti 2015, n=468, ka.=2,82 Oulu 2016, n=518, ka.=2,79 Turku 2016, n=579, ka.=3,46 Vantaa 2016, n=1043, ka.=3,12 Vertailukunnat, ka.=3,11 Strategiayksikkö Lähde: FCG Konsultointi oy: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut Asukastyytyväisyystulokset. Espoo

18 Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäiviä asukasta kohti vuonna 2015 kuusikkokunnista eniten Tampereella ja vähiten Espoossa. Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivät / 1000 asukasta vuonna Espoo 359,2 Helsinki 438,4 Oulu 454,2 Tampere 993,5 Turku 722,9 Vantaa 434,7 Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategiayksikkö Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet

19 Kuusikkokunnista pienimmät erikoissairaanhoidon asukaskohtaiset käyttökustannukset Espoossa, suurimat Tampereella. Erikoissairaanhoidon käyttökustannukset / asukas vuonna Espoo 1024 Helsinki 1109 Oulu 1220 Tampere 1356 Turku 1350 Vantaa 1119 Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategiayksikkö Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet

20 Yli puolet tyytyväisiä sairaalapalveluihin, joka kymmenes tyytymätön, tyytyväisyys lisääntynyt viimeisten neljän vuoden aikana. Miten hyvin sairaalapalvelut on hoidettu asuinkunnassa % vastaajista Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Espoo 2016, n=1256, ka.=3, Espoo 2015, n=605, ka.=3, Espoo Espoo 2014, n=565, ka.=3,75 Espoo 2013, n=623, ka.=3, Espoo 2012, n=1372, ka.=3, Espoo 2011, n=662, ka.=3, Leppävaara 2016, n=303, Tapiola 2016, n=203, ka.=3, Alueet Matinkylä-Olari 2016, n=183, Espoonlahti 2016, n=242, ka.=3, Espoon keskus 2016, n=211, Helsinki 2016, n=1036, ka.=3, Lahti 2015, n=463, ka.=3, Vertailu Oulu 2016, n=508, ka.=3,51 Turku 2016, n=572, ka.=3, Vantaa 2016, n=1035, ka.=3, Vertailukunnat, ka.=3, Toimintaympäristön tila Espoossa Strategiayksikkö Lähde: FCG Konsultointi oy: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut Asukastyytyväisyystulokset. Espoo 20

21 Oulussa ja Tampereella Kuusikkokuntien korkeimmat perusterveydenhuollon hammashuollon asukaskohtaiset käyttökustannukset, pienimmät Espoossa. Perusterveydenhuollon hammashuollon käyttökustannukset / asukas vuonna ,0 90,0 95,0 100,0 105,0 110,0 115,0 120,0 Espoo 96,2 Helsinki 112,0 Oulu 114,6 Tampere 114,2 Turku 113,2 Vantaa 104,6 Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategiayksikkö Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet

22 Neljä kymmenestä sitä mieltä, että hammaslääkäripalvelut on hoidettu hyvin, joka neljännen mielestä ne on hoidettu huonosti. Miten hyvin kunnan hammaslääkäripalvelut on hoidettu asuinkunnassa % vastaajista Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Espoo 2016, n=1255, ka.=3, Espoo 2015, n=601, ka.=3, Suur-Leppävaarassa hammaslääkäripalvelut saavat parhaimman, Suur-Matinkylässä heikoimman arvion. Espoo Espoo 2014, n=565, ka.=3,3 Espoo 2013, n=622, ka.=3,14 Espoo 2012, n=1375, ka.=2,97 Espoo 2011, n=661, ka.=3, Leppävaara 2016, n=304, Tapiola 2016, n=204, ka.=3, Alueet Matinkylä-Olari 2016, n=184, Espoonlahti 2016, n=244, Espoon keskus 2016, n=207, Helsinki 2016, n=1056, ka.=2, Lahti 2015, n=469, ka.=2, Vertailu Oulu 2016, n=517, ka.=2,94 Turku 2016, n=577, ka.=2, Vantaa 2016, n=1042, ka.=3, Vertailukunnat, ka.=2, Toimintaympäristön tila Espoossa 2016 Strategiayksikkö Lähde: FCG Konsultointi oy: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut Asukastyytyväisyystulokset. Espoo

23 Vanhustenhoito - Kuuden suurimman kaupungin vertailut - Palvelutyytyväisyys

24 Kuusikkokunnista Turussa 75 vuotta täyttäneistä eniten säännöllisen kotihoidon piirissä, noin joka kahdeksas, Espoossa vähiten, 6,8 prosenttia. Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 v. täyttäneet 2016, % ko. ikäryhmästä (väestötietona vuoden viimeisen päivän tieto) Espoo 6,8 Helsinki 11,6 Oulu 11,1 Tampere 11,2 Turku 12,4 Vantaa 8, Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategiayksikkö Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet

25 Kuusikkokunnista Tampereella 75 vuotta täyttäneistä eniten ympärivuorokautisessa hoidossa. Vähiten ympärivuorokautista hoitoa on Turussa ja Espoossa. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat 75 v. täyttäneet vastaavanikäisestä väestöstä, % vuonna Espoo 1,2 6,9 Helsinki 2,7 6,1 Oulu 3 5,9 Tampere 3,2 6 Turku 2,1 5,9 Vantaa 1,5 7,4 Pitkäaikainen laitoshoito Tehostettu palveluasuminen Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategiayksikkö Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet

26 Vanhusten palvelujen kokonaispeittävyys on kasvanut vuodesta 2010 Oulussa, pysynyt samalla tasolla Turussa ja laskenut muissa kuutoskaupungeissa. Vanhusten palvelujen peittävyys 75 vuotta täyttäneiden keskuudessa vuosina 2010, 2012 ja Strategiayksikkö Lähde: Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kustannusten vertailu 2016, Raporttikäsikirjoitus 26 Toimintaympäristön tila Espoossa 2017

27 Terveyskeskuksen vuodeosastoa pitää noin joka kymmenes hyvin hoidettuna, lähes yhtä usea huonosti hoidettuna. Miten hyvin kunnan terveyskeskuksen vuodeosasto on hoidettu asuinkunnassa % vastaajista Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Espoo 2016, n=1254, ka.= Espoo 2015, n=601, ka.=3, Niistä, jotka osasivat sanoa arvionsa vuodeosastosta, puolet antoi hyvän ja puolet huonon arvion. Espoo Espoo 2014, n=564, ka.=2,96 Espoo 2013, n=625, ka.=2,73 Espoo 2012, n=1373, ka.=2,72 Espoo 2011, n=661, ka.=2,77 Leppävaara 2016, n=302, ka.=3,2 Tapiola 2016, n=204, ka.=2, Alueet Matinkylä-Olari 2016, n=183, 7 Espoonlahti 2016, n=243, ka.=3, Espoon keskus 2016, n=209, Helsinki 2016, n=1041, ka.=3, Lahti 2015, n=461, ka.=2, Vertailu Oulu 2016, n=512, ka.=2,66 Turku 2016, n=572, ka.=3, Vantaa 2016, n=1030, ka.=3, Vertailukunnat, ka.=2, Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategiayksikkö Lähde: FCG Konsultointi oy: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut Asukastyytyväisyystulokset. Espoo

28 Vanhusten kotihoitoa piti hyvin hoidettuna 13 prosenttia, huonon arvion antoi hieman useampi, joka viides. Huonoksi arvioineiden osuus on lisääntynyt. Miten hyvin vanhusten kotihoito on hoidettu asuinkunnassa % vastaajista Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vertailu Alueet Espoo Espoo 2016, n=1252, ka.=2,78 Espoo 2015, n=599, ka.=2,98 Espoo 2014, n=566, ka.=2,8 Espoo 2013, n=621, ka.=2,9 Espoo 2012, n=1369, ka.=2,68 Espoo 2011, n=664, ka.=2, Leppävaara 2016, n=303, Tapiola 2016, n=204, ka.=2, Matinkylä-Olari 2016, n=184, 12 Espoonlahti 2016, n=241, 13 Espoon keskus 2016, n=209, Helsinki 2016, n=1042, ka.=2,3 Lahti 2015, n=462, ka.=2,33 Oulu 2016, n=511, ka.=2,36 Turku 2016, n=578, ka.=2,49 Vantaa 2016, n=1037, ka.=2, Vertailukunnat, ka.=2, Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategiayksikkö Lähde: FCG Konsultointi oy: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut Asukastyytyväisyystulokset. Espoo

29 Lastensuojelu - Kuuden suurimman kaupungin vertailut - Palvelutyytyväisyys

30 Kuusikkokunnista Espoossa ja Oulussa oli vuonna 2015 vähiten 0 17 vuotiaista lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä, Vantaalla eniten Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä 0 17 vuotiaista, % vuonna Espoo 5 Helsinki 6,5 Oulu 5 Tampere 7,2 Turku 5,9 Vantaa 10,6 Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategiayksikkö Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet

31 Kuusikkokunnista Espoossa oli vuonna 2016 vähiten 0 17 vuotiaista lastensuojelun asiakkaina, Vantaalla eniten. Lastensuojelun vuotiaiden asiakkaiden osuus samanikäisestä väestöstä Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategiayksikkö Lähde: Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna Raporttikäsikirjoitus. 31

32 Lastensuojelun kokonaiskustannukset suhteessa 0 20-vuotiaaseen väestöön vuosina Lastensuojelun kustannukset suhteessa 0 20 vuotiaan väestön määrään olivat kuutoskaupungeissa 863 euroa vaihdellen Oulun 551 eurosta Turun 1245 euroon. Espoossa kustannukset olivat 671 euroa. Kustannukset on korotettu vuoden 2016 arvoon julkisten menojen hintaindeksillä Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategiayksikkö Lähde: Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna Raporttikäsikirjoitus

33 Toimeentulotuki - Kuuden suurimman kaupungin vertailut - Palvelutyytyväisyys

34 Toimeentulotukea saaneiden osuus väestöstä vaihteli kuusikkokunnissa vuonna 2015 Vantaan 11 prosentista Oulun ja Turun seitsemään prosenttiin. Espoossa osuus oli 8 prosenttia. Toimeentulotukea saaneiden osuus (%) väestöstä vuonna Espoo 7,8 Helsinki 10,4 Oulu 6,9 Tampere 10 Turku 7,4 Vantaa 10,8 Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategiayksikkö Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet

35 Vuodessa kuukautta toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien osuus kaikista vuoden aikana tukea saaneista kotitalouksista vuosina kuudessa suurimmassa kaupungissa Strategiayksikkö Lähde: Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuki vuonna Raporttikäsikirjoitus. Toimintaympäristön tila Espoossa

36 Espoo yritysten toimintaympäristönä - Tyytyväisyys Espooseen yritysten toimintaympäristönä Toimintaympäristön tila Espoossa Strategiayksikkö Lähde: FCG, Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2015

37 Tyytyväisyys yritystoiminnan edistämiseen on lisääntynyt ja palannut neljän vuoden takaiselle tasolle Miten hyvin yritystoiminnan edistäminen on hoidettu asuinkunnassa % vastaajista Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 %100 % Espoo 2016, n=1250, ka.=3, Espoo 2015, n=603, ka.=3, Espoo Espoo 2014, n=564, ka.=2,88 Espoo 2013, n=621, ka.=3, Espoo 2012, n=1373, ka.=3, Joka kolmas tyytyväinen yritystoiminnan edistämiseen, tapiolalaiset tyytyväisimpiä. Alueet Espoo 2011, n=660, ka.=3,21 Leppävaara 2016, n=299, Tapiola 2016, n=204, ka.=3,78 Matinkylä-Olari 2016, n=184, Espoonlahti 2016, n=243, Espoon keskus 2016, n=207, Helsinki 2016, n=1044, ka.=3, Lahti 2015, n=461, ka.=2, Vertailu Oulu 2016, n=514, ka.=3,31 Turku 2016, n=571, ka.=3, Vantaa 2016, n=1030, ka.=3, Vertailukunnat, ka.=3, Strategiayksikkö Lähde: FCG Konsultointi oy: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut Asukastyytyväisyystulokset. Espoo

38 Espoon yritysilmasto Espoolaisten käsitys Espoon yritysilmastosta ei ole merkittävästi muuttunut. Miten arvioisitte Espoon kaupungin yritysilmastoa? ESPOO 2016 (n=310) 0% 50% 100% ka. ESPOO 2016 (n=310) ,53 ESPOO 2015 (n=298) ,50 ESPOO 2014 (n=311) ,56 5=erittäin hyvä 4 3 Ei osaa sanoa 2 1=erittäin huono n=kaikki vastaajat TNS 38

39 Yritystoiminnan edellytykset Espoossa Miten hyvin tai huonosti seuraavat asiat on toteutettu Espoossa yritystoiminnan kannalta? ESPOO 2016 (n=310) (järjestys 'Espoo 2016' 0% 50% 100% keskiarvon mukaan) ka. Toimitilojen saatavuus ,78 Alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus KOKONAISTYYTYVÄISYYS KO. ASIOIHIN Liikenne ja yhteydet Yrityksellenne sopivan työvoiman saatavuus Espoon näkyminen medioissa Lupakäytännöt yritystoiminnassa Verotus , , ,44 3,41 3,30 3,06 3,06 Espoossa ollaan tyytyväisimpiä toimitilojen sekä alihankkijoiden saatavuuteen. Tyytymättömimpiä julkisiin hankintoihin ja niiden kilpailuttamiseen, kaavoitukseen ja yritysneuvontaan. Kaavoitus yritystoiminnan kannalta ,95 Yritysneuvonta ,86 Julkiset hankinnat ja niiden kilpailuttaminen ,82 5=erittäin hyvä 4 3 Ei osaa sanoa 2 1=erittäin huono n=kaikki vastaajat TNS 39

40 Yritystoiminnan edellytykset, muutos Espoossa Miten hyvin tai huonosti seuraavat asiat on toteutettu Espoossa yritystoiminnan kannalta? ESPOO 2016 (n=310) (järjestys 'Espoo 2016' keskiarvon mukaan) Toimitilojen saatavuus Alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus KOKONAISTYYTYVÄISYYS KO. ASIOIHIN Liikenne ja yhteydet Yrityksellenne sopivan työvoiman saatavuus Espoon näkyminen medioissa 2015: Kaupunkimarkkinointi Lupakäytännöt yritystoiminnassa 1=erittäin huono 5=erittäin hyvä 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 Verotus 3,78 3,67 3,46 3,44 3,41 3,30 3,06 3,06 2,97 2,88 3,45 3,43 3,31 3,41 3,30 2,85 2,86 3,03 3,43 3,31 3,43 3,32 3,66 Espoossa tyytyväisyys toimitilojen sekä alihankkijoiden saatavuuteen on parantunut. Myös Espoon näkyminen medioissa on parantunut, mutta sen tilalla on viimeksi puhuttu kaupunkimarkkinoinnista. Kaavoitus yritystoiminnan kannalta 2,95 2,79 2,72 n=kaikki vastaajat Yritysneuvonta Julkiset hankinnat ja niiden kilpailuttaminen 2,86 2,82 2,90 ESPOO 2016 (n=310) ESPOO 2015 (n=298) ESPOO 2014 (n=311) 2,79 TNS 40

41 Kokonaistyytyväisyys, Espoo Miten hyvin tai huonosti seuraavat asiat on toteutettu Espoossa yritystoiminnan kannalta? KOKONAISTYYTYVÄISYYS KO. ASIOIHIN Kokonaistyytyväisyys yritystoiminnan edellytyksiin on lisääntynyt. 0% 50% 100% ka. ESPOO 2016 (n=310) ,46 ESPOO 2015 (n=298) ,31 ESPOO 2014 (n=311) ,31 5=erittäin hyvä 4 3 Ei osaa sanoa 2 1=erittäin huono n=kaikki vastaajat TNS 41

42 Hyvinvointi - Kuuden suurimman kaupungin vertailut - Hyvinvoinnin tila - Palvelujen käyttö - Palvelutyytyväisyys Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategiayksikkö

43 Espoolaisten tyytyväisyys palveluihin on noussut edellisistä KAPA-tutkimuksista ja on vertailukaupunkien keskiarvoa korkeampi. Laaja asuinkuntaindeksi, 24 palvelua 1=erittäin huonosti, 5=erittäin hyvin 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Espoo, ,76 Parhaimmat arvosanat Espoo saa palveluistaan leppävaaralaisilta. Espoo Espoo, 2012 Espoo, 2005 Espoo, 2001 Leppävaara, ,59 3,55 3,47 3,86 Tapiola, ,76 Alueet Matinkylä-Olari, 2016 Espoonlahti, ,71 3,73 Espoon keskus, ,73 Helsinki, ,73 Vertailukaupungit Lahti, 2015 Oulu, 2016 Turku, 2016 Vantaa, ,55 3,47 3,61 3,56 Keskiarvo 3,58 Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Lähde: FCG: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016 Asukastyytyväisyystulokset Espoo Strategiayksikkö

44 Oma tai perheenjäsenen sairaus vaikeuttaa joka neljännen elämää Espoossa. Vastaajilta kysyttiin "Onko Teillä tai jollakin perheenjäsenellänne ollut ongelmia, jotka vaikeuttavat jokapäiväisestä arkielämästä selviytymistä?". Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategiayksikkö Lähde: FCG: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut

45 Kolme neljästä on tyytyväisiä taloudelliseen tilanteeseensa. Väitteen Olen tämän hetkiseen taloudelliseen tilanteeseeni tyytyväinen. kanssa osittain tai täysin samaa mieltä oli 78 % (¹) vastaajista. Osuus on säilynyt samana kuin edellisellä kerralla. Espoon keskuksessa tyytyväisyys on muuta Espoota vähäisempää. Huomaa väittämän suunta: samaa mieltä =tilanne positiivinen % vastaajista Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä EOS Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Espoo 2015, n= Samaa mieltä yhteensä Muutos % osuus (2) edell. (3) 77 % 4 % Vertailtava tulos Espoo 2014, n=569 Espoo 2013, n=628 Espoo 2012, n= % 73 % 74 % Espoo 2011, n= %. Espoo 2010, n= % Leppävaara 2015, n= % 13 % Tapiola 2015, n= % 1 % Alueet Matinkylä Olari 2015, n= % 5 % Espoonlahti 2015, n= % 4 % Espoon keskus 2015, n= % * 0 % (¹) 78%±3% (tulos on 95 % todennäköisyydellä tällä välillä) (2) Vastausjakuma alueella poikkeaa muusta Espoosta ***erittäin merkitsevästi, **merkitsevästi, *=jokseenkin merkitseväst; o=suuntaa antavasti (khin neliö testi). Testin tulos näytetään vain, jos muutos ero > 5 % yksikköä (3) Vastausjakauma on muuttunut edellisestä vuodesta ***erittäin merkitsevästi, **merkitsevästi, *=jokseenkin merkitseväst; o=suuntaa antavasti (khin neliö testi). Testin tulos näytetään vain jos muutos on > 5 % yksikköä Vihreä korostu=ero tai muutos positiivinen oranssi korostus =ero tai muutos on negatiivinen Korostus näytetään, jos ero tai muutos on >5% ja testi osoittaa että se on vähintään jokseenkin merkitsevä Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategiayksikkö Lähde: FCG, Kaupunki- ja Kuntapalvelut Espoossa

46 Joka kymmenes tinkii terveydenhoidosta. Väitteen "Olen rahapulan vuoksi joutunut viime aikoina tinkimään lääkkeistä tai muusta terveydenhoidosta. kanssa osittain tai täysin samaa mieltä oli 10 % (¹) vastaajista. Edellisestä tutkimuskerrasta osuus on pienentynyt kaksi prosenttiyksikköä. Alueiden välillä ei ole tilastollista eroa. Huomaa väittämän suunta: eri mieltä =tilanne positiivinen % vastaajista Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä EOS Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Espoo 2015, n= Samaa mieltä yhteensä Muutos % osuus (2) edell. (3) 10 % 2 % Vertailtava tulos Espoo 2014, n=559 Espoo 2013, n=622 Espoo 2012, n= % 12 % 12 % Espoo 2011, n= %. Espoo 2010, n= % Leppävaara 2015, n= % 2 % Tapiola 2015, n= % 0 % Alueet Matinkylä Olari 2015, n=88 Espoonlahti 2015, n= % 2 % 12 % 0 % Espoon keskus 2015, n= % 8 % (¹) 10 (tulos on 95 % todennäköisyydellä tällä välillä) (2) Vastausjakuma alueella poikkeaa muusta Espoosta ***erittäin merkitsevästi, **merkitsevästi, *=jokseenkin merkitseväst; o=suuntaa antavasti (khin neliö testi). Testin tulos näytetään vain, jos muutos ero > 5 % yksikköä (3) Vastausjakauma on muuttunut edellisestä vuodesta ***erittäin merkitsevästi, **merkitsevästi, *=jokseenkin merkitseväst; o=suuntaa antavasti (khin neliö testi). Testin tulos näytetään vain jos muutos on > 5 % yksikköä Vihreä korostu=ero tai muutos positiivinen oranssi korostus =ero tai muutos on negatiivinen Korostus näytetään, jos ero tai muutos on >5% ja testi osoittaa että se on vähintään jokseenkin merkitsevä Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategiayksikkö Lähde: FCG, Kaupunki- ja Kuntapalvelut Espoossa

47 Rahapula vaikeuttaa joka kymmenennen kouluttautumista. Väitteen "Taloudellinen tilanteeni rajoittaa omia tai lapseni koulutusmahdollisuuksia." kanssa osittain tai täysin samaa mieltä oli 9 % (¹) vastaajista. Edellisestä tutkimuskerrasta osuus on pienentynyt yhden prosenttiyksikön. Alueiden välillä ei ole tilastollista eroa. Huomaa väittämän suunta: eri mieltä =tilanne positiivinen % vastaajista Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä EOS Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Espoo 2015, n= Samaa mieltä yhteensä Muutos % osuus (2) edell. (3) 9 % 1 % Vertailtava tulos. Espoo 2014, n= % "Taloudellinen tilanteeni rajoittaa omia tai lapseni koulutusmahdollisuuksia." 9 % Espoo 2013, n=616 3 Espoo 2012, n= % Espoo 2011, n=656 Väitteen kanssa 4 4osittain 10 tai 7 täysin samaa mieltä 75 oli 9 % (¹) vastaajista. Edellisestä tutkimuskerrasta osuus on pienentynyt yhden prosenttiyksikön. 11 % Espoo 2010, n= % Leppävaara 2015, n= % 5 % Tapiola 2015, n= % 1 % Alueet Matinkylä Olari 2015, n=86 Espoonlahti 2015, n= % 1 % 10 % 4 % Espoon keskus 2015, n= % 3 % (¹) 9 (tulos on 95 % todennäköisyydellä tällä välillä) (2) Vastausjakuma alueella poikkeaa muusta Espoosta ***erittäin merkitsevästi, **merkitsevästi, *=jokseenkin merkitseväst; o=suuntaa antavasti (khin neliö testi). Testin tulos näytetään vain, jos muutos ero > 5 % yksikköä (3) Vastausjakauma on muuttunut edellisestä vuodesta ***erittäin merkitsevästi, **merkitsevästi, *=jokseenkin merkitseväst; o=suuntaa antavasti (khin neliö testi). Testin tulos näytetään vain jos muutos on > 5 % yksikköä Vihreä korostu=ero tai muutos positiivinen oranssi korostus =ero tai muutos on negatiivinen Korostus näytetään, jos ero tai muutos on >5% ja testi osoittaa että se on vähintään jokseenkin merkitsevä Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategiayksikkö Lähde: FCG, Kaupunki- ja Kuntapalvelut Espoossa

48 Joka kuudennen rahat eivät riitä harrastuksiin. Väitteen "Minulla ei ole taloudellisten syiden vuoksi juurikaan mahdollisuuksia käyttää rahaa omiin tai lasten harrastuksiin." kanssa osittain tai täysin samaa mieltä oli 17 % (¹) vastaajista. Edellisestä tutkimuskerrasta osuus on noussut yhden prosenttiyksikön. Alueiden välillä ei ole tilastollista eroa. Huomaa väittämän suunta: eri mieltä =tilanne positiivinen % vastaajista Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä EOS Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Samaa mieltä yhteensä Muutos % osuus (2) edell. (3) Espoo 2015, n= % 1 % o Vertailtava tulos Espoo 2014, n=561 Espoo 2013, n=621 Espoo 2012, n= % 18 % 17 % Espoo 2011, n= %. Espoo 2010, n= % Leppävaara 2015, n= % 4 % Tapiola 2015, n= % 2 % Alueet Matinkylä Olari 2015, n= % 4 % Espoonlahti 2015, n= % 2 % Espoon keskus 2015, n= % 0 % (¹) 17 (tulos on 95 % todennäköisyydellä tällä välillä) (2) Vastausjakuma alueella poikkeaa muusta Espoosta ***erittäin merkitsevästi, **merkitsevästi, *=jokseenkin merkitseväst; o=suuntaa antavasti (khin neliö testi). Testin tulos näytetään vain, jos muutos ero > 5 % yksikköä (3) Vastausjakauma on muuttunut edellisestä vuodesta ***erittäin merkitsevästi, **merkitsevästi, *=jokseenkin merkitseväst; o=suuntaa antavasti (khin neliö testi). Testin tulos näytetään vain jos muutos on > 5 % yksikköä Vihreä korostu=ero tai muutos positiivinen oranssi korostus =ero tai muutos on negatiivinen Korostus näytetään, jos ero tai muutos on >5% ja testi osoittaa että se on vähintään jokseenkin merkitsevä Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategiayksikkö Lähde: FCG, Kaupunki- ja Kuntapalvelut Espoossa

49 Joka neljännen tulot riittävät huonosti kotitalouden menoihin. Kotitalouden menojen kattaminen tuloilla hankalaa (%) Espoo , ,7 24, Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategiayksikkö Lähde: THL: Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus ATH

50 Espoossa ollaan tyytyväisempiä yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen kuin vertailukaupungeissa Miten hyvin yleinen järjestys ja turvallisuus on hoidettu asuinkunnassa Lähes kaikki espoolaiset vastaajat ovat tyytyväisiä kaupungin yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen. Espoo Alueet Vertailu % vastaajista Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Espoo 2016, n=1265, ka.=4,17 Espoo 2015, n=606, ka.=4,13 Espoo 2014, n=564, ka.=4,09 Espoo 2013, n=626, ka.=4,02 Espoo 2012, n=1380, ka.=3,99 Espoo 2011, n=663, ka.=3,93 Leppävaara 2016, n=304, Tapiola 2016, n=206, ka.=4,3 Matinkylä-Olari 2016, n=184, Espoonlahti 2016, n=244, ka.=4,14 Espoon keskus 2016, n=211, Helsinki 2016, n=1054, ka.=4,06 Lahti 2015, n=464, ka.=3,87 Oulu 2016, n=518, ka.=3,97 Turku 2016, n=581, ka.=4,01 Vantaa 2016, n=1040, ka.=3,81 Vertailukunnat, ka.=3, Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Lähde: FCG: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016 Asukastyytyväisyystulokset Espoo Strategiayksikkö

51 Espoo Espoon alueet Vertailukunnat Espoolaiset kokevat pääsääntöisesti oman asuinalueensa turvalliseksi vähemmistön ollessa eri mieltä. Miten hyvin asuinalueen turvallisuus on hoidettu asuinkunnassa % vastaajista Espoo 2015, n=605 Espoo 2014, n=566 Espoo 2013, n=626 Espoo 2012, n=1381 Espoo 2011, n=665 Espoo 2010, n=693 Espoo 2009, n=758 Espoo 2008, n=1502 Espoo 2006, n=880 Espoo 2005, n=1735 Espoo 2003, n=946 Leppävaara 2015, n=163 Tapiola 2015, n=98 Matinkylä Olari 2015, n=88 Espoonlahti 2015, n=108 Espoon keskus 2015, n=122 Helsinki 2012, n=1549 Jyväskylä 2010, n=775 Lahti 2012, n=505 Oulu 2012, n=420 Turku 2012, n=569 Vantaa 2012, n=568 VERTAILUKUNNAT, ka.=4,03 Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti Keskiarvot (2) Muutos Keskiarvo (3) edell. (4) ,27 0,06 4,20 4,13 4,15 4,05 4,07 4,05 4,07 4,10 4,11 4,11 4,27 0,10 * 4,42 o 0,08 4,28 0,06 4,27 0,02 4,10 ** 0,01 4,00 3,93 4,04 4,07 4,06 4,09 4,03 Espoon keskuksen palvelupiirin alueella ollaan tyytymättömimpiä. Tyytyväisyys on lisääntynyt Leppävaaran alueella. (2) keskiarvo asteikolla 1-5, 1= erittäin huonosti, 5 =erittäin hyvin, "En osaa sanoa" vaihtoehdon valinneet on suljettu pois (3)Alueen vastausjakauman ero muusta Espoosta: ***erittäin merkitsevä, **merkitsevä, *=jokseenkin merkitsevä; o=suuntaa antava (khin neliö -testi, eos suljettu pois). Testin tulos näytetään vain, jos ero on suurempi kuin 0,1 yksikköä. (4) Kahden viimeisen vuoden vastausjakaumien ero: ***erittäin merkitsevä, **merkitsevä, *=jokseenkin merkitsevä; o=suuntaa antava (khin neliö -testi). Jos muutos on >0, keskiarvo on noussut eli tyytyväisyys on lisääntynyt, ja jos muutos on negatiivinen, keskiarvo on pienentynyt eli tyytyväisyys vähentynyt. Testin tulos näytetään vain, jos muutos on suurempi kuin 0,1 yksikköä. Vihreä korostus =ero tai muutos positiivinen oranssi korostus =ero tai muutos on negatiivinen Korostus näytetään, jos ero tai muutos >0,1 ja testi osoittaa, että vastausjakaumat eroavat vähintään jokseenkin merkitsevästi Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategiayksikkö Lähde: FCG, Kaupunki- ja Kuntapalvelut Espoossa

52 Vain harvat kokevat asuinalueensa turvattomaksi. 3,5 3 Asuinalueensa turvattomaksi kokevien osuus (%) Espoo 3,1 2,5 2 2,3 2,1 1,5 1 0, Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategiayksikkö Lähde: THL: Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus ATH

53 Tyytyväisyys päihde- ja väkivaltaongelmien ehkäisyyn on ollut nousussa Miten hyvin päihde- ja väkivaltaongelmien ehkäisy on hoidettu asuinkunnassa Espoo Espoon alueet % vastaajista Espoo 2015, n=603 Espoo 2014, n=566 Espoo 2013, n=625 Espoo 2012, n=631 Espoo 2011, n=663 Espoo 2010, n=688 Espoo 2009, n=750 Espoo 2008, kysymys ei mukana Espoo 2006, kysymys ei mukana Espoo 2005, kysymys ei mukana Espoo 2003, kysymys ei mukana Leppävaara 2015, n=164 Tapiola 2015, n=98 Matinkylä Olari 2015, n=88 Espoonlahti 2015, n=107 Espoon keskus 2015, n=122 % Hyvin % Ei osaa sanoa % Huonosti Keskiarvot (2) Muutos Keskiarv o (3) edell. (4) 3,36 0,23 3,13 2,97 2,84 2,84 2,70 2,70 3,47 0,70 3,56 0,34 3,38 0,70 3,33 0,24 3,05 0,17 (2) keskiarvo asteikolla 1-5, 1= erittäin huonosti, 5 =erittäin hyvin, "En osaa sanoa" vaihtoehdon valinneet on suljettu pois (3)Alueen vastausjakauman ero muusta Espoosta: ***erittäin merkitsevä, **merkitsevä, *=jokseenkin merkitsevä; o=suuntaa antava (khin neliö -testi, eos suljettu pois). Testin tulos näytetään vain, jos ero on suurempi kuin 0,1 yksikköä. (4) Kahden viimeisen vuoden vastausjakaumien ero: ***erittäin merkitsevä, **merkitsevä, *=jokseenkin merkitsevä; o=suuntaa antava (khin neliö -testi). Jos muutos on >0, keskiarvo on noussut eli tyytyväisyys on lisääntynyt, ja jos muutos on negatiivinen, keskiarvo on pienentynyt eli tyytyväisyys vähentynyt. Testin tulos näytetään vain, jos muutos on suurempi kuin 0,1 yksikköä. Vihreä korostus =ero tai muutos positiivinen oranssi korostus =ero tai muutos on negatiivinen Korostus näytetään, jos ero tai muutos >0,1 ja testi osoittaa, että vastausjakaumat eroavat vähintään jokseenkin merkitsevästi Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategiayksikkö Lähde: FCG, Kaupunki- ja Kuntapalvelut Espoossa

54 Espoo Espoon alueet Väestöryhmien välisten hyvien suhteiden edistäminen on hoidettu Espoossa aikaisempaa paremmin. Miten hyvin väestöryhmien välisten hyvien suhteiden edistäminen on hoidettu asuinkunnassa % vastaajista Espoo 2015, n=604 Espoo 2014, n=566 Espoo 2013, n=626 Espoo 2012, n=629 Espoo 2011, n=663 Espoo 2010, n=687 Espoo 2009, n=754 Espoo 2008, kysymys ei mukana Espoo 2006, kysymys ei mukana Espoo 2005, kysymys ei mukana Espoo 2003, kysymys ei mukana Leppävaara 2015, n=166 Tapiola 2015, n=98 Matinkylä Olari 2015, n=88 Espoonlahti 2015, n=107 Espoon keskus 2015, n=120 % Hyvin % Ei osaa sanoa % Huonosti Keskiarv o (3) Keskiarvot (2) Muutos edell. (4) 3,34 0,25 3,09 3,00 3,06 2,81 2,81 2,76 3,06 0,06 3,39 0,14 3,47 0,47 3,60 * 0,47 o 3,24 0,28 Espoonlahdessa ollaan muuta Espoota tyytyväisempiä. (2) keskiarvo asteikolla 1-5, 1= erittäin huonosti, 5 =erittäin hyvin, "En osaa sanoa" vaihtoehdon valinneet on suljettu pois (3)Alueen vastausjakauman ero muusta Espoosta: ***erittäin merkitsevä, **merkitsevä, *=jokseenkin merkitsevä; o=suuntaa antava (khin neliö -testi, eos suljettu pois). Testin tulos näytetään vain, jos ero on suurempi kuin 0,1 yksikköä. (4) Kahden viimeisen vuoden vastausjakaumien ero: ***erittäin merkitsevä, **merkitsevä, *=jokseenkin merkitsevä; o=suuntaa antava (khin neliö -testi). Jos muutos on >0, keskiarvo on noussut eli tyytyväisyys on lisääntynyt, ja jos muutos on negatiivinen, keskiarvo on pienentynyt eli tyytyväisyys vähentynyt. Testin tulos näytetään vain, jos muutos on suurempi kuin 0,1 yksikköä. Vihreä korostus =ero tai muutos positiivinen oranssi korostus =ero tai muutos on negatiivinen Korostus näytetään, jos ero tai muutos >0,1 ja testi osoittaa, että vastausjakaumat eroavat vähintään jokseenkin merkitsevästi Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategiayksikkö Lähde: FCG, Kaupunki- ja Kuntapalvelut Espoossa

55 Syrjäytymisen estämisen hoitoon ollaan yhtä usein tyytymättömiä kuin tyytyväisiä. Miten hyvin syrjäytymisen estäminen on hoidettua asuinkunnassa Espoo Espoon alueet % vastaajista Espoo 2015, n=599 Espoo 2014, n=566 Espoo 2013, n=624 Espoo 2012, n=633 Espoo 2011, n=664 Espoo 2010, n=687 Espoo 2009, n=751 Espoo 2008, kysymys ei mukana Espoo 2006, kysymys ei mukana Espoo 2005, kysymys ei mukana Espoo 2003, kysymys ei mukana Leppävaara 2015, n=164 Tapiola 2015, n=97 Matinkylä Olari 2015, n=88 Espoonlahti 2015, n=106 Espoon keskus 2015, n=120 % Hyvin % Ei osaa sanoa % Huonosti Keskiarvot (2) Muutos Keskiarv o (3) edell. (4) 3,01 0,18 2,83 2,53 2,70 2,51 2,51 2,36 2,92 0,10 3,07 0,02 3,09 0,56 2,92 0,09 3,00 0,22 (2) keskiarvo asteikolla 1-5, 1= erittäin huonosti, 5 =erittäin hyvin, "En osaa sanoa" vaihtoehdon valinneet on suljettu pois (3)Alueen vastausjakauman ero muusta Espoosta: ***erittäin merkitsevä, **merkitsevä, *=jokseenkin merkitsevä; o=suuntaa antava (khin neliö -testi, eos suljettu pois). Testin tulos näytetään vain, jos ero on suurempi kuin 0,1 yksikköä. (4) Kahden viimeisen vuoden vastausjakaumien ero: ***erittäin merkitsevä, **merkitsevä, *=jokseenkin merkitsevä; o=suuntaa antava (khin neliö -testi). Jos muutos on >0, keskiarvo on noussut eli tyytyväisyys on lisääntynyt, ja jos muutos on negatiivinen, keskiarvo on pienentynyt eli tyytyväisyys vähentynyt. Testin tulos näytetään vain, jos muutos on suurempi kuin 0,1 yksikköä. Vihreä korostus =ero tai muutos positiivinen oranssi korostus =ero tai muutos on negatiivinen Korostus näytetään, jos ero tai muutos >0,1 ja testi osoittaa, että vastausjakaumat eroavat vähintään jokseenkin merkitsevästi Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategiayksikkö Lähde: FCG, Kaupunki- ja Kuntapalvelut Espoossa

56 Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ja palotapaturmien ehkäisy on hoidettu Espoossa selvästi useamman mielestä hyvin kuin huonosti. Miten hyvin koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ja palotapaturmien ehkäisy on hoidettu asuinkunnassa Espoo Espoon alueet % vastaajista % Hyvin % Ei osaa sanoa % Huonosti Espoo 2015, n=600 Espoo 2014, n=565 Espoo 2013, n=622 Espoo 2012, n=634 Espoo 2011, n=663 Espoo 2010, n=684 Espoo 2009, n=754 Espoo 2008, kysymys ei mukana Espoo 2006, kysymys ei mukana Espoo 2005, kysymys ei mukana Espoo 2003, kysymys ei mukana Leppävaara 2015, n=164 Tapiola 2015, n=98 Matinkylä Olari 2015, n=87 Espoonlahti 2015, n=106 Espoon keskus 2015, n= Keskiarvo (3) Keskiarvot (2) 3,89 0,03 3,92 3,85 3,83 3,75 3,78 3,68 3,86 0,02 3,90 0,04 4,09 0,05 3,81 0,19 3,83 0,16 (2) keskiarvo asteikolla 1-5, 1= erittäin huonosti, 5 =erittäin hyvin, "En osaa sanoa" vaihtoehdon valinneet on suljettu pois (3)Alueen vastausjakauman ero muusta Espoosta: ***erittäin merkitsevä, **merkitsevä, *=jokseenkin merkitsevä; o=suuntaa antava (khin neliö -testi, eos suljettu pois). Testin tulos näytetään vain, jos ero on suurempi kuin 0,1 yksikköä. (4) Kahden viimeisen vuoden vastausjakaumien ero: ***erittäin merkitsevä, **merkitsevä, *=jokseenkin merkitsevä; o=suuntaa antava (khin neliö -testi). Jos muutos on >0, keskiarvo on noussut eli tyytyväisyys on lisääntynyt, ja jos muutos on negatiivinen, keskiarvo on pienentynyt eli tyytyväisyys vähentynyt. Testin tulos näytetään vain, jos muutos on suurempi kuin 0,1 yksikköä Vihreä korostus =ero tai muutos positiivinen oranssi korostus =ero tai muutos on negatiivinen Korostus näytetään, jos ero tai muutos >0,1 ja testi osoittaa, että vastausjakaumat eroavat vähintään jokseenkin merkitsevästi Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategiayksikkö Lähde: FCG, Kaupunki- ja Kuntapalvelut Espoossa Muutos edell. (4)

57 Ilmastonmuutokseen ja ympäristöön liittyvien uhkien torjuntaan ollaan Espoossa useammin tyytyväisiä kuin tyytymättömiä Miten hyvin ilmastonmuutokseen ja ympäristöön liittyvien uhkien torjunta on hoidettu asuinkunnassa Espoo Espoon alueet % vastaajista % Hyvin % Ei osaa sanoa % Huonosti Espoo 2015, n=602 Espoo 2014, n=563 Espoo 2013, n=625 Espoo 2012, n=635 Espoo 2011, n=664 Espoo 2010, n=688 Espoo 2009, n=755 Espoo 2008, kysymys ei mukana Espoo 2006, kysymys ei mukana Espoo 2005, kysymys ei mukana Espoo 2003, kysymys ei mukana Leppävaara 2015, n=165 Tapiola 2015, n=97 Matinkylä Olari 2015, n=87 Espoonlahti 2015, n=107 Espoon keskus 2015, n= Keskiarvo (3) Keskiarvot (2) Muutos edell. (4) 3,29 0,05 3,24 3,08 3,05 3,04 3,04 2,73 3,10 0,15 3,09 0,04 3,50 0,39 3,47 0,11 3,29 0,09 Alueiden välillä ei ole tilastollista eroa. (2) keskiarvo asteikolla 1-5, 1= erittäin huonosti, 5 =erittäin hyvin, "En osaa sanoa" vaihtoehdon valinneet on suljettu pois (3)Alueen vastausjakauman ero muusta Espoosta: ***erittäin merkitsevä, **merkitsevä, *=jokseenkin merkitsevä; o=suuntaa antava (khin neliö -testi, eos suljettu pois). Testin tulos näytetään vain, jos ero on suurempi kuin 0,1 yksikköä. (4) Kahden viimeisen vuoden vastausjakaumien ero: ***erittäin merkitsevä, **merkitsevä, *=jokseenkin merkitsevä; o=suuntaa antava (khin neliö -testi). Jos muutos on >0, keskiarvo on noussut eli tyytyväisyys on lisääntynyt, ja jos muutos on negatiivinen, keskiarvo on pienentynyt eli tyytyväisyys vähentynyt. Testin tulos näytetään vain, jos muutos on suurempi kuin 0,1 yksikköä. Vihreä korostus =ero tai muutos positiivinen oranssi korostus =ero tai muutos on negatiivinen Korostus näytetään, jos ero tai muutos >0,1 ja testi osoittaa, että vastausjakaumat eroavat vähintään jokseenkin merkitsevästi Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategiayksikkö Lähde: FCG, Kaupunki- ja Kuntapalvelut Espoossa 2015

58 Alle puolet väestöstä, neljä kymmenestä, terveyskeskuslääkärin asiakkaina. 50 Vähintään kerran 12 viime kuukauden aikana terveyskeskuslääkäripalveluita käyttäneiden osuus (%) Espoo ,6 41,5 40, Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategiayksikkö Lähde: THL: Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus ATH

59 Joka kolmas käyttää yksityislääkäripalveluita. Vähintään kerran 12 viime kuukauden aikana yksityislääkäripalveluita käyttäneiden osuus (%) Espoo ,9 34,1 36, Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategiayksikkö Lähde: THL: Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus ATH

60 Viidestä kuusikkokaupungista Espoon terveyskeskukselle toiseksi parhaat arviot asiakkailta. Terveyskeskusindeksi ja sen 10 osatekijää Tyytyväisyys viimeisimmän terveyskeskuskäynnin kymmeneen osatekijään. Terveyskeskusindeksi on niiden keskiarvojen summa, enintään Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategiayksikkö Lähde: FCG: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016

61 Enemmistö, kuusi kymmenestä, arvioi terveyskeskuksen lääkäripalvelut hyviksi ja joka viides huonoiksi. Miten hyvin kunnan terveyskeskuksen lääkäripalvelut on hoidettu asuinkunnassa Tyytymättömyys terveyskeskuksen lääkäripalveluihin on vähentynyt neljän vuoden aikana. Tyytyväisimpiä ollaan Suur- Leppävaarassa. Vertailu Alueet Espoo % vastaajista Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Espoo 2016, n=1260, ka.=3,54 Espoo 2015, n=608, ka.=3,68 Espoo 2014, n=564, ka.=3,27 Espoo 2013, n=626, ka.=3,07 Espoo 2012, n=1378, ka.=2,8 Espoo 2011, n=665, ka.=2,94 Leppävaara 2016, n=303, Tapiola 2016, n=204, ka.=3,52 Matinkylä-Olari 2016, n=183, Espoonlahti 2016, n=244, ka.=3,47 Espoon keskus 2016, n=211, Helsinki 2016, n=1057, ka.=3,36 Lahti 2015, n=468, ka.=2,82 Oulu 2016, n=518, ka.=2,79 Turku 2016, n=579, ka.=3,46 Vantaa 2016, n=1043, ka.=3,12 Vertailukunnat, ka.=3, Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Lähde: FCG: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016 Asukastyytyväisyystulokset Espoo Strategiayksikkö

62 Joka neljäs katsoo, ettei ole saanut terveyskeskuslääkärin palveluita tarpeeksi. Osuus on vähentynyt vuodesta 2013 vuoteen Niiden osuus, jotka eivät ole saaneet tarpeeseensa nähden riittävästi terveyskeskuslääkärin palveluita (%) Espoo , ,3 27, Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategiayksikkö Lähde: THL: Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus ATH

63 Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Palvelut Sivistystoimen palvelut: Perusopetus Lukiot Varhaiskasvatus Espoon kaupunki, sivistystoimi

64 Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Sivistystoimen palvelut Perusopetus Lähteet: Sivistystoimi: Suomenkielinen opetustoimi (Juha Nurmi), Svenska bildningstjänster (Jaana Suihkonen), Sivistystoimen talousyksikkö (Kirsti Askolin), Suomen kuuden suurimman kaupungin palvelut ja kustannukset 2015, KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut Asukastyytyväisyystulokset. Espoo

65 Perusopetus Kuusikkokunnista Espoossa suurimmat perusopetuksen käyttökustannukset asukasta kohti, pienimmät Turussa Suomenkielisessä opetuksessa kiinteistön hoitokulut (sis. vuokrat) kasvussa / oppilas Ruotsinkielisessä perusopetuksessa kiinteistön hoitokulujen (sis. vuokrat) osuus huomattavan suuri / oppilas Perusopetusikäisten määrä kasvaa voimakkaasti suuralueilla: Leppävaara, Tapiola ja Matinkylä Ruotsinkielisen perusopetuksen oppilasmäärä on noussut ja kasvuennuste on maltillinen Peruskoulun hyväksi arvioineiden osuus on pienentynyt kahdeksan prosenttiyksikköä vuodesta Hyvän arvion antoi runsas puolet

66 Kuusikkokunnista Espoossa suurimmat perusopetuksen käyttökustannukset asukasta kohti, pienimmät Turussa Perusopetuksen käyttökustannukset asukasta kohti 2015, euroa Espoo Helsinki Vantaa Oulu Tampere Turku Toimintaympäristön tila Espoossa Strategiayksikkö Lähde: Kuntaliitto

67 Suomenkielisessä opetuksessa kiinteistön hoitokulut (sis. vuokrat) kasvussa / oppilas Hallinnon, opetuksen ja oppilashuollon hinta laskussa TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA 2017 Koulukuljetukset Kouluruokailu Kiinteistöjen hoito Hallinto, opetus ja oppilashuolto Lähde: Sivistystoimen talousyksikkö

68 Ruotsinkielisessä perusopetuksessa kiinteistön hoitokulujen (sis. vuokrat) osuus huomattavan suuri / oppilas TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA 2017 Koulukuljetukset Kouluruokailu Kiinteistöjen hoito Hallinto, opetus ja oppilashuolto Lähde: Sivistystoimen talousyksikkö

69 Perusopetusikäisten määrä kasvaa voimakkaasti suuralueilla: Leppävaara, Tapiola ja Matinkylä Perusopetusikäisten määrän ennuste alueittain (muut kuin ruotsinkieliset) Kasvu Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Yhteensä Lähde: Espoon väestöennuste

70 Ruotsinkielisen perusopetuksen oppilasmäärä on noussut ja kasvuennuste on maltillinen Läsår fsk Skolan totalt Skolan + fsk luokka: Vähennetty 40 oppilasta jotka siirtyvät muiden kuntien yläkouluihin Lähde: Svenska bildningstjänster 70

71 Peruskoulun hyväksi arvioineiden osuus on pienentynyt kahdeksan prosenttiyksikköä vuodesta Hyvän arvion antoi runsas puolet. Miten hyvin peruskoulu on hoidettu asuinkunnassa % vastaajista Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 %100 % Espoo 2016, n=1253, ka.=4, Espoo 2015, n=600, ka.=4, Espoo Espoo 2014, n=564, ka.=4,13 Espoo 2013, n=624, ka.=4, Espoo 2012, n=1371, ka.=4, Tyytyväisimpiä peruskouluun ollaan Suur- Espoonlahdessa. Alueet Espoo 2011, n=662, ka.=4,14 Leppävaara 2016, n=304, Tapiola 2016, n=204, ka.=4,2 Matinkylä-Olari 2016, n=184, Espoonlahti 2016, n=243, Espoon keskus 2016, n=207, Helsinki 2016, n=1047, Lahti 2015, n=463, ka.=3, Vertailu Oulu 2016, n=510, ka.=3,97 Turku 2016, n=569, ka.=4, Vantaa 2016, n=1034, ka.=3, Vertailukunnat, ka.=3, Toimintaympäristön tila Espoossa Strategiayksikkö Lähde: FCG Konsultointi oy: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut Asukastyytyväisyystulokset. Espoo

72 Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Sivistystoimen palvelut Lukiot Lähteet: Sivistystoimi: Suomenkielinen opetustoimi (Jaakko Turpeinen), Svenska bildningstjänster (Jaana Suihkonen), Sivistystoimen talousyksikkö (Kirsti Askolin), V lukion päättäneiden tilanne v. 2014, Suomen kuuden suurimman kaupungin palvelut ja kustannukset 2015; KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut Asukastyytyväisyystulokset. Espoo

73 Lukiot muutoksessa Kuusikkokunnista Espoossa suurimmat lukion käyttökustannukset asukasta kohti, pienimmät Helsingissä Suomenkielisessä lukiokoulutuksessa kiinteistön hoitokulut (sis. vuokrat) kasvussa / opiskelija Ruotsinkielisen lukiokoulutuksen kokonaiskulut hieman laskussa / opiskelija Espoon lukioissa yli 5000 opiskelijaa Suomenkielisen lukion opiskelijamäärä kasvaa 1300 oppilaalla Hakeminen lukiokoulutukseen Ulkopaikkakuntalaisten ja vieraskielisten lukiolaisten määrä kasvussa Lukio sai hyvän arvion joka toiselta, vuonna 2015 hieman useammalta

74 Kuusikkokunnista Espoossa suurimmat lukion käyttökustannukset asukasta kohti, pienimmät Helsingissä Lukion käyttökustannukset asukasta kohti 2015, euroa Espoo Helsinki Vantaa Oulu Tampere Turku Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategiayksikkö Lähde: Kuntaliitto

75 Suomenkielisessä lukiokoulutuksessa kiinteistön hoitokulut (sis. vuokrat) kasvussa / opiskelija Hallinnon, opetuksen ja oppilashuollon hinta laskussa TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA 2017 Kouluruokailu Kiinteistöjen hoito Hallinto, opetus ja oppilashuolto Lähde: Sivistystoimen talousyksikkö

76 Ruotsinkielisen lukiokoulutuksen kokonaiskulut hieman laskussa / opiskelija TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA 2017 Kouluruokailu Kiinteistöjen hoito Hallinto, opetus ja oppilashuolto Lähde: Sivistystoimen talousyksikkö

77 Espoon lukioissa yli 5000 opiskelijaa Lukiot Opiskelijamäärä 2015 Opiskelijamäärä Espoon yhteislyseon lukio 2. Espoonlahden lukio Etelä-Tapiolan lukio Haukilahden lukio Kaitaan lukio Kuninkaantien lukio Leppävaaran lukio Mattlidens gymnasium* Olarin lukio Pohjois-Tapiolan lukio** Tapiolan lukio Viherlaakson lukio Päivälukiot yht Kartan muut lukiot 13. Espoon Steinerkoulun lukio 14. Kauniaisten lukio 15. Porkkalan lukio Lähde: Sivistystoimi, suomen- ja ruotsinkielinen opetus * Ruotsinkielinen lukio **Pohjois-Tapiolan lukio muuttaa Otaniemeen SAAS-mallilla. 77

78 Suomenkielisen lukion opiskelijamäärä kasvaa 1300 oppilaalla Suomenkielisten lukion opiskelijamääräennuste määrittäminen Espoon oppilasmäärät oppilastilanteen mukaan Peruskoulun päättävät Espoo Peruskoulun päättävät Kauniainen Yhteensä Päätetty% 61,5 % 61,5 % 61,5 % 61,5 % 61,5 % 61,5 % 61,5 % 61,5 % 61,5 % 61,5 % 61,5 % Paikkatarve Kauniainen Espoon paikkatarve Aloituspaikkamäärän muutos Lukion opiskelijamäärien kokonaismuutos Lukiolaisia Kasvu vuodesta Peruskoulun päättävien nuorten määrän arvioidaan lisääntyvän vuoden 2016 tasosta seuraavina vuosina merkittävästi. Jos lukiopaikkoja varataan tulevinakin vuosina 61,5 %:lle perusopetuksen päättävistä nuorista, vuoteen 2026 mennessä tarvitaan 469 Espoon lukiokoulutuksen aloituspaikkaa lisää vuoteen 2016 verrattuna. Lähde: Suomenkielinen opetustoimi, lukiolinja. Toimintaympäristön tila Espoossa

79 Hakeminen lukiokoulutukseen Espoon suom. kiel. lukioiden ensisijaiset hakijat ja aloituspaikat Espoon lukiot ovat vetovoimaisia hakijoita aloituspaikkoihin 1,17 Alin sisäänpääsykeskiarvo noussut jo 7,67 vrt. vuonna 2011 lukioon pääsi 7,17 keskiarvolla Ensisijaiset hakijat Aloituspaikat Ensisijaiset hakijat/ aloituspaikat 1,18 1,16 1,17 Espoon ruotsinkielinen lukio Mattlidens gymnasium Ensisijaiset hakijat/ aloituspaikat 1,19 1,33 1,42 Lähde: virkailija.opintopolku.fi / JT Ensisijaiset hakijat suomenkielisiin lukioihin Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla 2016 Helsinki* Espoo Vantaa Aloituspaikat Ensisijaiset hakijat Ensisijaiset hakijat/ aloituspaikat 1,13 1,16 1,13 Alin sisäänpääsykeskiarvo 7,17 7,67 7,42 Lähde: Kaupunkien opetustoimet *vain Hgin kaupungin suom. kiel. lukiot

80 Ulkopaikkakuntalaisten ja vieraskielisten lukiolaisten määrä kasvussa Kevään 2016 yo-kirjoituksissa Espoon lukiolaisten ylioppilaskokeiden pakollisten aineiden puoltoäänien keskiarvo oli 4,65*. Valtakunnallinen keskiarvo oli 4,32. Espoon lukioissa on muiden kuntien opiskelijoita 12,8 %. Eniten Kirkkonummelta ja Helsingistä. Vieraskielisten määrä noussut vuosittain: nyt 6,2 % Espoon suomenkielisten päivälukioiden opiskelijat lkm %-osuus lkm %-osuus lkm %-osuus Ulkopaikkakuntalaisia ,6 % ,2 % ,8 % Vieraskielisiä 235 5,1 % 256 5,7 % 282 6,2 % Tyttöjä ,3 % ,7 % ,0 % 4. vuoden opiskelijoita 233 5,1 % 220 4,9 % 238 5,3 % Opiskelijoita yhteensä *Suom. kiel. lukiot. Laudaturista saa 7 pistettä ja approbaturista 2 pistettä. (L=7, E=6, M=5, C=4, B=3, A=2 ja I=0.) **Lähde: Tilastokeskus. V lukion päättäneiden tilanne v

81 Lukio sai hyvän arvion joka toiselta, vuonna 2015 hieman useammalta Miten hyvin lukio on hoidettu asuinkunnassa % vastaajista Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Espoo 2016, n=1249, ka.=4, Espoo 2015, n=602, ka.=4, Espoo Espoo 2014, n=563, ka.=4,14 Espoo 2013, n=624, ka.=4, Espoo 2012, n=1367, ka.=4, Tyytyväisimpiä lukioon ollaan Suur- Espoonlahdessa, tyytymättömimpiä Suur- Leppävaarassa. Alueet Espoo 2011, n=660, ka.=4,16 Leppävaara 2016, n=303, ka.=4,26 Tapiola 2016, n=204, ka.=4,33 Matinkylä-Olari 2016, n=184, Espoonlahti 2016, n=241, ka.=4,25 Espoon keskus 2016, n=207, Helsinki 2016, n=1044, ka.=4, Lahti 2015, n=462, ka.=4, Vertailu Oulu 2016, n=508, ka.=3,81 Turku 2016, n=571, ka.=4, Vantaa 2016, n=1032, ka.=4, Vertailukunnat, ka.=4, Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategiayksikkö Lähde: FCG Konsultointi oy: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut Asukastyytyväisyystulokset. Espoo

82 Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatusikäiset suomenkielinen varhaiskasvatus Sivistystoimi, Suomenkielinen varhaiskasvatus Lähteet: Tilastokeskus, Espoon tietohallinto/strategia ja kehittämisyksikkö, Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen tilastot, Suomen kuuden suurimman kaupungin palvelut ja kustannukset 2015, KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut Asukastyytyväisyystulokset. Espoo

83 Varhaiskasvatusikäiset ja heidän sijoittumisensa varhaiskasvatuksen palveluihin (1/2) Vieraskielisten (muut kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvat henkilöt) osuus päivähoitoikäisistä kasvoi kaikissa suurissa kaupungeissa, eniten Vantaalla ja toiseksi eniten Espoossa vuodesta 2015 vuoteen Espoon päivähoitoikäisistä 93,2 % oli vuoden 2015 lopussa päivähoidon palveluiden piirissä. Oulussa osuus oli kuusikkokaupungeista pienin, 90,2 %. Kaupunkien väliset päiväkotien kustannuserot ovat kaventuneet vuodesta 2000 vuoteen Varhaiskasvatusikäinen (10 kk 6 v) suomen- ja vieraskielinen väestö. Ennusteet ja toteumat Varhaiskasvatusikäisen suomen- ja vieraskielisen väestön määrä Toteuma ja ennuste Toimintaympäristön tila Espoossa

84 Varhaiskasvatusikäiset ja heidän sijoittumisensa varhaiskasvatuksen palveluihin (2/2) Varhaiskasvatusikäisen väestön määrän muutos äidinkielen mukaan vuosina (31.12.) Lapset suomenkielisen varhaiskasvatuksen palveluissa ja kotihoidon tuella vuonna 2016 Yksityisen varhaiskasvatuksen osuus suuri Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen lasten ja toimintayksiköiden määrä pysyy vakiona, mutta koulutettua henkilöstöä tarvitaan lisää Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrä vaihtelee vuoden aikana, vuosittainen määrä kasvaa Suomenkielisen varhaiskasvatuksen palvelut jakautuvat alueittain Suomenkieliseen varhaiskasvatukseen tarvitaan lisää koulutettua henkilöstöä Joka toinen on tyytyväinen päivähoitoon, useampi kuin vuonna 2015 ja useampi kuin vertailukaupungeissa Toimintaympäristön tila Espoossa

85 Vieraskielisten 1 osuus päivähoitoikäisistä kasvoi kaikissa suurissa kaupungeissa, eniten Vantaalla ja toiseksi eniten Espoossa vuodesta 2015 vuoteen Vieraskielisten ¹ osuus varhaiskasvatusikäisistä (10kk 6v) lapsista väestörekisteritietojen mukaan vuosien lopussa Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategiayksikkö Lähde: Kuuden suurimman kaupungin varhaiskasvatuksen palvelut ja kustannukset vuonna Raporttikäsikirjoitus

86 Espoon päivähoitoikäisistä 93,2 % oli vuoden 2015 lopussa päivähoidon palveluiden piirissä. Oulussa osuus oli kuusikkokaupungeista pienin, 90,2 %. Päivähoitoikäisten (10 kk- 6v) jakautuminen päivähoidon palveluihin joulukuussa 2015, prosenttia päivähoitoikäisistä (ei sisällä avoimen varhaiskasvatuksen palveluja) Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategiayksikkö Lähde: Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelut ja kustannukset vuonna 2015, Kuusikko-työryhmä, Lasten päivähoito, Hanna Ahlgren-Leinvuo, julkaisusarja 5/

87 Kaupunkien väliset päiväkotien kustannuserot ovat kaventuneet vuodesta 2000 vuoteen Kunnallisten päiväkotien deflatoitujen vuosikustannusten kehitys laskennallista lasta kohden vuosina suhteutettuna Viisikon (Kuusikko ilman Oulua) aritmeettiseen keskiarvoon vuonna 2000 (=1) Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategiayksikkö Lähde: Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelut ja kustannukset vuonna 2015, Kuusikko-työryhmä, Lasten päivähoito, Hanna Ahlgren-Leinvuo, julkaisusarja 5/

88 Varhaiskasvatusikäinen (10 kk 6 v) suomen- ja vieraskielinen väestö Ennusteet ja toteumat

89 Varhaiskasvatusikäisen suomen- ja vieraskielisen väestön määrä Toteuma ja ennuste

90 Varhaiskasvatusikäisen väestön määrän muutos äidinkielen mukaan vuosina (31.12.) Toimintaympäristön tila Espoossa

91 Lapset suomenkielisen varhaiskasvatuksen palveluissa ja kotihoidon tuella vuonna 2016 Yksityisen varhaiskasvatuksen osuus suuri Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Lähde: Sivistystoimi, Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tilastot 91

92 Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen lasten ja toimintayksiköiden määrä pysyy vakiona, mutta koulutettua henkilöstöä tarvitaan lisää Varhaiskasvatusyksiköt 01/2017 Lasten määrä kunnallisissa ja ostopalveluyksiköissä Lasten jakautuminen toimintamuodon mukaan 01/2017 Varhaiskasvatushenkilöstön pätevyysaste 8/2016 Erityislastentarhanopettajat 100 % Lastentarhanopettajat 65 % Lastenhoitajat 65 % Lähde: Svenska bildningstjänster

93 Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrä vaihtelee vuoden aikana, vuosittainen määrä kasvaa Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Lähde: Sivistystoimi, Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tilastot 93

94 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen palvelut jakautuvat alueittain LEPPÄVAARA oma yksityinen * yhteensä ESPOON KESKUS oma yksityinen * yhteensä Päiväkodit Perhepäivähoito hoitajan kotona Ryhmäperhepäivähoito Esiopetus+ varhaiskasvatus koulujen tiloissa Asukaspuistot ja avoimet päiväkodit 7 7 Kerhot ESPOONLAHTI oma yksityinen * yhteensä Päiväkodit Perhepäivähoito hoitajan kotona Ryhmäperhepäivähoito 6 6 Esiopetus+ varhaiskasvatus koulujen tiloissa 5 5 Asukaspuistot ja avoimet päiväkodit 4 4 Kerhot Espoon keskus Espoonlahti * Yksityinen = ostopalvelut ja yksityisen hoidon tuella toimivat toimipaikat Leppävaara Tapiola Matinkylä- Olari Päiväkodit Perhepäivähoito hoitajan kotona Ryhmäperhepäivähoito Esiopetus+ varhaiskasvatus koulujen tiloissa Asukaspuistot ja avoimet päiväkodit 6 6 Kerhot TAPIOLA oma yksityinen * yhteensä Päiväkodit Perhepäivähoito hoitajan kotona Ryhmäperhepäivähoito 8 8 Esiopetus+ varhaiskasvatus koulujen tiloissa 4 4 Asukaspuistot ja avoimet päiväkodit 3 3 Kerhot MATINKYLÄ-OLARI oma yksityinen * yhteensä Päiväkodit Perhepäivähoito hoitajan kotona Ryhmäperhepäivähoito Esiopetus+ varhaiskasvatus koulujen tiloissa 2 2 Asukaspuistot ja avoimet päiväkodit 2 2 Kerhot 4 4 Lähde: Sivistystoimi, Suomenkielisen varhaiskasvatus

95 Suomenkieliseen varhaiskasvatukseen tarvitaan lisää koulutettua henkilöstöä Vuosi Syyskuun tilanne Suomenkielinen varhaiskasvatus, epäpätevien hoitamien %-osuus vakansseista Lastentarhanopettaja Erityislastentarhanopettaja ,4 30, ,5 32, ,9 25,2 15, ,6 17, ,7 16,3 12, ,7 15,2 11,0 Lastenhoitaja Lähde: Sivistystoimi, Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tilastot Toimintaympäristön tila Espoossa

96 Joka toinen on tyytyväinen päivähoitoon, useampi kuin vuonna 2015 ja useampi kuin vertailukaupungeissa Miten hyvin lasten päivähoito on hoidettu asuinkunnassa % vastaajista Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Tyytyväisimpiä päivähoitoon ollaan Suur- Matinkylässä ja Espoon keskuksen palvelupiirin alueella. Espoo Espoo 2016, n=1250, ka.=4,07 Espoo 2015, n=598, ka.=4,08 Espoo 2014, n=562, ka.=4 Espoo 2013, n=622, ka.=3,89 Espoo 2012, n=1371, ka.=3,82 Espoo 2011, n=664, ka.=3,85 Leppävaara 2016, n=302, ka.=4,12 Tapiola 2016, n=204, ka.=3, Tyytyväisyys on lisääntynyt viimeisten neljän vuoden aikana. Alueet Matinkylä-Olari 2016, n=184, Espoonlahti 2016, n=243, ka.=4,04 Espoon keskus 2016, n=207, Helsinki 2016, n=1048, ka.=3, Lahti 2015, n=452, ka.=3, Vertailu Oulu 2016, n=511, ka.=3,82 Turku 2016, n=572, ka.=3, Vantaa 2016, n=1033, ka.=3, Vertailukunnat, ka.=3, Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategiayksikkö Lähde: FCG Konsultointi oy: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut Asukastyytyväisyystulokset. Espoo

Toimintaympäristön tila Espoossa Kuuden suurimman kaupungin vertailut ja palvelutyytyväisyys

Toimintaympäristön tila Espoossa Kuuden suurimman kaupungin vertailut ja palvelutyytyväisyys Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Palvelut Kuuden suurimman kaupungin vertailut ja palvelutyytyväisyys Sivistystoimen palvelut: perusopetus, lukiot, varhaiskasvatus Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016 Palvelut Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 1..01 Tyytyväisyys palveluihin lisääntynyt Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on lisääntynyt viime vuosina. Koko Espoossa ja etenkin Matinkylä-Olarin

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014 Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 0 Valtuustoseminaari..0 Kaupunkikehitysyksikkö Tuula Miettinen/Teuvo Savikko Lähde: FCG Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin kasvussa Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa HM

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa HM Kaupunki- ja kuntapalvelut ssa.. HM Kaupunki ja kuntapalvelut ssa FCG Johdanto Tutkimuksessa selvitettiin espoolaisten mielipiteitä kunnallisten palvelujen laadusta ja käsityksiä omasta hyvinvoinnistaan.

Lisätiedot

Kuntapalvelut Espoossa HM

Kuntapalvelut Espoossa HM Kuntapalvelut Espoossa.. HM Kuntapalvelut Espoossa FCG Johdanto Tutkimuksessa selvitettiin espoolaisten mielipiteitä kunnallisten palvelujen laadusta ja käsityksiä omasta hyvinvoinnista. Tutkimuksen toteutti

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa HM

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa HM Kaupunki- ja kuntapalvelut ssa.. HM Kaupunki ja kuntapalvelut ssa i FCG Johdanto Tutkimuksessa selvitettiin espoolaisten mielipiteitä kunnallisten palvelujen laadusta ja käsityksiä omasta hyvinvoinnistaan.

Lisätiedot

Kuntapalvelut l t Espoossa 2010

Kuntapalvelut l t Espoossa 2010 Kuntapalvelut l t Espoossa 2.2. HM 1 FCG Johdanto Tutkimuksessa selvitettiin espoolaisten mielipiteitä kunnallisten palvelujen laadusta ja käsityksiä omasta hyvinvoinnista. Tutkimuksen toteutti Espoon

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2012 1.2.2013 HM

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2012 1.2.2013 HM Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa HM Kaupunki ja kuntapalvelut Espoossa FCG Johdanto Tutkimuksessa selvitettiin espoolaisten mielipiteitä kunnallisten palvelujen laadusta ja käsityksiä omasta hyvinvoinnistaan

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa HM

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa HM Kaupunki- ja kuntapalvelut ssa.. HM Kaupunki ja kuntapalvelut ssa Johdanto Tutkimuksessa selvitettiin espoolaisten mielipiteitä kunnallisten palvelujen laadusta ja käsityksiä omasta hyvinvoinnistaan. Tutkimuksen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA Hallinto / Talous- ja suunnittelupalvelut Talouden tuki -yksikkö

HELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA Hallinto / Talous- ja suunnittelupalvelut Talouden tuki -yksikkö HELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) Liite 2. (HEL 2017-011196) Tiivistelmä Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaisista kustannuksista vuonna 2016 Kuntaliiton vuosittain tekemässä vertailussa terveydenhuollon

Lisätiedot

Asukasvaikuttaminen Espoossa. Kaupunginsihteeri Mari Immonen Konserniesikunta

Asukasvaikuttaminen Espoossa. Kaupunginsihteeri Mari Immonen Konserniesikunta Asukasvaikuttaminen Espoossa Kaupunginsihteeri Mari Immonen Konserniesikunta Espoon arvot Asukas- ja asiakaslähtöisyys Asukas- ja asiakaslähtöisyydellä tarkoitamme asiakkaan tarpeiden ja tavoitteiden arvostamista

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2015 16.12.2015 HM

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2015 16.12.2015 HM Kaupunki- ja kuntapalvelut ssa.. HM Kaupunki ja kuntapalvelut ssa Johdanto Tutkimuksessa selvitettiin espoolaisten mielipiteitä kunnallisten palvelujen laadusta ja käsityksiä omasta hyvinvoinnistaan. Tutkimuksen

Lisätiedot

KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016 Asukastyytyväisyystulokset (lomakkeen kysymyssarja 2) Espoo FCG Konsultointi Oy HM

KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016 Asukastyytyväisyystulokset (lomakkeen kysymyssarja 2) Espoo FCG Konsultointi Oy HM KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 1 Asukastyytyväisyystulokset (lomakkeen kysymyssarja )..1 HM Sisällys Taustaa 1 Yleinen kehitys Sisäliikuntatilat Tyytyväisyys asuinkuntaan: suppea asuinkuntaindeksi Uimahallit

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2016 Tilastotiedote 12/ 2017

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2016 Tilastotiedote 12/ 2017 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2016 Tilastotiedote 12/ 2017 Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2016 mukaan Kuopion terveydenhuollon ikävakioidut reaalikustannukset olivat 2467 e/ asukas.

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut - Terveyspalvelut - Sosiaalipalvelut ja etuudet - Varhaiskasvatus ja perusopetus - Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus - Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut

Lisätiedot

Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina Jyväskylässä vuonna 2007. Tutkimuksia 296/2007 Heikki Miettinen

Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina Jyväskylässä vuonna 2007. Tutkimuksia 296/2007 Heikki Miettinen Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina ssä Tutkimuksia 26/0 Heikki Miettinen 1 Johdanto Tämän tutkimuksen toteutti viiden kaupungin toimeksianntosta. Tutkimuksessa kysyttiin asukkaiden mielipiteitä kunnallisten

Lisätiedot

Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu

Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 erityisasiantuntija Yrjö Lahtinen Suomen Kuntaliitto Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut

Lisätiedot

KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2012 Asukastyytyväisyystulokset Forssa FCG Koulutus- ja konsultointi Oy HM

KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2012 Asukastyytyväisyystulokset Forssa FCG Koulutus- ja konsultointi Oy HM KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 212 Asukastyytyväisyystulokset 1212 FCG Koulutus- ja konsultointi Oy HM KAPA Kaupunki ja kuntapalvelut 212 ssa Taustaa Kaupunki ja kuntapalvelut tutkimuksen eli KAPAn

Lisätiedot

THL:n avainindikaattorit Hyvinvointikompassi

THL:n avainindikaattorit Hyvinvointikompassi THL:n avainindikaattorit Hyvinvointikompassi Suuret kaupungit 2011-2013/2014 Perusterveydenhuolto Somaattinen erikoissairaanhoito Palveluiden kustannukset Lähde: www.sotkanet.fi Koonnut hanketyöntekijä

Lisätiedot

Kuntapalvelut Turussa vuonna Heikki Miettinen

Kuntapalvelut Turussa vuonna Heikki Miettinen Kuntapalvelut Turussa vuonna 01.1.01 Heikki Miettinen Kuntapalvelut Turussa vuonna 01 Johdanto 1 Tutkimuksessa selvitettiin asukkaiden mielipiteitä kunnallisten palvelujen laadusta ja palvelujen kaytöstä.

Lisätiedot

Yritykset, työpaikat, työllisyys

Yritykset, työpaikat, työllisyys Toimintaympäristön tila Espoossa 2016 Yritykset, työpaikat, työllisyys Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö, Kaupunkitutkimus TA Oy, Espoon yrittäjät

Lisätiedot

KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016 Asukastyytyväisyystulokset (lomakkeen kysymyssarja 2) Vantaa FCG Konsultointi Oy HM

KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016 Asukastyytyväisyystulokset (lomakkeen kysymyssarja 2) Vantaa FCG Konsultointi Oy HM KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 20 Asukastyytyväisyystulokset (lomakkeen kysymyssarja 2) 29.8.20 HM Sisällys Taustaa 1 Yleinen kehitys 2 Sisäliikuntatilat 3 Tyytyväisyys asuinkuntaan: suppea asuinkuntaindeksi

Lisätiedot

KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016 Asukastyytyväisyystulokset (lomakkeen kysymyssarja 2) Oulu FCG Konsultointi Oy HM

KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016 Asukastyytyväisyystulokset (lomakkeen kysymyssarja 2) Oulu FCG Konsultointi Oy HM KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2 Asukastyytyväisyystulokset (lomakkeen kysymyssarja 2) 2.9.2 HM Sisällys Taustaa 1 Yleinen kehitys 2 Sisäliikuntatilat Tyytyväisyys asuinkuntaan: suppea asuinkuntaindeksi

Lisätiedot

Kuntapalvelut Kempeleessä vuonna 2011 23.8.2011

Kuntapalvelut Kempeleessä vuonna 2011 23.8.2011 ..20 Sisällys Johdanto 1 Urheilu ja pelikentät 2 1. Kokonaisarvosana 2 Sisäliikuntatilat 3 2. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Laaja asuinkuntaindeksi 3 Uimahallit 3.Tyytyväisyys asuinkuntaan: Palveluryhmäkohtaiset

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 YHTEENVETO: Keskeisimmät toimintaympäristön ilmiöt

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 YHTEENVETO: Keskeisimmät toimintaympäristön ilmiöt YHTEENVETO: Keskeisimmät toimintaympäristön ilmiöt 13.6.2017 YHTEENVETO: Keskeisimmät toimintaympäristön ilmiöt Väestö ja väestönmuutokset Espoon väestöennusteet Maankäyttö, asunnot ja rakentaminen Yritykset

Lisätiedot

KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016 Asukastyytyväisyystulokset (lomakkeen kysymyssarja 2) Forssa FCG Konsultointi Oy HM

KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016 Asukastyytyväisyystulokset (lomakkeen kysymyssarja 2) Forssa FCG Konsultointi Oy HM KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2 Asukastyytyväisyystulokset (lomakkeen kysymyssarja 2)..2 HM Sisällys Taustaa 1 Yleinen kehitys 2 Sisäliikuntatilat Tyytyväisyys asuinkuntaan: suppea asuinkuntaindeksi

Lisätiedot

Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina Porvoossa vuonna 2007. FCG Efeko Tutkimuksia 315/2007 Heikki Miettinen Johanna Utriainen

Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina Porvoossa vuonna 2007. FCG Efeko Tutkimuksia 315/2007 Heikki Miettinen Johanna Utriainen Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina ssa vuonna FCG Efeko Tutkimuksia 3/ Heikki Miettinen Johanna Utriainen Sisällys Johdanto 1 1. Kokonaisarvosana 2 2. Palvelutyytyväisyys palveluryhmittäin 3 3. Palvelutyytyväisyys

Lisätiedot

Suurten ja keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2016

Suurten ja keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2016 Suurten ja keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2016 Taustatilaisuus medialle 30.5.2017 Teija Mikkola erityisasiantuntija Esityksen sisältö Mitä ja miten tutkittu? Keskeisiä

Lisätiedot

Kuntapalvelut Kempeleessä vuonna 2012 14.12.2012 HM

Kuntapalvelut Kempeleessä vuonna 2012 14.12.2012 HM 1..0 HM Sisällys Johdanto 1 Urheilu ja pelikentät 1. Kokonaisarvosana Sisäliikuntatilat. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Laaja asuinkuntaindeksi Uimahallit. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Palveluryhmäkohtaiset

Lisätiedot

Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014

Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014 Sivu 1 / 6 Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014 Aineisto Kustannusvertailussa mukana oleva aineisto on jaoteltu perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon ja näiden

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 12/2013 1 (13) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/6 03.09.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 12/2013 1 (13) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/6 03.09.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 12/2013 1 (13) 6 Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2012 HEL 2013-010663 T 07 01 03 Päätösehdotus Esittelijä Kustannusvertailun sisältö päättänee

Lisätiedot

Espoolaisten mielikuva Espoon yritysilmastosta on kehittynyt myönteisesti

Espoolaisten mielikuva Espoon yritysilmastosta on kehittynyt myönteisesti Tuula Miettinen Espoolaisten mielikuva Espoon yritysilmastosta on kehittynyt myönteisesti Espoon kaupungin yritysilmasto arvioitiin edellisvuosia paremmaksi Kantar TNS:n (ent. TNS Gallup) keväällä 2017

Lisätiedot

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2010

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2010 Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2010 Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa Teija Mikkola Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT ASUKKAIDEN ARVIOIMINA ESPOOSSA VUONNA 2006. Tutkimuksia 283/2006 Heikki Miettinen

KUNTAPALVELUT ASUKKAIDEN ARVIOIMINA ESPOOSSA VUONNA 2006. Tutkimuksia 283/2006 Heikki Miettinen KUNTAPALVELUT ASUKKAIDEN ARVIOIMINA ESPOOSSA VUONNA 2006 Tutkimuksia 283/2006 Heikki Miettinen Sisällys Johdanto 1 1. Yeinen kehitys, indeksit 3 2. Palvelutyytyväisyys palveluryhmittäin vuonna 2006 5 3.

Lisätiedot

KUNTAPALVELUJEN LAATU VIHDISSÄ VUONNA 2007. Tutkimuksia 299/2007 Heikki Miettinen

KUNTAPALVELUJEN LAATU VIHDISSÄ VUONNA 2007. Tutkimuksia 299/2007 Heikki Miettinen KUNTAPALVELUJEN LAATU VIHDISSÄ VUONNA 0 Tutkimuksia 2/0 Heikki Miettinen 1. Johdanto 2 2. Tulokset palveluryhmittäin vuonna 0 3 3. Tulokset palveluittain vuonna 0 Yleinen järjestys ja turvallisuus, ka.=3,

Lisätiedot

ESPOO. Euroopan kestävin kaupunki

ESPOO. Euroopan kestävin kaupunki ESPOO Euroopan kestävin kaupunki Espoo kasvaa yhdessä ja kestävästi Kaupunginosayhdistysten tapaaminen Kaupunginjohtaja 19.4.2017 Espoon kasvutarina Asukasta 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (13) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (13) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2013 1 (13) 289 Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2012 HEL 2013-010663 T 07 01 03 Päätös päätti merkitä tiedoksi Helsingin asukaskohtaiset

Lisätiedot

Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ) Kuvio 2. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä suurissa kaupungeissa

Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ) Kuvio 2. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä suurissa kaupungeissa Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin 31..05) Ikäryhmät 5 + v. 1,51 1, %-osuus koko maan väestöstä %-osuus suurten kaupunkien väestöstä 75- v. 5-7 v.,3 5,7 7,3,53 50- v. 1,5 1,0

Lisätiedot

Espoo-tarina - päivitys - toteutuminen tilannekuva helmikuu lautakunnan evästykset Espoo-tarinan päivitykseen

Espoo-tarina - päivitys - toteutuminen tilannekuva helmikuu lautakunnan evästykset Espoo-tarinan päivitykseen Espoo-tarina - päivitys - toteutuminen tilannekuva helmikuu 2017 - lautakunnan evästykset Espoo-tarinan päivitykseen Espoo-tarina 1.1 päivitys Asukkaiden osallistaminen; Mun Espoo on -kysely 27.8. 31.10.

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 23/2014 1 (11) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/5 18.11.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 23/2014 1 (11) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/5 18.11.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 23/2014 1 (11) 5 Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2013 HEL 2014-009072 T 07 01 03 Päätösehdotus Esittelijän perustelut Aineisto päättää merkitä tiedoksi

Lisätiedot

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2013. Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2013. Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2013 Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa Teija Mikkola, Anu Nemlander, Tero Tyni Suurten kaupunkien

Lisätiedot

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2012

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2012 Teija Mikkola, Anu Nemlander, Tero Tyni Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2012 Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa Kaupunkien vertailuun

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut 2012

Kaupunki- ja kuntapalvelut 2012 Kaupunki- ja kuntapalvelut 0 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY 0 P Sisältö TAUSTAA TIIVISTELMÄ JOHDANTO VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT TUTKIMUSTULOKSIA 0 Tyytyväisyys asuinkuntaan 0 Tyytyväisyys asuinkuntaan ja

Lisätiedot

3.4.8 Lohja. kustannukset olivat vertailukaupunkien seitsemänneksi pienimmät ja lasten ja perheiden palvelujen kustannukset kuudenneksi suurimmat.

3.4.8 Lohja. kustannukset olivat vertailukaupunkien seitsemänneksi pienimmät ja lasten ja perheiden palvelujen kustannukset kuudenneksi suurimmat. ..8 n sosiaali- ja terveystoimen ikävakioidut kokonaiskustannukset ( euroa/asukas) olivat vertailukuntien kahdeksanneksi suurimmat. Kustannukset olivat, prosenttia painotettua keskiarvoa suuremmat. Terveydenhuollon

Lisätiedot

Kaupunki ja kunta palvelut Lahdessa ja Nastolassa 2015

Kaupunki ja kunta palvelut Lahdessa ja Nastolassa 2015 Kaupunki ja kunta palvelut Lahdessa ja Nastolassa.. Kaupunki ja kuntapalvelut Lahdessa ja Nastolassa JOHDANTO Kaupunki ja kuntapalvelut tutkimuksen historia alkoi vuonna käynnistetyllä tutkimuksella, jonka

Lisätiedot

Kaupunki ja kuntapalvelut 2016

Kaupunki ja kuntapalvelut 2016 Kaupunki ja kuntapalvelut 0 FCG KONSULTOINTI OY SISÄLLYS Tiivistelmä Johdanto Vastaajien taustatiedot Tutkimustuloksia Tyytyväisyys asuinkuntaan Tyytyväisyys asuinkunnan palveluihin ja palvelujen käyttö

Lisätiedot

Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ).

Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ). Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin 31.12.24). Ikäryhmät 85 + v. 1,43 1,59 %-osuus koko maan väestöstä %-osuus suurten kaupunkien väestöstä 75-84 v. 4,74 5,68 65-74 v. 7,41 8,6

Lisätiedot

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2012 Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa Teija Mikkola, Anu Nemlander, Tero Tyni Suurten kaupunkien

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 12,2 12,9 18,9 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 3496 3356 3170 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,

Lisätiedot

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 16,7 16,3 17,6 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 4807 4482 4200 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2006 560 905 231 704 187 281 174 868 204 337 128 962 1 488 057 KOKO VÄESTÖ 560 905 231 704 187 281 174 868 204

Lisätiedot

Espoolaisten hyvinvointi Toimintaympäristön tila

Espoolaisten hyvinvointi Toimintaympäristön tila Espoolaisten hyvinvointi 2017 13.11.2017 Sisällys HYVINVOINTIIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Väestö ja perherakenne Koulutus, työ,toimeentulo, asuminen Elinympäristö Lähiympäristön turvallisuus HYVINVOINTITIETOA

Lisätiedot

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet

Lisätiedot

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2011

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2011 Teija Mikkola, Anu Nemlander, Tero Tyni Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2011 Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa Kaupunkien vertailuun

Lisätiedot

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Hyke valtuustokausi 2013-2016 Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Suhteellinen velkaantuneisuus, % 52.0 Koko maa : 52.0 24.1 Verotulot, euroa / asukas Koko maa : 3967.0 3266.0

Lisätiedot

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2014. Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2014. Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2014 Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa Teija Mikkola, Anu Nemlander, Tero Tyni Suurten kaupunkien

Lisätiedot

Kuntapalvelut Tuusulassa vuonna 2011 8.11.2011

Kuntapalvelut Tuusulassa vuonna 2011 8.11.2011 .. Sisällys Johdanto 1 Urheilu ja pelikentät 2 1. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Laaja asuinkuntaindeksi 3 Sisäliikuntatilat 3 2. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Palveluryhmäkohtaiset indeksit Uimahallit 3. Palvelutyytyväisyys

Lisätiedot

Kunnan talousasioiden hoito. Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti. Kuntapalvelut Espoossa 2009

Kunnan talousasioiden hoito. Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti. Kuntapalvelut Espoossa 2009 Kuntapalvelut Espoossa Kunnan talousasioiden hoito Kunnan talousasioiden hoitoa piti Espoossa vastaajista % (¹) hyvin hoidettuna. Osuus on vertailuryhmän keskiarvoon nähden alhainen. On huomioitava,että

Lisätiedot

VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2002

VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2002 VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2002 16.12.2003 Aila Kumpulainen 1 Viisikko Työryhmä Kuvailulehti Tekijä(t) Viisikko-työryhmän vanhuspalvelujen

Lisätiedot

Kustannusvertailujen tulokset II

Kustannusvertailujen tulokset II Kustannusvertailujen tulokset II Kuntaliitto 28.6.2011 Toimialajohtaja Mikko Komulainen Yleistä avoterveydenhuollon toimintoja ulkoistettu (monituottajamalli) teknologisten ratkaisujen käyttö ja hyödyntäminen

Lisätiedot

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2016

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2016 Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2016 Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa Teija Mikkola, Anu Nemlander, Tero Tyni Suurten kaupunkien

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2016

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2016 Teija Mikkola, Anu Nemlander, Tero Tyni Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2016 Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa Kaupunkien vertailuun

Lisätiedot

Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2015

Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2015 Liite Kuntaliiton tiedotteeseen 19.11.2015 Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2015 Postikyselyn toteutusajankohta: maalis-toukokuu 2015. Kyselyn kohdekunnat: 40 (+2) kuntaa. Kyselyn

Lisätiedot

Kuntapalvelut Torniossa vuonna 2013 8.4.2013 HM

Kuntapalvelut Torniossa vuonna 2013 8.4.2013 HM 8.4.213 HM Sisällys Johdanto 1 Torit ja torikauppa 42 1. Kokonaisarvosana 2 Urheilu ja pelikentät 43 2. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Laaja asuinkuntaindeksi 3 Sisäliikuntatilat 44 3. Tyytyväisyys asuinkuntaan:

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut 2008

Kaupunki- ja kuntapalvelut 2008 Kyselytutkimuksen tulokset SISÄLLYS Esipuhe Tiivistelmä JOHDANTO VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT TUTKIMUSTULOKSIA Tyytyväisyys asuinkuntaan Tyytyväisyys asuinkunnan palveluihin ja palvelujen käyttö Arvio kunnan

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2004 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 KOKO VÄESTÖ 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 0-64-vuotiaat

Lisätiedot

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010 Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon

Lisätiedot

Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä-Pohjanmaa 2013

Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä-Pohjanmaa 2013 Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä- 2013 www.thl.fi Matti Rekiaro 11.2.2015 ATH 2012 2014 Kansallinen tutkimus Vastanneita Koko maa 95 000 (vastausosuus 53 %) Seinäjoki 1020 (53 %),

Lisätiedot

Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015

Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015 Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015 Kuntaliiton vertailututkimus (toteutus TNS gallup) Erityisasiantuntija Anu Nemlander, puh. 050 563 6180 Erityisasiantuntija Hannele Häkkinen, puh. 050 375 2164

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

ESPOOLAISTEN ARJEN ONGELMAT

ESPOOLAISTEN ARJEN ONGELMAT ESPOOLAISTEN ARJEN ONGELMAT Tietoisku 2/2009 Kuva: Eemailin toimitus Tuula Miettinen Konserniesikunta Kehittämis- ja tutkimusyksikkö 31.3.2009 Vuonna 2008 tehdyn Kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksen kyselyaineiston

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi Luvussa tarkastellaan Kirkkonummea omana alueenaan tilastojen valossa

Lisätiedot

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64

Lisätiedot

ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta

ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta Tulosten vertailu: 0,, 2.. Kko Kunnan palvelujen hoito koettu hyväksi Parantumista verrattuna 0/ Sairaan-/terveydenhoitajan vastaanotto Kouluterveydenhuolto Joukkoliikennepalvelut

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kustannusten vertailu 2010

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kustannusten vertailu 2010 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kustannusten vertailu 2010 Kuusikko-työryhmä Vanhuspalvelut Aura Pasila 19.9.2011 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aura Pasila

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Oululaisten tyytyväisyys kuntapalveluihin. ARTTU2 kuntalaiskyselyn tuloksia

Oululaisten tyytyväisyys kuntapalveluihin. ARTTU2 kuntalaiskyselyn tuloksia Oululaisten tyytyväisyys kuntapalveluihin ARTTU2 kuntalaiskyselyn tuloksia Kirjasto- ja kulttuuripalvelut, äitiys- ja lastenneuvolat sekä jätehuolto ja kierrätystoiminta parhaiten hoidettuja kuntapalveluita

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla Tutkimushavaintoja: Case Pudasjärvi Talousmodulin havaintoja Pudasjärveltä 1. Väestö- ja työpaikkakehitys

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset Väestö ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 10.4.2017 Väestö ja väestönmuutokset Yli puolet espoolaisista on työikäisiä Kuuden suurimman kaupungin väestö

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelut ja kustannukset vuonna 2014 (päivitetty 17.6.2015)

Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelut ja kustannukset vuonna 2014 (päivitetty 17.6.2015) Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelut ja kustannukset vuonna 2014 (päivitetty 17.6.2015) Päivähoitoikäisten (10kk 6v) lasten määrän muutos vuosina 2010 2014, kun vuosi 2010=1 1,140 1,120

Lisätiedot

Kuntalaiskyselyn tuloksia 2008 ja 2011 Karkkilan osalta

Kuntalaiskyselyn tuloksia 2008 ja 2011 Karkkilan osalta Kuntalaiskyselyn tuloksia 2008 ja 2011 Karkkilan osalta ARTTU-Kuntalaiskyselyt syksyllä 2008 ja 2011 Marianne Pekola-Sjöblom, Kuntaliitto Kunnallisten palvelujen käyttö kyselyyn vastanneiden kuntalaisten

Lisätiedot

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi - OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus

Lisätiedot

Säkylä. Kuntalaiskysely 2015. Kuntalaiset ja kunnalliset palvelut 2015. ARTTU2-Tutkimuskunnat. Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Säkylä. Kuntalaiskysely 2015. Kuntalaiset ja kunnalliset palvelut 2015. ARTTU2-Tutkimuskunnat. Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta Kuntalaiskysely 2015 Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Kuntalaiset ja kunnalliset palvelut 2015 Säkylä Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta Kunta Kaikki kunnat (N=42) Otos, lkm Vastanneet,

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu 2013 (päivitetty_ )

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu 2013 (päivitetty_ ) Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu (päivitetty_28052014) Lastensuojelu ilmoitusten lukumäärä Kuusikko-kunnissa 2009-16 000 Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut 2008

Kaupunki- ja kuntapalvelut 2008 Kyselytutkimuksen tulokset SISÄLLYS Esipuhe Tiivistelmä JOHDANTO VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT TUTKIMUSTULOKSIA Tyytyväisyys asuinkuntaan Tyytyväisyys asuinkunnan palveluihin ja palvelujen käyttö Arvio kunnan

Lisätiedot

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2009

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2009 KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2009 Vanhuspalvelun Kuusikko-työryhmä Aila Kumpulainen 9.9.2010 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila

Lisätiedot

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä.

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä. EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin. Indeksi tuotetaan asteikolla 0 100, missä 75 on hyvä taso. Suomen kuntien keskimääräinen tyytyväisyys asuinkuntaan nousee

Lisätiedot

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 Kaupunkikohtainen vertailu 1 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon vastaanottojen

Lisätiedot