Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät ovat kuitenkin eriarvoisessa asemassa verrattuna Suomessa työskenteleviin aikuisopiskelijoihin. Ruotsissa työssä käyvät, mutta veronsa Suomeen maksavat Suomen kansalaiset eivät ole oikeutettuja Koulutusrahaston maksamaan aikuiskoulutustukeen. Aikuiskoulutuksesta annetun lain 11 :ssä luetellaan eri syitä, joiden täytyttyä opiskelija ei ole oikeutettu aikuiskoulutustukeen. Näissä ehdoissa ei ole mainittu rajatyöntekijöitä. Kuitenkaan rajatyöntekijöille ei ole voitu myöntää aikuiskoulutustukea. Perusteena on esitetty, että työntekijän työeläkevakuutuksen täytyy olla Suomessa voimassa ja näin ollen työn täytyy kerryttää työeläkeoikeutta Suomessa. On erikoista, että sillä, minkä valtion verotuksen piirissä henkilö on ollut, ei ole merkitystä tukioikeuden kertymisen kannalta. Omaehtoisesti opiskelevia rajatyöntekijöitä ei ole määrällisesti paljon, mutta asia on periaatteellisesti tärkeä. Kaikilla suomalaisilla on oltava tasa-arvoinen mahdollisuus osaamisen kehittämiseen huolimatta siitä, missä maassa käy töissä. Tiedossa on esimerkiksi tapauksia, joissa henkilö on joutunut ottamaan palkatonta virkavapaata opiskelupäivien ajaksi saamatta mistään taloudellista korvausta. Tämä ei voi olla oikein. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus tehdä jotakin sille, että rajatyöntekijät pääsevät aikuiskoulutustuen piiriin ja mitkä ovat ne keskeiset perusteet, joilla nämä Suomen kansalaiset halutaan rajata aikuiskoulutustuen piiristä pois? Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2013 Markus Lohi /kesk Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Markus Lohen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1104/2013 vp: Aikooko hallitus tehdä jotakin sille, että rajatyöntekijät pääsevät aikuiskoulutustuen piiriin ja mitkä ovat ne keskeiset perusteet, joilla nämä kansalaiset halutaan rajata aikuiskoulutustuen piiristä pois? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Aikuiskoulutustuen tarkoituksena on tukea Suomessa asuvien palkansaajien ja yrittäjien ammattitaidon kehittämistä ja ylläpitoa myöntämällä eläkevakuutettuun ansiotyöhön perustuvaa tukea koulutuksen ajalle. Aikuiskoulutustuesta säädetään laissa aikuiskoulutustuesta (1276/2000). Aikuiskoulutustuesta annetun lain 5 :ssä säädetään palkansaajan aikuiskoulutustuen myöntämisen edellytyksistä. Sen mukaisesti palkansaajan aikuiskoulutustuen myöntäminen edellyttää, että henkilöllä on työssäoloaikaa vähintään kahdeksan vuotta, hänen päätoiminen palvelussuhteensa samaan työnantajaan on tukikauden alkamiseen mennessä kestänyt yhdessä tai useammassa jaksossa vähintään vuoden, henkilö on opintovapaalaissa (273/1979) tarkoitetulla opintovapaalla tai vastaavalla työnantajan kanssa muuten sovitulla vapaalla koulutuksen perusteella ja että työstä poissaolo laissa säädetyn koulutuksen johdosta kestää yhtäjaksoisesti vähintään kaksi kuukautta tai aikuiskoulutustukea haetaan soviteltuna. Näiden myöntämisehtojen täyttyminen määritellään suomalaisen työ- ja muun lainsäädännön perusteella, jota sovelletaan vain Suomessa toimiviin työnantajiin ja palkansaajiin. Ruotsissa, ruotsalaisen työnantajan palveluksessa työskentelevä henkilö kuuluu Ruotsin sosiaaliturvajärjestelmän piiriin ja hänen työsuhteeseensa sovelletaan Ruotsin lainsäädäntöä. Kun sosiaalivakuutukseen liittyvät maksut suoritetaan työskentelyvaltioon, työntekijä voi saada sosiaaliturvaetuutensa työskentelyvaltiosta. Esimerkiksi Suomessa asuva ja verotettava rajatyöntekijä, joka työskentelee Ruotsissa, voi saada sosiaaliturvaetuutensa työskentelymaastaan. Sillä, minkä valtion verotuksen piirissä henkilö on, ei tässä yhteydessä ole merkitystä. Palkansaajien aikuiskoulutustuki rahoitetaan pääosin työttömyysvakuutusmaksulla, jota maksavat vain Suomessa toimivat työnantajat ja niihin työ- tai virkasuhteessa olevat henkilöt. Kysymys rajatyöntekijöiden oikeudesta aikuiskoulutustukeen liittyy työntekijöiden vapaan liikkuvuuden periaatteen toteutumiseen ja erityisesti pohjoismaiseen rajaestekeskusteluun. Myös aikuiskoulutustuki ja kysymys siitä kumpi valtio, työskentely- vai asuinvaltio, on ensisijaisesti vastuussa tuen maksamisesta kysymyksessä tarkoitetuissa olosuhteissa, on syytä vahvemmin nostaa esille rajaestekeskustelussa. Aikuiskoulutustuen myöntäminen edellyttää myös rajatyöntekijöiltä aikuiskoulutustuesta annetun lain 5 :ssä säädettyjen edellytysten täyttämistä. Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa ja selvittää aikuiskoulutustukea koskevan lainsäädännön kehittämistarpeita myös rajatyöntekijöiden osalta yhteistyössä keskeisten työmarkkinajärjestöjen kanssa. 2

3 Ministerin vastaus KK 1104/2013 vp Markus Lohi /kesk Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1104/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Markus Lohi /cent: Har regeringen för avsikt att vidta åtgärder för att se till att gränsarbetarna ska kunna få vuxenstudiestöd och vilka är de centrala element som ligger till grund för föresatsen att de här medborgarna inte ska omfattas av rätten till vuxenstudiestöd? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Syftet med vuxenutbildningsstöd är att stödja utveckling och upprätthållande av i Finland bosatta löntagares och företagares yrkesskicklighet genom att för studietiden bevilja stöd som baserar sig på pensionsförsäkrat förvärvsarbete. Bestämmelser om vuxenutbildningsstöd ingår i lagen om vuxenutbildningsstöd (1276/2000). I 5 i lagen om vuxenutbildningsstöd föreskrivs om förutsättningar för beviljande av vuxenutbildningsstöd för löntagare. Enligt den är förutsättningarna för beviljande av vuxenutbildningsstöd för löntagare att personen innan stödperioden inleds har minst åtta års tid i arbete, personen innan stödperioden inleds har haft ett anställningsförhållande såsom huvudsyssla i minst ett år hos samma arbetsgivare under en eller flera perioder, personen är studieledig enligt lagen om studieledighet (273/1979) eller på motsvarande sätt ledig på grund av utbildning enligt någon annan överenskommelse med arbetsgivaren, och frånvaron från arbetet på grund av lagstadgad utbildning pågår oavbrutet minst två månader eller löntagaren ansöker om jämkat vuxenutbildningsstöd. Uppfyllelsen av de här förutsättningarna för beviljandet definieras på grundval av finländsk arbetslagstiftning och övrig finländsk lagstiftning som endast tillämpas på de arbetsgivare och löntagare som är verksamma i Finland. En person som arbetar i Sverige och är anställd hos en svensk arbetsgivare omfattas av systemet för social trygghet i Sverige, och på hans eller hennes anställningsförhållande tillämpas svensk lagstiftning. När de avgifter som är relaterade till socialförsäkringen betalas till den stat där ett arbete utförs, kan arbetstagaren få förmåner för social trygghet i den stat där han eller hon arbetar. Som exempel kan nämnas att den gränsarbetare som bor i och betalar skatt till Finland men som arbetar i Sverige kan få förmåner för social trygghet från det land där han eller hon arbetar. I detta sammanhang har det ingen betydelse till vilket land man betalar skatt. Vuxenutbildningsstöd för löntagare finansieras huvudsakligen med arbetslöshetsförsäkringsavgifter som endast betalas av de arbetsgivare som är verksamma i Finland och av de personer som står i ett arbetsavtals- eller tjänsteförhållande till dem. Spörsmålet om gränsarbetarnas rätt till vuxenstudiestöd är relaterat till principen om fri rörlighet för arbetstagare och särskilt den nordiska debatten om gränshinder. Det finns skäl att i diskussionen om gränshinder kraftfullare även ta upp vuxenutbildningsstödet och frågan om vilken stat, den stat där personen bor eller den stat där personen arbetar, som under de förhållanden som avses i spörsmålet i första hand ansvarar för att betala ut stödet. Beviljandet av vuxenstudiestöd förutsätter även i fråga om gränsarbetarna att de förutsättningar som det föreskrivs om i 5 i lagen om vuxenutbildningsstöd uppfylls. Social- 4

5 Ministerns svar KK 1104/2013 vp Markus Lohi /kesk och hälsovårdsministeriet följer och utreder i samarbete med de centrala arbetsmarknadsorganisationerna behovet av att utveckla lagstiftningen om vuxenstudiestöd även i fråga om gränsarbetarna. Helsingfors den 13 december 2013 Social- och hälsovårdsminister Paula Risikko 5