Muutettu Menetelmissä on rajattu keskeytyskustannusten vaikutus tehostamiskannustimessa

Transkriptio

1 ENERGIAMARKKINAVIRASTO Liie 1 Valvonameneelmä sähkön jakeluverkkooiminnan ja suurjännieisen jakeluverkkooiminnan hinnoielun kohuullisuuden arvioimiseksi alkavalla ja pääyvällä kolmannella valvonajaksolla Alkuperäinen Muueu Meneelmissä on rajau keskeyyskusannusen vaikuus ehosamiskannusimessa markkinaoikeuden pääösen (nro /2012) mukaisesi lisäämällä ehosamiskannusina koskevaan meneelmään kappale

2 ENERGIAMARKKINAVIRASTO Sisällyslueelo: 1 YLEISTÄ SÄHKÖVERKONHALTIJAN VERKKOTOIMINNAN HINNOITTELUN KOHTUULLISUUDEN VALVONNASTA Valvonajakson aikana ehävä laskelma Valvonajakson jälkeen anneava valvonapääös Muuoksenhaku vahvisus- ja valvonapääöksiin KOHTUULLISEN TUOTON JA TOTEUTUNEEN OIKAISTUN TULOKSEN LASKENTAAN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ Inflaaiokorjaus Vuokraverkkojärjeselyn purkaminen valvonameneelmissä Sähköverkkooiminnan eriyäminen MENETELMÄT VERKKOTOIMINTAAN SITOUTUNEEN PÄÄOMAN OIKAISEMISEKSI Verkkooiminaan siouuneen pääoman oikaisu ja arvon määriäminen Sähköverkkoon siouuneen pääoman oikaisu Sähköverkon jälleenhankina-arvon laskeminen Sähköverkon nykykäyöarvon laskeminen Valvonajakson aikana oseu ja myydy sähköverko Pysyvien vasaavien muu oikaisu Vaihuvien vasaavien arvosusperiaaee Rahoiusomaisuus Muu vaiho-omaisuus ja muu saamise Siouuneen oikaisun pääoman jakaminen omaan ja vieraaseen pääomaan Oman pääoman oikaisu Vieraan pääoman oikaisu Korollinen vieras pääoma Koroon vieras pääoma Tilinpääössiirro ja pakollise varaukse Yheenveo aseen oikaisusa ja verkkooiminaan siouuneen oikaisun pääoman laskennasa... 19

3 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 4 MENETELMÄ VERKKOTOIMINTAAN SITOUTUNEELLE OIKAISTULLE PÄÄOMALLE HYVÄKSYTTÄVÄN KOHTUULLISEN TUOTTOASTEEN MÄÄRITTÄMISEKSI Kohuullisen uooaseen määriämisessä käyeävä meneelmä Oman pääoman kohuullinen kusannus Reaalinen riskiön korkokana Beea-kerroin Markkinoiden riskipreemio Likvidiömyyspreemio Pääomarakeneen vaikuus Vieraan pääoman kusannus Kohuullisen uooaseen määriäminen KOHTUULLISEN TUOTON LASKENTA MENETELMÄT VERKKOTOIMINNAN TOTEUTUNEEN OIKAISTUN TULOKSEN LASKEMISEKSI Verkkooiminnan uoo Verkkooiminnan kusannukse Verkkooiminnan rahoiukseen liiyvä kusannukse Invesoinikannusin Invesoinikannusimen poisomeneelmä Invesoinikannusimen riiävän invesoiniason seurana Invesoinikannusin oeuuneen oikaisun uloksen laskennassa Laaukannusin Keskeyysen aiheuaman haian arvosaminen ja vuosiaisen oeuman laskena Keskeyysen aiheuaman haian verailuason määriäminen Laaukannusin oeuuneen oikaisun uloksen laskennassa Tehosamiskannusin Jakeluverkonhalijan ehokkuuden miaaminen Yriyskohainen ehosamisavoie Lähöiedo Yleinen ehosamisavoie Siirymäaika Verkonhalijakohainen ehosamisavoie, verailuaso ja vuosiainen oeuma sekä keskeyyskusannusen vaikuuksen rajaaminen Tehosamiskannusimen keskeyyskusannuksen rajaamisessa käyeävä meneelmä ja rajaamisen suuruuden määriäminen Suurjännieisen jakeluverkon halijan ehokkuuden miaaminen... 56

4 ENERGIAMARKKINAVIRASTO Tehosamiskannusin oeuuneen oikaisun uloksen laskennassa Innovaaiokannusin Tukimus- ja kehiyskusannukse Eälueavien eninään 63 A pääsulakkeilla varuseujen käyöpaikkojen unimiausen kusannukse Innovaaiokannusin oeuuneen oikaisun uloksen laskennassa TOTEUTUNEEN OIKAISTUN TULOKSEN LASKENTA VERKKOTOIMINNAN HINNOITTELUN KOHTUULLISUUDEN VALVONTA RAPORTOINTI ENERGIAMARKKINAVIRASTOLLE LÄHDELUETTELO LIITE A VERKKOKOMPONENTIT, YKSIKKÖHINNAT JA PITOAJAN VAIHTELUVÄLIT... A-1 LIITE B VALVONTAMENETELMIEN KUVAUS... B-1

5 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 1 1 YLEISTÄ SÄHKÖVERKONHALTIJAN VERKKOTOIMINNAN HINNOITTELUN KOHTUULLISUUDEN VALVONNASTA Tässä asiakirjassa esieään sähkön jakeluverkonhalijoiden ja suurjännieisen jakeluverkon halijoiden sähköverkkooiminnan hinnoielun kohuullisuuden valvonameneelmä, joia Energiamarkkinaviraso sovelaa kolmannella valvonajaksolla Silä osin kuin suurjännieisen jakeluverkon halijoiden valvonameneelmä poikkeava jakeluverkonhalijoiden valvonameneelmisä, on asia mainiu ja sovelleava poikkeava meneelmä kuvau erikseen. Eroavaisuude ova oeuuneen oikaisun uloksen laskennassa käyeävissä kannusinmeneelmissä: laaukannusin (joa käsiellään ämän asiakirjan luvussa 6.5), ehosamiskannusin (6.6) ja innovaaiokannusin (6.7). Hinnoielun kohuullisuuden valvonameneelmä on laadiu Energiamarkkinavirasossa virkamiesyönä. Perusee ässä asiakirjassa esieyille valinnoille on johdeu sähkömarkkinalaisa (386/1995) 1, halliuksen esiyksesä sähkömarkkinalaiksi (138/1994) ja sähkömarkkinalain muuoksisa peruseluineen sekä sähkömarkkinalain nojalla anneuisa säädöksisä. Valinoja ehäessä on oeu huomioon myös halliuksen esiyksisä sähkömarkkinalaiksi ja sen muuamiseksi anneu perususlaki- ja alousvaliokunien mieinnö. Lisäksi valmiselussa on oeu huomioon markkinaoikeuden ja korkeimman hallino-oikeuden pääökse valiuksisa, joka koskeva Energiamarkkinavirason anamia verkkooiminnan hinnoielun kohuullisuuden valvonnan vahvisuspääöksiä oiselle valvonajaksolle Valmiselussa on myös soveluvin osin oeu huomioon ja 6.5 päiväyisä suunaviivaluonnoksisa saadu lausunno. Suunaviivojen valmiselun ausa-aineisona on käyey myös ulkopuolisia asianunijaselviyksiä ja -lausunoja. 1.1 Valvonajakson aikana ehävä laskelma Valvonajakson aikana Energiamarkkinaviraso laskee vuosiain lokakuun loppuun mennessä verkonhalijan sähköverkkooiminnan kohuullisen uoon ja oeuuneen oikaisun uloksen sekä riiävän invesoiniason oeuumisen ja voionjakoluoneisen erien oeuman sekä ilmoiaa nämä verkonhalijalle iedoksi. Laskena ehdään noudaaen ässä asiakirjassa kuvauja valvonameneelmiä ja periaaeia sekä käyäen verkonhalijan raporoimia edellisen vuoden ilinpääösieoja, verkon rakenneieoja ja muia aloudellisia ja eknisiä ieoja. Edellä esieyn aikaaulun edellyyksenä on se, eä verkonhalija oimiaa Energiamarkkinavirasolle arviava iedo siinä muodossa ja aikaaulussa kuin kauppa- ja eollisuusminiseriön sähköliikeoiminojen eriyämisesä anneussa aseuksessa (KTMa 79/2005) 2 ja Energiamarkkinavirason sähköverkkooiminnan unnusluvuisa 1 Sähkömarkkinalaki (386/1995) 2 Kauppa- ja eollisuusminiseriön aseus sähköliikeoiminojen eriyämisesä (KTMa 79/2005)

6 2 ENERGIAMARKKINAVIRASTO ja niiden julkaisemisesa anamassa määräyksessä (EMV 963/002/2011) 3 sekä ässä asiakirjassa on määriey. Lisäksi ieojen on olava laskennan ekemiseksi riiävän luoeavia. Energiamarkkinavirason valvonajakson aikana ekemä vuosiaise laskelma eivä sisällä verkonhalijaa koskevia velvoieia eiväkä sien ole hallinopääöksiä, joisa asianosaisella verkonhalijalla olisi muuoksenhakuoikeus. Koko valvonajaksoa koskeva laskelma vahviseaan vasa valvonajakson pääyyä anneavien valvonapääösen (ks. ämän asiakirjan luku 1.2) yheydessä. Toimiaessaan vuouisen laskelman verkonhalijalle iedoksi, Energiamarkkinaviraso pyyää samalla verkonhalijaa arkasamaan ja ilmoiamaan mahdollisesi havaisemisaan virheisä. Tarviaessa Energiamarkkinaviraso oimiaa verkonhalijala saamansa palaueen peruseella verkonhalijalle uuden laskelman. Vuouisia laskelmia koskevien huomauusen ekemää jääminen väliömäsi laskelmien iedoksisaannin jälkeen ei esä verkonhalijaa lausumasa asiasa myöhemmin ennen lopullisen valvonapääöksen anamisa. Valvonnan ennakoiavuuden akia Energiamarkkinaviraso piää kuienkin suosielavana, eä vuouisia laskelmia koskeva huomauukse oimieaan Energiamarkkinavirasolle ensisijaisesi jo valvonajakson aikana ja mahdollisimman pian sen jälkeen, kun Energiamarkkinaviraso on oimianu laskelma verkonhalijalle iedoksi. 1.2 Valvonajakson jälkeen anneava valvonapääös Valvonajakson pääyyä Energiamarkkinaviraso vahvisaa sähkömarkkinalain 38 c nojalla anneavalla pääöksellä jokaisen verkonhalijan osala erikseen, kuinka suurella euromäärällä verkonhalijan koko valvonajakson aikana oeuunu oikaisu ulos yliää ai aliaa kohuullisen uoon määrän (valvonapääös). Valvonapääöksessä Energiamarkkinaviraso laskee vahvisuspääöksessä vahviseuja meneelmiä sovelaen valvonajakson eri vuosien oeuunee oikaisu ulokse yheen ja vähenää äsä summasa vasaavien vuosien kohuullisen uoojen summan (8). 1.3 Muuoksenhaku vahvisus- ja valvonapääöksiin Ennen valvonajakson alkua anneava vahvisuspääös ja valvonajakson pääyyä anneava valvonapääös ova hallinopääöksiä, joihin voi hakea muuosa sähkömarkkinalain 51 mukaisesi. Energiamarkkinavirason anamaan vahvisuspääökseen ja valvonapääökseen on mahdollisa hakea muuosa valiamalla markkinaoikeueen. Markkinaoikeuden anamaan pääökseen on mahdollisuus hakea muuosa valiamalla korkeimpaan hallino-oikeueen. Myös Energiamarkkinaviraso voi hakea muuosa markkinaoikeuden pääökseen valiamalla korkeimpaan hallino-oikeueen, jos markkinaoikeus on pääöksellään muuanu Energiamarkkinavirason anamaa vahvisus- ai valvonapääösä. 3 Energiamarkkinaviraso, Määräys sähköverkkooiminnan unnusluvuisa ja niiden julkaisemisesa (dnro 963/002/2011)

7 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 3 Sähkömarkkinalain 52 mukaan vahvisus- ja valvonapääösä on noudaeava muuoksenhausa huolimaa, ellei Energiamarkkinaviraso pääöksessään oisin määrää. Lisäksi muuoksenhakuuomioisuimella on oikeus anaa määräyksiä pääösen äyänöönpanosa sien kuin hallinolainkäyölaissa säädeään. Valvonajakson aikana Energiamarkkinaviraso voi muuaa ennen valvonajakson alkua anamaansa vahvisuspääösä uudella pääöksellä sähkömarkkinalain 38 b säädeyissä ilaneissa.

8 4 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 2 KOHTUULLISEN TUOTON JA TOTEUTUNEEN OIKAISTUN TULOKSEN LASKENTAAN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ 2.1 Inflaaiokorjaus Energiamarkkinaviraso oaa vuouisen rahanarvon muuoksen, eli inflaaion vaikuuksen, huomioon kolmannella valvonajaksolla kohuullisen uoon laskennassa ja oeuuneen oikaisun uloksen laskennassa seuraavassa kuvaulla avalla. Inflaaiokorjaus kohuullisen uoon laskennassa Verkonhalijan kohuullisen uoon laskennassa keskeinen inflaaiokorjaus ehdään päiviämällä verkkooiminaan siouunua oikaisua pääomaa. Inflaaiokorjaus ehdään vuosiain päiviämällä rakennuskusannusindeksin avulla, myöhemmin ässä luvussa kuvaulla avalla, sähköverkon verkkokomponenien sandardiyksikköhinna, joiden avulla muodoseaan sähköverkon jälleenhankina-arvo (ks. ämän asiakirjan luku 3.1.1). Muun siouuneen oikaisun pääoman arvosuksen osala käyeään verkonhalijan kyseisen vuoden eriyeyn aseen mukaisia arvoja ilman rahanarvon korjausa, koska nämä erä ova ilinpääöshekellä jo kyseisen vuoden rahanarvossa. Koska verkkooiminaan siouunu oikaisu pääoma päivieään verkonhalijan kohuullisa uooa laskeaessa vuosiain, se sisälää edellä esieyn inflaaiokorjauksen jälkeen vuouisen inflaaion vaikuuksen. Tällöin verkonhalijan kohuullisa uooa laskeaessa kohuullisen uooaseen osana oleva riskiön korko oeaan huomioon reaalisena eli siiä poiseaan inflaaion vaikuus, joa inflaaioa ei oeaisi valvonameneelmissä huomioon kaheen keraan. Kohuulliseen uooaseeseen (4.2.1) inflaaiokorjaus ehdään laskennassa yhenä paramerina olevaan, vuosiain päivieävään, riskiömään korkokanaan, jona käyeään Suomen valion kymmenen vuoden obligaaion korkoa. Riskiön korkokana laskeaan reaalisena poisamalla siiä inflaaion vaikuus. Energiamarkkinaviraso on eeäny Sigma-Ha Economics Oy:llä selviyksen 4, jossa on käsiely ää kysymysä. Mikäli inflaaion vaikuuksen poisamiseen valion kymmenen vuoden obligaaiokorosa olisi käyey rakennuskusannusindeksiä, olisi ämä vuodesa 2005 lähien johanu kolmena vuoena siihen, eä reaalinen riskiön korkokana olisi saanu negaiivisen arvon. Tämän peruseella voidaan kasoa, eä inflaaion vaikuuksen poisamisessa on hyvä noudaaa varovaisuua. Kolmannella valvonajaksolla nimellisesä riskiömäsä korkokannasa poiseavan inflaaiokomponenin arvona käyeäänkin kiineää arvoa 1,0 %. 4 Sigma-Ha Economics Oy / Kuosmanen Timo, Pursiainen Heikki (2011), Inflaaiokorjaus ja siihen sovelleava hinaindeksi sähköverkkooiminnan valvonamallissa,

9 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 5 Inflaaiokorjaus oeuuneen oikaisun uloksen laskennassa Verkonhalijan oeuuneen oikaisun uloksen laskennassa inflaaiokorjaus ehdään laaukannusimeen ja ehosamiskannusimeen. Inflaaiokorjauksessa käyeään kuluajahinaindeksiä sien kuin jäljempänä ässä luvussa on kuvau. Laaukannusimessa inflaaiokorjaus ehdään vuoden 2005 rahanarvossa esieyihin hinoihin, joia käyeään sähkönoimiuksessa apahuneiden keskeyysen aiheuaman haian laskennassa (6.5). Keskeyyksesä aiheuuvan haian arvosamisessa käyeävä hinna korjaaan valvonajakson jokaiselle vuodelle sekä keskeyyksesä aiheuuneen haian verailuasoon eä vuosiaisen oeuman laskenaan. Tehosamiskannusimessa inflaaiokorjaus ehdään laskeaessa ehosamisavoieen mukaisia vuosiaisia kohuullisia ehosamiskusannuksia, joiden lähöaso on esiey vuoden 2010 rahanarvossa (6.6). Rakennuskusannusindeksin ja kuluajahinaindeksin käyö inflaaiokorjauksessa Vuosiain sähköverkkoon siouuneeseen oikaisuun pääomaan (sandardiyksikköhinoihin) ehävässä inflaaiokorjauksessa käyeään rakennuskusannusindeksin (1995=100) kokonaisindeksin muuosa. Vuosiain laaukannusimeen ja ehosamiskannusimeen ehävässä inflaaiokorjauksessa käyeään kuluajahinaindeksin (1995=100) kokonaisindeksin muuosa. Kunkin vuoden indeksilukuna käyeään kyseisä vuoa edelävän vuoden rakennuskusannusindeksin huhi-kesäkuun indeksilukujen keskiarvoa. Esimerkiksi vuoden 2012 rahanarvoa vasaavana indeksinä käyeään rakennuskusannusindeksin vuoden 2011 huhi-kesäkuun indeksilukujen keskiarvoa. Tällöin eri vuosina inflaaiokorjauksessa käyeävä luvu ova verkonhalijan iedossa jo eukäeen. Rakennuskusannusindeksin muuos vuodelle on esiey kaavassa 1. RKI RKI 1 1 (1) RKI missä 2 RKI = rakennuskusannusindeksin muuos vuodelle RKI 1 = rakennuskusannusindeksin (1995=100) huhi-kesäkuun indeksilukujen keskiarvo vuonna -1 2 RKI = rakennuskusannusindeksin (1995=100) huhi-kesäkuun indeksilukujen keskiarvo vuonna -2

10 6 ENERGIAMARKKINAVIRASTO Kuluajahinaindeksin muuos vuodelle on esiey kaavassa 2. KHI KHI 1 1 (2) KHI missä 2 KHI = kuluajahinaindeksin muuos vuodelle KHI 1 = kuluajahinaindeksin (1995=100) huhi-kesäkuun indeksilukujen keskiarvo vuonna -1 KHI 2 = kuluajahinaindeksin (1995=100) huhi-kesäkuun indeksilukujen keskiarvo vuonna Vuokraverkkojärjeselyn purkaminen valvonameneelmissä Valvonameneelmissä käsiellään verkonhalijaa, joka on vuokrannu osiain ai kokonaan hallinnassaan olevan sähköverkon eli oimii vuokraverkossa, äysin yhdenmukaisesi sellaisen verkonhalijan kanssa, joka omisaa hallinnassaan olevan sähköverkon. Sähkömarkkinalainsäädännön peruseella verkonhalijan sähköverkkooiminnan kannala keskeisä on verkkolupa ja sen mukaisesi verkonhalijan hallinnassa oleva sähköverkko. Verkonhalijan hallinnassa olevaa sähköverkkoa on käsielävä verkonhalijan omana verkkona riippumaa siiä omisaako verkonhalija verkon vai onko verkonhalija vuokrannu sen iselleen. Mikäli verkonhalija oimii vuokraverkossa, niin valvonameneelmissä vuokrausjärjesely pureaan. Vuokraverkkojärjesely pureaan sekä asea eä uloslaskelmaa oikaisaessa. Verkonhalijan, joka oimii vuokraverkossa, on kirjaava kauppa- ja eollisuusminiseriön sähköliikeoiminojen eriyämisesä anneun aseuksen 6 mukaisesi suoraan sähköverkkooiminnalle kohdiseavissa oleva saman aseuksen 2 mukaise uoo ja kusannukse (6.1 ja 6.2) sekä varallisuus- ja pääomaerä (3.1) suoraan sähköverkkooiminnan eriyeyyn ilinpääökseen. Vuokraussa verkossa oimivaa verkonhalijaa koskeva myös kaikki sähköverkkoliikeoiminnan eriyämisä (2.3) koskeva säädökse, määräykse ja velvoiee. Verkkooiminaan siouunua oikaisua pääomaa määrieäessä vuokrausjärjesely pureaan, jolloin vuokraun sähköverkon verkkokomponeni sisällyeään mukaan verkonhalijan verkko-omaisuueen (3.1.1). Koska verkonhalijan eli vuokralle oajan hallinnassa oleva verkko-omaisuus sisällyeään verkkooiminaan siouuneeseen oikaisuun pääomaan ja pääomalle määrieään kohuullinen uoo, on yhdenmukaisuuden peruseella vasaavasi oeuuneen oikaisun uloksen laskennassa liikevoioon (liikeappioon) palaueava eriyeyyn uloslaskelmaan kirjau verkonhalijan maksama verkkovuokra (6.1).

11 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 7 Verkon rakenaminen eli invesoinioimina kuuluu sähköverkkooiminaan, kun se kohdisuu verkonhalijan omaan sähköverkkoon. Kyseinen invesoinioimina on osa verkkoluvan mukaisen verkon rakenamisa. Verkonhalija ei siis voi eriyää kyseisä oiminaa sähköverkkooiminnan ulkopuolelle, vaikka verkkoluvan mukaisen vasuualueen mukainen sähköverkko olisi vuokrau, eikä verkkoluvan halijan omisuksessa. Verkon rakenamisesa aiheuunee uoo ja kusannukse kuuluva verkkoluvan mukaiseen verkkooiminaan ja ne oeaan huomioon verkonhalijan oikaisussa aseessa ja oikaisussa uloslaskelmassa. Verkkooiminnan konrolloiavia operaiivisia kusannuksia määrieäessä verkkoluvassa määriellyllä vasuualueella olevaan vuokrauun verkkoon ehäväsä verkonrakenamisesa (invesoinneisa) ai muusa verkkooiminaan kuuluvasa oiminnasa verkonhalijalle aiheuuneia operaiivisia kusannuksia, joka verkonhalija sähköverkon omisaessaan voisi akivoida aseeseen, ei oea huomioon niilä osin, kuin kusannukse eriyeyssä uloslaskelmassa sisälyvä konrolloiavissa olevien operaiivisen kusannusen eriin (6.2). Verkon rakenamisesa aiheuunee kyseise kusannukse eliminoidaan kohuullisen uoon laskennassa konrolloiavissa olevisa operaiivisisa kusannuksisa. Mikäli sähköverkonhalija on vuokrannu sähköverkkonsa, on sähköverkonhalijan arviaessa raporoiava Energiamarkkinavirasolle myös verkon omisajan liikeoiminaa koskevia ieoja silä osin kuin ne koskeva verkonhalijan verkkoluvan mukaisa sähköverkkooiminaa ja verkkoluvan mukaisen vasuualueen mukaisa sähköverkkoa. Muila osin vuokraun verkon halijaa käsiellään hinnoielun kohuullisuuden valvonaa koskevissa laskelmissa samoin kuin verkon omisavaa verkonhalijaa. Vuokraverkossa oimivan verkonhalijan oikaisun aseen ja uloslaskelman käsielyä selvenneään arpeen mukaan ämän asiakirjan muissa luvuissa. Lainsäädännöllinen ausa vuokraverkkojärjeselyn purkamiselle Sähkömarkkinalain 1 luvun 3 mukaan verkonhalijalla arkoieaan yheisöä ai laiosa, jolla on hallinnassaan sähköverkkoa ja joka harjoiaa luvanvaraisa sähköverkkooiminaa. Kauppa- ja eollisuusminiseriön sähköliikeoiminojen eriyämisesä anneun aseuksen (KTMa 79/2005) 2 mukaan sähköverkkooiminaan kuuluva muun muassa sellainen sähköverkon suunnielu, rakenaminen, ylläpio ja käyö, asiakkaiden sähkölaieiden liiäminen verkkoon, sähkön miaus ja muu sellaise sähkön siiroon arviava oimenpiee, joka ova arpeen verkonhalijan omassa verkossa apahuvaa sähkönsiiroa ja muia verkon palveluja varen. Omassa verkossa apahuvaa sähkönsiiroa ja muia verkon palveluja määriää olennaisesi verkonhalijan sähköverkkoluvassa määriey verkko. Kauppa- ja eollisuusminiseriön sähköliikeoiminojen eriyämisesä anneun aseuksen (KTMa 79/2005) peruselumuisiossa 5 odeaan aseuksen 2 mukaan verkonhalijalla arkoieavan 5 Kauppa- ja eollisuusminiseriön aseus sähköliikeoiminojen eriyämisesä (79/2005), peruselumuisio

12 8 ENERGIAMARKKINAVIRASTO yheisöä ai laiosa, johon sovelleaan sähkömarkkinalain verkonhalijaa koskevia säännöksiä. Yriykselle myönney sähköverkkolupa on muision mukaan verkonhalijan keskeinen unnusmerkki. Vuokraverkossa oimivaan verkonhalijaan sovelleaan niin ikään samoja periaaeia. Kun sähköliikeoiminoja eriyeään muisa liikeoiminnoisa, merkiykselään vähäisiksi ei kasoa verkonhalijan harjoiamaa sähköverkkoliikeoiminaa ai sähköverkkooiminnan osaoiminoa. Vuokraussakaan verkossa oimiva verkonhalija ei siis voi sähköverkkooiminnasaan eriyää sähköverkkooiminaa ai sen osaoiminoa. Verkkooiminnan hinnoielun kohuullisuuden valvonnassa vuokraverkossa oimivaa verkonhalijaa käsiellään samoin kuin verkonhalijaa, joka omisaa hallinnassaan olevan sähköverkon. Täsä syysä vuokraverkkojärjesely pureaan valvonameneelmissä. 2.3 Sähköverkkooiminnan eriyäminen Sähkömarkkinoilla oimivan yriyksen on sähkömarkkinalain 28 mukaan eriyeävä sähköverkkooimina muisa sähköliikeoiminnoisa. Verkonhalijan verkkooimina voi olla laskennallisesi ai oikeudellisesi eriyey. Eriyämisellä arkoieaan sähkömarkkinalain 29 mukaan siä, eä eriyeäville sähköliikeoiminnoille on vuosiain laadiava yriyksen kirjanpidosa johdeavissa oleva uloslaskelma ja ase. Sähkömarkkinalain 3 6 kohdan mukaan sähköverkkooiminnalla arkoieaan sähköverkon aseamisa vasikea vasaan sähkönsiiroa ja muia verkon palveluja arvisevien käyöön. Sähköverkkooiminaan kuuluva saman lainkohdan mukaan myös sellainen sähköverkon suunnielu, rakenaminen, ylläpio ja käyö, asiakkaiden sähkölaieiden liiäminen verkkoon, sähkön miaus ja muu sellaise sähkön siiroon arviava oimenpiee, joka ova arpeen sähkönsiiroa ja muia verkon palveluja varen. Kauppa- ja eollisuusminiseriön sähköliikeoiminojen eriyämisesä anneun aseuksen peruselumuisiossa odeaan verkonhalijalla arkoieavan yheisöä ai laiosa, johon sovelleaan sähkömarkkinalain verkonhalijaa koskevia säännöksiä. Yriykselle myönney sähköverkkolupa on verkonhalijan keskeisin unnusmerkki. Vuokraverkossa oimivaan verkonhalijaan sovelleaan niin ikään samoja säänöjä ja periaaeia. Energiamarkkinavirason sähkö- ja maakaasuliikeoiminojen laskennallisesa eriyämisesä anneussa suosiuksessa 6 on arkenneu eriyämiseen liiyvien asioiden käsielyä valvonameneelmissä. Energiamarkkinaviraso käyää verkonhalijan verkkooiminnan hinnoielun kohuullisuuden valvonaa koskevien laskelmien perusana oikeudellisesi eriyeyn verkonhalijan sähköverkkooiminnan vahviseua virallisa ilinpääösä ai laskennallisesi eriyeyn verkonhalijan sähköverkkooiminnan eriyeyä ilinpääösä. 6 Energiamarkkinavirason suosius, Sähkö- ja maakaasuliikeoiminojen laskennallinen eriyäminen (dnro 549/002/2011),

13 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 9 3 MENETELMÄT VERKKOTOIMINTAAN SITOUTUNEEN PÄÄOMAN OIKAISEMISEKSI Verkonhalijan kohuullisen uoon laskennassa käyeävässä verkkooiminaan siouuneen oikaisun pääoman arvosamisessa lähökohana on verkonhalijan eriyeyn ilinpääöksen mukainen sähköverkkooiminnan ase, joa oikaisaan ässä luvussa esieyillä meneelmillä. Oikaisaessa eriyeyn aseen vasaavaa-puoli ämän asiakirjan luvussa 3.1 esieyillä meneelmillä, saadaan oikaisun aseen loppusummana verkkooiminaan siouuneen oikaisun pääoman määrä, joa käyeään verkonhalijan kohuullisen uoon laskelmissa. Oikaisaessa eriyeyn aseen vasaavaa-puoli ämän asiakirjan luvussa 3.2 esieyillä meneelmillä, saadaan määrieyä verkkooiminaan siouuneen oikaisun pääoman määrän jakauuminen omaan pääomaan sekä korolliseen ja koroomaan vieraaseen pääomaan, joia käyeään verkonhalijan kohuullisen uoon laskelmissa. 3.1 Verkkooiminaan siouuneen pääoman oikaisu ja arvon määriäminen Verkonhalijan verkkooiminaan siouuneen oikaisun pääoman arvo määrieään vuosiain Sähköverkkoon siouuneen pääoman oikaisu Sähköverkko on verkonhalijan suurin yksiäinen, joskin useisa eri komponeneisa koosuva, käyöomaisuuden osa. Sähkömarkkinalain 3 1 kohdan mukaan sähköverkolla arkoieaan oisiinsa liieyisä sähköjohdoisa, sähköasemisa sekä muisa arviavisa sähkölaieisa ja sähkölaieisoisa muodoseua kokonaisuua, joka on arkoieu sähkön siiroon ai jakeluun. Verkonhalijan sähköverkkoon siouuneen pääoman arvo oikaisaan valvonameneelmissä vasaamaan markkina-arvoa sien, eä kohuullisen uoon laskennassa verkonhalijan eriyeyn aseen mukaisen arvon sijaan käyeään myöhemmin ässä luvussa kuvaulla avalla määrieysä sähköverkon jälleenhankina-arvosa laskeua sähköverkon nykykäyöarvoa. Verkonhalijan sähköverkon jälleenhankina-arvo ja nykykäyöarvo määrieään valvonajakson aikana vuosiain kunkin vuoden ammikuun ensimmäisen päivän ilannea vasaavana arvona. Sähköverkon jälleenhankina-arvon laskennassa käyeään lähökohaisesi eri verkkokomponeneille määrielyjä verkkokomponenikohaisia yksikköhinoja eli sandardiyksikköhinoja, joka on esiey ämän asiakirjan liieessä A. Sandardiyksikköhinna perusuva pääosin Energiaeollisuus ry:n verkososuosiuksessa 7 esieyihin yk- 7 Energiaeollisuus ry (2010), Verkosoöiden kusannuslueelo, Verkososuosius KA 2:10

14 10 ENERGIAMARKKINAVIRASTO sikköhinoihin. Niilä osin kuin sähköverkkoon siouuneen pääoman oikaisussa käyeävä verkkokomponeni eivä sisälly edellä mainiuun verkososuosiukseen, perusuva yksikköhinna Energiamarkkinavirason Empower Oy:llä eeämään selviykseen 8 sekä Energiamarkkinavirason käyössä oleviin muihin selviyksiin. Lisäksi sähköverkon jälleenhankina-arvon ja nykykäyöarvon määriämisessä oeaan huomioon verkkokomponenien ryhmielyssä apahunee ämän asiakirjan liieen A mukaise muuokse. Sähköverkon arvonmääriyksessä oeaan huomioon rahanarvon muuoksesa aiheuuva verkkokomponenien yksikköhinojen muuos. Liieessä A esiey yksikköhinna vasaava vuoden 2012 rahanarvoa. Kolmannen valvonajakson muille vuosille ( ) inflaaiokorjaus ehdään sandardiyksikköhinoihin rakennuskusannusindeksillä ämän asiakirjan luvun 2.1 mukaisesi. Kolmannella valvonajaksolla eri verkkokomponeneille sovelleaan lähökohaisesi verkonhalijan ensimmäisen ja oisen valvonajakson aikana valisemia ja Energiamarkkinavirasolle ilmoiamia pioaikoja. Verkonhalijan on mahdollisa valia kolmannelle valvonajaksolle pioaja niille verkkokomponeneille, joille se ei ole valinnu pioaikoja ensimmäisen ai oisen valvonajakson aikana. Pioaja ja niiden vaiheluväli eri komponeneille on esiey ämän asiakirjan liieessä A. Verkonhalijan valvonameneelmissä valisema eknis-aloudellinen pioaika ei voi olla lyhyempi kuin verkonhalijan kirjanpidossa sovelama aloudellinen pioaika. Eri verkkokomponeneille sovelleava pioaikaväli perusuva pääsäänöisesi Energiamarkkinavirason Lappeenrannan eknillisellä korkeakoululla eeämään selviykseen 9 ja ämän lisäksi Energiamarkkinaviraso on muuanu joidenkin ilmajohoverkon verkkokomponenien pioaikojen vaiheluvälejä. Kolmannella valvonajaksolla sähköverkon nykykäyöarvo ( ) laskeaan jälleenhankina-arvosa käyäen aiemmisa valvonajaksoisa poikeen verkonhalijan verkkokomponenien ikä- ja pioaikaieoja. Mikäli verkonhalija saa esimerkiksi kansallisia ukia ai EU-ukia sähköverkkoomaisuueen ehäviin invesoineihin, eliminoidaan verkonhalijan sähköverkon jälleenhankina- ja nykykäyöarvojen laskennassa näiä ukia vasaava osuus verkonhalijan sähköverkkoon siouuneesa oikaisusa pääomasa. Eliminoini ehdään sien, eä uella rahoieuille verkonosille ei sallia kohuullisa uooa. Nämä verkonosa huomioidaan kuienkin oeuuneen oikaisun uloksen laskennassa jälleenhankinaarvosa laskeussa asapoisossa ämän asiakirjan luvun mukaisesi samalla avalla kuin muukin sähköverkko. Verkkooiminaan siouunua oikaisua pääomaa määrieäessä verkonhalijan hallinnassa olevaa sähköverkkoa käsiellään samalla avoin riippumaa siiä, onko kyseinen verkko verkonhalijan omisama vai vuokraama. Mikäli verkonhalija on vuokrannu osiain ai kokonaan hallinnassaan olevan sähköverkon, niin vuokrausjärjesely 8 Empower Oy (2010), Sähköverkkokomponenien yksikköhinojen määriely, Lappeenrannan eknillinen korkeakoulu / Paranen Jarmo, Lassila Jukka, Viljainen Sau (2002), Invesoinni sähkön siirron hinnoielussa,

15 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 11 pureaan, jolloin vuokraun sähköverkon verkkokomponeni sisällyeään mukaan verkonhalijan verkko-omaisuueen ja edelleen verkkooiminaan siouuneeseen oikaisuun pääomaan. Verkonhalijakohaise eriyisapaukse ja muuokse Peruselluisa syisä voidaan verkkokomponenien sandardiyksikköhinojen sijasa huomioida verkonhalijakohaisia, poikkeavia yksikköhinoja. Tällaisen verkonhalijakohaisen yksikköhinojen käyö on peruselua ainoasaan hyvin poikkeuksellisisa sähköverkon rakeneisa aiheuuvien kusannusen akia. Lisäksi verkonhalija voi odelliseen ekniseen käyöikään perusuvasa poikkeuksellisesa syysä muuaa aiemmilla valvonajaksoilla valisemiaan pioaikoja niiden ilmajohoverkon verkkokomponenien osala, joiden maksimipioaikoja on valvonameneelmissä muueu kolmannelle valvonajaksolle. Muuosesiykse verkonhalijakohaisiksi yksikköhinnoiksi ja pioaikojen muuamiselle on ehävä valvonajakson alussa. Verkonhalijan on esieävä Energiamarkkinavirasolle mennessä päeväsi peruselu ehdous muuosen ekemiselle. Energiamarkkinaviraso arvioi verkonhalijala saamansa esiykse ja hyväksyy ai hylkää niiden peruseella verkonhalijakohaisen yksikköhinojen käyöönoon ja ason sekä verkonhalijan pioaikojen muuoksen Sähköverkon jälleenhankina-arvon laskeminen Verkonhalijan sähköverkon jälleenhankina-arvo laskeaan valvonajakson kaikille vuosille kunkin vuoden ammikuun ensimmäisen päivän ilannea vasaavana arvona. Jälleenhankina-arvo laskeaan verkonhalijan ilmoiamien, hallinnassaan ja osiasiallisessa käyössään olevien sähköverkon eri verkkokomponenien määräieojen ja ämän asiakirjan liieen A mukaisen, inflaaiolla korjaavien yksikköhinojen peruseella. Esimerkiksi varasoidu muunaja ja muu varasoidu verkkokomponeni eivä ole osiasiallisessa käyössä eli verkonhalija ei voi ilmoiaa niiä verkkokomponenien määräieoihin. Verkonhalijan koko sähköverkon jälleenhankina-arvo saadaan keromalla ilmoieu määräiedo vasaavilla yksikköhinaiedoilla sekä laskemalla näin saadu verkkokomponenikohaise jälleenhankina-arvo yheen. Maakaapeloinnin jälleenhankina-arvon laskeminen Maakaapeloinnin jälleenhankina-arvo muodosuu kolmannella valvonajaksolla pääosin samalla periaaeella kuin oisella valvonajaksolla. Poikkeuksena aikaisempaan määriykseen on se, eä kaivuasee määrieään vuosiain ja olosuhdemääriyksessä käyeään sanallisen määriysen lisäksi myös karapohja-aineisoa. Karapohja-aineiso, joa voidaan käyää maakaapelien kaivuolosuheiden määriyksessä, on Suomen ympärisökeskuksen ylläpiämä maankäyöä ja -peieä kuvaava ilmainen aineiso. Karapohja-aineisoa voidaan käyää sellaisenaan ai osana verkonhalijan verkkoieojärjeselmää. Verkonhalija voi hyvin peruselluisa syisä ehdä

16 12 ENERGIAMARKKINAVIRASTO muuoksia karapohja-aineison ja sanallisen määrielmien määriämiin alueisiin. Energiamarkkinavirason peruselumuisiossa (nro 1 (versio 3) / 2011) 10 on esiey sekä sanallise eä karapohja-aineison määriykse eri kaivuolosuheille. Maakaapeloinnin kaapeliojan piuus määrieään jakamalla kunkin eri kaivuolosuheen maakaapelipiuude kaivuolosuhdea vasaavalla aulukon 1 mukaisella yheiskäyöosuuskeroimella. Tieyn kaivuolosuheen maakaapeloinnin kokonaispiuus muodosuu laskemalla yheen keroimilla laskeun keskijännieverkon ja pienjännieverkon maakaapeliojien piuude. Mikäli verkonhalijalla on kaikki sähköverkkonsa odellise maakaapeliojapiuude iedossa, on verkonhalijalla mahdollisuus käyää keroimilla laskeujen maakaapeliojapiuuksien sijaan odellisia ojapiuuksia. Tällöin verkonhalijan maakaapeloinnin kaapeliojien kaikki piuude laskeaan odellisia maakaapeliojapiuuksia käyäen eikä verkonhalijalla ole mahdollisuua käyää ollenkaan yheiskäyöosuuskeroimia. Taulukko 1. Yheiskäyöosuuskeroime Kaivuolosuhde Yheiskäyöosuus (maakaapelipiuus / kaapeliojapiuus) 20 kv 0,4 kv Helppo (esim. haja-asuusalue) 1,1 1,5 Tavallinen (esim. aajama) 1,2 1,75 Vaikea (esim. kaupunki) 1,3 2,0 Eriäin vaikea (esim. suurkaupungin ydinkeskusa) 2,0 3,0 Verkonhalijan on valvonajakson jokaisena vuonna jaoelava pienjännie- ja keskijänniemaakaapeli sanallisen määriysen ja karapohja-aineison avulla neljään eri kaivuolosuheeseen sekä ilmoieava Energiamarkkinavirasolle verkonrakenneieojen oimiamisen yheydessä iedo proseneina vuoden ensimmäisen päivän ilannea vasaavina arvoina Sähköverkon nykykäyöarvon laskeminen Verkonhalijan sähköverkon nykykäyöarvo laskeaan valvonajakson kaikille vuosille kunkin vuoden ammikuun ensimmäisen päivän ilannea vasaavana arvona. Nykykäyöarvo laskeaan jälleenhankina-arvosa verkonhalijan verkkokomponenikohaisen keski-ikä- ja pioaikaieojen avulla. Joa keski-ikä voidaan laskea, niin jokaiselle verkkokomponenille piää selviää ikäieo. Verkonhalijan on ensisijaisesi selvieävä verkkokomponenien odellise ikäiedo. Todellisella ikäiedolla arkoieaan lähökohaisesi verkkokomponenin valmisusvuodesa laskeua ikää. Sille osalle verkkokomponeneisa, joille ei ikäieoja löydy, syöävä lähiverkko määriää 10 Energiamarkkinaviraso (2011), Maakaapelien kaivuolosuheiden käyö sähköverkon jälleenhankina-arvon määriyksessä, Peruselumuisio nro 1 (versio 3) / 2011 asiakirjalle: Sähkön jakeluverkkooiminnan ja suurjännieisen jakeluverkkooiminnan hinnoielun kohuullisuuden valvonameneelmien suunaviiva vuosille ,

17 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 13 puuuvan ikäiedon. Mikäli ikäieoa ei saada määrieyä syöävän lähiverkon avulla, niin niille verkkokomponenin osille, joille ikäieoa ei ole pysyy selviämään, käyeään ikäieona seisemääkymmenä prosenia verkkokomponenin pioajasa. Yksiäisen verkkokomponenin, jonka keski-ikä yliää pioajan, keski-ikä voi olla eninään verkonhalijan valiseman enimmäispioajan suuruinen. Keski-ikäiedo on ilmoieava Energiamarkkinavirasolle verkonrakenneieojen ilmoiamisen yheydessä. Tarkempi määriely keski-ikäieojen selviämiseen löyyy Energiamarkkinavirason peruselumuisiosa (nro 2 (versio 3) / 2011) 11. Sähköverkon nykykäyöarvon laskena verkkokomponenikohaisesi, keski-ikä- ja pioaikaieojen avulla jälleenhankina-arvosa, on esiey kaavassa 3. keski ikä, i NKA, i 1 JHA, i pioaika i (3) missä NKA, = verkkokomponenin i kaikkien komponenien nykykäyöarvo i i vuonna vuoden rahanarvossa. JHA, = verkkokomponenin i kaikkien komponenien yheenlaskeu jälleenhankina-arvo vuonna vuoden rahanarvossa. pioaika i = verkkokomponenin i pioaika. Pioajalla arkoieaan siä aikaa, jonka verkkokomponeni odellisuudessa on oiminnallisessa käyössä ennen sen uusimisa eli eknisaloudellisa valvonameneelmissä käyeyä pioaikaa keski ikä, i = verkkokomponenin i määräiedolla painoeu ikäieo vuoden alussa Poikkeuksen keski-ikäperuseiseen nykykäyöarvon laskenaan muodosava ieojärjeselmä, perushuolleu päämuunaja, 400 kv ja 110 kv johokadu sekä sähköasemaoni. Tieojärjeselmien keski-ikä on järjeselmien päiviämisen johdosa valvonajakson jokaisena vuoena puole pioajasa. Päämuunajan perushuolo lisää päämuunajan käyöikää kahdellakymmenellä vuodella kerran sen elinkaaren aikana. Johokaduille ja sähköasemaoneille ei määriellä pioaikaa, joen näiden verkkokomponenien nykykäyöarvo säilyvä jälleenhankina-arvon suuruisena. 11 Energiamarkkinaviraso (2011), Keski-iän huomioini sähköverkon nykykäyöarvon laskennassa, Peruselumuisio nro 2 (versio 3) / 2011 asiakirjalle: Sähkön jakeluverkkooiminnan ja suurjännieisen jakeluverkkooiminnan hinnoielun kohuullisuuden valvonameneelmien suunaviiva vuosille ,

18 14 ENERGIAMARKKINAVIRASTO Valvonajakson aikana oseu ja myydy sähköverko Yriyskaupassa, jossa osa verkonhalijan sähköverkosa siiryy uudelle omisajalle, laskeaan muodosuvien sähköverkkojen jälleenhankina- ja nykykäyöarvo seuraavasi. Osajan sähköverkon jälleenhankina- ja nykykäyöarvoihin lisäään oseava sähköverkko verkkokomponenimäärien ja keski-ikäieojen peruseella. Vasaavasi myyjän sähköverkon jälleenhankina- ja nykykäyöarvoisa vähenneään myyy sähköverkko verkkokomponenimäärien ja keski-ikäieojen peruseella. Verkkokomponenien pioaika määräyyy osajana olevan verkonhalijan kullekin verkkokomponenille aiemmin valiseman pioajan mukaan. Sähköverkon jälleenhankina- ja nykykäyöarvojen määriämisessä oso ja myynni huomioidaan kaupan koheena olevan sähköverkon hallinnan siirymisä seuraavan vuoden alussa Pysyvien vasaavien muu oikaisu Pysyvien vasaavien muiden hyödykkeiden kuin sähköverkon hyödykkeiden osala ei verkonhalijan verkkooiminaan siouuneen pääoman oikaisun yheydessä oikaisa eriyeyn aseen mukaisia kirjanpioarvoja. Mikäli verkonhalijan sähköverkon oikaisuun sisälyviä omaisuuseriä kuienkin on eriyeyssä aseessa muualla kuin sähköverkon hyödykkeissä, eliminoidaan ne pois verkonhalijan oikaisusa aseesa ja ne korvaaan sähköverkon nykykäyöarvolla sien kuin ämän asiakirjan luvussa on esiey. Vasaavasi sellaise sähköverkon hyödykkeisiin kirjau erä, joia ei oea huomioon sähköverkon nyky- ai jälleenhankina-arvon laskennassa, ulee ilmoiaa ilinpääöksen liieieona. Nämä erä oeaan huomioon kirjanpioarvossaan ja kohuullisena poisoasona salliaan kirjanpioon perusuva suunnielman mukainen poiso. Vasaavasi pysyvien vasaavien muiden hyödykkeiden kuin sähköverkon hyödykkeiden ja liikearvon osala käyeään kohuullisena poisoasona verkonhalijan eriyeyyn uloslaskelmaan perusuvia suunnielman mukaisia poisoja muisa pysyvisä hyödykkeisä (6.2). Talousvaliokunnan halliuksen esiyksesä sähkömarkkinalaiksi anamassa mieinnössä (TaVM 56/1994) 12 oeaan kanaa yriyskauppoihin, joissa sähköliikeoiminnoisa makseaan omaisuuden käypää arvoa enemmän. Talousvaliokunnan näkemyksen mukaan liikealoudellinen ajaelu sähköalalla ei saa merkiä siä, eä sähkönkäyäjilä vaadiaan oisamiseen korvausa ennesään olemassa olevan sähköverkon pääomakusannuksisa. Valiokuna pii lausunnossaan ärkeänä, eä sähkömarkkinalain mukainen hinnoielun kohuullisuusvalvona perusuu yriysen käyöomaisuuden odellisiin markkina-arvoihin eikä mahdollisesi keinoelunomaisesi paisueluihin arvopaperiarvoihin. Talousvaliokunnan mieinnön (TaVM 56/1994) peruseella voidaan kasoa, eä yriyskaupan yheydessä synyny yriyksen goodwill-arvo, eli eriyeyn aseen liikearvo, 12 Talousvaliokunnan mieinö n:o 56 halliuksen esiyksesä sähkömarkkinalaiksi (TaVM 56/1994)

19 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 15 kuvaa sellaisa aineeona arvoa, joa ei ole pysyy kohdisamaan muille omaisuuserille. Verkonhalijan eriyeyn aseen mukainen sähköverkko-omaisuus oikaisaan ämän asiakirjan luvussa kuvaun mukaisesi nykykäyöarvoon, joka kuvaa verkonhalijan verkkooiminaan siouuneen pääoman markkina-arvoa hinnoielun kohuullisuusvalvonnassa. Täsä syysä verkonhalijan verkkooiminaan siouuneen pääoman oikaisun yheydessä eliminoidaan verkonhalijan eriyeyn aseen mukainen kohdisamaon liikearvo. Vasaavasi oeuuneen oikaisun uloksen laskennassa palaueaan verkkooiminnan liikevoioon (liikeappioon) eriyeyn uloslaskelman mukaise liikearvosa ehdy poiso (6.4.2). Verkonhalijan aseen oikaisun yheydessä eliminoidaan eriyeyn aseen mukaise pysyvien vasaavien sijoiukse. Pysyvien vasaavien sijoiuksiin kuuluu mm. sijoiuksia, joilla avoiellaan voioa ai liikeoiminnan laajenamisa. Tällaisia sijoiuksia ei voida piää varsinaisen sähköverkkooiminnan harjoiamisen kannala välämäöminä, minkä vuoksi niiä ei myöskään ole peruselua milään osin lukea siihen verkkooiminaan siouuneeseen oikaisuun pääomaan, jonka peruseella verkonhalijan kohuullinen uoo muodosuu. Verkonhalijan aseen oikaisussa eliminoidaan siis kaikki eriyeyn aseen mukaise sijoiukse. Vasaavasi verkonhalijan verkkooiminnan oeuunua oikaisua ulosa laskeaessa eliminoidaan sijoiuksia vasaava rahoiusuoo (6.1) Vaihuvien vasaavien arvosusperiaaee Rahoiusomaisuus Kirjanpiolain (1336/1997) 13 4 luvun 4 mukaan rahoiusomaisuua ova raha, saamise sekä ilapäisesi muussa muodossa oleva rahoiusvara. Rahoiusomaisuuden hallina ei ole rahoiuseoreeisesi varsinaisa sähköverkkooiminaa, minkä vuoksi siä ei myöskään ole peruselua pääosin lukea siihen verkkooiminaan siouuneeseen oikaisuun pääomaan, jonka peruseella verkonhalijan kohuullinen uoo muodosuu. Vasaavasi rahoiusuoo eliminoidaan verkonhalijan oeuuneen oikaisun uloksen laskennassa verkkooiminnan uooisa (6.1). Sien verkonhalijan saama rahoiusuoo eivä vaikua hinnoielun kohuullisuuden valvonaan. Määrieäessä verkonhalijan verkkooiminaan siouunua oikaisua pääomaa, eliminoidaan verkonhalijan eriyeyyn aseeseen kirjau rahoiusomaisuus. Eliminoiavaan rahoiusomaisuueen lueaan verkonhalijan eriyeyn aseen vasaaviin kuuluva erä lyhy- ja pikäaikaise saamise, rahoiusarvopaperi sekä raha ja pankkisaamise sekä niihin rinnaseavissa oleva erä. Korkeimman hallino-oikeuden pääöksen (KHO:2010:86) 14 mukaisesi myynisaamisia ei eliminoida. Verkkooiminnan harjoiamisen urvaamiseksi välämäömäsä rahoiusomaisuudesa aiheuuva kusannukse oeaan oeuuneen oikaisun uloksen laskennassa huomioon luvun 6.3 mukaisesi. 13 Kirjanpiolaki (1336/1997) 14 Korkeimman hallino-oikeuden pääös 86/2010 (KHO:2010:86),

20 16 ENERGIAMARKKINAVIRASTO Muu vaiho-omaisuus ja muu saamise Määrieäessä siouunua oikaisua pääomaa, käyeään muun vaiho-omaisuuden ja muiden saamisen osala näisä varallisuuserisä verkonhalijan eriyeyyn aseeseen kirjauja arvoja. Näisä arvoisa eliminoidaan erikseen oisille liikeoiminnoille, konserniyhiöille ai omisajille anneu laina- ja sijoiusluoneise saamise, joka oeaan huomioon rahoiusomaisuuena ämän asiakirjan luvun mukaisesi. 3.2 Siouuneen oikaisun pääoman jakaminen omaan ja vieraaseen pääomaan Verkonhalijan oikaisun aseen vasaavaa-puoli määrieään jakamalla verkonhalijan sähköverkkooiminaan siouunu oikaisu pääoma omaan pääomaan sekä korolliseen ja koroomaan vieraaseen pääomaan Oman pääoman oikaisu Oikaisussa aseessa omaksi pääomaksi kasoaan verkonhalijan eriyeyn aseen mukainen oma pääoma sellaisenaan. Oikaisussa aseessa omaksi pääomaksi kasoaan myös verkonhalijan eriyeyn aseen ilinpääössiirojen kerymään ja pakollisiin varauksiin kuuluvia eriä ämän asiakirjan luvun mukaisesi. Lisäksi oikaisussa aseessa omaan pääomaan lisäään asauserä. Tasauserää käyeään asaamaan oikaisun aseen vasaavaa- ja vasaavaa-puole. Oikaisun aseen vasaavaa-puolen omaan pääomaan kirjaavana asauseränä käyeään oikaisun aseen vasaavaa- ja vasaavaa-puolen erousa. Konserniavusus Anneuja ja saauja konserniavusuksia käsiellään seuraavassa kuvaulla avalla, joa konsernirakeneella ja ilman konsernirakennea oimivia verkonhalijoia kohdellaan asapuolisesi. Oikaisussa aseessa omaksi pääomaksi kasoaan myös anneu konserniavusus, joka on voionjaon luoneinen erä ja joka ilman konsernirakennea oimivalla verkonhalijalla kirjauuisi eriyeyyn aseeseen kohaan ilikauden voio. Anneu konserniavusus, joka ilinpääöshekellä on pääey anaa, mua joa ei vielä ole makseu, jaeaan aseen oikaisussa oman pääoman ja laskennallisen verovelan osuuksiin. Konserniavusuksen oman pääoman osuus lisäään oikaisun aseen vasaavaa-puolen omaan pääomaan ja vasaavasi se vähenneään oikaisun aseen vasaavaa-puolen koroomisa veloisa. Oikaisun aseen koroomiin velkoihin jää ällöin konserniavusuksesa laskennallisen verovelan osuus. Anneu konserniavusus, joka on ilinpääöshekellä pääey anaa ja on myös makseu, lueaan aseen oikaisussa omaksi pääomaksi voionjaon luoneisena eränä silä osin, kuin se yliää makseun yheisöveron osuuden. Oman pääoman osuus lisäään

21 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 17 oikaisun aseen vasaavaa-puolen omaan pääomaan ja vasaavaa-puolen rahoiusomaisuueen eli kassaan. Vasaavasi myös saau konserniavusus on voionjaon luoneinen erä, joka vähenää ilikauden appioa. Ilman konsernirakennea appio kirjauuisi verkonhalijan eriyeyn aseen kohaan ilikauden appio. Saadu konserniavusukse vähenneään yhiön oikaisussa aseessa omasa pääomasa ja vasaavasi saaujen konserniavususen määrä vähenneään yhiön saamisisa ai kassasa, riippuen siiä onko saau konserniavusus suorieu rahassa eli makseu kassaan. Saamise eliminoidaan kohuullisen uoon laskennassa ämän asiakirjan luvussa esieyn mukaisesi ja eliminoinnissa oeaan huomioon saaujen konserniavususen määrä Vieraan pääoman oikaisu Taseen oikaisussa verkonhalijan vieras pääoma jaeaan korolliseen ja koroomaan vieraaseen pääomaan seuraavassa esieyn meneelmän mukaisesi Korollinen vieras pääoma Verkonhalijan eriyeyyn aseeseen merkiy korollinen vieras pääoma oeaan huomioon sellaisenaan verkkooiminaan siouuneen oikaisun pääoman määriämisessä. Korollisen vieraan pääoman eriä ova esimerkiksi pikäaikaise pankki-, eläke- ja muu laina sekä näiden lyhennyserä, joka on esiey eriyeyssä aseessa lyhyaikaisessa vieraassa pääomassa. Verkonhalijan siouuneen oikaisun pääoman määriämisessä käsiellään mahdollisia pääomalainoja sekä verkonhalijan omisajila oeuja muia lainoja korollisena vieraana pääomana Koroon vieras pääoma Verkonhalijan eriyeyyn aseeseen merkiy lyhyaikainen vieras pääoma (esimerkiksi osovela, siirovela, muu lyhyaikaise vela) on luoneensa mukaisesi koroona vierasa pääomaa myös oikaisussa aseessa. Oikaisussa aseessa koroamaksi vieraaksi pääomaksi kasoaan myös eriyeyn aseen ilinpääössiirojen kerymään ja pakollisiin varauksiin kuuluvia eriä ämän asiakirjan luvun mukaisesi. Liiymismaksu Kirjanpiolauakunnan sähköliiymismaksujen kirjaamisesa anaman lausunnon (1650/2001) 15 mukaan sähkön jakeluverkon liiymismaksuisa ne, joka ova siiro- ja palauuskelpoisia, merkiään eriyeyn aseen vasaavien ryhmään vieras pääoma sisälyvään erään muu vela. Tase-erälle suosiellaan käyeäväksi nimikeä liiymismaksu ja muu vela. Liiymismaksujen erillinen esiäminen joko eriyeyssä asees- 15 Kirjanpiolauakunnan lausuno sähköliiymismaksujen kirjaamisesa (1650/2001)

22 18 ENERGIAMARKKINAVIRASTO sa ai sen liieiedoissa on peruselua oikean ja riiävän kuvan anamiseksi ja aseerien selvenämiseksi. Liiymismaksu, joka ova siirokelpoisia mua eivä palauuskelpoisia, on kirjaava eriyeyyn uloslaskelmaan uooiksi. Liiymismaksu uloueaan siinä vaiheessa, kun liiymissopimus on ullu voimaan ja johanu sähkönoimiuksen aloiamiseen. Lisäliiymismaksua käsiellään kirjanpidollisesi samalla avalla kuin varsinaisa liiymismaksua. Kirjanpiolauakunnan sähköliiymismaksujen kirjaamisesa anaman lausunnon (1650/2001) peruseella liiymismaksu on liiyjän osala asiakassuheeseen perusuva suorius eikä omisussuheeseen liiyvä pääomasuorius. Muodollinenkin palauuseho ekee liiymismaksuisa velan luoneisia, vaikka palauusapahuma käyännössä ova harvinaisia yksiäisapahumia. Eroukseksi muisa pikäaikaisisa veloisa liiymismaksuila puuuu korkoseuraamus, eli ne ova luoneelaan koroona vierasa pääomaa. Energiamarkkinaviraso on eeäny sekä Pöyry Managemen Consuling Oy:llä 16 eä KPMG Oy:llä 17 selviykse, joissa on pohdiu liiymismaksujen käsielyä eriyämisen ja kirjanpidon säännösen mukaisesi sekä niiden käsielyä valvonameneelmissä. Aiemmilla valvonajaksoilla sovelleun meneelmän peruseella verkonhalija on kuienkin asaveraisessa asemassa riippumaa siiä, kirjaako se liiymismaksu eriyeyyn aseeseen siiro- ja palauuskelpoisiksi liiymismaksuiksi vai eriyeyn uloslaskelmaan uooksi. Liiymismaksujen käsielyä valvonameneelmissä ei muuea kolmannella valvonajaksolla. Valvonameneelmissä käsiellään vuoden 2004 loppuun mennessä eriyeyyn aseeseen kirjaujen siiro- ja palauuskelpoisen liiymismaksujen kerymää koroomana vieraana pääomana. Uude aseeseen kirjau siiro- ja palauuskelpoisen liiymismaksujen lisäykse eivä kasvaa koroona vierasa pääomaa. Sen sijaan eriyeyn aseen liiymismaksukerymän neomuuosa vasaava verkonarvon muuos kirjauuu omaksi pääomaksi oikaisun aseen asauserän kaua. Liiymismaksukerymä laskeaan vähenämällä eriyeyn aseen liiymismaksujen lisäyksesä eriyeyn aseen liiymismaksujen palauukse. Mikäli verkonhalijalla ei ole lainkaan siiro- ja palauuskelpoisia liiymismaksuja eriyeyssä aseessaan ai omisajan muiden yhiöiden aseissa ja verkonhalija on siiryny pelkäsään siirokelpoisen liiymismaksujen käyämiseen, oimiaan seuraavalla avalla. Verkonhalijan oikaisussa aseessa ei ällöin ole lainkaan siiro- ja palauuskelpoisen liiymismaksujen kerymää ja liiymismaksu käsiellään siirokelpoisina. Mikäli verkonhalija aloiaa uudelleen siiro- ja palauuskelpoisen liiymismaksujen käyämisen, niin ällöin ne kasvaava oikaisun aseen koroona vierasa pääomaa vuosiain kirjaulla määrällä ja niiden vuosiainen neomuuos palaueaan oeuuneen oikaisun uloksen laskennassa verkkooiminnan uooksi. 16 Pöyry Managemen Consuling Oy / Mäkinen Sami, Aalonen Päivi, Päivärina Joonas, Saarnio Kaj (2010), Liiymismaksujen ja siirohäviöihin kuluvan energian hankinnasa synyneiden kusannusen käsiely valvonamallissa, KPMG Oy / Pajamo Pekka(2011), Liiymismaksujen käsielyä valvonamallissa koskeva lausuno,

23 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 19 Verkonhalijan on erielävä omana eränään omisajan muiden yhiöiden aseisiin kirjaujen siiro- ja palauuskelpoisen liiymismaksujen vuosiainen määrä Energiamarkkinavirasolle oimieavan eriyeyn ilinpääöksen liieieona. Liiymismaksujen käsiely oeuuneen oikaisun uloksen laskennassa on kuvau ämän asiakirjan luvussa Tilinpääössiirro ja pakollise varaukse Verkonhalijan eriyeyyn aseeseen merkiy ilinpääössiirojen kerymä, eli keryny poisoero ja vapaaehoise varaukse, jaeaan verkonhalijan aseen oikaisussa omaan pääomaan ja koroomaan vieraaseen pääomaan. Jako ehdään sien, eä näihin eriin sisälyvän yheisöverovelvollisen verkonhalijan laskennallisen verovelan osuus siirreään oikaisun aseen koroomaan vieraaseen pääomaan ja loppuosa omaan pääomaan. Laskennallisen verovelan osuudeksi ilinpääössiirojen kerymäsä kasoaan arkaseluvuonna vallinneen yheisöveron mukainen määrä. Eriyeyyn aseeseen merkiy pakollise varaukse käsiellään kokonaisuudessaan koroomana vieraana pääomana. Pakollisiin varauksiin sisälyvä yheisöverovelvollisen verkonhalijan laskennallinen verosaaminen kirjaaan oikaisun aseen vasaavaapuolelle koroomiin saamisiin ja huomioidaan vähennyksenä sähköverkkooiminnan urvaamiseksi arviavasa rahoiusomaisuudesa aiheuuvan kusannuksen laskennassa luvun 6.3 mukaisesi. Laskennallisena verosaamisena kirjaaan eninään arkaseluvuoena vallinneen yheisöveron mukainen määrä. 3.3 Yheenveo aseen oikaisusa ja verkkooiminaan siouuneen oikaisun pääoman laskennasa Taulukossa 2 on esiey aselaskelman muodossa verkonhalijan verkkooiminaan siouuneen oikaisun pääoman laskennassa ehävän verkkooiminnan aseen vasaavaapuolen oikaisun periaae.

24 20 ENERGIAMARKKINAVIRASTO Taulukko 2. Taseen vasaavaa-puolen oikaisun periaae Vasaavaa Eriyey ase Pysyvä vasaava Sähköverkko Oikaisu ase Pysyvä vasaava Sähköverkko nykykäyöarvossa Liikearvo Sijoiukse Muu pysyvä vasaava Vaihuva vasaava Vaiho-omaisuus Myynisaamise Muu pysyvä vasaava asearvossa Vaihuva vasaava Vaiho-omaisuus asearvossa Myynisaamise asearvossa Rahoiusomaisuus Pakollisiin varauksiin sisälyvä laskennallinen verosaaminen Vasaavaa yheensä Oikaisun aseen loppusumma Taulukossa 3 on esiey aselaskelman muodossa verkonhalijan verkkooiminaan siouuneen oikaisun pääoman laskennassa ehävän verkkooiminnan aseen vasaavaa-puolen oikaisun periaae.

25 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 21 Taulukko 3. Taseen vasaavaa-puolen oikaisun periaae Vasaavaa Eriyey ase Oma pääoma Oma pääoma Pääomalaina Oikaisu ase Oma pääoma Oma pääoma asearvossa Anneujen konserniavususen oman pääoman osuus Poisoeron ja vapaaehoisen varausen oman pääoman osuus - Saadu konserniavusukse Oikaisun aseen asauserä Tilinpääössiirojen kerymä Poisoero ja varaukse Pakollise varaukse Pakollise varaukse Vieras pääoma Korollinen Korollise vela Vieras pääoma Korollinen Korollise vela asearvossa Pääomalaina asearvossa - Anneujen (maksamaomien) konserniavususen oman pääoman osuus Koroon Korooma vela Koroon Korooma vela asearvossa - Anneujen (maksamaomien) konserniavususen oman pääoman osuus Pakollise varaukse asearvossa Poisoeroon ja vapaaehoisiin varauksiin sisälyvä laskennallinen verovelka Vasaavaa yheensä Oikaisun aseen loppusumma