SGY 204. Infra pohjatutkimusformaatti versio 2.2

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SGY 204. Infra pohjatutkimusformaatti versio 2.2"

Transkriptio

1 SGY 204 Inra pohjaukimusormaai versio 2.2 Helsinki 2012

2 INRA -pohjaukimusormaai v Sivu 2/20 Versiohisoria Versio Pvm Sisälö Dra A1-A Tekla ormaain rakeneen mukaise yöversio. Dra B1-B Muuokse ja laajennukse. Dra Versio oikolukuun. v Julkaisava Inra pohjaukimusormaai versio 1.0. v Lausunnoille lähevä Inra pohjaukimusormaai versio 2.0. v Julkaisava Inra pohjaukimusormaai versio 2.0. v Hyväksyy SGY:n halliuksen kokouksessa v Versioon 2.0 ehdy muuokse: -nimi ja päiväys muueu v.2.1 SGY (s.1-3, 5) -lisäy uusi ukimusapaunnus HK (s.12) -muueu kenien pakollisuua (harmaa ausa) ja kuvaeksiä aulukoissa 1, 3 ja 4 -aulukko 1 muueu alimmasa sarakkeesa vinoporakonekairaus vinokairaukseksi -aulukko 3 muueu Heijari-purisin-kairaus Purisin-heijari-kairaukseksi ja ko kairauksen parameriä 4 sekä MWD-kairauksen paramerejä 8 ja 9 -aulukko 4 kallionäyekairauksen (KE) loppusyvyyden pakollisuus poiseu, näyeissä (NO, NE) käyäjän anaman näyeen numero muueu näyeen unnukseksi, LB parameri 2 muueu -muuokse kirjau versiohisoriaan (s.2) ja kappaleeseen 3 (s.19) v.2.1a Tarkennukse AT-unnuksen käyöön (s. 7, 10 ja liie 3) ja kallionäyekairaus-esimerkkiin (s.14). v.2.1b Lisäy yleisimmä näyeenoime (s. 9). Muueu Pohjaveden pinnankorkeus Pohjaveden miauspukeksi (s.13 aulukko 4). Korjau hienon hiekan lyhenne (liie 1 aul.8) Lisäy seliyseksi (liie 2, s. 1). Lisäy - merkkejä vapaaehoisiin keniin TT, AL ja KK riveille esimerkkeihin (sivu 14, liiee 2 ja 3). v Korjau s.12 aulukko 3 CP/CPT ja CU/CPTU kairausen kärkivasuksen yksiköksi MN/m 2 ja korjau liie 2 s.6 esimerkkilisausa. Lisäy vedenpinnan miausen seliyseksiä s.13 ja liie2 s.19 esimerkkilisausa. Lisäy s.8 koordinaai- ja korkeusjärjeselmä esimerkkejä Muuokse kirjau versiohisoriaan s. 2 ja s. 19

3 INRA -pohjaukimusormaai v Sivu 3/20 Alkusana Käsillä oleva rapori on inra-pohjaukimusormaain v. 1.0 jakokehiämiseen ähäävä hanke. Edellinen versio v. 1.0 kuului inramodel - inrasuunnielun ieomalli iedonsiiroon ukimushankkeen osaraporiin. Hanke kuului INRA Rakenaminen ja palvelu eknologiaohjelmaan. Rahoiajina oliva TEKES, SKOL ry, Tiehallino, Raahallinokeskus, Tieliikelaios ja VTT. Pääosin vuoden 2008 aikana oeueua projekia yösi SGY:n pohjaukimusoimikunnan nimeämä asianunijaryhmä, johon kuuluiva Juha Korpi (pj., Helsingin kaupunki), Juha Liukas (Sio Oy), Timo Ruoho (Vianova Sysems inland Oy), Markku Alanko (Tekla Oyj), Hannu Halkola (Helsingin kaupunki ja Sgy), Jussi Ahonen (GTK), Aimo Karvinen (Helsingin kaupunki), Riku Raiala (Espoon kaupunki), Jouni Rauiainen (Espoon kaupunki) ja Kirsi Melander (sih., Helsingin kaupunki). Tukimuksen pääkoordinaaori oli Helsingin kaupungin geoekninen osaso. Hankkeen arkoiuksena on edisää yhenäisä meneelyä inrasrukuurin suunnieluvaiheen iedonsiirroissa eri ohjelmisojen, ieokanojen ja alan oimijoiden välillä. Myös Eurokoodi ja sandardi on oeu hankkeessa jo rinnalle. Niiä on lähinnä ukiu, mua varsinaisesi niiden suora vaikuus jää seuraavan version arkaseluun. Tämä versio sallii maa- ja kivilajien eurosandardin mukaisen käyön. Pääpaino on ollu siinä, eä uude v. 1.0:sa puuuva meneelmä sekä siinä olleiden määriysen epäloogisuude on pyriy korjaamaan. Tarkaselaessa osapuolien välisä iedonsiiroa on ehoomuuden koeu luovan nykyilaneessa merkiäviä lisäkusannuksia. Ongelmakenän laajuuden akia ässä hankkeessa keskiyiin Suomessa käyössä olevien/olleiden eri kairaus- ja näyeapojen, maalaboraorion perusmääriysen, rakeisuusieojen yms. ieojen siiroormaain edelleen kehiykseen. Tämän yön ulkopuolelle on jäey vino kairaukse (kallionäyekairausa lukuunoamaa), geoysikaalise ukimukse maasossa sekä laboraoriossa ehyjen purisuvuus- ja kolmiaksiaalikokeiden ulosen siirro. Tässä yheydessä ormaai ei määriä eikä oa kanaa pohjaukimusen esiämiseen karoissa ja leikkauksissa. Liieissä uloseu esimerki ova arkoieu ainoasaan havainnollisamaan ormaaia kuvaavia esimerkkejä. SGY vasaa esiysavan kehiämisesä. Inra pohjaukimusormaain versio 2.0 ja sen jälkeise versio julkaisaan Suomen Geoeknillisen Yhdisyksen (SGY) inerne sivuilla (hp:// Tiedonsiirron meneelmille on saavueava laaja ja yleinen hyväksynä. Tämän hankkeen esielemän ormaain käyöön siirymisä suosiellaan alalla; muuoksien välämäömyydesä ollaan jo laajasi yhä mielä. Yleisen ja avoimen pohjaukimusieojen iedonsiiroormaain käyöönoo edellyää ulevaisuudessa yheisyöä ohjelmisoalojen ja hankkeiden osapuolien kesken. Edessä on arkemman iedonsiirron ja oiminnallisen määrielyn oeuaminen, implemenoini, esaus, pilooini ja käyöönoon opasus sekä kouluus asiakasahoilla. Tavoieena on, eä alan kaikki oimija (suunnielija, ukimusurakoisija ja laievalmisaja) ryhyvä käyämään ormaain versioa 2.0 sen muodon valmisuua. Vuoden 2010 alusa lähien esimerkiksi Helsingin kaupunki sekä merkiävä alan osapuole uleva edellyämään ämän dokumenin mukaisa iedonsiiroapaa (sekä luku eä kirjoius). Helsinki ryhyy luovuamaan ieoa inernepalvelussaan (Soili) ässä muodossa. Helsingissä kesäkuussa 2012, Suomen Geoeknillinen Yhdisys SGY

4 INRA -pohjaukimusormaai v Sivu 4/20 Sisällyslueelo Alkusana... 3 Sisällyslueelo Johdano Inra pohjaukimusormaai ormaain esiysapa Tunnukse Tukimusava Maalaji Laajennukse, muuokse ja jakokehiys Lähee Taulukkolueelo Taulukko 1: Inra-ormaain unnukse...7 Taulukko 2: Suosielava ukimuksen aloiusava...10 Taulukko 3:Tukimusapaunnukse,osa Taulukko 4:Tukimusapaunnukse,osa Taulukko 5: Tukimusapojen lyhenee sandardin SS-EN mukaan...15 Taulukko 6: Laboraorioukimuksissa käyeäviä suureia Liie1: Taulukko 8: Suosielava maalajilyhenee Taulukko 9: Maalajien yheydessä käyey muu lyhenee Taulukko 10: Maan luokiuksen periaaee sandardin SS-EN ISO mukaan Liie2: Esimerki eri kairausavoisa ja laboraorioukimuksisa Liie 3 Esimerkki kallionäyekairauksesa Käyeävä aribuui ja vasaavuusaulukko Kivilaji

5 INRA -pohjaukimusormaai v Sivu 5/20 1 Johdano Inra-pohjaukimusormaai version 1.0 yön aikana odeiin arve nimeä laajenneu ormaai Inra pohjaukimusormaaiksi, joa käyäjille osoieaan sen sisälävän rakeneellisia muuoksia ja samalla oaa eäisyyä vieläkin käyössä oleviin käyössä oleviin lukuisiin TEKLA ormaain mureisiin. Versioon 2.0 -> ehy jakokehiys pyrkii edelleen samaan, mua hankkeessa on pyriy paremmin huomioimaan se, miä suunnielija kaipaava siirreävän iedon osala, korjaamaan epäloogisuuksia sekä määriämään uude ukimusmeneelmä. Alkuperäinen ja edelleen voimassa oleva arkoius on, eä ämä määriys on pohjaukimusiedon siiroon arkoieu. Tämän raporin viimeisessä luvussa esiellään nykyisen ormaain uudisukse ja muuokse. Dokumenaaiossa Inra pohjaukimusormaaisa käyeään lyhenneyä nimeä Inra ormaai. Dokumenoidun pohjaukimusormaain saamiseksi mahdollisimman laajasi ja nopeasi käyöön, se julkaisaan Suomen Geoeknillisen Yhdisyksen sivuilla (SGY, hp:// SGY:n pohjaukimus-oimikunnan ehävänä on alan kehiyksen seuraaminen, ohjeisusoimina, geoysikaalisen meneelmien käyöönoon edisäminen, kairausoiminnan uudisaminen ja alan kansainvälinen yheydenpio. Vasuualuee ja yheyshenkilö. Vasuualue Inra pohjaukimusormaain versio 2.x Jakokehiys ja lisäykse Yheyshenkilö Juha Korpi, Helsingin kaup. kiineisöviraso, geoekninen osaso SGY

6 INRA -pohjaukimusormaai v Sivu 6/20 2 Inra pohjaukimusormaai 2.1 ormaain esiysapa Pohjaukimusen havainoieojen Inra -ormaain luku- ja kirjoiusmuoo: - Siirreävä ieo on havainoja ei ulkinaa - Kaikki ieorivi, paisi varsinaise kairaushavainorivi, alkava kaksikirjaimisella unnuksella (rivin avain), joka osoiaa miä ieoa rivillä on. Mikäli rivi sisälää havainoja, yhjien merkkien käyö rivin alussa on suosielavaa. Tyhjien merkkien käyö havainorivin alussa ei kuienkaan ole pakollisa, niillä pyriään selkeyämään esiysapaa. - Rivin sarakkeiden eroinmerkki on (vähinään yksi) välilyöni. Rivin avaimen, ukimusapalyheneen ja pääymisavan äyyy olla havainoiedosossa äysin oikeassa muodossa. Tiedo eivä periydy eri ukimuksiin. Mikäli samassa iedosossa esieään useamman ukimuksen uloksia, ennen jokaisa miausuloslohkoa on olava lohkoa vasaava unnus- ja ieorivi. Täsä on poikkeuksena ormaain versionumeroieo (O unnus) ja miausjärjeselmäieo (KJ-unnus), joka periyyvä koko iedosolle. Siiroiedoson alussa oleva O-unnuksella kerroaan millä ohjelmalla ormaai on uoeu sekä miä ormaaiversioa se edusaa. Vr. aulukko 1. Huomauus: Jos ormaai noudaaa joain Teklan murrea, ei käyeä O-unnusa. Esimerkki: O 2 GeoKaira v. 5.2 Tyhjien rivien käyö iedoson sisällä on salliua. Huuomerkillä (!) alkava rivi ova inormaaiorivejä. Inormaaiorivejä ei luea sisään ohjelmisoihin ja niiden uloskirjoius ei ole ormaaissa ueu ominaisuus. Päivämäärien esiysmuoo on ppkkvvvv. Jos päiväys ei ole iedossa, merkiään Rivikuvauksessa käyeyjen kenäormaaien ja -piuuksien lyhenee: - i kokonaisluku - eksikenä, jonka piuua ei ole rajoieu. Ei sisällä välilyönejä. - c eksikenä, jonka piuus on rajoieu. Ei sisällä välilyönejä (esim. c4 = neljä merkkiä pikä eksikenä) - desimaaliluku, jossa desimaalien määrää ei ole rajoieu. - '-' ieoa ei käsiellä luvussa eikä kirjoiuksessa. Kun jonkun kenän arvoa ei annea, ilalla esieään '-' merkki. - Jos ormaain lyhenne (I, T, C, ) on merkiy isolla kirjaimella, niin havainoarvon on olava olemassa eikä 'ei käsiellä' merkki ('-', miinusmerkki) kelpaa kenän arvoksi. - Salliu merki, jos ei erikseen mainia, ova A...Z, a...z, 0...9

7 INRA -pohjaukimusormaai v Sivu 7/ Tunnukse Tunnuksilla kuvaaan rivillä olevan iedon merkiys. Taulukossa 1 esieään ormaaissa unniseava iedo sekä niiä vasaavien ieokenien lyhenee ja seliykse. Kaksikirjaiminen unnus (rivin avain) kuvaa lyhenneä, jonka jälkeen esieään seliys. On ärkeää eroaa lyheneiden eri merkiykse; ne voiva kuvaa iedoso-, pise- ai rivikohaisia ieoja. aulukossa 1 on mainina äsä. rivikohaise pisekohaise iedosokohaise Taulukko 1. Inra-ormaain unnukse (kyseessä olevan lyheneen pakollisen paramerien ausaväri harmaa). Pakollise lyhenee O, KJ, TT, XY, -1 sekä ML rivi käyeäessä SS- EN ISO :n mukaisa maalajiluokiusa ja KK rivi kallionäyekairauksissa. Lyhenne Param.1 Param.2 Param.3 Param.4 Param.5 ormaaiiedo O Miausjärjeselmä KJ Tiedon omisaja OM Maa- ai kalliolajiluokius ML Tukimusorganisaaio OR Työnumero TY Pöyäkirja PK Tukimusapa TT Laieiedo LA Koordinaaiiedo XY Linjaiedo LN Pääymisapa -1 Pohjauk.ohj.yleisiedo GR Pohjauk.ohj.eksirivi GL Syvyydeön aribuuiieo AT (kallionäyekairauksissa) Alkukairausiedo AL Huomauuseksi HM Vapaa eksi TX Piiloeksi HT Epävirallinen maalaji EM Vedenpinnan havaino VH Kallionäyekairausiedo Vino kairaus KK ormaain versio nro Koordinaaiso T Nimi Nimi Nimi Työnumero T Pöyäkirjan nro i Tukimusapalyhenne T Laienumero i x Linjan nimi ai nro T Pääymisapa T Ohjelman nimi Pohjauk.ohj.eksirivi Kallionäyearibuuin T nimi Alkukair. syvyys (m) Huomauuseksi (välilyönni salliaan) Vapaa eksi (välilyönni salliaan) Ei uloseava eksi Epävirallinen maalaji Suunakulma (ase) Kirjoiava sovellus Korkeusjärj. Nimi Kairaaja Luokka i Laieen seliyseksi y Paalu Päiväys Mahdollinen arvo T Alkukair.apa Pysykulma (ase) Sov. versio nro Tarkasaja Tunnus1 T kair. aloiusaso Eäisyys Ohjelmoija Alkukair.maalaji Halkaisija (mm) i Käsielijä Noudaeu sandardi Päiväys T Näyeenoin Tunnus2

8 INRA -pohjaukimusormaai v Sivu 8/20 Rivin avaimen, ukimusapalyheneen ja pääymisavan äyyy olla havainoiedosossa äysin oikeassa muodossa. - Tunnus1 ja Tunnus2 parameri: Ei ole määräyä merkiysä, merkiys riippuu ohjelmisosa ja käyäjäorganisaaiosa. Tunnus1 on aina pakollinen ja sillä on olava järkevä arvo. Tunnus2 ei ole pakollinen ja sen arvona voi olla myös '-' merkki. Tunnukse ova vapaamiaisia eksiieoja. ormaain iedo (O) - Esieään ormaain ja sen kirjoianeen ohjelmison iedo. Tiedoson alussa olava inraormaain versiomerkinä. Jos ei ole merkinää, niin kyseessä on jokin Teklaormaain mureisa. Jos kyseessä on nimenomaan ormaain 1 mukainen iedoso, on merkinä O 1.0 ja ämän ormaain mukaisissa O 2.0. Järjeselmä -unnus (KJ) - Anneaan koordinaaijärjeselmä ja korkeusjärjeselmä Esimerkkejä yleisimmisä koordinaaijärjeselmisä: HKI ETRS-GK25 KKJ2 KKJ3 VANTAA ESPOO WGS84 EURE-IN Lisa on vapaa, eli koordinaaijärjeselmä voi olla muukin kuin yllä mainiu esimerki. Järjeselmän unnus (param1) kirjoieaan isoilla kirjaimilla. Tunemaon järjeselmä merkiään?-merkillä. Esimerkkejä korkeusjärjeselmisä: NN ( ) N43 ( ) väliaikaisena N60 (edellisen valmisuua) LN (Lapissa väliaikainen, kunnes arkkavaaius valmisuu) N2000 Jos koordinaaijärjeselmä on 3d muooinen, ei korkeusjärjeselmää esieä. Lisa on vapaa, eli koordinaaijärjeselmä voi olla muukin kuin yllä mainiu esimerki. Järjeselmän unnus (param2) kirjaaan isoilla kirjaimilla. Tunemaon järjeselmä merkiään?-merkillä. Esimerkki: KJ HKI NN KJ WGS84 - Tiedon omisaja ja Tukimusorganisaaio (OM, OR) - Nimessä salliaan normaalisi salliujen merkkien A...Z, a...z, lisäksi myös merki Å, Ä, Ö, å, ä ja ö

9 INRA -pohjaukimusormaai v Sivu 9/20 Maalajiluokius (ML) - Versiossa 2.0 on mahdollisa käyää myös sandardin SS-EN ISO mukaisa kansainvälisä maalajiluokiusa. Luokiusa käyeäessä ulee kiinniää eriyisä huomioa siihen, eä GEO luokiuksen mukainen lyhenne Sa (Savi) ja SS-EN ISO :n mukaisen luokiuksen lyhenne Sa (hiekka) eivä mene sekaisin keskenään. SS-EN ISO :n mukaisen luokiuksen käyäminen uleekin aina ilmoiaa ML-ieorivillä (ML ISO). Oleusarvona on GEO luokius, ks. liie 1 aulukko 8. Maalajimerkinnä kairauksissa ova kairaajan havainoja ja näyeissä ukiuja näyeieoja. Työnumero -unnus (TY) - Anneaan pohjaukimuksen perusiedo. Pöyäkirja -unnus (PK) - Kuvaaan ukimuksen kirjausiedo. Tukimusapa -unnus (TT) - Meneelmäiedo myöhemmin iedosossa esieävisä miausiedoisa. Tukimusapalyheneen (ks. aul 3 ja 4) lisäksi voidaan anaa piseelle unnus, noudaeu sandardi ja luokka (kokonaisluku, esim CPTU-kairauksessa 1-4) sekä kirjaa käyey näyeenoin. Näyeenoossa ISO sandardissa luokkaa A vasaa ukimusapa NE. Luokkia B ja C vasaa ukimusapa NO ja luokka määräyyy näyeenoimesa, eli näyeenoossa luokkaa ei merkiä erikseen param2-kohaan. Yleisimmä näyeenoime ova seuraava: Lyhenne Oin K Kierrekaira Laieiedo -unnus (LA) L Lapio pmk Pienoismänäkaira-26 - Kuvaaan käyössä ollee ukimuslaiee. R Pussinäye s50 S-50 Koordinaaiiedo -unnus (XY) s60 S-60 - Sisälää ukimuksen unnuksen sekä paikkaiedo (x, y, z). Koordinaaiesiyksessä x on pohjoissuunainen ja y iäsuunainen koordinaai. Nämä ova pakollisia. Päiväys merkiään aina muodossa ppkkvvvv. Jos siä ei ole iedossa, on merkinä Linjaniedo -unnus (LN) - Miausulokse voidaan sioa haluuun linjaan ja siihen liiyvään paalu- ja eäisyysasemaan. Eäisyyden arvo on vasemmalle miinusmerkkinen ja oikealle plusmerkkinen kasoaessa linjalla kasvavan paaluluvun suunaan. Näiden ieojen esiys on kohdejärjeselmäriippuvaisa. LN-rivin avulla voidaan laskea koordinaai linjan avulla. Linjan numero on linjan id ai muu unnise. - Kun sekä x- eä y-koordinaain arvo ova iedosossa , käyeään LN-riviä piseen koordinaaien laskemiseksi arvo merkisevä unemaomia koordinaaeja ja aloiusasoa.

10 INRA -pohjaukimusormaai v Sivu 10/20 - XY -koordinaai ova merkiseviä, mikäli ne on määriely. Linja- ja paaluieoa ei käyeä, jos xy-koordinaai unneaan Pääymisapa-unnus (-1) - Osoiaa ukimuksen pääymisavan. Sen käyö on aina pakollisa ja lyheneen ulee olla jokin seuraavisa vaihoehdoisa: - TM Tiivis maakerros - KI Kivi ai lohkare - KL Kivi, lohkare ai kallio - KA Kallio (kalliokairaus) - KK Kallio (koekuoppa) - MS Määräsyvyys - KN Kiilauuminen kivien ai lohkareiden väliin - JA Jakuu oisena kairauksena Näyeessä käyeään pääymisapana MS, jos muua ei ole ilmoieu Pohjaukimuksen pääymissyvyyden ja kallionpinnan esiinymissyvyyden määriely: - Pääymissyvyys on kaikilla ukimusavoilla viimeisen havainorivin syvyys. Pääymisaso saadaan vähenämällä pohjaukimuksen z-arvosa pääymissyvyys. Porakone-, MWD- ja kallionäyekairauksen kallionpinnan esiinymissyvyys on havainnoissa olevan ensimmäisä Ka-riviä edelävän rivin syvyys. Pohjaukimusohjelman yleisiedo unnus (GR) - Tukimusohjelman nimi, päiväys ja suunnielijaiedo. Tämän unnuksen jälkeen voidaan esiää pohjaukimusohjelman arkemma iedo Pohjaukimusohjelman eksirivi unnus (GL). - Teksirivejä voi olla eninään 10 kpl. Syvyydeön aribuuiieo unnus (AT). - Pisekohainen ieo kallionäyekairauksissa, aribuuien nime liieen 3 mukaisesi. Alkukairausiedo -unnus (AL) - Rivi sisälää iedon ukimuksen aloiusavasa. Suosielava aloiusunnisee esiellään aulukossa 2. Tukimuksessa voi olla vain yksi alkukairausrivi. Taulukko 2: Suosielava ukimuksen aloiusava. Lyhenne Selie Sl Suojapuken läpi Lk Lapiokaivuu Ap Avaus porakoneella Ly Lyöy Va Vesialoius Ja jakuu edellisesä kairauksesa (yypillisesi sovelluksen generoima)

11 INRA -pohjaukimusormaai v Sivu 11/20 Ja-aloiusunnisea käyeään yhdiselmäkairauksissa kairausapojen vaihdon yheydessä saman piseen oisen, kolmannen jne. kairauksen aloiuksessa korvaamaan puuuva ai maasossa muulla aloiusavalla merkiy unnus. Näin voidaan ohjaa diagrammien piiro yhdeksi yhenäiseksi diagrammiksi. Huomauukse -unnus (HM) - Tukimusieoihin voidaan liiää syvyyeen liiyviä eksiieoja. Kairaushavainojen seassa voi olla myös huomauuksia. Huomauusrivin sisälö: rivin avain (HM) ja ise huomauus. Huomauuksen syvyyspaikka saadaan edellisen havainnon syvyydesä. Vapaa eksi unnus (TX) - Lisäään vapaaa korkeusriippumaona eksiä yksiäiseen ukimusapaan liiyen. Rivejä voi olla useia, mua niiden sijaini ukimusavan iedoissa ei ole merkisevä. Näin ollen sisään lueu erillise TX-rivi kirjoieaan ulos peräkkäin. Piiloeksi unnus (HT) - Rivikohainen lisäieo, joa ei ulosea diagrammiin Epävirallinen maalaji (EM) - Jos maalaji ei ole Ki, Lo, Po, Ka, Ta, Ma, Ei, Vesi ai ei ole suosielavien maalajien lisalla (esiey liieen 1 aulukossa 8), ulee käyöön oaa havainokohainen EMieorivi (epävirallinen maalaji). EM-ieoriviä käyämällä haluu epävirallinen maalajinimi ai -lyhenne voidaan esim. esiää kommenina ai piirää proiileihin vasaavasi kuin Maalaji-parameri. Tämä liiyy yleensä vanhoihin ukimuksiin. EM unnusen lyheneiden esimerkkejä on esiey liieen 1 aulukossa 9. Vedenpinnan havaino unnus (VH) - Käyeään pohjaveden pinnan havainona missä ahansa kairausapahumassa. Havainnon syvyys saadaan edellisesä kairaushavainnosa. Kallionäyekairauksen iedo unnus (KK) - Anneaan kairauksen suunaiedo ja reikähalkaisija. - Kallionäyekairauksen kulma ilmoieaan aseissa. Suunakulmaa miaaan pohjoissuunnasa myöäpäivään. Pysykulma miaaan vaakaasosa alaspäin. (Perineisen kairauksen pysykulma on siis 90.) Yläkäisen kairauksen (kairaus ylöspäin esim. unnelissa) pysykulma ilmaisaan negaiivisilla kulmilla (pysysuora kairaus ylöspäin on siis -90 ) - Halkaisija ilmoieaan mm:nä ja se arkoiaa näyeen halkaisijaa.

12 INRA -pohjaukimusormaai v Sivu 12/ Tukimusava Taulukoissa 3 ja 4 esieävä ukimusapaunnukse esiellään havainoiedosossa TT-rivillä. Kaikkien ulosen ulee olla ässä järjesyksessä. Havainorivin kaikki arvo on anneava maalajia lukuun oamaa. Mikäli jonkun paramerin arvoa ei iedeä, se on korvaava '-' merkillä. Taulukko 3: Tukimusapaunnukse, osa 1 (kyseisessä ukimusavassa pakollisen kenien ausaväri harmaa) Lyhenne Param.1 Param.2 Param.3 Param.4 Param.5 Param.6 Painokairaus PA /WST Syvyys (m) Kuorma (kn) Puolikierrokse (-) i Maalaji Pisokairaus PI Syvyys (m) Maalaji Lyönikairaus LY Syvyys (m) Kuorma (kn) Lyönni (-) i Maalaji Siipikairaus Syvyys (m) Leikkauslujuus(kN/m 2 ) Häiriy leikk.lujuus Sensiiivisyys Jäännöslujuus SI /VT (kn/m 2 ) (-) (MPa) Heijarikairaus HE /DP Syvyys (m) Lyönni (-) i Maalaji Heijarikairaus Syvyys (m) Lyönni (-) Väänömomeni Maalaji väänömomenilla HK /DP i (Nm) Pukikairaus PT Tärykairaus TR Purisinkairaus PR Purisinkairaus(CPT) CP /CPT Huokospainekairaus(CPTU) CU /CPTU Purisin-heijari kairaus heijarivaihe HP purisinvaihe HP Syvyys (m) Maalaji Syvyys (m) Maalaji Syvyys (m) Kok.vasus (MN/m 2 ) Syvyys (m) Kok.vasus (MN/m 2 ) Syvyys (m) Kok.vasus (MN/m 2 ) Vaippavasus(kN/m 2 ) Vaippavasus(kN/m 2 ) Vaippavasus(kN/m 2 ) Maalaji Kärkivasus Maalaji (MN/m 2 ) Kärkivasus (MN/m 2 ) Huokospaine (kn/m 2 ) Kaikki varsinaise havainorivi alkava syvyyshavainoarvolla. Rivien alussa ei esieä ukimusapalyhenneä. Tieojen sisään luvussa havainno ulkiaan viimeksi anneun TTrivin mukaisesi. Salliu maalajilyhenee riippuva käyeäväsä ohjelmisosa, mua niiden yheydessä suosiellaan vahvasi käyeäväksi GEO-luokiuksen mukaisia maalajilyheneiä ai niiden lisäksi soviuja eriyislyheneiä (ks. liie 1 Maalaji). Maalaji Syvyys (m) Lyönni (-) Väänömomeni Vakio=H Maalaji i (Nm) Syvyys (m) Purisuspaine(MN/m 2 ) Väänömomeni Vakio=P Maalaji (Nm) Porakonekairaus PO Syvyys (m) Aika (s) i Maalaji Lyhenne Param1 Param2 Param3 Param4 Param5 Param6 Param7 Param8 Param9 MWD- syvyys eenemisnop. purisusvoima huuhelupaine vesimenekki väänömomeni pyöriysnopeus isku (0/1) maalaji kairaus (m) (cm/min) (kn) (bar) (l/min) (Nm) (rpm) Vakio=0 MW Vakio=1

13 INRA -pohjaukimusormaai v Sivu 13/20 Taulukko 4: Tukimusapaunnukse, osa 2 (kyseisessä ukimusavassa pakollisen kenien ausaväri harmaa) Lyhenne Param.1 Param.2 Param.3 Param.4 Param.5 Param.6 Pohjaveden miauspuki VP Pinnan korkeusasema Päiväys T Puken yläpään korkeusasema Puken alapään korkeusasema Siiviläosan piuus (m) Miaaja Orsiveden miauspuki VO Vedenpinnan miaus kaivosa VK Huokosvedenpaineen miaus HV Pressomerikoe PS /PMT Painumamiaus PM Koekuoppa KO Kallionäyekair. laajenneu KE Kallionäyekair. videoiu KR Näyeenoo häiriy NO Näyeenoo häiriinymäön NE Laboraorioukimukse / Kallionäyeukimus LB Rakeisuuskäyrä RK Pinnan korkeusasema Pinnan korkeusasema Syvyys (m) Syvyys (m) Korkeusluku Syvyys (m) Alkusyvyys (m) Alkusyvyys (m) Syvyysieo1 (m) Syvyysieo1 (m) Laboraoriolyhenne / Kallionäyearibuuin nimi T Seulamillimeri Päiväys T Päiväys T Paine (kn/m 2 ) Pressomerimoduli (MN/ m 2 ) Päiväys Maalaji Loppusyvyys (m) Loppusyvyys (m) Käyäjän anama näyeen unnus T Käyäjän anama näyeen unnus T Tukimusulos T Läpäisyproseni Puken yläpään korkeusasema Päiväys Muropaine (MN/ m 2 ) Miaaja Kivisyys Näyeen syvyysieo2(m) Näyeen syvyysieo2(m) Yksikkö (esim. kg) Puken alapään korkeusasema Miaaja Lohkareisuus i Maalaji Maalaji Siiviläosan piuus (m) Maksimileveys Miaaja Minimileveys Osassa ukimusapoja paramerien arvoilla on eriyisvaaimuksia ai ennala soviuja käyöarkoiuksia. Tällaisia ova: Painokairaus (PA) - lyönni merkiään miinusmerkkisinä puolikierroksina Heijari-purisin (Purisin-heijari) -kairaus (HP) - käyeään kahdenlaisia havainorivejä riippuen siiä onko kyseessä heijari- vai purisinvaihe Vedenpinnan miaus (VP, VO, VK) - jos korkeusasema ei ole miaavissa (kuiva, ylivuoo, jäässä, ukossa, ese), anneaan korkeuslukemaksi ja syy kirjaaan HM-riville (ks liie 2 s.19).

14 INRA -pohjaukimusormaai v Sivu 14/20 Kallionäyekairaus- laajenneu ( KE ) / Kallionäyekairaus- videoiu (KR) Syvyyde esieään omalla rivillään ja lukuisa kairaukseen liiyvä parameri esieään LB rivillä joka viiaa aina edelliseen alku- ja loppusyvyyeen. - Pisemäisessä havainnossa alku- ja loppusyvyys ova sama. - Peräkkäisen syvyyksien ei arvise kasvaa järjeselmällisesi. - Liuskeisuuden arvona käyeään aina lyhenneä, mua rakonäye ja kivilaji ova vapaia eksejä. - Suunnaun näyeen piuus ulee havainnoisa. - Näyeen piuus kasvaa kairauksen reiän suuna- ja kalevuuskulman osoiamassa suunnassa. Jos lopussa ei ole näyeä, ulee viimeiseksi merkinnäksi esim näyehukka Esimerkki kallionäyekairauksesa alla. Käyeävä aribuui, esimerkki diagrammi ja vasaavuus-aulukko versioiden 1.0 ja 2.0 välillä sekä kivilaji on esiey liieessä 3. Esimerkki: TT KE - JT - - XY KK AT kuna Espoo AT kuvau Kyllä AT liie Kairausrapori.x AT urakoisija Suomen Malmi Oy LB kalliolaau Ma LB kalliolaau Ma3 LB rakoluku 6 LB kakossumma 7 LB Jn 4 LB Jr 3 LB Ja 1 LB RQD 100 LB knesevari punainen LB rakoaye hemaiii LB rakoluku 1 LB kakossumma 4 LB Jn 4 LB Jr 3 LB Ja LB kivilaji Graniii -1 MS Näyeenoo häiriy (NO) ja Näyeenoo häiriinymäön (NE) - näyeeseen voi liiyä laboraorioukimuksia, joiden havainno anneaan LBriveillä Laboraorioukimukse (LB) ja Rakeisuuskäyrä (RK) - liiyvä edellä olevaan näyeeseen.

15 INRA -pohjaukimusormaai v Sivu 15/20 - rivin alussa on 2-kirjaiminen unnus (LB ai RK), joka määrää onko kyseessä laboraorioukimus- vai rakeisuuskäyräarvoja. - unnus aseeaan omalle riville, ei TT-riville. - suosielava laboraoriolyhenee esiellään aulukossa 6 - rivejä voi olla useia kuakin näyeä kohi - kallionäyekairauksessa aribuui esieään LB aribuui ukimusulos Sandardeissa oeaan kanaa ieynlaisen pohjaukimusapojen lyheneisiin. Kansallisessa käyössä lyheneiä on ollu ja on edelleen enemmän kuin sandardissa. Taulukkoon 5 on koou ny iedossa olevien apojen yheys oisiinsa. Taulukossa oleva sandardisa kopioidu lyhenee on kirjau ulevaisuua ajaellen. Versio 2.0 ei asea eseiä sandardin lyheneiden käyölle. Taulukko 5: Tukimusapojen lyhenee sandardin SS-EN mukaan sekä vasinee Suomessa Sandardin Seliys (eng.) Seliys Suomessa käyössä lyhenne oleva ukimusapa unnus CPT Elecric cone peneraion es purisinkairauskoe CP CPTU Piezocone peneraion es purisinkairauskoe CU huokospainemiauksella DMT la dilaomeer es lapadilaomerikoe DP Dynamic probing heijarikairaus HE DPL Dynamic probing, ligh kevy heijarikairaus HE DPM Dynamic probing, medium keskiraskas heijarikairaus HE DPH Dynamic probing, heavy raskas heijarikairaus HE DPSH-A Dynamic probing, heavy Type A superraskas, yypin A heijarikairaus HE DPSH-B Dynamic probing, heavy Type B superraskas, yypin B heijarikairaus HE DP ull displacemen pressuremeer es äyden siirymän pressomeri DT lexible dilaomeer es jousodilaomerikoe VT ield vane es siipikairauskoe SI MPM Ménard pressuremeer es Ménardin pressomeri PBP Prebored pressuremeer es esiporau pressomeri PLT Plae loading es levykuormiuskoe PMT Pressuremeer es pressomerikoe PS RDT Rock dilaomeer es kallion dilaomerikoe SBP Sel boring pressuremeer es iseporaava pressomerikoe SDT Soil dilaomeer es maan dilaomerikoe SPT Sandard peneraion es SPT-kairaus WST Weigh sounding es painokairaus PA pre boring alkukairaus AL saic dynamic peneraion es purisin-heijarikairaus HP disurbed sample häiriinyny näye NO undisurbed sample häiriinymäön näye NE core sampling in rock kallionäyekairaus KL/KN/KV/KE/KR casing pukikairaus PT percussion drilling porakonekairaus PO es pi koekuoppa KO sick driling pisokairaus PI hammer drilling lyönikairaus LY vibraion drilling ärykairaus TR perched groundwaer well orsiveden miauspuki VO groundwaer well pohjaveden miauspuki VP ground waer well pohjaveden miaus kaivosa VK CPT purisinkairaus PR MWD-drilling MWD-kairaus MW

16 INRA -pohjaukimusormaai v Sivu 16/20 Laboraorioukimukse Salliu laboraorioukimusen lyhenee määräyyvä käyeävän ohjelmison mukaan. Taulukko 6 sisälää joiain yleisesi käyeyjä miaussuureia. Taulukko 6: Laboraorioukimuksissa käyeäviä suureia. Lyhenne Seliys Yksikkö Huom w Vesipioisuus % Hu Humuspioisuus % VG Tilavuuspaino kn/m 3 Rs Kiinoiheys /m 3 n Huokoisuus - e Huokosluku - Sr Kylläsysase % D Tiiviysase % Wp Kieriysraja % Wl Juoksuraja % Ip Plasisuusluku - k Vedenläpäisevyys m/s Hc Kapillaarinen nousukorkeus m d10 Tehokas raekoko d10 - U Tasaisuusluku d60:d10 - KIRK Kivinäye rakeisuus - KIRs Kivinäye kiinoiheys /m 3 KIR Kivinäye iroiheys /m 3 KIHu Kivinäye humuspioisuus % KILP Kivinäye lieepioisuus % KIS Kivinäye muooarvo - KILA Kivinäye Los Angeles-luku - KIHA Kivinäye paranneu haurausarvo - KIHI Kivinäye hiouuvuusluku cm 3 KIMP Kivinäye muropinaluku - m1 Moduuliluku normaalisi konsolidoiunu - m2 Moduuliluku, ylikonsolidoiunu - be1 Jänniyseksponeni, normaalisi konsolidoiunu maakerros - be2 Jänniyseksponeni, ylikonsolidoiunu maakerros - cv Konsolidaaiokerroin verikaalinen m 2 /a ch Konsolidaaiokerroin horisonaalinen m 2 /a Hienousluku % sk Leikkauslujuus, kariokoe kpa S Sensiiivisyys - sp Leikkauslujuus, purisuskoe kpa rak Rakeisuus - R Iroiheys (/m 3 ) VG=R*g Rd Kuivaiheys (/m 3 ) Vd Kuivailavuus paino (kn/m 3 ) Vd=Rd*g Dr Suheellinen iiviys - Ph Ph-arvo - So Valliseva jänniys (kn/m 2 ) Sc Konsolidaaio jänniys (kn/m 2 ) Mv Kokoonpurisuvuuskerroin (m 2 /MN) M Kokoonpurisuvuusmoduuli (MN/m 2 ) Cc Kokoonpurisuvuusindeksi - P Poissonin luku - A Huokospaine parameri - B Huokospaine parameri -

17 INRA -pohjaukimusormaai v Sivu 17/20 Lisäyksenä voisi odea eä kiinoiheys unneaan myös ermillä ominaispaino. Tässä yheydessä ei oea kanaa/määriellä varsinaisen kokoonpurisuvuus- ja kolmiaksiaalikokeiden siiroormaaia. Lyhenee yksikäsieisesi määriävä myös laadun, jossa ukimusulos ulee esiää. Laadu on esiey aulukossa 6. Lyheneissä isoilla ja pienillä kirjaimilla on merkiysä. 2.4 Maalaji Maalajilyheneenä suosiellaan käyeäväksi Geoeknisen maalajiluokiuksen (GEO) mukaisia lyheneiä. Isoilla ja pienillä kirjaimilla on merkiysä. Maalaji on voimassa kunnes on anneu uusi maalaji. Suosielava lyhenee esiellään liieessä 1. Versiossa 2.0 on mahdollisa käyää myös sandardin SS-EN ISO mukaisa kansainvälisä maalajiluokiusa. Luokiusa käyeäessä ulee kiinniää eriyisä huomioa siihen, eä GEO luokiuksen mukainen lyhenne Sa (Savi) ja SS-EN ISO :n mukaisen luokiuksen lyhenne Sa (hiekka) eivä mene sekaisin keskenään. ISO - maalajinimiykse eivä kaikila osin vasaa GEO-luokiusa. ISO - ja GEO -maalajien määriely eroava joilain osin. Mainiava ero on kiven ja lohkareen rakeisuusraja, joka ISO:ssa on 200 mm. ISO -nimiykse perusuva maeriaalin rakeisuueen ja sien esim moreeni -nimiys puuuu. SS-EN ISO :n mukaisen luokiuksen käyäminen uleekin aina ilmoiaa ML-ieorivillä. Kansainvälisen luokiuksen perusee esiellään liieessä 1. Jos maalajien nimeämisessä on arvea käyää muia maalajiluokiuksia ai maalajinimiä ulee käyöön oaa havainokohainen EM-ieorivi (epävirallinen maalaji). EM-ieoriviä käyämällä haluu epävirallinen maalajinimi ai -lyhenne voidaan esim. esiää kommenina ai piirää proiileihin vasaavasi kuin Maalaji-parameri.

18 INRA -pohjaukimusormaai v Sivu 18/20 3 Laajennukse, muuokse ja jakokehiys Tehdy lisäykse ja muuokse Inra -ormaain versioon 2.0: Perusiedo ja yleisunnukse: - Lisäy: - Miausjärjeselmä (KJ) - Tiedon omisaja (OM) - Maalajiluokius (ML) - Tukimusorganisaaio (OR) - Syvyydeön aribuuiieo (AT) - Piiloeksi (HT) - Epävirallinen maalaji (EM) - Pääymisapa JA - Aloiusapa Ja - Vino porakonekairaus (KK) - Muueu paramerien nimikeä, yksikköä ai pakollisuua ai lisäy paramereja: - ormaaiiedo (O) - Tukimusapa (TT) - Koordinaaiiedo (XY) - Pääymisapa (-1) - Alkukairausiedo (AL) Tukimusava - Lisäy: - MWD-kairaus (MW) - Yhdiselmäkairaus - Kallionäyekairaus-laajenneu (KE) - Kallionäyekairaus-videoiu (KR) - Sandardien mukaise enlanninkielise ermi ja maalajiluokiukse - Kallionäyeukimus (LB) - Vedenpinnan miaus kaivosa (VK) - Muueu: - Rakeisuuskäyrä (RK) parameri pakolliseksi - Poiseu: - Kallionäyekairaukse KL, KN, KV

19 INRA -pohjaukimusormaai v Sivu 19/20 Tehdy lisäykse ja muuokse Inra -ormaain versioon 2.1: Perusiedo ja yleisunnukse: - Muueu - Kenien pakollisuua (harmaa ausa) ja kuvaeksiä aulukossa 1 - Taulukko 1 alimmasa sarakkeesa vinoporakonekairaus vinokairaukseksi Tukimusava - Lisäy: - Heijarikairaus väänömomenilla (HK) - Muueu - Kenien pakollisuua (harmaa ausa) ja kuvaeksiä aulukoissa 3 ja 4 - Taulukko 3 Heijari-purisin-kairaus Purisin-heijari-kairaukseksi - HP-kairauksen parameriä 4 - MWD-kairauksen paramerejä 8 ja 9 - Taulukko 4 kallionäyekairauksen (KE) loppusyvyyden pakollisuus poiseu - Näyeissä (NO, NE) käyäjän anaman näyeen numero muueu näyeen unnukseksi - LB parameri 2 Tehdy lisäykse ja muuokse Inra -ormaain versioon 2.2: Perusiedo ja yleisunnukse: - Lisäy: - Tarkennukse AT-unnuksen käyöön (s.7, 10 ja liie 3) ja kallionäyekairausesimerkkiin (s. 14) - Yleisimmä näyeenoime (s. 9) - Seliyseksi liieen 2 sivulle 1 - Lisäy - merkkejä vapaaehoisiin keniin TT, AL ja KK riveille esimerkkeihin (sivu 14, liiee 2 ja 3). - Lisäy koordinaai- ja korkeusjärjeselmä-esimerkkejä - Muueu - Hienon hiekan lyhenne hhk:sa hhk:ksi (liie 1 aulukko 8) Tukimusava - Lisäy: - Lisäy vedenpinnan miausen seliyseksiä s.13 ja esimerkkilisausa liie 2 s.19 - Muueu - Pohjaveden pinnankorkeus Pohjaveden miauspukeksi (s.13 aulukko 4) - Korjau s. 12 aulukko 3 CP/CPT ja CU/CPTU kairausen kärkivasuksen yksiköksi MN/M 2 ja korjau liie 2 s. 6 esimerkkilisausa. ormaain jakokehiys, kuen uude ukimusava ai laboraorioukimukse, on ehdoeu hoideavaksi Suomen Geoeknillisen Yhdisyksen (SGY, hp:// kaua. Yheyshenkilönä oimii pohjaukimusoimikunnan puheenjohaja.

20 INRA -pohjaukimusormaai v Sivu 20/20 Lähee Geoekninen maaluokius, Tiedonano 14. Korhonen, K-H., Gardemeiser, R., Tammirinne, M., VTT, Geoekniikan laboraorio, Pohjaukimusmerkinnä, Symbols or ground (sie) invesigaions, SGY 201. Suomen Geoeknillinen Yhdisys ry, Geoeknise laboraorio-ohjee, GLO -85 Suomen Geoeknillinen Yhdisys ry, 1985 sandardi: SS-EN SS-EN ISO SS-ISO :2006 (E)

21 INRA -pohjaukimusormaai v LIITE 1 Sivu 1/2 Nykyisin käyössä oleva maalajien lyhenee perusuva VTT:n geoekniseen maaluokiukseen (iedonano 14, 1974) ja SGY:n julkaisuun (GLO -85, Geoeknise laboraorio-ohjee). Näiä kuvaava aulukko on esiey seuraavassa. Taulukko 8: Suosielava maalajilyhenee. Lyhenne Sr hsr kesr kasr hksr husr Hk hhk kehk kahk srhk sihk huhk Mr SrMr hksrmr HkMr sihkmr srhkmr huhkmr SiMr hksimr husimr Si hsi kesi kasi hksi sasi ljsi Sa lasa lisa ljsa Lj silj salj Tv RTv KTv MTv Mu Hm Seliys Sora Hieno sora Keskirakeinen sora Karkea sora Hiekkainen sora Humuksinen sora Hiekka Hieno hiekka Keskirakeinen hiekka Karkea hiekka Sorainen hiekka Silinen hiekka Humuksinen hiekka Moreeni Soramoreeni Hiekkainen soramoreeni Hiekkamoreeni Silinen hiekkamoreeni Sorainen hiekkamoreeni Humuksinen hiekkamoreeni Silimoreeni Hiekkainen silimoreeni Humuksinen silimoreeni Sili Hieno sili Keskirakeinen sili Karkea sili Hiekkainen sili Savinen sili Liejuinen sili Savi Laiha savi Lihava savi Liejuinen savi Lieju Silinen lieju Savinen lieju Turve Raakaurve Keskinkeraisesi maaunu urve Maaunu urve Mula Humusmaa Suosielavien maalajilyheneiden kalaisesi käyeään myös lyheneiä Ta (äyemaa), Ki (kivi), Lo (lohkare) ja Po (läpiporau kivi ai lohkare) sekä lyhenneä Ka (kallio), kun kairauksessa on kallionpinnan varmisus poraamalla. Samoin voidaan käyää myös merkinää Vesi sekä lyheneiä Ma (määrielemäön maalaji) ja Ei (ei ulosea diagrammiin).

22 INRA -pohjaukimusormaai v LIITE 1 Sivu 2/2 GEO luokiuksen lisäksi unniseaan aulukossa 9 esiey maalajin kalaise lyhenee. Taulukko 9: Esimerkkejä maalajien yheydessä käyeyisä muisa lyheneisä ja epävirallisisa maalajeisa (EM). Tässä yheydessä voi käyää myös vanhempia maalajilyheneiä (esim. h). Lyhenne ILMA RAKO JATE BETO As Murs Se Ks S Seliys Ilma Rako Jäemaa Beoni Asali Murske Sepeli Kevysora Sabiloinnilla käsiely maa Taulukko 10: Maan luokiuksen periaaee sandardin SS-EN ISO mukaan Tunnusen ulkina-avain Maa-aines Päänimike Toinen ai kolmas aineosa Lohkaree Bo bo Kive Co co Sora Gr gr Gr (gr) ja Sa (sa) voidaan jakaa hienoon (), Hiekka Sa sa keski- M (m) ai karkeaan C (c) Sili Si si Savi Cl cl Humus/Orgaaninen Or or Keinoekoinen maa Mg - x Mikä ahansa osien yhdiselmä Maalajin piiro päämaalajin mukaan. Nimikkeiä voi yhdisellä mien vain, ainoasaan päämaalaji kirjoieaan isolla Esimerkkejä: - hiekka (Sa) - hiekkainen sora (sagr) - karkeahiekkainen hieno sora (csagr) - hienosorainen karkea hiekka (grcsa) - silinen hieno hiekka (sisa) - hienosorainen hiekkainen sili (grsasi)(huom! GEO-luokiuksessa Moreenimaalaji) - keskihiekkainen savi (msacl) Raekoon lisämääreiden (), M(m) ja C(c) käyöä suosiellaan vain laboraoriokokeisiin perusuvissa maalaji-nimeämisissä.

23 INRA -pohjaukimusormaai v LIITE 2 Sivu 1/19 Esimerkki O 2 GeoKaira v.5.2 KJ HKI NN OM HK/Geo ML GEO OR RakPa TY TT PA XY AL Si Sa Si Hk srhk KL TY TT SI XY AL MS TY TT TR XY KL O ja KJ rivi ova iedosokohaisia, joen ne on esiey vain keraalleen iedoson alussa. OM ja OR rivi ova vapaaehoisia pisekohaisia ieoja. Tässä esimerkissä ne on anneu ensimmäisesä piseesä, mua seuraavissa niiä ei ole haluu esiää ai ne eivä ole iedossa. Tässä apauksessa myös pisekohainen ML-ieo on vapaaehoinen, koska on käyey oleusarvona olevaa GEO-maalajiluokiusa

24 INRA -pohjaukimusormaai v LIITE 2 Sivu 2/19 Esimerkki alkukairauksesa TY TT PA XY AL Si Sa Si Hk srhk KL

25 INRA -pohjaukimusormaai v LIITE 2 Sivu 3/19 Esimerkki painokairauksesa TY TT PA XY Hm Sa Hk Hk Sa Hk srhk KL

26 INRA -pohjaukimusormaai v LIITE 2 Sivu 4/19 Esimerkki heijarikairauksesa TY TT HE XY TM

27 INRA -pohjaukimusormaai v LIITE 2 Sivu 5/19 Esimerkki siipikairauksesa TY TT SI XY AL MS

28 INRA -pohjaukimusormaai v LIITE 2 Sivu 6/19 Esimerkki huokospainekairauksesa (CPTU) TY TT CU XY MS

29 INRA -pohjaukimusormaai v LIITE 2 Sivu 7/19 Esimerkki purisinheijarikairauksesa TY TT HP XY P Hm P sihk P P P P P P P P P P P P P P P P Sa P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P srhk H H H H H H H H H H H H H H H -1 KL

30 INRA -pohjaukimusormaai v LIITE 2 Sivu 8/19 Esimerkki ärykairauksesa TY TT TR XY KL

31 INRA -pohjaukimusormaai v LIITE 2 Sivu 9/19 Esimerkki pukikairauksesa TY TT PT XY EM vh/ 1.80 EM hkhki/ 3.00 EM hkh/ 4.50 srhk 4.80 EM hkh/ 5.00 EM kisrhk/ 5.50 EM kisrhk/ 6.50 EM kisrhk/ 7.00 EM kisrhk/ 7.60 EM kisrhk/ 8.00 srhk 9.00 EM srhhk/ EM srhhk/ srhk srhk Ki srhk srhk srhk Ka -1 KA

32 INRA -pohjaukimusormaai v LIITE 2 Sivu 10/19 Esimerkki porakonekairauksesa TY TT PO XY srhk Sa Hk Ki Hk Ka HM ehy ko -1 KA

33 INRA -pohjaukimusormaai v LIITE 2 Sivu 11/19 Esimerkki piso- ai lyönikairauksesa TY TT PI XY Vesi 7.35 Lj Hk Ki Sr -1 KI

34 INRA -pohjaukimusormaai v LIITE 2 Sivu 12/19 Esimerkki koekuopasa TY TT KO XY HM rak.jae EM jae 1.50 Hk 2.80 srhk srhk Hk SiMr -1 MS

35 INRA -pohjaukimusormaai v LIITE 2 Sivu 13/19 Esimerkki MWD-porauksesa TY TT MW XY AL srhk Ki Hk Ka KA

36 INRA -pohjaukimusormaai v LIITE 2 Sivu 14/19 Esimerkki häiriysä näyeesä TY TT NO XY Lj LB w LB Lj LB w LB Lj LB w LB Lj LB w LB Lj LB w LB silj LB w 95.5 LB sasi LB w 96.0 LB sasi LB w 93.0 LB sasi LB w 84.0 LB sasi LB w 71.5 LB Hk LB w MS

37 INRA -pohjaukimusormaai v LIITE 2 Sivu 15/19 Esimerkki häiriinymäömäsä näyeesä TY TT NE XY silj LB w LB 90.0 LB VG 13.5 LB sk 5.0 LB S Lj LB w LB LB VG 13.1 LB sk 1.0 LB S Lj LB w LB LB VG 12.9 LB sk 16.0 LB S Lj LB w LB LB VG 12.7 LB sk 9.0 LB S Lj LB w LB LB VG 13.7 LB sk 23.0 LB S sasi LB w 92.0 LB 85.0 LB VG 14.5 LB sk 16.0 LB S sasi LB w 90.5 LB 85.0 LB VG 14.4 LB sk 11.0 LB S sasi LB w 88.0 LB 85.0 LB VG 15.0 LB sk 19.0 LB S sasi LB w 79.0 LB 85.0 LB VG 14.4 LB sk 13.0 LB S sasi LB w 77.0 LB 80.0 LB VG 15.6 LB sk 17.0 LB S MS

38 INRA -pohjaukimusormaai v LIITE 2 Sivu 16/19 Esimerkki rakeisuuskäyräsä TY TT NO XY /1 0.8 srhk LB w 2.6 % RK RK RK RK RK RK RK RK RK RK RK RK RK RK /2 1.3 HkMr LB w 7.1 % RK RK RK RK RK RK RK RK RK RK RK RK RK RK MS

39 INRA -pohjaukimusormaai v LIITE 2 Sivu 17/19 Esimerkki yhdiselmäkairauksesa TY TT PO XY Ta HM as srhk HM kiviä Ki Hk Ki srhk Ki srhk -1 JA TT HP XY AL 7.50 Ja P Hk P P P P P P P P P P P srhk P P P P P P P P P P P P H H H H H H -1 JA TT PO XY AL Ja srhk Ki srhk Ki srhk Ka HM ehy kova -1 KA

40 INRA -pohjaukimusormaai v LIITE 2 Sivu 18/19 Esimerkki orsivesipukesa TY TT VO XY O MS Esimerkki pohjaveden miauksesa kaivosa TY TT VK XY MS

41 INRA -pohjaukimusormaai v LIITE 2 Sivu 19/19 Esimerkki pohjavesipukesa TY TT VP XY P MS TY TT VP XY P HM ese HM jäässä HM ylivuoo -1 MS HM ylivuoo riville voi haluessaan kirjaa myös ylivuooason eli puken yläpään ason, esim: HM ylivuoo asola ai HM ylivuoo +2.69

42 INRA -pohjaukimusormaai v LIITE 3 Sivu 1/3 Esimerkki kallionäyekairauksesa. Diagrammiin piirreään käyäjän valisema aribuui. Esimerkkidiagrammissa on esiey kalliolaau, kivilaji, näyehukka, Q' ja vesimenekki. TY TT KE SK - - XY SK-02 KK PK salosi LB kalliolaau RiIII LB kalliolaau Ma LB kalliolaau RiIII LB kalliolaau Ma LB kalliolaau RiIII LB kalliolaau RiIV LB kalliolaau RiIII LB kalliolaau Ma LB kalliolaau RiIV LB kalliolaau RiIII LB kalliolaau RiIV LB raekoko 5-50 LB liuskeisuus M0 LB paamineraali Ms. Kv. Kl LB rakoaye hema, klo LB rakokulma 30-45, LB rakoluku 10 LB kakossumma 10 LB Jn 15 LB Jr 1.5 LB Ja 2 LB RQD LB rakoluku 30 LB kakossumma 30 LB Jn 15 LB Jr 1.5 LB Ja 2 LB RQD LB rakoluku 30 LB kakossumma 30 LB Jn 15 LB Jr 1.5 LB Ja 2 LB RQD LB rakoluku 7 LB kakossumma 10 LB Jn 6 LB Jr 1.5 LB Ja 2 LB RQD LB kivilaji Maapeie LB kivilaji Graniii LB rapauuneisuus Rp LB rapauuneisuus Rp LB rapauuneisuus Rp LB rapauuneisuus Rp LB rapauuneisuus Rp LB rapauuneisuus Rp LB rapauuneisuus Rp LB rapauuneisuus Rp LB rapauuneisuus Rp LB rapauuneisuus Rp LB rapauuneisuus Rp LB rapauuneisuus Rp3-1 MS

SGY 204. Infra pohjatutkimusformaatti versio 2.1b

SGY 204. Infra pohjatutkimusformaatti versio 2.1b SGY 204 Inra pohjaukimusormaai versio 2.1b Helsinki 2011 INRA -pohjaukimusormaai v2.1b 21.12.2011 Sivu 2/19 Versiohisoria Versio Pvm Sisälö Dra A1-A3 23.09.2003-14.11.2003 Tekla ormaain rakeneen mukaise

Lisätiedot

Osa 2 Infra pohjatutkimusformaatti versio 1.0

Osa 2 Infra pohjatutkimusformaatti versio 1.0 Osa 2 Infra pohjatutkimusformaatti versio 1.0 VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA ESPOO 2003 Osa 2 - INFRA -pohjatutkimusformaatti v1.0 Sivu 2/21 Versiohistoria Versio Pvm Sisältö Draft A1-A3 23.09.2003-14.11.2003

Lisätiedot

Maa-ainesmuodostuma. !. GM200 -kairaus. !. GM50 -kairaus !. KP2 LIITE

Maa-ainesmuodostuma. !. GM200 -kairaus. !. GM50 -kairaus !. KP2 LIITE 526000 527000 528000 LIITE 529000!. AP9 ALAPITKÄ Tutkimuspistekartta!. GM200 -kairaus 7009000!. AP8!. KP_10!. GM50 -kairaus Pohjaveden havaintoputki Maatutkaluotauslinja 7009000 Painovoimamittauslinja

Lisätiedot

KOMISSION VALMISTELUASIAKIRJA

KOMISSION VALMISTELUASIAKIRJA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 23. oukokuua 2007 (24.05) (OR. en) Toimielinen välinen asia: 2006/0039 (CNS) 9851/07 ADD 2 N 239 RESPR 5 CADREN 32 LISÄYS 2 I/A KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Läheäjä:

Lisätiedot

XII RADIOAKTIIVISUUSMITTAUSTEN TILASTOMATEMATIIKKAA

XII RADIOAKTIIVISUUSMITTAUSTEN TILASTOMATEMATIIKKAA II ADIOAKTIIVISUUSMITTAUSTEN TILASTOMATEMATIIKKAA Laskenaaajuus akiivisuus Määrieäessä radioakiivisen näyeen akiivisuua (A) uloksena saadaan käyeyn miausyseemin anama laskenaaajuus (). = [II.I] jossa =

Lisätiedot

2:154. lak.yht. lak.yht. lak.yht. 2:156 2:156 6-9901-0 2:156. lak.yht. 2:155. 35 dba. sr-1. No330. YY/s-1. Työväentalo 8-9903-0. No30. sr-2.

2:154. lak.yht. lak.yht. lak.yht. 2:156 2:156 6-9901-0 2:156. lak.yht. 2:155. 35 dba. sr-1. No330. YY/s-1. Työväentalo 8-9903-0. No30. sr-2. 00 lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. ras.m ras.m lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. 0 0 No No No0 No0 0:::M0 0:::M0 0:::M0 0:::M0 0:::M0 0::0:M0 0:::M0 0:::M0 0:::M 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Lisätiedot

ETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET

ETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET TRAN TyL:n MUKASN AKUUTUKSN RTYSPRUSTT Tässä peruseessa kaikki suuree koskea eraa, ellei oisin ole määriely. Tässä peruseessa käyey lyhenee: LL Lyhyaikaisissa yösuheissa oleien yönekijäin eläkelaki TaL

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS. Ilma vesilämpöpumppujärjestelmän sisäyksikkö ja lisävarusteet RECAIR OY EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1

KÄYTTÖOPAS. Ilma vesilämpöpumppujärjestelmän sisäyksikkö ja lisävarusteet RECAIR OY EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1 EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1 EKHBRD011ADY1 EKHBRD014ADY1 EKHBRD016ADY1 KÄYÖOPAS Ilma vesilämpöpumppujärjeselmän sisäyksikkö ja lisävarusee EKHBRD011ADV1+Y1 EKHBRD014ADV1+Y1 EKHBRD016ADV1+Y1

Lisätiedot

BETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 2009) Betonipäivät 2010

BETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 2009) Betonipäivät 2010 DIPLOMITYÖ: BETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 29) Beonipäivä 21 DIPLOMITYÖ prosessina Aie: yön eeäjän aloieesa Selviykse beonin, eräksen ja puun osala oli jo ey/käynnissä

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS. -järjestelmän sisäyksikkö HXHD125A8V1B

KÄYTTÖOPAS. -järjestelmän sisäyksikkö HXHD125A8V1B KÄYÖOPAS -järjeselmän sisäyksikkö SISÄLÖ 1. Määrielmä... 1 1.1. Merkkien ja varoiusen arkoiukse... 1 1.2. Käyeyjen ermien merkiys... 1 2. Yleise varooime... 2 3. Johdano... 2 3.1. Yleisä... 2 3.2. ämän

Lisätiedot

1 Excel-sovelluksen ohje

1 Excel-sovelluksen ohje 1 (11) 1 Excel-sovelluksen ohje Seuraavassa kuvaaan jakeluverkonhalijan kohuullisen konrolloiavien operaiivisen kusannusen (SKOPEX 1 ) arvioimiseen arkoieun Excel-sovelluksen oimina, mukaan lukien sovelluksen

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus

KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.2.205 COM(205) 4 final KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan nojalla laadiu keromus FI FI KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan

Lisätiedot

2. Taloudessa käytettyjä yksinkertaisia ennustemalleja. ja tarkasteltavaa muuttujan arvoa hetkellä t kirjaimella y t

2. Taloudessa käytettyjä yksinkertaisia ennustemalleja. ja tarkasteltavaa muuttujan arvoa hetkellä t kirjaimella y t Tilasollinen ennusaminen Seppo Pynnönen Tilasoieeen professori, Meneelmäieeiden laios, Vaasan yliopiso. Tausaa Tulevaisuuden ennusaminen on ehkä yksi luoneenomaisimpia piireiä ihmiselle. On ilmeisesi aina

Lisätiedot

12. ARKISIA SOVELLUKSIA

12. ARKISIA SOVELLUKSIA MAA. Arkiia ovellukia. ARKISIA SOVELLUKSIA Oleeaan, eä kappale liikkuu ykiuloeia raaa, eimerkiki -akelia pikin. Kappaleen nopeuden vekoriluonne riiää oaa vauhdin eumerkin avulla huomioon, ja on ehkä arkoiukenmukaiina

Lisätiedot

DVC. VARIZON Piennopeuslaite säädettävällä hajotuskuviolla. Pikavalintataulukko

DVC. VARIZON Piennopeuslaite säädettävällä hajotuskuviolla. Pikavalintataulukko VARIZON Piennoeuslaie säädeävällä hajouskuviolla Lyhyesi Säädeävä hajouskuvio ja lähivyöhyke Soii kaikenyyisiin iloihin Miausyhde Helosi uhdiseava Peiey ruuviliiännä Eri värivaihoehoja Pikavalinaaulukko

Lisätiedot

Mittaus- ja säätölaitteet IRIS, IRIS-S ja IRIS-M

Mittaus- ja säätölaitteet IRIS, IRIS-S ja IRIS-M Miaus- ja sääölaiee IRIS, IRIS-S ja IRIS-M KANSIO 4 VÄLI ESITE Lapinleimu Miaus- ja sääölaiee IRIS, IRIS-S ja IRIS-M IRIS, IRIS-S Rakenne IRIS muodosuu runko-osasa, sääösäleisä, sääömuerisa ai sääökahvasa

Lisätiedot

YMPJåoSTÖ 2?.5.14 J Ub,

YMPJåoSTÖ 2?.5.14 J Ub, YMPJåoSTÖ 2?.5.14 J Ub, ),II1 1 SATAMA ILMOITTAMIE YMPÄRISTÖ- SUOJELU TIETOJÄRJESTELMÄÄ JA SATAMA JÄTEHUOLTOSUUITELMA ranomaisen yheysiedo Merkiy ympärisönsuojelun ieojärjeselmään A. SATAMA TOIMITAA VALVOVA

Lisätiedot

Soundings Editor Käyttöohje Vianova Systems Finland Oy Versio 3.1.0 (18) 15.8.2014

Soundings Editor Käyttöohje Vianova Systems Finland Oy Versio 3.1.0 (18) 15.8.2014 Soundings Editor Käyttöohje Vianova Systems Finland Oy Versio 3.1.0 (18) 15.8.2014 2(36) SISÄLLYSLUETTELO 1.... 3 2. Aloitus... 3 2.1. Aloitus... 3 2.2. Sisäänkirjautuminen... 3 2.3. Käyttöliittymän peruselementit...

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Communiy Ld Yriyksen arvonmääriys 1. Yriyksen ase- eli subsanssiarvo Arvioidaan yriyksen aseen vasaavaa puolella olevan omaisuuden käypäarvo, josa

Lisätiedot

Rakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto ralf.lindberg@tut.fi

Rakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto ralf.lindberg@tut.fi Rakennusosien rakennusfysikaalinen oimina Ralf Lindber Professori, Tampereen eknillinen yliopiso ralf.lindber@u.fi Rakenneosien rakennusfysikaalisen oiminnan ymmärämiseksi on välämäönä piirää kolme eri

Lisätiedot

Sopimuksenteon dynamiikka: johdanto ja haitallinen valikoituminen

Sopimuksenteon dynamiikka: johdanto ja haitallinen valikoituminen Soimukseneon dynamiikka: johdano ja haiallinen valikoiuminen Ma-2.442 Oimoinioin seminaari Elise Kolola 8.4.2008 S yseemianalyysin Laboraorio Esielmä 4 Elise Kolola Oimoinioin seminaari - Kevä 2008 Esiyksen

Lisätiedot

Teknistä tietoa TARRANAUHOISTA

Teknistä tietoa TARRANAUHOISTA Teknisä ieoa TARRANAUHOISTA P-ouch-arraeipi näkyvä ja kesävä Broherin laminoidu P-ouch-arraeipi on suunnielu ammaimaiseen arraulosukseen oimisoissa, ehaissa ja koona. Runsaasa arraeippivalikoimasa löydä

Lisätiedot

EFG 213-320. Käyttöohjeet 09.09 - 03.13. EFG 213 EFG 215 EFG 216k EFG 216 EFG 218k EFG 218 EFG 220 EFG 316k EFG 316 EFG 318k EFG 318 EFG 320

EFG 213-320. Käyttöohjeet 09.09 - 03.13. EFG 213 EFG 215 EFG 216k EFG 216 EFG 218k EFG 218 EFG 220 EFG 316k EFG 316 EFG 318k EFG 318 EFG 320 EFG 213-320 09.09 - Käyöohjee 51151911 03.13 s EFG 213 EFG 215 EFG 216k EFG 216 EFG 218k EFG 218 EFG 220 EFG 316k EFG 316 EFG 318k EFG 318 EFG 320 Vaaimusenmukaisuusvakuuus Jungheinrich AG, Am Sadrand

Lisätiedot

Tekes tänään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohtaja, Tekes Fortune seminaari 21.8.2013

Tekes tänään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohtaja, Tekes Fortune seminaari 21.8.2013 Tekes änään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohaja, Tekes Forune seminaari 21.8.2013 Rahoiamme sellaisen innovaaioiden kehiämisä, joka ähäävä kasvun ja uuden liikeoiminnan luomiseen Yriysen kehiysprojeki

Lisätiedot

RIL 256-2010 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry

RIL 256-2010 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Suomen Rakennusinsinöörien Liio RIL ry Julkisen hankinojen kehiämismalli Tuoavuuden paranaminen TUKEFIN-meneelmällä 2 RIL 256-2010 RILin julkaisuilla on oma koisivu, joka löyyy osoieesa www.ril.fi Kirjakauppa

Lisätiedot

Finavian ympäristötyö 2006: Vesipäästöjen hallintaa ja tehokkaita prosesseja

Finavian ympäristötyö 2006: Vesipäästöjen hallintaa ja tehokkaita prosesseja 9 Y M P Ä R I S T Ö K A T S A U S 2006 2 Finavian ympärisöyö 2006: Vesipääsöjen hallinaa ja ehokkaia prosesseja Jääneson aiheuama kuormius aseiain hallinaan Finavia vasaa maahuolinayriysen jäänesoon käyämän

Lisätiedot

Notor Upotettava. 6 www.fagerhult.fi

Notor Upotettava. 6 www.fagerhult.fi Upoeavan Noor-valaisimen avulla kaoon voidaan luoda joko huomaamaomia ai ehokkaan huomioa herääviä ja yhenäisiä valaisinjonoja ilman minkäänlaisia varjosuksia. Pienesä koosaan huolimaa Noor arjoaa hyvin

Lisätiedot

Espoon kaupungin maaperätiedot mallintamisessa. Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja 13.3.

Espoon kaupungin maaperätiedot mallintamisessa. Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja 13.3. Espoon kaupungin maaperätiedot mallintamisessa Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja..0 Espoon kaupunki Tekninen keskus Geotekniikkayksikkö Rakennettavuusluok

Lisätiedot

Koulutoimen henkilöstörakenne

Koulutoimen henkilöstörakenne Koulutoimen henkilöstörakenne 11.11.2016 Virka/toimi Toimen/viran nimike Toimisto V 1 koulutusjohtaja T 2 toimistosihteeri T 3 toimistosihteeri V0033 4 koulukuraattori T 5 koulupsykologi Yhtenäiskoulu,

Lisätiedot

F E . 1. a!? # % b &., @ $ c + ± = e < > [ \ ] ^ g λ Ø ø φ " 1 / 2 h Á á É. j À à È è Ì ì Ò k ò ù Ä ä Ë ë Ï. o à ã Ñ ñ Õ õ F` = 6mm = 9/12mm = 19mm

F E . 1. a!? # % b &., @ $ c + ± = e < > [ \ ] ^ g λ Ø ø φ  1 / 2 h Á á É. j À à È è Ì ì Ò k ò ù Ä ä Ë ë Ï. o à ã Ñ ñ Õ õ F` = 6mm = 9/12mm = 19mm : A ➎ C ➎ B D = 6mm = 9/12mm = a!? # % b &., @ $ c + ± = d * / : ; ( ) e < > [ \ ] ^ f { } ~ µ ß Ω g λ Ø ø φ " 1 / 2 h Á á É i é Í í Ó ó Ú ú j À à È è Ì ì Ò k ò ù Ä ä Ë ë Ï l ï Ö ö Ü ü ÿ  m â Ê ê î ô

Lisätiedot

Tuotannon suhdannekuvaajan menetelmäkuvaus

Tuotannon suhdannekuvaajan menetelmäkuvaus 1(15) Tuoannon suhdannekuvaajan meneelmäkuvaus Luku 1 Luku 2 Luku 3 Luku 4 Tuoannon suhdannekuvaajan yleiskuvaus Tuoannon suhdannekuvaajan julkaisuaikaaulu, revisoinikäyännö ja jakelu Tuoannon suhdannekuvaajan

Lisätiedot

Toistoleuanvedon kilpailusäännöt

Toistoleuanvedon kilpailusäännöt 1.0 Yleisä Toisoleuanvedossa kilpailija suoriaa häjaksoisesi mahdollisimman mona leuanveoa omalla kehonpainollaan. Kilpailijalla on käössään ksi kilpailusuorius sekä asauloksen sauessa mahdollise uusinakierrokse

Lisätiedot

Y m p ä r i s t ö k a t s a u s

Y m p ä r i s t ö k a t s a u s Y m p ä r i s ö k a s a u s 2007 Finavia ja ympärisö vuonna 2007 Ympärisölupia vireillä ympäri maaa Vuonna 2007 Länsi-Suomen ympärisölupaviraso anoi pääöksen ympärisönsuojelulain mukaisesa luvasa Tampere-

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E23641. Tampere 18.5.2010

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E23641. Tampere 18.5.2010 MÄNÄ-VLPPULAN KAUPUNK Musalahden asemakaava Liikenneselviys yö: E ampere 8..00 ARX Ympärisö Oy PL 0 ampere Puhelin 00 000 elefax 00 00 www.airix.fi oimiso: urku, ampere, Espoo ja Oulu Mänä-Vilppulan kaupunki,

Lisätiedot

Lyhyiden ja pitkien korkojen tilastollinen vaihtelu

Lyhyiden ja pitkien korkojen tilastollinen vaihtelu Lyhyiden ja pikien korkojen ilasollinen vaihelu Tomi Pekka Juhani Marikainen Joensuun Yliopiso Maemaais-luonnonieeellinen iedekuna / Tieojenkäsielyieeen ja ilasoieeen laios / Tilasoiede Pro Gradu -ukielma

Lisätiedot

DFG/TFG 316-435 DFG 316 DFG 320 DFG 425 DFG 430 DFG 435 TFG 316 TFG 320 TFG 425 TFG 430 TFG 435. Käyttöohjeet 11.09 - 09.13

DFG/TFG 316-435 DFG 316 DFG 320 DFG 425 DFG 430 DFG 435 TFG 316 TFG 320 TFG 425 TFG 430 TFG 435. Käyttöohjeet 11.09 - 09.13 DFG/TFG 316-435 11.09 - Käyöohjee 51167634 09.13 s DFG 316 DFG 320 DFG 425 DFG 430 DFG 435 TFG 316 TFG 320 TFG 425 TFG 430 TFG 435 Vaaimusenmukaisuusvakuuus Jungheinrich AG, Am Sadrand 35, D-22047 Hamburg

Lisätiedot

a) Esitä piirtämällä oheisen kaksoissymmetrisen ulokepalkkina toimivan kotelopalkin kaksi täysin erityyppistä plastista rajatilamekanismia (2p).

a) Esitä piirtämällä oheisen kaksoissymmetrisen ulokepalkkina toimivan kotelopalkin kaksi täysin erityyppistä plastista rajatilamekanismia (2p). LUT / Teräsrakenee/Timo Björk BK80A30: Teräsrakenee II: 9.9.016 Oheismaeriaalin käyö EI salliua, laskimen käyö on salliua, lausekkeia ehäväosion lopussa Vasaukse laadiaan ehäväpaperille, joka palaueava,

Lisätiedot

NOVAPOINT Soundings Editor

NOVAPOINT Soundings Editor NOVAPOINT Soundings Editor CivilPoint Oy 1/2018 2(39) MATERIAALIN TEKIJÄNOIKEUDET, CIVILPOINT OY Civilpoint tarjoaa koulutuksia käyttämällä omia koulutusaineistojaan ja menetelmiään. Kaikki oikeudet koulutusaineistoihin

Lisätiedot

SGY 203. Infra pohjatutkimusformaatti versio 2.0

SGY 203. Infra pohjatutkimusformaatti versio 2.0 SGY 203 Inra pohjaukimusormaai versio 2.0 Helsinki 2009 INRA -pohjaukimusormaai v2.0 Sivu 2/19 Versiohisoria Versio Pvm Sisälö Dra A1-A3 23.09.2003-14.11.2003 Tekla ormaain rakeneen mukaise yöversio. Dra

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 2/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 2/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muisio 2/15 20.8.15 IKÄIHMISTEN PALVELUJEN RYHMÄ Aika 20.8.2015 klo 9-11.30 Paikka Läsnä Kokkolan kaupunginalo, kokoushuone Minerva Maija Juola, pj, Kokkola Vuokko

Lisätiedot

Dynaaminen optimointi ja ehdollisten vaateiden menetelmä

Dynaaminen optimointi ja ehdollisten vaateiden menetelmä Dynaaminen opimoini ja ehdollisen vaaeiden meneelmä Meneelmien keskinäinen yheys S yseemianalyysin Laboraorio Esielmä 10 - Peni Säynäjoki Opimoiniopin seminaari - Syksy 2000 / 1 Meneelmien yhäläisyyksiä

Lisätiedot

3. Nostovyöt ja päällysteraksit. - Nostovyöt - Päällysteraksit - Kulmasuojat

3. Nostovyöt ja päällysteraksit. - Nostovyöt - Päällysteraksit - Kulmasuojat 3. Nosovyö ja päällyseraksi - Nosovyö - Päällyseraksi - Kulmasuoja Nosovyö Silmukkanosovyö Rakenne: Kavenneu, vahviseu silmuka. Maeriaali: 100 % polyeser Varmuuskerroin: 7:1 Piuude: 1, 2, 3, 4, 5, 6, 8,

Lisätiedot

2.4.2012. Ennen opiskelua OHJAUSTOIMINTA TALOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASSA

2.4.2012. Ennen opiskelua OHJAUSTOIMINTA TALOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUSTOIMINTA TALOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammaikorkeakoulun pedagogisen sraegian mukaan ohuksen avoieena on edisää opiskelijoiden siouumisa opiskeluunsa, ukea heidän yksilöllisiä uravalinoan

Lisätiedot

FDPa. Rei itetty seinään asennettava poistoilmalaite

FDPa. Rei itetty seinään asennettava poistoilmalaite Rei iey seinään asenneava poisoilmalaie Lyhyesi Säädeävä Kiineä miausyhde Suuri poisoehokkuus Helposi puhdiseava Eri värivaihoehoja Pikavalinaaulukko I L M A V I R T A Ä Ä N I T A S O l/s Koko db(a) db(a)

Lisätiedot

b) Esitä kilpaileva myötöviivamekanismi a-kohdassa esittämällesi mekanismille ja vertaile näillä mekanismeilla määritettyjä kuormitettavuuksia (2p)

b) Esitä kilpaileva myötöviivamekanismi a-kohdassa esittämällesi mekanismille ja vertaile näillä mekanismeilla määritettyjä kuormitettavuuksia (2p) LUT / Teräsrakenee/Timo Björk BK80A30: Teräsrakenee II:.5.016 Oheismaeriaalin käyö EI salliua, laskimen käyö on salliua, lausekkeia ehäväosion lopussa Vasaukse laadiaan ehäväpaperille, joka palaueava,

Lisätiedot

OSALLISTUJAT Eerola Aila puheenjohtaja Päätöksentekijät Eerola Anja varapuheenjohtaja. Muut osallistujat Hirvonen Pasi kaupunginhallituksen edustaja

OSALLISTUJAT Eerola Aila puheenjohtaja Päätöksentekijät Eerola Anja varapuheenjohtaja. Muut osallistujat Hirvonen Pasi kaupunginhallituksen edustaja -1, SOTELA 24.9.2014 17:30 OSALLISTUJAT Eerola Aila puheenjohaja Pääöksenekijä Eerola Anja arapuheenjohaja Hakala Kirsi jäsen Hokkanen Riso Holmroos Anna Kujamäki Kari Leskinen Pirkko Nuora Irma Pakarinen

Lisätiedot

Kuntaeläkkeiden rahoitus ja kunnalliset palvelut

Kuntaeläkkeiden rahoitus ja kunnalliset palvelut Kunaeläkkeiden rahoius ja kunnallise palvelu I LA Rapori LA Repors 30.1.2013 No 4 Kunaeläkkeiden rahoius ja kunnallise palvelu Jukka Lassila * Niku Määänen ** armo Valkonen *** * LA linkeinoelämän ukimuslaios,

Lisätiedot

Laskelmia verotuksen painopisteen muuttamisen vaikutuksista dynaamisessa yleisen tasapainon mallissa

Laskelmia verotuksen painopisteen muuttamisen vaikutuksista dynaamisessa yleisen tasapainon mallissa Laskelmia verouksen painopiseen muuamisen vaikuuksisa dynaamisessa yleisen asapainon mallissa Juha Kilponen ja Jouko Vilmunen TTässä arikkelissa esieään laskelmia siiä, mien verouksen painopiseen siiräminen

Lisätiedot

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S< 1(0 1 4 1 1 4 UiH 0 0 0 1 S< A S I A N A J O T O I M I S T O O S S I G U S T A F S S O N P L 2 9, Ra u h a n k a t u 2 0, 1 5 1 1 1 L a h t i P u h e l i n 0 3 / 7 8 1 8 9 6 0, G S M 0 5 0 0 / 8 4 0 5

Lisätiedot

Kuljetuskanavat. Lindab 1. Yleistä tietoa ja teoriaa 2. Safe 3. Äänenvaimentimet 4. Säätöpellit ja mittalaitteet 5. Fire dampers & Smoke evaquations

Kuljetuskanavat. Lindab 1. Yleistä tietoa ja teoriaa 2. Safe 3. Äänenvaimentimet 4. Säätöpellit ja mittalaitteet 5. Fire dampers & Smoke evaquations Kujeuskanava Lindab Yeisä ieoa ja eoriaa Safe Äänenvaienie Sääöpei ja iaaiee Fire dapers & Soke evaquaions veniii Kaojärjeseä Muu pyöreä uoee Kujeuskanava 0 Suorakaide Fexibe ducing Erisys Duc access Sar

Lisätiedot

Asennus- ja hoito-ohje

Asennus- ja hoito-ohje FI Asennus- ja hoio-ohje V15/V20/V30/V30-3P/V40/V60-3P H15/H20/H30/H30-3P/H60 Gullberg & Jansson AB Smälaregaan 6 SE - 263 39 Höganäs Tel: +46 (0) 42 34 05 90 Fax: +46 (0) 42 34 02 10 E-mail: info@gullbergjansson.se

Lisätiedot

käsitteitä Asiakirjaselvitys Vaatimuksenmukaisuustodistus/-vakuus Saateasiakirja Luomun merkinnät

käsitteitä Asiakirjaselvitys Vaatimuksenmukaisuustodistus/-vakuus Saateasiakirja Luomun merkinnät n u m o a u L akirj i as a j a a i p p u a k s i ä ö i i h Vä aikei amm käsieiä Asiakirjaselviys Vaaimuksenmukaisuusodisus/-vakuus Saaeasiakirja Luomun merkinnä Asiakirjaselviys Pakollinen asiakirja Tällä

Lisätiedot

PUTKIKAKSOISNIPPA MUSTA

PUTKIKAKSOISNIPPA MUSTA Takorauta Tuote LVI-numero Pikakoodi 0753007 RU33 KESKIRASKAS KESKIRASKAS KESKIRASKAS KESKIRASKAS KESKIRASKAS KESKIRASKAS KESKIRASKAS KESKIRASKAS DN 65 KESKIRASKAS 0 KESKIRASKAS 0 KESKIRASKAS SK/UK SK/UK

Lisätiedot

Pohjatutkimusmerkinnät Symbols for ground (site) investigations

Pohjatutkimusmerkinnät Symbols for ground (site) investigations SGY 201 pohjatutkimusmerkinnät 1 Pohjatutkimusmerkinnät Symbols for ground (site) investigations SGY 201 Tammikuu 2005 Korvaa SGY 201/1993 A KARTOILLA Symbols for ground investigations on maps KAIRAUKSET

Lisätiedot

Aluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava

Aluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava kk mk mv se jl ma ge pv nat luo un kp me va sv rr rr A AA C P TP T TT T/kem V R RA RM L LM LL LS E ET EN EJ EO EK EP S SL SM SR M MT MU MY W c ca km at p t t/ kem mo vt/kt/st vt/kt st yt tv /k /v ab/12

Lisätiedot

I L M A I L U L A I T O S

I L M A I L U L A I T O S I L M A I L U L A I T O S 2005 Ympärisökasaus Lenoasemien ympärisölupahankkee sekä ympärisövaikuusen ja -vahinkoriskien selviäminen hallisiva Ilmailulaioksen ympärisöyöä koimaassa. Kansainvälisillä foorumeilla

Lisätiedot

Tiedonhakumenetelmät Tiedonhakumenetelmät Helsingin yliopisto / TKTL. H.Laine 1. Todennäköisyyspohjainen rankkaus

Tiedonhakumenetelmät Tiedonhakumenetelmät Helsingin yliopisto / TKTL. H.Laine 1. Todennäköisyyspohjainen rankkaus Tieonhakumeneelmä Helsingin yliopiso / TKTL.4.04 Toennäköisyyeen perusuva rankkaus Tieonhakumeneelmä Toennäköisyyspohjainen rankkaus Dokumenien haussa ongelmana on löyää käyäjän kyselynä ilmaiseman ieoarpeen

Lisätiedot

Itä-Vantaan linja-autovarikon pohjavesivaikutusten arviointi

Itä-Vantaan linja-autovarikon pohjavesivaikutusten arviointi Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further --- Vantaan kaupunki Itä-Vantaan linja-autovarikon pohjavesivaikutusten arviointi Rusokallio (Brunaberget), Hakkila 82116843 20.8.2007 RAMBOLL FINLAND

Lisätiedot

( ) ( ) 2. Esitä oheisen RC-ylipäästösuotimesta, RC-alipäästösuotimesta ja erotuspiiristä koostuvan lineaarisen järjestelmän:

( ) ( ) 2. Esitä oheisen RC-ylipäästösuotimesta, RC-alipäästösuotimesta ja erotuspiiristä koostuvan lineaarisen järjestelmän: ELEC-A700 Signaali ja järjeselmä Laskuharjoiukse LASKUHARJOIUS 3 Sivu /8. arkasellaan oheisa järjeselmää bg x Yksikköviive + zbg z bg z d a) Määriä järjeselmän siirofunkio H Y = X b) Määriä järjeselmän

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivasaukse KA5-kurssin laskareihin, kevä 2009 Harjoiukse 2 (viikko 6) Tehävä 1 Sovelleaan luenokalvojen sivulla 46 anneua kaavaa: A A Y Y K α ( 1 α ) 0,025 0,5 0,03 0,5 0,01 0,005 K Siis kysyy Solowin

Lisätiedot

Luento 4. Fourier-muunnos

Luento 4. Fourier-muunnos Lueno 4 Erikoissignaalien Fourier-muunnokse Näyeenoo 4..6 Fourier-muunnos Fourier-muunnos Kääneismuunnos Diricle n edo Fourier muunuvalle energiasignaalille I: Signaali on iseisesi inegroiuva v ( d< II:

Lisätiedot

Maahanmuuttajan työpolkuhanke Väliraportti 31.8.2003-31.12.2004

Maahanmuuttajan työpolkuhanke Väliraportti 31.8.2003-31.12.2004 Maahanmuuajan yöplkuhanke Välirapri 31.8.2003-31.12.2004 Prjekin aviee hankepääöksessä Määrällise aviee Prjekin avieena n edesauaa maahanmuuajien yöllisymisä. Tämä apahuu maahanmuuajien ammaillisen valmiuksien

Lisätiedot

Jarmo Kuusela PL 467 65101 VAASA 20.10.2009 MAAPERÄTUTKIMUS LAKEUDEN ANKKURI, SEINÄJOKI

Jarmo Kuusela PL 467 65101 VAASA 20.10.2009 MAAPERÄTUTKIMUS LAKEUDEN ANKKURI, SEINÄJOKI YT Rkes Oy Jrmo Ksel P 6 MAAPERÄTUTKMUS 6 VAASA MAAPERÄTUTKMUS AKEUDEN ANKKUR, SENÄJOK Ylesä YT Rkes Oy: (Jrmo Ksel) omeksos o KS-Geokosl sor ohjkmkse es mlle kede Akkrll Seäjoell Aleell eh okrks seessä,

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 13 Black-Scholes malli optioiden hinnoille

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 13 Black-Scholes malli optioiden hinnoille Rahoiusriski ja johannaise Mai Esola lueno 3 Black-choles malli opioien hinnoille . Ion lemma Japanilainen maemaaikko Kiyoshi Iō oisi seuraavana esieävän lemman vuonna 95 arikkelissaan: On sochasic ifferenial

Lisätiedot

Lasin karkaisun laatuongelmat

Lasin karkaisun laatuongelmat Rakeneiden Mekaniikka Vol. 44, Nro, 11, s. 14-155 Lasin karkaisun laauongelma Ani Aronen Tiiviselmä. Karkaisula lasila vaadiaan hyvää lujuua sekä visuaalisa laaua. Näihin voidaan vaikuaa lasin karkaisuprosessin

Lisätiedot

LVM/LMA/jp 2013-03-27. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20

LVM/LMA/jp 2013-03-27. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 LVM/LMA/jp 2013-03-27 Valioneuvoson aseus ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen uuaisesa Anneu Helsingissä päivänä kuua 20 Valioneuvoson pääöksen ukaisesi uueaan ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) Kimmo Laaunen RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarviaanko ää palkkia? Buil Environmen Process Reengineering (PRE) Piloipäivä nro 9 Kimmo Laaunen, Buil Environmen Process Innovaions Reengineering 6.2.2014 Kimmo Laaunen

Lisätiedot

Tehokasta talvipitoa MICHELIN-renkailla

Tehokasta talvipitoa MICHELIN-renkailla Tehokasa alvipioa MICHELIN-renkailla y y 2014 www.michelinranspor.com 1 Lainsäädänö koskien kuorma- ja linja-auonrenkaiden käyöä alvella Lainsäädänö koskien kuormaja linja-auonrenkaiden käyöä alvella Seuraavassa

Lisätiedot

Sanomalehtien kysyntä Suomessa Sanomalehtien kysynnän kehittymistä selittävä ekonometrinen malli

Sanomalehtien kysyntä Suomessa Sanomalehtien kysynnän kehittymistä selittävä ekonometrinen malli Sanomalehien kysynä Suomessa Sanomalehien kysynnän kehiymisä seliävä ekonomerinen malli Heikki Nikali, Iella BI Research series - Tukimussarja 7/2014 12.3.2014 FOR INTERNAL USE ONLY VAIN SISÄISEEN KÄYTTÖÖN

Lisätiedot

LVM/LMA/jp 2012-12-17. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20

LVM/LMA/jp 2012-12-17. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 LVM/LMA/jp 2012-12-17 Valioneuvoson aseus ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen uuaisesa Anneu Helsingissä päivänä kuua 20 Valioneuvoson pääöksen ukaisesi, joka on ehy liikenne- ja viesinäiniseriön

Lisätiedot

Micrologic. Käyttöopas 04/2011. uuteen Micrologic E -suojareleeseen! Tutustu. Pienjännitesähkönjakelu

Micrologic. Käyttöopas 04/2011. uuteen Micrologic E -suojareleeseen! Tutustu. Pienjännitesähkönjakelu Pienjänniesähkönjakelu Micrologic Suojarelee 2.0, 5.0, 6.0, 7.0 2.0 E, 5.0 E, 6.0 E Käyöopas 04/2011 Tuusu uueen Micrologic E -suojareleeseen! Tuusu uueen Micrologic E -suojareleeseen Edullisin apa viedä

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 12 Stokastisista prosesseista

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 12 Stokastisista prosesseista Rahoiusriski ja johdannaise Mai Esola lueno Sokasisisa prosesseisa . Markov ominaisuus Markov -prosessi on sokasinen prosessi, missä ainoasaan muuujan viimeinen havaino on relevani muuujan seuraavaa arvoa

Lisätiedot

2. Suoraviivainen liike

2. Suoraviivainen liike . Suoraviivainen liike . Siirymä, keskinopeus ja keskivauhi Aika: unnus, yksikkö: sekuni s Suoraviivaisessa liikkeessä kappaleen asema (paikka) ilmoieaan suoralla olevan piseen paikkakoordinaain (unnus

Lisätiedot

Sijoitusriskien ja rahoitustekniikan vaikutus TyEL-maksun kehitykseen

Sijoitusriskien ja rahoitustekniikan vaikutus TyEL-maksun kehitykseen Ismo Risku ja Kasimir Kaliva Sijoiusriskien ja rahoiusekniikan vaikuus TyEL-maksun kehiykseen Eläkeurvakeskuksen keskuselualoieia 009:6 Ismo Risku ja Kasimir Kaliva Sijoiusriskien ja rahoiusekniikan vaikuus

Lisätiedot

Liite 2 Asennettujen havaintoputkien putkikortit

Liite 2 Asennettujen havaintoputkien putkikortit Liite Asennettujen havaintoputkien putkikortit Tutkiuksen nuero Tutkiuspaikka Havaintoputken nuero 791 Tavase 37 V Y 5.9 X 57. Pohjaveden korkeustiedot Putken päästä Merenpinnasta Päiväys Putkityyppi

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka dokumentointi

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka dokumentointi Ohjelmson esaus ja laau Ohjelmsoeknkka dokumenon Ohjelmsoyöhön kuuluu oleellsena osana dokumenen krjoamnen laadukkaden dokumenen uoamnen vakeaa akaaulujen panaessa päälle, dokumenonnsa on helppo npsää

Lisätiedot

VALTATIEN 6 KOHDALLA

VALTATIEN 6 KOHDALLA NAPAN POHJAVESIALUEEN SUOJAUSTARVE VALTATIEN 6 KOHDALLA Pekka Vallius GeoPex Oy Kouvola 30.12.2010 16.3T-1 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. JOHDANTO... 1 2. POHJAVESIALUEEN GEOLOGIA.. 1 3. POHJAVESIALUEEN HYDROGEOLOGIA...

Lisätiedot

7. Muut nostotarvikkeet

7. Muut nostotarvikkeet 7. Muu nosoarvikkee - akkeli - Nososilmuka - Vaniruuvi - Väkipyörä - eikari - Köysipyörä - Nosohaaruka - Tynnyrinnosolaiee - Nosoverko - Noso-orre akkeli akkeli /34 Rakenne: ilman sokkaa, 34 sokalla. Maeriaali:

Lisätiedot

PALLON PUTOAMINEN VÄLIAINEISSA

PALLON PUTOAMINEN VÄLIAINEISSA PALLON PUTOAMINEN VÄLIAINEISSA Tieokonesimulaaio ja siihen liiyä kokeellinen ukimus Joosa Kurinen ja Heidi Juuinen Mikkelin Lyseon lukio ysiikka 30..007 TIIVISTELMÄ Viksu-iedekilpailuprojekimme aiheena

Lisätiedot

Öljyn hinnan ja Yhdysvaltojen dollarin riippuvuussuhde

Öljyn hinnan ja Yhdysvaltojen dollarin riippuvuussuhde Öljyn hinnan ja Yhdysvalojen dollarin riippuvuussuhde Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Talousieeiden laios Tampereen yliopiso Toukokuu 2010 Jari Hännikäinen TIIVISTLMÄ Tampereen yliopiso Talousieeiden

Lisätiedot

Finanssipolitiikan tehokkuudesta Yleisen tasapainon tarkasteluja Aino-mallilla

Finanssipolitiikan tehokkuudesta Yleisen tasapainon tarkasteluja Aino-mallilla BoF Online 3 29 Finanssipoliiikan ehokkuudesa Yleisen asapainon arkaseluja Aino-mallilla Juha Kilponen Tässä julkaisussa esiey mielipiee ova kirjoiajan omia eiväkä välämää edusa Suomen Pankin kanaa. Suomen

Lisätiedot

S Signaalit ja järjestelmät Tentti

S Signaalit ja järjestelmät Tentti S-7. Signaali ja järjeselmä eni..6 Vasaa ehävään, ehävisä 7 oeaan huomioon neljä parhaien suorieua ehävää.. Vasaa lyhyesi seuraaviin osaehäviin, käyä arviaessa kuvaa. a) Mikä kaksi ehoa kanaunkioiden φ

Lisätiedot

Palopelti ETCE Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje 01/2015

Palopelti ETCE Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje 01/2015 Asennus-, käyö- ja huolo-ohje 0/05 Asennus Palopeli ETCE ulee asenaa ämän asennusohjeen mukaan, ks. sivu 5. Käyö ja oiminnan esaus CE-merkinnän mukaan palopeli ulee aina varusaa lämpöilaan perusuvalla

Lisätiedot

Monisilmukkainen vaihtovirtapiiri

Monisilmukkainen vaihtovirtapiiri Monisilmukkainen vaihovirapiiri Oeaan arkaselun koheeksi RLC-vaihovirapiiri jossa on käämejä, vasuksia ja kondensaaoreia. Kykenä Tarkasellaan virapiiriä, jossa yksinkeraiseen RLC-piiriin on kodensaaorin

Lisätiedot

SytytysjarjestelmaDIIAPCLH2.4, LH2.4 ETS

SytytysjarjestelmaDIIAPCLH2.4, LH2.4 ETS 6 SyyysjarjesemaD/APCLH 24 LH 24 ETS SyyysjarjesemaDAPCLH24 LH24 ETS 75 cy 100 122A YE 2 +30 230 1063 RO 0 1019 101A RO 25 RO 40 101C RD 25 J73 123 123A CNWH 1S CN/WH 1 13122A J 342A 22 20 YE 10 1 1CY

Lisätiedot

-2, KV 2015-04-20 18:00

-2, KV 2015-04-20 18:00 -, KV -- : Kokousiedo Aika.. klo. Paikka Raaihuone, kaupunginvaluuson isunosali Päääjä Berg, Vesa Lyyra, Anna-Maija Bosröm, Peer Mäenpää, Tua Brännbacka-Brunell, Bria Nyman, Kaj Englund, Conny Piippolainen,

Lisätiedot

Suomen maalajien ominaisuuksia

Suomen maalajien ominaisuuksia SUOMEN YMPÄRISTÖ 2 212 Suomen maalajien ominaisuuksia LUONTO Nanna Ronkainen Suomen ympäristökeskus SUOMEN YMPÄRISTÖ 2 212 Suomen maalajien ominaisuuksia Nanna Ronkainen Helsinki 212 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS

Lisätiedot

Piennopeuslaite FMH. Lapinleimu

Piennopeuslaite FMH. Lapinleimu Piennopeuslaie FMH Floormaser FMH on puolipyöreä uloilmalaie, joka on arkoieu käyeäväksi syrjäyävään ilmanjakoon Floormaser- järjeselmässä. KANSIO VÄLI 6 ESITE Lapinleimu.1.0 Floormaser Yleisä Floormaser

Lisätiedot

3: Peltotie Peltotie. Peltotie Ras 6m. Ras 5m. Ras 105. Suunnitelman raja pl 157.

3: Peltotie Peltotie. Peltotie Ras 6m. Ras 5m. Ras 105. Suunnitelman raja pl 157. 9 63717 Ras 5m 2.0/4.0 Tattikuja 20 kv 41.4 B A 5.0 Suunnitelman raja pl 157.2 1 2 B A B 3:4 3 1 B Ras 6m C 2 42 14 13 Rouskukuja C 41.2 6-1495-6 k 42.4 43.7 20 kv 20 kv 20 kv 2 17 15 Ras 105 Hulevesiviemäri

Lisätiedot

VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS. JULKISEN TALOUDEN PITKÄN AIKAVÄLIN LASKENTAMALLIT Katsaus kirjallisuuteen

VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS. JULKISEN TALOUDEN PITKÄN AIKAVÄLIN LASKENTAMALLIT Katsaus kirjallisuuteen VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS 445 JULKISEN TALOUDEN PITKÄN AIKAVÄLIN LASKENTAMALLIT Kasaus kirjallisuueen Juho Kosiainen Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue for Economic

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN KANSANTALOUSOSASTON TYÖPAPEREITA

SUOMEN PANKIN KANSANTALOUSOSASTON TYÖPAPEREITA SUOMEN PANKIN KANSANTALOUSOSASTON TYÖPAPEREITA 10.10.2004 1/2004 Hannes Kaadu Kuluajahinainflaaion miaaminen Yhdysvalloissa 2 Kuluajahinainflaaion miaaminen Yhdysvalloissa Kansanalousosason yöpapereia

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta TARJONTA SUOMEN ASUNTOMARKKINOILLA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta TARJONTA SUOMEN ASUNTOMARKKINOILLA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Talousieeiden iedekuna TARJONTA SUOMEN ASUNTOMARKKINOILLA Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Helmikuu 2006 Laaia: Janne Lilavuori Ohaaa: Professori Kari Heimonen JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

Lisätiedot

Luento 7 Järjestelmien ylläpito

Luento 7 Järjestelmien ylläpito Luno 7 Järjslmin ylläpio Ahi Salo Tknillinn korkakoulu PL, 5 TKK Järjslmin ylläpidosa Priaallisia vaihohoja Uusiminn rplacmn Ennalahkäisvä huolo mainnanc Korjaaminn rpair ❶ Uusiminn Vioiun komponni korvaaan

Lisätiedot

KEHITTYNEIDEN VALUUTTAMARKKINOIDEN TEHOKKUUS: USD INDEKSI

KEHITTYNEIDEN VALUUTTAMARKKINOIDEN TEHOKKUUS: USD INDEKSI Kauppaieeellinen iedekuna Talouden ja yriysjuridiikan laios Kandidaainukielma Rahoius KEHITTYNEIDEN VALUUTTAMARKKINOIDEN TEHOKKUUS: USD INDEKSI Currency Marke Efficiency of Developed Counries: USD Index

Lisätiedot

W dt dt t J.

W dt dt t J. DEE-11 Piirianalyysi Harjoius 1 / viikko 3.1 RC-auon akku (8.4 V, 17 mah) on ladau äyeen. Kuinka suuri osa akun energiasa kuluu ensimmäisen 5 min aikana, kun oleeaan mooorin kuluavan vakiovirran 5 A? Oleeaan

Lisätiedot

Vantaan tulkkikeskus Oy. Dosti tulkkaus- ja käännöspalv elut

Vantaan tulkkikeskus Oy. Dosti tulkkaus- ja käännöspalv elut Tarjouspyynö 207/05/2017 1/5 TARJOUSTEN VERTAILUTAULUKKO 207/05/2017 / eluiden hankina (Piseyys kohderyhmiäin) Saapuneia arjouksia yheensä: 20 Kelvollisia arjouksia yheensä: 19 Ryhmien yheise krieeri Finland

Lisätiedot

Lujat teräkset käytössä Todennettua kilpailukykyä. Antti Perälä Technology Manager

Lujat teräkset käytössä Todennettua kilpailukykyä. Antti Perälä Technology Manager Lujat teräkset käytössä Todennettua kilpailukykyä Antti Perälä Technology Manager RRs- ja RDs-paalujen etuja RRs- ja RDs-paalujen käyttöä on perusteltu enimmäkseen teknisillä ominaisuuksilla Katsotaan

Lisätiedot

Termiinikurssi tulevan spot-kurssin ennusteena

Termiinikurssi tulevan spot-kurssin ennusteena TAMPEREEN YLIOPISTO Talousieeiden laios Termiinikurssi ulevan spo-kurssin ennuseena Kansanalousiede Pro gradu-ukielma Talousieeiden laios Tampereen yliopiso 28.2.2006 Ville Kivelä 1 TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

Asuntojen huomiointi varallisuusportfolion valinnassa ja hinnoittelussa

Asuntojen huomiointi varallisuusportfolion valinnassa ja hinnoittelussa TAMPEREEN YLIOPISTO Johamiskorkeakoulu Asunojen huomioini varallisuusporfolion valinnassa ja hinnoielussa Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Elokuu 2012 Ohjaaja: Hannu Laurila Tuomo Sola TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

Piennopeuslaite FMP. Lapinleimu

Piennopeuslaite FMP. Lapinleimu Piennopeuslaie FMP Floormaser FMP on lieä uloilmalaie, joka on arkoieu käyeäväksi syrjäyävään ilmanjakoon Floormaser-järjeselmässä. KANSIO 4 VÄLI 6 ESITE 6 Lapinleimu.1.00 Floormaser Yleisä Floormaser

Lisätiedot