kumotaan ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen (1257/1992) 21 :n 2 momentti, sellaisena kuin se on asetuksessa 47/2017

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "kumotaan ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen (1257/1992) 21 :n 2 momentti, sellaisena kuin se on asetuksessa 47/2017"

Transkriptio

1 LUONNOS Valioneuvoson aseus ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen muuamisesa Valioneuvoson pääöksen mukaisesi kumoaan ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen (1257/1992) 21 :n 2 momeni, sellaisena kuin se on aseuksessa 47/2017 muueaan aseuksen 2 :n 2 momeni, 13, 17 :n 7 momeni, 19 a, 19 b, 20 :n 3 momeni, 23, 23 a :n 1 momeni, 24 :n 1-3 momeni, 26, 32 :n 3 momeni, 33, 36 :n 2 momeni, 45 :n 2 momeni, 51 b ja 52 sellaisina kuin niisä ova 13, 17 :n 7 momeni ja 19 a, 20 :n 3 momeni, 32 :n 3 momeni, 19 b aseuksessa 1243/2002, 23 aseuksessa 47/2017, 23 :n 1 momeni aseuksessa 1062/2013), 24 :n 1-3 momeni aseuksissa 407/2013 ja 240/2017, 33 aseuksessa 487/2009, 45 :n 2 momeni aseuksessa 1612/2015, 2 :n 2 momeni ja 51 b aseuksessa 570/2017 sekä 52 aseuksessa 407/2013, lisäään 17 :ään, sellaisena kuin se on osaksi aseuksissa 303/1996, 1227/2011 ja 407/2013, uusi 8 momeni, aseuksella 670/1997 kumoun 22 :n ilalle uusi 22, 32 :ään, sellaisena kuin se on aseuksessa 407/2013, uusi 4 momeni, 32 a :ään, sellaisena kuin se on aseuksessa 407/2013 uusi 2 momeni sekä aseukseen uusi 32 b seuraavasi 2 Määrielmä Tässä aseuksessa arkoieaan: a) kykenämassalla kykennässä salliua hinaavan ajoneuvon odellisa massaa lukuun oamaa puoliperävaunun, rakoriperävaunun ja keskiakseliperävaunun veoajoneuvon veopöyään ai veokykimeen kohdisuvaa massaa; b) jakamaomalla kuormalla kuormaa, joa ei voida iekuljeuksessa kohuullisin kusannuksin ai vahingonvaaraa aiheuamaa jakaa kaheen ai useampaan kuormaan eikä sen massan ai miojen akia kuljeaa millään ajoneuvolla ai ajoneuvoyhdiselmällä yliämää iellä yleisesi salliua massa- ai miaarvoa; jakamaomalla kuormalla arkoieaan myös ulkomaille vieävää ai sielä uoavaa yhjää ai lähöpaikalla valmiiksi kuormaua, yli 2,80 meriä korkeaa ai yli 12,30 meriä pikää merikuljeukseen suunnielua konia; jos ässä arkoieun konin kuljeus vaaii 4,40 merin korkeuden yliämisen ai vasaavasi puoliperävaunuyhdiselmässä 22,25 18,00 merin piuuden ai iellä yleisesi salliun massan yliämisen, koni kasoaan jakamaomaksi esineeksi vain jakamaoman esineen pakkauksena aikka konia yhjänä kuljeeaessa; c) miniseriöllä liikenne- ja viesinäminiseriöä;

2 d) yövälineellä ajoneuvoon kiinnieävää vaihdeavissa olevaa konea, joka on äysin iri maasa iekuljeuksen aikana ai joka ei voi suheessa ajoneuvoon kieryä pysyakselinsa ympäri iekuljeuksen aikana; e) mia- ja massadirekiivillä ieyjen yheisössä liikkuvien ieliikeneen ajoneuvojen suurimmisa kansallisessa ja kansainvälisessä liikeneessä salliuisa mioisa ja suurimmisa kansainvälisessä liikeneessä salliuisa painoisa anneua neuvoson direkiiviä 96/53/EY, sellaisena kuin se on viimeksi muueuna Euroopan parlamenin ja neuvoson direkiivillä (EU) 2015/719; f) vaihoehoisilla käyövoimilla mia- ja massadirekiivin 2 ariklassa arkoieuja vaihoehoisia poloaineia; g) ohjaavalla akselilla akselia, jonka pyöriä voidaan käänää suoraan ai epäsuorasi suheessa ajoneuvon piuusakseliin ajoneuvon liikkumissuunnan määräämiseksi; h) ohjauuvalla akselilla akselia, jonka pyörien ohjauskulma muuuu vain renkaiden ja ien pinnan välisen voimien vaikuuksesa; ohjauuvana akselina ei kuienkaan pideä akselia, jonka ohjauskulmassa apahuu pieni muuos akselin kiinniyksen elasisuuden vuoksi. 13 Ohjauuva akseli 1. Jos auossa ai perävaunussa, jolle ei ole säädey ai määräy ohjauslaiea koskevia eknisiä vaaimuksia, on ohjauuva akseli, joka on varuseu kuljeajan paikala käyeävällä ai auomaaisesi oimivalla ohjauksen suoraan lukisevalla laieella, akseli on pideävä lukiuna ajeaessa yli km/h nopeudella. 2. Jos ajoneuvon kaikki akseli ova ohjaavia, ajoneuvon kulkuasennon on avanomaisessa liikeneessä olava ajoradan suunainen 17 Liukueseiden käyö auon ja siihen kykeyn hinaavan ajoneuvon renkaissa Jos ajoneuvoyhdiselmässä, jonka massa on yli 44 onnia ai piuus yli 18,75 meriä, veävälle akselille ai veäville akseleille yheensä kohdisuva massa on alle 18 prosenia ajoneuvoyhdiselmän massasa, veoajoneuvo on 16 :n 2 momenissa arkoieuna aikana varuseava laieella, jolla voidaan paranaa ajoneuvon liikkeellelähökykyä liukkaalla ienpinnalla. Tällaisena laieena ei pideä yhden veävän akselin asauspyöräsön oiminaan vaikuavaa rakennea 8. Jos yli 28 meriä pikässä ajoneuvoyhdiselmässä veäville akseleille yheensä kohdisuva massa on alle 25 prosenia ajoneuvoyhdiselmän massasa, on veoajoneuvossa olava 16 :n 2 momenissa arkoieuna aikana hiekoiin ai kejuheiin ajoneuvon liikkeellelähökyvyn paranamiseksi liukkaalla ienpinnalla. Vaaimus ei koske veoajoneuvoa, jonka veävien akseleiden kaikki renkaa on varuseu 1 momenissa arkoieuin nasoin.

3 19 a Ajoneuvon ja ajoneuvoyhdiselmän massan sekä akselille ai elille kohdisuvan massan enimmäisarvo 1. Ajoneuvoa ai ajoneuvoyhdiselmää iellä kuljeeaessa ei akselille ai elille kohdisuva massa eikä ajoneuvon massa saa yliää ajoneuvoliikennerekiseriin merkiyä arvoa. Ajoneuvoyhdiselmän massa ei saa yliää veoajoneuvon ja hinaavan ajoneuvon ai hinaavien ajoneuvojen ajoneuvoliikennerekiseriin merkiyjen massojen summaa eikä yhdiselmälle salliua kokonaismassaa, jos se on edellä arkoieua summaa alempi. 2. Ajeaessa liukkaalla ien pinnalla ajoneuvon akselille ja elille auon veävälle akselille kohdisuva massa saa akselinnosolaiea ai akselinkevennysoiminoa käyeäessä ilapäisesi yliää suurimman iellä salliun akseli- ai elimassan jos äsä ei aiheudu vahinkoa ielle. 3. Ajoneuvon akselille ja elille kohdisuva massa saa akselinnosolaiea ai akselinkevennysoiminoa käyeäessä ilapäisesi yliää suurimman iellä salliun akselimassan, jos se on välämäönä riiävän käänyvyyden saavuamiseksi. Ajonopeus saa olla eninään 30 kilomeriä unnissa. Akselille kohdisuva massa ei saa olla suurempi kuin 12 onnia. 19 b ETA-valiossa rekiseröidyn ai käyöön oeun ajoneuvon käyö Suomessa 1. Käyeäessä Euroopan alousalueeseen kuuluvassa valiossa, jäljempänä ETA-valio, rekiseröiyä ai käyöön oeua ajoneuvoa Suomessa sovelleaan ämän luvun säännöksiä. 2. Jos vuonna 1993 ai myöhemmin käyöön oeun ajoneuvon rekiseröinnissä ja käyössä iellä yleisesi salliu massa yliävä ieyjen yheisössä liikkuvien ieliikeneen ajoneuvojen suurimmisa kansallisessa ja kansainvälisessä liikeneessä salliuisa mioisa ja suurimmisa kansainvälisessä liikeneessä salliuisa painoisa anneussa neuvoson direkiivissä 96/53/EY säädey suurimma salliu arvo: a) auon kolmi- ai useampiakselisessa elissä vähinään yhden akselin ulee olla ohjaava; ohjaavan akselin sijasa voidaan käyää ohjauuvaa akselia, joka on lukiuneena suoraan ajoa vasaavaan asenoon nopeuden ollessa 30 kilomeriä unnissa ai ää enemmän; b) elin akseleisa vähinään yhden on olava ohjauuva ai ohjaava pakko-ohjau, jos hinaavan ajoneuvon äärimmäisen akselien välinen eäisyys yliää kaksiakselisessa elissä 2,4 meriä aikka kolmi- ai useampiakselisessa elissä 2,8 meriä; varsinaisen perävaunun kaksiakselisen elin akimmainen akseli ei kuienkaan saa olla ohjauuva c) varsinaisen perävaunun kaksiakselisen elin akimmainen akseli saa olla ohjauuva vain, jos ajoneuvon on osoieu äyävän E-säännössä n:o 79 arkoieu eknise vaaimukse. 3. Edellä 2 momenissa arkoieun ajoneuvon kolmella ai useammalla akselilla varuseun kolmi- ai useampiakselisen elin muille kuin ohjauuville akseleille kohdisuvien massojen summa on olava vähinään 1,6 -kerainen ohjauuvien akseleiden kohdisuvien massojen summasa ohjauuville akseleille kohdisuvien massojen summa saa olla eninään puole elin kiineille ai pakko-ohjauille muille kuin ohjauuville akseleille kohdisuvien massojen summasa. Vaaimusa ei sovellea ajoneuvoon, jonka on

4 osoieu äyävän E-säännössä n:o 79 arkoieu eknise vaaimukse. Ohjauuvaa akselia, joka on lukiuneena suoraan ajoa vasaavaan asenoon nopeuden ollessa yli 30 kilomeriä unnissa, ei pideä ässä momenissa arkoieuna ohjauuvana akselina. 4. Edellä 2 ja 3 momenissa säädeyä ei sovellea ajoneuvoon, jonka suurin salliu nopeus on eninään 40 kilomeriä unnissa. 20 Akselille ja elille kohdisuva massa Perävaunua iellä kuljeeaessa sen elille kohdisuva massa ei saa yliää seuraavia arvoja: a) kaksiakselinen eli, jos akseliväli on pienempi kuin 1,0 meriä 11 b) kaksiakselinen eli, jos akseliväli on vähinään 1,0 meriä mua pienempi kuin 1,3 meriä 16 c) kaksiakselinen eli, jos akseliväli on vähinään 1,3 meriä mua pienempi kuin 1,8 meriä 18 d) kaksiakselinen eli, jos akseliväli on vähinään 1,8 meriä 20 e) kolmiakselinen eli, jos peräkkäisen akselien välinen eäisyys on eninään 1,3 meriä 21 f) kolmiakselinen eli, jos peräkkäisen akselien välinen eäisyys on suurempi kuin 1,3 meriä g) neli- ai useampiakselinen eli, jos elin äärimmäisen akselien välinen eäisyys on suurempi kuin 2,6 meriä h) neli- ai useampiakselinen eli, jos peräkkäisen akselien välinen eäisyys on suurempi kuin 1,3 meriä i) neli- ai useampiakselinen eli, jos peräkkäisen akselien välinen eäisyys on suurempi kuin 1,3 meriä ja elin äärimmäisen askelien välinen eäisyys on suurempi kuin 4,9 meriä j) viisi- ai useampiakselinen eli, jos peräkkäisen akselien välinen on suurempi kuin 1,3 meriä ja elin äärimmäisen akselien välinen eäisyys on suurempi kuin 6,8 meriä Perävaunun massa Varsinaisen perävaunun aikka apuvaunun ja puoliperävaunun massa ei saa yliää määrää, joka saadaan lisäämällä jokaisela 0,10 merilä, jonka perävaunun aikka apuvaunun ja puoliperävaunun äärimmäisen akselien välinen eäisyys yliää 1,80 meriä, 20 onniin 320 kg.

5 23 Auon ja perävaunun yhdiselmän massa 1. Auon ja perävaunun yhdiselmän massa ei siä iellä kuljeeaessa saa yliää seuraavia arvoja: a) auon ja puoliperävaunun yhdiselmä: viisiakselisena vähinään kuusiakselisena b) auon ja keskiakseliperävaunun yhdiselmä 44 bc) auon ja puoliperävaunun, auon ja varsinaisen perävaunun yhdiselmä ai auon ja useamman perävaunun apuvaunun ja puoliperävaunun yhdiselmä ahi auon, puoliperävaunun ja sen päälle kykeyn oisen puoliperävaunun yhdiselmä aikka auon, puoliperävaunun ja keskiakseliperävaunun yhdiselmä: neliakselisena viisiakselisena kuusiakselisena seisemänakselisena kahdeksanakselisena kahdeksanakselisena, jos vähinään 65 prosenia perävaunun massasa ai perävaunujen massasa yheensä kohdisuu akseleille, joka on varuseu paripyörin vähinään yhdeksänakselisena vähinään yhdeksänakselisena, jos vähinään 65 prosenia perävaunun massasa ai perävaunujen massasa yheensä kohdisuu akseleille, joka on varuseu paripyörin kymmenenakselisena vähinään yksioisa-akselisena Edellä 1 momenissa akselien lukumäärää laskeaessa kuusi- ai useampiakselisissa yhdiselmissä ei oea huomioon akselia, johon kohdisuva massa on pienempi kuin neljä viisi onnia. 3. Edellä 1 momenin c kohdasa poikeen seisemänakseliseen ajoneuvoyhdiselmään, jossa veoauo ai varsinainen perävaunu aikka molemma on oeu käyöön ennen 1 päivää marraskuua 2013, sovelleaan 30 päivään huhikuua 2018 enimmäismassan arvoa 64 onnia Auon ja siihen kykeyn perävaunun ai kykeyjen perävaunujen muodosaman massalaan yli 44 onnin ajoneuvoyhdiselmän massa ei kuienkaan saa yliää määrää, joka saadaan lisäämällä 20 onniin 320 kilogrammaa jokaisela 0,10 merilä, jonka ajoneuvon ai ajoneuvoyhdiselmän äärimmäisen akselien väli yliää 1,80 meriä. Miä ässä momenissa edellä säädeään, sovelleaan myös 1 momenin b c kohdassa arkoieun yhdiselmän osana olevaan auon ja puoliperävaunun ajoneuvoyhdiselmään, jos sen

6 massa on suurempi kuin 44 onnia. Ajoneuvoyhdiselmässä, jonka massa on suurempi kuin 40 onnia, auon akimmaisen ja massalaan yli 10 onnin perävaunun eummaisen akselin välin ulee olla vähinään 3,00 meriä Jos ajoneuvoyhdiselmän massa on yli 68 onnia, ajoneuvoyhdiselmän massasa vähinään 20 prosenia ulee kohdisua veäville akseleille Massalaan yli 44 onnin ajoneuvoyhdiselmässä käyeävän auon mooorin ehon on olava vähinään 5 kilowaia jokaisa yhdiselmämassan onnia kohden. Ajoneuvoyhdiselmää, jonka massa on yli 60 onnia, saadaan kuienkin käyää 30 päivään huhikuua 2018, jos auon mooorin eho yliää arvon, joka saadaan kaavasa: 300 kilowaia + 2,625 kilowaia/onnia x (yhdiselmämassa onneina 60 onnia). 6. Veävän ajoneuvon akimmaiselle elille ja perävaunun eummaiselle elille kohdisuvien massojen summa ei saa yliää siä elien äärimmäisen akselien välisen eäisyyden mukaisesi määräyyvää enimmäismassaa, joka salliaisiin elien yheenlaskeua akselimäärää vasaavasi auolle. 7. Auon ja yhden ai useamman perävaunun yhdiselmän veäville akseleille ulee kohdisua vähinään 15 prosenia ajoneuvoyhdiselmän massasa ja veoauon ohjaaville akseleille vähinään 9 prosenia ajoneuvoyhdiselmän massasa. 7. Miä 1 momenin a kohdassa säädeään, sovelleaan myös 1 momenin c kohdassa arkoieun yhdiselmän osana olevaan auon ja puoliperävaunun ajoneuvoyhdiselmään. 23 a Ajoneuvoyhdiselmän massaa koskeva poikkeukse vaarallisen aineiden kuljeuksessa 1. Vähinään seisemänakselisen ajoneuvoyhdiselmän suurin salliu massa on 23 :n 1 momenin b c kohdasa ja 3 momenisa poikeen 60 onnia, jos kuljeukseen sovelleaan vaarallisen aineiden kuljeuksesa anneua lakia (719/1994). Tällaisen ajoneuvoyhdiselmän suurin salliu massa on kuienkin 68 onnia, jos ajoneuvoyhdiselmässä on vähinään kahdeksan akselia ja ajoneuvoyhdiselmän veoauossa on vähinään neljä akselia Auon, perävaunun ja niiden yhdiselmän piuus 1. Auon piuus ei saa yliää seuraavia arvoja: a) linja-auo (M 2- ja M 3-luokka) 13,50 m vähinään kolmiakselisena kuienkin 15,00 m nivelrakeneisena kuienkin 18,75 m

7 nivelrakeneisena useammalla kuin yhdellä nivelellä varuseuna kuienkin 25,25 m b) muu auo 13,00 12,00 m 2. Perävaunun piuus ei saa yliää seuraavia arvoja: a) puoliperävaunun veoapin pysyakselisa perävaunun akimmaiseen osaan puoliperävaunu ja yli 22,00 merin piuisessa ajoneuvoyhdiselmässä käyey varsinainen perävaunu: veoapin pysyakselisa ai euakselison käänöpiseesä perävaunun perään 17,6512,00 m b) Yli 22,00 merin piuisessa ajoneuvoyhdiselmässä käyey varsinainen perävaunu euakselison käänöpiseesä perävaunun akimmaiseen osaan 1612,00 m muu kuin a kohdassa arkoieu perävaunu veoaisaa mukaan lukemaa a ja b kohdassa arkoieun perävaunun veoapin pysyakselisa ai euakselison käänöpiseesä vaakaasossa mihin ahansa kyseisen piseen sen eupuolella olevaan kohaan veoaisaa mukaan lukemaa 2,04 m b) c) muu kuin a ai b kohdassa arkoieu perävaunu veoaisaa mukaan lukemaa 12,50 m 3. Ajoneuvoyhdiselmän piuus ei saa yliää seuraavia arvoja: a) henkilö- ai linja-auon (M luokka) ja muun kuin puoliperävaunun yhdiselmä sekä pakeiauon (N 1-luokka) ja muun kuin puoliperävaunun yhdiselmä 18,75m b) henkilöauon (M 1-luokka) aikka pakeiauon (N 1-luokka) ai N 2- luokan kuorma-auon (N 1-,N 2- ai N 3-luokka) ja puoliperävaunun yhdiselmä sekä muu kuin a, c, ai d ai e kohdassa arkoieu ajoneuvoyhdiselmä 16,50 m c) N 3 luokan kuorma-auon ja puoliperävaunun yhdiselmä 22,25 d) auon ja keskiakseliperävaunun yhdiselmä 20, 75 18,75 m josa miasa veoauon ohjaamon akana olevien kuormailojen sisäpiuuksien summa 15,65 m

8 ja eäisyys veoauon kuormailan eupääsä perävaunun kuormailan akapäähän 16,40 m kuienkin edellä säädeysä poikeen ajoneuvonkuljeusajoneuvo kuormauna 20,75 m ed) muu kuin b, c ai d kohdassa arkoieu kuorma-auon (N 2- ja N 3- luokka) ja yhden ai useamman perävaunun yhdiselmä kaksi- ai useampiakselisen varsinaisen perävaunun, sekä kuorma-auon, apuvaunun ja puoliperävaunun, samoin kuin kuorma-auon, puoliperävaunun ja siihen kykeyn keskiakseli- ai puoliperävaunun yhdiselmä 34,50 25,25 m josa miasa veoauon ohjaamon akana olevien kuormailojen sisäpiuuksien summa 2 momenin a kohdassa arkoieu miausapa huomioon oaen 29,24 21,42 m Ajoneuvoyhdiselmän käänyminen 1. Auon ja puoliperävaunun eninään 16,50 merin piuisen yhdiselmän sekä auon ja varsinaisen ai keskiakseliperävaunun eninään 18,75 merin piuisen yhdiselmän on kyeävä liikkumaan kumpaankin suunaan sellaisen koko ympyrän 360 aseen alueella, jonka määriävä kaksi samankeskisä ympyrää sien, eä ajoneuvon uloimman eukulman kulkiessa 12,50 merin säeisen ympyrän kaara pikin sisäsivu kulkee vähinään 5,30 merin säeisä kaara pikin. Puoliperävaunuyhdiselmän kasoaan äyävän ämän vaaimuksen, jos eäisyys veoapisa kiineiden eliakseleiden keskiviivaan ei ole suurempi kuin jossa L on perävaunun leveys. 2. Auon ja yhden ai kahden perävaunun muodosaman yli 18,75 meriä pikän yhdiselmän ulee olla sien käänyvä, eä uloimman eukulman kulkiessa 12,50 merin säeisen ympyrän kaara pikin sisäsivu kulkee vähinään 2,00 merin säeisä kaara pikin. Tällaisessa yhdiselmässä käyeävässä puoliperävaunussa ai varsinaisessa perävaunussa eäisyys veoapisa ai euakselison käänöpiseesä yksiakselisen perävaunun aka-akseliin ai useampiakselisen perävaunun aka-akselison ohjauumaomien akselien keskiviivaan saa olla eninään 8,15 meriä. Jos perävaunun kaikki aka-akseli ova ohjaavia ai osa akseleisa on ohjauuvia aikka jos oisen puoliperävaunun kykemisä varen aka-akseli ova aaksepäin siirreäviä niiden päälle asenneun veopöydän akia, edellä mainiu mia saa olla ässä momenissa säädeyn käänyvyysehdon puieissa piempi. 3. Edellä 2 momenissa säädeyn sijasa saa auon ja yhden ai useamman perävaunun yli 18,75 meriä pikä yhdiselmä ai yli 16, 50 meriä pikä auon ja puoliperävaunun yhdiselmä olla sien käänyvä, eä uloimman eukulman kulkiessa 12,50 merin säeisen ympyrän kaara pikin 120-aseen käännöksen sisäsivu kulkee vähinään 4,00 merin säeisä kaara pikin. Mikään yhdiselmän osa ei saa siiryä yli 0,80 meriä ulkokaareen suunaan lähdeäessä ähän käännökseen.

9 4. Jos yhdessä ai useammassa ohjaamaomassa ai ohjauumaomassa eliakselissa on akselinnosolaie, oeaan 1-3 momenin vaaimuksia sovelleaessa huomioon ne akselinnosolaieiden asenno, joia käyeään hiaassa nopeudessa ehävässä käännöksessä. se oeaan huomioon käänyvyyä miaaessa. 32 Auoon kykeävä hinaava ajoneuvo Jos yhdiselmän piuus on eninään 22,00 meriä, kuorma-auoon (N2- ja N3- luokka) saa kykeä puoliperävaunun, keskiakseliperävaunun, varsinaisen perävaunun ai hinaavan laieen. Jos yhdiselmän piuus on suurempi kuin 22,00 meriä, kuorma-auoon saa kykeä varsinaisen perävaunun, apuvaunuun kykeyn puoliperävaunun, puoliperävaunun ja sen päälle kykeyn oisen puoliperävaunun ai puoliperävaunun ja siihen kykeyn keskiakseliperävaunun. Kiineälä rakeneelaan yli 22,00 merin piuisen yhdiselmän veoauossa, apuvaunussa ja perävaunuissa on olava lukkiuumaoma jarru. Apuvaunun avulla kykeyssä elirakeneisessa puoliperävaunussa ulee olla vähinään kaksi ohjauumaona akselia. 3. Kuorma-auoon (N 2- ja N 3- luokka) saa kykeä: a) puoliperävaunun; b) keskiakseliperävaunun; c ) varsinaisen perävaunun; d) apuvaunun, jonka päälle on kykey puoliperävaunu; e) puoliperävaunun, jonka päälle on kykey puoliperävaunu; f) puoliperävaunun, johon on kykey keskiakseliperävaunu; g) puoliperävaunun, johon on kykey varsinainen perävaunu; h) puoliperävaunun, johon on kykey apuvaunu, jonka päälle on kykey puoliperävaunu; i) apuvaunun, jonka päälle on kykey puoliperävaunu, jonka päälle on kykey puoliperävaunu; j) puoliperävaunun, jonka päälle on kykey puoliperävaunu, jonka päälle on kykey puoliperävaunu; k) puoliperävaunun, jonka päälle on kykey puoliperävaunu, johon on kykey keskiakseliperävaunu. 4. Edellä 3 momenissa arkoieun, kuormaamaomana yli 22,00 merin piuisen yhdiselmän kaikissa ajoneuvoissa on olava lukkiuumaoma jarru. Apuvaunun avulla kykeyssä elirakeneisessa puoliperävaunussa ulee olla vähinään kaksi muua kuin ohjauuvaa akselia. 32 a Hinaavan ajoneuvon kykenämassa

10 Puoliperävaunun elille kohdisuva massa saa olla eninään 1,7 keraa veoauon suurin rekiseröinnissä ja käyössä salliu massa. 32 b Ajoneuvoyhdiselmän vakausvaaimus Edellä 32 :n 3 momenin g-k kohdassa arkoieun ajoneuvoyhdiselmän ulee mioiukselaan vasaa yhdiselmää, jonka ISO-sandardin mukaisissa ajokokeissa ai vasaavissa simuloinneissa ajonopeudella 80 kilomeriä unnissa ja kuormailan laiasa 1,5 merin korkeudella olevalla painopiseellä miaava pysykierymäkulmanopeuden vahvisumisarvo on eninään 1,9 ja sivuaiskiihyvyyden vahvisumisarvo eninään 3,95. Vaaimuksen äyymisen osoiamisavoisa säädeään ajoneuvolaissa ja määräään sen nojalla. 33 Auon ja perävaunun kykeminen Perävaunun veämiseen arkoieussa auossa ulee olla ausapeili korin kummallakin puolella. Kykeäessä perävaunu veoauoon on varmisauduava siiä, eä: a) auon akaosa ja perävaunun rakenee aikka ensimmäisen perävaunun akaosa ja oisen perävaunun euosa eivä koskea oisiinsa avanomaisissa ajoilaneissa; b) auon ausapeili on säädey sien ai auoon on kiinniey sellaise lisäpeili, eä kuljeaja voi nähdä auon ja perävaunun ai perävaunujen sivuille ja seuraa akaa ulevaa liikenneä, Tausapeilin sijasa voidaan käyää myös muua epäsuoran näkemisen mahdollisavaa laiea; c) perävaunun ai perävaunujen jarru ja valaisime oimiva säännösen ja määräysen mukaisella avalla; ja d) auon ja perävaunun ai perävaunujen paineilmajarru on yheensovieu säännösen ja määräysen mukaisella avalla. 2. Edellä 1 momenissa säädeyn lisäksi yli 18,75 meriä pikässä kuorma-auon ja puoliperävaunun yhdiselmässä sekä muussa yli 25,25 meriä pikässä ajoneuvoyhdiselmässä on olava: a) epäsuoran näkemisen laiee, joilla näkee koko yhdiselmän sisäkaareen puoleisen sivun ja sen läheisen alueen 26 :n 2 ai 3 momenin mukaisessa käännöksessä; b) veoajoneuvossa kehiyny hääjarruusjärjeselmä ja kaisavahijärjeselmä; c) elekroninen ajonvakauusjärjeselmä ja sähköohjau jarru kaikissa yhdiselmän ajoneuvoissa; d) muun kuin veoajoneuvon ilmajousieun euakselin osala kuljeajalla ieo kullekin yksiäiselle akselille ja elille kohdisuvasa massasa.

11 36 Hinaavan ajoneuvon kykeminen moooriyökoneeseen ja maasoajoneuvoon Veorukkina käyeävään moooriyökoneeseen saa, käyeäessä siä saama- ai erminaalialueella yhjien ja kuormaujen perävaunujen ai konien siiroon, kykeä hinaavan ajoneuvon ai hinaavia ajoneuvoja, jonka kykenämassa on eninään 1,5 keraa veorukin kokonaismassan suuruinen. Veorukin kokonaismassaksi laskeaan rukin omamassa lisäynä perävaunusa rukkiin kohdisuvalla perävaunun massan osuudella Tavarakuljeus Kuorma saa ajoneuvolle ja ai ajoneuvoyhdiselmälle iellä salliun piuuden rajoissa uloua ajoneuvon edessä eninään yhden merin ja akana eninään kaksi meriä ajoneuvon uloimman osan ulkopuolelle. Ajoneuvossa oleva kuorma saa kuienkin aiheuaa ajoneuvolle salliun suurimman piuuden yliyksen akana silloin, kun ajoneuvoon on kykey perävaunu. Lisäksi kuorma saa aiheuaa veoajoneuvolle salliun suurimman piuuden yliyksen kuormaukseen ja kuorman purkuun liiyvissä lyhyissä siirroissa. Edellyyksenä suurimman salliun piuuden yliykselle on, eä kuormaus on ehy niin, eä ei muodosu riskiä veoajoneuvossa olevan kuorman osumisesa perävaunuun eikä siinä olevaan kuormaan. Kuormaus ei muuenkaan saa aiheuaa vaaraa liikenneurvallisuudelle Kuorman sijoiaminen 1. Kuormasa on ehävä mahdollisimman maala yhenäinen kokonaisuus. Kuorman painopiseen ulee olla mahdollisimman alhaalla ja lähellä ajoneuvon piuussuunaisa keskiviivaa. Useamman perävaunun ajoneuvoyhdiselmässä kuorma ulee sijoiaa mahdollisimman eeen koko yhdiselmä huomioiden. Ajoneuvoa ei saa kuormaa sien, eä ajoneuvon painopise on korkeammalla kuin ajoneuvolle on eknisesi salliu b Pikän ajoneuvoyhdiselmän merkinnä unnuskilpi 1. Yli 15,5 merin piuisessa kuorma-auon ja perävaunun ai perävaunujen muodosamassa ajoneuvoyhdiselmässä ulee olla E-säännön n:o 70 alkuperäisä versioa ai siä uudempaa muuossarjaa

12 vasaava unnuskilpi. Vaihoehoisesi ajoneuvoyhdiselmässä saa olla 25 mm levein punaisin päiväloisevärillä maalauin ai heijasavin reunuksin varuseu vähinään 0,30 m 0,80 m miainen kilpi, jossa on kelaisella heijasavalla pohjalla musa ajoneuvoyhdiselmän kuva, jonka alla saa olla merkinä yhdiselmän piuudesa. 2. Yli 18,75 merin piuisessa kuorma-auon ja puoliperävaunun yhdiselmässä ja muussa yli 25,25 merin piuisessa ajoneuvoyhdiselmässä ulee edellä 1 momenissa säädeyn lisäksi olla ajoneuvojen sivuilla heijasava ääriviivamerkinnä sekä E-säännön n:o kohdassa arkoieu vapaaehoise äärivalaisime ajoneuvoyhdiselmän viimeisessä perävaunussa. Lisäksi yli 25,25 merin piuisessa ajoneuvoyhdiselmässä ulee olla vähinään 0,5 neliömerin suuruinen, värilään ja heijasuvuusominaisuudelaan E-säännön n:o 70 vaaimusen mukainen kilpi, johon on vähinään 200 mm korkein kirjaimin merkiy sana PITKÄ ai siä vasaava ruosin- ai englanninkielinen sana. Kilvessä saa lisäksi olla muua kuljeuksen piuueen liiyvää informaaioa. 52 Ajoneuvon ja ajoneuvoyhdiselmän hyväksyminen oeavaksi käyöön massoja ja mioja koskevisa säännöksisä poikeen Liikeneen urvallisuusviraso voi myönää yksiäiselle ajoneuvolle ai ajoneuvoyhdiselmälle poikkeuksen 20, 21, 23, 23 a, 24 26, 31, 32, ja 32 a ja 32 b :n säännöksisä, jos se on arpeen uuden ekniikan kokeilun, uoekehiyksen ai muun eriyisen syyn akia. Edellyyksenä on lisäksi, eä poikkeuksen myönäminen ei vaaranna liikenneurvallisuua eikä väärisä kilpailua. Poikkeus voidaan myönää määräaikaisena ja siihen voidaan liiää ehoja Tämä aseus ulee voimaan päivänä kuua 20. Sen esämää miä aseuksen 23 :n 3 momenissa säädeään auon ja puoliperävaunun yhdiselmän massasa, saa auon ja puoliperävaunun yhdiselmään sovelaa ämän aseuksen voimaan ullessa voimassa olleia auon ja puoliperävaunun massaa koskevia säännöksiä 31 päivään joulukuua 2023 saakka, jos perävaunu on oeu käyöön ennen 1 päivä ammikuua Auon ja varsinaisen perävaunun eninään 28 meriä pikän yhdiselmän ulee äyää 33 :n 2 momenin c ja d kohdassa säädey perävaunua koskeva vaaimukse 1 päiväsä ammikuua 2024 lukien. Jos perävaunu on oeu käyöön ennen 1 päivä ammikuua 2019, ulee auon ja perävaunun ai useamman perävaunun muodosaman ajoneuvoyhdiselmän äyää aseuksen 23 :n 6 momenissa säädey vaaimus veävän ajoneuvon akimmaiselle elille ja perävaunun eummaiselle elille kohdisuvien massojen summasa 1 päiväsä ammikuua 2024 lukien.

LVM/LMA/jp 2013-03-27. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20

LVM/LMA/jp 2013-03-27. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 LVM/LMA/jp 2013-03-27 Valioneuvoson aseus ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen uuaisesa Anneu Helsingissä päivänä kuua 20 Valioneuvoson pääöksen ukaisesi uueaan ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen

Lisätiedot

LVM/LMA/jp 2012-12-17. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20

LVM/LMA/jp 2012-12-17. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 LVM/LMA/jp 2012-12-17 Valioneuvoson aseus ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen uuaisesa Anneu Helsingissä päivänä kuua 20 Valioneuvoson pääöksen ukaisesi, joka on ehy liikenne- ja viesinäiniseriön

Lisätiedot

trafi/jp lvm/jh VALTIONEUVOSTON ASETUS AJONEUVOJEN KÄYTÖSTÄ TIELLÄ ANNETUN ASETUKSEN MUUTTAMISESTA

trafi/jp lvm/jh VALTIONEUVOSTON ASETUS AJONEUVOJEN KÄYTÖSTÄ TIELLÄ ANNETUN ASETUKSEN MUUTTAMISESTA rafi/jp lvm/jh 19.8.2016 VALTIONEUVOSTON ASETUS AJONEUVOJEN KÄYTÖSTÄ TIELLÄ ANNETUN ASETUKSEN MUUTTAMISESTA PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Ajoneuvojen käyösä iellä anneua aseusa muueaisiin. Ehdouksen mukaan kolmiakselisen

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS AJONEUVOJEN KÄYTÖSTÄ TIELLÄ ANNETUN ASETUKSEN MUUTTAMISESTA / KIITOSIMEON OY:N LAUSUNTO

VALTIONEUVOSTON ASETUS AJONEUVOJEN KÄYTÖSTÄ TIELLÄ ANNETUN ASETUKSEN MUUTTAMISESTA / KIITOSIMEON OY:N LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON ASETUS AJONEUVOJEN KÄYTÖSTÄ TIELLÄ ANNETUN ASETUKSEN MUUTTAMISESTA / KIITOSIMEON OY:N LAUSUNTO 1 Taustaa Trafi / Otto Lahti on pyytänyt palautetta 11.23.2013 annetusta asetusluonnoksesta

Lisätiedot

Ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muutosehdotus ajoneuvojen ja yhdistelmien pituuksien muuttaminen. Erityisasiantuntija Aino Still

Ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muutosehdotus ajoneuvojen ja yhdistelmien pituuksien muuttaminen. Erityisasiantuntija Aino Still Ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muutosehdotus ajoneuvojen ja yhdistelmien pituuksien muuttaminen Erityisasiantuntija Aino Still Tausta Ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen edellinen

Lisätiedot

DFG/TFG 316-435 DFG 316 DFG 320 DFG 425 DFG 430 DFG 435 TFG 316 TFG 320 TFG 425 TFG 430 TFG 435. Käyttöohjeet 11.09 - 09.13

DFG/TFG 316-435 DFG 316 DFG 320 DFG 425 DFG 430 DFG 435 TFG 316 TFG 320 TFG 425 TFG 430 TFG 435. Käyttöohjeet 11.09 - 09.13 DFG/TFG 316-435 11.09 - Käyöohjee 51167634 09.13 s DFG 316 DFG 320 DFG 425 DFG 430 DFG 435 TFG 316 TFG 320 TFG 425 TFG 430 TFG 435 Vaaimusenmukaisuusvakuuus Jungheinrich AG, Am Sadrand 35, D-22047 Hamburg

Lisätiedot

1. Pitkien kuormien sijoitteluvaatimukset

1. Pitkien kuormien sijoitteluvaatimukset Pikien kuormien kuormauksen ja kiinniyksen eriyispiireiä 1. Pikien kuormien sijoieluvaaimukse 1.1. Pikiä ova kuorma, joka vaunuun kuormaaessa ulouva aluskehyksen yhden ai kummankin puskinpalkin yli enemmän

Lisätiedot

Ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muutos Aiempaa pidemmät ja uudentyyppiset ajoneuvoyhdistelmät

Ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muutos Aiempaa pidemmät ja uudentyyppiset ajoneuvoyhdistelmät Ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muutos Aiempaa pidemmät ja uudentyyppiset ajoneuvoyhdistelmät HCT-Foorum 17.1.2019 Aino Still Tausta Edellinen mittojen ja massojen muutos 1.10.2013. Samalla

Lisätiedot

EFG 213-320. Käyttöohjeet 09.09 - 03.13. EFG 213 EFG 215 EFG 216k EFG 216 EFG 218k EFG 218 EFG 220 EFG 316k EFG 316 EFG 318k EFG 318 EFG 320

EFG 213-320. Käyttöohjeet 09.09 - 03.13. EFG 213 EFG 215 EFG 216k EFG 216 EFG 218k EFG 218 EFG 220 EFG 316k EFG 316 EFG 318k EFG 318 EFG 320 EFG 213-320 09.09 - Käyöohjee 51151911 03.13 s EFG 213 EFG 215 EFG 216k EFG 216 EFG 218k EFG 218 EFG 220 EFG 316k EFG 316 EFG 318k EFG 318 EFG 320 Vaaimusenmukaisuusvakuuus Jungheinrich AG, Am Sadrand

Lisätiedot

ETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET

ETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET TRAN TyL:n MUKASN AKUUTUKSN RTYSPRUSTT Tässä peruseessa kaikki suuree koskea eraa, ellei oisin ole määriely. Tässä peruseessa käyey lyhenee: LL Lyhyaikaisissa yösuheissa oleien yönekijäin eläkelaki TaL

Lisätiedot

ÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/2010 LOPULLISET EHDOT

ÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/2010 LOPULLISET EHDOT ÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/200 LOPULLISET EHDOT Ålandsbanken Debenuurilaina 2/200 (ISIN: FI400003875) lopullise ehdo on 9. heinäkuua 200 vahviseu seuraavasi: - Lainan pääoma 9 980 000 euroa Maarianhamina

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 2013 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan ajoneuvojen käytöstä tiellä

Lisätiedot

KOMISSION VALMISTELUASIAKIRJA

KOMISSION VALMISTELUASIAKIRJA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 23. oukokuua 2007 (24.05) (OR. en) Toimielinen välinen asia: 2006/0039 (CNS) 9851/07 ADD 2 N 239 RESPR 5 CADREN 32 LISÄYS 2 I/A KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Läheäjä:

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen (1257/1992) 2, 13, 17, 19

Lisätiedot

Piennopeuslaite FMH. Lapinleimu

Piennopeuslaite FMH. Lapinleimu Piennopeuslaie FMH Floormaser FMH on puolipyöreä uloilmalaie, joka on arkoieu käyeäväksi syrjäyävään ilmanjakoon Floormaser- järjeselmässä. KANSIO VÄLI 6 ESITE Lapinleimu.1.0 Floormaser Yleisä Floormaser

Lisätiedot

2:154. lak.yht. lak.yht. lak.yht. 2:156 2:156 6-9901-0 2:156. lak.yht. 2:155. 35 dba. sr-1. No330. YY/s-1. Työväentalo 8-9903-0. No30. sr-2.

2:154. lak.yht. lak.yht. lak.yht. 2:156 2:156 6-9901-0 2:156. lak.yht. 2:155. 35 dba. sr-1. No330. YY/s-1. Työväentalo 8-9903-0. No30. sr-2. 00 lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. ras.m ras.m lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. 0 0 No No No0 No0 0:::M0 0:::M0 0:::M0 0:::M0 0:::M0 0::0:M0 0:::M0 0:::M0 0:::M 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Lisätiedot

Tehokasta talvipitoa MICHELIN-renkailla

Tehokasta talvipitoa MICHELIN-renkailla Tehokasa alvipioa MICHELIN-renkailla y y 2014 www.michelinranspor.com 1 Lainsäädänö koskien kuorma- ja linja-auonrenkaiden käyöä alvella Lainsäädänö koskien kuormaja linja-auonrenkaiden käyöä alvella Seuraavassa

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS. Ilma vesilämpöpumppujärjestelmän sisäyksikkö ja lisävarusteet RECAIR OY EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1

KÄYTTÖOPAS. Ilma vesilämpöpumppujärjestelmän sisäyksikkö ja lisävarusteet RECAIR OY EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1 EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1 EKHBRD011ADY1 EKHBRD014ADY1 EKHBRD016ADY1 KÄYÖOPAS Ilma vesilämpöpumppujärjeselmän sisäyksikkö ja lisävarusee EKHBRD011ADV1+Y1 EKHBRD014ADV1+Y1 EKHBRD016ADV1+Y1

Lisätiedot

LUKU 14 KIVILOHKOJEN KUORMAAMINEN MATALALAITAISIIN AVOVAUNUIHIN

LUKU 14 KIVILOHKOJEN KUORMAAMINEN MATALALAITAISIIN AVOVAUNUIHIN LUKU 14 KIVILOHKOJEN KUORMAAMINEN MATALALAITAISIIN AVOVAUNUIHIN 1. Tämän luvun määräykse koskeva poikkileikkaukselaan suorakaieen muooisen kivilohkojen kuormausa ja kiinniysä maalalaiaisiin avovaunuihin,

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS. -järjestelmän sisäyksikkö HXHD125A8V1B

KÄYTTÖOPAS. -järjestelmän sisäyksikkö HXHD125A8V1B KÄYÖOPAS -järjeselmän sisäyksikkö SISÄLÖ 1. Määrielmä... 1 1.1. Merkkien ja varoiusen arkoiukse... 1 1.2. Käyeyjen ermien merkiys... 1 2. Yleise varooime... 2 3. Johdano... 2 3.1. Yleisä... 2 3.2. ämän

Lisätiedot

Onko polttomoottoriautoilla enää asiaa kaupunkeihin? Päästöskandaalin jälkipyykki

Onko polttomoottoriautoilla enää asiaa kaupunkeihin? Päästöskandaalin jälkipyykki 1 Onko polomoooriauoilla enää asiaa kaupunkeihin? Pääsöskandaalin jälkipyykki Kaupunkisuunnielulla parempaa ilmanlaaua ja ilmasoa Helsinki 18.1.2018 TkT Nils-Olof Nylund 2 Sisälö Yleisä pääsöisä ja ilmanlaadusa

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus

KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.2.205 COM(205) 4 final KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan nojalla laadiu keromus FI FI KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan

Lisätiedot

2. Taloudessa käytettyjä yksinkertaisia ennustemalleja. ja tarkasteltavaa muuttujan arvoa hetkellä t kirjaimella y t

2. Taloudessa käytettyjä yksinkertaisia ennustemalleja. ja tarkasteltavaa muuttujan arvoa hetkellä t kirjaimella y t Tilasollinen ennusaminen Seppo Pynnönen Tilasoieeen professori, Meneelmäieeiden laios, Vaasan yliopiso. Tausaa Tulevaisuuden ennusaminen on ehkä yksi luoneenomaisimpia piireiä ihmiselle. On ilmeisesi aina

Lisätiedot

F E . 1. a!? # % b &., @ $ c + ± = e < > [ \ ] ^ g λ Ø ø φ " 1 / 2 h Á á É. j À à È è Ì ì Ò k ò ù Ä ä Ë ë Ï. o à ã Ñ ñ Õ õ F` = 6mm = 9/12mm = 19mm

F E . 1. a!? # % b &., @ $ c + ± = e < > [ \ ] ^ g λ Ø ø φ  1 / 2 h Á á É. j À à È è Ì ì Ò k ò ù Ä ä Ë ë Ï. o à ã Ñ ñ Õ õ F` = 6mm = 9/12mm = 19mm : A ➎ C ➎ B D = 6mm = 9/12mm = a!? # % b &., @ $ c + ± = d * / : ; ( ) e < > [ \ ] ^ f { } ~ µ ß Ω g λ Ø ø φ " 1 / 2 h Á á É i é Í í Ó ó Ú ú j À à È è Ì ì Ò k ò ù Ä ä Ë ë Ï l ï Ö ö Ü ü ÿ  m â Ê ê î ô

Lisätiedot

A-osio. Ei laskinta! Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä vain kaksi joihin vastaat!

A-osio. Ei laskinta! Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä vain kaksi joihin vastaat! MAA Koe 7..03 A-osio. Ei laskina! Valise seuraavisa kolmesa ehäväsä vain kaksi joihin vasaa! A. a) Mikä on funkion f(x) määrieljoukko, jos f( x) x b) Muua ulomuooon: 4a 8a 4 A. a) Rakaise hälö: x 4x b)

Lisätiedot

Mittaus- ja säätölaitteet IRIS, IRIS-S ja IRIS-M

Mittaus- ja säätölaitteet IRIS, IRIS-S ja IRIS-M Miaus- ja sääölaiee IRIS, IRIS-S ja IRIS-M KANSIO 4 VÄLI ESITE Lapinleimu Miaus- ja sääölaiee IRIS, IRIS-S ja IRIS-M IRIS, IRIS-S Rakenne IRIS muodosuu runko-osasa, sääösäleisä, sääömuerisa ai sääökahvasa

Lisätiedot

12. ARKISIA SOVELLUKSIA

12. ARKISIA SOVELLUKSIA MAA. Arkiia ovellukia. ARKISIA SOVELLUKSIA Oleeaan, eä kappale liikkuu ykiuloeia raaa, eimerkiki -akelia pikin. Kappaleen nopeuden vekoriluonne riiää oaa vauhdin eumerkin avulla huomioon, ja on ehkä arkoiukenmukaiina

Lisätiedot

a) Esitä piirtämällä oheisen kaksoissymmetrisen ulokepalkkina toimivan kotelopalkin kaksi täysin erityyppistä plastista rajatilamekanismia (2p).

a) Esitä piirtämällä oheisen kaksoissymmetrisen ulokepalkkina toimivan kotelopalkin kaksi täysin erityyppistä plastista rajatilamekanismia (2p). LUT / Teräsrakenee/Timo Björk BK80A30: Teräsrakenee II: 9.9.016 Oheismaeriaalin käyö EI salliua, laskimen käyö on salliua, lausekkeia ehäväosion lopussa Vasaukse laadiaan ehäväpaperille, joka palaueava,

Lisätiedot

XII RADIOAKTIIVISUUSMITTAUSTEN TILASTOMATEMATIIKKAA

XII RADIOAKTIIVISUUSMITTAUSTEN TILASTOMATEMATIIKKAA II ADIOAKTIIVISUUSMITTAUSTEN TILASTOMATEMATIIKKAA Laskenaaajuus akiivisuus Määrieäessä radioakiivisen näyeen akiivisuua (A) uloksena saadaan käyeyn miausyseemin anama laskenaaajuus (). = [II.I] jossa =

Lisätiedot

Määräys ajoneuvoyhdistelmien teknisistä vaatimuksista

Määräys ajoneuvoyhdistelmien teknisistä vaatimuksista Määräys ajoneuvoyhdistelmien teknisistä vaatimuksista Trafin säädösinfo 27.11.2018 Otto Lahti Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. LVM:n hanke asetusmuutoksesta raskaiden ajoneuvon yhdistelmien pituuden

Lisätiedot

Ilmavirransäädin. Mitat

Ilmavirransäädin. Mitat Ilmairransäädin Mia (MF, MP, ON, MOD, KNX) Ød nom (MF-D, MP-D, ON-D, MOD-D, KNX-D) Tuoekuaus on ilmairasäädin pyöreälle kanaalle. Se koosuu sääöpellisä ja miaaasa oimilaieesa ja siä oidaan ohjaa huonesääimen

Lisätiedot

b) Esitä kilpaileva myötöviivamekanismi a-kohdassa esittämällesi mekanismille ja vertaile näillä mekanismeilla määritettyjä kuormitettavuuksia (2p)

b) Esitä kilpaileva myötöviivamekanismi a-kohdassa esittämällesi mekanismille ja vertaile näillä mekanismeilla määritettyjä kuormitettavuuksia (2p) LUT / Teräsrakenee/Timo Björk BK80A30: Teräsrakenee II:.5.016 Oheismaeriaalin käyö EI salliua, laskimen käyö on salliua, lausekkeia ehäväosion lopussa Vasaukse laadiaan ehäväpaperille, joka palaueava,

Lisätiedot

Rakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto ralf.lindberg@tut.fi

Rakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto ralf.lindberg@tut.fi Rakennusosien rakennusfysikaalinen oimina Ralf Lindber Professori, Tampereen eknillinen yliopiso ralf.lindber@u.fi Rakenneosien rakennusfysikaalisen oiminnan ymmärämiseksi on välämäönä piirää kolme eri

Lisätiedot

x v1 y v2, missä x ja y ovat kokonaislukuja.

x v1 y v2, missä x ja y ovat kokonaislukuja. Digiaalinen videonkäsiel Harjoius, vasaukse ehäviin 4-0 Tehävä 4. Emämariisi a: V A 0 V B 0 Hila saadaan kanavekorien (=emämariisin sarakkee) avulla. Kunkin piseen paikka hilassa on kokonaisluvulla kerroujen

Lisätiedot

Piennopeuslaite FMP. Lapinleimu

Piennopeuslaite FMP. Lapinleimu Piennopeuslaie FMP Floormaser FMP on lieä uloilmalaie, joka on arkoieu käyeäväksi syrjäyävään ilmanjakoon Floormaser-järjeselmässä. KANSIO 4 VÄLI 6 ESITE 6 Lapinleimu.1.00 Floormaser Yleisä Floormaser

Lisätiedot

OPINTOJAKSO FYSIIKKA 1 OV OPINTOKOKONAISUUTEEN FYSIIKKA JA KEMIA 2 OV. Isto Jokinen 2012. 1. Mekaniikka 2

OPINTOJAKSO FYSIIKKA 1 OV OPINTOKOKONAISUUTEEN FYSIIKKA JA KEMIA 2 OV. Isto Jokinen 2012. 1. Mekaniikka 2 OPINTOJAKSO FYSIIKKA 1 OV OPINTOKOKONAISUUTEEN FYSIIKKA JA KEMIA OV Io Jokinen 01 SISÄLTÖ SIVU 1. Mekaniikka Nopeu Kekinopeu Kehänopeu 3 Kiihyvyy 3 Puoamikiihyvyy 4 Voima 5 Kika 6 Työ 7 Teho 8 Paine 9

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Communiy Ld Yriyksen arvonmääriys 1. Yriyksen ase- eli subsanssiarvo Arvioidaan yriyksen aseen vasaavaa puolella olevan omaisuuden käypäarvo, josa

Lisätiedot

TIELIIKENNEMELUSELVITYS

TIELIIKENNEMELUSELVITYS PR44-Y01 28.5.2018 Harela Eelä-Suomi Oy TIELIIKENNEMELUSELTYS Asemakaavan muuos A-2701, Hirsimesänie 5 ja 7, Lahi HELSINKI iikinpori 4 B 18 00790 Helsinki puh. 050 377 6565 TURKU Rauakau 5 A 200 Turku

Lisätiedot

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia 8/ VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 8: Yhen vapausaseen paovärähely, ransieniuormiusia JOHDANTO c m x () Kuva. Syseemi. Transieniuormiusella aroieaan uormiusheräeä, joa aiheuaa syseemiin lyhyaiaisen liieilan.

Lisätiedot

W dt dt t J.

W dt dt t J. DEE-11 Piirianalyysi Harjoius 1 / viikko 3.1 RC-auon akku (8.4 V, 17 mah) on ladau äyeen. Kuinka suuri osa akun energiasa kuluu ensimmäisen 5 min aikana, kun oleeaan mooorin kuluavan vakiovirran 5 A? Oleeaan

Lisätiedot

Finavian ympäristötyö 2006: Vesipäästöjen hallintaa ja tehokkaita prosesseja

Finavian ympäristötyö 2006: Vesipäästöjen hallintaa ja tehokkaita prosesseja 9 Y M P Ä R I S T Ö K A T S A U S 2006 2 Finavian ympärisöyö 2006: Vesipääsöjen hallinaa ja ehokkaia prosesseja Jääneson aiheuama kuormius aseiain hallinaan Finavia vasaa maahuolinayriysen jäänesoon käyämän

Lisätiedot

Dynaaminen optimointi ja ehdollisten vaateiden menetelmä

Dynaaminen optimointi ja ehdollisten vaateiden menetelmä Dynaaminen opimoini ja ehdollisen vaaeiden meneelmä Meneelmien keskinäinen yheys S yseemianalyysin Laboraorio Esielmä 10 - Peni Säynäjoki Opimoiniopin seminaari - Syksy 2000 / 1 Meneelmien yhäläisyyksiä

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivasaukse KA5-kurssin laskareihin, kevä 2009 Harjoiukse 2 (viikko 6) Tehävä 1 Sovelleaan luenokalvojen sivulla 46 anneua kaavaa: A A Y Y K α ( 1 α ) 0,025 0,5 0,03 0,5 0,01 0,005 K Siis kysyy Solowin

Lisätiedot

Pyörätraktorit 1983. Vakolan tiedote 34/83

Pyörätraktorit 1983. Vakolan tiedote 34/83 ..k KCCD 00 OLKKALA 9-6 VALTON MAATALOUSKONEDEN TUTKMUSLATOS STATE RESEARCH NSTTUTE OF ENGNEERNG N AGRCULTURE AND FORESTRY Pyörärakori 9 Vakolan iedoe / ERPANOS KONEVEST n:o / Jukka Aokas Vakola: Trakori

Lisätiedot

TKK Tietoliikennelaboratorio Seppo Saastamoinen Sivu 1/5 Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta

TKK Tietoliikennelaboratorio Seppo Saastamoinen Sivu 1/5 Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta KK ieoliikennelaboraorio 7.2.27 Seppo Saasamoinen Sivu /5 Konvoluuion laskeminen vaihe vaiheela Konvoluuion avulla saadaan laskeua aika-alueessa järjeselmän lähösignaali, kun ulosignaali ja järjeselmän

Lisätiedot

SELOSTUS Pääskykallion muutos 1

SELOSTUS Pääskykallion muutos 1 SELOSUS Pääskykallion muuos L:\KAAVA\EX\KAAVASEL\7\ Paaskykallion_m.doc\H PÄÄSKYKALLION ASEMAKAAVAN MUUOS KAAVAN LAAIJA: LIEDON KUNNAN KAAVOIUS JAEKNISE PALVELU: Kaavoiusinsinööri Juha Mäki p. 0 09 Suunnielija

Lisätiedot

Palopelti ETCE Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje 01/2015

Palopelti ETCE Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje 01/2015 Asennus-, käyö- ja huolo-ohje 0/05 Asennus Palopeli ETCE ulee asenaa ämän asennusohjeen mukaan, ks. sivu 5. Käyö ja oiminnan esaus CE-merkinnän mukaan palopeli ulee aina varusaa lämpöilaan perusuvalla

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perustamissopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus

KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perustamissopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 912 final KOMISSION KERTOMUS Suomi Perusamissopimuksen 126 ariklan 3 kohdan nojalla laadiu keromus FI FI KOMISSION KERTOMUS Suomi Perusamissopimuksen 126

Lisätiedot

LISÄTALOUSARVIO NRO 10 VARAINHOITOVUODEKSI 2009

LISÄTALOUSARVIO NRO 10 VARAINHOITOVUODEKSI 2009 LISÄTALOUSARVIO NRO 10 VARAINHOITOVUODESI 2009 FI FI PÄÄLUOA VOL1 NIDE 1 - YLEINEN TULOTAULUO OSA PARTA A. YLEISEN TALOUSARVION RAHOITUS 1 Liie PARTA-2 YLEISEN TALOUSARVION RAHOITUS Euroopan yheisöjen

Lisätiedot

Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta Sivu 1/5

Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta Sivu 1/5 S-72. Signaali ja järjeselmä Laskuharjoiukse, syksy 28 Konvoluuion laskeminen vaihe vaiheela Sivu /5 Konvoluuion laskeminen vaihe vaiheela Konvoluuion avulla saadaan laskeua aika-alueessa järjeselmän lähösignaali,

Lisätiedot

7. Muut nostotarvikkeet

7. Muut nostotarvikkeet 7. Muu nosoarvikkee - akkeli - Nososilmuka - Vaniruuvi - Väkipyörä - eikari - Köysipyörä - Nosohaaruka - Tynnyrinnosolaiee - Nosoverko - Noso-orre akkeli akkeli /34 Rakenne: ilman sokkaa, 34 sokalla. Maeriaali:

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E23641. Tampere 18.5.2010

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E23641. Tampere 18.5.2010 MÄNÄ-VLPPULAN KAUPUNK Musalahden asemakaava Liikenneselviys yö: E ampere 8..00 ARX Ympärisö Oy PL 0 ampere Puhelin 00 000 elefax 00 00 www.airix.fi oimiso: urku, ampere, Espoo ja Oulu Mänä-Vilppulan kaupunki,

Lisätiedot

Notor Upotettava. 6 www.fagerhult.fi

Notor Upotettava. 6 www.fagerhult.fi Upoeavan Noor-valaisimen avulla kaoon voidaan luoda joko huomaamaomia ai ehokkaan huomioa herääviä ja yhenäisiä valaisinjonoja ilman minkäänlaisia varjosuksia. Pienesä koosaan huolimaa Noor arjoaa hyvin

Lisätiedot

1 Excel-sovelluksen ohje

1 Excel-sovelluksen ohje 1 (11) 1 Excel-sovelluksen ohje Seuraavassa kuvaaan jakeluverkonhalijan kohuullisen konrolloiavien operaiivisen kusannusen (SKOPEX 1 ) arvioimiseen arkoieun Excel-sovelluksen oimina, mukaan lukien sovelluksen

Lisätiedot

AMMATTIRAKENTAJILLE LUOVUTETTAVAT ASUNTOTONTIT KEVÄÄLLÄ 2019

AMMATTIRAKENTAJILLE LUOVUTETTAVAT ASUNTOTONTIT KEVÄÄLLÄ 2019 www.urku.fi/oni..0 AMMATTIRAKENTAJILLE LUOVUTETTAVAT ASUNTOTONTIT KEVÄÄLLÄ 0 Tonin kiineisöunnus Osoie Pina-ala m Rak.oik. k-m Käyöarkoius Kärsämäki --0- Heikki Huhamäen polku 0+0 AP- Yli-Maaria ---,,

Lisätiedot

M-, N- ja O-luokan ajoneuvon valmistajan kilpi ja kokonaismassan määrääminen

M-, N- ja O-luokan ajoneuvon valmistajan kilpi ja kokonaismassan määrääminen Ohje 1 (5) Antopäivä: 27.5.2011 Voimaantulopäivä: 27.5.2011 Säädösperusta: Laki Liikenteen turvallisuusvirastosta 863/2009 Voimassa: toistaiseksi Muutostiedot: Kumoaa ohjeen 759/208/2009, 26.6.2009 Soveltamisala:

Lisätiedot

Y m p ä r i s t ö k a t s a u s

Y m p ä r i s t ö k a t s a u s Y m p ä r i s ö k a s a u s 2007 Finavia ja ympärisö vuonna 2007 Ympärisölupia vireillä ympäri maaa Vuonna 2007 Länsi-Suomen ympärisölupaviraso anoi pääöksen ympärisönsuojelulain mukaisesa luvasa Tampere-

Lisätiedot

f x dx y dy t dt f x y t dx dy dt O , (4b) . (4c) f f x = ja x (4d)

f x dx y dy t dt f x y t dx dy dt O , (4b) . (4c) f f x = ja x (4d) Tehävä 1. Oleeaan, eä on käössä jakuva kuva, jossa (,, ) keroo harmaasävn arvon paikassa (, ) ajanhekenä. Dnaaminen kuva voidaan esiää Talor sarjana: d d d d d d O ( +, +, + ) = (,, ) + + + + ( ). (4a)

Lisätiedot

Laskelmia verotuksen painopisteen muuttamisen vaikutuksista dynaamisessa yleisen tasapainon mallissa

Laskelmia verotuksen painopisteen muuttamisen vaikutuksista dynaamisessa yleisen tasapainon mallissa Laskelmia verouksen painopiseen muuamisen vaikuuksisa dynaamisessa yleisen asapainon mallissa Juha Kilponen ja Jouko Vilmunen TTässä arikkelissa esieään laskelmia siiä, mien verouksen painopiseen siiräminen

Lisätiedot

Raskaan kaluston mittojen ja painojen vaikutus liikenneturvallisuuteen

Raskaan kaluston mittojen ja painojen vaikutus liikenneturvallisuuteen Raskaan kaluston mittojen ja painojen vaikutus liikenneturvallisuuteen, Rovaniemi 15.11.2018 Jari Harju Asiantuntija, SKAL asiantuntijapalvelut Asetusluonnos uusista mitoista ja massoista AIKATAULU TÄHÄN

Lisätiedot

Seinämien risteyskohdat

Seinämien risteyskohdat CAE DS Painevalukappaleen suunnielu Sefan Fredriksson Seinämien riseyskohda Sefan Fredriksson SweCas Käännös: Pekka Savolainen ja Tuula Höök Tampereen eknillinen yliopiso Riseyskoha muodosuu kun kaksi

Lisätiedot

Seinämien risteyskohdat

Seinämien risteyskohdat CAE DS Painevalukappaleen suunnielu Seinämien riseyskohda Sefan Fredriksson - SweCas Käännös: Pekka Savolainen ja Tuula Höök - Tampereen eknillinen yliopiso Riseyskoha muodosuu kun kaksi kappaleen seinämää

Lisätiedot

Tilausohjatun tuotannon karkeasuunnittelu. Tilausohjatun tuotannon karkeasuunnittelu

Tilausohjatun tuotannon karkeasuunnittelu. Tilausohjatun tuotannon karkeasuunnittelu Tilausohjaun uoannon areasuunnielu Tilausohjaussa uoannossa sarjojen muodosaminen ei yleensä ole relevani ongelma, osa uoevaihelu on suura, mä juuri onin peruse MTO-uoannolle Tuoe- ja valmisusraenee ova

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun valtioneuvoston asetuksen (1257/1992)

Lisätiedot

Lorentz-muunnos L(v) on operaatio, joka voidaan esittää myös matriisina

Lorentz-muunnos L(v) on operaatio, joka voidaan esittää myös matriisina Lorenz-muunnos L on operaaio, joka oidaan esiää myös mariisina L / / mariisi L muodosaa ryhmän: kaksi peräkkäisä Lorenz-muunnosa on myös Lorenz-muunnos, ja on olemassa myös kääneinen Lorenz- muunnos 3

Lisätiedot

DVC. VARIZON Piennopeuslaite säädettävällä hajotuskuviolla LYHYESTI

DVC. VARIZON Piennopeuslaite säädettävällä hajotuskuviolla LYHYESTI VARIZON Piennoeuslaie säädeävällä hajouskuviolla LYHYESTI Säädeävä hajouskuvio ja lähivyöhyke Soii kaikenyyisiin iloihin Miausyhde Helosi uhdiseava Peiey ruuviliiännä Vakioväri Valkoinen RAL 9003 -- 5

Lisätiedot

FDPa. Rei itetty seinään asennettava poistoilmalaite

FDPa. Rei itetty seinään asennettava poistoilmalaite Rei iey seinään asenneava poisoilmalaie Lyhyesi Säädeävä Kiineä miausyhde Suuri poisoehokkuus Helposi puhdiseava Eri värivaihoehoja Pikavalinaaulukko I L M A V I R T A Ä Ä N I T A S O l/s Koko db(a) db(a)

Lisätiedot

Tekes tänään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohtaja, Tekes Fortune seminaari 21.8.2013

Tekes tänään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohtaja, Tekes Fortune seminaari 21.8.2013 Tekes änään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohaja, Tekes Forune seminaari 21.8.2013 Rahoiamme sellaisen innovaaioiden kehiämisä, joka ähäävä kasvun ja uuden liikeoiminnan luomiseen Yriysen kehiysprojeki

Lisätiedot

Huomaa, että aika tulee ilmoittaa SI-yksikössä, eli sekunteina (1 h = 3600 s).

Huomaa, että aika tulee ilmoittaa SI-yksikössä, eli sekunteina (1 h = 3600 s). DEE- Piirianalyysi Ykkösharkan ehävien rakaisuehdoukse. askeaan ensin, kuinka paljon äyeen ladaussa akussa on energiaa. Tämä saadaan laskeua ehäväpaperissa anneujen akun ieojen 8.4 V ja 7 mah avulla. 8.4

Lisätiedot

Hevoosella vaan- käyttäjäkysely

Hevoosella vaan- käyttäjäkysely Hevoosella vaan käyäjäkysely 1. Vasaajan ikä Vasaajien määrä: 126 Alle 20 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 2035 yli 35 2. Tausa Vasaajien määrä: 126 Hevosyriäjä/hevosalan ammailainen (ravi ai

Lisätiedot

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ 4.9.4 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vasausen piireiden, sisälöjen ja piseiysen luonnehdina ei sido ylioppilasukinolauakunnan arvoselua. Lopullisessa arvoselussa

Lisätiedot

DVC. VARIZON Piennopeuslaite säädettävällä hajotuskuviolla. Pikavalintataulukko

DVC. VARIZON Piennopeuslaite säädettävällä hajotuskuviolla. Pikavalintataulukko VARIZON Piennoeuslaie säädeävällä hajouskuviolla Lyhyesi Säädeävä hajouskuvio ja lähivyöhyke Soii kaikenyyisiin iloihin Miausyhde Helosi uhdiseava Peiey ruuviliiännä Eri värivaihoehoja Pikavalinaaulukko

Lisätiedot

A 035/2012 Raivion asemakaavan muutos. Liite 8: Asemakaavakartan ja määräysten pienennös sekä havainnekuvia

A 035/2012 Raivion asemakaavan muutos. Liite 8: Asemakaavakartan ja määräysten pienennös sekä havainnekuvia ..0 A 0/0 Raivion asemakaavan muuos Liie : Asemakaavakan ja määräysen pienennös sekä havainnekuvia 00 lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. ras.m ras.m lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. 0 0 No

Lisätiedot

( ) ( ) x t. 2. Esitä kuvassa annetun signaalin x(t) yhtälö aikaalueessa. Laske signaalin Fourier-muunnos ja hahmottele amplitudispektri.

( ) ( ) x t. 2. Esitä kuvassa annetun signaalin x(t) yhtälö aikaalueessa. Laske signaalin Fourier-muunnos ja hahmottele amplitudispektri. ELEC-A7 Signaali ja järjeselmä Laskuharjoiukse LASKUHARJOIUS Sivu 1/11 1. Johda anneun pulssin Fourier-muunnos ja hahmoele ampliudispekri. Käyä esim. derivoinieoreemaa, ja älä unohda 1. derivaaan epäjakuvuuskohia!

Lisätiedot

OH CHOOH (2) 5. H2O. OH säiliö. reaktori 2 erotus HCOOCH 3 11.

OH CHOOH (2) 5. H2O. OH säiliö. reaktori 2 erotus HCOOCH 3 11. Kemian laieekniikka 1 Koilasku 1 4.4.28 Jarmo Vesola Tuoee ja reakio: hiilimonoksidi, meanoli, meyyliformiaai C HC (1) vesi, meyyliformiaai, meanoli, muurahaishappo HC CH (2) hiilimonoksi, vesi, muurahaishappo

Lisätiedot

Mittaustekniikan perusteet, piirianalyysin kertausta

Mittaustekniikan perusteet, piirianalyysin kertausta Miausekniikan perusee, piirianalyysin kerausa. Ohmin laki: =, ai = Z ( = ännie, = resisanssi, Z = impedanssi, = vira). Kompleksiluvu Kompleksilukua arviaan elekroniikassa analysoiaessa piireä, oka sisälävä

Lisätiedot

Yhden vapausasteen värähtely - harjoitustehtäviä

Yhden vapausasteen värähtely - harjoitustehtäviä Dynaiia 1 Liie luuun 8. g 8.1 Kuvan jousi-assa syseeissä on = 10 g ja = 2,5 N/. Siiryä iaaan saaisesa asapainoaseasa lähien. luheellä = 0 s assa on saaisessa asapainoaseassaan ja sillä on nopeus 0,5 /

Lisätiedot

Luento 7 Järjestelmien ylläpito

Luento 7 Järjestelmien ylläpito Luno 7 Järjslmin ylläpio Ahi Salo Tknillinn korkakoulu PL, 5 TKK Järjslmin ylläpidosa Priaallisia vaihohoja Uusiminn rplacmn Ennalahkäisvä huolo mainnanc Korjaaminn rpair ❶ Uusiminn Vioiun komponni korvaaan

Lisätiedot

Lasin karkaisun laatuongelmat

Lasin karkaisun laatuongelmat Rakeneiden Mekaniikka Vol. 44, Nro, 11, s. 14-155 Lasin karkaisun laauongelma Ani Aronen Tiiviselmä. Karkaisula lasila vaadiaan hyvää lujuua sekä visuaalisa laaua. Näihin voidaan vaikuaa lasin karkaisuprosessin

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA SISÄLLYS

SÄÄDÖSKOKOELMA SISÄLLYS SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1997 Julkaistu Helsingissä 17 päivänä heinäkuuta 1997 N:o 670 676 SISÄLLYS N:o Sivu 670 Asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta... 2155 671 Asetus ajoneuvojen

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeeorologia Sami Haapaala syksy 03 Fysiika laios, Ilmakehäieeide osaso Mialaieide dyaamise omiaisuude Dyaamise uusluvu määriävä mie mialaie käyäyyy syöeide muuuessa Apua käyeää differeiaaliyhälöiä,

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKKI

EUROOPAN KESKUSPANKKI 23.12.2008 Euroopan unionin virallinen lehi L 346/89 SUUNTAVIIVAT EUROOPAN KESKUSPANKKI EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT, anneu 11 päivänä syyskuua 2008, euroa koskevien ieojen keräämisesä ja rahahuollon

Lisätiedot

SELOSTUS Hartelan muutos 1 L:\KAAVA\TEXT\KAAVASEL\2015\4_14_Hartelan_muutos.docx\PS LIETO LOUKINAINEN HARTELAN ASEMAKAAVAN MUUTOS

SELOSTUS Hartelan muutos 1 L:\KAAVA\TEXT\KAAVASEL\2015\4_14_Hartelan_muutos.docx\PS LIETO LOUKINAINEN HARTELAN ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSUS Harelan muuos L:\KAAVA\EX\KAAVASEL\0\ Harelan_muuos.docx\PS LEO LOUKNANEN HELAN ASEMAKAAVAN MUUOS KAAVAN LAAJA: LEDON KUNA / KAAVOUS JA EKNSE PALVELU: Kaavoiusinsinööri Juha Mäki p. 0 0 Kaavoiusarkkiehi

Lisätiedot

Keskustelua Trafin erikoiskuljetusmääräyksestä

Keskustelua Trafin erikoiskuljetusmääräyksestä Keskustelua Trafin erikoiskuljetusmääräyksestä SKALS-erikoiskuljetusseminaari 15.11.2018 Juhani Puurunen Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Sisältöä Säädösperustaa Perussäännöksistä Trafin erikoiskuljetusmääräyksen

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 324. Laki

SISÄLLYS. N:o 324. Laki SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2004 Julkaistu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2004 N:o 324 329 SISÄLLYS N:o Sivu 324 Laki öljyn aiheuttamien pilaantumisvahinkojen kansainvälisen korvausrahaston perustamisesta

Lisätiedot

Sopimuksenteon dynamiikka: johdanto ja haitallinen valikoituminen

Sopimuksenteon dynamiikka: johdanto ja haitallinen valikoituminen Soimukseneon dynamiikka: johdano ja haiallinen valikoiuminen Ma-2.442 Oimoinioin seminaari Elise Kolola 8.4.2008 S yseemianalyysin Laboraorio Esielmä 4 Elise Kolola Oimoinioin seminaari - Kevä 2008 Esiyksen

Lisätiedot

Käyttövarmuuden ja kunnossapidon perusteet, KSU-4310: Tentti ma

Käyttövarmuuden ja kunnossapidon perusteet, KSU-4310: Tentti ma KSU-430/Ten 4..2008/Prof. Seppo Vranen /3 Käyövarmuuden ja kunnossapdon perusee, KSU-430: Ten ma 4..2008 Huom. Vasaus van veen kysymykseen. Funko- ja/a ohjelmoavan laskmen, musnpanojen, luenomonseden ja

Lisätiedot

käsitteitä Asiakirjaselvitys Vaatimuksenmukaisuustodistus/-vakuus Saateasiakirja Luomun merkinnät

käsitteitä Asiakirjaselvitys Vaatimuksenmukaisuustodistus/-vakuus Saateasiakirja Luomun merkinnät n u m o a u L akirj i as a j a a i p p u a k s i ä ö i i h Vä aikei amm käsieiä Asiakirjaselviys Vaaimuksenmukaisuusodisus/-vakuus Saaeasiakirja Luomun merkinnä Asiakirjaselviys Pakollinen asiakirja Tällä

Lisätiedot

Toistoleuanvedon kilpailusäännöt

Toistoleuanvedon kilpailusäännöt 1.0 Yleisä Toisoleuanvedossa kilpailija suoriaa häjaksoisesi mahdollisimman mona leuanveoa omalla kehonpainollaan. Kilpailijalla on käössään ksi kilpailusuorius sekä asauloksen sauessa mahdollise uusinakierrokse

Lisätiedot

Tehtävän 1 moottorin kuormana an työkone, jonka momentti on vakio T=30 Nm. Laske

Tehtävän 1 moottorin kuormana an työkone, jonka momentti on vakio T=30 Nm. Laske SÄHKÖENERGAEKNKKA Hrjoius - lueno 9 ehävä 1 Oheisess kuvss on ssähkökoneen sijiskykenämlli. Joh pyörimisnopeuden kv momenin funkion, kun mgneoinivuo φ j nkkurijännie V ov vkioin. Piirrä johmsi kv -ω soss,

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 2/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 2/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muisio 2/15 20.8.15 IKÄIHMISTEN PALVELUJEN RYHMÄ Aika 20.8.2015 klo 9-11.30 Paikka Läsnä Kokkolan kaupunginalo, kokoushuone Minerva Maija Juola, pj, Kokkola Vuokko

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS SUOMI. Perustamissopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus

KOMISSION KERTOMUS SUOMI. Perustamissopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus EUROOPAN ISSIO Bryssel 2.6.2014 COM(2014) 432 final ISSION KERTOMUS SUOMI Perusamissopimuksen 126 ariklan 3 kohdan nojalla laadiu keromus FI FI 1. OIKEUDELLINEN TAUSTA Euroopan unionin oiminnasa ehdyn

Lisätiedot

Asennus- ja hoito-ohje

Asennus- ja hoito-ohje FI Asennus- ja hoio-ohje V15/V20/V30/V30-3P/V40/V60-3P H15/H20/H30/H30-3P/H60 Gullberg & Jansson AB Smälaregaan 6 SE - 263 39 Höganäs Tel: +46 (0) 42 34 05 90 Fax: +46 (0) 42 34 02 10 E-mail: info@gullbergjansson.se

Lisätiedot

ENERGIAN TUOTTAMISEN FYSIKAALINEN PERUSTA

ENERGIAN TUOTTAMISEN FYSIKAALINEN PERUSTA ENERGIAN TUOTTAMISEN FYSIKAALINEN ERUSTA Energia on kyky ehdä yöä ENERGIAN ALKUERÄ Ydinreakioiden energia Auringon ydinreakio Maankuoren ydinreakio Auringon säeilyenergia Lämpöenergia Ilmakehän lämpö-

Lisätiedot

Tieliikennemassojen korotus 3-5 -akselisille autoille tarkastettavat tiedot ja KATSA-merkinnät. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Tieliikennemassojen korotus 3-5 -akselisille autoille tarkastettavat tiedot ja KATSA-merkinnät. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Tieliikennemassojen korotus 3-5 -akselisille autoille tarkastettavat tiedot ja KATSA-merkinnät Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Sisältö Tarkastettavat tiedot (diat 3-12) KATSA-merkinnät (diat

Lisätiedot

( ) ( ) 2. Esitä oheisen RC-ylipäästösuotimesta, RC-alipäästösuotimesta ja erotuspiiristä koostuvan lineaarisen järjestelmän:

( ) ( ) 2. Esitä oheisen RC-ylipäästösuotimesta, RC-alipäästösuotimesta ja erotuspiiristä koostuvan lineaarisen järjestelmän: ELEC-A700 Signaali ja järjeselmä Laskuharjoiukse LASKUHARJOIUS 3 Sivu /8. arkasellaan oheisa järjeselmää bg x Yksikköviive + zbg z bg z d a) Määriä järjeselmän siirofunkio H Y = X b) Määriä järjeselmän

Lisätiedot

1(14) Yksityiskohtaiset perustelut. 2. Määritelmät

1(14) Yksityiskohtaiset perustelut. 2. Määritelmät 1(14) Yksityiskohtaiset perustelut 2. Määritelmät 13. Ohjautuva akseli. Asetuksen 2 :n 2 momentin b kohdan jakamattoman kuorman määritelmää muutettaisiin siten, että puoliperävaunuyhdistelmää koskeva mitta

Lisätiedot

Suunnitteluharjoitus s-2016 (...k-2017)

Suunnitteluharjoitus s-2016 (...k-2017) 1 Suunnieluharjoius s-2016 (...k-2017) HAKKURITEHOLÄHDE Seuraavan push-pull-yyppisen hakkurieholäheen komponeni ulisi valia (muunajaa lukuunoamaa). V1 iin 230 V ± 10 % 50 Hz V3 Perusieoja kykennäsä Verkkoasasuunauksen

Lisätiedot

2. Suoraviivainen liike

2. Suoraviivainen liike . Suoraviivainen liike . Siirymä, keskinopeus ja keskivauhi Aika: unnus, yksikkö: sekuni s Suoraviivaisessa liikkeessä kappaleen asema (paikka) ilmoieaan suoralla olevan piseen paikkakoordinaain (unnus

Lisätiedot

Painevalukappaleen valettavuus

Painevalukappaleen valettavuus Painevalukappaleen valeavuus Miskolc Universiy Sefan Fredriksson Swecas AB Muokau ja lisäy käännös: Tuula Höök, Pekka Savolainen Tampereen eknillinen yliopiso Painevalukappale äyyy suunniella sien, eä

Lisätiedot