dnro 945/430/2010 ENERGIAMARKKINAVIRASTO ENERGIMARKNADSVERKET

Transkriptio

1 ENERGIAMARKKINAVIRASTO LUONNOS SÄHKÖN JAKELUVERKKOTOIMINNAN JA SUURJÄNNITTEISEN JAKELUVERKKOTOIMINNAN HINNOITTELUN KOHTUULLISUUDEN VALVONTAMENETELMIEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE dnro 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto Lintulahdenkuja 4 Puhelin S-posti virasto@energiamarkkinavirasto.fi Energimarknadsverket Helsinki Telefax Internet

2

3 ENERGIAMARKKINAVIRASTO i Sisällysluettelo: ASIAKIRJAN VERSIOHISTORIA... JOHDANTO YLEISTÄ SÄHKÖVERKONHALTIJAN VERKKOTOIMINNAN HINNOITTELUN KOHTUULLISUUDEN VALVONNASTA Valvontajaksot Ennen valvontajaksoa annettavat vahvistuspäätökset Valvontajakson aikana tehtävät laskelmat Valvontajakson jälkeen annettavat valvontapäätökset Muutoksenhaku vahvistus- ja valvontapäätöksiin Valvontamenetelmien kuvaus KOHTUULLISEN TUOTON JA TOTEUTUNEEN OIKAISTUN TULOKSEN LASKENTAAN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ Inflaatiokorjaus Vuokraverkkojärjestelyn purkaminen valvontamenetelmissä Sähköverkkotoiminnan eriyttäminen MENETELMÄT VERKKOTOIMINTAAN SITOUTUNEEN PÄÄOMAN OIKAISEMISEKSI Verkkotoimintaan sitoutuneen pääoman oikaisu ja arvon määrittäminen Sähköverkkoon sitoutuneen pääoman oikaisun lähtökohdat Sähköverkon jälleenhankinta-arvon laskeminen Sähköverkon nykykäyttöarvon laskeminen Valvontajakson aikana ostetut ja myydyt sähköverkot Pysyvien vastaavien muut oikaisut Vaihtuvien vastaavien arvostusperiaatteet Rahoitusomaisuus Muu vaihto-omaisuus ja muut saamiset... 20

4 ii ENERGIAMARKKINAVIRASTO 3.2 Sitoutuneen oikaistun pääoman jakaminen omaan ja vieraaseen pääomaan Oman pääoman oikaisut Vieraan pääoman oikaisut Korollinen vieras pääoma Koroton vieras pääoma Tilinpäätössiirrot ja pakolliset varaukset Yhteenveto taseen oikaisusta ja verkkotoimintaan sitoutuneen oikaistun pääoman laskennasta MENETELMÄ VERKKOTOIMINTAAN SITOUTUNEELLE OIKAISTULLE PÄÄOMALLE HYVÄKSYTTÄVÄN KOHTUULLISEN TUOTTOASTEEN MÄÄRITTÄMISEKSI Kohtuullisen tuottoasteen määrittämisessä käytettävä menetelmä Oman pääoman kohtuullinen kustannus Riskitön korkokanta Beeta-kerroin Markkinoiden riskipreemio Likvidittömyyspreemio Pääomarakenteen vaikutus Vieraan pääoman kustannus Kohtuullisen tuottoasteen määrittäminen KOHTUULLISEN TUOTON LASKENTA MENETELMÄT VERKKOTOIMINNAN TOTEUTUNEEN OIKAISTUN TULOKSEN LASKEMISEKSI Verkkotoiminnan tuotot Verkkotoiminnan kustannukset Verkkotoiminnan rahoitukseen liittyviä kustannuksia Poistot Sähköverkosta tehtävät poistot Pysyvien vastaavien muista hyödykkeistä tehtävät poistot Arvonalentumiset Laatukannustin Keskeytysten aiheuttaman haitan arvostaminen ja vuosittaisen toteuman laskenta Keskeytysten aiheuttaman haitan vertailutason määrittäminen Laatukannustin toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa... 46

5 ENERGIAMARKKINAVIRASTO iii 6.6 Tehostamiskannustin Jakeluverkonhaltijan tehokkuuden mittaaminen Yrityskohtainen tehostamistavoite Lähtötiedot Yleinen tehostamistavoite Siirtymäaika Verkonhaltijakohtainen tehostamistavoite ja vertailutaso Suurjännitteisen jakeluverkon haltijan tehokkuuden mittaaminen Tehostamiskannustin toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa Innovaatiokannustin Tutkimus- ja kehittämiskustannukset Etäluettavien enintään 63 A pääsulakkeilla varustettujen käyttöpaikkojen tuntimittausten kustannukset Innovaatiokannustin toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa TOTEUTUNEEN OIKAISTUN TULOKSEN LASKENTA VERKKOTOIMINNAN HINNOITTELUN KOHTUULLISUUDEN VALVONTA MUITA KÄSITELTÄVIÄ ASIOITA Asiakaspalvelun laatu RAPORTOINTI ENERGIAMARKKINAVIRASTOLLE LÄHDELUETTELO LIITE A VERKKOKOMPONENTIT, YKSIKKÖHINNAT JA PITOAJAN VAIHTELUVÄLIT.... A-1 LIITE B MÄÄRITELMIÄ... A-1

6 ENERGIAMARKKINAVIRASTO ASIAKIRJAN VERSIOHISTORIA Päiväys Sisältö Tekijä ensimmäinen versio EMV

7 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 1 JOHDANTO Tässä asiakirjassa esitetään suuntaviivat sähkön jakeluverkonhaltijoiden ja suurjännitteisen jakeluverkon haltijoiden sähköverkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden valvontamenetelmiksi vuosille Siltä osin kuin suurjännitteisen jakeluverkon haltijoiden suuntaviivat poikkeavat jakeluverkonhaltijoiden suuntaviivoista, on asia mainittu ja sovellettavat poikkeavat menetelmät kuvattu erikseen. Eroavaisuudet ovat toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa käytettävissä kannustinmenetelmissä: laatukannustin (jota käsitellään tämän asiakirjan luvussa 6.5), tehostamiskannustin (6.6) ja innovaatiokannustin (6.7). Sähkön kantaverkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden valvontamenetelmistä Energiamarkkinavirasto on laatinut erillisen suuntaviiva-asiakirjan (EMV dnro 837/430/2010). Hinnoittelun kohtuullisuuden valvontamenetelmien suuntaviivat on laadittu Energiamarkkinavirastossa virkamiestyönä. Perusteet tässä asiakirjassa esitetyille valinnoille on johdettu sähkömarkkinalaista (386/1995), hallituksen esityksestä sähkömarkkinalaiksi (138/1994) ja sähkömarkkinalain muutoksista perusteluineen sekä sähkömarkkinalain nojalla annetuista säädöksistä. Valintoja tehtäessä on otettu huomioon myös hallituksen esityksistä sähkömarkkinalaiksi ja sen muuttamiseksi annetut perustuslakija talousvaliokuntien mietinnöt. Lisäksi valmistelussa on otettu huomioon markkinaoikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden päätökset valituksista, jotka koskevat Energiamarkkinaviraston antamia verkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden valvonnan vahvistuspäätöksiä toiselle valvontajaksolle Suuntaviivojen valmistelun tausta-aineistona on käytetty myös ulkopuolisia asiantuntijaselvityksiä ja - lausuntoja. Energiamarkkinavirasto on kehittänyt valvontamenetelmiä kahdelta edelliseltä valvontajaksolta saatujen kokemusten perusteella. Kolmannelle valvontajaksolle valvontamenetelmien keskeiset muutokset koskevat seuraavia menetelmiä: poistot (joita käsitellään tämän asiakirjan luvussa 6.4), tehostamiskannustin (6.6), sähköverkon jälleenhankinta-arvon ja nykykäyttöarvon määrittäminen (3.1.1) sekä inflaatiokorjaus (2.1). Lisäksi kohtuullisen tuottoasteen määrittämistä koskevan menetelmän parametreja (4) ja sähköverkon yksikköhintoja (3.1.1 ja Liite A) on päivitetty. Myös laatukannustinta (6.5) on kehitetty ja valvontamenetelmiin on lisätty uutena menetelmänä innovaatiokannustin (6.7). Energiamarkkinavirasto on myös parantanut valvontamenetelmien ymmärrettävyyttä, selkeyttä ja loogisuutta. Muutosten tavoitteena on kehittää valvontamenetelmiä toimimaan käytännössä entistä paremmin, jotta se ohjaa ja kannustaa verkonhaltijoita hinnoittelemaan kohtuullisesti ja kehittämään liiketoimintaansa sekä panostamaan korkeatasoiseen sähkön laatuun ja investoimaan sähköverkkoon. Näin verkonhaltijoiden toiminta myös pitkällä tähtäimellä on kannattavaa ja kehittyvää sekä sen asiakkaiden tarpeita ja odotuksia vastaavaa.

8 2 ENERGIAMARKKINAVIRASTO Ennen kolmannen valvontajakson suuntaviivojen lopullisen version laatimista, Energiamarkkinavirasto selvittää vielä tarpeen mukaan valvontamenetelmien kehittämistä tai niiden parametrien päivittämistä. Esimerkkinä voidaan mainita konserniyhtiöiden käsittelytavan tarkentaminen valvontamenetelmissä, laatukannustimeen ja tehostamiskannustimeen rakennuskustannusindeksiä paremmin sopivan indeksin selvittäminen sekä kohtuullisen tuottoasteen vieraan pääoman riskipreemion arvon päivittämistarpeen selvittäminen. Energiamarkkinavirasto julkaisi ensimmäisen luonnosversion tästä asiakirjasta ja pyysi siitä lausuntoja eri tahoilta. Saatuja lausuntoja käytetään suuntaviivojen lopullisen version viimeistelyssä. Energiamarkkinavirasto soveltaa suuntaviivojen lopullista versiota vuonna 2011 annettavissa verkonhaltijakohtaisissa vahvistuspäätöksissä, jotka koskevat sähkön jakeluverkonhaltijoiden ja suurjännitteisen jakeluverkon haltijoiden verkkotoiminnan tuoton ja siirtopalvelusta perittävien maksujen määrittämistä koskevia valvontamenetelmiä kolmannelle valvontajaksolle

9 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 3 1 YLEISTÄ SÄHKÖVERKONHALTIJAN VERKKOTOIMINNAN HINNOITTELUN KOHTUULLISUUDEN VALVONNASTA 1.1 Valvontajaksot Sähköverkonhaltijoiden verkkotoiminnan tuoton ja siirtopalvelusta perittävien maksujen valvonta perustuu sähkömarkkinalain (386/1994) 1 mukaiseen etukäteiseen valvontaan. Valvonta tapahtuu neljän vuoden pituisin valvontajaksoin. Kolmas valvontajakso kattaa ajan Ennen valvontajaksoa annettavat vahvistuspäätökset Sähkömarkkinalain 38 a 1 momentin 1 kohdan mukaan Energiamarkkinaviraston tulee päätöksellään vahvistaa kunkin verkonhaltijan osalta erikseen noudatettavaksi menetelmät verkonhaltijan verkkotoiminnan tuoton ja siirtopalvelusta perittävien maksujen määrittämiseksi valvontajakson aikana ennen menetelmien käyttöönottoa (vahvistuspäätös). Sähkömarkkinalain 38 a 2 momentin mukaan vahvistuspäätöksen tulee perustua sähkömarkkinalain 3, 4 ja 6 a luvussa sekä verkkoon pääsyä koskevista edellytyksistä rajat ylittävässä sähkön kaupassa annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa 2,3 (EY N:o 1228/2003; joka on korvattu asetuksella EY N:o 714/2009 ja joka tullaan implementoimaan Suomessa vuoden 2011 aikana) säädettyihin perusteisiin. Sähkön jakeluverkkotoiminnan ja suurjännitteisen jakeluverkkotoiminnan hinnoittelussa noudatettavien menetelmien osalta sovelletaan sähkömarkkinalain 3 luvun 10 ja 14 :issä säädettyjä hinnoitteluperiaatteita. Sähkömarkkinalain 38 a 2 momentin perusteella vahvistuspäätöksessä voidaan määrätä: 1) verkkotoimintaan sitoutuneen pääoman arvostusperiaatteista; 2) verkkotoimintaan sitoutuneelle pääomalle hyväksyttävän tuoton määrittämistavasta; 3) verkkotoiminnan tuloksen määrittämistavasta sekä sen edellyttämästä tuloslaskelman ja taseen oikaisusta; 4) verkkotoiminnan tehostamiseen kannustavasta tavoitteesta ja sen määrittämistavasta sekä menetelmästä, jolla tehostamistavoitetta sovelletaan hinnoittelussa. 1 Sähkömarkkinalaki (386/1995) 2 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) verkkoon pääsyä koskevista edellytyksistä rajat ylittävässä sähkön kaupassa (EPNAs N:o 1228/2003) 3 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) verkkoon pääsyä koskevista edellytyksistä rajat ylittävässä sähkön kaupassa ja asetuksen (EY) N:o 1228/2003 kumoamisesta (EPNAs N:o 714/2009)

10 4 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 1.3 Valvontajakson aikana tehtävät laskelmat Valvontajakson aikana Energiamarkkinavirasto laskee vuosittain lokakuun loppuun mennessä verkonhaltijoiden sähköverkkotoiminnan kohtuullisen tuoton ja toteutuneen oikaistun tuloksen sekä ilmoittaa nämä verkonhaltijoille tiedoksi. Laskenta tehdään noudattaen ennen valvontajakson alkua annetussa vahvistuspäätöksessä vahvistettuja menetelmiä ja periaatteita sekä käyttäen verkonhaltijoiden edellisen vuoden tilinpäätöstietoja ja muita tietoja. Edellä esitetyn aikataulun edellytyksenä on se, että verkonhaltijat toimittavat Energiamarkkinavirastolle tarvittavat tiedot siinä muodossa ja aikataulussa kuin kauppa- ja teollisuusministeriön sähköliiketoimintojen eriyttämisestä annetussa asetuksessa (KTMa 79/2005) 4 ja Energiamarkkinaviraston sähköverkkotoiminnan tunnuslukujen julkaisemisesta annetussa määräyksessä (EMV 1345/01/2005) 5 sekä tässä asiakirjassa on määritetty. Lisäksi tietojen on oltava laskennan tekemiseksi riittävän luotettavia. Energiamarkkinaviraston valvontajakson aikana tekemät vuosittaiset laskelmat eivät sisällä verkonhaltijoita koskevia velvoitteita eivätkä siten ole hallintopäätöksiä, joista asianosaisilla verkonhaltijoilla olisi muutoksenhakuoikeus. Koko valvontajaksoa koskevat laskelmat vahvistetaan vasta valvontajakson päätyttyä annettavien valvontapäätösten (ks. tämän asiakirjan luku 1.4) yhteydessä. Toimittaessaan vuotuisen laskelman verkonhaltijalle tiedoksi, Energiamarkkinavirasto pyytää samalla kutakin verkonhaltijaa tarkastamaan ja ilmoittamaan mahdollisesti havaitsemistaan virheistä. Tarvittaessa Energiamarkkinavirasto toimittaa verkonhaltijalta saamaansa palautteen perusteella verkonhaltijalle uuden laskelman. Vuotuisia laskelmia koskevien huomautusten tekemättä jättäminen välittömästi laskelmien tiedoksisaannin jälkeen ei estä verkonhaltijoita lausumasta asiasta myöhemmin ennen lopullisen valvontapäätöksen antamista. Valvonnan ennakoitavuuden takia Energiamarkkinavirasto pitää kuitenkin suositeltavana, että vuotuisia laskelmia koskevat huomautukset toimitetaan Energiamarkkinavirastolle ensisijaisesti jo valvontajakson aikana ja mahdollisimman pian sen jälkeen, kun Energiamarkkinavirasto on toimittanut laskelmat verkonhaltijoille tiedoksi. 1.4 Valvontajakson jälkeen annettavat valvontapäätökset Valvontajakson päätyttyä Energiamarkkinavirasto vahvistaa sähkömarkkinalain 38 c :n nojalla annettavalla päätöksellä jokaisen verkonhaltijan osalta erikseen, kuinka suurella euromäärällä koko valvontajakson aikana toteutunut oikaistu tulos ylittää tai alittaa kohtuullisen tuoton määrän (valvontapäätös). Valvontapäätöksessä Energiamarkkinavirasto laskee vahvistuspäätöksessä vahvistettuja menetelmiä soveltaen valvontajakson eri vuosina toteutuneet oikaistut tulokset yhteen ja vähentää tästä summasta vastaavien vuosien kohtuullisten tuottojen summan. 4 Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus sähköliiketoimintojen eriyttämisestä (KTMa 79/2005) 5 Energiamarkkinaviraston määräys sähköverkkotoiminnan tunnuslukujen julkaisemisesta (dnro 1345/01/2005)

11 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 5 Valvontajakson aikana verkonhaltijan verkkotoiminnan toteutunut oikaistu tulos voi yksittäisenä vuotena ylittää kohtuullisen tuoton määrän. Jos koko valvontajakson ajalta kertynyt toteutunut oikaistu tulos ylittää valvontajakson kohtuullisen tuoton määrän, verkonhaltijalle kertyy ylijäämää. Energiamarkkinaviraston antamassa valvontapäätöksessä velvoitetaan verkonhaltija ottamaan kertynyt ylijäämä huomioon seuraavan valvontajakson hinnoittelussa alentamalla siirtopalvelumaksuja vastaavalla euromäärällä. Valvontajakson aikana kertynyt ylijäämä pienentää automaattisesti vastaavalla euromäärällä seuraavan valvontajakson kohtuullista tuottoa. Jos verkonhaltijan toteutunut oikaistu tulos on ylittänyt valvontajakson kuluessa kohtuullisen tuoton määrän vähintään viidellä prosentilla, ylijäämään kohdistuva korkoseuraamus määritetään ja otetaan huomioon siten kuin sähkömarkkinalain 38 c 1 momentissa säädetään. Jos koko valvontajakson ajalta kertynyt toteutunut oikaistu tulos alittaa kohtuullisen tuoton määrän, verkonhaltijalle kertyy alijäämää. Energiamarkkinaviraston antamassa valvontapäätöksessä vahvistetaan verkonhaltijalle mahdollisuus ottaa kertynyt alijäämä huomioon seuraavan valvontajakson hinnoittelussa korottamalla siirtopalvelumaksuja enintään vastaavalla euromäärällä. Valvontajakson aikana kertynyt alijäämä on verkonhaltijan käytettävissä ainoastaan seuraavan valvontajakson aikana. Energiamarkkinavirasto ottaa vuonna 2016 annettavassa, kolmatta valvontajaksoa koskevassa valvontapäätöksessä huomioon toiselta valvontajaksolta ( ) verkonhaltijalle kertyneen yli- tai alijäämän, joka vahvistetaan toista valvontajaksoa koskevassa vuonna 2012 annettavassa valvontapäätöksessä. 1.5 Muutoksenhaku vahvistus- ja valvontapäätöksiin Ennen valvontajakson alkua annettava vahvistuspäätös ja valvontajakson päätyttyä annettava valvontapäätös ovat hallintopäätöksiä, joihin voidaan hakea muutosta sähkömarkkinalain 51 :n mukaisesti. Energiamarkkinaviraston antamaan vahvistuspäätökseen ja valvontapäätökseen on mahdollista hakea muutosta valittamalla markkinaoikeuteen. Markkinaoikeuden antamaan päätökseen on mahdollisuus hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Myös Energiamarkkinavirasto voi hakea muutosta markkinaoikeuden päätökseen valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos markkinaoikeus on päätöksellään muuttanut Energiamarkkinaviraston antamaa vahvistus- tai valvontapäätöstä. Sähkömarkkinalain 52 :n mukaan vahvistus- ja valvontapäätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, ellei Energiamarkkinavirasto päätöksessään toisin määrää. Lisäksi muutoksenhakutuomioistuimella on oikeus antaa määräyksiä päätösten täytäntöönpanosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Valvontajakson aikana Energiamarkkinavirasto voi muuttaa ennen valvontajakson alkua antamaansa vahvistuspäätöstä uudella päätöksellä sähkömarkkinalain 38 b :ssä säädetyissä tilanteissa.

12 6 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 1.6 Valvontamenetelmien kuvaus Valvontamenetelmät koostuvat useista eri osista, jotka yhdessä muodostavat sen kokonaisuuden, joiden avulla verkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuutta valvotaan. Kuvassa 1 on esitetty kolmannen valvontajakson valvontamenetelmien keskeisimmät menetelmät ja tekijät, jotka kaikki käsitellään tässä asiakirjassa, sekä niiden perusteella valvontamenetelmien toimintaperiaate. TASEEN OIKAISU JA KOHTUULLISEN TUOTON LASKENTA TULOSLASKELMAN OIKAISU JA TOTEUTUNEEN OIKAISTUN TULOKSEN LASKENTA Sähköverkon jälleenhankinta-arvo Verkkokomponenttien lukumäärätiedot Verkkokomponenttien yksikköhinnat Liikevoitto (liiketappio) + Verkkokomponenttien pitoaika- ja keskiikätiedot Liittymismaksukertymän muutos + Maksetut verkkovuokrat = + Sähköverkon nykykäyttöarvo + Muu sähköverkkotoimintaan sitoutunut oikaistu pääoma tasearvossa Muut pysyvät vastaavat Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset = Sähköverkkotoimintaan sitoutunut oikaistu pääoma (sisältää tasauserän) Oikaistu oma pääoma Oikaistu korollinen vieras pääoma Inflaatiokorjaus Suunnitelman mukaiset poistot liikearvosta - Laatukannustin + 0,5 KAH vertailutaso - 0,5 KAH toteutunut - Tehostamiskannustin + Kohtuulliset tehostamiskustannukset - Toteutuneet tehostamiskustannukset - Innovaatiokannustin + Kohtuulliset T&K-kustannukset + Kohtuulliset tuntimittauksen lisäkustannukset - Kohtuullinen tuottoaste (WACC-%) sähköverkkotoimintaan sitoutuneelle oikaistulle pääomalle Muut tuloslaskelman oikaisut + Korjauserät + Laskennalliset verot = KOHTUULLINEN TUOTTO - = + = TOTEUTUNUT OIKAISTU TULOS ALIJÄÄMÄ TAI YLIJÄÄMÄ Kuva 1. Kolmannen valvontajakson valvontamenetelmien keskeisimmät menetelmät ja tekijät sekä valvontamenetelmien toimintaperiaate

13 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 7 Kuvan 1 vasemmassa reunassa on esitetty verkonhaltijan taseen oikaisun ja kohtuullisen tuoton laskennan periaate sekä laskennassa käytettävät keskeiset menetelmät ja tekijät (ks. tämän asiakirjan luvut 3, 4 ja 5). Kuvan oikeassa reunassa on esitetty tuloslaskelman oikaisun ja toteutuneen oikaistun tuloksen laskennan periaate sekä laskennassa käytettävät keskeiset menetelmät ja tekijät (6 ja 7). Taseen oikaisu ja kohtuullisen tuoton laskenta Kohtuullisen tuoton laskenta aloitetaan eriytetyn taseen pysyvien vastaavien oikaisulla. Verkkotoiminnan keskeisin omaisuuserä, eriytetyn taseen erä sähköverkon aineelliset hyödykkeet, korvataan valvontamenetelmien mukaisella sähköverkon nykykäyttöarvolla (ks. tämän asiakirjan luku 3.1.1). Sähköverkon nykykäyttöarvo lasketaan verkkokomponenttikohtaisten pitoaika- ja keski-ikätietojen avulla valvontamenetelmien mukaisesta sähköverkon jälleenhankinta-arvosta, joka on laskettu verkkokomponenttien lukumäärien ja yksikköhintojen perusteella. Tämän jälkeen lasketaan muu sähköverkkotoimintaan sitoutunut oikaistu pääoma (3.1.2 ja 3.1.3) oikaisemalla verkonhaltijan eriytetyn tilinpäätöksen erät taseen muut pysyvät vastaavat sekä vaihto-omaisuus ja saamiset. Verkonhaltijan sähköverkkotoimintaan sitoutunut oikaistu pääoma saadaan laskemalla yhteen sähköverkon nykykäyttöarvo ja muu sähköverkkotoimintaan sitoutunut oikaistu pääoma. Tämän jälkeen lasketaan oikaistun taseen tasauserä (3.2.1). Tasauserän avulla oikaistaan eriytetyn taseen oma pääoma, johon lisätään oikaistun taseen korollinen vieras pääoma. Kohtuullinen tuotto (5) lasketaan kertomalla verkonhaltijan oikaistun taseen oman pääoman ja korollisen vieraan pääoman summa (sitoutunut oikaistu pääoma, 3.2) kohtuullisella tuottoasteella (WACC-%, ks. luku 4). Tuloslaskelman oikaisu ja toteutuneen oikaistun tuloksen laskenta Toteutuneen oikaistun tuloksen laskenta aloitetaan verkonhaltijan eriytetyn tilinpäätöksen tuloslaskelman liikevoitosta (liiketappiosta). Ensimmäiseksi liikevoittoon (liiketappioon) palautettavana eränä lisätään eriytetyn tuloslaskelman palautus- ja siirtokelpoisten liittymismaksujen vuotuinen muutos (ks. tämän asiakirjan luku 6.1). Toisena palautettavana eränä liikevoittoon (liiketappioon) lisätään eriytetyn tuloslaskelman mukaiset verkkovuokrat (6.1). Tämän jälkeen palautetaan vielä eriytetyssä tuloslaskelmassa liikearvosta tehdyt poistot (6.4.2). Liikevoitosta (liiketappiosta) otetaan tämän jälkeen huomioon laskennallisten laatukannustimen (6.5), tehostamiskannustimen (6.6) ja innovaatiokannustimen (6.7) vaikutukset. Laatukannustimen vaikutus saadaan laskettua vähentämällä verkonhaltijan keskeytyksistä aiheutuneen haitan vertailutason puolikkaasta verkonhaltijan tarkasteluvuoden toteutuneen keskeytyksistä aiheutuneen haitan laskennallisen kustannuksen puolikas.

14 8 ENERGIAMARKKINAVIRASTO Tehostamiskannustimen vaikutus saadaan laskettua vähentämällä verkonhaltijan tarkasteluvuoden kohtuullisista tehostamiskustannuksista verkonhaltijan tarkasteluvuoden toteutuneet tehostamiskustannukset. Innovaatiokannustimen vaikutus saadaan laskettua laskemalla yhteen tutkimus- ja kehittämistoiminnan kohtuulliset kustannukset sekä enintään 63 A pääsulakkeella varustettujen käyttöpaikkojen tuntimittauksesta aiheutuvat kohtuulliset lisäkustannukset. Tämän jälkeen liikevoitosta (liiketappiosta) vähennetään vielä muut eriytetyn tuloslaskelman oikaisut ja laskennalliset verot. Näin saadaan laskettua toteutunut oikaistu tulos (7). Hinnoittelun kohtuullisuuden valvonta Verkonhaltijan hinnoittelun kohtuullisuutta valvotaan (ks. tämän asiakirjan luku 8) vähentämällä toteutuneesta oikaistusta tuloksesta kohtuullinen tuotto. Tämän vähennyslaskun tuloksena saadaan laskettua valvontajakson yksittäisen vuoden alijäämä (vähennyslaskun merkkinen tulos) tai ylijäämä (vähennyslaskun +merkkinen tulos). Valvontajakson yksittäisenä vuotena verkonhaltijan hinnoittelu voi olla ylijäämäistä eli toteutunut oikaistu tulos voi ylittää vastaavan vuoden kohtuullisen tuoton. Koko valvontajakson ajalta verkonhaltijan hinnoittelun kohtuullisuutta valvotaan laskemalla yhteen valvontajakson kaikkien vuosien toteutuneet oikaistut tulokset ja vähentämällä tästä summasta vastaavien vuosien kohtuullisten tuottojen summa. Mikäli koko valvontajakson ajalta yhteenlaskettu verkonhaltijan kohtuullisten tuottojen summa on suurempi kuin valvontajakson toteutuneiden oikaistujen tulosten summa, muodostuu alijäämää, jonka verkonhaltija voi ottaa huomioon hinnoittelussaan korottamalla siirtohintojaan korkeintaan vastaavalla määrällä enintään seuraavan valvontajakson aikana. Mikäli koko valvontajakson ajalta yhteenlaskettu verkonhaltijan kohtuullisten tuottojen summa on pienempi kuin valvontajakson toteutuneiden oikaistujen tulosten summa, muodostuu ylijäämää, joka verkonhaltijan on kompensoitava asiakkailleen laskemalla siirtohintojaan viimeistään seuraavalla valvontajaksolla.

15 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 9 2 KOHTUULLISEN TUOTON JA TOTEUTUNEEN OIKAISTUN TULOKSEN LASKENTAAN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ 2.1 Inflaatiokorjaus Energiamarkkinavirasto ottaa vuotuisen rahanarvon muutoksen, eli inflaation vaikutuksen, huomioon kolmannella valvontajaksolla kohtuullisen tuoton laskennassa ja toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa seuraavassa kuvatulla tavalla. Inflaatiokorjaus kohtuullisen tuoton laskennassa Hinnoittelun kohtuullisuuden valvontamenetelmiä koskeva keskeinen inflaatiokorjaus tehdään päivittämällä vuosittain verkkotoimintaan sitoutuneelle oikaistulle pääomalle hyväksyttävää kohtuullista tuottoastetta. Kohtuullista tuottoastetta käytetään verkonhaltijan kohtuullisen tuoton laskennassa. Energiamarkkinavirasto tekee kolmannella valvontajaksolla kohtuulliseen tuottoasteeseen inflaatiokorjauksen (ks. tämän asiakirjan luku 4.2.1) päivittämällä vuosittain laskennassa yhtenä parametrina olevaa riskitöntä korkokantaa, jona käytetään Suomen valtion kymmenen vuoden obligaation korkoa. Vuosittain päivitettävä riskittömän korkokannan parametrin arvo saadaan Suomen Pankin Rahoitusmarkkinat - tilastokatsauksessa julkaistavasta Suomen valtion kymmenen vuoden obligaation noteerauksesta. Kunkin vuoden riskittömänä nimellisenä korkokantana käytetään tarkasteluvuotta edeltävän vuoden toukokuun toteutunutta (toukokuun keskiarvoa) Suomen valtion kymmenen vuoden obligaation korkoa. Kyseiseen noteeraukseen ei tehdä inflaatiokorjausta, koska käytettävä arvo on nimellinen, joten se on jo kyseisen vuoden rahanarvossa. Koska käytettävä riskitön korkokanta päivitetään verkonhaltijan kohtuullista tuottoa laskettaessa vuosittain, se sisältää vuotuisen inflaatio-odotuksen. Tällöin kolmannella valvontajaksolla verkonhaltijan verkkotoimintaan sitoutunutta oikaistua pääomaa laskettaessa ei tehdä muita rahanarvon korjauksia, jotta inflaatiota ei otettaisi valvontamenetelmissä huomioon kahteen kertaan. Energiamarkkinavirasto on ottanut aiemmilla valvontajaksoilla rahanarvon muutoksen huomioon kahteen kertaan eli kohtuullisen tuottoasteen lisäksi myös sähköverkon jälleenhankinta- ja nykykäyttöarvon laskennassa. Muun sitoutuneen oikaistun pääoman arvostuksen osalta Energiamarkkinavirasto käyttää kolmannella valvontajaksolla jo aiemmin sovellettuun tapaan verkonhaltijan kyseisen vuoden eriytetyn tilinpäätöksen tasearvoja ilman rahanarvon korjausta. Edellä esitetyn lisäksi kohtuullisen tuoton laskennassa Energiamarkkinavirasto tekee inflaatiokorjauksen sähköverkon jälleenhankinta- ja nykykäyttöarvoille siirryttäessä kolmannelle valvontajaksolle. Korjaus tehdään vuonna 2011 annettavassa vahvistuspäätöksessä korjaamalla tämän asiakirjan liitteessä A esitetyt verkkokomponenttien yksikköhinnat, jotka vastaavat vuoden 2010 rahanarvoa, vuoden 2012 tasolle. Inflaa-

16 10 ENERGIAMARKKINAVIRASTO tiokorjauksessa käytetään rakennuskustannusindeksiä siten kuin jäljempänä tässä luvussa on kuvattu. Kolmannen valvontajakson muille vuosille ( ) Energiamarkkinavirasto ei tee inflaatiokorjausta sähköverkon jälleenhankinta- ja nykykäyttöarvoihin edellä tässä luvussa kerrotusta syystä. Inflaatiokorjaus toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa Kolmannella valvontajaksolla Energiamarkkinavirasto tekee verkonhaltijan toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa inflaatiokorjauksen laatukannustimeen ja tehostamiskannustimeen. Inflaatiokorjauksessa käytetään rakennuskustannusindeksiä siten kuin jäljempänä tässä luvussa on kuvattu. Laatukannustimessa inflaatiokorjaus tehdään vuoden 2005 rahanarvossa esitettyihin hintoihin, joita käytetään sähköntoimituksessa tapahtuneiden keskeytysten aiheuttaman haitan laskennassa (ks. tämän asiakirjan luku 6.5). Keskeytyksestä aiheutuvan haitan arvostamisessa käytettävät hinnat korjataan kolmannen valvontajakson jokaiselle vuodelle sekä keskeytyksestä aiheutuneen haitan vertailutasoon että vuosittaisen toteuman laskentaan. Tehostamiskannustimessa inflaatiokorjaus tehdään laskettaessa tehostamistavoitteen mukaisia vuosittaisia kohtuullisia tehostamiskustannuksia, joiden lähtötaso on esitetty vuoden 2009 rahanarvossa (6.6). Kohtuulliset tehostamiskustannukset korjataan kolmannen valvontajakson jokaiselle vuodelle. Rakennuskustannusindeksin käyttö inflaatiokorjauksessa Kolmannelle valvontajaksolle siirryttäessä tehtävässä sähköverkon jälleenhankinta- ja nykykäyttöarvojen inflaatiokorjauksessa sekä vuosittain laatukannustimeen ja tehostamiskannustimeen tehtävässä inflaatiokorjauksessa Energiamarkkinavirasto käyttää kolmannella valvontajaksolla rakennuskustannusindeksin (1995=100) kokonaisindeksin muutosta. Kunkin vuoden indeksilukuna Energiamarkkinavirasto käyttää kyseistä vuotta edeltävän vuoden rakennuskustannusindeksin huhti-kesäkuun indeksilukujen keskiarvoa. Esimerkiksi vuoden 2012 rahanarvoa vastaavana indeksinä käytetään rakennuskustannusindeksin vuoden 2011 huhti-kesäkuun indeksilukujen keskiarvoa. Tällöin eri vuosina inflaatiokorjauksessa käytettävät luvut ovat verkonhaltijan tiedossa jo etukäteen. Rakennuskustannusindeksin muutos vuodelle t on esitetty kaavassa 1. RKI t RKI 1 t 1 (1) RKI missä t2 RKI t = rakennuskustannusindeksin muutos vuodelle t

17 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 11 RKI t1 = rakennuskustannusindeksin (1995=100) huhti-kesäkuun indeksilukujen keskiarvo vuonna t-1 RKI t2 = rakennuskustannusindeksin (1995=100) huhti-kesäkuun indeksilukujen keskiarvo vuonna t Vuokraverkkojärjestelyn purkaminen valvontamenetelmissä Kolmannella valvontajaksolla hinnoittelun kohtuullisuuden valvontaa koskevissa laskelmissa Energiamarkkinavirasto käsittelee verkonhaltijaa, joka on vuokrannut osittain tai kokonaan hallinnassaan olevan sähköverkon eli toimii vuokraverkossa, täysin yhdenmukaisesti sellaisen verkonhaltijan kanssa, joka omistaa hallinnassaan olevan sähköverkon. Kuten tässä luvussa myöhemmin on kuvattu, sähkömarkkinalainsäädännön perusteella verkonhaltijan sähköverkkotoiminnan kannalta keskeistä on verkkolupa ja sen mukaisesti verkonhaltijan hallinnassa oleva sähköverkko. Verkonhaltijan hallinnassa olevaa sähköverkkoa on käsiteltävä verkonhaltijan omana verkkona riippumatta siitä omistaako verkonhaltija verkon vai onko verkonhaltija vuokrannut sen itselleen. Mikäli verkonhaltija toimii vuokraverkossa, niin hinnoittelun kohtuullisuuden valvontaa koskevissa laskelmissa vuokrausjärjestely puretaan. Vuokraverkkojärjestely puretaan sekä oikaistaessa tasetta ja että oikaistaessa tuloslaskelmaa. Verkonhaltijan, joka toimii vuokraverkossa, on kirjattava kauppa- ja teollisuusministeriön sähköliiketoimintojen eriyttämisestä annetun asetuksen 6 :n mukaisesti suoraan sähköverkkotoiminnalle kohdistettavissa olevat saman asetuksen 2 :n mukaiset tuotot ja kustannukset (ks. tämän asiakirjan kappale 6.1 ja 6.2) sekä varallisuus- ja pääomaerät (3.1) suoraan sähköverkkotoiminnan eriytettyyn tilinpäätökseen. Vuokratussa verkossa toimivaa verkonhaltijaa koskevat myös kaikki sähköverkkoliiketoiminnan eriyttämistä (2.3) koskevat säädökset, määräykset ja velvoitteet. Verkonhaltijan, joka toimii vuokraverkossa, verkkotoimintaan kuuluu myös vuokrattuun sähköverkkoon tehtävä verkon rakentaminen eli investointitoiminta. Kyseinen investointitoiminta on osa verkkoluvan mukaisen verkon rakentamista. Siitä aiheutuneet tuotot ja kustannukset kuuluvat verkkoluvan mukaiseen verkkotoimintaan ja ne otetaan huomioon verkonhaltijan oikaistussa taseessa ja oikaistussa tuloslaskelmassa. Verkkotoimintaan sitoutunutta oikaistua pääomaa määritettäessä vuokrausjärjestely puretaan, jolloin vuokratun sähköverkon verkkokomponentit sisällytetään mukaan verkonhaltijan verkko-omaisuuteen (3.1.1). Koska verkonhaltijan eli vuokralle ottajan hallinnassa oleva verkko-omaisuus sisällytetään verkkotoimintaan sitoutuneeseen oikaistuun pääomaan ja pääomalle määritellään kohtuullinen tuotto, on yhdenmukaisuuden perusteella vastaavasti toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa liikevoittoon (liiketappioon) palautettava eriytettyyn tuloslaskelmaan kirjatut verkonhaltijan maksamat verkkovuokrat (6.1).

18 12 ENERGIAMARKKINAVIRASTO Verkonhaltijan vuokratulle verkko-omaisuudelle määritetään myös poistot verkon omistajan kirjanpitoon perustuen (6.4.1). Lainsäädännöllinen tausta vuokraverkkojärjestelyn purkamiselle Sähkömarkkinalain 1 luvun 3 :n mukaan verkonhaltijalla tarkoitetaan yhteisöä tai laitosta, jolla on hallinnassaan sähköverkkoa ja joka harjoittaa luvanvaraista sähköverkkotoimintaa. Kauppa- ja teollisuusministeriön sähköliiketoimintojen eriyttämisestä annetun asetuksen (KTMa 79/2005) 2 :n mukaan sähköverkkotoimintaan kuuluvat muun muassa sellainen sähköverkon suunnittelu, rakentaminen, ylläpito ja käyttö, asiakkaiden sähkölaitteiden liittäminen verkkoon, sähkön mittaus ja muut sellaiset sähkön siirtoon tarvittavat toimenpiteet, jotka ovat tarpeen verkonhaltijan omassa verkossa tapahtuvaa sähkönsiirtoa ja muita verkon palveluja varten. Omassa verkossa tapahtuvaa sähkönsiirtoa ja muita verkon palveluja määrittää olennaisesti verkonhaltijan sähköverkkoluvassa määritetty verkko. Kauppa- ja teollisuusministeriön sähköliiketoimintojen eriyttämisestä annetun asetuksen (KTMa 79/2005) perustelumuistiossa 6 todetaan asetuksen 2 :n verkonhaltijalla tarkoitettavan yhteisöä tai laitosta, johon sovelletaan sähkömarkkinalain verkonhaltijaa koskevia säännöksiä. Yritykselle myönnetty sähköverkkolupa on muistion mukaan verkonhaltijan keskeinen tunnusmerkki. Vuokraverkossa toimivaan verkonhaltijaan sovelletaan niin ikään samoja periaatteita. Kun sähköliiketoimintoja eriytetään muista liiketoiminnoista, merkitykseltään vähäisiksi ei katsota verkonhaltijan harjoittamaa sähköverkkoliiketoimintaa tai sähköverkkotoiminnan osatoimintoa. Vuokratussakaan verkossa toimiva verkonhaltija ei siis voi sähköverkkotoiminnastaan eriyttää sähköverkkotoimintaa tai sen osatoimintoa. Verkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden valvonnassa vuokraverkossa toimivaa verkonhaltijaa käsitellään samoin kuin verkonhaltijaa, joka omistaa hallinnassaan olevan sähköverkon. Tästä syystä vuokraverkkojärjestely puretaan valvontamenetelmissä. 2.3 Sähköverkkotoiminnan eriyttäminen Sähkömarkkinoilla toimivan yrityksen on sähkömarkkinalain 28 :n mukaan eriytettävä sähköverkkotoiminta muista sähköliiketoiminnoista. Verkonhaltijan verkkotoiminta voi olla laskennallisesti tai oikeudellisesti eriytetty. Eriyttämisellä tarkoitetaan sähkömarkkinalain 29 :n mukaan sitä, että eriytettäville sähköliiketoiminnoille on vuosittain laadittava yrityksen kirjanpidosta johdettavissa olevat tuloslaskelma ja tase. Sähkömarkkinalain 3 6 kohdan mukaan sähköverkkotoiminnalla tarkoitetaan sähköverkon asettamista vastiketta vastaan sähkönsiirtoa ja muita verkon palveluja tarvitsevien käyttöön. Sähköverkkotoimintaan kuuluvat saman lainkohdan mukaan myös sel- 6 Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus sähköliiketoimintojen eriyttämisestä (79/2005), perustelumuistio

19 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 13 lainen sähköverkon suunnittelu, rakentaminen, ylläpito ja käyttö, asiakkaiden sähkölaitteiden liittäminen verkkoon, sähkön mittaus ja muut sellaiset sähkön siirtoon tarvittavat toimenpiteet, jotka ovat tarpeen sähkönsiirtoa ja muita verkon palveluja varten. Kauppa- ja teollisuusministeriön sähköliiketoimintojen eriyttämisestä annetun asetuksen perustelumuistiossa todetaan verkonhaltijalla tarkoitettavan yhteisöä tai laitosta, johon sovelletaan sähkömarkkinalain verkonhaltijaa koskevia säännöksiä. Yritykselle myönnetty sähköverkkolupa on verkonhaltijan keskeisin tunnusmerkki. Vuokraverkossa toimivaan verkonhaltijaan sovelletaan niin ikään samoja sääntöjä ja periaatteita. Energiamarkkinaviraston sähkö- ja maakaasuliiketoimintojen laskennallisesta eriyttämisestä annetussa suosituksessa 7 on tarkennettu eriyttämiseen liittyvien asioiden käsittelyä valvontamenetelmissä. Energiamarkkinavirasto käyttää verkonhaltijan verkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden valvontaa koskevien laskelmien perustana oikeudellisesti eriytetyn verkonhaltijan sähköverkkotoiminnan vahvistettua virallista tilinpäätöstä tai laskennallisesti eriytetyn verkonhaltijan sähköverkkotoiminnan eriytettyä tilinpäätöstä. 7 Energiamarkkinaviraston suositus sähkö- ja maakaasuliiketoimintojen laskennallisesta eriyttämisestä (dnro 724/61/2004),

20 14 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 3 MENETELMÄT VERKKOTOIMINTAAN SITOUTUNEEN PÄÄOMAN OIKAISEMISEKSI Verkonhaltijan kohtuullisen tuoton laskennassa käytettävässä verkkotoimintaan sitoutuneen oikaistun pääoman arvostamisessa lähtökohtana on verkonhaltijan eriytetyn tilinpäätöksen mukainen sähköverkkotoiminnan tase, jota oikaistaan tässä luvussa esitetyillä menetelmillä. Oikaistaessa eriytetyn taseen vastaavaa-puoli tämän asiakirjan luvussa 3.1 esitetyillä menetelmillä, saadaan oikaistun taseen loppusummana verkkotoimintaan sitoutuneen oikaistun pääoman määrä, jota käytetään verkonhaltijan kohtuullisen tuoton laskelmissa. Oikaistaessa eriytetyn taseen vastattavaa-puoli tämän asiakirjan luvussa 3.2 esitetyillä menetelmillä, saadaan määritettyä verkkotoimintaan sitoutuneen oikaistun pääoman määrän jakautuminen omaan pääomaan sekä korolliseen ja korottomaan vieraaseen, joita käytetään verkonhaltijan kohtuullisen tuoton laskelmissa. 3.1 Verkkotoimintaan sitoutuneen pääoman oikaisu ja arvon määrittäminen Energiamarkkinavirasto määrittää verkonhaltijan verkkotoimintaan sitoutuneen oikaistun pääoman arvon vuosittain Sähköverkkoon sitoutuneen pääoman oikaisun lähtökohdat Sähköverkko on verkonhaltijan suurin yksittäinen, joskin useista eri komponenteista koostuva, käyttöomaisuuden osa. Sähkömarkkinalain 3 1 kohdan mukaan sähköverkolla tarkoitetaan toisiinsa liitetyistä sähköjohdoista, sähköasemista sekä muista tarvittavista sähkölaitteista ja sähkölaitteistoista muodostettua kokonaisuutta, joka on tarkoitettu sähkön siirtoon tai jakeluun. Verkonhaltijan sähköverkkoon sitoutuneen pääoman arvo oikaistaan hinnoittelun kohtuullisuuden valvontamenetelmillä vastaamaan markkina-arvoa siten, että kohtuullisen tuoton laskennassa verkonhaltijan eriytetyn tuloslaskelman tasearvon sijaan käytetään sähköverkon jälleenhankinta-arvosta laskettua sähköverkon nykykäyttöarvoa. Verkonhaltijan sähköverkon jälleenhankinta-arvo ja nykykäyttöarvo määritetään kolmannen valvontajakson aikana vuosittain kunkin vuoden tammikuun ensimmäisen päivän tilannetta vastaavana arvona. Sähköverkon jälleenhankinta-arvon laskennassa käytetään lähtökohtaisesti eri verkkokomponenteille määriteltyjä verkkokomponenttikohtaisia yksikköhintoja eli standardiyksikköhintoja, jotka on esitetty tämän asiakirjan liitteessä A. Standardiyksikköhinnat perustuvat pääosin Energiateollisuus ry:n verkostosuosituksessa 8 esitettyihin yksikköhintoihin. Niiltä osin kuin sähköverkkoon sitoutuneen pääoman oikaisussa käy- 8 Energiateollisuus ry (2010), Verkostotöiden kustannusluettelo, Verkostosuositus KA 2:10

21 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 15 tettävät verkkokomponentit eivät sisälly edellä mainittuun verkostosuositukseen, perustuvat yksikköhinnat Energiamarkkinaviraston Empower Oy:llä teettämään selvitykseen 9. Lisäksi kolmannella valvontajaksolla otetaan sähköverkon jälleenhankinta-arvon ja nykykäyttöarvojen määrittämisessä huomioon verkkokomponenttien ryhmittelyssä tapahtuneet tämän asiakirjan liitteen A mukaiset muutokset. Kolmannella valvontajaksolla Energiamarkkinavirasto ottaa sähköverkon arvonmäärityksessä huomioon kustannustason muutoksesta aiheutuvan verkkokomponenttien yksikköhintojen muutoksen. Muutos tehdään vahvistuspäätöksessä korjaamalla liitteessä A esitetyt yksikköhinnat, jotka vastaavat vuoden 2010 rahanarvoa, vuoden 2012 tasolle (ks. tämän asiakirjan luku 2.1). Kolmannen valvontajakson muille vuosille ( ) Energiamarkkinavirasto ei tee inflaatiokorjausta sähköverkon jälleenhankintaja nykykäyttöarvoihin. Perustelluista syistä voidaan verkkokomponenttien standardiyksikköhintojen sijasta huomioida verkonhaltijakohtaisia, poikkeavia yksikköhintoja. Tällaisten verkonhaltijakohtaisten yksikköhintojen käyttö on perusteltua ainoastaan hyvin poikkeuksellisista sähköverkon rakenteista aiheutuvien kustannusten takia. Halutessaan käytettäväksi verkkokomponenttien standardiyksikköhinnoista poikkeavia verkonhaltijakohtaisia yksikköhintoja, tulee verkonhaltijan toimittaa Energiamarkkinavirastolle ehdotus poikkeavista yksikköhinnoista mennessä. Ehdotuksen täytyy sisältää käytettäväksi halutuille verkonhaltijakohtaisille yksikköhinnoille verkkokomponenttikohtaisesti eritellyt pätevät perustelut, jotka on luotettavasti todennettava verkonhaltijan toteutuneiden kustannusten pohjalta. Energiamarkkinavirasto arvioi verkonhaltijalta saamansa esitykset ja päättää niiden perusteella verkonhaltijakohtaisten yksikköhintojen käyttöönotosta ja tasosta. Energiamarkkinavirasto muuttaa kolmannelle valvontajaksolle sähköverkon nykykäyttöarvon laskentamenetelmää ( ). Nykykäyttöarvo lasketaan jälleenhankintaarvosta käyttäen aiemmasta poiketen verkonhaltijan verkkokomponenttien ikä- ja pitoaikatietoja. Kolmannella valvontajaksolla eri verkkokomponenteille sovelletaan verkonhaltijan ensimmäisen ja toisen valvontajakson aikana valitsemia ja Energiamarkkinavirastolle ilmoittamia pitoaikoja. Pitoajat ja niiden vaihteluvälit eri komponenteille on esitetty tämän asiakirjan liitteessä A. Eri verkkokomponenteille sovellettavat pitoaikavälit perustuvat pääsääntöisesti Energiamarkkinaviraston Lappeenrannan teknillisellä korkeakoululla teettämään selvitykseen 10 ja ne ovat pääosin samat kuin aiemmilla valvontajaksoilla käytetyt. Verkonhaltija voi kolmannelle valvontajaksolle määrittää pitoajat vain niille verkkokomponenteille, joille se ei ole valinnut pitoaikoja ensimmäisen tai toisen valvontajakson aikana. 9 Empower Oy (2010), Sähköverkkokomponenttien yksikköhintojen määrittely, Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu / Partanen Jarmo, Lassila Jukka, Viljainen Satu (2002), Investoinnit sähkön siirron hinnoittelussa,

22 16 ENERGIAMARKKINAVIRASTO Aiemmilla valvontajaksoilla valittuja pitoaikoja verkonhaltija voi muuttaa ainoastaan poikkeustapauksessa. Tämä on tehtävä kolmannen valvontajakson alussa, jolloin verkonhaltijan on esitettävä Energiamarkkinavirastolle mennessä pätevästi perusteltu ehdotus aiemmin valitsemiensa pitoaikojen muuttamiselle. Energiamarkkinavirasto arvioi verkonhaltijalta saamansa esitykset ja päättää niiden perusteella verkonhaltijan pitoaikojen muuttamisesta. Verkkotoimintaan sitoutunutta oikaistua pääomaa määritettäessä verkonhaltijan hallinnassa olevaa sähköverkkoa käsitellään samalla tavoin riippumatta siitä, onko kyseinen verkko verkonhaltijan omistama vai vuokraama. Mikäli verkonhaltija on vuokrannut osittain tai kokonaan hallinnassaan olevan sähköverkon, niin vuokrausjärjestely puretaan, jolloin vuokratun sähköverkon verkkokomponentit sisällytetään mukaan verkonhaltijan verkko-omaisuuteen ja edelleen verkkotoimintaan sitoutuneeseen oikaistuun pääomaan Sähköverkon jälleenhankinta-arvon laskeminen Energiamarkkinavirasto laskee verkonhaltijan sähköverkon jälleenhankinta-arvon kolmannen valvontajakson kaikille vuosille kunkin vuoden tammikuun ensimmäisen päivän tilannetta vastaavana arvona. Mikäli verkonhaltija saa esimerkiksi kansallisia tukia tai EU-tukia sähköverkkoomaisuuteen tehtäviin investointeihin, eliminoidaan verkonhaltijan sähköverkon jälleenhankinta- ja nykykäyttöarvojen laskennassa näitä tukia vastaava osuus verkonhaltijan sitoutuneesta oikaistusta pääomasta. Vastaavasti näistä tuista kirjanpidon perusteella määräytyvät suunnitelman mukaiset poistot otetaan huomioon tämän asiakirjan luvun mukaisesti samalla tavalla kuin kaikkien sähköverkon hyödykkeiden osalta. Jälleenhankinta-arvo lasketaan verkonhaltijan ilmoittamien, hallinnassaan ja tosiasiallisessa käytössään olevien sähköverkon eri verkkokomponenttien määrätietojen ja tämän asiakirjan liitteen A mukaisten yksikköhintojen perusteella. Verkonhaltijan koko sähköverkon jälleenhankinta-arvo saadaan kertomalla ilmoitetut määrätiedot vastaavilla yksikköhintatiedoilla sekä laskemalla näin saadut verkkokomponenttikohtaiset jälleenhankinta-arvot yhteen. Maakaapeloinnin jälleenhankinta-arvo muodostuu kolmannella valvontajaksolla maakaapeleista ja maakaapeliojista, joille jälleenhankinta-arvot määritetään erikseen. Maakaapeliojan jälleenhankinta-arvo määritetään käyttäen kaivuolosuhteita, jotka määritetään pääosin karttapohja-aineiston avulla tämän asiakirjan perustelumuistion (nro 1/2011) 11 mukaisesti. Verkonhaltijalle määritetään kolmannen valvontajakson lähtötilannetta vastaavat maakaapeliojapituudet eri kaivuolosuhteissa. Jos verkonhaltija ei pysty selvittämään todellisia ojapituuksia mennessä, laskee Energiamarkkinavirasto lähtötilannetta vastaavat ojapituudet eri olosuhteissa tämän asiakirjan perus- 11 Energiamarkkinavirasto (2011), Maakaapelien kaivuolosuhteiden käyttö sähköverkon jälleenhankinta-arvon määrityksessä, Perustelumuistio nro 1/2011 asiakirjalle: Sähkön jakeluverkkotoiminnan ja suurjännitteisen jakeluverkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden valvontamenetelmien suuntaviivat vuosille ,

23 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 17 telumuistion (nro 1/2011) mukaisesti. Tämän jälkeen valvontajakson muina vuosina verkonhaltija ilmoittaa Energiamarkkinavirastolle verkkokomponenttien määrätietojen ilmoittamisen yhteydessä myös vuosittain kaivetut todelliset maakaapeliojapituudet eri kaivuolosuhteissa Sähköverkon nykykäyttöarvon laskeminen Energiamarkkinavirasto laskee verkonhaltijan sähköverkon nykykäyttöarvon kolmannen valvontajakson kaikille vuosille kunkin vuoden tammikuun ensimmäisen päivän tilannetta vastaavana arvona. Nykykäyttöarvo lasketaan jälleenhankinta-arvosta verkonhaltijan verkkokomponenttikohtaisten keski-ikä- ja pitoaikatietojen avulla. Verkonhaltijan on selvitettävä eri verkkokomponenttien keski-ikätiedot tämän asiakirjan perustelumuistion (nro 2/2011) 12 mukaisesti ja ilmoitettava ne Energiamarkkinavirastolle verkkokomponenttitietojen ilmoittamisen yhteydessä. Mikäli keski-ikätietoja ei tämän asiakirjan perustelumuistion (nro 2/2011) mukaisesti pystytä laskemaan kaikille verkonhaltijan verkkokomponenteille osittain puuttuvien ikätietojen vuoksi, käytetään puuttuvien ikätietojen osalta ikätietona seitsemääkymmentä prosenttia pitoajasta. Sähköverkon nykykäyttöarvon laskenta verkkokomponenttikohtaisesti, keski-ikä- ja pitoaikatietojen avulla jälleenhankinta-arvosta, on esitetty kaavassa 2. (2) missä = verkkokomponentin i kaikkien komponenttien nykykäyttöarvo vuonna t vuoden 2012 rahanarvossa = verkkokomponentin i kaikkien komponenttien yhteenlaskettu jälleenhankinta-arvo vuonna t vuoden 2012 rahanarvossa = verkkokomponentin i pitoaika. Pitoajalla tarkoitetaan sitä aikaa, jonka verkkokomponentti todellisuudessa on toiminnallisessa käytössä ennen sen uusimista eli teknistaloudellista valvontamenetelmissä käytettyä pitoaikaa - = verkkokomponentin i määrätiedolla painotettu ikätieto vuoden t alussa Poikkeuksen keski-ikäperusteiseen nykykäyttöarvon laskentaan muodostavat 400 kv ja 110 kv johtokadut sekä sähköasematontit. Johtokaduille ja sähköasematonteille ei määritellä pitoaikaa, joten näiden verkkokomponenttien nykykäyttöarvot säilyvät jälleenhankinta-arvon suuruisena. 12 Energiamarkkinavirasto (2011), Keski-iän huomiointi sähköverkon nykykäyttöarvon laskennassa, Perustelumuistio nro 2/2011 asiakirjalle: Sähkön jakeluverkkotoiminnan ja suurjännitteisen jakeluverkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden valvontamenetelmien suuntaviivat vuosille ,

24 18 ENERGIAMARKKINAVIRASTO Valvontajakson aikana ostetut ja myydyt sähköverkot Yrityskaupassa, jossa osa verkonhaltijan sähköverkko-omaisuudesta siirtyy uudelle omistajalle, lasketaan muodostuvien sähköverkkojen jälleenhankinta- ja nykykäyttöarvo seuraavasti. Ostajan sähköverkon jälleenhankinta- ja nykykäyttöarvoihin lisätään ostettava sähköverkko verkkokomponenttimäärien ja keski-ikätietojen perusteella. Vastaavasti myyjän sähköverkon jälleenhankinta- ja nykykäyttöarvoista vähennetään myyty sähköverkko verkkokomponenttimäärien ja keski-ikätietojen perusteella. Verkkokomponenttien pitoaika määräytyy verkonhaltijan kyseiselle verkkokomponentille aiemmin valitseman pitoajan mukaan. Sähköverkon jälleenhankinta- ja nykykäyttöarvojen määrittämisessä ostot ja myynnit huomioidaan kaupan kohteena olevan sähköverkko-omaisuuden hallinnan siirtymistä seuraavan vuoden alussa Pysyvien vastaavien muut oikaisut Pysyvien vastaavien muiden hyödykkeiden kuin sähköverkon hyödykkeiden osalta Energiamarkkinavirasto ei verkonhaltijan verkkotoimintaan sitoutuneen pääoman oikaisun yhteydessä oikaise eriytetyn taseen mukaisia kirjanpitoarvoja nykykäyttöarvoon. Mikäli verkonhaltijan sähköverkon oikaisuun sisältyviä omaisuuseriä kuitenkin on eriytetyssä taseessa muualla kuin sähköverkon hyödykkeissä, eliminoidaan ne pois verkonhaltijan oikaistusta taseesta ja ne korvataan sähköverkon nykykäyttöarvolla siten kuin tämän asiakirjan luvussa on esitetty. Vastaavasti Energiamarkkinavirasto käyttää näiden erien osalta kohtuullisena poistotasona verkonhaltijan eriytettyyn tuloslaskelmaan perustuvia suunnitelman mukaisia poistoja muista pysyvistä hyödykkeistä (6.4.2). Talousvaliokunnan hallituksen esityksestä sähkömarkkinalaiksi antamassa mietinnössä (TaVM 56/1994) 13, otetaan kantaa yrityskauppoihin, joissa sähköliiketoiminnoista maksetaan omaisuuden käypää arvoa enemmän. Talousvaliokunnan näkemyksen mukaan liiketaloudellinen ajattelu sähköalalla ei saa merkitä sitä, että sähkönkäyttäjiltä vaaditaan toistamiseen korvausta ennestään olemassa olevan sähköverkon pääomakustannuksista. Valiokunta piti lausunnossaan tärkeänä, että sähkömarkkinalain mukainen hinnoittelun kohtuullisuusvalvonta perustuu yritysten käyttöomaisuuden todellisiin markkina-arvoihin eikä mahdollisesti keinottelunomaisesti paisuteltuihin arvopaperiarvoihin. Talousvaliokunnan mietinnön (TaVM 56/1994) perusteella Energiamarkkinavirasto katsoo, että yrityskaupan yhteydessä syntynyt yrityksen goodwill-arvo, eli eriytetyn taseen liikearvo, kuvaa sellaista aineetonta arvoa, jota ei ole pystytty kohdistamaan muille omaisuuserille. Energiamarkkinavirasto oikaisee verkonhaltijan eriytetyn tilinpäätöksen mukaisen sähköverkko-omaisuuden luvussa kuvatun mukaisesti nykykäyttöarvoon, joka kuvaa verkonhaltijan verkkotoimintaan sitoutuneen pääoman markki- 13 Talousvaliokunnan mietintö n:o 56 hallituksen esityksestä sähkömarkkinalaiksi (TaVM 56/1994)

25 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 19 na-arvoa hinnoittelun kohtuullisuusvalvonnassa. Tästä syystä Energiamarkkinavirasto eliminoi verkonhaltijan verkkotoimintaan sitoutuneen pääoman oikaisun yhteydessä verkonhaltijan eriytetyn taseen mukaisen kohdistamattoman liikearvon. Vastaavasti Energiamarkkinavirasto palauttaa toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa verkkotoiminnan liikevoittoon (liiketappioon) eriytetyn tuloslaskelman mukaiset liikearvosta tehdyt poistot (ks. tämän asiakirjan luku 6.4.2). Energiamarkkinavirasto eliminoi verkonhaltijan taseen oikaisun yhteydessä eriytetyn taseen mukaiset pysyvien vastaavien sijoitukset. Pysyvien vastaavien sijoituksiin kuuluu mm. sijoituksia, joilla tavoitellaan voittoa tai liiketoiminnan laajentamista. Tällaisia sijoituksia ei voida pitää varsinaisen sähköverkkotoiminnan harjoittamisen kannalta välttämättöminä, minkä vuoksi niitä ei myöskään ole perusteltua miltään osin lukea siihen verkkotoimintaan sitoutuneeseen oikaistuun pääomaan, jonka perusteella verkonhaltijan kohtuullinen tuotto muodostuu. Tällä perusteella ja valvontamenetelmien selkeyden vuoksi Energiamarkkinavirasto eliminoi verkonhaltijan taseen oikaisussa kaikki eriytetyn taseen mukaiset sijoitukset. Vastaavasti Energiamarkkinavirasto eliminoi verkonhaltijan verkkotoiminnan toteutunutta oikaistua tulosta laskettaessa sijoituksia vastaavat rahoitustuotot (ks. tämän asiakirjan luku 6.1) Vaihtuvien vastaavien arvostusperiaatteet Rahoitusomaisuus Kirjanpitolain (1336/1997) 14 4 luvun 4 :n mukaan rahoitusomaisuutta ovat rahat, saamiset sekä tilapäisesti muussa muodossa olevat rahoitusvarat. Rahoitusomaisuuden hallinta ei ole rahoitusteoreettisesti varsinaista sähköverkkotoimintaa, minkä vuoksi sitä ei myöskään ole perusteltua pääosin lukea siihen verkkotoimintaan sitoutuneeseen oikaistuun pääomaan, jonka perusteella verkonhaltijan kohtuullinen tuotto muodostuu. Vastaavasti Energiamarkkinavirasto eliminoi rahoitustuotot verkonhaltijan toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa verkkotoiminnan tuotoista (6.1). Siten verkonhaltijan saamat rahoitustuotot eivät vaikuta hinnoittelun kohtuullisuuden valvontaan. Kolmannella valvontajaksolla määrittäessään verkonhaltijan verkkotoimintaan sitoutunutta oikaistua pääomaa, Energiamarkkinavirasto eliminoi verkonhaltijan eriytettyyn taseeseen kirjatun rahoitusomaisuuden. Eliminoitavaan rahoitusomaisuuteen luetaan verkonhaltijan eriytetyn taseen vastaaviin kuuluvat erät lyhyt- ja pitkäaikaiset saamiset, rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset sekä niihin rinnastettavissa olevat erät. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen (KHO:2010:86) 15 mukaisesti myyntisaamisia ei eliminoida. Verkkotoiminnan harjoittamisen turvaamiseksi välttämättömästä rahoitusomaisuudesta aiheutuvat kustannukset otetaan toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa huomioon luvun 6.3 mukaisesti. 14 Kirjanpitolaki (1336/1997) 15 Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 86/2010 (KHO:2010:86),