POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN VAPO OY:n TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUOHJELMA

Transkriptio

1 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G Vapo Oy POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN VAPO OY:n TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUOHJELMA

2 SISÄLTÖ 1. TARKKAILUN PERUSTE JA TAUSTA TARKKAILUUN KUULUVAT SUOT TARKKAILUOHJELMA Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Vesistötarkkailu Fysikaalis-kemiallinen tarkkailu Biologinen tarkkailu Muut vesiin liittyvät tarkkailut TULOSTEN TOIMITTAMINEN JA RAPORTOINTI OHJELMAN MUUTTAMINEN

3 1. TARKKAILUN PERUSTE JA TAUSTA Vapo Oy:n Pohjois-Karjalan turvetuotantoalueiden kuormittava ala oli vuonna 2014 noin 3100 ha. Tuotantoalueiden lupatilanne näkyy taulukossa 1. Taulukko 1. Tuotantosoiden lupatilanne Tuotantoalue Kunta Luvan nro Luvan pvm Kirkkosuo Kitee ISY 63/06/ VaHo KHO Kotkanpesänsuo Tohmajärvi ISAVI 74/2011/ Kyyrönsuo Kontiolahti ISAVI/ 8/04.08/2012 Linnansuo Joensuu, Eno ISY 118/07/2 VaHO Linnunsuo Kontiolahti ISAVI/ 9/04.08/ Mekrijärvensuo Puohtiinsuo ja Ilomantsi ISY 134/09/ Mäkelänsuo Valtimo ISAVI 7/2015/ Suurisuo Valtimo ISY 78/05/ Teyrisuo Polvijärvi, Outokumpu ISY 90/08/2 VaHo , Tuohtaansuo Tohmajärvi, Rääkkylä, Kitee ISAVI Valkeasuo Tohmajärvi, Joensuu ISY 136/07/2 VaHo , palautettu osin AVI:n käsittelyyn ISAVI

4 2. TARKKAILUUN KUULUVAT SUOT Tarkkailuun kuuluvat tuotantosuot on esitetty taulukossa 2. Tarkkailusoiden sijainti on esitetty karttaliitteissä. Vapo Oy:llä on vireillä lupahakemuksia uusille tuotantoalueille, mutta ne eivät ole saaneet vielä lainvoimaa. Tarkkailuohjelmaa päivitetään uusien lupapäätösten mukaisesti. Taulukko 2. Tarkkailuun kuuluvat suot Kuormittava ala 2014 Tuotantoalue ha Vesistöalue Tarkkailu* Kirkkosuo P, V Kotkanpesänsuo P, V Kyyrönsuo P, V Linnansuo , P, V Linnunsuo , P, V Mekrijärvensuo P, V Mäkelänsuo P,V Puohtiinsuo P, V Suurisuo P, V Teyrisuo P, V Tuohtaansuo , 4.381, P, V Valkeasuo , 1.053, P, V * P = päästötarkkailu, V = vesistötarkkailu. 4

5 3. TARKKAILUOHJELMA Turvetuotannon tarkkailuohjelma koostuu seuraavista osista: 1. käyttötarkkailu 2. kuormitus- ja päästötarkkailu 3. vesistötarkkailu 4. raportointi 3.1 Käyttötarkkailu Käyttötarkkailun tarkoituksena on antaa taustatietoja kuormitustarkkailulle, ts. selvittää mitä alueella on tehty, missä ja milloin. Käyttötarkkailussa kirjataan kuormitukseen vaikuttavia tekijöitä ja sen tavoitteena on myös vesiensuojelujärjestelyjen toimivuuden valvonta. Käyttötarkkailua suoritetaan kaikilla tuotantosoilla ja sen suorittaminen on tuottajan vastuulla. Käyttöpäiväkirjaan kirjataan mm: tiedot ojitus-, kunnostus- ja tuotantotoiminnan etenemisestä ojitusten yhteydessä tarkat kaivuajat ja vedenkorkeuslukemat vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta sekä kaikki poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista altaiden ja lietetaskujen tyhjennys mittapatojen asennus ja vedenkorkeuslukemat, jos seuranta on tuottajan vastuulla vesinäytteiden ottoajankohdat, jos näytteiden otto (esim. rankkasadenäytteet) on tuottajan vastuulla sadanta haihdunta, lämpötila ja tuuli, jos niitä työmailla mitataan sekä kaikki muut mahdolliset tapahtumat, joilla arvellaan olevan vaikutusta suolta lähtevän veden kuormitukseen Kaikki pumput, joilta mitataan vesimääriä, varustetaan käyttötuntimittareilla ja niiden lukemat pyritään kirjaamaan ylös viikoittain. Käyttöpäiväkirjojen vuosiyhteenvedot toimitetaan pyydettäessä tarkkailua suorittavalle konsultille sekä Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle joulukuun loppuun mennessä. Tarkkailujaksojen aikana päiväkirjat ovat nimettyjen, vastuullisten henkilöiden hallussa tai pysyvästi työmailla siten, että ne ovat tarvittaessa mm. ympäristöviranomaisten ja tarkkailua suorittavan konsultin nähtävissä. 5

6 3.2 Päästötarkkailu Ympärivuotiset tarkkailuasemat Taulukko 3. Päästötarkkailuasemat Tuotantoalue Vesistöalue Virtaaman mittaus Näytepisteet Kirkkosuo PVK1 ja PVK2 mittapato molemmilta PVK. tuleva ja lähtevä Kotkanpesänsuo PVK mittapato PVK tuleva ja lähtevä Kyyrönsuo kosteikon mittapato kosteikolle tuleva ja lähtevä Linnansuo 1.032, PVK1 ja PVK4 mittapato PVK tuleva ja lähtevä Linnunsuo 4.337, PVK, Kosteikko, Lohkon 2 ylivuoto PVK ja kosteikko tuleva ja lähtevä, Lohkon 2 ylivuoto Mekrijärvensuo PVK1 ja PVK2 mittapato molemmilta PVK. tuleva ja lähtevä Mäkelänsuo PVK PVK tuleva ja lähtevä Puohtiinsuo PVK1 mittapato PVK tuleva ja lähtevä Teyrisuo PVK mittapato PVK tuleva ja lähtevä Tuohtaansuo PVK3, PVK4, kosteikko PVK3, PVK4, kosteikko: tuleva ja lähtevä mittapato Valkeasuo PVK7 mittapato Kosteikko 3 mittapato PVK7 ja kosteikko 3 tuleva ja lähtevä Taulukko 4. Näytteiden määrä/kuormitusasema päästötarkkailuasemilla Kuukaudet Näytteitä Yhteensä marras-maaliskuu 1/kk 5 huhti-toukokuu 2-4/kk 6 kesä-lokakuu 2/kk 10 Yhteensä 21 Ympäristölupapäätöksen perusteella Tuohtaansuolla päästötarkkailua tulisi tehdä myös pintavalutuskentillä 1 ja 2. Näillä kentillä ei ole kuitenkaan selkeää lähtevää uomaa, josta näytteen voisi ottaa, minkä takia ne eivät ole päästötarkkailussa mukana. Tuohtaansuon kuormitus lasketaan pintavalutuskenttien 3 ja 4 sekä kosteikon kuormitustulosten perusteella. Lisäksi toiminnanharjoittaja ottaa näytteitä poikkeustilanteissa ja ylivirtaamatilanteesta (esimerkiksi vuorokautinen sademäärä yli 20 mm). Intensiivinen päästötarkkailu on tuottanut hyvän kuormitusaikasarjan erilaisista virtaamatilanteista usealta vuodelta jo monilla kuormitusasemilla (Heitto 2014). Koska kuormitus on voimakkaasti riippuvainen virtaamasta, on kerättyä aineistoa mahdollista hyödyntää monimuuttujamallien avulla niinä vuosina, jolloin havaintoasema ei ole päästötarkkailussa (Raunio 2014). Tällöin kuormitus lasketaan virtaama- ja veden lämpötilatiedon perusteella. Malliajoista vastaa FT Janne Raunio/Kymijoen Vesi ja Ympäristö ry. 6

7 Mallilaskentaa tehdään vasta silloin kuin intensiivistä tarkkailua on vähintään 6 vuotta. Poikkeuksena tästä on Mäkelänsuo, jossa tuotantoala on melko pieni (21 ha) ja päästötarkkailuvuodet on määritetty ympäristöluvassa. Kohteilla, joilla päästötarkkailu tehdään mallilaskennalla, on jatkuvatoiminen virtaamanmittaus ja näytteet otetaan tuotantokaudella touko-elokuussa kerran kuukaudessa. Näiden näytteiden sekä poikkeus- ja ylivirtaaman aikaan toiminnanharjoittajan ottamien näytteiden tulokset hyödynnetään mallilaskennassa. Taulukko 5. Ympärivuotisten tarkkailuasemien päästötarkkailu (P) ja mallilaskenta (M) eri vuosina tarkkailuvuosina Tuotantoalue Päästötarkkailuasema Kirkkosuo PVK1 P M M PVK2 P M M Kotkanpesänsuo PVK P P P Kyyrönsuo Kosteikko P P P Linnansuo PVK1 M M P PVK4 P P P Linnunsuo PVK P P P Kosteikko P P P L2 ylivuoto P P P Mekrijärvensuo PVK1 M M P PVK2 M M P Mäkelänsuo PVK P P M Puohtiinsuo PVK M M P Teyrisuo PVK P P P Tuohtaansuo PVK3 P P P PVK4 M M P Kosteikko P P P Valkeasuo PVK7 P P P Kosteikko 3 P P P Parametrit suppea näyte: kiintoaine, kiintoaineen hehkutushäviö (mikäli kiintoaine > 20 mg/l), COD Mn, kok.p, kok.n laaja näyte: (talvella joulukuun ja helmikuun näyte, avovesikaudella kerran kuukaudessa, lisäksi vähintään kahdesta rankkasadenäytteestä) edellisten lisäksi ph, NO 23 -N,, NH 4 -N, PO 4 -P, Fe. Muut vesienkäsittely-yksiköt Suurisuolla, Tuohtaansuolla ja Valkeasuolla on pintavalutuskenttiä ja kosteikkoja, joista suurimmalle osalle ei saada järjestettyä toimivaa jatkuvatoimista virtaamamittausta ja ne ovat käytössä pääosin vain roudattomana aikana. Tämän takia näitä vesienkäsittely-yksiköitä ei voida käyttää päästötarkkailussa. Kaikkia asemia on tarkkailtu intensiivisesti (Suurisuo vuodet , Tuohtaansuo PVK5, PVK6 vuodet , lisäksi PVK6 suppeampi tarkkailu vuodet 7

8 , Valkeasuo PVK4, PVK6 ja ruokohelpikosteikko ). Valkeasuon kosteikot 1, 2 ja 3 on otettu käyttöön keväällä Vuodesta 2016 alkavalla tarkkailukaudella näiltä vesiensuojeluyksiköiltä otetaan näytteet roudattomana kautena ainostaan niinä vuosina, jolloin tarkkailua tehdään myös virtavesissä. Tarkkailujaksolla Valkeasuon näytteet otetaan vuonna 2016, Suurisuon vuonna 2017 ja Tuohtaansuon vuonna Tuohtaansuo poikkeaa muista kohteista siten, että ympäristöluvassa on virtavesistötarkkailu määrätty jokavuotiseksi, kun se muilla on kolmen vuoden välein. Jatkuvatoimisen virtaamatiedon puuttumisen takia näitä tuloksia ei voida käyttää tuotantoalueiden kuormituslaskennassa, vaan tulokset antavat tietoa veden laadun eroista eri vesienkäsittelyyksiköissä. Niissä kohteissa, mistä saadaan myös lähtevä näyte, voidaan laskea myös vesienkäsittely-yksikön teho. Em. syiden takia Linnansuon kuormitus lasketaan kaikkina tarkkailuvuosina pintavalutuskenttien 1 ja 4 avulla, Tuohtaansuon kenttien PVK3, PVK4 ja kosteikon avulla sekä Valkeasuon kentän PVK7 avulla. Suurisuo on ainoa Vapo Oy:n Pohjois-Karjalan kohteista, jossa kuormitus joudutaan virtaamatiedon puuttuessa laskemaan ominaiskuormitusluvuilla muiden tuotantoalueiden kuormituslukujen keskiarvona. Suurisuon laskennassa hyödynnetään kuitenkin kentällä mitattuja reduktioita. Taulukko 6. Kuormitustarkkailu muissa vesienkäsittely-yksiköissä Tuotantoalue Vesistöalue Virtaaman mittaus havaintoajankohtana Näytepisteet Suurisuo PVK mittapato PVK tuleva ja lähtevä Tuohtaansuo 4.381, PVK5 ja PVK6 tuleva ja lähtevä Valkeasuo 1.053, PVK4, PVK6, ruokohelpikosteikko, kosteikot 1 ja 2 mittapadot PVK4,PVK6, ruokohelpikosteikko, kosteikot 1 ja 2 tuleva ja lähtevä Taulukko 7. Näytteiden määrä/kuormitusasema muissa vesienkäsittely-yksiköissä Parametrit Kuukaudet Näytteitä Yhteensä kevättulva (huhti-toukokuu) 1/viikko 2-6 kesä-lokakuu 2/kk 10 Yhteensä suppea näyte: kiintoaine, kiintoaineen hehkutushäviö (mikäli kiintoaine > 20 mg/l), COD Mn, kok.p, kok.n. laaja näyte: (kerran kuukaudessa ja lisäksi vähintään kahdesta rankkasadenäytteestä) edellisten lisäksi ph, NO 23 -N, NH 4 -N, PO 4 -P, Fe. 8

9 3.3 Vesistötarkkailu Vesistötarkkailupisteet on esitetty taulukossa 8. Kartat ovat liitteenä. Teyrisuon vesistötarkkailu toteutetaan osana Pohjois-Viinijärven yhteistarkkailua Fysikaalis-kemiallinen tarkkailu Virtahavaintopaikoilta otetaan vesinäytteet neljänä havaintokertana: kevättulvan aikaan (huhtitoukokuussa), kesä-lokakuussa kolme näytettä eri virtaamatilanteissa (tavoitteena ali-, keski-ja ylivirtaamatilanne). Näytteenottovuodet näkyvät taulukossa 9. Taulukko 8. Vesistötarkkailupisteet YK ETRS-TM35FIN Vesistöalue Näytesyvyydet Kirkkosuo Pasko-oja * Pasko-oja * Ukonoja * Humalajoki * Kiteenjärvi ,7 m Kotkanpesänsuo Saarekkeenpuro 41B * Luosojoki * Luosojoki * Tohmajärvi m, p-1 m Kyyrönsuo Siilaisenpuro * Siilaisenpuro * Siilinlahti m Linnansuo Jänisjoki * Jänisjoki * Jänisjoki * Jänisjoki * Koskutjoki 54b * Koskutjoki * Haarajärvi m, p-1 m Linnunsuo Jukajoki 51 Myllylä * Jukajoki 35 Ukonnurmi * Papulanpuro * Papulanpuro 73a * Kangasves1 ) näytteenottopaikka tarkentuu Mekrijärvensuo Puohtiinsuo Kelsimänjoki * Kelsimänjoki * Koitajoki * Koitajoki * Koitajoki * Mäkelänsuo Rumonjoki Tappojoen silta * Suurisuo Tulijärvi m, p-1 m Halmejärvi m, p-1 m 9

10 YK ETRS-TM35FIN Vesistöalue Näytesyvyydet Halmejoki * Suurensuonpuro * Tuohtaansuo Piimäjoki * Piimäjoki * Piimäjoki * Miilujoki * Sammalikonsuonoja * Jokilampi ,5 m Piimäjärvi m, 2,5 m Piimäjärvi m Valkeasuo Viesimonjoki * Viesimonjoki * Varpolampi m Suonpäänjoki 21, * kivetty putousporr. Suonpäänjoki 20, * Myllylammen yläp. Saarekkeenpuro * Luosojoki * Tohmajärvi 102 Leviäjoki m, 9 m Tohmajärvi m, p-1 m * = virtahavaintopiste tai jokipiste, näyte 1 metrin syvyydestä tai vesisyvyyden puolivälistä 1= Kangasveden näytteet otettu tähän asti Jukajoen edustalta. Turvetuotannon kuivatusvedet tulevat nykyisin Papulanpuron kautta, minkä takia näyte otetaan jatkossa Kangasvedesät Papulanpuron edustalta. Havaintopaikka valitaan maaliskuun 2016 havaintokerralla. Taulukko 9. Eri soiden virtavesinäytteiden ajankohdat kolmivuotisjaksolla Vuosi Vesistöalue Tarkkailusuot 2016 Jänisjoen vesistöalue (1) Linnansuo, Valkeasuo Kiteenjoen-Tohmajoen vesistöalue (2) Kirkkosuo, Valkeasuo, Kotkanpesänsuo Koitajoen valuma-alue (4.9) Mekrijärvensuo, Puohtiinsuo (joka vuosi) Oriveden-Pyhäselän alue (4.3) Tuohtaansuo (joka vuosi) 2017 Pielisen reitin valuma-alue (4.4) Suurisuo, Mäkelänsuo Koitajoen valuma-alue (4.9) Mekrijärvensuo, Puohtiinsuo (joka vuosi) Oriveden-Pyhäselän alue (4.3) Tuohtaansuo (joka vuosi) 2018 Oriveden-Pyhäselän alue (4.3) Kyyrönsuo, Linnunsuo Tuohtaansuo (joka vuosi) Koitajoen valuma-alue (4.9) Mekrijärvensuo, Puohtiinsuo (joka vuosi) 10

11 Järvihavaintopaikoilta vesinäytteet otetaan 2 kertaa vuodessa: lopputalvella (maalis-huhtikuu) ja heinä-elokuussa. Joka kolmas vuosi (seuraavan kerran vuonna 2017) järvihavaintopaikkojen vesinäytteet otetaan kuitenkin 4 kertaa vuodessa eli lopputalvella sekä kesä-, heinä-, ja elokuussa. Kaikista vesistönäytteistä tehdään aina seuraavat analyysit: * lämpötila * kiintoaine * kiintoaineen hehkutushäviö * ph * väri * COD Mn * kokonaisfosfori (kok.p) * kokonaistyppi (kok.n) * ammoniumtyppi (NH 4 -N) * rauta Kaikista virtavesinäytteistä sekä järvihavaintopaikoilta joka kolmas vuosi (intensiivivuosi, seuraavan kerran vuonna 2017) tehdään lisäksi seuraavat analyysit: * sähkönjohtokyky * alkaliteetti * fosfaattifosfori (PO4-P) * nitraatti-nitriittityppi (NO 3 +NO 2 -N) Järvihavaintopaikoilta määritetään edellisten lisäksi näkösyvyys, happipitoisuus ja sameus Biologinen tarkkailu Loppukesällä (heinä-elokuun näyte, intensiivivuosina elokuun näyte) otetaan järviasemilta päällysvedestä kokoomanäyte kasviplanktontutkimuksia varten. Näytteestä tehdään klorofylli-a määritys sekä kasviplanktonin tarkempi lajikoostumus ja biomassan määritys. Tarkkailujärvet ilmakuvattiin vuosina 2003, 2009 ja 2015 vesikasvillisuuden vyöhykkeisyyden seurantaa varten. Seuraava ilmakuvaus tehdään vuonna Virtavesien piileväseurantaa tehdään Kotkanpesänsuon, Kyyrönsuo, Linnunsuo, Tuohtaansuon, Teyrisuon ja Suurisuon alapuolisissa vesistöissä (taulukko 10). Seuranta tehdään erillisen tarkkailuohjelman mukaan kolmen vuoden välein. Menetelmänä kaikissa kohteissa käytetään piilevämenetelmää, joka on kuvattu Biotar-hankkeen loppuraportissa (Karjalainen ym. 2014). Koskipaikkojen ja niiden myötä kivien puuttumisen takia kaikilla havaintopaikoilla käytetään kivikoreja. Kotkanpesäsuota lukuun ottamatta tutkimus tehtiin ensimmäisen kerran vuonna Jatkossa purovesien piilevätutkimus tehdään samana vuonna, kun vesistöstä otetaan virtavesinäytteet. Vuonna 2016 tutkimus tehdään Kotkanpesänsuon, 2017 Suurisuon ja vuonna 2018 Kyyrönsuon, Linnunsuon sekä Tuohtaansuon lähialueen vesistössä. Teyrisuon purovesien piilevätutkimus on osa Pohjois-Viinijärven yhteistarkkailuohjelmaa. 11

12 Kirkkosuon alapuolisissa vesistöissä biologinen tarkkailu tehdään osana Kiteenjärven, Ätäskön, Humalajoen ja Sopensuon kaatopaikan vesien yhteistarkkailuohjemaa. Taulukko 10. Piilevätutkimuksen havaintoasemat Tuotantoalue Havaintopaikka YK ETRS-TM35FIN Kotkanpesänsuo Saarekkeenpuro laskuojan yläpuolella Paikka etsitään vuonna 2016 laskuojan alapuolella Paikka etsitään vuonna 2016 Kyyrönsuo Siilaisenpuro laskuojan yläpuolella Paikka etsitään vuonna 2018 Siilaisenpuro Linnunsuo Jukajoki 51 Myllylä Jukajoki 35 Ukonnurmi Papulanpuro Suurisuo Suurensuonpuro Tuohtaansuo Piimäjoki Piimäjoki aseman 13 alapuolella Paikka etsitään vuonna 2018 Piimäjoki Hotoloppa Tuotantosoilla on käynnissä kalataloudellisia seurantaohjelmia (taulukko 11). Taulukko 11. Tarkkailukaudella käynnissä olevat/olleet Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen hyväksymät kalataloudelliset tarkkailuohjelmat Voimassaolo Sähkökal Koekal Havaskoe Mätikoe Raskasmet Tiedustelu Kirjanpito Liettymäselv Iljansuo x x x x Kirkkosuo x x x Linnansuo x x Linnunsuo x x x x Mekrijärvenja Puohtiinsuo x x x x Teyrisuo x Tuohtaansuo x x x 3.4 Muut vesiin liittyvät tarkkailut Eräillä tuotantoalueilla on ympäristöluvan mukaista lampien vedenpinnan korkeuden tarkkailua (taulukko 12), pohjavesitarkkailua (taulukko 13) sekä Valkeasuolla Suonpäänjoen rantojen eroosion tarkkailua. Lampien vedenpinnan korkeudet mitataan vesistötarkkailujen yhteydessä 4 kertaa avovesikaudella vuosittain. Pohjavesitarkkailut sekä Suonpääjoen rantojen eroosiotarkkailu tehdään erillisten tarkkailuohjelmien mukaan. 12

13 Taulukko 12. Lampien vedenpinnan korkeuden tarkkailu Tuotantoalue Kohde Linnansuo Kokkolampi Valkeasuo Ahvenisenlampi Varpolampi Linnunsuo Lohkon 1 läheisyydessä oleva lampi Mekrijärvensuo Kuuksenlampi Taulukko 13. Pohjavesitarkkailut Tuotantoalue Linnunsuo Kirkkosuo Valkeasuo Kohde Kruununkankaan pohjavesialue Varrenkangas-Paalihta-pohjavesialue Kannusvaara-Liippi pohjavesialue 4. TULOSTEN TOIMITTAMINEN JA RAPORTOINTI Kuormitustulokset toimitetaan Vapo Oy:lle sekä Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle kerran kuukaudessa. Järvitulokset ja niistä tehdyt lyhyet lausunnot toimitetaan samoille tahoille kuukauden kuluttua näytteenotosta ja virtavesitulokset kuukauden kuluttua kunkin neljän näytteenottokierroksen päätyttyä. Kaikki em. tulokset toimitetaan sähköisesti. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen alueen turvetuotantoalueiden kuormitus- ja vesistötarkkailun tuloksista laaditaan vuosittain yhteenveto. Vuosittaiset yhteenvedot toimitetaan Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle ja Vapo Oy:lle (Itä-Suomen tulosyksikkö/kuopio, Pohjois-Karjalan asiakasalue/joensuu ja keskushallinto/jyväskylä) sekä lisäksi myös ao. kuntien ympäristöviranomaisille seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä sähköisesti. 5. OHJELMAN MUUTTAMINEN Tämä tarkkailuohjelma on voimassa toistaiseksi. Muutoksista tarkkailuohjelmaan sovitaan vuosittain pidettävässä palaverissa, johon kutsutaan Vapo Oy:n sekä Pohjois-Karjalan ELYkeskuksen edustajien lisäksi alueen kuntien ympäristönsuojeluviranhaltijat sekä tarkkailua tekevä konsultti. 13

14 KIRJALLISUUS Heitto, L. (2014). Turvetuotannon päästötarkkailu velvoitetarkkailun näkökulmasta. Vesitalous 55 (1): Karjalainen, S.M., Marttila, H & Hellsten, S (toim.) Uusia menetelmiä turvemaiden käytön vesistövaikutusten arviointiin latvavesistöissä BioTar-projektin loppuraportti. Raunio, J. (2014). Vedenlaatumallilla tarkkuutta turvetuotannon kuormitusarvioihin. Vesitalous 55 (3): Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Lauri Heitto Limnologi 14

15 15

16 16

17 17

18 18

19 19

20 20

21 21

22 22

23 23