ISO JÄNNESUON YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS TURVERUUKKI OY Kansikuva: Iso-Jännesuon jyrsin- ja kasvuturveaumat (Turveruukki Oy)

Transkriptio

1 ISO JÄNNESUON YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS TURVERUUKKI OY 2014 Kansikuva: Iso-Jännesuon jyrsin- ja kasvuturveaumat (Turveruukki Oy)

2 1(31) SISÄLTÖ 1 ASIA LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKIJAN YHTEYSTIEDOT HAKEMUKSEN LAATIJAT TIIVISTELMÄ TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖOLOSUHTEET TUOTANTOALUEEN NYKYTILA KAAVOITUSTILANNE ASIANOSAISET, ASUTUS, ELINKEINOTOIMINTA JA MUU MAANKÄYTTÖ SUOJELUKOHTEET JA POHJAVESIALUEET TURVETUOTANTO PINTA-ALAKEHITYS TUOTANTO SEKÄ TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET JA HUOLTOVARMUUS Tuotanto Työllisyysvaikutukset ja huoltovarmuus PUUPOLTTOAINEEN VARASTOINTI JA HAKETUS KÄYTTÖTARKKAILU VIRANOMAISTARKASTUKSET REKLAMAATIOT JÄLKIHOITO- JA KÄYTTÖVAIHE KUIVATUSVESIEN KÄSITTELY VESIENSUOJELURAKENTEET VESIENSUOJELUN TEHOSTAMIS- TAI MUUTOSTOIMENPITEET KULUNEELLA LUPAKAUDELLA VESIENSUOJELURAKENTEIDEN TEHOSTAMINEN TULEVALLA LUPAKAUDELLA ALUEEN HAPPAMUUSRISKI JA RISKIN HUOMIOINTI TOIMINNASSA PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) JA YMPÄRISTÖN KANNALTA PARAS KÄYTÄNTÖ (BEP) YMPÄRISTÖN TILA JA ARVIO TOIMINNAN VAIKUTUKSISTA YMPÄRISTÖÖN VESISTÖN TILA JA KÄYTTÖ Hydrologia Veden laatu Kalasto ja kalastus PÄÄSTÖT VESISTÖÖN JA PÄÄSTÖJEN VESISTÖVAIKUTUKSET Päästöt vesistöön kuluvalla lupakaudella Arvio tulevista päästöistä Arvio toiminnan vesistövaikutuksista Arvio toiminnan vaikutuksista kalatalouteen PÄÄSTÖT MAAPERÄÄN JA POHJAVETEEN PÖLY, MELU JA LIIKENNE Pöly Melu Liikenne VARASTOINTI JA JÄTTEET TOIMINNAN MUUT VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT VAIKUTUS LUONTOON JA LUONNONSUOJELUARVOIHIN VAIKUTUS MAANKÄYTTÖÖN JA ELINKEINOIHIN... 29

3 2(32) 11.3 YMPÄRISTÖRISKIT TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU HAITAT JA VAHINGOT SEKÄ KORVAUSESITYS KIRJALLISUUS LIITELUETTELO Liitekohta 1 Liite 1.1 Iso Jännesuota koskeva ympäristölupapäätös nro Nro 47/06/1 ( ) Liite 1.2 Iso Jännesuota koskeva ympäristölupapäätös Nro 114/12/1 ( ) Liitekohta 2 Liite 2.1 Liite 2.2 Maanomistajatiedot ja naapurikiinteistöjen omistajatiedot sekä Purkureitin rantakiinteistöjen ja vesialueiden maanomistajatiedot Kiinteistörekisterikartta: maanomistajat, naapurikiinteistöt, purkureitin rantakiinteistöt ja vesialueet Liitekohta 3 Liite 3.1 Tuotantosuunnitelma (kartta 1:5000) Liite 3.2 Ilmakuvakartta Liite 3.3 Pohjamaan tutkimuspisteiden sijainti (kartta) Liitekohta 4 Liite 4 Iso Jännesuon sijainti, valumavesien laskureitti ja vesistöhavaintopisteet; lähin asutus; suojelu- ja pohjavesialueet. Kartta 1: Liitekohta 5 Liite 5 Liitekohta 6 Liite 6.1 Liite 6.2 Liite 6.3 Liitekohta 7 Liite 7 Maastokuvat Iso Jännesuon päästötarkkailutulokset Iijoen vesistöselvitys Iso-Ahvenlammen pinnankorkeuden tarkkailutulokset Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma Liitekohta 8 Liite 8 Iso Jännesuon käyttöpäiväkirjakoosteet vuosilta Liitekohta 9 Liite 9 Lupaan liitettävä karttaliite (A4)

4 3(32) 1 ASIA Hakemus koskee Oulun kaupungin Yli-Iin taajaman alueella sijaitsevan tuotantopinta-alaltaan 72,6 hehtaarin Iso Jännesuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista. Auma-alueen pinta-ala on 3,5 ha. Iso Jännesuolle haetaan toistaiseksi voimassa olevaa lupaa. 2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Iso Jännesuon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisajankohdan myöhentämistä koskevan ympäristöluvan (nro 114/12/1) lupamääräysten tarkistamista koskevassa kohdassa on todettu: Luvan saajan on vuoden 2014 loppuun mennessä tehtävä aluehallintovirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus uhalla, että aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakija haki muutosta Iso Jännesuon ympäristöluvassa nro 47/06/1 olevaan alkuperäiseen lupamääräysten tarkistamista koskevaan kohtaan Ympäristöluvat nro 47/06/1 ja nro 114/12/1 ovat liitekohdassa 1. 3 HAKIJAN YHTEYSTIEDOT Hakijan nimi: Turveruukki Oy Hakijan postiosoite: PL 116, Oulu Puhelin: Telekopio: (08) Sähköposti: turve@turveruukki.fi Yhteyshenkilö: Miia Heikkinen Sähköposti: miia.heikkinen@turveruukki.fi Puhelin: HAKEMUKSEN LAATIJAT Pöyry Finland Oy (Virpi Ervasti, Ins.(AMK) ja Eero Taskila, FM) on laatinut luvut: Hakemuksen laatijat Toiminnan sijaintipaikka ja sen ympäristöolosuhteet Ympäristön tila ja arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön lukuun ottamatta kohtia Liikenne, Varastointi ja jätteet Toiminnan muut vaikutukset ympäristöön ja ympäristöriskit lukuun ottamatta kohtaa Ympäristöriskit Haitat ja vahingot sekä korvausesitys Muutoin lupahakemuksen on laatinut Turveruukki Oy. 5 TIIVISTELMÄ Kuvaus toiminnasta Hakemus koskee Oulun kaupungin Yli-Iin taajaman alueella sijaitsevan tuotantopintaalaltaan 72,6 hehtaarin Iso Jännesuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista. Auma-alueen pinta-ala on 3,5 ha. Iso Jännesuolle haetaan toistaiseksi voimassa olevaa lupaa. Kuluneella lupakaudella Iso Jännesuolla on tuotettu jyrsinturvetta keskimäärin m3 vuodessa.

5 4(32) Voimassa olevan luvan mukaisesti Iso Jännesuon tuotantoalueelle voidaan tilapäisesti toimittaa ja varastoida puuperäisiä polttoaineita. Kuluneella lupakaudella Iso Jännesuolla on varastoitu suon raivauksessa syntynyttä energiapuuta noin 750 tonnia. Toiminnan sijoittumispaikka Iso Jännesuo sijaitsee Oulun kaupungin Yli-Iin taajaman alueella, noin 19 km Yli-Iin itäpuolella Iijoen valuma-alueella. Lähimmät asutut rakennukset sijaitsevat Iso Jännesuon eteläpuolella sijaitsevat maantien 8540 varrella noin 4 km etäisyydellä. Iso Jännesuo sijaitsee Kollajan poronhoitoalueella ja kuuluu Iijoen vesistön kalastusalueeseen. Maakuntakaavassa Iso Jännesuon alueella ei ole kaavamerkintöjä. Vielä keskeneräisessä kaavauudistuksessa alue on merkitty turvetuotantoalueeksi. Iso Jännesuon tuotantoalue kuuluu Iijoen vesistön keski- ja yläosan suojeltuun valuma-alueeseen. Iso Jännesuon läheisyydessä ei sijaitse pohjavesialueita. Iso Jännesuon kuivatusvedet laskevat pintavalutuskentältä Ahvenojaan ja sitä kautta edelleen Iijokeen. Tiedot vesiensuojelurakenteista, olennaisista päästöistä ja syntyvistä jätteistä Iso Jännesuon vesienpuhdistusrakenteita ovat sarkaojien lietesyvennykset, päisteputkiin liitetyt lietteenpidättimet, kaksi laskeutusallasta, yksi virtaamansäätöpato ja ympärivuotinen painovoimaisesti toimiva pintavalutuskenttä. Suon kuivatusvedet suotautuvat pintavalutuskentältä ilman keräilyojaa Ahvenojaan ja Ahvenojan kautta edelleen Iijokeen. Vesiensuojelua ei ole tehostettu kuluneella lupakaudella. Vesiensuojelua ei esitetä tehostettavaksi tulevalla lupakaudella, koska alueella on tällä hetkellä käytössä hakijan näkemyksen mukaan BAT-tason mukainen vesiensuojeluratkaisu. Hakijan näkemyksen mukaan Iso Jännesuolla noudatetaan ympäristön kannalta parhaita toimintatapoja (BEP). Arvio Iso Jännesuon nettopäästöistä on seuraava Vuosi 2014: kokonaisfosfori 7 kg/a, kokonaistyppi 256 kg/a ja kiintoaine 995 kg/a Vuosi 2024: kokonaisfosfori 7 kg/a, kokonaistyppi 247 kg/a ja kiintoaine 961 kg/a. Iso Jännesuon päästöjen ei arvioida vaikuttavan heikentävästi Iijoen vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen tilatavoitteiden saavuttamiseen. Iso Jännesuon turvetuotannosta ei arvioida aiheutuvan päästöjä tai haitallisia vaikutuksia maaperään tai pohjaveteen. Toiminnasta ei arvioida aiheutuvan myöskään merkittävää pöly- tai meluhaittaa. Iso Jännesuon kalatalousmaksuksi esitetään haettua pinta-alaa (76 ha) kohden 150.

6 5(32) Iso Jännesuon tuotantoalueella syntyy turvetuotantotoiminnan jätteinä pääasiassa jäteöljyä, öljynsuodattimia, muita öljyisiä jätteitä sekä sekajätettä. Jätteiden määrät ovat vähäisiä. Tarkkailut Iso Jännesuon tarkkailu koostuu tuotantoalueella tehtävästä käyttötarkkailusta, vesiensuojelurakenteiden alapuolella Ahvenojassa sekä Iijoessa toteutettavasta vaikutustarkkailusta. Tarkkailut suoritetaan viranomaisten hyväksymien tarkkailuohjelmien mukaisesti. 6 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Turveruukki Oy on hakenut Iso Jännesuon turvetuotannolle toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa Ympäristölupavirasto myönsi luvan (Nro 47/06/1) Lupa myönnettiin turvetuotantoalueen kuntoonpanoon ja turvetuotantoon enimmillään 76 hehtaarin suuruisella alueella. Lupaa ei myönnetty 8,1 hehtaarin suuruiselle alueelle, jolta vedet oli suunniteltu johdettavaksi laskuojan kautta Isoon Isterinjärveen. Alueella saadaan turpeen lisäksi varastoida ja käsitellä puuperäisiä polttoaineita. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myöhensi lupamääräysten tarkistamisajankohdan vuoden 2014 loppuun (lupa nro 114/12/1). Toiminta-alue on osittain Turveruukin omistama sekä osittain hallussa vuokrasopimuksin. Toiminta-aluetta koskevien sopimusten tiedot ovat hakemuksen liitekohdassa 2. 7 TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖOLOSUHTEET 7.1 Tuotantoalueen nykytila Iso Jännesuo on tuotannossa oleva turvesuo. Tuotanto- ja auma-alueita on yhteensä 76,1 ha. Iso Jännesuo sijaitsee Oulun kaupungin Yli-Iin taajaman alueella, noin 19 km Yli-Iin itäpuolella (Kuva 1). Iso Jännesuon kuivatusvedet laskevat pintavalutuskentältä Ahvenojaan ja sitä kautta edelleen Iijokeen. Vesistön kuvaus on esitetty hakemuksen kohdassa 9. Liitteenä 4 olevassa kartassa ja kuvassa 3 on esitetty Iso Jännesuon vesien purkureitti.

7 6(32) Kuva Kaavoitustilanne Iso Jännesuon sijainti. Oulun kaupunki kuuluu Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava-alueeseen. Maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriön päätöksellä ja se on tullut lainvoimaiseksi Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) tekemällä päätöksellä. Kuvaan 2 on merkitty Iso Jännesuon sijainti maakuntakaavaotteeseen. Maakuntakaavassa Iso Jännesuon tuotantoalueella tai sen lähialueella ei ole kaavamerkintöjä (Kuva 2). Iso Jännesuon itäpuolella noin 900 m etäisyydellä sijaitsee Joutsensuon turvetuotantoalue. Tuotantoalueen eteläpuolella 1 km etäisyydelle on merkitty Iijokilaakson maaseudun kehittämisen kohdealue. Alueella ei ole voimassa olevaa yleistai asemakaavaa. Iijokivarressa Pahkakoski Yli-Ii välisellä alueella on Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen vahvistama Kierikin osayleiskaava. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavaa ollaan uudistamassa. Maakuntavaltuusto hyväksyi 1. vaihemaakuntakaavan , mutta sitä ei ole vielä vahvistettu ympäristöministeriössä. Kaavassa Iso Jännesuo on merkitty turvetuotantoalueeksi (EO-tu). 1. vaihemaakuntakaava on ympäristöministeriössä hyväksyttävänä. Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaava on vireillä, ja siinä käsitellään kulttuuriympäristöjä, maaseutuasutusta, virkistys- ja matkailualueita sekä seudullisia jätteenkäsittely- ja ampumarata-alueita.

8 7(32) Kuva 2 Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavasta. Iso Jännesuo merkitty kuvaan (Maanmittauslaitos julkaisulupa PPOH/04/07). 7.3 Asianosaiset, asutus, elinkeinotoiminta ja muu maankäyttö Iso Jännesuon turvetuotantoalueen rajanaapurit, lähiasutus ja purkureitin rantatilojen omistajat käyvät ilmi liitekohdan 2 liitteistä. Lähimmät asutut rakennukset sijaitsevat Iso Jännesuon eteläpuolella sijaitsevat maantien 8540 varrella noin 4 km etäisyydellä. Iso Ahvenlammen ja Iso Isterinjärven rannalla on kaksi eräkämppää. Iso Jännesuon lähiympäristö on pääosin suota ja metsää, joista suurin osa on ojitettu. Koko Iijoen vesistöalueen turvetuotannon kokonaispinta-ala oli vuonna 2013 yhteensä ha, josta kuntoonpanossa oli 22 ha, tuotannossa ha, tuotantokunnossa 50 ha ja tuotannosta poistunut 746 ha. Iso Jännesuo sijaitsee Kollajan poronhoitoalueella Paliskunnan poroisäntä: XX Iijoen vesistöalue kuuluu hallinnollisessa kalastusaluejaottelussa jokisuualuetta lukuun ottamatta Iijoen vesistön kalastusalueeseen Kalastusoikeuden haltija Ahvenojalla ja noin kilometrin matkalta sen alapuolisella Iijoella on Ala-Kollajan osakaskunta ja sen alapuolella Maalismaalle asti Karjalankylän osakaskunta. Ko. alueella on pieniä vesialueita myös Etelä-Iin osakaskunnalla ja Suomen valtiolla (Metsähallitus, PL 81, Oulu).

9 8(32) 7.4 Suojelukohteet ja pohjavesialueet Iso Jännesuo kuuluu Iijoen vesistön keski- ja yläosan suojeltuun valuma-alueeseen. Koskiensuojelulain ( /35) perusteella Iijoen vesistön keski- ja yläosa on rauhoitettu voimalaitosrakentamiselta. Tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse muita suojelualueita. Iso Jännesuon lounaispuolella noin 2,3 km etäisyydellä sijaitsee yksityinen Luisansuon luonnonsuojelualue (YSA206342). Natura 2000-alueisiin kuuluva Kärppäsuo-Räinänsuo (FI ) sijaitsee noin 2,5 km tuotantoalueen koilliseen, alue kuuluu pääosin myös soidensuojeluohjelmaan. Iso Jännesuon läheisyydessä ei sijaitse pohjavesialueita. Iso Jännesuon lähimmät pohjavesialueet sijaitsevat tuotantoalueen pohjoispuolella noin 5,8 km etäisyydellä, Säynäjäkangas ( ) ja Saunakangas ( ) II-luokan (vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue) pohjavesialueet. Iso Jännesuon läheisyydessä ei sijaitse muinaismuistojäännöksiä tai aluemaisia kohteita. Lähin muinaismuistojäännöksen pistemäisen kohde sijaitsee Iijokivarressa noin 4-5 km etäisyydellä. Suojelu- ja pohjavesialueet on merkitty liitteeseen 4. 8 TURVETUOTANTO 8.1 Pinta-alakehitys Iso Jännesuon tuotantoalueen nykytila on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Tuotantoalueen nykytila. 1-6 (koko suo) Vesienkäsittely laskeutusaltaat (2 kpl), virtaamansäätöpato ja ympärivuotinen painovoimainen pvk Vuonna 2014 tuotannossa (ha) Lohkonumerot Aumaalue (ha) Poistunut tuotannosta, kasviton (ha) Poistunut tuotannosta, kasvittunut (ha) 72,6 3,5 ha 0 0 Taulukossa 2 on esitetty arvio Iso Jännesuon tuotantopinta-alan muuttumisesta vuoteen 2024 mennessä. Tulevalla lupakaudella arvioidaan poistuvan tuotannosta 10 ha ja kuormittavan pinta-alan pienenevän 2,6 ha. Kasvittunut ala ei ole mukana kuormittavassa alassa.

10 9(32) Taulukko 2. Arvio Iso Jännesuon tuotantopinta-alan muuttumisesta tulevalla lupakaudella. 8.2 Tuotanto sekä työllisyysvaikutukset ja huoltovarmuus Tuotanto Tuotannossa (ha) ympärivuotinen pvk 72,6 62,6 Auma-alueet (ha) ympärivuotinen pvk 3,5 3,5 Poistumat (ha) Kasvittumaton ala ympärivuotinen pvk 0,0 7,4 Kuormittava pinta-ala 76,1 73,5 yhteensä (ha) Kasvittunut alue ympärivuotinen pvk 0 2,6 Kaikki pinta-alat yhteensä 76,1 76,1 Kuluneella lupakaudella Iso Jännesuolla on tuotettu jyrsinturvetta keskimäärin m 3 vuodessa. Sääoloista johtuen vaihteluväli tuotantomäärissä on eri vuosina ollut suuri ( m 3 ). Kuluneelle lupakaudelle vuotuiseksi tuotantomääräksi arvioitiin m 3 (n MWh). Tuotantopäiviä tuotantokaudessa on ollut keskimäärin 74 (vaihteluväli päivää). Tuotantomäärien arvioidaan olevan tulevalla lupakaudella samaa luokkaa tai tuotantoalan pienenemisestä johtuen jonkin verran pienempi kuin nyt päättyvällä lupakaudella. Iso Jännesuolla jyrsintuotantomenetelmänä käytetään kokoojavaunu- ja imuvaunumenetelmiä. Kokoojavaunutuotannon päävaiheet ovat jyrsiminen, kääntäminen, karheaminen ja kokoaminen. Imuvaunumenetelmän työvaiheet ovat jyrsiminen, kääntäminen ja kokoaminen Työllisyysvaikutukset ja huoltovarmuus VTT:n vuonna 2009 laatiman Turve Suomen kansantaloudessa selvityksen perusteella lasketut, Iso Jännesuon kuluneen lupakauden kokonaistyöllisyysvaikutukset ovat olleet keskimäärin noin 7,9 htv/a, josta suorien työllisyysvaikutusten osuus on ollut noin 2,6 htv/a. Välilliset työllisyysvaikutukset, joihin lasketaan turpeen hankinnan ja käytön aikaansaama työllisyys muilla toimialoilla (esim. työkoneiden valmistus ja voimalaitosten rakentaminen) ovat olleet yhteensä noin 3,4 htv/a. Kulutuksen synnyttämä työllisyysvaikutus (esim. kotitalouksien käyttämät erilaiset palvelut) ovat olleet noin 2,0 htv/a. Turpeen ominaisuudet ja helppo varastoitavuus tekevät turpeesta huoltovarmuuden kannalta erityisen tärkeän kotimaisen polttoaineen ja sen saatavuuden varmentamista tulisi edelleen parantaa (Huoltovarmuuskeskus 2014). Uusien alueiden saaminen tuotantoon sekä vanhojen jatkamisen mahdollistaminen taloudellisesti kannattavalla tavalla on siksi kriittisen tärkeä myös energiahuoltovarmuuden kannalta. Tällä hetkellä turvetuotantoalaa poistuu enemmän kuin uutta tuotantopinta-alaa saadaan käyttöön. Turve tukee myös muiden polttoaineiden, kuten puun käyttöä energiaraakaaineena.

11 10(32) 8.3 Puupolttoaineen varastointi ja haketus Voimassa olevan luvan mukaisesti Iso Jännesuon tuotantoalueelle voidaan tilapäisesti toimittaa ja varastoida puuperäisiä polttoaineita. Kuluneella lupakaudella Iso Jännesuolla on varastoitu suon raivauksessa syntynyttä energiapuuta noin 750 tonnia. 8.4 Käyttötarkkailu Käyttötarkkailun tarkoituksena on seurata ja dokumentoida tuotantoalueen tapahtumat tuotantokauden aikana. Käyttötarkkailuun kuuluvat mm. vesiensuojelurakenteiden tarkastukset ja tarkastusten dokumentointi sekä tehtyjen kunnostusten (esim. ojitus, kantojen poisto), laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjennysten sekä jätteiden varastoinnin ja toimituskohteen dokumentointi. Turvetuotannon yhteydessä syntyvät jätteet ovat pääasiassa jäteöljyä, öljyn suodattimia sekä sekajätettä. Toimenpiteet kirjataan urakoitsijoille vuosittain jaettavaan suokohtaiseen käyttöpäiväkirjaan. Käyttöpäiväkirjaan tehdyt kirjaukset tallennetaan vuosittain Turveruukin EnQ-tietojärjestelmään (ympäristötietojärjestelmä). Käyttöpäiväkirjojen vuosiyhteenvedot vuosilta on esitetty liitteenä 8. Lupamääräysten mukaisesti vesiensuojelurakenteet, -laitteet ja laskuoja on pidettävä toimintakunnossa ja niiden toimivuus on tarkistettava säännöllisesti. Tarkistuksia on tehty Iso Jännesuolla kaikkien vesiensuojelurakenteiden osalta 7-11 kertaa tuotantokauden aikana. Lupamääräysten mukaan laskeutusaltaat ja lietesyvennykset on tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran tuotantokauden päätyttyä. Lähtökohtaisesti puhdistustarve todetaan tarkistusten yhteydessä. Laskeutusallas toimii lähinnä kiintoainekuormituksen vähentäjänä. Mikäli esim. laskeutusaltaan puhdistustarvetta ei ilmene, se merkitään käyttöpäiväkirjaan. Iso Jännesuolla on kaksi laskeutusallasta, josta vedet virtaavat virtaamansäätöpadon kautta painovoimaisesti ympärivuotiselle pintavalutuskentälle. Iso Jännesuon laskeutusaltaat on kuluneen lupakauden aikana puhdistettu yhdestä kahteen kertaan vuodessa. Tuotantokauden päätyttyä tuotantoalueella tehdään tuotanto-olosuhteiden ylläpitämiseksi tarvittavia kunnostustöitä, joita ovat mm. ojien puhdistukset ja pintojen muotoilut. Turvetuotannossa olevan suon peruskunnostustöitä ovat mm. ojitukset, kantojen- ja kivienpoistot sekä pintavalutuskenttien korjaukset. Nämä työt tehdään varsinaisen tuotantokauden ulkopuolella. Lupakauden aikana tehtyjä merkittävimpiä peruskunnostustöitä ovat olleet: - kantojenpoisto lohkoilla 3, 4 ja 5 (2010) - kantojenpoisto lohkolla 3 (2011) - uuden auma-alueen rakentaminen lohkon 1 eteläpäähän (2011) - kokooja- ja reunaojien syvennys lohkoilla 1 ja 2 (2011) - uuden eristysojan kaivu tuotantoalueet yhdistävän penkkatien varteen (2013) - matalaojitus lohkolla 2 (2012 ja 2013) - auma-alueen 3 laajennus (2014) 8.5 Viranomaistarkastukset Iso Jännesuolla on tehty lupakauden aikana seuraavat viranomaistarkastukset: - vuotuiset palotarkastukset (Oulu-Koillismaan pelastuslaitos) - kolme ympäristötarkastusta: (kuntoonpanovaihe) (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus), ja (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus)

12 11(32) 8.6 Reklamaatiot Iso Jännesuon purkuvesistön, Ahvenojan alapuolisen Iijoen varrella asuvalta henkilöltä on tullut ilmoitus Ahvenojan ja Iijoen rannan liettymisestä, minkä ilmoittaja epäili johtuneen Turveruukki Oy:n turvetuotantoalueista. Ahvenojaan laskee Iso Jännesuon lisäksi Ahvensuon tuotantoalueen pohjoisosan vedet. Yhteydenotot tapahtuivat vuosina Toimenpiteenä oli Turveruukki Oy:n edustajan vierailu ilmoittajan luona. Tapaamisessa käsiteltiin asiaa ja sovittiin, että jatkossa ilmoittajalle voidaan toimittaa esimerkiksi tarkkailuraportteja. Ilmoituksia ei ole tullut vuoden 2011 jälkeen. Muutoin Iso Jännesuon turvetuotannosta ei ole tullut hakijan tietoon reklamaatioita kuluneella lupakaudella. 8.7 Jälkihoito- ja käyttövaihe Turvetuotannon lopettamisen yhteydessä toiminnanharjoittaja purkaa tuotantoalueelta tarpeettomat rakenteet ja siistii alueen. Vesiensuojelua jatketaan, kunnes alue siirtyy jälkikäyttöön tai kunnes vesien johtaminen alueelta muutoin voidaan lopettaa. Jälkihoitovaiheen tarkkailu toteutetaan Ely-keskuksen kanssa sovitulla tavalla. Tämän jälkeen maanomistaja tai -haltija vastaa alueen käytöstä sekä mahdollisista ympäristöasioiden hoidosta ja kuormituksesta vesistöön. Tulevalla lupakaudella Iso Jännesuon tuotantoalueesta arvioidaan poistuvan tuotannosta noin 10 ha. Vuonna 2024 arvioidaan tuotannossa olevan vielä noin 62,6 ha. Tuotannosta poistuvat alueet ovat arvion mukaan sarkojen päitä lohkolla 1 ja yksi laajempi karikko lohkon 2 keskellä. Tuotannosta poistuvat alueet siirretään mahdollisuuksien mukaan jälkikäyttöön välittömästi sopivien kokonaisuuksien syntyessä. Todennäköisin jälkikäyttö tulee olemaan metsittäminen. Toiminnanharjoittaja tekee koko tuotantoalueen alustavan jälkikäyttösuunnitelman viimeistään 3-5 vuotta ennen turvetuotannon päättymistä. Suopohjan tuotannon jälkeisen jälkikäyttömuodon valitsee ensisijaisesti maanomistaja. Iso Jännesuon tuotantoalueen eteläosan omistaa Turveruukki. Pohjoisosan tuotantoalueen lohkot 1, 2 ja osa lohkosta 6 ovat vuokrattu metsähallitukselta. Vuokra-alueet palautetaan maanomistajalle vuokrasopimuksessa määritellyssä kunnossa. 9 KUIVATUSVESIEN KÄSITTELY 9.1 Vesiensuojelurakenteet Iso Jännesuon vesienpuhdistusrakenteita ovat sarkaojien lietesyvennykset, päisteputkiin liitetyt lietteenpidättimet, kaksi laskeutusallasta, yksi virtaamansäätöpato ja ympärivuotinen painovoimaisesti toimiva pintavalutuskenttä. Suon kuivatusvedet suotautuvat pintavalutuskentältä ilman keräilyojaa Ahvenojaan ja Ahvenojan kautta edelleen Iijokeen. Tuotantoalueen ympäristövesien pääsy reuna-, kokooja- ja sarkaojiin sekä vesienpuhdistusrakenteisiin on estetty eristysojilla. Rakenteiden sijainti on esitetty kartalla liitteissä 3.1 ja 3.2. Maastokuvia vesienkäsittelyrakenteista on esitetty liitteessä 5. Pintavalutuskentän pinta-ala on noin 6,0 ha, joka on 6,3 % kentän kokonaisvalumaalueesta (F=96 ha). Pintavalutuskenttä on ojittamaton ja sen alkuperäiset suotyypit olivat nevaräme, suurasara- lyhtykortinen neva. Valuma-alue jakautui tuotantokaudella 2014 seuraavasti: tuotantoala 72,6 ha, auma-alueita yht. 3,5 ha, reuna- sekä tie-aluetta 19,9 ha.

13 12(32) 9.2 Vesiensuojelun tehostamis- tai muutostoimenpiteet kuluneella lupakaudella Vesiensuojelua ei ole tehostettu kuluneella lupakaudella. 9.3 Vesiensuojelurakenteiden tehostaminen tulevalla lupakaudella Vesiensuojelua ei esitetä tehostettavaksi tulevalla lupakaudella, koska alueella on tällä hetkellä käytössä BAT-tason mukainen vesiensuojeluratkaisu. 9.4 Alueen happamuusriski ja riskin huomiointi toiminnassa Iso Jännesuo sijaitsee Litorina-meren alueella ja on siten potentiaalisesti hapanta aluetta. Iso Jännesuon happamuutta selvitettiin menetelmin, joiden avulla hakija sai tarvittavat tiedot pohjamaan happamuudesta mahdollisesti aiheutuvan vesistön pilaantumisriskin suuruudesta, ja joiden perusteella hakija on pystynyt laatimaan suunnitelman riskien ehkäisemiseksi. Toteutetut tutkimukset ja tutkimustulokset Turveruukki selvitti pohjamaan happamuutta Iso Jännesuon tuotantoalueella tuotannossa olevalla alueella. Näytteet (yhteensä 6 kpl) otettiin kivennäismaan pintaosista. Näytteenottopisteiden sijainnit kartalla on esitetty liitteessä 3.3. Pohjamaanäytteet vietiin laboratorioon (Suomen ympäristöpalvelu, Ahma ympäristö Oy) inkuboitavaksi kymmenen viikon ajaksi. Näytteitä kostutettiin säännöllisesti ja ph mitattiin kymmenen viikon aikana kahden viikon välein. Yhdestä näytteestä määritettiin myös kokonaisrikkipitoisuus (mg/kg). Tulosten (taulukko 3) perusteella Iso Jännesuolla on olemassa pohjamaan happamuudesta johtuva happamuusriski. Inkuboitujen maaperänäytteiden ph laski alle 4 Iso Jännesuon pohjoisosassa lohkoilla 1-2. GTK:n (2013) mukaan pohjamaan voidaan todeta olevan potentiaalista hapanta sulfaattimaata, kun inkuboidun näytteen ph laskee alle 4 ja rikkipitoisuus on yli 0,2 %. Rikkimääritys tehtiin satunnaisotannalla yhdestä näytteestä, jossa rikkipitoisuus oli alhainen. Taulukko 3. Iso Jänneuson pohjamaan happamuus inkuboitujen näytteiden perusteella sekä yhden näytteen kokonaisrikkipitoisuus. Mittauspisteen nimessä kirjaimella L viitataan lohkonumeroon Iso-Jännesuo (Tutk. al ) Mit. Piste Maalaji ph(alku) ph(loppu) S-% S mg/kg L5P1 SiMr 4,8 4,5 0, L4P2 HkMr 5,8 5,2 L6P3 SiMr 5,1 4,7 L1P4 HkMr 5,3 3,1 L2P5 HkMr 6 4,7 L2P6 Si 6 2,9 Turveruukki Oy selvitti tämänhetkistä tilannetta happamoitumisen osalta mittaamalla alueen ojavesistön ph:ta käsimittarilla syksyllä Ojavesien ph-arvot vaihtelivat koko alueella kenttämittausten perusteella välillä 5,2 6,4 eli happamoitumista ei ollut havaittavissa alueen vesissä tehtyjen mittausten perusteella.

14 13(32) Toimenpiteet mahdollisen happamuushaitan minimoimiseksi: 1) Kivennäismaakaivuiden minimointi Kivennäismaakaivuita pyritään minimoimaan, mutta ne ovat kuitenkin jossain määrin välttämättömiä tuotannon mahdollistamiseksi. Alueella on tähän mennessä kaivettu paikallisesti kivennäismaahan ja alueella tullaan tekemään paikallisia tuotannon kannalta välttämättömiä kivennäismaakaivuita myös tulevalla lupakaudella. Kivennäismaakaivuissa hapettuva pinta-ala on ainoastaan ojaluiskan kivennäismaaosan suuruinen alue. Hapettumista tapahtuu todennäköisesti jonkin matkaa kivennäismaan sisään päin, mutta mikäli tuotantosaralla on riittävä kerros maatunutta turvetta, on oletettavaa, että turve estää pohjamaan laajemman hapettumisen. Siten merkittävin toimenpide happamien päästöjen ehkäisemiseksi on riittävän turvepaksuuden jättäminen tuotannosta poistuville alueille, sillä tuotantosarkojen kokonaispinta-ala on huomattavasti suurempi kuin kivennäismaahan kaivettujen ojaluiskien pinta-ala. 2) Poistuville alueille jätettävä turvevahvuus Hakija jättää alueelle turvetta niin, ettei vesistön pilaantumisriskiä turvetuotannosta johtuvista syistä synny tuotanto- tai jälkihoitovaiheessa. Pohjamaan hapettumisen aiheuttamaa happamuusriskiä voidaan pienentää jättämällä pohjamaan päälle riittävä kerros pitkälle maatunutta turvetta. Jo ohut yhtenäinen kerros muokkaamatonta hyvin maatunutta ja tiivistä pohjaturvetta näyttäisi riittävän estämään alla olevaa sulfidisedimenttiä hapettumasta (Hadzic ym. 2014). Hakija tulee jättämään alueelle turvetta vähintään cm. Jätettävää turvevahvuutta voidaan lupakaudella tarkentaa ELYkeskuksen kanssa sovittavalla tavalla, mikäli uudet tutkimukset tai alueen ph:n muutos antaa siihen aihetta. Toiminta-alue on osittain Turveruukin omistama sekä osittain hallussa vuokrasopimuksin. Hakija tulee kertomaan ennen jälkikäyttöön siirtymistä alueen maanomistajille alueen happamuusriskistä. 3) Tarkkailu Iso Jännesuon tarkkailuohjelmaa täydennetään happamuusriskin vuoksi seuraavasti: - Iso Jännesuon päästötarkkailun (toteutetaan vesistötarkkailuna Ahvenojassa) analyysivalikkoon lisätään sähkönjohtavuus. - Kentällä toteutetaan ph-mittauksia säännöllisesti avovesikaudella vuosittain. Turveruukin henkilöstö ja urakoitsija koulutetaan mittausten toteuttamiseen. Tarkkailu on kuvattu kokonaisuudessaan hakemuksen liitteessä 7. 4) Vesien neutralointi mikäli happamia päästöjä havaitaan Mikäli Iso Jännesuon tarkkailussa havaitaan jotain oleellista happamoitumiseen viittaavaa, hakija tulee tekemään tarvittavat toimenpiteet happamien päästöjen estämiseksi ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Neutralointia kalkkirouhepatojen avulla voidaan toteuttaa lohkoilta 1 ja 2 lähtevässä laskuojassa tai laskeutusaltaiden jälkeisessä pintavalutuskentälle johtavassa ojassa. Myös täsmäkalkitukset tuotantoalueen eri lohkoilla ovat mahdollisia. Kalkituspaikat suunnitellaan niin, että suunnitelmassa huomioidaan huoltomahdollisuus ja minimoidaan käsiteltävä vesimäärä.

15 14(32) Näkemys selvitysten ja suunnitelmien riittävyydestä merkittävän vesistön pilaantumisriskin estämiseksi Hakijan näkemyksen mukaan Iso Jännesuon alueella happamoitumisriskin toteamiseksi tehdyt tutkimukset sekä esitettävät toimenpiteet ovat riittävät vesistön merkittävän pilaantumisriskin estämiseksi. Tarkemmat tutkimukset eivät toisi tässä vaiheessa ympäristönsuojelullista lisäarvoa. Tieto alueella esiintyvistä potentiaalisista happamista pohjamaista asettaa jo hakijalle vaatimuksen varautua happamien päästöjen ehkäisemiseen. Alueella voidaan tuotannon edetessä tehdä tarkentavia tutkimuksia pohjamaan tai turpeen happamuudesta, mikäli ajan kuluessa saatavat seurantatiedot tai uusi tutkimustieto osoittaa lisätutkimusten olevan tarpeellisia. Iijoen aluetta ei ole vielä riskikartoitettu esimerkiksi GTK:n puolesta. Hakija tulee huomioimaan soveltuvin osin toiminnassa esimerkiksi ko. tutkimuksista saatavat lisätiedot. Mahdollisten haitallisten vesistövaikutusten estämiseksi tehtävät toimenpiteet on oltava sellaisia, joiden toteuttamisen ohessa myös tuotanto on mahdollista. Tehokas happamien päästöjen ehkäisykeino, jolla alueen tuotantoa pystytään kuitenkin kannattavasti toteuttamaan, on pitkälle maatuneen ja siten vettä heikosti läpäisevän turvekerroksen jättäminen turvesaroille. Kivennäismaakaivukielto estää alueen tuotannon ja olisi kohtuuton suhteessa kiellolla saavutettavaan ympäristönsuojelulliseen hyötyyn. Selvitysten ja happamien päästöjen estämiskeinojen vaatimustaso on hakijan näkemyksen mukaan suhteutettava vesistövaikutusten suuruuteen. Iijoella potentiaalinen hapan alue kattaa pienen osan koko Iijoen valuma-alueesta, kun vastaava riskialue kattaa esimerkiksi Siikajoen vesistöalueesta suurimman osan. Iijoella riskialue sijoittuu lisäksi valuma-alueen alaosaan. Valuma-alueen alaosassa pääuoman virtaaman suuruus pienentää oleellisesti kuormituksen vaikutuksia verrattuna esimerkiksi vastaavan kuormituksen vaikutukseen valuma-alueen latvaosissa, joissa virtaamat ovat pieniä. Turvetuotantoalueet sijoittuvat pääasiassa Iijoen alaosaan. Iso Jännesuon pinta-ala on 0,006 % Iijoen kokonaisvaluma-alueesta ( km 2 ). Iijoen pääuoman valuma-alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden yhteispinta-ala (29,8 km 2 ) on noin 0,2 % Iijoen kokonaisvaluma-alueesta. Iso Jännesuon, tai koko Iijoen turvetuotannon, ei voida siten todeta aiheuttavan vesistön pilaantumisriskiä. Riskiä pienentää edelleen se, etteivät kaikki turvetuotantoalueet ole todennäköisesti happamia Litorina-alueesta huolimatta. Iijoella ei ole myöskään havaittu happamuushaittoja niinä vuosina, joina happamoitumista on havaittu kuivien jaksojen seurauksena esimerkiksi Siikajoella vuonna Tähän vaikuttanee osaltaan edellä kuvattu riskialueen sijoittuminen Iijoella ainoastaan pienelle alueelle valuma-alueen alaosaan sekä alueen maankäyttö. Yhteenvetona hakija toteaa, että turvetuotanto ei muodosta merkittävää vesistön pilaantumisriskiä, minkä vuoksi turvetta on pystyttävä tuottamaan Iijoen valuma-alueella myös jatkossa. Turvetuotanto muodostaa hyvin pienen osan Iijoen valuma-alueen kokonaispinta-alasta, minkä seurauksena myös turvetuotannon osuus valumaalueelta tulevan kuormituksen aiheuttamista vesistövaikutuksista Iijoen vesistöalueella on hyvin pieni. Turvetuotantoalueilla voidaan lisäksi varautua hyvin happamien päästöjen muodostumisen estämiseen mm. edellä kuvatuilla toimenpiteillä. Tuotantoalueelta lähteneessä vedessä ei ole havaittu happamoitumiseen viittaavia ph-arvoja. Iijoen alueella ei ole myöskään raportoitu happamuushaitoista, vaikka valumaalue on laajalti metsäojitettu kivennäismaahan. 9.5 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö

16 15(32) (BEP) Turvetuotannon ympäristövaikutusten vähentämisessä noudatetaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT), joka määritellään tapauskohtaisesti ottaen huomioon kunkin tuotantoalueen olosuhteet ja jäljellä oleva toiminta-aika. Ympäristönsuojelulain mukaisesti parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla tarkoitetaan mahdollisimman tehokkaita ja kehittyneitä, teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia tuotanto- ja puhdistusmenetelmiä. BAT käsittää toiminnan suunnittelu-, rakentamis-, ylläpito- ja käyttötapoja, joilla voidaan ehkäistä toiminnan aiheuttama ympäristön pi-laantuminen tai tehokkaimmin vähentää pilaantuminen. (Ympäristönsuojeluohje 2013) BAT-vaatimuksen arvioinnissa on otettava huomioon, että olemassa olevien toimintojen arviointi arvioidaan eri tavoin kuin aivan uudet toiminnot. Vanhojen toimintojen teknisiä ratkaisuja ei ole aina mahdollista muuttaa uuden toiminnan tasoa täysin vastaavaksi. (Kuusiniemi ym. 2013, s. 1463) Edellä mainittuihin perusteisiin viitaten hakijan näkemys on, että Iso Jännesuolla toteutetaan parasta käyttökelpoista vesienkäsittelytekniikkaa. Turvetuotannon ympäristövaikutuksia minimoidaan ympäristön kannalta parhaan käytännön (BEP) avulla. Ympäristön kannalta paras käytäntö tarkoittaa menetelmää ja toimintatapaa, jolla tehokkaimmin saavutetaan korkea taso ympäristön suojelussa. (Ympäristönsuojeluohje 2013) Iso Jännesuolla noudatetaan BEP:n mukaisia toimintatapoja. Parasta käytäntöä ovat mm. vesiensuojelurakenteiden kunnon ja toimivuuden säännöllinen seuranta ja havaittujen vikojen välitön korjaaminen sekä ojien ja altaiden säännölliset puhdistukset. Toimenpiteet merkitään aina käyttöpäiväkirjaan. Melu- ja pölyhaittojen sekä tulipaloriskin vuoksi tuulen suunta ja voimakkuus otetaan huomioon kaikissa työvaiheissa. Tuotannosta poisjääneet alueet siirretään mahdollisimman nopeasti uuteen maankäyttöön. Jätteiden ja polttoaineen varastointi alueella sekä jätteiden toimitus dokumentoidaan vuosittain käyttöpäiväkirjaan. Varastointi tehdään voimassa olevien käytäntöjen mukaisesti niin, ettei polttoaineista tai jätteistä synny ympäristöhaittoja. Toimintatapoja kehitetään jatkuvasti yhteistyössä alueen urakoitsijan kanssa. 10 YMPÄRISTÖN TILA JA ARVIO TOIMINNAN VAIKUTUKSISTA YMPÄRIS- TÖÖN 10.1 Vesistön tila ja käyttö Hydrologia Iso Jännesuo sijaitsee pääosin Säynäjänojan valuma-alueeseen (61.49) kuuluvalla Iso Isterinjärven valuma-alueella (61.495). Osa Iso Jännesuosta ja purkureitti kuuluvat Maalismaa-Haapakosken (61.12) alueeseen kuuluvalla Iso-Ahvenlammen valuma-alueella (61.127). Tuotantoalueen vedet laskevat pintavalutuskentältä Ahvenojaa pitkin Iijokeen (Kuva 3). Iso Isterinjärven valuma-alueen pinta-ala on 45,24 km 2 ja järvisyys 5,22 %. Iso-Ahvenlammen valuma-alueen pinta-ala on 11,12 km 2 ja järvisyys 2,88 % (Ekholm 1993). Iijoen valuma-alue Ahvenojan kohdalla on noin km 2.

17 16(32) Kuva 3 Iso Jännesuon valumavesien laskureitti Iijokeen (kuvassa mustalla valuma-alueiden rajat sekä valuma-alueiden tunnukset). Iso-Ahvenlammen valuma-alueella sijaitsee myös osa Turveruukki Oy:n Ahvensuosta ja osa Vapo Oy:n Joutsensuosta. Joutsensuon valumavesiä ei johdeta Iso-Ahvenlammen valuma-alueelle. Ahvensuon lohkojen 1-4 osalta (30,5 ha) valumavedet johdetaan laskeutusaltaan kautta Ahvenojaan ja siitä Iijokeen.Iso Jännesuon ja Ahvensuon (lohkot 1-4, 30,5 ha) turvetuotantoalueiden osuus Iso-Ahvenlammen valumaalueen pinta-alasta on noin 9 %. Matkaa Iso Jännesuon tuotantoalueelta Iijokeen on noin 4 km. Maalismaan Haapakosken alueella (61.12) sijaitsee lukumäärällisesti eniten Iijoen turvetuotantoalueista ja voidaan puhua keskittymästä. Iso Jännesuon lisäksi alueella sijaitsevat Turveruukki Oy:n Lavasuo, Ahvensuo, Iso-Rytisuo, Koivu-Loukassuo, Lampisuo (osa), Latvasuo, Luisansuo, Matkasuo, Riepulehdon- Mäntyharjunsuo, Ruonasuo sekä Vapo Oy:n Haukkasuo, Iso Pihlajasuo, Joutsensuo, Koppelosaarensuo (osa) ja Koutuansuo. Tuotantoalueen eteläpuolella sijaitsevan Iso Ahvenlammen etäisyys tuotantoalueesta on noin 400 m. Koillispuolella sijaitsevan Pikku Isterinjärven etäisyys tuotantoalueesta on noin 750 m. Tuotantoalueen länsipuolella noin 1 km etäisyydellä sijaitsee Yli- Köyränlampi ja itäpuolella noin 1,2 km etäisyydellä Löytölampi. Pohjoispuolella noin 1,5 km etäisyydellä sijaitsee Iso Isterinjärvi. Turveruukki Oy on mitannut Iso Ahvenlammen vedenpinnan korkeuden ennen kuntoonpanotöiden aloittamista kesällä Vedenkorkeus on vaa ittu tämän jälkeen vähintään kerran vuodessa vuosina Tuloksia on käsitelty hakemuksen liitteessä 6.3.

18 17(32) Virtaamat Iso-Ahvenlammen valuma-alueen alaosalla Ahvenojan suulla on esitetty taulukossa 4. Virtaamat on arvioitu Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämän hydrologisen vesistömallijärjestelmän perusteella, koska Ahvenojan virtaamaa ei mitata. Iijoen virtaama Ahvenojan kohdalla on laskettu vesistömallin virtaamista valuma-alueiden suhteella. Taulukko 4 Virtaamat Ahvenojan suulla sekä Iijoessa Ahvenojan alapuolella. MQ = keskivirtaama, MNQ = keskialivirtaama, MHQ = keskiylivirtaama. (Lähde: SYKE hydrologinen malli). Virtaamat on poimittu SYKE:n vesistömallijärjestelmästä koko joulumaaliskusyyskuu kesä- vuosi m 3 /s m 3 /s m 3 /s Ahvenoja suu F = 11,2 km 2 MQ 0,13 0,04 0,08 MNQ 0,003 0,02 0,004 MHQ 1,7 0,21 0,4 Iijoki Ahvenojan kohdalla F = km 2 MQ MNQ MHQ Veden laatu Iijoen keski- ja yläosa ovat pintavesityypiltään suuria turvemaiden jokia (St) ja Iijoen alaosa Kipinästä alkaen on erittäin suuri turvemaiden joki (ESt). Keski- ja yläosan ekologinen tila on hyvä. Iijoen alaosa on voimalaitosrakentamisen ja voimakkaan säännöstelyn takia luokiteltu voimakkaasti muutetuksi vesistöksi. Vesialueen ekologinen tila on tyydyttävä. Ahvenojaa ei ole luokiteltu eikä sitä ole käsitelty vesienhoidon toimenpideohjelmassa. (Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma ). Ekologinen tilaluokitus on pysynyt samana uudemmassa vuonna 2013 tehdyssä luokituksessa (OIVA- ympäristö ja paikkatietopalvelu ). Iijoen vesistöalueella säännöstellyt vedet ovat pääosin jo saavuttaneet ympäristötavoitteen, joten Iijoen alaosaa lukuun ottamatta toimenpiteet säännöstelyn kehittämiseksi on esitetty alueellisesti tärkeäksi katsottujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Iijoen alaosalla selvitetään säännöstelykäytäntöjen muuttamista siten, että säännöstely edistää kalojen vaellusmahdollisuuksia. Säännöstellyillä järvillä jatketaan säännöstelykäytäntöjen kehittämistä ekologiset ja virkistyskäyttönäkökohdat huomioon ottaen. (Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma ). Vesienhoidon yleisenä tavoitteena on vesienhoitolain 21 :n mukaan jokien, järvien, rannikkovesien ja pohjavesien vähintään hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Turvetuotannon haittojen vähentämisessä painotetaan sijainninohjausta, valuma-alueittaista suunnittelua, elinkaaren aikaiset vaikutukset huomioon ottavan parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöä sekä tuotannosta vapautuvien alueiden jälkikäytön suunnittelua. Turvetuotannosta poistuvien alueiden jälkihoidosta tulee huolehtia niin, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän vesistökuormitusta ennen alueiden siirtymistä muuhun maankäyttöön. Happamilla sulfaattimailla sijaitsevien turvetuotantoalueiden kuivatusjärjestelyt on suunniteltava ja toteutettava niin, ettei happamuushaittoja pääse syntymään. Myös turvetuotantoalueen jälkihoidon suunnittelussa on otettava huomioon happamuuskuormituksen estäminen. Vesienhoitoalueen toimenpideohjelmassa esitetään turvetuotannon lisätoimenpiteissä, että uusilla turvetuotantoalueilla lisätään toimenpiteitä tuotannon ulkopuolisen ajan kuormituksen vähentämiseksi ottamalla pintavalutus tai muu tehostettu vesienkäsittelymenetelmä ympärivuotiseen

19 18(32) käyttöön. Lisäksi lupakäsittelyssä on otettava huomioon vesistön happamoitumisriski. (Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma ). Pohjamaan happamuutta on käsitelty hakemuksen kohdassa 9.4. Iso Jännesuon lähivesistöpisteet sijaitsevat Ahvenojassa, Iso Jännesuon pintavalutuskentän alapuolella (Ao3) ja Ahvenojan suulla (Ao0). Iso Jännesuolla ei ole mahdollista tarkkailla päästöjä pintavalutuskentän alapuolelle, joten tarkkailu toteutetaan ottamalla näytteet Ahvenojasta heti pintavalutuskentän jälkeen (Ao3). Tämä piste on myös vesistötarkkailupiste. Myös pintavalutuskentälle johdettavaa vettä on tarkkailtu. Ahvenojan tarkkailupisteiden sijainnit on esitetty liitteenä 4 olevalla kartalla. Veden laadun tarkkailu on toteutettu Ahvenojassa vuosina 2010 ja Ahvenojan vedenlaatutiedot on esitetty taulukossa 5. Ahvenojan vesi on suovesille tyypilliseen tapaan ruskeaa, ravinteikasta sekä rauta- ja humuspitoista. Veden ph on keskimäärin selvästi happaman puolella. Kiintoainetta vedessä on ollut jonkin verran. Ahvenojan pisteellä Ao3 ja Ahvenojan suulla vesi on ollut pääosin hyvin samanlaatuista. Ojan suulla vesi on ollut kesällä keskimäärin hieman tummempaa ja rautapitoisempaa, typpipitoisuus on ollut puolestaan hieman suurempi pisteellä Ao3. Turvetuotannon päästöjä ja vaikutuksia Iijoen vesistön tilaan on tarkasteltu tarkemmin liitteenä 6.2 olevassa raportissa. Selvityksessä on mukana kaikki Iijoen pääuoman valuma-alueella (pl. Siurunajoki) sijaitsevat turvetuotantoalueet. Tulevaisuuden päästöjen kehitystä on arvioitu Turveruukki Oy:n ja Vapo Oy:n kohteiden osalta. Taulukko 5 Ahvenojan veden laatu vuosina 2010 ja Pvm Lämpötila Happi Happi ph S-joht. COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2,3 -N NH 4 -N Väri Kiintoaine Rauta C mg/l kyll. % ms/m mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg Pt/l mg/l µg/l Ahvenoja, Ao ,1 8,7 63 5,6 1, , ,1 2,8 31 5,9 2, , ,1 4,2 47 5,4 2, , , ,2 2, , , , ,0 4, , ,1 5,7 2, , ,6 5, , ,9 4,4 48 5,1 1, ,1 6, , ,0 5, ,0 Keskiarvo heinä-syys 17,3 3,8 42 5,7 2, , ja ,6 5,0 47 5,6 2, , Ahvenoja suu, Ao ,2 10,8 81 5,3 1, , ,1 7,4 78 6,5 3, , ,8 2, , , ,6 2, , ,2 9,9 80 5,5 1, ,9 9,6 93 6,4 2, , ,2 9,2 90 5,7 2, Keskiarvo heinä-syys 14,9 8,7 87,0 6,0 2, , ja ,0 9,4 84 5,8 2, , Kalasto ja kalastus Iijoen rakennetulla alaosalla on tehty kalastustiedustelu viimeksi vuodelta 2008 (Hiltunen 2009). Haapakosken padon alapuolella, Kierikin ja Pahkakosken patoaltailla (vajaa 15 km jokiuomaa), kalasti v vajaa 100 luvanvaraista kalastajaa (taulukko 6). Kalastus patoaltailla oli pääasiassa verkko-, katiska ja vetouistelu-/heittovapakalastusta. Näiden lisäksi kalastettiin jonkin verran koukuilla sekä mato- ja pilkkiongilla. Kokonaissaalis Kierikin ja Pahkakosken patoaltailla oli v noin 1000 kg, josta kirjolohta oli 34 %, haukea 32 % ja ahventa 15 % (taulukko 6). Näiden lisäksi saatiin vähän taimenta, madetta ja särkikaloja. Kalastajakohtainen saalis oli keskimäärin 10

20 19(32) kg. Kalastus Iijoen patoaltailla on keskittynyt nykyisin paljolti pyyntikokoisena istutetun kirjolohen pyyntiin. Patoaltaisiin on istutettu myös pieniä eriä kuhaa. Ahvenoja on pienivirtaamainen oja, jolla kalastus on vähäistä. Ojalla voidaan harjoittaa lähinnä hauen ja ahvenen pienimuotoista kalastusta katiskoilla ja/tai heittovavoilla. Taulukko 6 Kalastajamäärä ja kokonaissaalis (kg) Iijoen Kierikin ja Pahkakosken patoaltailla v Kierikin Pahkakosken Yhteensä allas allas Kalastajamäärä Taimen Kirjolohi Hauki Ahven Made Särkikalat Yhteensä kg/kalastaja Päästöt vesistöön ja päästöjen vesistövaikutukset Päästöt vesistöön kuluvalla lupakaudella Iso Jännesuo on ollut tarkkailussa kuntoonpanovaiheen ajan sekä tuotantovaiheessa vuosina 2010 ja 2013 touko-syyskuussa. Lupakauden tarkkailutulokset on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 6.1. Iso Jännesuolla ei ole mahdollista tarkkailla päästöjä pintavalutuskentän alapuolella, joten tarkkailu toteutetaan ottamalla näytteet Ahvenojasta heti pintavalutuskentän jälkeen (Ao3) (Kuva 4). Tämä piste on myös vesistötarkkailupiste.

21 20(32) Kuva 4 Iso Jännesuon tarkkailupisteiden sijainnit. Vuonna 2010 kokonaissademäärä oli Oulunsalossa 131 mm suurempi kuin vuosina keskimäärin. Alkukesän (touko-kesäkuu) sademäärät olivat lähellä keskimääräisiä. Heinä-syyskuussa satoi selvästi keskimääräistä enemmän. Vuoden 2013 sademäärä oli hieman (37 mm) vuosien keskimääräistä sademäärää suurempi. Tuotantokaudella (touko-syyskuu) sademäärä oli 274 mm eli noin 11 mm enemmän kuin touko-syyskuussa keskimäärin. Taulukossa 7 on esitetty Iso Jännesuon pintavalutuskentän yläpuolelta (laskeutusaltaan alapuolelta) ja Ahvenojasta pintavalutuskentän alapuolelta mitattu veden laatu sekä keskivaluma tarkkailuvuosina touko-syyskuussa. Valumat on mitattu pintavalutuskentän yläpuoliselta mittapadolta. Epäorgaanisten ravinteiden ja raudan näytemäärä on muita analyysejä pienempi (tyypillisesti n=3). Kesällä 2010 (touko-syyskuu) Iso Jännesuon vuorokauden keskivalumat vaihtelivat välillä 5,5-170 l/s km 2 välillä, koko jakson keskivaluman ollessa 18,3 l/s km 2. Näytteenottohetkillä valumat vaihtelivat 6,1 95,3 l/s km 2. Kesällä 2013 vuorokauden keskivalumat vaihtelivat 7,7 138 l/s km 2, koko jakson keskivaluman ollessa 19 l/s km 2. Jakson valuman ajallinen vaihtelu ja näytteenoton sijoittuminen jakson valumakäyrälle ilmenee liitteessä 6.1 olevista tuloslakanoista. Liitteessä 6.1 on esitetty vuosien osalta myös muiden vuodenaikojen tulokset kokonaisuudessaan.

22 21(32) Taulukko 7 Iso Jännesuon turvetuotantoalueen keskivaluma ja tuotantoalueelta lähteneen veden laatu tuotantovaiheessa kesäaikana tarkkailuvuosina. (lähde: tarkkailuraportit) n Mq ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2,3 -N NH 4 -N Rauta Kiintoaine kpl l/s km 2 mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Kuntoonpanovaihe 2007 pvk yp ,0 6, pvk ap. (Ao3) 11 5, ,2 Tuotantovaihe 2010, Ahvenoja pvk ap. (Ao3) ka 10 18,3* 6, ,0 med 15,8* 6, ,7 min 7,7* 5, ,4 max 69* 6, ,1 2013, Ahvenoja pvk ap. (Ao3) ka 7 19* 5, med 5, ,8 min 7,7* 4, ,0 max 138* 6, * pintavalutuskentän yläpuoliselta mittapadolta mitatut valumat Kesällä 2013 ja 2014 on otettu Turveruukki Oy:n toimesta rankkasateen jälkeiset omavalvontanäytteet, vuoden 2013 tulokset on esitetty muiden tulosten yhteydessä liitteessä 6.1. Näytteet on otettu pintavalutuskentän yläpuolelta, laskeutusaltaan jälkeen. Taulukossa 8 on esitetty Iso Jännesuon omavalvontanäytteiden tulokset ja syy näytteenottoon näytteenottokerran jälkeen näyte otettiin seuraavan kerran kahden päivän kuluttua ( ), jolloin pitoisuudet olivat yleisesti laskeutusaltaalta mitattuun veden laatuun verrattuna normaalilla tasolla. Kesällä 2014 Iso Jännesuolla ei toteutettu muuta päästötarkkailua. Taulukko 8 Iso Jännesuon poikkeustilanteissa otettujen omavalvontanäytteiden veden laatu. Näytteet on otettu ennen vesien johtamista pintavalutuskentälle. pvm Syy näytteenottoon Sadanta ph COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine mm mg/l µg/l µg/l mg/l Rankkasade 5, Rankkasade 27 (1.8.) 6, Kuvassa 5 on verrattu Iso Jännesuo pintavalutuskentälle menevän veden laatua heti pintavalutuskentän alapuolisen Ahvenojan (pintavalutuskentän alapuoli, Ao3) ja Ahvenojan suun (Ao0) veden laatuun näytteenottoajankohtina. Vuosina 2010 ja 2013 Iso Jännesuon pintavalutuskentän yläpuolisen veden laatu on ollut pääosin heikompaa kuin Ahvenojassa kiintoaineen ja ravinteiden suhteen. COD Mn arvo on ollut pääosin lähellä purkuvesistön tasoa. Veden ph on ollut pintavalutuskentän yläpuolella neutraali tai lievästi hapan elokuuta 2010 lukuun ottamatta, jolloin ph oli selvästi happaman puolella. Ahvenojan veden laatu on ollut molemmilla pisteillä pääosin hyvin samankaltainen. Kiintoainepitoisuudet olivat alhaisempia heti pintavalutuskentän alapuolisella Ahvenojan pisteellä kuin ojan suulla lukuun ottamatta elokuuta Ahvenojan vesi on ollut hapanta tai selvästi hapanta kaikilla havaintokerroilla.

23 22(32) Kuva 5 Iso Jännesuon pintavalutuskentälle menevän veden laatu vuosina 2010 ja 2013 sekä Ahvenojan vedenlaatu Iso Jännesuon alapuolella sekä Ahvenojan suulla vastaavina ajankohtina. Iso Jännesuon pintavalutuskentälle menevän veden sekä Ahvenojan tarkkailutulokset on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 6.1. Iso Jännesuolta lähteneet päästöt v on esitetty taulukossa 9. Iso Jännesuon tarkkailuvuonna 2010 päästöt arvioitiin pintavalutuskentän yläpuolelta mitatun valuman ja Ahvenojasta pintavalutuskentän alapuolelta mitatun veden laadun perusteella. Vuonna 2013 päästöt laskettiin muiden tarkkailusoiden ominaispäästökeskiarvojen perusteella. Muina tuotantovaiheen vuosina Iso Jännesuon kaikkien vuodenaikojen päästöt on laskettu Pohjois-Pohjanmaan turvetuotannon päästötarkkailun vesienkäsittelymenetelmäkohtaisilla keskimääräisillä ominaiskuormitusluvuilla. Tarkemmin vuosipäästöjen laskenta ja käytetty aineisto käy ilmi Pohjois-Pohjanmaan ja Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotannon tarkkailuraporteista. Kuntoonpanovaiheen tulokset edustavat ennen pintavalutuskenttää mitattuja päästöjä, ei alueelta todellisuudessa lähteviä päästöjä. Kuntoopanovuosien 2007 ja 2008 päästöt on laskettu laskeutusaltaalta mitattujen veden laadun ja virtaaman perusteella. Eli laskennassa ei ole huomioitu pvk:n puhdistusta. Tämän vuoksi taulukossa 9 esitetyt päästöt ovat oletettavasti todellista selvästi suuremmat. Kuntoonpanovaiheen tarkkailun yhteydessä veden todettiin olevan laskeutusaltailla savista. Savi oli pääosin lähtöisin altaista, altaiden rakennusvaiheesta aiheutuneen eroosion vuoksi. Taulukossa 9 esitetyt edellisessä lupahakemuksessa tehdyt päästöarviot on tehty suuremmalla pinta-alalle ja kahdelle eri purkusuunnalle (Iso Isterinjärveen laskeva alue 10,6 ha ja Ahvenojaan laskeva alue 96 ha), jotka on esitetty taulukossa 9 kokonaispäästöinä. Edellisessä lupahakemuksessa käytetyt arvot ovat vuosittaisia päästöarvioita (kg/a) (taulukko 9). Suoraa vertailua lupakauden aikana toteutuneiden ja

24 23(32) edellisessä lupahakemuksessa arvioitujen päästöjen välillä ei voida tehdä, sillä Iso Jännesuolla ei voida toteuttaa päästötarkkailua ja lupakauden päästöt ovat siten eri tavoin arvioituja, Taulukko 9 Iso Jännesuon turvetuotantoalueelta lähteneet päästöt kesällä ja vuositasolla kuntoonpano- ja tuotantovaiheessa (lähde: tarkkailuraportit). Kuntoonpanovaiheen päästöt edustavat ennen pvk:ta mitattuja päästöjä. kp.ala tuot.ala poist. BRUTTO NETTO ha ha ha COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine vuosi 2007 kuntoonpano kg/a kuntoonpano kg/a kuntoonpano kg/a 4, kuntoonpano kg/a 4, kuntoonpano kg/a 4, tuotanto kg/a tuotanto kg/a tuotanto kg/a tuotanto kg/a tuotanto kg/a tuotanto kg/a keskiarvo, tuotanto kg/a kesä 2007 kuntoonpano kg/d ,10 0,9 54 0,08 0, kuntoonpano kg/d ,04 0,8 5,4 0,03 0,6 4, kuntoonpano kg/d 4,7 3 0,01 0,1 0,3 0,01 0,0 0, kuntoonpano kg/d 4,7 4 0,02 0,2 0,9 0,02 0,1 0, kuntoonpano kg/d 4,7 2 0,003 0,04 0,2 0,002 0,03 0, tuotanto kg/d ,02 0,4 1,8 0,01 0,2 1, tuotanto kg/d ,02 0,4 1,7 0,01 0,2 0, tuotanto kg/d ,04 0,8 4,7 0,02 0,2 2, tuotanto kg/d ,03 0,9 4,7 0,02 0,6 3, tuotanto kg/d ,06 1,5 7,4 0,04 0,9 5, tuotanto kg/d ,04 0,8 4,9 0,03 0,5 4,4 keskiarvo, tuotanto kg/d ,04 0,8 4,2 0,02 0,4 2,9 Arvio edellisessä lupahakemuksessa: Kuntoonpano kg/a 106, Tuotanto kg/a 106, Arvio tulevista päästöistä Iso Jännesuon turvetuotantoalueen päästöjä vesistöön on arvioitu taulukossa 10 esitetyillä pinta-aloilla (ha) vuosina 2014 ja Päästöarviossa on huomioitu tuotantoalan poistumat kasvittumattomien alueiden osalta. Tuotannosta poistunut, kasvittunut alue ei sisälly arviossa käytettyyn tuotantopinta-alaan.

25 24(32) Taulukko 10 Iso Jännesuon turvetuotantoalueen pinta-alakehitys vuosina Tuotannossa 72,6 62,6 Auma-alueet 3,5 3,5 Poistunut (kasvittumaton) 0 7,4 Yhteensä 76,1 73,5 Poistunut (kasvittunut) 0 2,6 Iso Jännesuon valumavedet johdetaan ympärivuotisesti pintavalutuskentälle ja edelleen Ahvenojaan ja siitä Iijokeen. Iso Jännesuon tulevia päästöjä vesistöön on arvioitu Pohjois-Pohjanmaan turvesoiden v keskimääräisten tarkkailuaineistojen perusteella (Taulukko 11). Vuoden 2013 aineisto jätettiin pois, koska vuosi 2013 ei ole vertailukelpoinen muiden vuosien kanssa kiintoaineen nettopäästölaskennan muuttumisen vuoksi. Vuodesta 2004 lähtien turvetuotantoalueiden nettopäästöt on laskettu käyttämällä tarkkailusoilla mitattua valumaa ja sovittuja taustapitoisuuksia. Taustahuuhtouman arvioinnissa käytettiin seuraavia taustapitoisuuksia, jotka ovat olleet vuodesta 2000 lähtien käytössä eri ELY-keskusten alueella: kiintoaine 2 mg/l, kokonaisfosfori 20 µg/l ja kokonaistyppi 500 µg/l (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus (nyk. ELY-keskus), kirje turvetuottajille ). Taustahuuhtouma laskettiin kunkin tarkkailusuon omien valumatietojen perusteella laskentajaksoittain. Lasketuista brutto-ominaispäästöistä vähennettiin taustahuuhtouman arvot, jolloin saatiin nettopäästöt. Happea kuluttavalle ainekselle ei ole esitetty taustapitoisuuksia, eikä nettopäästöjä näin ollen ole arvioitu. Koska yksittäisen vuoden sääolosuhteet vaikuttavat merkittävästi turvetuotannon kuormitukseen, arvion perustaminen laajaan, usean vuoden kattavaan tarkkailuaineistoon vähentää yksittäisten tarkkailukausien sääolosuhteiden vaikutusta tulevien päästöjen arviointiin. Jaksoon sisältyy myös keskimääräistä sateisempia vuosina (vuoden 2008 ja 2012) ja siten myös laskennassa käytettävään tarkkailuaineistoon sisältyy keskimääräistä sateisempina vuosina mitattua päästötietoa. Taulukko 11 Iso Jännesuon tulevien päästöjen arvioinnissa käytetyt ominaispäästöt. Lähde: Pohjois-Pohjanmaan turvesoiden vuosien keskimääräinen tarkkailuaineisto. Brutto Netto Jakso COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d PVK talvi ,2 8,9 25 0,08 4,9 12 PVK kevät , , PVK kesä , ,35 7,4 42 PVK syksy , , vuosi kg/ha/a ,19 5,9 22 0,09 3,4 13 Arvio päästöistä vuosina 2014 ja 2024 on esitetty taulukossa 12. Tuotannon päättymisen jälkeen alueen päästöt vesistöön ovat jonkin aikaa lähes tuotantovaiheen tasolla, mutta vähenevät todennäköisesti nopeasti alueen kasvittuessa ja alueiden siirtyessä jälkikäyttömuotojen piiriin. Iso Jännesuon päästöt vesistöön tulevat arvion mukaan pienentymään vähitellen nykytasosta tuotantoalan supistuessa.

26 25(32) Taulukko 12 Arvio Iso Jännesuon päästöistä vuosina 2014 ja Pinta-ala sisältää tuotantoalan, auma-alueen ja poistuneen kasvittumattoman) alueen. Vuosi 2014 pintaala COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Brutto Netto Kiintoaine ha kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d PVK talvi 76,1 12 0,02 0,68 1,9 0,01 0,37 0,9 PVK kevät 76,1 66 0,11 3,7 16 0,04 1,7 8,7 PVK kesä 76,1 30 0,04 1,0 4,8 0,03 0,6 3,2 PVK syksy 76,1 39 0,05 2,2 5,9 0,03 1,6 3,8 vuosi kg/a Vuosi 2024 PVK talvi 73,5 11 0,02 0,7 1,8 0,01 0,4 0,9 PVK kevät 73,5 64 0,11 3,6 16 0,04 1,6 8,4 PVK kesä 73,5 29 0,04 1,0 4,6 0,03 0,5 3,1 PVK syksy 73,5 38 0,05 2,2 5,7 0,03 1,6 3,6 vuosi kg/a Arvio toiminnan vesistövaikutuksista Iso Jännesuon turvetuotantoalueen päästöjen vaikutuksia vesistössä on arvioitu laimentumissuhteen avulla Ahvenojan suulla ja Iijoessa Ahvenojan kohdalla. Arvio on tehty edellä esitettyjen päästöjen (Taulukko 13) sekä virtaamatietojen (Taulukko 4) perusteella. Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia arvioita, ja ne on laskettu siirtämällä kuormitus sellaisenaan laskentakohtaan ottamatta huomioon sedimentaatiota ja muita vesistössä tapahtuvia prosesseja. Ahvenojan suulla veden keskimääräinen COD Mn-arvo on ollut kesäaikana noin 32 mg/l O 2, fosforipitoisuus noin 52 µg/l, typpipitoisuus noin 770 µg/l ja kiintoainepitoisuus noin 8,8 mg/l (Taulukko 5). Veden laatuun suhteutettuna Iso Jännesuon bruttopäästöjen (mukana taustahuuhtouma) aiheuttamat pitoisuusmuutokset ovat Ahvenojassa kesäaikana merkittävimmät kokonaistypen osalta (Taulukko 13). Typpipitoisuus kasvaa Ahvenojassa kesällä arvoilta 20 %. Kemiallinen hapenkulutus ja fosforipitoisuus kasvavat arvioilta % ja kiintoainepitoisuus 8 %. Iso Jännesuon tuotantopinta-alan supistuessa myös pitoisuuslisäykset pienenevät. Iijoessa Iso Jännesuon päästöt laimenevat huomattavasti suurempaan vesimäärään, eikä Iso Jännesuon vaikutuksia ole siellä havaittavissa. Taulukko 13 Arvio Iso Jännesuon tuotantovaiheen päästöjen aiheuttamista pitoisuuslisäyksistä Ahvenojan suulla ja Iijoessa vuosina 2014 ja Vuosi 2014 Ahvenoja suu Brutto Netto Q COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine m 3 /s mg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l mg/l talvi 0,04 3,1 4, ,51 1, ,24 kesä 0,08 4,4 6, ,70 3,9 83 0,47 Iijoki Ahvenojan valuma-alueen alaosa talvi 77 0,002 0,003 0,10 0,000 0,001 0,06 0,000 kesä 124 0,003 0,004 0,09 0,000 0,002 0,05 0,000 Vuosi 2024 Ahvenoja suu talvi 0,04 3,0 4, ,49 1,6 97 0,23 kesä 0,08 4,3 6, ,68 3,8 80 0,46 Iijoki Ahvenojan valuma-alueen alaosa talvi 77 0,002 0,003 0,10 0,000 0,001 0,05 0,000 kesä 124 0,003 0,004 0,09 0,000 0,002 0,05 0,000

27 26(32) Iso Jännesuon päästöjen vesistövaikutusten ei arvioida vaikuttavan heikentävästi Iijoen vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen tilatavoitteiden saavuttamiseen. Päästöillä ei arvioida olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia lähialueen pintavesien käyttöön. Iso Jännesuon turvetuotannon päättyessä päästöt vesistöön riippuvat valittavasta jälkikäyttömuodosta Arvio toiminnan vaikutuksista kalatalouteen Iijoen rakennetun alaosan lisääntyvä kalasto koostuu pääasiassa veden laadun muutoksia melko hyvin kestävistä kevätkutuisista kalalajeista, kuten hauki, ahven ja särki, joiden kantoihin Iso Jännesuon kuormituksella ei arvioida olevan vaikutusta. Pyyntikokoisena istutetun kirjolohen kantoihin kuormituksella ei ole vaikutusta. Talvikutuinen made kärsii kuormituksesta kevätkutuisia kalalajeja herkemmin, mutta kuormituksella ei kuitenkaan arvioida olevan merkittävää vaikutusta Iijoen madekantaan. Ahvenojan kalataloudellinen merkitys on kokonaisuudessaan vähäinen, eikä kuormituksella arvioida olevan merkittävää vaikutusta ojan kevätkutuisten kalalajien kantoihin. Iso Jännesuon aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus vaikuttaa Ahvenojan veden laatuun, mutta Iijoessa vaikutukset ovat vähäisiä. Kuormituksen kalataloudelliset haitat ilmenevät lähinnä erilaisina kalastukseen ja kalojen käyttökelpoisuuteen liittyvinä haittoina, kuten veden tummuus, pyydysten likaantuminen, kalojen makuvirheet ja pohjan liettyminen. Näitä kalastushaittoja on esiintynyt Iijoella jo pitkään, ja niitä esiintyisi myös ilman Iso Jännesuon kuormitusta, joka kuitenkin vähäiseltä osaltaan vahvistaa niitä. Käytännössä Iso Jännesuon turvetuotantoalueen vaikutuksia ei voida täsmällisesti eritellä muista samaan suuntaan vaikuttavista tekijöistä, kuten maa- ja metsätalous, muut turvesuot ja asutus Päästöt maaperään ja pohjaveteen Iso Jännesuon turvetuotannosta ei arvioida aiheutuvan päästöjä tai haitallisia vaikutuksia maaperään tai pohjaveteen. Koska etäisyys tuotantoalueen pohjoispuolella sijaitseville pohjavesialueille on noin 5,8 km, turvetuotannolla ei ole vaikutuksia pohjavesialueelle Pöly, melu ja liikenne Pöly Melu Iso Jännesuon turvetuotantoalueen lähin asutus sijaitsee noin 4 km etäisyydellä eteläpuolella maantien 8540 varrella. Turvetuotantoalueen ja asutuksen välissä on karttatarkastelun perusteella suota ja metsää sekä itäpuolella peltoja. Etäisyyden vuoksi Iso Jännesuon turvetuotannon ei arvioida aiheuttavan pölyn kulkeutumista lähimpien kiinteistöjen pihalle. Tuulen suuntaa ja nopeutta seurataan tuulipussilla. Turvetuotantoalueella pölyävät tuotantotoimet keskeytetään tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s. Turvetuotantoalueelle vievien päällystämättömien Iso Jännesuon tien ja Koutuansuontie varrella ei ole asutusta, joille turvekuljetuksista voisi aiheutua pölyämistä. Turve kuljetetaan Iso Jännesuolta pääosin tuotantokauden ulkopuolella maan ollessa jäätyneenä, jolloin myös kuljetuksista aiheutuva tienpinnan pölyäminen jää vähäiseksi. Iso Jännesuon turvetuotannosta aiheutunutta melua ei ole mitattu. Lähiasutukseen on etäisyyttä noin 4 km eikä turvetuotantotoiminnan ajoittaisen työkoneiden melun

28 27(32) Liikenne arvioida aiheuttavan olennaista haittaa asutukselle. Iso Jännesuon tuotantoalueelle vievien teiden varrella ei ole asutusta, missä turvekuljetukset voisi aiheuttaa meluhaittaa. Turvekuljetusliikenne ei aiheuta merkittävää raskaan liikenteen lisäystä paikallisteillä tai valtatiellä (8540, 849 ja VT20). Turpeen ja puun kuljetusreitti on seuraava: Iso Jännesuontie - Koutuansuontie Pahkalantie (MT 8540) Yli-Ii Kiimingintie (MT 849) Kiiminki Kuusamontie (VT 20) Oulu. Auman 1 toimitus on mahdollista ympäri vuoden. Aumat 2 ja 3 voidaan toimittaa vain jäätyneen maan aikana. Turpeen toimituksen ajankohta määräytyy toimituskausittain laadittavan laitoskohtaisen toimitusohjelman mukaisesti. Vuotuinen toimitusmäärä on enimmillään noin m3. Mikäli työmaan turpeet toimitetaan yhtäjaksoisesti, toimitusaika 20 kuorman vuorokautisella toimitusmäärällä on noin 12 vrk Varastointi ja jätteet Polttoaineen ja voiteluöljyjen käyttökohde, kulutusmäärä sekä varastointi on esitetty taulukossa 14. Tuotannon aikana koneissa käytetään moottoripolttoöljyä. Vetokaluston ja työkoneiden voiteluaineiden vaihtotarve ja kulutus vaihtelee merkittävästi tuotantokauden sääolosuhteista ja koneiden käyttötuntimäärästä riippuen. Taulukko 14. Polttoaineen ja voiteluaineiden käyttö ja varastointi. Taulukossa 15 on esitetty yhteenveto Iso Jännesuolla lupakauden aikana syntyneistä ja arvio seuraavan lupakauden aikana syntyvistä jätteistä sekä jätteiden varastoinnista ja toimituksesta. Kuluneen lupakauden osalta tiedot perustuvat käyttöpäiväkirjoihin kirjattuihin tietoihin. Jätteiden toimituskohteen ollessa Luisansuon jätekontti, on kyseessä asianmukainen jätekontti, jossa on öljyiselle jätteelle tarkoitettu valuma-altaallinen säiliö.

29 28(32) Taulukko 15. Yhteenveto Iso Jännesuolla syntyvistä jätteistä ja jätteiden käsittelystä. Turvetuotannosta syntyy jätejakeita, joihin sovelletaan kaivannaisjätteistä annettua asetusta (379/2008). Turvetuotannon kaivannaisjätteeksi luokiteltuja jätteitä ovat m. pintamaat, kannot ja muu puuaines, kivet, kivennäismaat ja laskeutusaltaiden lietteet (taulukko 16). Taulukko 16. Turvetuotannon yhteydessä syntyvät kaivannaisjäteasetuksen 379/2008 mukaiset jätejakeet Iso Jännesuon koko toiminta-aikana. 11 TOIMINNAN MUUT VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRIS- KIT 11.1 Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Iso Jännesuon turvetuotantoalue on vanhaa tuotannossa olevaa aluetta. Iso Jännesuon turvetuotantoalue sijaitsee suojellulla Iijoen keski- ja yläosan suojellulla valuma-alueella. Alue on rauhoitettu koskiensuojelulailla voimalaitosrakentamiselta, eikä turvetuotannolla ole vaikutusta tähän. Iso Jännesuon lähiympäristössä ei sijaitse muita sellaisia suojelualueita, joihin turvetuotannolla voisi olla vaikutusta.