DRAGMOSSENIN TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS-, VESISTÖ- JA POHJAVESITARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2014

Transkriptio

1 DRAGMOSSENIN TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS-, VESISTÖ- JA POHJAVESITARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2014 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Viivi Mänttäri

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 SÄÄOLOT 2 4 AINEISTO JA METELMÄT Kuormitustarkkailu Vesistötarkkailu Pohjavesitarkkailu Kalataloustarkkailu Laskentaperusteet 7 5 TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU Kuormitustarkkailu Vesistötarkkailu Pohjavesitarkkailu Kalataloustarkkailu 13 VIITTEET 14 LIITTEET Liite 1. Turvetuotantoalueen sijainti sekä havaintopisteet Liite 2. Dragmossenin tuotantoalueen kuormitus vuonna 2014 Liite 3. Tarkkailunäytteiden analyysitulokset TIEDOKSI Vapo Oy / Heli Kivisaari Vapo Oy / Markku Hulkkonen (pdf) Suomen ympäristökeskus / kirjaamo Uudenmaan ELY-keskus / kirjaamo Uudenmaan ELY-keskus / Sirpa Penttilä Loviisan kaupunki / ympäristönsuojeluyksikkö

3 JOHDANTO Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Dragmossenin turvetuotantoalueelle ympäristöluvan (31/2009/4; Dnro LSY-2008-Y-8; lupamääräys 13). Päätöksessä luvan saaja velvoitetaan tarkkailemaan tuotantoalueen käyttöä ja kuormitusta sekä sen vesistö- ja pohjavesivaikutuksia. Ympäristöluvassa on annettu määräykset mm. tuotannon ja vesienkäsittelyn järjestämisestä. Dragmossenin turvetuotantoalueen käyttö-, kuormitus-, vesistö- sekä pohjavesien tarkkailuohjelmat perustuvat ympäristöluvassa annettuihin määräyksiin (ympäristöluvan liite 3), Lisäksi tarkkailuohjelma on päivitetty Uudenmaan ympäristökeskuksen antaman päätöksen (UUS-2009-Y ) mukaisesti. Tässä vuosiyhteenvedossa raportoidaan Dragmossenin turvetuotantoalueen kuormitus-, vesistö- ja pohjavesitarkkailut vuoden 2014 osalta. 2 TUTKIMUSALUE Dragmossenin turvetuotantoalue sijaitsee Loviisan kaupungin alueella, noin 2,5 kilometriä Ruotsinpyhtään kirkonkylästä luoteeseen (Liite 1). Ympäristöluvassa (Dnro LSY-2008-Y-8) on selvitetty alueen kasvillisuus, eläimistö, maankäyttö ja asutustilanne. Pääosa Dragmossenin suoalueesta rajoittuu kivikkoisiin ja lohkareisiin metsäalueisiin. Lähimmät peltoalueet sijaitsevat suon luoteispuolella ja lähimmät Petjärven talot puolestaan noin 600 m:n etäisyydellä Dragmossenin suunnitellun hankealueen eteläosasta. Tuotantoalueen luoteispuolella sijaitsee Nykullan asumaton kiinteistö noin 360 m:n etäisyydellä tuotantoalueen rajasta. Dragmossenin tuotantopinta-ala on 122,5 hehtaaria. Tuotantoalue jakautuu neljään lohkoon, joiden pinta-alat ovat 6,9 ha, 14,7 ha, 72,8 ha ja 28,1 ha. Tuotantopinta-ala pienenee vaiheittain ja kokonaisuudessaan turvetuotannon on arvioitu päättyvän noin 35 vuoden kuluttua alueen kuntoonpanon aloittamisesta. Tuotantomenetelmänä käytetään imuvaunua. Tuotantoalue sijaitsee Kymijoen suuhaarojen 454,74 km 2 :n laajuisella valuma-alueella (14.111), josta Dragmossenin suoalueen pinta-alaosuus on 0,27 %. Dragmossenin vesienkäsittelymenetelmänä on pintavalutuskenttä. Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan kokoojaojilla laskeutusaltaisiin ja niistä edelleen pumppualtaaseen, josta ne pumpataan ympärivuotisesti Dragmossenin pohjoisosassa sijaitsevalle 5,9 hehtaarin suuruiselle pintavalutuskentälle. Pintavalutuskentältä vedet kulkevat uomaa pitkin pienehköön Kukkupekkiin, joka laskee noin 7 kilometrin päässä suosta Suvijärven Rismossvikeniin (Liite 1). Kukkupekin valuma-alue laskussa Suvijärveen on 34 km 2, josta Kymijoen vesi ja ympäristö ry

4 tuotantoalueen osuus on noin 3,6 %. Suvijärvi on Kymijoen pääuoman alajuoksulla olevan järvimäisen Tammijärvi-Vuohijärvi osuuden sivulahti. Dragmossenin vedet kulkeutuvat Suvijärven rehevään pohjoislahteen, joka kuuluu Teutjärven-Suvijärven Natura 2000 alueeseen (FI , SPA alue). Suvijärven muu osa kuuluu Kymijoen Natura 2000 alueeseen (FI , SCI ja SPA alue). Kukkupekistä ja Suvijärvestä on otettu vesinäytteet vuoden 2004 heinäkuussa. Tulosten perusteella Kukkupekin vesi oli sameaa ja vedenkiintoaine- sekä ravinnepitoisuudet olivat korkeita. Veden korkea sähkönjohtavuus puolestaan kuvaa pelloilta tulevaa kuormitusta. Kukkupekin veden humusleimaisuus oli kohtalainen, mutta ei erityisen voimakas. Matalan Suvijärven vesi puolestaan oli yleisesti tarkasteltuna sameaa ja hyvin rehevää. Hygieeniseltä laadultaan järven vesi oli näytteenottoaikoina uimavedeksi soveltuvaa. Turvetuotantoalueelle on määrätty myös pohjavesitarkkailu, sillä Petjärven I-luokan pohjavesialueen pohjoisraja on noin 150 m Dragmossenin alueen eteläosasta ja noin 200 m pohjavesiesiintymän varsinaisesta pohjaveden muodostumisalueesta. Petjärven pohjavesiesiintymä on noin 1,8 km pitkä pohjois-eteläsuuntainen pitkittäisharjumuodostuma. 3 SÄÄOLOT Vuosi 2014 oli yksi historian lämpimimmistä sekä Suomessa että muualla maailmassa (Ilmatieteenlaitos 2014). Loviisan mittausaseman tulosten perusteella kuukausittaiset keskilämpötilat nousivat useina kuukausina selvästi pitkän ajanjakson keskiarvon yläpuolelle (Kuva 1). Tammikuussa oli kylmiä pakkaspäiviä, mutta tämän jälkeen lämpötilat pysyttelivät hyvin korkeina. Talvi oli ennätyksellisen lyhyt ja terminen kevät alkoikin jo helmikuun lopulla. Kesällä lämpötilat kohosivat hyvin korkeiksi ja hellepäiviä havaittiin runsaasti. Myös syksy oli tavanomaista lämpimämpi ja kuukausikeskiarvot olivat vuoden loppuun asti selvästi pitkänajan keskimääräistä tasoa korkeampia lämpötila ( C) sademäärä (mm) Kuva 1. Kuukausittainen keskilämpötila ( o C) ja vastaavat pitkän ajanjakson ( ) keskiarvot Loviisassa sekä kuukausittainen sademäärä (mm) ja vastaavat pitkän ajanjakson ( ) keskiarvot Helsingissä Lähde: Ilmatieteen laitos. 2 Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2015

5 Sademäärät olivat alkuvuonna hyvin vähäisiä, mutta kesällä satoi puolestaan ajoittain hyvin runsaasti (Kuva 1). Touko-, kesä- ja elokuu olivat hyvin sateisia ja sadetta kertyi selvästi keskimääräistä enemmän. Näiden kolmen kuukauden aikana satoi yli 40 % koko vuoden sädemäärästä. Myös joulukuussa satoi runsaasti. Muina kuukausina sademäärät jäivätkin hyvin vähäisiksi. Loppuvuonna syys-marraskuussa satoi hyvin vähän ja sadesumma jäi kauaksi tavanomaisesta. 4 AINEISTO JA MENETELMÄT Dragmossenin turvetuotantoalueen tarkkailuun liittyvät kuormitus- ja vesistönäytteet haettiin voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti vuonna 2014 (Taulukko 1 ja Liite 3). Näytteenotosta vastasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioidut näytteenottajat ja näytteenottotyössä noudatettiin voimassa olevia ympäristöhallinnon suosituksia. Kaikki vesinäytteet analysoitiin akkreditoidussa KCL Kymen laboratorio Oy:ssä. Taulukko 1. Dragmossenin turvetuotantoalueen tarkkailuun liittyvät havaintopisteet sekä koordinaatit (YKJ). Tarkkailu Näytepiste Koordinaatit (YKJ) Kuormitustarkkailu H1 Pumppuallas (tuleva) H2 Mittapato (lähtevä) Vesistötarkkailu V1 Kukkupekki, tuotantoalueen yläpuoli V2 Kukkupekki, tuotantoalueen alapuoli V3 Kukkupekki, ennen Suvijärveä V4 Suvijärvi Pohjavesitarkkailu HP4 Havaintoputki HP5 Havaintoputki HP6 Havaintoputki KUORMITUSTARKKAILU Kuormitustarkkailuun kuuluvat havaintopisteet H1 ja H2 (Taulukko 1 ja Liite 1). Vuosi 2014 ei ollut ohjelman mukaan velvoitetarkkailuvuosi. Ohjelmasta poiketen kuormitustarkkailunäytteiden ottoa jatkettiin omaehtoisesti Vapo Oy:n pyynnöstä vuoden 2014 ajan. Tuotantoalueelta tulevasta vedestä otetaan näytteet pumppualtaasta ennen pintavalutusta (H1). Pintavalutuskentän jälkeinen piste (H2) puolestaan sijaitsee mittakaivossa, jossa on v-pato (90 ). Tammikuusta maaliskuun 12. päivään asti vedet johdettiin laskeutusaltaiden kautta laskuojaan. Poikkeustilanteeseen johti vanhan pumppualtaan sortuminen pintavalutuskentän penkkamassojen painosta, jonka vuoksi rakennettiin uusi pumppuallas pysyvämmälle maaperälle. Tammi-maaliskuun aikana otettiin 3 ohijuoksutusnäytettä. Kuormitustarkkailunäytteitä otettiin huhtikuusta eteenpäin normaalisti kerran kuukaudessa ja näytteistä tehtiin ohjelman mukaiset määritykset Kymijoen vesi ja ympäristö ry

6 (Taulukko 2). Huhtikuun näytteiden typpianalyysit jäivät tekemättä laboratoriossa sattuneen inhimillisen erehdyksen vuoksi. Syyskuun 16. päivänä otettiin vahingossa ylimääräiset tarkkailunäytteet. Lisäksi Vapon omat näytteenottajat ottivat rankkasateiden jälkeisiä näytteitä H2 pisteeltä yhteensä 4 kertaa. Turvetuotantoalueen kuormitus on laskettu pintavalutuskentän jälkeisten virtaama- ja pitoisuustietojen perusteella. Lisäksi on laskettu pintavalutuskentälle tulevan ja sieltä lähtevän veden pitoisuuksien erotuksena saadut retentioprosentit. Taulukko 2. Kuormitustarkkailunäytteistä tehdyt laboratoriomääritykset. Analyysi ph kiintoaine (GF/C) kemiallinen hapenkulutus, COD (Mn) kokonaistyppi kokonaisfosfori yksikkö mg/l mg/l 4.2 VESISTÖTARKKAILU Dragmossenin turvetuotantoalueen vaikutuksia alueen vedenlaatuun seurataan neljällä tarkkailupisteellä (Taulukko 1 ja Liite 1). Vedenlaadun virtahavaintopisteet sijaitsevat Kukkupekissä turvetuotantoalueen ylä- (V1) ja alapuolella (V2) sekä ennen uoman laskemista Suvijärveen (V3). Lisäksi vesistötarkkailuun kuuluu Suvijärvessä sijaitseva järvipiste (V4). Havaintopisteiden V1 ja V2 vedenlaatutulosten perusteella pyritään arvioimaan tuotantoalueelta lähtevän kuormituksen vaikutusta Kukkupekin vedenlaatuun. Pisteeltä V3 otettavien vesinäytteiden avulla puolestaan pyritään selvittämään vedenlaatua turvetuotantoalueen ja Suvijärven välisellä alueella. Suvijärven havaintopisteellä (V4) tarkkaillaan järven vedenlaatua sekä turvetuotannosta aiheutuvia vedenlaatumuutoksia. Vuonna 2014 vesistötarkkailun näytteet haettiin virtahavaintopisteiltä (V1-V3) 3 kertaa (22.4, 7.8 ja 8.9) ja Suvijärven havaintopisteeltä (V4) 2 kertaa (22.4 ja 7.8). Näytteistä tehtiin ohjelman mukaiset analyysit (Taulukko 3). Huhtikuun näytteiden typpianalyysit jäivät tekemättä laboratoriossa sattuneen inhimillisen erehdyksen vuoksi. Näytteenoton yhteydessä mitattujen virtaamien sekä vesinäytteistä saatujen pitoisuuksien avulla laskettiin Kukkupekin ainevirtaamat. 4 Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2015

7 Taulukko 3. Vesistötarkkailunäytteistä tehdyt laboratoriomääritykset. Analyysi yksikkö happi mg/l happikyllästys % ph väri mg Pt/l sameus FTU kiintoaine (GF/C) mg/l sähkönjohtokyky ms/m kemiallinen hapenkulutus, COD (Mn) mg/l rauta kokonaistyppi ammoniumtyppi nitriitti-nitraatti typpi kokonaisfosfori fosfaattifosfori (liukpo4p), Nucleopore klorofylli a* * ainoastaan Suvijärven kesänäytteistä 4.3 POHJAVESITARKKAILU Dragmossenin turvetuotantoalueelle on määrätty myös pohjavesitarkkailuvelvoite, jonka avulla on tarkoitus seurata turvetuotannon mahdollisia vaikutuksia läheisen pohjavesialueen vedenlaatuun. Pohjavesitarkkailua suoritetaan neljä kertaa vuodessa (tammi-, huhti-, heinä- ja lokakuussa). Kaikilla tarkkailukerroilla havaintoputkista (Taulukko 1) mitataan pohjaveden pinnankorkeus ja lisäksi huhti- ja lokakuun tarkkailukerroilla otetaan pohjavesinäytteet havaintoputkilta HP4-6 (Taulukko 4). Kymijoen vesi ja ympäristö ry

8 Taulukko 4. Pohjavesitarkkailun näytteistä tehdyt analyysit. Analyysi yksikkö alkaliteetti mmol/l happi mg/l hapenkyllästys % ph väri mg Pt/l sameus FTU kemiallinen hapenkulutus, COD (Mn) mg/l sähkönjohtokyky ms/m kokonaistyppi nitraattityppi (NO3) nitriittityppi (NO2) ammoniumtyppi kokonaisfosfori sulfaatti mg/l kloridi mg/l rauta* elohopea* sinkki* alumiini* arseeni* kadmium* kromi* kupari* lyijy* nikkeli* * suodatetusta näytteestä 4.4 KALATALOUSTARKKAILU Dragmossenin tuotantoalueen tarkkailuun ei nykyään kuulu kalataloudellista tarkkailua, koska vesistötarkkailun on todettu olevan riittävä toimenpide hankkeen kalataloudelliseksi tarkkailuksi (TE-keskuksen lausunto ). Dragmossenin turvetuotannon vaikutuksia alapuolisen vesistön kalastoon on arvioitu kuormitus- ja vesistötarkkailutulosten perusteella. 6 Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2015

9 4.5 LASKENTAPERUSTEET Kuormitustarkkailun analyysitulosten sekä virtaamatietojen (Liite 3) perusteella tuotantoalueelle on laskettu pinta-alaan suhteutettu ominaiskuormitus (g/ha/d) sekä kokonaiskuormitus (kg/ha) (Liite 2). Tuotantoalueelle on laskettu myös alueen kokonaiskuormitukset (g/d ja kg/jakso). Lisäksi typelle ja fosforille on laskettu hajaasutuksen kuormitusluku (HKL), joka kertoo kuinka monen asukkaan keskimääräisen vuorokautisen jätevesien aiheuttamaa ravinnekuormitusta tuotantoalueen kuormitus vastaa. Laskennassa kokonaisfosforille on käytetty arvoa 2,2 g/d ja kokonaistypelle 14 g/d. Virtaamat on mitattu näytteenoton yhteydessä. Kahden mittausajankohdan välille virtaamat on määritetty siten, että kunkin näytteenottoajankohdan virtaamaa on käytetty näytteenottopäivänä sekä seitsemänä edellisenä ja seitsemänä seuraavana päivänä. Mikäli kahden näytteenottokerran välillä on enemmän kuin 14 päivää, lopuissa mittausten väliin jäävissä päivissä on käytetty kahden peräkkäisen mitatun virtaaman keskiarvoa. Jos kahden näytteenottokerran välillä puolestaan on vähemmän kuin 14 päivää, virtaamat on määritetty kahden mittausajankohdan välille siten, että puolessa näytepäivämäärien väliin jäävistä päivistä on käytetty edellisen ja puolessa seuraavan näytteenottokerran virtaamaa. Näytteenottokertojen väliin jäävien päivien lukumäärän ollessa pariton puolivälissä on käytetty mitattujen virtaamien keskiarvoa. Kuormituslaskelmissa käytettävät ainepitoisuudet on laskettu näytteenottoajankohtien välisille päiville samalla tavoin kuin virtaamat. Kunkin näytteenoton aikaisia pitoisuuksia on käytetty näytteenottopäivänä sekä seitsemänä edeltävänä ja seitsemänä seuraavana päivänä. Mikäli kahden näytteenottokerran välillä on enemmän kuin 14 päivää, lopuissa mittausten väliin jäävissä päivissä on käytetty kahdella peräkkäisellä kerralla mitattujen pitoisuuksien keskiarvoa. Jos kahden näytteenottokerran välillä puolestaan on vähemmän kuin 14 päivää, pitoisuudet on määritetty kahden mittausajankohdan välille siten, että puolessa näytepäivämäärien väliin jäävistä päivistä on käytetty edellisen ja puolessa seuraavan näytteenottokerran pitoisuuksia. Näytteenottokertojen väliin jäävien päivien lukumäärän ollessa pariton puolivälissä on käytetty mitattujen pitoisuuksien keskiarvoa. Mikäli analyysitulos jäi alle määritysrajan, laskennassa on käytetty arvoa, joka saadaan kertomalla määritysraja 0,5:llä. Nettokuormituslaskennassa on käytetty turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa mainittuja pitoisuuksia, jotka ovat typelle 500, fosforille 20 ja kiintoaineelle 1,0 mg/l (Ympäristöministeriö 2013). Vuoteen 2012 asti kiintoaineen taustapitoisuutena on käytetty arvoa 2 mg/l, minkä tuleekin ottaa huomioon verrattaessa eri vuosien nettopäästöjä. Kaikki kuormituslaskelmat on ilmoitettu tuotantokaudelle ( ). Lisäksi kuormitukset on ilmoitettu koko kalenterivuoden ja eri vuodenaikojen keskiarvoina (Taulukko 5). Keskilämpötiloilla tarkoitetaan Ilmatieteen laitoksen Loviisan havaintoaseman tietojen perusteella jokaiselle vuorokaudelle laskettuja 7 vuorokauden liukuvia keskiarvoja. Nämä liukuvat keskiarvot on laskettu havaintovuorokauden sekä sitä Kymijoen vesi ja ympäristö ry

10 edeltävän ja seuraavan kolmen vuorokauden keskimääräisten lämpötilojen keskiarvona. Lämpötilan katsotaan vakiintuneen, kun liukuva keskilämpötila pysyy raja-arvon alapuolella vähintään 10 vuorokauden ajan. Edellä mainittujen määritelmien perusteella vuonna 2014 vuodenaikojen alkamis- ja päättymisajankohdat olivat seuraavat: talvi , kevät , kesä ja syksy Taulukko 5. Vuodenaikojen alkamis- ja päättymisajankohtien määritelmät. Vuodenaika talvi kevät Ajankohdan määritelmä alkaa kun maassa pysyvä lumipeite tai keskilämpötila vakiintuu alle 0 C; päättyy kun keskilämpötila vakiintuu yli 0 C. keskilämpötila vakiintuu yli 0 C, mutta on edelleen alle 10 C. kesä keskilämpötila vakiintuu yli 10 C. syksy alkaa kun keskilämpötila vakiintuu alle 10 C, päättyy kun pysyvä lumipeite tai keskilämpötila vakiintuu alle 0 C. 5 TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU 5.1 KUORMITUSTARKKAILU Turvetuotantoalueen käyttö- ja hoitotarkkailun suorittaminen on turvetuottajan vastuulla ja raportoinnissa on hyödynnetty tuottajan toimittamaa käyttöpäiväkirjaa. Dragmossenin tuotantoalueelta purkautuva vesi (H1) oli kiintoainepitoista ja ph-arvon perusteella hapanta (Taulukko 6). Fosforipitoisuus oli hyvin rehevän veden tasolla. Humuspitoisuus oli voimakas kemiallisen hapenkulutuksen ja typpipitoisuuden perusteella. Pintavalutuskentältä alapuoliseen vesistöön purkautuva vesi (H2) oli lievästi kiintoainepitoista sekä hyvin hapanta. Vesi oli myös rehevää ja selvästi humuspitoista. Pitoisuudet olivat selvästi laskeneet pintavalutuksen aikana. Edellisvuoteen verrattuna pitoisuudet olivat pysyneet varsin samalla tasolla, mutta näytteenottojen yhteydessä mitattu virtaama oli selvästi laskenut (53 l/s vuonna 2013). Taulukko 6. Dragmossenin kuormitustarkkailupisteiltä H1 ja H2 otettujen näytteiden keskimääräiset ainepitoisuudet vuonna Kuormitustarkkailu Kiintoaine ph COD Mn kok.n Kok.P Virt ka mg/l mgo2/l l/s H1, pvk yläpuoli 16 6, H2, pvk alapuoli 4 5, Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2015

11 Pintavalutuksen ylä- ja alapuolisten näytepisteiden pitoisuuksien erotuksien kautta lasketut retentioprosentit kuvaavat pintavalutuskentän tehoa ja osoittavat kuinka tehokkaasti veden mukanaan kuljettama kuormitus pidättyy pintavalutuskentälle. Negatiivinen retentioprosentti tarkoittaa, että kentältä lähtevä pitoisuus on ollut tulevaa suurempi. Pintavalutuskentän puhdistusteho oli vuonna 2014 positiivinen kaikkien tarkasteltujen aineiden osalta koko vuoden (Taulukko 7). Kenttä toimi erityisen hyvin kiintoaineen osalta, jonka puhdistusteho oli parhaimmillaan 95 %. Puhdistusteho jäi pienimmäksi kemiallisen hapenkulutuksen osalta. Keskimääräisten pitoisuuksien perusteella laskettu puhdistusteho vuonna 2014 oli 88 % kiintoaineelle, 10 % kemialliselle hapenkulutukselle, 30 % typelle ja 54 % fosforille. Edellisvuoteen verrattuna pintavalutuskenttä toimi paremmin kaikkien aineiden osalta. Taulukko 7. Dragmossenin pintavalutuskentän tehokkuutta kuvaavat retentioprosentit vuonna Kiintoaine COD Mn kok.n Kok.P % % % % ohitus ohitus ohitus Vuonna 2014 tuotantoalueen kokonaiskuormitukseksi arvioitiin 5185 kg kiintoainetta, 2088 kg typpeä ja 105 kg fosforia, kun vastaavat arvot olivat edellisvuonna 7288 kg kiintoainetta, 2458 kg typpeä ja 150 kg fosforia (Taulukko 8 ja Liite 3). Kuormitus oli hieman laskenut edellisvuodesta. Turvetuotantoalueen kuormitus riippuu suurelta osin alueelta purkautuvista vesimääristä. Vuotuiset pinta-alaan suhteutetut ominaiskuormitusluvut olivat niin ikään edellisvuotta pienempiä. Tuotantoalueen kuormitus oli prosentuaalisesti selvästi suurin talvella, jolloin lähtevän veden virtaama oli hyvin suuri ohijuoksutustilanteesta johtuen (Taulukko 9 ja Liite 3). Kymijoen vesi ja ympäristö ry

12 Taulukko 8. Dragmossenin tuotantoalueelta lähtenyt (H2) keskimääräinen bruttokokonaiskuormitus (kg/jakso) vuonna kausi ajanjakso kiintoaine typpi fosfori kg kg kg vuodessa talvella keväällä kesällä syksyllä tuotantokaudella tuotantokauden ulkopuolella ja Taulukko 9. Dragmossenin tuotantoalueen bruttokuormituksen prosentuaalinen jakautuminen vuodenajoittain vuonna 2014 vuodenaika ajanjakso kiintoaine typpi fosfori % % % talvikeskiarvo kevätkeskiarvo kesäkeskiarvo syyskeskiarvo VESISTÖTARKKAILU Kukkupekin vesi oli tulosten perusteella jokivesille tyypillisesti sameaa ja kiintoainepitoista (Taulukko 10). Vesi oli lievästi hapanta ja fosforipitoisuuden perusteella hyvin rehevää. Humuspitoisuutta oli edellisvuosien tapaan havaittavissa. Vesi oli rehevintä, sameinta sekä humus- ja kiintoainepitoisinta tuotantoalueen alapuolisella pisteellä V2. Vaikka turvetuotantoalueen vaikutus Kukkupekin vedenlaatuun oli havaittavissa, ravinnepitoisuuksiin vaikuttaa tuotantoalueen kuivatusvesien lisäksi merkittävästi uomaa ympäröivä peltoviljely. Taulukko 10. Keskimääräinen vedenlaatu Dragmossenin tuotantoalueen vesistötarkkailun virtahavaintopisteillä (V1-V3) vuonna Vesistötarkkailu Happi-% Sameus Kiintoa. Sähk ph Väri COD Mn kok.n Kok.P Fe spek ka % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l V1, Kukkupekki yp , V2, Kukkupekki ap , V3, Kukkupekki alin , Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2015

13 Kukkupekin veden ainepitoisuudet olivat kaikkien parametrien osalta vuonna 2014 hieman edellisvuotta alhaisempia. Kukkupekistä on haettu ennakkotarkkailunäytteitä vuonna 2009 ennen tuotantoalueen kunnostustöiden aloitusta. Näihin tuloksiin verrattuna Kukkupekin veden ainepitoisuudet ovat hieman kasvaneet tuotantoalueen alapuolisella tarkkailupisteellä (V2). Ennakkotarkkailutuloksiin tulee kuitenkin suhtautua varauksella, sillä ne kuvaavat Kukkupekin hetkellistä vedenlaatu näytteenottohetkellä joulukuussa Vedenlaatu vaihtelee luontaisesti sekä vuodenaikojen että vuosien välillä. Jokiuoman suurentuessa virtaama kasvaa, mikä näkyikin selvästi kahden ylimmän tarkkailupisteen virtaamissa (Taulukko 11). Virtaama on kuitenkin yleensä ollut suurin alimmalla Kukkupekin tarkkailupisteellä (V3), mutta vuoden 2014 virtaamakeskiarvo olikin suurin pisteellä V2. Kukkupekin ainevirtaamat olivat vuonna 2014 selvästi sekä edellisvuotta että pidemmän ajan keskiarvoa pienemmät ja näin ollen myös ainevirtaamat olivat selvästi laskeneet edellisvuosien tasosta. Taulukko 11. Kukkupekin vesistötarkkailupisteiden (V1-V3) keskimääräiset ainevirtaamat vuonna 2014 sekä ajanjaksolla Virtaama K-aine COD Mn kok.n Kok.P m3/d kg/d kg/d kg/d kg/d ka V ,4 V ,2 V ,7 ka V ,2 V ,9 V ,5 Kukkupekistä vedet laskevat Suvijärveen, jossa sijaitsee vesistötarkkailun järvihavaintopiste (V4). Suvijärven vesi oli haettujen tarkkailunäytteiden perusteella huhtikuussa hyvin sameaa ja kiintoainepitoista (Taulukko 12). Vesi oli fosforipitoisuuden perusteella erittäin rehevää ja humuspitoisuutta oli havaittavissa. Elokuussa kaikki pitoisuudet olivat edellisvuoden tapaan selvästi kevään pitoisuuksia alhaisempia. Taulukko 12. Suvijärven vesistötarkkailupisteen (V4) vedenlaatu vuonna 2014 sekä keskimääräinen taso ajanjaksolla Suvijärvi Happi-% Sameus Kiintoa. Sähk. ph Väri COD Mn kok.n Kok.P Fe spek Klorof. V4 % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l ka Kymijoen vesi ja ympäristö ry

14 Huhtikuussa lumien sulaessa virtaamat ovat yleensä kaikissa joissa suuria ja vesi olikin Suvijärvessä tällöin erittäin sameaa, kiintoainepitoista ja ravinnepitoisuudet olivat korkeita. Vaikka huhtikuun pitoisuudet olivat korkeita, ne olivat hyvin samaa tasoa tai jopa hieman matalampia kuin edellisenä vuonna. Suvijärvestä vuonna 2009 haetut ennakkotarkkailunäytteet osoittavat järviveden olleen jo tuolloin eritäin rehevää, sameaa sekä ravinne-, kiintoaine ja humuspitoista. Vedenlaadussa ei näiden tulosten perusteella näytä tapahtuneen merkittäviä muutoksia. 5.3 POHJAVESITARKKAILU Pohjaveden pinnankorkeus pysyi pääosin varsin tasaisena koko vuoden erityisesti putkilla HP5 ja HP6 (Kuva 2). Pinnankorkeus oli kaikilla putkilla korkein alkuvuodesta ja alhaisin syksyllä. Pohjaveden korkeudenvaihtelu noudattelikin normaalia vuodenaikaisvaihtelua (Soveri ym. 2001). Pohjavesi oli huhtikuussa hieman edellisvuotta matalammalla, mutta loppuvuodesta hieman korkeammalla. Havaintoputket HP4-6 ovat uusia putkia ja tuloksia on vain vuosilta 2013 ja Tulosten perusteella Dragmossenin turvetuotannolla ei kuitenkaan näyttäisi olleen vaikutusta alueen pohjaveden korkeuteen vuosina pinnankorkeus (m) HP4 HP5 HP6 Kuva 2. Pohjaveden pinnankorkeuden vaihtelu (havaintoputken reuna vedenpinta) tarkkailupisteillä (HP4-HP6) vuonna Palkit kuvaavat mittausväliä, jolloin palkin yläosa on putken reunassa ja palkin alareuna ulottuu vedenpintaan. 12 Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2015

15 Pohjavesiputkista HP4-6 haetuista näytteistä tehtyjen analyysien pitoisuudet (Liite 4) jäivät pohjavettä pilaavien aineiden ympäristölaatunormien alapuolelle (Juvonen & Gustafson 2012) ja olivat muutenkin usein määritysrajojen alapuolella. Jos pohjaveden kemiallisen tilan arvioinnissa käytettävät ympäristölaatunormit ylittyvät, pohjaveden katsotaan olevan pilaantunutta ihmisten terveyden sekä ympäristön suojelun kannalta tarkasteltuna. Dragmossenin tuotantoalueen tarkkailuun liittyvien pohjavesinäytteiden laatu oli pääsääntöisesti myös Suomen keskimääräisen pohjaveden laadun tasolla (Soveri ym. 2001). Alumiinipitoisuudet sekä fosforipitoisuudet olivat kuitenkin korkeahkoja sekä keväällä että syksyllä. Pohjavesi oli laadultaan hyvin samanlaista kuin vuonna KALATALOUSTARKKAILU Vesistötarkkailun perusteella tuotantoalueelta Suvijärveen johtava Kukkupekki on ravinnepitoisuuksiltaan hyvin rehevä. Puron sameus- sekä kiintoainearvot ovat melko korkeita. Hapen kyllästysaste on ollut vain n %, mikä on virtavesille vähäinen. Tulokset kertovat puron melko voimakkaasta orgaanisen aineen kuormituksesta. Kukkupekin kalastosta ei ole saatavilla tietoa, mutta oletettavasti sen kalataloudellinen arvo on hyvin vähäinen, sillä joki soveltuu vedenlaatunsa puolesta huonosti monille kalalajeille. Dragmossenin tuotantoalueen kuormitus nostaa hieman Kukkupekin ravinneja kiintoainepitoisuuksia, mutta vedenlaatu on kalaston kannalta melko heikkoa jo ennen tuotantoalueelta tulevia kuivatusvesiä. Kukkupekki laskee Suvijärveen, jonka kalastossa keskeisimmän ryhmän muodostavat särkikalat. Suvijärvi on matala ja sen rannat ovat monin paikoin tiheän järviruokokasvuston peittämät. Kukkupekki ja Teutjärvestä Suvijärveen laskeva oja tuovat ravinnerikasta ja kiintoainepitoista vettä, joka ylläpitää järven rehevää vedenlaatua ja särkikalavaltaista kalalajistoa. Turvetuotannon osuus järveen tulevasta vuosittaisesta ravinne- ja kiintoainekuormasta on kuitenkin kokonaisuudessaan melko pieni. Kymijoen vesi ja ympäristö ry

16 VIITTEET Ilmatieteenlaitos Ilmastokatsaus-lehti nro > Ilmasto > ilmastoviestintä > Ilmastokatsaus-lehti Juvonen, J. ja Gustafson, J Ohje pohjavesien määrällisen ja kemiallisen tilan luokitteluun päivitetyt arviointiperusteet. Suomen ympäristökeskus ja ympäristöministeriö. Oravainen R Opasvihkonen vesianalyysitulosten tulkitsemiseksi havaintoesimerkein varustettuna. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n moniste. Pöyry Oyj Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi YVA-hankkeissa ja ympäristölupahakemuksissa. Yhteenveto tutkimusten ja kuormitustarkkailujen tuloksista, 39 s. Soveri J., Mäkinen R. ja Peltonen K Pohjaveden korkeuden ja laadun vaihteluista Suomessa Suomen ympäristö 420. Suomen ympäristökeskus. Turveteollisuusliitto Turvetuotannon vesienpuhdistusmenetelmät. Turvetuotannon tarkkailuryhmä Turvetuotannon tarkkailuopas. Ympäristöministeriö Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/ Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2015

17 LIITE 1

18 LIITE 2 VUOSI- / KAUSIKUORMITUS (g/ha/d) BRUTTO-OMINAISKUORMITUS NETTO-OMINAISKUORMITUS TAUSTAKUORMITUS kausi ajanjakso kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori keskivalunta g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d l/s/km2 vuosikeskiarvo , , ,47 27,2 talvikeskiarvo , , ,37 21,2 kevätkeskiarvo , , ,35 20,5 kesäkeskiarvo , , ,40 23,4 syyskeskiarvo , , ,45 25,9 tuotantokaudella , , ,60 34,8 tuotantokauden ulkopuolella ja , , ,44 25,4 KOKONAISKUORMITUS (g/d) BRUTTO-OMINAISKUORMITUS NETTO-OMINAISKUORMITUS TAUSTAKUORMITUS kausi ajanjakso kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori g/d g/d g/d g/d g/d g/d g/d g/d g/d vuosikeskiarvo talvikeskiarvo kevätkeskiarvo kesäkeskiarvo syyskeskiarvo tuotantokaudella tuotantokauden ulkopuolella ja VUOSI- / KAUSIKUORMITUS (kg/ha) BRUTTO-OMINAISKUORMITUS NETTO-OMINAISKUORMITUS TAUSTAKUORMITUS kausi ajanjakso kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha vuosikeskiarvo ,5 17,5 0,88 35,0 13,2 0,71 8,6 4,29 0,17 talvikeskiarvo ,0 3,0 0,22 6,2 2,6 0,20 0,8 0,38 0,02 kevätkeskiarvo ,3 3,1 0,19 12,8 2,3 0,16 1,5 0,75 0,03 kesäkeskiarvo ,4 4,8 0,23 3,6 3,4 0,18 2,8 1,40 0,06 syyskeskiarvo ,9 3,4 0,11 7,1 2,5 0,07 1,8 0,89 0,04 tuotantokaudella ,8 3,5 0,16 2,7 2,5 0,12 2,1 1,04 0,04 tuotantokauden ulkopuolella ja ,8 14,0 0,72 32,3 10,8 0,59 6,5 3,25 0,13 KOKONAISKUORMITUS (kg) BRUTTO-OMINAISKUORMITUS NETTO-OMINAISKUORMITUS TAUSTAKUORMITUS kausi ajanjakso kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori kg kg kg kg kg kg kg kg kg vuodessa ,4 talvella ,8 keväällä ,6 kesällä ,7 syksyllä ,3 tuotantokaudella ,9 tuotantokauden ulkopuolella ja ,5

19 LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Dragmossenin turvetuot.alue, VAPO Oy (TUDRAG) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p Fe spek Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l TUDRAG / H1 pumppuallas (tuleva) Ei näytteitä! TUDRAG / H2 mittapato (lähtevä) Klo 10:15; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. -16 C-ast; Virt 17,6 l/s; 0,1 5,6 5, TUDRAG / H1 pumppuallas (tuleva) Näytt.ottaja AL; Ei näytteitä! TUDRAG / H2 mittapato (lähtevä) Klo 11:45; Näytt.ottaja AL; Ilm.lt. 0 C-ast; 0,1 11 5, TUDRAG / H1 pumppuallas (tuleva) Ei näytteitä! TUDRAG / H2 mittapato (lähtevä) Klo 11:30; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 5 C-ast; Virt 42 l/s; 0,1 14 5, TUDRAG / H1 pumppuallas (tuleva) Klo 10:20; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 15 C-ast; 0,1 19 6,3 65 E TUDRAG / H2 mittapato (lähtevä) Klo 10:00; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 15 C-ast; Virt 9,8 l/s; 0,1 1,6 5,3 62 E 80 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /5

20 LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Dragmossenin turvetuot.alue, VAPO Oy (TUDRAG) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p Fe spek Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l TUDRAG / V1 Kukkupekki, tuotantoalueen yläpuoli Klo 13:25; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 17 C-ast; Virt 176 l/s; 0,1 7,2 10, ,2 6, E 520 < TUDRAG / V2 Kukkupekki, tuotantoalueen alapuoli maantiesilta Klo 12:55; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 17 C-ast; Virt 518 l/s; 0,1 7,9 9, ,2 6, E 520 < TUDRAG / V3 Kukkupekki, ennen Suvijärveä Klo 13:55; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 19 C-ast; Virt 432 l/s; 0,1 11,6 8, ,1 6, E TUDRAG / V4 Suvijärvi Kok.syv. 1,3 m; Näk.syv. 0,3 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 14:30; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 19 C-ast; 1 11,8 10, ,7 7, E < TUDRAG / H1 pumppuallas (tuleva) Klo 12:50; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 23 C-ast; 0,1 23 6, TUDRAG / H2 mittapato (lähtevä) Klo 12:30; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 23 C-ast; Virt 21 l/s; 0,1 1,5 5, TUDRAG / H1 pumppuallas (tuleva) Klo 14:00; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 18 C-ast; 0,1 8,4 6, TUDRAG / H2 mittapato (lähtevä) Klo 13:40; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 18 C-ast; Virt 12,5 l/s; 0,1 1,7 5, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /5

21 LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Dragmossenin turvetuot.alue, VAPO Oy (TUDRAG) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p Fe spek Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l TUDRAG / H1 pumppuallas (tuleva) Klo 11:10; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 15 C-ast; 0,1 5,9 5, TUDRAG / H2 mittapato (lähtevä) Klo 11:25; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 15 C-ast; Virt 99,4 l/s; 0,1 1,8 5, TUDRAG / H1 pumppuallas (tuleva) Klo 10:00; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 24 C-ast; 0,1 18 6, TUDRAG / H2 mittapato (lähtevä) Klo 09:45; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 24 C-ast; Virt 0,48 l/s; 0,1 3,7 5, TUDRAG / V1 Kukkupekki, tuotantoalueen yläpuoli Klo 11:10; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 26 C-ast; Virt 10 l/s; 0,1 18,2 5, ,5 18,2 7, TUDRAG / V2 Kukkupekki, tuotantoalueen alapuoli maantiesilta Klo 10:35; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 25 C-ast; Virt 37,8 l/s; 0,1 19,7 6, ,0 18,7 7, < TUDRAG / V3 Kukkupekki, ennen Suvijärveä Klo 11:45; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 27 C-ast; Virt 59,3 l/s; 0,1 23,5 3,1 36 3,2 2,9 10,3 6, < TUDRAG / V4 Suvijärvi Kok.syv. 1,6 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 12:35; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 27 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt S; 1 25,6 8, ,0 8,6 8,2 7,2 40 8, < Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /5

22 LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Dragmossenin turvetuot.alue, VAPO Oy (TUDRAG) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p Fe spek Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l TUDRAG / H1 pumppuallas (tuleva) Klo 11:50; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 16 C-ast; 0,1 31 5, TUDRAG / H2 mittapato (lähtevä) Klo 11:30; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 16 C-ast; Virt 11,8 l/s; 0,1 1,6 5, TUDRAG / V1 Kukkupekki, tuotantoalueen yläpuoli Klo 10:15; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 13 C-ast; Virt 6,4 l/s; 0,1 10,5 6, ,5 6, < TUDRAG / V2 Kukkupekki, tuotantoalueen alapuoli maantiesilta Klo 11:00; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 15 C-ast; Virt 35,3 l/s; 0,1 11,0 5, ,8 6, < TUDRAG / V3 Kukkupekki, ennen Suvijärveä Klo 09:40; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 12 C-ast; Virt 27,7 l/s; 0,1 14,0 3, ,3 6, TUDRAG / H1 pumppuallas (tuleva) Klo 09:55; Näytt.ottaja JMä, TM; Ilm.lt. 12 C-ast; 0,1 28 6, TUDRAG / H2 mittapato (lähtevä) Klo 09:40; Näytt.ottaja JMä, TM; Ilm.lt. 10 C-ast; Virt 8,7 l/s; 0,1 1,5 5, TUDRAG / H1 pumppuallas (tuleva) Klo 12:35; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 10 C-ast; 0,1 37 5, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /5

23 LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Dragmossenin turvetuot.alue, VAPO Oy (TUDRAG) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p Fe spek Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l TUDRAG / H2 mittapato (lähtevä) Klo 12:15; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 10 C-ast; Virt 37,26 l/s; 0,1 8,1 5, TUDRAG / H1 pumppuallas (tuleva) Klo 10:50; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 8 C-ast; 0,1 5,3 6, TUDRAG / H2 mittapato (lähtevä) Klo 10:30; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 8 C-ast; Virt 34 l/s; 0,1 3,1 5, TUDRAG / H1 pumppuallas (tuleva) Klo 10:05; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. -3 C-ast; 0,1 3,7 6, TUDRAG / H2 mittapato (lähtevä) Klo 09:45; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. -3 C-ast; Virt 22,95 l/s; 0,1 1,1 5, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /5

24 LIITE 3 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY TESTAUSSELOSTE Analyysituloslomake #1 1 (2) Vapo Oy Heli Kivisaari Ympäristöasiantuntija, Kaakko Graanintie MIKKELI Tilausnro (X/S VAPO/MUUT), saapunut , näytteet otettu (11:15) Näytteenottaja: Pasi Pettinen NÄYTTEET Lab.nro Näytteen kuvaus 9111 Dragmossen lähtevä MÄÄRITYSTULOKSET / NÄYTTEET Määritys Yksikkö 9111 *Kiintoaine (luonnonvedet) mg/l 6,4 *Sähkönjohtavuus ms/m 5,80 *ph 5,8 *Kemiall. hapenkulutus CODMn mg/l 87 *Permanganaattiluku KMnO4 mg/l 340 *Kokonaistyppi N 2000 *Kokonaisfosfori P 150 *Rauta Fe 2000 Merkintöjen selityksiä: P = määritys kesken, E = ei tehty, ~ = noin, < = pienempi kuin, «= pienempi tai yhtäsuuri kuin, > = suurempi kuin,» = suurempi tai yhtäsuuri kuin. *) Finas-akkreditoitu menetelmä, z) DAkkS-akkreditoitu, ) alihankinta LAUSUNTO Tutkimustulokset Dragmossenin turvetuotantoalueelta klo otetusta rankkasadenäytteestä (sadetta 52 mm, v-padon pinnankorkeus 24cm). Näyte otettiin asiakkaan toimesta. LIITTEET: Menetelmä-, tutkimuslaitos- ja mittausepävarmuustiedot Niina Tiainen tutkija Tässä tutkimusselosteessa esitetyt testaustulokset pätevät ainoastaan testatulle näytteelle.akkreditointi ei koske lausuntoa. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan.menetelmä-, tutkimuslaitos- ja mittausepävarmuustiedot liitteenä/toimitetaan pyydettäessä. Katuosoite Postiosoite Puhelin Telekopio/Sähköposti Alv.rek. Hietakallionkatu 2 PL Y-tunnus LAPPEENRANTA LAPPEENRANTA * niina.tiainen@svsy.fi

25 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY TESTAUSSELOSTE Analyysituloslomake #1 LIITE 2 (2) 3 MENETELMÄTIEDOT Määritys *Kiintoaine (luonnonvedet) *Sähkönjohtavuus *ph *Kemiall. hapenkulutus CODMn *Kokonaistyppi N *Kokonaisfosfori P *Rauta Fe Menetelmän nimi ja tutkimuslaitos (suluissa) SFS-EN 872 (2005) (TL29) SFS-EN (1994) (TL29) SFS 3021 (1979) (TL29) SFS 3036 (1981) (TL29) Sis. menetelmä SVSY 3 (TL29) Sisäinen menetelmä SVSY-6 (TL29) SFS 3028 (1976) (TL29) TUTKIMUSLAITOSTIEDOT Tunnus TL29 Tutkimuslaitoksen nimi Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy MITTAUSEPÄVARMUUSTIEDOT Määritys Näyte Tuloksen epävarmuus Määrityspvm. *Kiintoaine (luonnonvedet) 2014/9111 ±16 % *Sähkönjohtavuus 2014/9111 ±7 % *ph 2014/9111 ±3 % *Kemiall. hapenkulutus CODMn 2014/9111 ±18 % *Kokonaistyppi N 2014/9111 ±14 % *Kokonaisfosfori P 2014/9111 ±16 % *Rauta Fe 2014/9111 ±10 % Tässä tutkimusselosteessa esitetyt testaustulokset pätevät ainoastaan testatulle näytteelle.akkreditointi ei koske lausuntoa. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan.menetelmä-, tutkimuslaitos- ja mittausepävarmuustiedot liitteenä/toimitetaan pyydettäessä.

26 LIITE 3

27 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY TESTAUSSELOSTE Analyysituloslomake #1 LIITE 1 (2) 3 Vapo Oy Heli Kivisaari Ympäristöasiantuntija, Kaakko Graanintie MIKKELI Tilausnro (X/S VAPO/MUUT), saapunut , näytteet otettu (12:30) Näytteenottaja: Erkko Saarinen NÄYTTEET Lab.nro Näytteen kuvaus 6768 Dragmossen lähtevä MÄÄRITYSTULOKSET / NÄYTTEET Määritys Yksikkö 6768 Pinnankorkeus cm 17 *Kiintoaine (luonnonvedet) mg/l 2,4 *Sähkönjohtavuus ms/m 3,99 *ph 5,8 *Kemiall. hapenkulutus CODMn mg/l 62 *Permanganaattiluku KMnO4 mg/l 240 *Kokonaistyppi N 1300 *Kokonaisfosfori P 61 *Rauta Fe 1200 Merkintöjen selityksiä: P = määritys kesken, E = ei tehty, ~ = noin, < = pienempi kuin, «= pienempi tai yhtäsuuri kuin, > = suurempi kuin,» = suurempi tai yhtäsuuri kuin. *) Finas-akkreditoitu menetelmä, z) DAkkS-akkreditoitu, ) alihankinta LAUSUNTO Tutkimustulokset Dragmossenin turvetuotantoalueelta otetusta rankkasadenäytteestä (sadetta 26 mm). Näyte otettiin asiakkaan toimesta. LIITTEET: Menetelmä-, tutkimuslaitos- ja mittausepävarmuustiedot Niina Tiainen tutkija Tässä tutkimusselosteessa esitetyt testaustulokset pätevät ainoastaan testatulle näytteelle.akkreditointi ei koske lausuntoa. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan.menetelmä-, tutkimuslaitos- ja mittausepävarmuustiedot liitteenä/toimitetaan pyydettäessä. Katuosoite Postiosoite Puhelin Telekopio/Sähköposti Alv.rek. Hietakallionkatu 2 PL Y-tunnus LAPPEENRANTA LAPPEENRANTA * niina.tiainen@svsy.fi

28 LIITE 3 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY TESTAUSSELOSTE Analyysituloslomake #1 2 (2) MENETELMÄTIEDOT Määritys Pinnankorkeus *Kiintoaine (luonnonvedet) *Sähkönjohtavuus *ph *Kemiall. hapenkulutus CODMn *Kokonaistyppi N *Kokonaisfosfori P *Rauta Fe Menetelmän nimi ja tutkimuslaitos (suluissa) (TL29) SFS-EN 872 (2005) (TL29) SFS-EN (1994) (TL29) SFS 3021 (1979) (TL29) SFS 3036 (1981) (TL29) Sis. menetelmä SVSY 3 (TL29) Sisäinen menetelmä SVSY-6 (TL29) SFS 3028 (1976) (TL29) TUTKIMUSLAITOSTIEDOT Tunnus TL29 Tutkimuslaitoksen nimi Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy MITTAUSEPÄVARMUUSTIEDOT Määritys Näyte Tuloksen epävarmuus Määrityspvm. *Kiintoaine (luonnonvedet) 2014/6768 ±28 % *Sähkönjohtavuus 2014/6768 ±8 % *ph 2014/6768 ±3 % *Kemiall. hapenkulutus CODMn 2014/6768 ±18 % *Kokonaistyppi N 2014/6768 ±14 % *Kokonaisfosfori P 2014/6768 ±16 % *Rauta Fe 2014/6768 ±10 % Tässä tutkimusselosteessa esitetyt testaustulokset pätevät ainoastaan testatulle näytteelle.akkreditointi ei koske lausuntoa. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan.menetelmä-, tutkimuslaitos- ja mittausepävarmuustiedot liitteenä/toimitetaan pyydettäessä.

29 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY TESTAUSSELOSTE Analyysituloslomake #1 LIITE 1 (2) 3 Vapo Oy Heli Kivisaari Ympäristöasiantuntija, Kaakko Graanintie MIKKELI Tilausnro (X/S VAPO/MUUT), saapunut , näytteet otettu (12:30) Näytteenottaja: Erkko Saarinen NÄYTTEET Lab.nro Näytteen kuvaus 7015 Dragmossen lähtevä MÄÄRITYSTULOKSET / NÄYTTEET Määritys Yksikkö 7015 *Kiintoaine (luonnonvedet) mg/l 2,5 *Sähkönjohtavuus ms/m 4,15 *ph 5,9 *Kemiall. hapenkulutus CODMn mg/l 68 *Permanganaattiluku KMnO4 mg/l 270 *Kokonaistyppi N 1400 *Kokonaisfosfori P 71 *Rauta Fe 1100 Merkintöjen selityksiä: P = määritys kesken, E = ei tehty, ~ = noin, < = pienempi kuin, «= pienempi tai yhtäsuuri kuin, > = suurempi kuin,» = suurempi tai yhtäsuuri kuin. *) Finas-akkreditoitu menetelmä, z) DAkkS-akkreditoitu, ) alihankinta LAUSUNTO Tutkimustulokset Dragmossenin turvetuotantoalueelta otetusta rankkasadenäytteestä. V-padon veden pinnankorkeus 22 cm (sadetta 31 mm). Näyte otettiin asiakkaan toimesta. LIITTEET: Menetelmä-, tutkimuslaitos- ja mittausepävarmuustiedot Niina Tiainen tutkija Tässä tutkimusselosteessa esitetyt testaustulokset pätevät ainoastaan testatulle näytteelle.akkreditointi ei koske lausuntoa. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan.menetelmä-, tutkimuslaitos- ja mittausepävarmuustiedot liitteenä/toimitetaan pyydettäessä. Katuosoite Postiosoite Puhelin Telekopio/Sähköposti Alv.rek. Hietakallionkatu 2 PL Y-tunnus LAPPEENRANTA LAPPEENRANTA * niina.tiainen@svsy.fi

30 LIITE 3 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY TESTAUSSELOSTE Analyysituloslomake #1 2 (2) MENETELMÄTIEDOT Määritys *Kiintoaine (luonnonvedet) *Sähkönjohtavuus *ph *Kemiall. hapenkulutus CODMn *Kokonaistyppi N *Kokonaisfosfori P *Rauta Fe Menetelmän nimi ja tutkimuslaitos (suluissa) SFS-EN 872 (2005) (TL29) SFS-EN (1994) (TL29) SFS 3021 (1979) (TL29) SFS 3036 (1981) (TL29) Sis. menetelmä SVSY 3 (TL29) Sisäinen menetelmä SVSY-6 (TL29) SFS 3028 (1976) (TL29) TUTKIMUSLAITOSTIEDOT Tunnus TL29 Tutkimuslaitoksen nimi Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy MITTAUSEPÄVARMUUSTIEDOT Määritys Näyte Tuloksen epävarmuus Määrityspvm. *Kiintoaine (luonnonvedet) 2014/7015 ±28 % *Sähkönjohtavuus 2014/7015 ±8 % *ph 2014/7015 ±3 % *Kemiall. hapenkulutus CODMn 2014/7015 ±18 % *Kokonaistyppi N 2014/7015 ±14 % *Kokonaisfosfori P 2014/7015 ±16 % *Rauta Fe 2014/7015 ±10 % Tässä tutkimusselosteessa esitetyt testaustulokset pätevät ainoastaan testatulle näytteelle.akkreditointi ei koske lausuntoa. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan.menetelmä-, tutkimuslaitos- ja mittausepävarmuustiedot liitteenä/toimitetaan pyydettäessä.

31 LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Dragmossenin turvetuot.alue, VAPO Oy (TUDRAG) Pvm. Hav.paikka Zn liuk. Ni liuk. Cu liuk. Hg liuk. As liuk. Al liuk. Cr liuk. Cd liuk. Happi Happi-% Sameus Sähk Alkal. ph Väri COD Mn kok.n Näytepaikka mg/l % FTU ms/m mmol/l mgpt/l mgo2/l TUDRAG / HP4 havaintoputki 4 Klo 11:40; Näytt.ottaja JMä; vedenkork 3,67 m; pohjavesiputki TUDRAG / HP5 havaintoputki 5 Klo 11:20; Näytt.ottaja JMä; vedenkork 1,67 m; pohjavesiputki TUDRAG / HP6 havaintoputki 6 Klo 11:00; Näytt.ottaja JMä; vedenkork 3,20 m; pohjavesiputki TUDRAG / HP4 havaintoputki 4 Klo 11:55; Näytt.ottaja JMä; vedenkork 4,24 m; lt 5,0 oc; pohjavesiputki <3 <5 <10 <0,5 <2 990 <5 <0,2 12,3 96 0,2 2,9 0,13 6,0 <2,5 1,7 E TUDRAG / HP5 havaintoputki 5 Klo 11:20; Näytt.ottaja JMä; vedenkork 2,03 m; lt 4,4 oc; pohjavesiputki 3 <5 <10 <0,5 <2 77 <5 <0,2 3,9 30 1,7 12,6 0,75 6,4 <2,5 <1 E TUDRAG / HP6 havaintoputki 6 Klo 10:45; Näytt.ottaja JMä; vedenkork 3,46 m; lt 5,2 oc; pohjavesiputki 20 <5 <10 <0,5 <2 260 <5 <0,2 5,4 42 1,5 14,8 0,51 6,3 5,0 1,7 E TUDRAG / HP4 havaintoputki 4 Klo 12:00; Näytt.ottaja al; vedenkork 4,48 m; pohjavesiputki TUDRAG / HP5 havaintoputki 5 Klo 12:25; Näytt.ottaja al; vedenkork 1,98 m; pohjavesiputki Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /4

32 LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Dragmossenin turvetuot.alue, VAPO Oy (TUDRAG) Pvm. Hav.paikka N(NO2) NO3-N N(NH4) Kok.P Cl SO4 Fe Nucl Pb liuk. Ulkonäkö Näytepaikka mg/l mg/l TUDRAG / HP4 havaintoputki 4 Klo 11:40; Näytt.ottaja JMä; vedenkork 3,67 m; pohjavesiputki TUDRAG / HP5 havaintoputki 5 Klo 11:20; Näytt.ottaja JMä; vedenkork 1,67 m; pohjavesiputki TUDRAG / HP6 havaintoputki 6 Klo 11:00; Näytt.ottaja JMä; vedenkork 3,20 m; pohjavesiputki TUDRAG / HP4 havaintoputki 4 Klo 11:55; Näytt.ottaja JMä; vedenkork 4,24 m; lt 5,0 oc; pohjavesiputki <1 54 <5 200 <1 2,3 310 <5 Muu TUDRAG / HP5 havaintoputki 5 Klo 11:20; Näytt.ottaja JMä; vedenkork 2,03 m; lt 4,4 oc; pohjavesiputki < ,2 11 <30 <5 Kirkas TUDRAG / HP6 havaintoputki 6 Klo 10:45; Näytt.ottaja JMä; vedenkork 3,46 m; lt 5,2 oc; pohjavesiputki < ,0 22 <30 <5 Kirkas TUDRAG / HP4 havaintoputki 4 Klo 12:00; Näytt.ottaja al; vedenkork 4,48 m; pohjavesiputki TUDRAG / HP5 havaintoputki 5 Klo 12:25; Näytt.ottaja al; vedenkork 1,98 m; pohjavesiputki Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /4

33 LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Dragmossenin turvetuot.alue, VAPO Oy (TUDRAG) Pvm. Hav.paikka Zn liuk. Ni liuk. Cu liuk. Hg liuk. As liuk. Al liuk. Cr liuk. Cd liuk. Happi Happi-% Sameus Sähk Alkal. ph Väri COD Mn kok.n Näytepaikka mg/l % FTU ms/m mmol/l mgpt/l mgo2/l TUDRAG / HP6 havaintoputki 6 Klo 12:50; Näytt.ottaja al; vedenkork 3,34 m; pohjavesiputki TUDRAG / HP4 havaintoputki 4 Klo 10:50; Näytt.ottaja JMä, TM; vedenkork 5,47 m; pohjavesiputki TUDRAG / HP5 havaintoputki 5 Klo 10:35; Näytt.ottaja JMä, TM; vedenkork 2,48 m; pohjavesiputki TUDRAG / HP6 havaintoputki 6 Klo 10:20; Näytt.ottaja JMä, TM; vedenkork 3,73 m; pohjavesiputki TUDRAG / HP4 havaintoputki 4 Klo 14:00; Näytt.ottaja JMä; vedenkork 4,68 m; lt 8,7 oc; haju H; pohjavesiputki <3 <5 <10 <0,5 <2 250 <2 <0,2 7,2 62 3,5 4,7 0,33 6,4 <2,5 1, TUDRAG / HP5 havaintoputki 5 Klo 13:35; Näytt.ottaja JMä; vedenkork 2,38 m; lt 10,0 oc; haju H; pohjavesiputki 8 <5 <10 <0,5 <2 45 <2 <0,2 1,8 16 2,4 13,7 0,77 6,5 7,5 1, TUDRAG / HP6 havaintoputki 6 Klo 13:10; Näytt.ottaja JMä; vedenkork 3,69 m; lt 9,4 oc; haju H; pohjavesiputki 12 <5 <10 <0,5 <2 240 <2 <0,2 2,6 23 1,9 15,1 0,56 6,3 5,0 1,3 830 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /4