Henkilöstökertomus

Transkriptio

1 Henkilöstökertomus Vahvistamme hyvää, ajantasaista ammatillista osaamista ja työn hallintaa. Panostamme erityisesti ikääntyvän henkilöstön työkyvyn ja ammattitaidon ylläpitoon sekä uuden henkilöstön rekrytoinnin onnistumiseen. Arvostamme henkilöstön joustavuutta ja kehittymiskykyä. Vahvistamme henkilöstön tavoitetietoisuutta ja rakenteiden joustavuutta. Vahvistamme koko henkilöstön yhteistä hyvinvointia panostamalla oma-aloitteisuuteen, yhteistyöhön ja hyvään esimiestoimintaan. Lempäälän kunnan strategia

2 Sisällysluettelo Johdanto Yhteistoiminta Yhteistyökomitea Työsuojelutoiminta Sisäilmatyöryhmä Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstön lukumäärä Vakituinen henkilöstö Koko henkilöstö Määräaikaiset palvelussuhteet toimialoittain Virat ja toimet Osa-aikaiset palvelussuhteet ja osa-aikaeläkkeet Koko- ja osa-aikaiset Osa-aikaeläkkeet Palkattomat virka- ja työvapaat (ostovapaat) Henkilöstön sukupuolijakauma Henkilöstön ikärakenne Päättyneet palvelussuhteet Vakituisen henkilöstön sairastavuus Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen tilasto Työvoimakustannukset ja henkilöstöinvestoinnit Palkat Henkilöstöinvestoinnit Työterveyshuolto Sisäiset kehittämishankkeet Koulutus Kuntoutus

3 5.2.5 Työpaikkaruokailu Liikunta- ja kulttuurisaldo Virkistystoiminta Merkkipäivät Puhelinetu Palkattomat vapaat/ostovapaat Muut edut Palkkausjärjestelmä Yhteenveto ja johtopäätökset

4 Johdanto Tämä Lempäälän kunnan henkilöstökertomus vuodesta 2014 perustuu soveltuvin osin Kuntatyönantajien antamaan suositukseen henkilöstöraportoinnista. Kertomukseen on koottu avainlukuja henkilöstörakenteesta, mm. henkilöstömääristä, ikärakenteesta ja eläkepoistumasta sekä kuvaukset kunnan sisäisestä yhteistoiminnasta. Määrätyiltä osin henkilöstökertomuksen tietoja on sisällytetty myös tilinpäätösasiakirjaan. Tietojen kokoamiseen on käytetty HR -järjestelmä Populuksen raportointityökaluja, työterveyshuolto Viisarin, Kuntatyönantajien, Kuntien Eläkevakuutuksen ja vakuutusyhtiö Pohjolan tuottamia tilastoja sekä kunnan palkkahallinnon osaamista. Kunnan henkilöstöhallintoa ohjaa kunnanhallituksen henkilöstöjaosto. Henkilöstöjaoston tarkoituksena on toimia niin, että kunnassa on hallintoon ja hyvien palveluiden tuottamiseen tarvittava osaava henkilöstö, joka toimii tuloksellisesti kunnan toimintastrategiaa lukien. Henkilöstöjaoston tehtäviin kuuluu: - valmistella kunnan strategiaa ja muita henkilöpoliittisia ohjelmia - hyväksyä henkilöstön kehittämisen, yhteistoiminnan, työterveyden sekä työnantajana käyttämän työvoimapolitiikan periaatteet. Henkilöstöjaosto on ollut aktiivinen henkilöstöhallinnon tuki ja se on käynyt aktiivista keskustelua kokouksissaan hyvin laajasti eri teemoista. Vuoden 2014 aikana henkilöstöjaosto on käsitellyt mm. seuraavia asioita: henkilöstö- ja koulutussuunnitelma (uusi vuonna 2014), kesätyöntekijöiden hakuprosessi, tasa-arvosuunnitelma, kuntastrategian jalkauttaminen, kehittäminen työhyvinvointikyselyn perusteella, henkilöstökertomus 2013, henkilöstöhallinnon painopisteet, esimiesten valmentaminen, sopimus yhteistoimintamenettelystä, työterveyden toimintasuunnitelma, savuton Lempäälä toimintaohje, määräaikaisiin palvelussuhteisiin liittyvät käytännöt sekä eläköityminen. Henkilöstöhallinnon toimintaa on suunnattu henkilöstöjaostossa käydyn keskustelun perusteella. 3

5 1. Yhteistoiminta Yhteistoiminta turvaa henkilöstön mahdollisuudet vaikuttaa omaa työtään ja työympäristöään koskevien päätösten valmisteluun. Yhteistoiminnan tulee olla jokapäiväinen, luonteva toimintatapa, jolla työyhteisön asioita hoidetaan. Onnistunut yhteistoiminta edistää kunnan toiminnan tuloksellisuutta ja parantaa henkilöstön työelämän laatua. Yhteistyö edellyttää keskinäistä luottamusta, avoimella vuorovaikutuksella rakennetaan luottamuksen ilmapiiriä, joka on yhteistoiminnan perusta. Henkilöstön ja työnantajan välinen yhteistoiminta kunta-alalla perustuu voimaan tulleeseen yhteistoimintalakiin, joka määrittelee kuntatyöpaikkojen yhteistoiminnan. Neuvottelukulttuuri Lempäälän kunnassa on aktiivinen, rakentava ja yhteistoiminnallinen. AY-luottamusmiestoiminta Kunta-alan viisi pääsopijajärjestöä ja niiden Lempäälän kunnan pääluottamusmiehet olivat vuonna 2014: JHL, Ahonen Risto JUKO, Riihelä Matti JYTY, Mikama Marika KTN, Saarinen Pirkko, alkaen JUKO ry:n luottamusmies TNJ Super, Lietsamo Solja Lisäksi yhteistoimintaan osallistui Tehy ry, jonka pääluottamusmiehenä toimi Juha Hoppu. Vuoden 2014 aikana käytiin neuvotteluja erilaisilla kokoonpanoilla useista eri asioista, mm. hammashoitolan uusista tiloista, perhetupien ja erityislastentarhaopettajien sekä sosiaali- ja perhetyön päivittäisistä lepotauoista. Myös kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistyminen yhdeksi yksiköksi vanhuspalvelun alaisuuteen toi mukanaan neuvottelut henkilöstön kanssa. Neuvotteluissa ei ilmennyt erimielisyyksiä. Vuonna 2014 selvitettiin myös kuntakonsernin koko kiinteistönhoidon yhdistämistä ja selvityksen osalta käytiin myös yhteistoimintaneuvottelut. Neuvottelut päättyivät ilman erimielisyyksiä. Vuoden 2014 aikana selvitettiin myös uuden kunnan palvelukeskuksen rakentamista vanhan S-marketin tiloihin. Samaan aikaan kerättiin henkilöstöltä tietoa liittyen palvelujen tarpeisiin ja prosessien kehittämiseen sekä arkistointiin. Vaikka kyseinen suunnitelma ei toteutunut, jatkavat kehittämistyöryhmät toimintaansa. Ruokakuljetukset siirtyivät vuoden päättyessä monitoimikeskukselta ruokapalveluihin. Vuoden 2015 alussa päivähoito siirtyi sivistystoimeen sosiaali- ja terveystoimesta ja tehtäväalueen nimi muuttui varhaiskasvatuspalveluiksi. Samassa yhteydessä perhetupien toiminta siirrettiin päivähoidosta perhetyön yksikön alaisuuteen. Siirtojen osalta käytiin yhteistoimintaneuvottelut, jotka päättyivät ilman ristiriitoja. 4

6 KVTES-, OVTES- ja TS-alan yleiskorotus oli 20 euroa lähtien. TTES-alueen korotukset tulivat myös maksuun Paikallisia sopimuksia laadittiin seuraavista asioista: ruokapalvelun työaikapankki, ruokapalvelun varallaolo, siivouspalvelun työaikapankki sekä maatalouslomituksen lisätöiden korvaaminen osa-aikaisille työntekijöille. 1.1 Yhteistyökomitea Kunnan ylimpänä yhteistoimintaelimenä toimii YT-komitea, joka käsittelee yhteistoimintamenettelyä koskevan paikallisen sopimuksen mukaiset toimintoja ja taloutta koskevat periaatteelliset tai henkilöstöä yleisesti koskevat asiat sekä työsuojelutoimintaan liittyvät yhteistoiminta-asiat. Vuonna 2014 yhteistyökomitea kokoontui 7 kertaa. Puheenjohtajana toimi vuonna 2014 työntekijöiden edustajana JHL:n pääluottamusmies Risto Ahonen. Puheenjohtajaa vaihdetaan kunnan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti vuosittain. YT-komiteaan kuuluu 10 edustajaa, joista 3 edustaa työnantajaa ja 7 henkilöstöä. Työsuojeluorganisaation muututtua vuoden 2014 alusta YT-komitean kokoonpano on: henkilöstön valitsema työsuojeluvaltuutettu sekä hänen varahenkilönsä o Milena Kaihari-Virtanen o Esa Salmi o Juha Tikkanen 4 henkilöstön valitsemaa edustajaa o Risto Ahonen o Helena Repo, saakka o Solja Lietsamo, alkaen o Matti Riihelä o Pirkko Saarinen 2 kunnanhallituksen valitsemaa edustajaa o Olli Viitasaari o Sirpa Seppä työsuojelupäällikkö o Auli Nevantie (toimii kokouksen sihteerinä) Lisäksi Yhteistyökomiteaan osallistuu tarpeen mukaan kutsuttuna TTH Viisarin palvelupäällikkö Arja Peltomäki-Vastamaa. 5

7 Yhteistyökomiteassa (yhdistetty työsuojelutoimikunta) käsiteltyjä asioita Vuonna 2014 YT komitea hyväksyi työterveyden toimintasuunnitelman. Käsiteltävänä olivat myös mm. seuraavat asiat: Kuntastrategia ja sen jalkauttaminen tasa-arvosuunnitelma kesätyöntekijäprosessi työhyvinvointikyselyn jatkotoimenpiteet riskien arvioinnit henkilöstökertomus edelliseltä vuodelta sosiaalihuollon asiakasrekisterien käytön valvonta ja lokiseuranta kiinteistönhoidon selvitys S-marketin tilojen vuokraaminen kunnan kokonaistaloustilanne sopimus yhteistoimintamenettelystä työkokeilu ja palkkatuettujen työtehtävien tarjoaminen osa-aikaisille työntekijöille organisaatiomuutokset seuraavalle vuodelle savuton Lempäälä toimintaohjelma henkilöstö- ja koulutussuunnitelma seuraavalle vuodelle työehtosopimusten palkkavaikutukset ja sovellettavat muutokset kunnan uudet toimitilat (hammashoitola, palvelukeskus). YT-komiteassa saatiin selvitystä myös seutuselvityksen tilanteeseen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistamiseen. Lempäälän kunnassa on aiemmin ollut käytössä kulttuuri- ja liikuntasetelit. Vuonna 2014 siirryttiin käyttämään sähköistä liikunta- ja kulttuurisaldoa. Sähköisen järjestelmän etu on se, että käyttämättömät saldot palautuvat Lempäälän kunnan käyttöön. Henkilöstöä myös muistutetaan saldon käyttämisestä automaattisesti sähköpostitse. Henkilöstö on arvostanut liikunta- ja kulttuurisaldoetuutta ja on toivottu, että niitä olisi jaossa enemmänkin. Vuonna 2014 jaettiin henkilöstölle omavastuullisia 50 euron arvoisia kulttuuri- ja liikuntasaldokortteja. Omavastuu ko. saldosta oli 20 euroa. Tätä omavastuullista saldoa lunasti n. 930 viranhaltijaa tai työntekijää. Lisäksi kunta tarjosi henkilöstölle palkintona kunnan hyvästä tuloksesta 50 euron arvosta liikunta- ja kulttuurisaldoa. Palkintosaldon lunasti n. 940 viranhaltijaa tai työntekijää. Palkintosaldoa lunastaneet ovat osittain eri työntekijöitä kuin omavastuullisia saldoja ottaneet. Kaikkiaan kunta hankki kulttuuri- ja liikuntasaldoa euron arvosta vuonna Omavastuun kautta kunta sai Kokonaiskustannus oli siten Lempäälän kunnalle n

8 1.2 Työsuojelutoiminta Lempäälän kunnan keskeiset työsuojelun toimijat ovat YT-komitea (yhdistetty yhteistoimintaelin sekä työsuojelutoimikunta), TYKE -ryhmä (työsuojelun kehittämisryhmä) sekä sisäilmatyöryhmä. Työsuojeluorganisaatio muuttui vuoden 2014 alusta lähtien siten, että Lempäälän kuntaan valittiin yksi kokopäivätoiminen työsuojeluvaltuutettu. Sen lisäksi henkilöstö valitsi jokaiselle toimialalle yhden työsuojeluasiamiehen. Tämän lisäksi jokaiseen työyksikköön on mahdollista nimetä työsuojelun yhteyshenkilö. Uuden organisaation myötä on toimintatapoja muokattu siihen suuntaan, että työsuojeluvaltuutettu toimii paljon eri yksiköissä erityisesti riskien arviointien tukena. TYKE -ryhmän toiminta hakee vielä muotoaan, mutta keskittyi vuonna 2014 työsuojelun toimintaohjelman sekä työsuojeluun liittyvän koulutuksen suunnitteluun. Työsuojeluasiamiesten tehtävä on tukea työsuojeluvaltuutettua oman toimialansa asioissa ja olla tukena työsuojeluasioissa tarpeen mukaan. Työsuojeluyhteyshenkilöiden roolina on ennen kaikkea toimia esimiesten tukena yksikössä erityisesti riskien arvioinneissa sekä toimia yhteyshenkilönä yksikön henkilöstön ja työsuojeluvaltuutetun sekä - päällikön välillä. Tämä tarkoittaa tiedon välittämistä molempiin suuntiin ja huomion kiinnittämistä yksikön riskitekijöihin. Yhteistyökomitean lisäksi työsuojeluorganisaation vanhasta kaartista jatkoi toimintaansa TYKE -ryhmä (entinen Turmaryhmä), johon kuuluvat pysyvinä jäseninä työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamiehet, TTH Viisarin palvelupäällikkö sekä henkilöstöpäällikkö/työsuojelupäällikkö. TYKE -ryhmä käsitteli riskienarviointien lisäksi ilmoitetut tapaturma- ja vaaratilanneilmoitukset sekä ilmoitukset kiusaamisesta/uhkatilanteista. Riskienarviointien tueksi otettiin käyttöön Pohjolan riskienarviointi-ohjelma, jota pilotoitiin muutamassa kohteessa. Tavoitteena on saada parempia raportteja havaituista riskeistä sekä tarjota yksiköille hyvä järjestelmä, jonka avulla he voivat seurata valittuja toimenpiteitä oma-aloitteisesti. Työsuojeluhallinto käynnisti vuonna 2012 neljä vuotta kestävän valtakunnallisen valvontahankkeen Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö Valvontahankkeen keskeisenä tavoitteena on kuntaalan työpaikkojen turvallisuusjohtamisen ja työturvallisuuden hallinnan parantaminen. Hankkeen tiimoilta AVI:n työsuojelutarkastuksia tehtiin kunnassa ruokapalveluissa, vanhustyössä sekä hammashuollossa. Myös lomituksen työsuojelutarkastus saatiin päätökseen vuonna Vuonna 2014 käytiin läpi tehtyjä riskien arviointeja ja tarkennettiin niitä tarpeen mukaan. Tavoitteena on käydä uusi laajempi riskien arviointi kierros vuoden 2015 aikana. 7

9 Työsuojeluvaltuutettujen kauden ollessa lopussa, käytiin myös keskustelua työsuojeluorganisaatiosta. Lempäälän kunnassa päädyttiin ottamaan käyttöön yhden päätoimisen työsuojeluvaltuutetun ja neljän työsuojeluasiamiehen malli. Työsuojeluvaltuutetun tehtävään oli ehdolla kolme henkilöä: Esa Salmi (terveyskeskus), Satu Heikkilä (maatalouslomitus) ja Milena Kaihari-Virtanen (päivähoito). Vaalissa valittiin päätoimiseksi työsuojeluvaltuutetuksi Milena Kaihari-Virtanen. Lisäksi jokaiselle toimialueelle valittiin yksi työsuojeluasiamies. Työsuojeluasiamiehiksi valittiin: Nina Pukka (tekninen toimi), Esa Salmi (sosiaali- ja terveystoimi), Ilkka Komu (yleishallinto) ja Juha Tikkanen (sivistystoimi). Paikallisella sopimuksella on sovittu myös yksiköiden työsuojeluyhteyshenkilöistä. Kaikissa työyksiköissä on jatkossa työsuojeluyhteyshenkilöt, jotka toimivat esimiehen tukena riskien arvioinneissa ja työsuojeluasioiden viestinnässä henkilöstölle. 1.3 Sisäilmatyöryhmä Sisäilmatyöryhmässä toimii nimettyinä pysyväisjäseninä terveystarkastaja, TTH Viisarin edustajina työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja sekä Lempäälän kunnan edustajina talonrakennusinsinööri, LVIinsinööri, tilapalvelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu sekä työsuojelupäällikkö. Työryhmä kokoontui noin kuukauden välein. Tarkoituksena on olla tukena tilatoimen henkilöstölle sekä esimiehille sisäilmaongelmien todettujen ja epäiltyjen käsittelyssä. Tapaukset tulevat käsittelyyn sekä esimiehiltä, tilatoimesta että Viisarista. Vuonna 2014 käsittelyssä olivat seuraavat koulut: Sääksjärven koulu (ja nuorisotalo) Lempoinen Kuljun koulu (sekä majakka) Kanavan koulu (lukio) Moision koulu Hakkarin koulu Kelhon koulu. Käsittelyssä olevat päiväkodit ja perhetuvat on lueteltu seuraavassa: Mansikkamäki Perhetupa Säpinä Saturanta Kaisla Siskonlinna Kivitasku Pyrstötähti 8

10 Karhumäki Aurinkolinna Piiponpelto. Mansikkamäessä tehdyn oman arvioinnin perusteella poistettiin käytöstä Kurrela-osasto. Muita käsittelyssä olleita kohteita olivat: Hammashoitola (Lempäälän keskusta) Kuljun hammashoitola Himminkoto Kuljun neuvola Kuljun terveysasema Kierrätyskeskus Pesäpuu Tampereentie 6 Tampereentie 8 Tampereentie 10. Esimiehet ovat tietoisia sisäilmatyöryhmän toiminnasta. Sisäilmaongelmia epäiltäessä tartutaan toimiin aktiivisesti, jotta saataisiin selville ongelmien syyt. Sisäilmatyöryhmän lähtökohtana on avoin tiedottaminen. Johtoryhmälle tiedotetaan aktiivisista kohteista tarpeen mukaan. Mikäli työpisteessä todetaan sisäilmaongelmia, tiedotetaan tehdyistä toimista ja jatkosuunnitelmista sekä henkilöstölle että asiakkaille. Työterveyspalvelu Viisarin roolina on tehdä tällaisissa tilanteissa terveysvaaran arviointi, jotta voidaan tehdä tarvittavia toimia henkilöstön suhteen. 9

11 2. Henkilöstönmääräjarakenne Henkilöstönlukumäärä Vuoden lopussa 2014 ( ) Lempäälän kunnan koko henkilöstön määrä oli 1636, josta vakinaisen henkilöstön osuus oli Vakituinenhenkilöstö Vuodenvaihteen henkilöstömäärä (aito henkilömäärä) vaihtelee vuosittain riippuen siitä, millainen lomatilanne vuodenvaihteessa on. Kuten taulukosta näkyy, vakinaisen henkilöstön määrä on kuitenkin kasvanut koko ajan suhteellisen tasaisesti. Oheisessa taulukossa on verrattu myös koko vuoden vakituisen henkilöstön henkilötyövuosia. Taulukosta voidaan havaita, että kasvuvauhti seuraa vuoden viimeisen päivän henkilömäärän kasvua. Taulukossa esitetyt luvut: - Vakituiset Vakituisessa palvelussuhteessa olevien henkilöiden lukumäärä kyseisenä päivänä. - HTV1 vakituiset Luku kertoo vuoden aikana käytettävissä olevan henkilöstöresurssin henkilötyövuosina. Luvussa on huomioitu osa-aikatyötä tekevät osa-aikaprosenttinsa mukaan Vakituisen henkilöstön lukumäärä ja henkilötyövuosi Vakituiset HTV1 vakituiset

12 Kuten seuraavasta taulukosta näkyy, vakituisten henkilötyövuosien määrä vuonna 2014 on kokonaisuudessaan kasvanut 39 henkilötyövuodella. Lempäälän kunnan 2014 taloussuunnitelman yleisperustelujen yhteydessä ennakoitiin yhteensä 13 henkilötyövuoden kasvua kunnan vakituisessa henkilöstöresurssissa. Henkilöstöä on kuitenkin suunnitelmallisesti kohdistettu kohti vakituisia palvelussuhteita määräaikaisten sijaan ja sen suhteen suuntaus on oikean suuntainen. Vakituisten henkilötyövuosien ja vakituisen henkilöstömäärän kehitys HTV1 (vakituiset) HTV1 kasvu- % 6,0 % 6,6 % 3,1 % 3,0 % 5,4 % 3,2 % (vakituiset) (58 HTV) (67 HTV) (34 HTV) (34 HTV) (62 HTV) (39 HTV) Vakituisten henkilömäärän kasvu- % ,1 % 6,0 % 3,8 % 4,5 % 3,6 % 3,5 % Vakituiset

13 2.1.2.Kokohenkilöstö Oheisessa taulukossa on esitetty henkilöstön jakautuminen vakinaisiin sekä määräaikaisiin palvelussuhteisiin eri toimialoilla sekä lyhytaikaisten sijaisten määrä (alle 13pv). Henkilöstön lukumäärä kertoo siis yhden päivän ( ) tilanteen vuoden viimeisenä päivänä. Määräaikaiset -sarakkeessa olevat työntekijät tarkoittavat kaikkia henkilöitä, joiden palvelussuhde on määräaikainen. Lukumäärä siis sisältää sijaiset, työllistetyt ja oppisopimussuhteiset sekä sellaiset henkilöt, joiden palvelussuhde on muutoin määräaikainen eli tiettyyn ajanjaksoon sidottu, mutta he eivät toimi kenenkään sijaisena. Viimeksi mainittuja palvelussuhteita voivat olla esimerkiksi erilaiset määräaikaiset projektit tai organisaatiossa tapahtuvista muutostilanteista johtuvat tehtäväjärjestelyt. Määräaikaisuuksista voidaan todeta, että määräaikaiset palvelussuhteet ovat pääsääntöisesti sijaisuuksia. Työllistämisen tehtäväalueella määräaikaisuudet ovat työllistettyjä ja oppisopimusopiskelijoita. 12

14 Henkilöstön lukumäärä taulukossa esitetyt luvut: - Vakituiset Vakituisessa palvelussuhteessa olevien henkilöiden lukumäärä kyseisenä päivänä. - Määräaikaiset Kaikkien kestoltaan määräaikaisessa palvelussuhteessa olevien yhteensä kyseisenä päivänä. Luvussa mukana määräaikaiset (ei sijaiset), sijaiset, oppisopimussuhteiset sekä työllistetyt. - Alle 13 pv Lyhytaikaisten (alle 13 pv) sijaisten lukumäärä kyseisenä päivänä. Henkilöstön lukumäärä Vakituiset Määräaikaiset Alle 13 pv Yhteensä KONSERNIHALLINTO TYÖLLISTÄMINEN MAASEUTU- JA KYLÄTOIMI TOIMISTOPALVELU HUOLTOPALVELU YLEISHALLINTO YHTEENSÄ SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN HALLINTO KANSANTERVEYSTYÖ ERIKOISSAIRAANHOITO LASTEN PÄIVÄHOITO VANHUSTYÖ PERHETYÖ JA TOIMEENTULOTURVA VAMMAISPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI YHTEENSÄ SIVISTYSTOIMEN HALLINTO OPETUSPALVELUT KIRJASTO- JA KULTTUURIPALVELUT VAPAA-AIKAPALVELUT SIVISTYSTOIMI YHTEENSÄ TEKNISEN TOIMEN HALLINTO TILATOIMI YHDYSKUNTATEKNIIKKA YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA KEHITTÄMINEN RAKENNUTTAMINEN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU YMPÄRISTÖVALVONTA TEKNINEN TOIMI YHTEENSÄ LEMPÄÄLÄN VESI -LIIKELAITOS Kaikki yhteensä

15 Koska vuoden viimeisen päivän tilanteen mukainen henkilöstön lukumäärä kertoo ainoastaan kyseisen päivän tilanteen, oheisessa taulukossa on esitetty henkilöstön henkilötyövuodet koko vuoden ajalta Oheinen henkilötyövuosilistaus suhteuttaa kunkin palvelussuhteessa olleen henkilön työsuhteen keston ja mahdolliset osa-aikaisuudet, jolloin saadaan todellinen kuva koko vuoden aikana käytössä olleesta vakituisesta henkilöstöresurssista. Tulosalue HTV Henkilöstön lukumäärä Konsernihallinto Työllistäminen Maaseutu ja kylätoimi Toimistopalvelu Huoltopalvelu Yleishallinto yhteensä Sosiaali- ja terveystoimen hallinto 2 2 Kansanterveystyö Erikoissairaanhoito Lasten päivähoito Vanhustyö Perhetyö ja toimeentuloturva Vammaispalvelut Sosiaali- ja terveystoimi yhteensä Sivistystoimen hallinto 2 4 Opetuspalvelut Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Vapaa-aikapalvelut Sivistystoimi yhteensä Teknisen toimen hallinto 3 3 Tilatoimi Yhdyskuntatekniikka 10 7 Yhdyskuntasuunnittelu ja kehittäminen Rakennuttaminen 8 9 Maankäytön suunnittelu 6 6 Ympäristövalvonta 8 8 Tekninen toimi yhteensä Lempäälän Vesi -liikelaitos YHTEENSÄ Seuraavan sivun taulukossa on vertailtu vakituisten, määräaikaisten ja sijaisten määriä aiempiin vuosiin. Taulukossa esitetyissä määräaikaisten luvuissa ei ole mukana sijaisia. Kokonaisuudessaan henkilöstön määrä on kasvanut yhteensä 39 henkilötyövuodella. Henkilöstön kokonaislisäys on ollut selkeästi yli budjetoidun. Osaksi budjettia suurempi henkilöstötyövuosien määrä selittyy sijaisten suuremmalla määrällä. Myös muita yllättäviä asioita on tapahtunut vuoden aikana, kuten mm. lastensuojelutarpeen selvitysten sekä toimeentulotukihakemusruuhkien purkaminen, uusien henkilöiden perehdytykseen liittyvät tilanteet, yllättävät potilasmäärän kasvamiset sekä perhevapaat. Lisäksi osan kasvusta selittää eläkoityvien tilalle rekrytoitujen henkilöiden vaikutus. Eläköityvä jää usein 2-3 kk ennen varsinaista eläköitymistä jo vuosilomalle ja tehtävään useimmiten valitaan henkilö jo siinä vaiheessa kun henkilö jää pois. Näiden tilanteiden ennustaminen on hyvin haastavaa. 14

16 Vakinaiset, määräaikaiset (ei sijaiset) ja sijaiset ( ) Vakinainen 2012 Vakinainen 2013 Vakinainen 2014 Määräaikainen 2012 Määräaikainen 2013 Määräaikainen 2014 Sijainen 2012 Sijainen 2013 Konsernihallinto Työllistäminen Maaseutu- ja kylätoimi Toimistopalveluyksikkö Huoltopalveluyksikkö Yleishallinto Sosiaali- ja terveystoimen hallinto Kansanterveystyö ja sairaanhoito Sijainen Erikoissairaanhoito Päivähoito Vanhustyö Perhetyö ja toimeentuloturva Vammaispalvelut Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimen hallinto Opetuspalvelut Kulttuuri- ja kirjastopalvelut Vapaa-aikapalvelut Sivistystoimi Teknisen toimen hallinto Tilatoimi Yhdyskuntatekniikka Maankäytön suunnittelu Ympäristövalvonta Yhdyskuntasuunnittelu ja - kehittäminen Rakennuttaminen Tekninen toimi Lempäälän Vesi-liikelaitos Kaikki yhteensä Edellisen sivun taulukon mukaan yleishallinnossa ei ole tapahtunut kovin suuria henkilöstömäärän muutoksia. Sijaisten ja määräaikaisten palvelussuhteiden määrä on hieman laskenut. Sosiaali- ja terveyspalvelujen suurimmat muutokset liittyvät sijaisten määrän kasvuun erityisesti kansanterveystyössä, päivähoidossa sekä vanhustyössä. Sijaisten määrään näyttäisi erityisesti kuitenkin päivähoidossa ja 15

17 vaikuttaneen vakituisen henkilöstön virkavapaat ja joiltain osin myös vuorotteluvapaat. Kansanterveystyössä sekä vanhustyössä sijaisten määrää näyttäisi selittävän mm. vuoden vaihteeseen osuneet vakituisen henkilöstön loma-ajat. Vammaispalveluissa taas määräaikaisten määrän pieni lisääntyminen johtuu siitä, että jouduttiin palkkaamaan tilapäisesti määräaikaisia henkilökohtaisia avustajia asukkaiden huonontuneen voinnin johdosta. Lisäksi keskitettiin palveluja kunnan oman henkilöstön tehtäväksi. Sivistystoimen osalta voidaan todeta, että opetuspalvelujen muutokset ovat pienemmät kuin budjetoidut. Opetuspalveluissa on panostettu enemmän vakituisen henkilöstön palkkaamiseen ja samalla määräaikaisten palvelussuhteiden määrä on laskenut. Sijaisten määrä on ollut opetuspalveluissa suurempi kuin aiempina vuosina. Sijaistarve on aiheutunut opetuspalveluissa osin aiempiin vuosiin nähden lisääntyneistä perhevapaista. Myös opetuspalveluissa on vakituisella henkilöstöllä ollut paljon virkavapaita, mikä on myös vaikuttanut sijaisten määrään. Tilatoimen muutokset johtuvat liikuntapaikkojen siirtymisestä vapaa-aikapalveluihin (5 henkilöä) Koko henkilöstön lukumäärän sekä henkilötyövuosi (HTV1) Koko henkilöstö HTV Oheisessa taulukossa on esitelty koko henkilöstön lukumäärän (yhden päivän tilanne, ) sekä henkilötyövuosien kasvua vuosina Pitkällä aikavälillä luvut seuraavat toisiaan suhteellisen tarkasti. Tavoitteena on koko kunnan tasolla tarjota vakituisia työpaikkoja ja vain poikkeustilanteissa (esim. sijaisuudet) turvautua määräaikaisiin palvelussuhteisiin. Määräaikaisia palvelussuhteita voi muodostua myös erilaisista projekteista tai hankkeista. Esimerkiksi sivistystoimessa määrässä on mukana hankerahalla 16

18 palkatut samanaikaisresurssiopettajat. Vuoden 2014 aikana tehtiin kuitenkin useita ratkaisuja työtehtävien vakinaistamisista (esim. 10 koulunkäynnin ohjaajaa). Näin ollen määräaikaisten työsuhteiden määrä on selvästi pienentynyt. Vuokratyövoimaa on käytetty harkiten sellaisissa lyhytaikaisissa tilanteissa, kun eivät omat vakituiset sijaiset ole voineet täyttää sijaistarvetta. Seudullinen kilpailutettu sopimus vuokratyövoiman tuottajista on tehty huoltopalvelujen osalta. Muualla ei ole kilpailutettu vuokratyövoiman käyttöä. 17

19 2.1.3.Määräaikaisetpalvelussuhteettoimialoittain Määräaikaisten osuus henkilöstöstä vaihtelee merkittävästi toimialojen ja yksiköiden välillä. Toisaalta vaihtelua näkyy selvästi myös eri vuosien välillä riippuen organisaation tilanteesta. Ohessa on esitetty kaikkien määräaikaisten työsuhteiden (määräaikainen (ei sijainen), sijainen, työllistetty ja oppisopimussuhteinen) jakautuminen koko kunnan tasolla vuosittain. Määräaikaiset Oppisopimus Työllistetty Sijainen Määräaikainen (ei sijainen) Kuntatyönantajien mukaan määräaikaisten palvelussuhteiden keskimääräinen osuus kuntasektorilla vuonna 2013 oli työllistetyt mukaan lukien noin 22 %. Määräaikaisten palvelussuhteiden osuus koko kunnan henkilöstöstä Lempäälän kunnassa vuonna 2014 oli yhteensä 18,8 %. Määräaikaisten palvelussuhteiden määrä on valtakunnallisesti laskemaan päin. Myös Lempäälän kunnassa määräaikaisten määrä on laskenut johdonmukaisesti. Määräaikaisia palvelussuhteita on mm. hankkeissa. Lempäälän kunnassa on tehty erikseen työtä sen eteen, että määräaikaisuuksien määrä vähenisi. 18

20 Kaikki määräaikaiset - yleishallinto KONSERNI- HALLINTO yht. TYÖLLIS- TÄMINEN yht. MAASEUTU JA KYLÄTOIMI yht. TOIMISTO- PALVELU yht. HUOLTO- PALVELU yht. Oppisopimussuhteinen Työllistetty Sijainen Määräaikainen (ei sijainen) SOSIAALI- JA TERVEYS- TOIMEN HALLINTO KANSAN- TERVEYST YÖ yht. 8 ERIKOIS- SAIRAAN- HOITO yht LASTEN PÄIVÄ- HOITO yht. VANHUS- TYÖ yht Kaikki määräaikaiset - sosiaali- ja terveystoimi PERHETYÖ JA TOIMEEN- TULO- TURVA yht. VAMMAIS - PALVELUT yht. Oppisopimussuhteinen Työllistetty Sijainen Määräaikainen (ei sijainen)

21 Kaikki määräaikaiset - sivistystoimi SIVISTYSTOIMEN HALLINTO yht. OPETUSPALVELUT yht. 1 KIRJASTO- JA KULTTUURI- PALVELUT yht. VAPAA- AIKAPALVELUT yht. Oppisopimussuhteinen Työllistetty Sijainen Määräaikainen (ei sijainen) Kaikki määräaikaiset - tekninen toimi TEKNISEN TOIMEN HALLINTO yht. 3 TILATOIMI yht. YHDYS- KUNTA- TEKNIIKKA MAAN- KÄYTÖN SUUNNIT- TELU YMPÄRIST Ö- VALVONT A YHDYS- KUNTA- SUUNNIT- TELU JA KEHITTÄ- MINEN RAKENNU T- TAMINEN Oppisopimussuhteinen Työllistetty Sijainen Määräaikainen (ei sijainen)

22 Kaikki määräaikaiset - Lempäälän Vesi LEMPÄÄLÄN VESI-LIIKELAITOS yht. Oppisopimussuhteinen 0 Työllistetty 0 Sijainen 1 Määräaikainen (ei sijainen) 0 21

23 2.2 Viratjatoimet Henkilöstön palvelussuhteiden jakautuminen virka- ja työsuhteisiin Virkasuhde Työsuhde Yhteensä KONSERNIHALLINTO TYÖLLISTÄMINEN MAASEUTU- JA KYLÄTOIMI TOIMISTOPALVELU HUOLTOPALVELU YLEISHALLINTO YHTEENSÄ SOSIAALI JA TERVEYSTOIMEN HALLINTO KANSANTERVEYSTYÖ ERIKOISSAIRAANHOITO LASTEN PÄIVÄHOITO VANHUSTYÖ PERHETYÖ JA TOIMEENTULOTURVA VAMMAISPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI YHTEENSÄ SIVISTYSTOIMEN HALLINTO OPETUSPALVELUT KIRJASTO- JA KULTTURIPALVELUT VAPAA-AIKAPALVELUT SIVISTYSTOIMI YHTEENSÄ TEKNISEN TOIMEN HALLINTO TILATOIMI YHDYSKUNTATEKNIIKKA YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA KEHITTÄMINEN RAKENNUTTAMINEN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU YMPÄRISTÖVALVONTA TEKNINEN TOIMI YHTEENSÄ LEMPÄÄLÄN VESI -LIIKELAITOS KAIKKI YHTEENSÄ Kuntatyönantajien tilaston mukaan vuonna 2013 valtakunnallisesti virkojen osuus oli n. 28 %. Lempäälän kunnassa virkasuhteisten suhteellinen osuus on hieman pienempi, n. 26,5 %. Yllä olevassa taulukossa on esitetty kaikki palvelussuhteessa olevat henkilöt vuoden viimeisenä päivänä