PAIMION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKATSAUS 2011

Transkriptio

1 PAIMION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKATSAUS HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Henkilökunta toimielimittäin Henkilöstömäärän kehitys toiminnoittain Henkilökunnan ikä- ja sukupuolijakauma HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS POISSAOLOT Sairaspoissaolot Poissaolojen kustannukset Talkoovapaat ja lomautukset HENKILÖSTÖN TYÖKYKY Työterveyshuolto Tyky toiminta Omaehtoinen työkyvyn ylläpitäminen HENKILÖSTÖMENOT LIITETIETOJA

2 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Henkilökunnan määrä oli vuoden päättyessä 522 (v ), lisäystä + 2,2 % (11 hlöä) viime vuoteen verrattuna. Kaupungin henkilökunnan määrä on edelleen alempi kuin vuosina 2008 ja Korkeimmillaan henkilökunnan määrä oli 554 henkilöä vuoden 2008 lopussa. Vuoden aikana henkilökunnan määrä lisääntyi erityisesti koulutuslautakunnan alaisissa tehtävissä. Vakinaisen henkilökunnan määrä lisääntyi 2,2 % (+ 9 hlöä) vuoden aikana ollen vuoden lopussa 422. Määräaikaista henkilökuntaa oli vuoden lopussa 89, mikä on 3 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Lisäksi kaupungin palveluksessa oli 11 henkilöä palkkatuella työllistettyinä ( hlöä). Määräaikaisten osuus henkilökunnasta oli 17 % kun se vuotta aiemmin oli n. 18 %. Eniten määräaikaista henkilöstöä on sivistyspalvelujen toimialalla (50 henkilöä; Paimio opisto). Seuraavaksi eniten määräaikaista henkilöstöä on sosiaalilautakunnan (17) ja koulutuslautakunnan (14) alaisissa tehtävissä. Täyttä työaikaa tekevän henkilökunnan määrä lisääntyi vuoden aikana 405 henkilöstä 411 henkilöön. Osa-aikaista työtä vuoden vaihteessa teki yhteensä 111 henkilöä (v henkilöä); osa-aikaisten työpanos vastaa noin 50,7 työntekijän täyttä työaikaa (v ). Henkilökunnan määrässä ovat mukana tilanteen mukaan määräaikaisesta henkilökunnasta ne, joiden työsuhteen pituus oli vähintään 4 kuukautta. Kaupungin henkilökunnan määrä työllistetyt määräaikaiset vakinaiset Yhteensä

3 1.1. Henkilökunta toimielimittäin Osatyöaika TOIMIELIN työntekijät yht. Määräaikaiset Vakinaiset Täysi Työllistetyt työaika Henkilö lkm täytenä työaikana Kaupunginhallitus Ympäristönsuojelu ja maaseutulautakunta ,6 Sosiaalilautakunta ,03 Koulutuslautakunta ,9 Sivistystyön lautakunta ,24 Ruokapalvelut ,65 Vapaa-ajan lautakunta Tekninen lautakunta ,28 Maankäyttö- ja rakennuslautakunta Kaupunki yhteensä ,7 3

4 1.2. Henkilöstömäärän kehitys toiminnoittain Henkilökunta muutos% Lukumäärä /11 Yleishallinto ,0 % Maaseutulautakunta Ympäristönsuojelu- ja maaseutulautakunta ,0 % Sos. palvelut, hallinto ja sos. työ ,6 % Kotipalvelu ,8 % Päivähoidon hallinto ja päiväkodit ,4 % Perhepäivähoito ,2 % Vanhainkoti ,7 % Koulut ja koulujen hallinto ,0 % Ruokapalvelut ,7 % Sivistyspalvelut ,1 % Vapaa-aikapalvelut ,0 % Tekn hallinto, liikelaitokset ,0 % Liikenneväylät ja yleiset alueet ,1 % Kiinteistöt, siivouspalvelu ,7 % Ympäristöpalvelut,rakennus, kaavoitus, mittaus ,0 % Yhteensä ,2 % 1.3. Henkilökunnan ikä- ja sukupuolijakauma Vakituisen henkilökunnan keski-ikä oli 48,9 vuotta (vuonna ,6 v.), josta miesten keski-ikä oli 51,2 vuotta (51,9 v. 2010) ja naisten 48,8 vuotta (49 v. 2010). Miesten osuus vakituisesta henkilökunnasta oli 17,6 % (22,7% v. 2010). Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä hallintokunnittain oli: hallintopalvelut 50,6 50, sosiaalipalvelut 47, ,1 49 sivistyspalvelut 48, ,6 48 tekniset palvelut 52, ,8 52 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tiedon mukaan vuonna 2010 oli 45,5 vuotta. 4

5 Ikäjakauma sukupuolittain (vakinainen henkilökunta) alle 20 v v v v v v v v v v v mies nainen 5

6 2. HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS Vuoden aikana päättyi 34 henkilön vakituinen kokoaikainen palvelussuhde (v ). Heistä vanhuseläkkeelle jäi 17 henkilöä (v ), osa-aikaeläkkeelle 2 vai 3 (2010; 4), työkyvyttömyyseläkkeelle 2 (v ) ja osa-työkyvyttömyyseläkkeelle 2 henkilöä (v henkilöä). Eläkkeelle kaupungin palveluksesta jäätiin keskimäärin 62,7 vuoden iässä (2010; 62,5 v 2009; 61,5 v., 2008; 61,5, 2007; 59,07 v. ja 2006; 61,64 v.). Vanhuseläkkeelle jäätiin keskimäärin 63,42 vuoden iässä (v ,9 v, v ,9 v.) ja työkyvyttömyyseläkkeelle 56,56 vuoden iässä (v ,8 v, v ,7 v.). Kunta-alan keskimääräinen eläköitymisikä vuonna 2010 oli 59,7 vuotta. Vanhuseläkkeelle siirryttiin kunta-alalla ka. 63,5 -vuotiaana ja työkyyttömyyseläkkeelle 54 vuotiaana (Kevan tiedot). Yhteensä 11 henkilöä erosi kaupungin palveluksesta muista syistä (v , v ja v. 2008, 10) ja uusia vakinaisia palvelussuhteita alkoi vuoden aikana 28 (v ). 3. POISSAOLOT Henkilökunnan poissaolojen kokonaismäärä oli vuonna 2011 yhteensä kalenteripäivää (sisältäen lauantait ja sunnuntait). Poissaolojen kokonaismäärä vähentyi edelliseen vuoteen verrattuna -3,4 %. Poissaoloista 67,1 % eli päivää oli palkallisia poissaoloja (v ,6 % ). Palkallisista poissaoloista vuosilomien osuus oli 66,4 % (68,6 % v. 2010). Vuosilomapäivien osuus kaikista poissaoloista oli 44 % (v ,6 %). Poissaolotaulukko löytyy henkilöstökatsauksen liitetiedoista Sairaspoissaolot Sairauslomien määrä kääntyi kahden vuoden laskun jälkeen kasvuun. Sairaslomat lisääntyivät vuoden aikana +34,2 %:lla (v ,28 % ja v ,85 %). SAIRASPOISSAOLOT YHTEENSÄ , kalenteripäiviä muutos 11/10, pv. muutos -% Sairalomatodistus ,25 % Oma ilmoitus ,03 % Osapalkallinen (2/3) ,04 % Palkaton ,68 % KAIKKI YHT ,25 % Kokonaan palkallisten sairaslomien (sairaslomatodistukset, oma ilmoitus) määrä lisääntyi vuoden aikana +6,4 % eli 323 päivää (v ,6 %, v ,7 %). Lyhyiden, 60 päivää tai alle kestäneiden sairaslomien osuus kaikista sairaspoissaolopäivistä oli 63,3 % (v ,85 %) ja pitkien, yli 60 päivää kestävien osapalkallisten ja kokonaan palkattomien osuus oli 36,7 % v (v %). 6

7 Suurin osa sairaslomatodistuksien perusteella myönnetyistä sairaslomista (sekä palkalliset että palkattomat) aiheutui mielenterveyden häiriöiden sairauksista yhteensä 2455 pv. (v pv.) ja toiseksi eniten tuki- ja liikuntaelinten sairauksista yhteensä 1669 päivää (v pv). Työtapaturmista aiheutui 161sairaspoissaolopäivää (v pv.). 7

8 Pitkien 2/3-osapalkallisten ja kokonaan palkattomien sairaslomien osalta diagnoositiedot on koottu pääryhmittäin koko vuoden ajalta. Suurin osa pitkistä eli 2/3-osapalkallisista ja kokonaan palkattomista sairaslomista aiheutui mielenterveyden häiriöiden perusteella (2052 pv.), seuraavaksi eniten sairaspoissaoloja aiheutui tapaturmista (440 päivää) ja tuki- ja liikuntaelinten sairauksista (429 pv.). SAIRASPOISSAOLOT HALLINTOKUNNITTAIN , kalenteripäiviä/hlö 28 30, ,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0, Poissaolojen kustannukset Sairaspoissaolojen ja tapaturmien kustannukset olivat yhteensä euroa. Lisäystä vuoteen 2010 verrattuna oli n euroa eli 15,6 %. Kaikkien poissaolojen kustannukset (ml. vuosilomat) vähenivät n eurolla (-7,6 %). POISSAOLOJEN KUSTANNUKSET Sairaslomat Tapaturmat Tp 2009 Tp 2010 Tp 2011 Muutos -% 11/10 Tp 2009 Tp 2010 Tp 2011 Muutos - % 11/10 Hallintopalvelut ,04 % Sosiaalipalvelut ,37 % ,16 % Sivistyspalvelut ,94 % ,97 % Tekniset palvelut ,11 % ,87 % KAIKKI YHTEENSÄ ,36 % ,62 % Osuus menoista, % 22,6 % 23,4 % 26,5 % 0,9 % 0,5 % 0,7 % Perhepoliittiset vapaat Vuosiloma Tp 2009 Tp 2010 Tp 2011 Muutos -% 11/10 Tp 2009 Tp 2010 Tp 2011 Muutos - % 11/10 Hallintopalvelut ,38 % ,05 % Sosiaalipalvelut ,39 % ,57 % Sivistyspalvelut ,65 % ,96 % Tekniset palvelut ,78 % ,54 % KAIKKI YHTEENSÄ ,53 % ,41 % Osuus menoista, % 3,8 % 6,1 % 3,0 % 72,7 % 80,4 % 69,8 % 8

9 3.3. Talkoovapaat ja lomautukset Osana kaupungin talouden vakauttamista henkilökunnalle tarjottiin vuoden 2011 aikana vapaaehtoisten työ- ja virkavapaiden eli ns. talkoovapaiden ottamista. Talkoovapaita otettiin vuoden aikana yhteensä 500 päivää ja niillä saavutettiin n euron säästöt (v ; euroa). Osa vuonna 2010 päätetyistä koko henkilökuntaa koskevista lomautuksista toteutui vuoden 2011 puolella. Henkilökuntaa, jolle oli myönnetty palkattomia talkoovapaita vuoden 2009 ja 2010 aikana vähintään 14 päivää, ei lomautettu. Lomautuspäiviä toteutui vuoden 2011 aikana yhteensä 1240 päivää ja niistä arvioitiin saatavan n euron säästöt (v n euroa). Yhteensä talkoovapaiden ja lomautuksien avulla saatiin n euron säästöt sivukuluineen (v n euroa) toteutuneet talkoovapaa- ja lomautuspäivät hallintokunnittain Talkoovapaat Lomautukset Yhteensä, pv. Hlöt Yht. ka./hlö Hallinto ,4 Sivistys ,3 Sosiaali ,9 Tekninen ,6 Yhteensä ,3 4. HENKILÖSTÖN TYÖKYKY 4.1. Työterveyshuolto Kaupungin henkilökunnan työterveyshuollon palvelut ostetaan Paimion-Sauvon kansanterveystyön kuntayhtymältä. Ostettavat palvelut käsittävät lakisääteisten palvelujen ohella myös sairaanhoitopalvelut. Eräille riskiryhmille on järjestetty terveystarkastuksia muuta henkilökuntaa useammin. Työterveyshuollon palvelujen menot vuonna 2011 olivat yhteensä n euroa (v ) joista sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset (korvausluokka II) olivat euroa euroa (v ) ja avo- ja ennaltaehkäisevästä toiminnasta (korvausluokka I) euroa (v ). Ennaltaehkäisevän toiminnan eli korvausluokka I menojen osuus oli 35,3 % (v ,1 %) Tyky toiminta Työkykyä ylläpitävää toimintaa on järjestetty yhteistoiminnassa työterveyshuollon kanssa. Ennaltaehkäisevään toimintaan kuuluvat työpaikkaselvitykset ja työpaikka käynnit tehtiin Paimion lukiossa ja Kriivarin koululla. Työpaikkakäynneille ovat osallistuneet työterveyslääkäri, työterveyshoitaja ja työfysioterapeutti sekä kaupungin työsuojelun henkilöstöä. 9

10 Työfysioterapeutti teki vuoden aikana ergonomiaan ja näyttöpäätteisiin liittyviä erillisselvityskäyntejä yhteensä 12 kpl sekä kuntoutuksiin liittyviä työvideointeja. Yksilökohtaista neuvontaa ja ohjausta annettiin 142 kertaa. Kaupunki tarjosi työterveyshuollon järjestämänä erikseen valituille henkilöstöryhmille kohdennettuja työkyvyn tukemisen ryhmätilaisuuksia ja lähikuntoutusryhmiä. Aslak- ja Tykkuntoutuksien seurantatapaamisia jatkettiin. Kaupungin työntekijöillä on ollut mahdollisuus lopettaa tupakointi työterveyshuollon tukemana. Kaupunki on maksanut nikotiinikorvaus- / lääkehoidon kuluista 50 % 1 3 kuukauden ajalta. Työterveyshuollon edustajat ovat olleet mukana vajaakuntoisten työntekijöiden neuvotteluissa Paimion kaupungin työkyvyn tukemisen toimintamallin mukaisesti. Neuvottelujen tarkoituksena on ollut yhteistyössä työntekijän ja esimiehen kanssa löytää keinoja työssäjaksamisen tukemiseksi. Yhdessä työterveyshuollon kanssa on selvitetty mahdollisuuksia saada Kuntien eläkevakuutuksen kautta rahoitusta ammatilliseen kuntoutukseen. Yhdessä työterveyshuollon kanssa on jatkettu Paimion kaupungin työkyvyn tukemisen toimintamallin esittelyä henkilökunnalle. Työsuojeluorganisaatio järjesti vuoden aikana henkilökunnalle EA 1-koulutusta ja EA 1 päivityskoulutusta Omaehtoinen työkyvyn ylläpitäminen Henkilökunnan omatoimista fyysisen kunnon ylläpitämisen aktiivisuutta on tuettu antamalla henkilökunnalle ilmaisia hiihtolippuja hiihtotunneli Paippiin. Uimahalli Solinassa uimahalli- ja kuntosalipalvelut ovat henkilökunnalle ilmaisia. Vuonna 2011 käyntejä kertyi yhteensä 2900 mikä tekee ka. 5,5 käyntiä / henkilö / vuosi. (v ka. 3,3 käyntiä / henkilö / vuosi). 5. HENKILÖSTÖMENOT Henkilöstömenot eli palkat vähennettynä sairausvakuutuskorvauksilla sivukuluineen olivat (v ) sisältäen myös investointiosan palkkausmenot Henkilöstömenot nousivat edelliseen vuoteen verrattuna 2,97 % (henkilöstömenojen vähennys vuonna 2010 oli -2,2 %). Vuonna 2011 olivat voimassa vuosille hyväksytyt virka- ja työehtosopimukset. Vuonna 2011 korotusten kustannusvaikutukset olivat keskimäärin kunta-alan sopimuksissa 1,3 % tarkista vielä (Kunnallinen työmarkkinalaitos). Palkkamenot ilman henkilösivukuluja ja eläkekuluja kasvoivat 2,7 %. Henkilöstömenojen tilikohtaiset toteutumatiedot vuosilta ovat liitetiedoissa. 10

11 11

12 6. LIITETIETOJA HENKILÖSTÖMENOT muutos-% 11/10 Henkilöstökulut 4001 Vak.vir.halt. palkat, palkkiot ,4 % 4002 Työsuhteisten palkat, palkkiot ,4 % 4003 Sijaisten palkat, palkkiot ,9 % 4004 Kesätyöntekijöiden palkat ,2 % 4005 Tunti- ja urakkapalkat ,8 % 4006 VaEL-palkat ,0 % 4010 Erilliskorvaukset ,1 % 4011 Työllistettyjen palkat ,7 % 4020 Muut korvaukset ,0 % 4030 Luottamushenk.palkkiot ,7 % 4031 Viranhalt. kokouspalkkiot ,8 % 4032 Asiantuntija-ja luentopalkkiot ,9 % 4060 Jaksotetut palkat ja palkkiot ,8 % 4065 Aktivoidut palkat ja palkkiot ,3 % 4080 (S) Ateriaedut ,1 % 4081 (S) Luontoisedun vastatili ,4 % 4082 (S) Asuntoedut ,0 % 4084 (S) Puhelinedut ,2 % 4230 Sairausvakuutuskorvaukset ,1 % 4231 Sv-korvaukset, ei sotu vähenn ,1 % * Palkat ja palkkiot ,7 % Henkilösivukulut 4100 KuEL-maksut ,2 % 4110 Eläkeperust.eläkevak.maksut ,4 % 4111 Varhaiseläkemenoperust.maksut ,1 % 4120 VaEL-maksut ,6 % 4123 Eläkkeet Aktivoidut eläkekulut ,0 % * Eläkekulut ,3 % 4150 Kansaneläke- ja sair.vak.maksu ,1 % 4160 Tapaturma-ja tyött.vak.maksut ,0 % 4190 Jaksotetut henk.sivukulut ,3 % 4200 Aktivoidut henk.sivukulut ,2 % * Muut henkilösivukulut ,5 % KAIKKI YHTEENSÄ ,97 % 12

13 Henkilöstön tunnuslukuja vuosilta muutos % Henkilöstö, lkm vuoden päättyessä ,2 % Muut henkilöstömenot Työterveyshuolto ,4 % Koulutus **) ,5 % Virkistystoiminta (sis. Paippiliput, virkistysrahat) ,7 % Virkistystoiminta (sis. uimahallimaksut) ,2 % Merkkipäivälahjat ,3 % Työpaikkaruokailu (tuki) ,2 % Henkilöstön keski-ikä 48,7 49,4 49,6 48,9-1,4 % Sairauspoissaolot ja työtapaturmat ,6 % - henkilöä kohti 17,6 14,6 12,5 16,5 31,7 % Perhevapaat ,1 % - henkilöä kohti 7,6 8,9 9,3 8,0-14,0 % Kaikki poissaolot ml. vuosilomat yhteensä ,2 % - henkilöä kohti 65,3 68,8 73,5 80,6 9,8 % Vakituiseen palvelussuhteeseen valitut ,5 % Vakituisesta palvelussuhteesta eronneet ,4 % - joista vanhuuseläkkeelle ,0 % - työkyvyttömyyseläkkeelle ,0 % - osa-aikaeläkkeelle ,0 % - osatyökyvyttömyyseläkkeelle ,0 % - muusta syystä ,3 % Eläkkeelle (vanhuus, tk) siirtyneiden keski-ikä 61,5 61,5 62,5 63,5 1,6 % ** sisältää valtionavustuksella rahoitetut koulutoimen hankkeiden henkilökunnan koulutukset *poissaolot ovat kalenteripäiviä (la-su mukana) 13

14 Henkilökunnan poissaolot , kalenteripäivinä palkallinen osapalkka palkaton yhteensä kal.vuotta osuus poissaoloista POISSAOLON SYY muutos 10/11 -% vuosiloma ,7 43,6 46,2 % 44,1 % -2,11 % -343 säästövapaa ,5 0,5 0,5 % 0,5 % 47,62 % 60 sairausloma ,1 23,1 20,4 % 23,4 % 34,25 % työtapaturma ,9 0,4 0,9 % 0,4 % 54,81 % 57 äitiysloma ,9 1,7 2,8 % 1,7 % -55,83 % -780 vanh.& isyysloma ,2 4,1 5,1 % 4,2 % 9,64 % 132 hoitovapaa ,0 4,5 3,8 % 4,5 % 1,18 % 19 äkill.sair.lapsen hoito ,2 1,2 1,2 % 1,2 % 13,23 % 50 kuntoutus ,3 0,2 0,3 % 0,2 % 3050,00 % 61 yks.asiat ,4 3,0 2,3 % 3,0 % -20,04 % -274 luvaton poissaolo ,1 0,0 0,1 % 0,0 % 0 viranhoito muulla työnant ,4 4,9 4,3 % 5,0 % 19,83 % 298 opintovapaa ,9 3,5 1,9 % 3,5 % 17,97 % 195 lomautus ,4 3,4 1,3 % 3,4 % -42,38 % -912 määr.aik kuntoutustuki ,2 1,3 1,1 % 1,3 % 23,92 % 94 vuorotteluvapaa ,1 3,9 % 2,2 % -61,84 % työnteko kesk., lepäävä aika ,0 0,6 % 0,0 % -100,00 % -108 talkoovapaa ,4 3,3 % 1,4 % -63,42 % -867 muutos, pv ,9 100,0 % 100,0 % -3,80 %