Tarkastuslautakunta liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta HENKILÖSTÖRAPORTTI

Transkriptio

1 Tarkastuslautakunta liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODESTA 28

2 Tarkastuslautakunta liite nro 4 (2/18) Kaupunginvaltuusto liite nro 4 (2/18) 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Henkilöstömäärä Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä Palvelussuhteen luonne Kuntien yhdistymisen jälkeen vakinainen henkilöstö on lisääntynyt ja määräaikainen henkilöstö vastaavasti vähentynyt. Vuoden 28 aikana vakinaisen henkilöstön lukumäärä lisääntyi 25:llä ja vastaavasti määräaikaisen henkilöstön määrä väheni 42:lla. Työllistämistuella palkattujen määrä lisääntyi. Henkilöstöresurssit kokonaisuutena on säilynyt kuntafuusion jälkeen samalla tasolla. Vakinainen henkilöstö on kuntien yhdistymisen jälkeen lisääntynyt perusturvan toimialalla ja sivistystoimialalla ja vastaavasti vähentynyt teknisellä toimialalla ja keskushallinnossa. Pääosin vakinaisen henkilöstön lisäys on kohdentunut vanhuspalveluihin, päivähoitoon ja opetuspalveluihin. Kaikki vakinaiset virkojen ja toimien täytöt tapahtuvat täyttölupamenettelyn kautta. Täyttölupamenettelyn yhteydessä arvioidaan aina mahdollisuus jättää vakanssi täyttämättä tai järjestellä tehtävät sisäisesti uudelleen. Lähinnä tämä on kohdistunut ns. hallinnollisiin vakansseihin ja teknisen toimialan vakansseihin.

3 Tarkastuslautakunta liite nro 4 (3/18) Kaupunginvaltuusto liite nro 4 (3/18) Vakinainen henkilöstö toimialoittain Tekninen toimiala 114 Keskushallinto 97 Sivistystoimiala 276 Perusturva 582 Vakinaisen henkilöstön määrän muutokset vuosina Keskushallinto Perusturva Sivistystoimiala Tekninen toimiala Yhteensä

4 Tarkastuslautakunta liite nro 4 (4/18) Kaupunginvaltuusto liite nro 4 (4/18) Vuoden 28 talousarvion yhteydessä perustettiin 16 uutta virkaa ja tointa vanhuspalveluihin ja opetuspalveluihin: - 4 hoitajan tointa vanhusten avopalveluun - 6 hoitajan tointa vakituisiksi varahenkilöiksi vanhuspalveluihin - 1 erityisopettajan virka - 2 erityisluokanopettajan virkaa - 3 koulunkäynninohjaajan tointa Huhtikuussa 29 kaupunginhallitus perusti lisäksi päivähoitoon alkaen yhteensä 35 virkaa ja tointa: - 25 vakanssia uuteen päiväkotiin ( johtajan virka, 2 erityislastentarhanopettajan tointa, 8 lastentarhanopettajan tointa ja 14 päivähoitajan tointa ) - 7 vakanssia esiopetukseen ( 3 lastentarhanopettajan tointa ja 4 osa-aikaista päivähoitajan tointa ) - 3 päivähoitajan tointa ( tuetut ryhmät, ryhmäavustaja ) Samassa yhteydessä päivähoidossa tehtiin lukuisia henkilöstörakenteen muutoksia ( mm. lastentarhanopettajan toimia muutettiin erityislastentarhanopettajan toimiksi ). Suurin osa em. päivähoitohenkilöstöstä oli aiemmin toiminut määräaikaisessa työsuhteessa, joten tämä ratkaisu vaikutti eniten määräaikaisen henkilöstön lukumäärään isoon vähenemiseen. Kaupungin vesilaitos yhdistyi Ääneseudun Energia Oy:n alkaen. Vesilaitoksen vakinainen henkilöstö siirtyi liikkeenluovutuksen periaattein Energia Oy:n palvelukseen ja tästä johtuen kaupungin henkilöstömäärä väheni 14:llä. Perusturvan avohuollon siivous siirtyi alkaen perusturvan toimialalta tekniselle toimialalle. Muutos koski 11 vakituista työntekijää. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön lisäksi palkittiin tarpeen mukaan sijaisia vakinaisen henkilöstön poissaoloihin. Sijaisia oli palvelussuhteessa yhteensä 263. Sijaisten määrä oli lisääntynyt 31:llä verrattuna vuoden 27 lopun tilanteeseen ( 13 % ). Määrällisesti eniten sijaisia on perusturvan toimialalla ( n. 75 % sijaisista ).

5 Tarkastuslautakunta liite nro 4 (5/18) Kaupunginvaltuusto liite nro 4 (5/18) Henkilöstörakenne toimialoittain Vakituiset Määräaikaiset Sijaiset Työllistetyt Yhteensä Keskushallinto Perusturva Sivistystoimiala Tekninen toimiala Yhteensä Vakinaisen henkilöstön osuus palvelussuhteessa olleista oli 73 %. Valtakunnallisesti vakinaisten osuus koko henkilöstöstä oli 76 % lokakuussa 27. Vakinaisesta henkilöstöstä 88 % työskenteli kokoaikaisessa palvelussuhteessa ( 945 henkilöä ) ja 12 % osa-aikaisessa palvelussuhteessa ( 124 henkilöä ). Valtakunnallisesti kokoaikaisten osuus oli 86 % lokakuussa 27. Osa-aikaisista noin 3 käytti erilaisia määräaikaisia työaikajoustoja ( osa-aikalisä, osittainen hoitovapaa ). Muut olivat osa-aikaeläkkeellä tai työskentelivät osaaikaisessa virassa tai toimessa. Osa-aikaisten osuus on lisääntynyt vuodessa 9 %:sta 12 %:iin. Erityisesti osa-aikaisten osuus oli lisääntynyt perusturvan toimialalla. Lisäys selittää osin myös sijaisten lukumäärän lisääntymistä. Vakinaisen henkilöstön koko- ja osa-aikaisuus toimialoittain Henkilöä Kokoaikaiset Osa-aikaiset Keskushallinto Perusturva Sivistystoimiala Tekninen toimiala Toimiala

6 Tarkastuslautakunta liite nro 4 (6/18) Kaupunginvaltuusto liite nro 4 (6/18) Vakinaisesta henkilöstöstä 28 % työskenteli virkasuhteessa ja 72 % työsopimussuhteessa. Valtakunnallisesti virkasuhteisia oli 32 % ja työsopimussuhteisia 68 % lokakuussa 27. Vakinaisen henkilöstön palvelussuhteen luonne toimialoittain Henkilöä 3 Virkasuhteiset Työsuhteiset Keskushallinto Perusturva Sivistystoimiala Tekninen toimiala Toimiala Vakinaisen henkilöstön yleisimmät ammattinimikkeet ovat - hoitaja 126 työntekijää - luokanopettaja 7 viranhaltijaa - sairaanhoitaja 52 työntekijää - perusopetuksen ja lukion lehtori 42 viranhaltijaa - lastentarhanopettaja 41 työntekijää - päivähoitaja 4 työntekijää 2. VAKINAISEN HENKILÖSTÖN IKÄ JA SUKUPUOLIRAKENNE Vakinaisesta henkilöstöstä 83 % oli naisia ( 882 henkilöä ) ja 17 % miehiä ( 187 henkilöä ). Miesten osuus on vähentynyt, vuotta aiemmin se oli 2 %. Valtakunnallisesti kunnallisesta henkilöstöstä naisia oli 78 % ja miehiä 22 % lokakuussa 27.

7 Tarkastuslautakunta liite nro 4 (7/18) Kaupunginvaltuusto liite nro 4 (7/18) Vakinaisen henkilöstön sukupuolirakenne toimialoittain Henkilöä Miehet Naiset Keskushallinto Perusturva Sivistystoimiala Tekninen toimiala Toimiala Vakinaisen henkilöstön keski-ikä on 47,8 vuotta. Vuotta aiemmin keski-ikä oli 47,9 vuotta. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä toimialoittain Keskushallinto Perusturva Sivistystoimiala Tekninen Koko henkilöstö Miehet 49,9 46,6 47,4 5,9 48,5 Naiset 49,7 47,8 45,2 51,8 47,7 Yhteensä 49,7 47,7 45,9 51,4 47,8 Valtakunnallisesti kaikkien kunta-alan työntekijöiden keski-ikä vuonna 28 oli 45,2 vuotta ( vakinaiset, määräaikaiset ). Lokakuussa 27 kuntien vakinaisten työntekijöiden keski-ikä oli 47,4 vuotta.

8 Tarkastuslautakunta liite nro 4 (8/18) Kaupunginvaltuusto liite nro 4 (8/18) Vakinaisen henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma Henkilöstömäärä Miehet Naiset v 3-34v 35-39v 4-44v 45-49v 5-54v 55-59v 6-64v 65-69v Ikävuodet 3. VAKINAISEN HENKILÖSTÖN KOULUTUS Vakinaisen henkilöstön koulutusaste Koulutustieto puuttuu 19 % Tutki jakoulutusaste,1 % Ylempi korkeakouluaste 15 % Alempi perusaste 5 % Ylempi perusaste 2 % Keskiaste 31 % Alempi korkeakouluaste 9 % Alin korkea-aste 19 %

9 Tarkastuslautakunta liite nro 4 (9/18) Kaupunginvaltuusto liite nro 4 (9/18) Vakinaisen henkilöstön koulutustietoja täydennetään seuraavaan henkilöstöraporttiin. Tässä vaiheessa koulutustieto puuttuu vielä 19 %:lta. Niistä vakinaisista henkilöistä joiden koulutustiedot ovat käytettävissä, korkeakoulututkinnon on suorittanut 24 %. Aiempi opistoasteen koulutus on 19 %:lla ja keskiasteen koulutus ( ns. koulutason ammattikoulutus ) on 31 %:lla. Vakinaisesta henkilöstöstä 7 %:lla ei ole ammatillista koulutusta. Henkilöstön koulutukseen käytettiin vuonna 28 yhteensä 285. Suhteutettuna palvelussuhteessa olevien vakinaisten viranhaltijoiden ja työntekijöiden lukumäärään, koulutukseen käytettiin vuonna 28 vakinaista henkilöä kohden 266 ( pääosin koulutus kohdentuu vakinaiseen henkilöstöön ). Oppisopimuskoulutuksessa oli vuoden aikana 14 vakituista henkilöä. 4. VAKINAISEN HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS Vakinaisen henkilöstön palvelusuhteen yhdenjaksoisuus toimialoittain Keskushallinto Perusturva Sivistystoimiala Tekninen ja ymp. toimiala 4 2 Alle 2v 2-4v 5-9v 1-14v 15-19v 2-24v 25-29v Yli 3v Alle 2 v. 2-4 v. 5-9 v v v v v. Yli 3 v. Yhteensä

10 Tarkastuslautakunta liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto liite nro 4 (1/18) Palvelussuhteen yhdenjaksoisuuteen on laskettu mukaan yhdenjaksoinen määräaikainen ja/tai vakituinen palvelussuhde. Useat viime vuosina vakinaistetut työntekijät ovat ensin toimineet määräaikaisessa virka-/ työsuhteessa. Uutta vakituista henkilöstöä palkattiin vuoden 28 aikana yhteensä 7, heistä 64 kokoaikaiseen ja 6 osa-aikaiseen palvelussuhteeseen. Uusi henkilöstö sijoittui seuraavasti: - perusturvatoimiala yhteensä 56, josta - lasten ja perheiden palvelut 38 - aikuisväestön palvelut 4 - vanhuspalvelut 14 - sivistystoimiala yhteensä 13, josta - opetuspalvelut 9 - vapaa-ajan palvelut 4 - tekninen toimiala yhteensä 1 Vakinaiset virat ja toimet olivat julkisesti haettavana. Yhtä vakituista vakanssia haki keskimäärin 15 kelpoisuusehdot täyttävää hakijaa. Vakinaisia hammaslääkärin toimia ei yrityksistä huolimatta saatu täytettyä. Muihin vakituisiin vakansseihin oli hakijoita. Pidempiaikaisten sijaisten saatavuus on lisäksi vaikeaa terveyskeskuslääkärin, sosiaalityöntekijän, sairaanhoitajan ja erityislastentarhanopettajan tehtäviin. Lyhytaikaisten sijaisten saatavuus useisiin tehtäviin on myös vaikeutunut. Henkilöstöä irtisanoutui yhteensä 1. Yhteensä henkilöstöä poistui vuoden aikana 11. Lisäksi vesihuollon siirryttyä Ääneseudun Energia Oy:lle palvelussuhteita päättyi VAKINAISEN HENKILÖSTÖN ELÄKÖITYMINEN Vakinaista henkilöstöä siirtyi eläkkeelle vuoden 28 aikana yhteensä 2. Määrä oli samansuuruinen kuin vuonna 27. Heistä vanhuuseläkkeelle siirtyi 18 ja työkyvyttömyyseläkkeelle 2 henkilöä. ( HUOM. vuoden 27 eläkkeelle siirtyvien lukumäärä ei ole vertailukelpoinen muiden vuosien kanssa. Uuden kunnan palvelukseen siirtyneissä eivät ole mukana eläkkeelle vanhoista kunnista/ kuntayhtymästä siirtyneet. Jatkossa vertailupäivämäärä on aina ). Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä vuonna 28 oli 61,6 vuotta ( vuonna 27 keskimäärin 61,4 - vuotiaana ). Valtakunnallisesti Suomessa siirryttiin eläkkeelle vuonna 28 keskimäärin 59,4 vuotiaana. Osa-aikaeläkkeelle jäi vuoden 28 aikana 15 ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle 2 vakinaista henkilöä. Osa-aikaeläkkeelle jääneiden määrä lisääntyi, mutta

11 Tarkastuslautakunta liite nro 4 (11/18) Kaupunginvaltuusto liite nro 4 (11/18) osatyökyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrä vastaavasti pieneni. Erityisesti perusturvan henkilöstöllä osa-aikaiset eläkeratkaisut ovat yleisiä. Lisäksi vuoden 28 aikana oli määräaikaisella kuntoutustuella 9 työntekijää kokoaikaisesti ja 2 työntekijää osa-aikaisesti. Eläkkeelle siirtyneet vuosina Vanhuuseläke Työkyv.eläke Osa-aikaeläke Osatk.eläke Osa-aikaisella eläkkeellä (osa-aikaeläke ja osatyökyvyttömyyseläke) olevien vakinaisten henkilöiden määrä toimialoittain : Keskushallinto 4 Perusturva 35 Sivistys 4 Tekninen ja ymp. toimiala 11 Yhteensä 54 Vuosina vanhuuseläkkeelle ennakoidaan siirtyvän yhteensä 28 vakituista henkilöä. Mahdollisuus yksilöllisen eläkeiän käyttöön vuotiaana vähentää ennusteen luotettavuutta. Opettajien osalta ennuste perustuu ikävuosien pohjalta tehtyyn ennusteeseen.

12 Tarkastuslautakunta liite nro 4 (12/18) Kaupunginvaltuusto liite nro 4 (12/18) Eläköitymisennuste vuosina ( vanhuuseläkeiän täyttyminen ) v. 29 v.21 v. 211 v.212 v. 213 v.214 v HENKILÖSTÖN POISSAOLOT Henkilöstön poissaolot v. 28 (kalenteripäivät syyn mukaan lajiteltuna) Toimiala Sairaus Työtapaturma Kuntoutustuki Perhevapaa Lapsen sairaus Koulutus Opintovapaa Vuorotteluvapaa Kuntoutus Muu vapaa Keskushallinto Perusturva Sivistystoimiala Tekninen toimiala Yhteensä Vuosiloma Lomarahavapaa (LS) Lukuihin sisältyy sekä vakinaisen että määräaikaisen henkilöstön poissaolopäivät ( kalenteripäivinä ). Sairauspoissaolojen kokonaismäärä vuonna 27 oli kalenteripäivää, joten sairauspoissaolot vähenivät 235 kalenteripäivää eli 1 %. Vuoden jokaisena kalenteripäivänä sairaana oli noin 6 viranhaltijaa/ työntekijää eli noin 4 % palvelussuhteessa olevasta työvoimasta ( vakinaiset, määräaikaiset, sijaiset ). Sairauspoissaolot toimialoittain vuosina 27 ja 28 olivat seuraavat:

13 Tarkastuslautakunta liite nro 4 (13/18) Kaupunginvaltuusto liite nro 4 (13/18) Sairauspoissaolot toimialoittain vuosina Keskushallinto Perusturva Sivistystoimiala Tekninen toimiala Mikäli sairauspoissaolot suhteutetaan henkilöstömäärään ( palvelussuhteessa olevien vakinaisten, määräaikaisten ja sijaisten lukumäärä ), sairauspoissaoloja on keskimäärin 15 kalenteripäivää vuodessa. Vähiten sairauspoissaoloja on suhteessa sivistystoimialalla ja eniten teknisellä ja ympäristötoimialalla. Perusturvatoimialalla ja opetuspalveluissa sairauspoissaoloista aiheutuu yleensä sijaistarve. Keskimääräiset sairauspoissaolopäivät v. 28 ( kalenteripäivät työntekijää kohden) ,6 16,6 17,7 15, 14 kalenteripv ,2 Keskushallinto Perusturva Sivistystoimiala Tekninen ja ymp. toimiala Koko henkilöstö

14 Tarkastuslautakunta liite nro 4 (14/18) Kaupunginvaltuusto liite nro 4 (14/18) Vuonna 28 hyväksyttiin käyttöön ns. varhaisen tuen toimintamalli, jossa sovittiin yhtenäiset toimintakäytännöt sairauspoissaolotilanteissa. Tavoitteena on aktiivisesti, mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tukea työkykyä ja puuttua niihin seikkoihin, jotka vaikuttavat työkykyä heikentävästi. Työtapaturmailmoituksia vakuutusyhtiö Ifille tehtiin vuoden 28 aikana yhteensä 69. Niistä 44 sattui työssä/ työpaikalla ( n. 44 % ), 16 työmatkalla ( n. 23 % ) ja loput muualla työpaikan ulkopuolella. Ammattitautiepäilyjä oli vuoden aikana 2. Työtapaturmista aiheutuneita työstä poissaoloja oli 33 eri henkilöllä. Kuntoutuksessa oli vuoden aikana 45 eri henkilöä. Hoitohenkilöstölle järjestettiin ASLAK kuntoutus ( 1 henkilöä ) ja kaupungin järjestämään kuntoremonttiin osallistui 15 henkilöä. Muut osallistuivat yksittäisiin kuntoutuksiin. 7. VAKINAISEN HENKILÖSTÖN TYÖKIERTO Henkilöstöllä on mahdollisuus halutessaan ilmoittautua työkertoon ns. Mahdollisuuksien Markkinoille. Avoimeksi tulevia työpaikkoja myös ilmoitetaan ensin sisäisesti haettavaksi ja siten tarjotaan vakinaiselle henkilöstölle työkiertomahdollisuuksia. Vuoden 28 aikana 23 vakinaista viranhaltijaa tai työtekijää siirtyi vakinaisesti toiseen tehtävään tai työyksikköön. Siirroista 2 tapahtui toimialalta toiselle, muut toimialan sisällä. Lisäksi vuoden 28 lopussa 53 vakinaista henkilöä oli määräaikaisesti työkierrossa ( ns. sisäinen sijaisuus ) muussa kuin omassa vakinaisessa virassaan tai toimessaan. 8. TYÖPAIKKAKOKOUS- JA KEHITYSKESKUSTELUKÄYTÄNNÖT Työpaikkakokoukset ovat käytössä lähes kattavasti koko organisaatiossa. Kehityskeskustelujen käyttö on asteittain lisääntynyt. Vuonna 28 esimiehistä noin 6 % oli käynyt vuoden aikana kehityskeskustelut henkilöstönsä kanssa. Lähes kaikki muut esimiehet ( n. 4 % ) ilmoittivat käynnistäneensä kehityskeskustelut alkuvuonna 29.

15 Tarkastuslautakunta liite nro 4 (15/18) Kaupunginvaltuusto liite nro 4 (15/18) 9. TYÖTERVEYSPALVELUT Työterveyshuollon toimintasuunnitelma päivitettiin vuosille Työterveyspalvelut järjestettiin kaupungin omana toimintana. Työterveyspalveluina järjestettiin sekä lakisääteisiä ennaltaehkäiseviä työterveyspalveluita että sairaanhoitoa. Työterveyshuollon kustannukset vuonna 28 olivat n. 3 7, josta Kela korvaa työnantajalle noin puolet. Kustannuksista n. 73 % aiheutui sairaanhoidon kustannuksista ja n. 27 % työterveyspalveluista. Käynneissä lisääntyivät erityisesti sairaanhoidosta johtuvat käynnit. Työterveyshuollon terveystarkastukset tehtiin vuonna 28 vanhuspalvelujen henkilöstölle. Lisäksi työterveyshuollon toimintaa kohdentui työyhteisöihin 224 tuntia vuoden aikana. Määrä lisääntyi 37 % edellisestä vuodesta. Työterveyspalveihin liittyvät käynnit v. 27, Käynnit Terveydenhoito Sairaanhoito Yhteistyössä työterveyshuollon kanssa valmisteltiin varhaisen tuen toimintamalli. Työterveyshuolto oli mukana kaupungin järjestämän kuntoutuksen järjestelyissä ( kuntoremontti, Aslak ).

16 Tarkastuslautakunta liite nro 4 (16/18) Kaupunginvaltuusto liite nro 4 (16/18) 1. YHTEISTYÖTOIMIKUNTA Yhteistyötoimikuntaan kuuluvat työnantajan edustajina apulaiskaupunginjohtaja, henkilöstöpäällikkö ja työsuojelupäällikkö sekä työntekijöiden edustajina pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut. Yhteistyötoimikunta kokoontui vuoden 28 aikana kuusi kertaa. Puheenjohtajana toimi vuonna 28 JUKOn pääluottamusmies Juhani Kaalikoski ja varapuheenjohtajana apulaiskaupunginjohtaja Heli Orenius. Helmikuussa 28 allekirjoitettiin paikallinen sopimus työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan toimintakäytännöistä. Sopimus täydentää lakia työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa. Vuonna 28 yhteistyötoimikunnan työssä korostui erityisesti henkilöstöstrategiaprosessi ja sen ohjaaminen yhteistyössä esimiesten edustajien kanssa. Lisäksi keskeisenä yhteistyötoimikunnan työssä oli edelleen uuden kunnan yhteisen toimintakulttuurin, yhtenäisten pelisääntöjen ja toimintakäytäntöjen luominen. 11. TYÖSUOJELU Työsuojelu toimii osana yhteistyötoimintaa. Erillistä työsuojelutoimikuntaa ei ole, vaan yhteistyötoimikunnan alaisuudessa toimii työsuojelujaos. Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut kuuluvat yhteistyötoimikuntaan. Työsuojelujaokseen kuuluvat työsuojeluvaltuutetut, 1. varavaltuutetut ja työsuojelupäällikkö. Lisäksi pysyviksi asiantuntijoiksi on kutsuttu työterveyshuollon ja teknisen toimialan edustajat. Työsuojelujaos kokoontui vuonna 28 neljä kertaa. Työsuojelupäällikkö vaihtui alkaen, jolloin työsuojelupäällikkönä aloitti kunnossapitopäällikkö Vesa Ronkainen. Aiemmin työsuojelupäällikkönä toimi henkilöstöpäällikkö. Työsuojelupiirin tarkastuskäyntejä oli 5. Työsuojelun työpaikkakäyntejä toteutettiin vuoden 28 aikana yhteensä 18. Ne kohdennettiin niihin työyksiköihin, joissa on tapahtunut toimitila- tai muita muutoksia. Työterveyshuolto osallistui työpaikkakäynteihin tarpeen mukaan. Työsuojelujaoksen toiminnasta vuodelta 28 on laadittu erillinen toimintakertomus.

17 Tarkastuslautakunta liite nro 4 (17/18) Kaupunginvaltuusto liite nro 4 (17/18) 12. HENKILÖSTÖMENOT Henkilöstömenot vuonna 28 toteutuivat talousarvioon varattujen määrärahojen puitteissa. Vuodesta 27 henkilöstömenot kasvoivat 6,6 % mikä on noin prosentin enemmän kuin valtakunnallisen palkkaratkaisun kustannusvaikutus. Henkilöstömenot vuonna 28 1 euroa ta 27 tp 27 ta 28 tp 28 muutos - % tp7- tp8 4 vakituiset ,2 % 41 tilapäiset ,7 % 42 lääkärit , % 43 vak. varahenkilöstö erilliskorvaukset ,6 % 46 sairaus- ja äitityslomansijaiset ,8 % 47 vuosiloma- ja muiden sijaisten palkat ,3 % 49 vakinaisen henkilöstön tuntipalkat ,8 % 41 tilapäisen henkilöstön tuntipalkat ,6 % 412 työllistettyjen palkat ,9 % 413 päivystyspalkat ,6 % 415 asiantuntijapalkat , % 416 kokouspalkkiot ,4 % 418 Evo-palkat kouluttajille muut palkat , % 435 tuntipalkk. jaksotukset ,5 % 423 sairasvakuutus-, ym. korvaukset ,5 % Yhteensä ,5 % Henkilösivukulut ,6 % Yhteensä henkilöstökulut ,6 %

18 Tarkastuslautakunta liite nro 4 (18/18) Kaupunginvaltuusto liite nro 4 (18/18) AJANKOHTAISIA HENKILÖSTÖASIOITA Henkilöstöstrategiaprosessi eteni vuoden aikana. Prosessia ohjasi yhteistyötoimikunta yhdessä eräiden esimiesten kanssa. Henkilöstöstrategiaprosessiin osallistui laajasti koko henkilöstö. Uuden Äänekosken yhtenäinen työn vaativuuden arviointi käynnistettiin vuoden 28 lopulla osana palkkausjärjestelmän kehittämistä. Yhteistyötoimikunta hyväksyi arviointitavan joulukuussa 28. Ensimmäisessä vaiheessa työn vaativuuden arviointi käynnistettiin ruokapalveluhenkilöstölle, päivähoitohenkilöstölle ja koulunkäynninohjaajille. Myös henkilökohtainen lisä otetaan käyttöön asteittain samanaikaisesti työn vaativuuden arvioinnin kanssa. Äänekosken kaupunki on mukana Kuntaliiton Paras arviointitutkimusohjelmassa ARTTU, johon liittyen osalle kaupungin henkilöstölle ( otos ) tehtiin henkilöstökysely vuoden 28 lopussa. Kyselyn tulokset eivät vielä ole käytettävissä.