SYSMÄN KUNTA Kvalt Liite nro 1. Hallintopalvelukeskus

Transkriptio

1 SYSMÄN KUNTA Kvalt Liite nro 1 Hallintopalvelukeskus HENKILÖSTÖRAPORTTI 2010

2 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Henkilöstön määrä 2.2. Henkilötyövuosi Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain Määräaikaisen henkilöstön osuus Henkilöstö sopimusaloittain Henkilöstön päätoimisuus Henkilöstön sukupuolijakauma palvelukeskuksittain Vakinaisen henkilöstön ikärakenne Eläkkeelle siirtyminen TYÖAIKA Työaikamuodot TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY Henkilöstön poissaolot Henkilöstön sairauspoissaolot Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi Työterveydenhuolto ja työkykyä ylläpitävä toiminta Työsuojelu Muu liikunnallinen tyky-toiminta ja virkistystoiminta Työpaikkaruokailu KOULUTUS Henkilöstön koulutus 6. UUDEN HENKILÖSTÖN REKRYTOINTI/TYÖHONOTTO Henkilöstön työhönotto PALKKAUS JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET Henkilöstömenot 21

3 3 1. JOHDANTO Sysmän kunnassa henkilöstötilinpäätöksiä on koottu vuodesta 2005 alkaen. Henkilöstöraportti 2010 on laadittu soveltuvin osin Kunnallisen työmarkkinalaitoksen henkilöstöraporttisuosituksen (2004) mukaisin tunnusluvuin ja sisältörakentein. Asiakirja on raportti henkilöstön nykytilasta sisältäen mahdollisuuksien mukaan vertailutietoa edellisvuodelta. Tiedot on kerätty pääosin kunnan palkkahallinnon tietojärjestelmästä. Tietolähteenä on käytetty myös Kevan tilastoja, osin myös muita tietolähteitä. Raportissa tiedot esitetään koko kunnan tasolla, palvelukeskuksittain tai ammattiluokittain. Keskeiset tunnusluvut esitetään mahdollisuuksien mukaan erikseen miehistä ja naisista tasa-arvolainsäädännön mukaisesti. 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 2.1. Henkilöstön määrä Henkilöstön lukumäärä oli 296, joista vakinaisia oli 226. ( : 301, joista vakinaisia oli 237). Henkilöstön lukumäärä kuvaa yhden päivän tilannetta eli voimassa olleita palvelussuhteita. Luku käsittää sekä kokoaikaisen että osa-aikaisen henkilöstön, mutta ei työllistettyjä. Työllistettyjä oli vuoden 2010 lopussa yksi henkilö. Edellisenä vuonna samana ajankohtana työllistettyjä oli neljä henkilöä. Työllistettyjä on ollut kunnanvirastolla, teknisessä toimessa, kirjastossa ja päiväkodissa. Oppisopimussuhteisten lukumäärä oli vuonna 2010 neljä henkilöä. Henkilöstöä ei ole taloudellistuotannollisin perustein irtisanottu eikä lomautettu.

4 Henkilötyövuosi Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä, jossa huomioidaan kokoaikatyössä, osa-aikatyössä ja sivuvirassa oleva henkilöstö. HTV 1 = palveluksessa olopäivät / 365(tai366) x henkilön osa-aika % /100 HTV 2 = Yllä olevan kaavan mukaan ja lisäksi vähennetään ko. ajalle tallennetut palkattomat poissaolot HTV 3 = yllä olevan kaavan mukaan ja lisäksi vähennetään ko. ajalle tallennetut palkalliset ja palkattomat poissaolot Työaika henkilötyövuosina 2010 HTV1 HTV2 HTV3 Keskustoimisto 21,36 21,34 19,61 Maatalouslomittajat 132,8 122,21 99,15 Päivähoito 25,17 24,92 21,05 Sivistystoimi 67,23 66,21 61,76 Tekninen 15,52 13,52 11,33 Yhteensä 262,08 248,20 212,90

5 Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain Alla olevissa taulukoissa esitetään henkilöstön lukumäärä palvelukeskuksittain ja Lukuihin sisältyy vakinainen ja määräaikainen sekä kokoettä osa-aikainen henkilöstö, mutta ei työllistettyjä. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ PALVELUKESKUKSITTAIN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ PALVELUKESKUKSITTAIN Mies Nainen Yhteensä Lkm Lkm Lkm % Hallinto 1. Vakituinen Määräaikainen Lomituspalvelu 1.Vakituinen Määräaikainen Sivistystoimi 1.Vakituinen Määräaikainen Päivähoito 1.Vakituinen Määräaikainen Tekninen 1.Vakituinen Määräaikainen YHTEENSÄ

6 6 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ PALVELUKESKUKSITTAIN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ PALVELUKESKUKSITTAIN Mies Nainen Yhteensä Lkm Lkm Lkm % Hallinto 1. Vakituinen Määräaikainen Lomituspalvelu 1.Vakituinen Määräaikainen Sivistystoimi 1.Vakituinen Määräaikainen Päivähoito 1.Vakituinen Määräaikainen Tekninen 1.Vakituinen Määräaikainen YHTEENSÄ Määräaikaisen henkilöstön osuus Määräaikaisten osuus koko henkilöstöstä oli 24 % v (21 % v. 2009). Määräaikaisten palvelussuhteiden perusteena on pääsääntöisesti sijaisuus. Määräaikaisuuden perusteena lomituspalvelussa on tilapäinen työvoiman tarve ja maatalouslomittajan oma toivomus Määräaikaiset työsuhteet ja ) Hallinto Lomituspalvelut Päivähoito Koulutoimi Tekninen Yhteensä ) Hallinnon alaisuuteen ovat kuuluneet NUORI TYÖ kesätyöntekijät ja maaseutu ltk.

7 Henkilöstö sopimusaloittain Kunnan vakinainen ja määräaikainen henkilöstö, 296 henkilöä jakaantui (301 henkilöä jakaantui ) sopimusaloittain oheisten taulukoiden mukaan. Luvut käsittävät sekä koko- että osa-aikaisen henkilöstön, mutta ei työllistettyjä. HENKILÖMÄÄRÄ 2010 KVTES 242 henkilöä OVTES 44 henkilöä TS henkilöä Yhteensä 296 henkilöä

8 8 HENKILÖMÄÄRÄ 2009 KVTES 245 henkilöä OVTES 46 henkilöä TS henkilöä Yhteensä 301 henkilöä 2.6. Henkilöstön päätoimisuus Tarkastelussa on mukana sekä vakinainen että määräaikainen henkilöstö, mutta ei työllistettyjä. Osa-aikaisten osuus koko henkilöstöstä on pysynyt ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna. Osa-aikaisten osuus koko henkilöstöstä oli vuoden viimeisenä päivänä 29 % vuosina 2009 ja Koko- ja osa-aikainen henkilöstö palvelusuhteet

9 9 Koko- ja osa-aikainen henkilöstö palvelusuhteet Henkilöstön sukupuolijakauma palvelukeskuksittain Henkilöstön sukupuolijakauma palvelukeskuksittain ( ). Lukuihin sisältyy sekä vakinainen että määräaikainen henkilöstö, mutta ei työllistettyjä. Prosentuaalisesti kunnan henkilöstön sukupuolijakauma on pysynyt ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilöstöstä miehiä oli 31 %, ja naisia 69 % ( miehiä oli 31 % ja naisia 69 %).

10 Vakinaisen henkilöstön ikärakenne Taulukossa esitetään kunnan vakinaisen henkilöstön jakautuminen eri ikäryhmiin vuosina 2009 ja Vuoden 2010 lopussa 77 % vakinaisesta henkilöstöstä sijoittui ikävuoden välille. Edelliseen vuoteen verrattuna tässä ikäluokassa oli kasvua 2 %.

11 Eläkkeelle siirtyminen Sysmän kunnan KuEL- vakuutettujen henkilöiden määrä lisääntyi vuodesta yhteensä 65 henkilöllä. Lisääntyminen johtui lomituspalveluyksikön laajentumisesta.

12 12

13 13

14 14

15 15 3. TYÖAIKA 3.1. Työaikamuodot Kunnassa noudatetaan monia eri työaikajärjestelmiä, joista yleisin on yleistyöaika 38 ¼ tuntia viikossa. Toimistotyöaika on 36 ¼ tuntia viikossa. Opettajilla ei ole määriteltyä työaikaa. Taulukossa näkyy eri työaikamuotojen henkilöstömäärät. 4. TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY 4.1. Henkilöstön poissaolot Lakisääteisiä poissaoloja ovat esimerkiksi äitiys-, isyys- ja vanhempainlomat, hoitovapaat ja tilapäinen hoitovapaa, opintovapaa, vuorotteluvapaa sekä osaaikaeläkkeellä olo jne. Muuksi poissaoloksi lasketaan esimerkiksi kuntoutuksessa olo, toisen tehtävien hoito, ammattiyhdistys-, työsuojelu- ja yhteistoimintakoulutus sekä yksityisasiat jne.

16 Henkilöstön sairauspoissaolot Kalenteripäivät Työpäivät Kalenteripäivät Työpäivät 1) % % Yleishallinto , ,63 Lomatoimi , ,75 Sivistystoimi , ,74 Päivähoito , ,08 Tekninen toimi , ,80 Yhteensä ) Sisältää myös tapaturmista johtuvat poissaolot KOKO HENKILÖSTÖN SAIRAUSPOISSAOLOJEN PALKKAKUSTANNUKSET KALENTERIPÄIVINÄ Kalenteri päivät Kalenteripäivät Palkat Palkat Kelalta ja vakuutuksista saadut korvaukset Sairauspäivät Tapaturmapäivät Sairauspäivät Tapaturma Yleishallinto ,27 Lomatoimi , , ,04 Sivistystoimi , , ,53 Päivähoito , , ,49 Tekninen toimi , ,92 Yhteensä , , ,98 Palkkakustannukset sisältävät laskennalliset sivukulut 21,29 %

17 17 Vuoden 2010 sairauspoissaolopäiviin sisältyy kalenteripäivinä 1313 ja työpäivinä 915 tapaturman vuoksi myönnettyä poissaolopäivää. SAIRAUSPOISSAOLOT KALENTERIPÄIVINÄ Sairauspoissaolot (Ei sisällä tapaturmia) Muutos kalenteripäivinä Muutos kalenteripäivinä Kaikista 1-2 kalenteripäivää Osuus kaikista 4,81 % 5,92 % Kaikista 3-7 kalenteripäivää Osuus kaikista 15,12 % 15,78 % Kaikista 8-14 kalenteripäivää Osuus kaikista 15,06 % 14,52 % Kaikista kalenteripäivää Osuus kaikista 23,48 % 23,83 % Yli 30 kalenteripäivää Osuus kaikista 41,51 % 39,95 % Yhteensä kalenteripäiviä POISSAOLOT YKSITTÄISINÄ SAIRASLOMINA 2010 (Ei sisällä tapaturmia) 1-2 kalenteripäivää 3-7 kalenteripäivää 8-4 kalenteripäivää kalenteripäivää Yli 30 kalenteripäivää Yhteensä kpl 195 kpl 151 kpl 62 kpl 50 kpl 29 kpl 487 kpl SAIRAUSPOISSAOLOT ILMAN TAPATURMIA HALLINTOKUNNITTAIN 2010 Hallintokunnat Henkilömäärä 2010 Sairauspoissaolot kalenteripäivinä 2010 Keskiarvo/ Sairauspoissaolot/henkilömäärä Hallinto ,00 Lomituspalvelu ,66 Sivistys ,30 Päivähoito ,09 Tekninen ,80 Yhteensä ,19

18 18 Työtapaturmista johtuvat poissaolot Työtapaturmista johtuvia poissaoloja vuoden 2010 aikana oli yhteensä 1313 kalenteripäivää (605 kalpv), josta lisäystä edellisvuoteen 708 kalpv:ää. Työtapaturmia sattui yhteensä 33 kappaletta (37) 30:lle (18) eri henkilölle. Enemmistö (32) henkilöistä oli maatalouslomittajia (v.2009 kaikki henkilöt olivat maatalouslomittajia). Tapaturmien määrän kasvaminen johtuu osittain myös siitä, että lomituspalveluyksikkö laajentui alkaen Asikkalan ja Kärkölän paikallisyksiköllä Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, milloin niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijän turvallisuudelle ja terveydelle Työterveydenhuolto ja työkykyä ylläpitävä toiminta Henkilöstön työterveydenhuoltoon kunta käytti vuonna 2010 yhteensä ,64 euroa ja vuonna 2009 yhteensä 44322,57 euroa. Korvattavista työterveyshuollon kustannuksista Kela korvaa korvausluokassa I 60 % ja korvausluokassa II 50 %. Kustannusten nousu aiheutui suuremmaksi osaksi siitä, että jälkeenjääneitä työterveystarkastuksia pyrittiin saamaan mahdollisimman ajan tasalle. Lisäksi suppea työterveyshuolto muutettiin laajaksi, jolloin myös työterveydellinen sairaanhoito sopimuksin mukaisin ehdoin tuli mukaan. Työterveyshuollon korvaamisesta tulee jonkin verran muutoksia v alkaen. Työterveyshuollon palvelujen järjestämisvastuun Sysmän kunta on siirtänyt Heinolan kaupungille lukien järjestämisvastuu siirrettiin Työterveys Wellamo Oy:lle.

19 19 Sairaanhoidon ja työterveyshuollon toimintatiedot 2009 ja 2010 Sairaanhoitokäynnit Hallinto Lomatoimi Sivistystoimi Päivähoito Tekninen toimi Yhteensä Terveystarkastukset Hallinto 4 15 Lomatoimi Sivistystoimi Päivähoito Tekninen toimi 17 7 Yhteensä Terveystarkastuksilla pyritään ennakoimaan ja tunnistamaan työkykyä uhkaavia tekijöitä ja edistämään työntekijöiden työ- ja toimintakuntoa. Työterveyshuollon asiantuntemusta tulee hyödyntää paremmin uusien toimitilojen suunnittelussa, vanhojen työtilojen korjaamisessa ja muutostöissä sekä kalustehankinnoissa erityisesti atk-kalusteiden hankinnoissa. Kelan järjestämiin kuntoutuksiin myönnetään virkavapaus tai työloma palkallisena ja kunta saa kuntoutusrahan. Kelan kuntoutuksissa on käynyt maatalouslomituksen, päivähoidon, teknisen palvelukeskuksen ja koulutoimen henkilöstöä Työsuojelu Henkilöstön ja työnantajan välisenä yhteistyöelimenä Sysmän kunnassa toimii nelijäseninen työsuojelutoimikunta. Sen tehtävänä on edistää molemminpuolista vuorovaikutusta. Se käsittelee kunnan organisaatioon ja henkilöstön toimintaan liittyviä henkilöstölle merkityksellisiä asioita ja vastaa työsuojelutoiminnasta. Työsuojelupäällikkö on toimikunnassa työnantajan edustajana ja työsuojeluun liittyvien asioiden esittelijänä. Työsuojeluviranomaisena toimii Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Lisäksi kunnassa on kaksi työsuojeluasiamiestä. Vuonna 2010 työsuojelun aihealueina ovat olleet riskien arviointi sekä työhyvinvointi. Lomituspalveluun perustettiin 10- jäseninen työsuojelutyöryhmä parantamaan maatalouslomituksen työturvallisuutta ja sitä kautta yleistä työhyvinvointia. Työryhmä koostuu maatalouslomittajista, työsuojeluasiamiehistä, työsuojeluvaltuutetusta, työsuojelupäälliköstä sekä lomituspalveluohjaajasta. Vuoden aikana työsuojelutarkastukset tehtiin Päiväkoti Kastelliin sekä lomituspalveluun.

20 Muu liikunnallinen tyky- toiminta ja virkistystoiminta Työkykyä ylläpitävä toiminta on osa työterveyshuoltoa. Sysmän kunta tarjoaa työntekijöilleen mahdollisuuden osallistua erilaisiin liikuntaryhmiin. Palvelutalon uimahallissa kokoontuu viikoittain 2 vesivoimisteluryhmää, 1 vesijuoksuryhmä, 1 kuntomixryhmä (kuntopiiri +vesijuoksu) sekä venyttely-kehon huoltoryhmä. Kunnan työntekijät saavat ryhmiin alennusta osanottomaksusta 50 %. Palvelutalon kuntosalimaksuihin alennus on 25 %. Työntekijöiden on mahdollista varata kunnan saleista sulkapallovuoro ja saada kuittia vastaan salimaksut takaisin. Maatalouslomittajien poikkeavista työajoista ja laajasta lomitusalueesta johtuen tuetaan lomittajien uimahalli- ja kuntosalikäyntejä yksi käyntikerta/viikko. Huhtikuussa (22.4) järjestettiin Olavin toimintakeskuksessa yhteistyössä Päijät-Hämeen Liikunnan ja Urheilun sekä sosiaali- ja terveysyhtymän kanssa Liikuttaako kuntosi - tapahtuma, johon kunnan työntekijöillä oli mahdollisuus osallistua työaikana. Osallistujille tehtiin kehonkoostumus-, puristusvoima- ja Polar- kuntotestit sekä täytettiin diabeteksen riskitietolomake. Kaikki saivat tuloksistaan palautteen terveydenhuollon ammattilaisilta sekä neuvoja ja ohjausta. Tyky -toiminnan määrärahoista tuetaan mahdollisuuksien mukaan eri toimipisteiden järjestämiä henkilökunnan virkistys- ja liikuntapäiviä. Lähes kaikki kunnan toimipisteet ovat järjestäneet virkistys- ja liikuntapäiviä joko tyky -toiminnan määrärahoista tukea saaden tai täysin omatoimisesti Työpaikkaruokailu Henkilöstölle on järjestetty mahdollisuus työpaikkaruokailuun kunnan eri laitoksissa. 5. KOULUTUS 5.1 Henkilöstön koulutus Henkilöstö koulutukseen käytettiin vuonna 2010 yhteensä ,81 euroa, keskimäärin 620,59 euroa/työntekijä. Suurin kustannuserä oli lomituspalvelun henkilöstön koulutus, lomituksen kustannuserästä puuttuu matkakorvaukset. Koulutuskustannukset koostuvat palkoista koulutuksen ajalta, maksullisesta koulutuksesta, sekä matka- ja päivärahoista. Henkilöstön koulutus 2010 Henkilömäärä koulutuspäivät euroa/henkilö Yleishallinto , ,12 Lomatoimi ,44 541,31 Sivistystoimi ,75 980,55 Päivähoito ,88 374,96 Tekninen toimi ,8 1138,45 Yhteensä ,81 620,59 Luottamushenkilöiden koulutukseen käytettiin 110,00 euroa v. 2010, koulutuskustannukset eivät sisälly henkilöstön koulutusmenoihin.

21 21 6. UUDEN HENKILÖSTÖN REKRYTOINTI / TYÖHÖNOTTO 6.1 Henkilöstön työhönotto Hallintokunta Paikkoja avoinna Hakijoita Valinta Vakituisia Määräaikaisia Hallintopalvelut 0 0 Lomituspalvelut Yrittäjyyshanke 13 1 Yhtäköyttähanke 10 1 Sivistystoimi Tekninen toimi 0 0 Rannikkoaluehanke PALKKAUS JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET 7.1. Henkilöstömenot Palkkamenot henkilöstösivukuluineen vuonna 2010 olivat yhteensä ,07 euroa. Palkkojen osuus oli ,06 euroa (71,66 %), eläkekulujen osuus ,44 euroa (23,72 %) ja muut sivukulut ,57 euroa (4,62 %). Käyttötalousmenoista henkilöstömenojen osuus oli 38 %, palvelujen ostot 52,92 %, tarvike yms. ostot 5,95 %, avustukset 1,75 % ja muut toimintakulut 1,39 %. Palkkamenot henkilöstösivukuluineen vuonna 2009 olivat yhteensä ,62 euroa. Palkkojen osuus oli ,99 euroa (72,87 %), eläkekulujen osuus ,86 euroa (22,11 %) ja muut sivukulut ,91 euroa (5,02 %). Käyttötalousmenoista henkilöstömenojen osuus oli 38,05 %, palvelujen ostot 53,41 %, tarvike yms. ostot 5,37 %, avustukset 1,81 % ja muut toimintakulut 1,36 %. Henkilöstön palkkakustannukset sopimusaloittain ilman sivukuluja vuonna 2010 olivat KVTES ,21 euroa, OVTES ,44 euroa, TS ,04 euroa, TTES ,99 euroa. Luottamuspalkat vuonna 2010 olivat ,38 euroa. KVTES:n ja OVTES:n keskinäisiä eroja voi olla, koska ei ole poimintajärjestelmää.

22 22