Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2013

Transkriptio

1 Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS

2 Sisällys 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Henkilöstön määrä Henkilötyövuodet Ikä- ja sukupuolijakauma HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS Eläkepoistumaennusteet POISSAOLOT Sairauspoissaolot Muut työ- ja virkavapaat Talkoovapaat ja lomautukset Poissaolojen kustannukset HENKILÖSTÖN TYÖKYKY Työterveyshuolto Tyky toiminta Liikettä työhön 40 + KKI-hanke Omaehtoinen työkyvyn ylläpitäminen HENKILÖSTÖMENOT LIITETIETOJA Henkilöstömenot Henkilöstön tunnuslukuja vuosilta

3 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 1.1. Henkilöstön määrä Paimion kaupungin henkilökunnan määrä oli 582. Tämä on 30 henkilöä (eli 5,4%) enemmän kuin vuotta aiemmin. Vakinaisen henkilökunnan määrä lisääntyi vuoden aikana 10 henkilöllä ollen vuoden lopussa 464 henkilöä. Määräaikaisia työntekijöitä oli vuoden lopussa 113, mikä on 21 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Tässä henkilöstömäärässä on laskettu mukaan vuoden viimeisenä päivänä palveluksessa olleista määräaikaisista ne, joiden palvelussuhteen pituus oli vähintään 4 kuukautta. Vakinaisen henkilökunnan määrä lisääntyi mm. hallintopalveluissa (maaseutupalveluiden muutos ) ja sosiaalilautakunnan alaisissa tehtävissä. Vuoden viimeisenä päivänä oli voimassa yhteensä 652 henkilön joko määräaikainen tai vakinainen palvelussuhde Henkilötyövuodet 2013 Kaupungin henkilöstön ja kaupungissa tehdyn työn määrä henkilötyövuosina sisältää vuoden 2013 aikana voimassa olleet ja toteutuneet sekä vakinaiset että määräaikaiset palvelussuhteet riippumatta palvelussuhteen kestosta. Taulukon henkilötyövuosien selitteet: - Teoreettinen henkilötyövuosi: palvelussuhteen keston perusteella (yhden 100 % työaikaa tekevän henkilön koko vuoden kestänyt palvelussuhde vastaa yhtä henkilötyövuotta). 3

4 - HTV 1: vähennetty palkalliset ja palkattomat poissaolot, jotka eivät ole työaikaa (esim. lapsen sairaus, palkallinen isyysloma, muu palkallinen keskeytys, vuosiloma, vuosilomaajan palkka, säästövapaa). - HTV 2: vähennetty palkattomat poissaolot. Teor. henkilötyövuodet Henkilötyövuodet vuonna 2013 (kpv:t) HTV1(väh.määritellyt polot) HTV2 (väh. palkattomat) Muutos% Muutos% Muutos% Hallintopalvelut ,3 % ,9 % ,7 % Sosiaali- ja terveyspalvelut ,1 % ,8 % ,1 % Sivistyspalvelut ,9 % ,9 % ,4 % Tekninen ja ympäristöpalvelut ,2 % ,9 % ,0 % Kaupunki yhteensä ,5 % ,0 % ,2 % Suurin osa kaupungin henkilökunnasta työskentelee sivistyspalvelujen toimialalla (59,2 %), toiseksi eniten henkilöstöä on sosiaali- ja terveyspalveluissa (21,5 %), tekninen ja ympäristöpalveluissa 14 % ja hallintopalveluissa 5,3 % kaupungin henkilökunnasta htv2 tunnusluvun mukaan laskettuna. Toiminnoittain tarkasteltuna eniten henkilökuntaa työskentelee koulupalveluissa, toiseksi eniten varhaiskasvatuksessa ja kolmanneksi eniten vanhuspalveluissa. Teor. henkilötyövuodet Henkilötyövuodet toiminnoittain (kpv:t) HTV1(väh.määritellyt polot) HTV2 (väh. palkattomat) muutos% muutos% muutos% Hallintopalvelut 22,9 24,1 5,3 % 18,4 19,4 5,5 % 22,1 23,1 4,6 % Maaseutupalvelut 1,6 5,6 250,0 % 1,3 4,7 247,8 % 1,6 5,5 243,8 % Sosiaalipalvelut, hallinto ja sosiaalityö 17,9 18,8 4,6 % 18,3 16,5-10,3 % 17,5 18,6 5,9 % Kotihoito 34,9 31,1-10,9 % 25,7 23,5-8,5 % 31,6 28,5-9,8 % Vammaisten asumispalvelut 0,0 0,5 0,0 0,4 0,0 0,5 Vanhainkoti, Askala ja hoivakoti Jokilaakso 37,9 39,6 4,5 % 30,4 32,2 6,1 % 35,4 38,0 7,5 % Paltanpuiston palvelukeskus 25,9 32,6 26,0 % 19,4 24,7 27,3 % 23,8 30,5 27,8 % Päivähoidon hallinto ja päiväkodit 56,6 56,1-0,9 % 39,6 42,5 7,3 % 48,9 50,7 3,6 % Perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito 53,0 58,0 9,4 % 42,7 47,9 12,3 % 48,9 54,4 11,2 % Koulut ja koulujen hallinto 152,7 156,0 2,1 % 145,1 147,0 1,3 % 145,2 146,6 1,0 % Ruokapalvelut 34,1 35,7 4,6 % 26,7 30,7 14,8 % 32,9 35,4 7,5 % Sivistyspalvelut 20,8 22,8 9,7 % 39,8 39,9 0,4 % 19,9 20,9 5,0 % Vapaa-aikapalvelut 10,6 11,9 12,3 % 10,0 10,9 8,8 % 10,6 11,8 11,8 % Tekninen ltk/hallinto, liikelaitokset 7,0 7,2 2,6 % 6,0 6,1 2,4 % 7,0 7,2 2,4 % Liikenneväylät ja yleiset alueet 17,3 16,3-6,1 % 13,5 13,3-1,6 % 16,5 15,4-6,4 % Kiinteistöt ja siivouspalvelut 47,2 47,8 1,4 % 35,9 36,5 1,4 % 43,9 44,4 1,2 % Rakennusvalvonta, kaavoitus, paikkatieto, ympäristö 7,7 8,9 15,3 % 6,5 7,2 10,9 % 7,7 8,8 14,0 % YHTEENSÄ 548,0 572,8 4,5 % 479,2 503,3 5,0 % 513,5 540,1 5,2 % 4

5 1.3. Ikä- ja sukupuolijakauma Vakituisen henkilökunnan keski-ikä oli 47 vuotta (vuonna ,45 v.), josta miesten keski-ikä oli 47,5 vuotta (50,6 v. 2012) ja naisten 46,9 vuotta (48 v. 2012). Miesten osuus vakituisesta henkilökunnasta oli 17,76 % (v ,3 %). Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä hallintokunnittain: hallintopalvelut 50,9 51,6 50,6 50,3 52 sosiaalipalvelut 44,1 45,6 47, ,1 sivistyspalvelut 46,6 47,5 48, ,6 tekniset palvelut 51,3 52,8 52, ,8 Kaupungin vakinaisesta henkilöstöstä on 58 vuotta täyttäneitä ja sitä vanhempia henkilöitä yhteensä 88 henkilöä (18,6 %). Alle 35 vuotiaiden osuus vakinaisesta henkilöstöstä oli 16,5 % (78 hlöä). Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tiedon mukaan kunta-alan kokoaikaisen kuukausipalkkaisen henkilöstön keski-ikä vuonna 2012 n. 45,6 vuotta. 5

6 2. HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS Vuoden 2013 aikana vanhuseläkkeelle jäi 18 henkilöä (v ), osa-aikaeläkkeelle 5 (v ) ja työkyvyttömyyseläkkeelle 2 henkilöä (v ). Osa-työkyvyttömyyseläkkeelle jäi yksi henkilö (v ei yhtään). Eläkkeelle kaupungin palveluksesta jäätiin keskimäärin 63,9 vuoden iässä (v v.). Vanhuseläkkeelle jäätiin keskimäärin 64,5 vuoden iässä (v ,55) ja työkyvyttömyyseläkkeelle 60,5 vuoden iässä (v ,67 v). Osa-aikaeläkkeelle jäätiin keskimäärin 60,1 vuoden iässä. Kunta-alan keskimääräinen eläköitymisikä vuonna 2011 oli 59,7 vuotta. Vanhuseläkkeelle siirryttiin kunta-alalla ka. 63,5 -vuotiaana ja työkyyttömyyseläkkeelle 54 vuotiaana (Kevan tiedot). Yhteensä 16 henkilöä erosi kaupungin vakinaisesta palveluksesta muista syistä (v ) ja uusia vakinaisia palvelussuhteita alkoi vuoden aikana 23 (v ). Uutta henkilökuntaa on palkattu mm. sosiaalipalvelujen hoitohenkilökuntaan (10 hlöä) ja sivistyspalveluihin (4 hlöä). Maaseutupalvelujen yhteistyösopimuksen perusteella kaupungin palvelukseen siirtyivät Paraisten, Kemiönsaaren ja Sauvon maaseutuasiamiehet (4 hlöä). Määräaikaisia palvelussuhteita alkoi vuoden 2013 aikana yhteensä 2222 kappaletta, luvussa ovat mukana kaikki sijaisuudet yhden päivän sijaisuuksista alkaen. Näistä 1093 palvelussuhdetta alkoi sosiaalipalveluissa, 1070 sivistyspalveluissa, teknisillä 52, hallinnossa 7 määräaikaista palvelussuhdetta. 6

7 2.1. Eläkepoistumaennusteet Eläkepoistumaennusteet ovat Kevan (ent. Kuntien eläkevakuutus) tilastoaineistosta saatuja. Kevan tietojen perusteella vuosina suhteellisesti eniten ammattiryhmittäin tarkasteltuna Paimiosta siirtyy eläkkeelle henkilökuntaa kiinteistöpalveluista, ruokapalveluista, opetushenkilökunnasta, hoitohenkilökunnasta ja siivoojista. 7

8 3. POISSAOLOT Henkilökunnan palkallisten ja palkattomien poissaolojen kokonaismäärä oli vuonna 2013 yhteensä kalenteripäivää (sisältäen lauantait ja sunnuntait). Poissaolojen kokonaismäärä lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna 0,34 % (134 pv.). POISSAOLOT HALLINTOKUNNITTAIN JA SYITTÄIN VUONNA 2013, kalenterpäiviä Poissaolon syy Halllinto Sosiaali Sivistys Tekninen ja ympäristö YHTEENSÄ Sairaus Työtapaturma Kuntoutus Perhepoliittiset vapaat Muu virka- ja työvapaat Opintovapaat, koulutukset Tilapäinen hoitovapaa Vuorotteluvapaa Lomautus Vuosiloma YHTEENSÄ Muut vapaat pitävät sisällään mm. talkoovapaat ja yksityisasioiden perusteella myönnetyt vapaat Sairauspoissaolot Sairauslomapäivien määrä laski 1666 päivällä eli 17,9 %:lla vuoteen 2012 verrattuna (v ,1 %). Esimiehen päätöksellä ns. omalla ilmoituksella sairaslomapäiviä myönnettiin yhteensä 1066 päivää mikä on n. 14 % kaikista sairaspoissaolopäivistä (v pv / 12,9 %). Lyhyiden, 60 päivää tai alle kestäneiden sairauslomien osuus kaikista sairaspoissaoloista oli n. 78 %. Kokonaan palkattomien sairauslomapäivien määrä oli 542 (7,1 %) päivää mikä oli 1313 päivää vähemmän kuin vuonna Vuoden 2012 henkilöstökatsauksen raportin laskentatavan mukaan sairaslomia oli tällöin ka. henkilöä kohti yhteensä n. 17 kalenteripäivää. Kun vuoden 2012 sairaspoissaolot lasketaan henkilötyövuosia kohti saadaan seuraavat uudet tunnusluvut vuodelta 2012: Sairauspo / teor htv 16,94 pv., sairauspo / htv 1 19,39 pv. ja sairauspo / htv 2 18,10 pv. 8

9 3.2. Muut työ- ja virkavapaat Kaupunki myöntää henkilökunnalleen myös muita vapaita joko lakisääteisesti tai harkinnan mukaan. Opintovapaalla oli vuoden aikana yhteensä 9 henkilöä (10 v. 2012), vuorotteluvapaalla 12 henkilöä (v ) ja toista tehtävää omassa kunnassa (työkierto) hoiti tilapäisesti 7 kaupungin työntekijää (v ). Harkinnan mukaan työnantaja on myöntänyt toisen viran hoitoa varten muualla kuin omassa organisaatiossa työvapaata yhteensä 3 henkilölle (v ) Talkoovapaat ja lomautukset Osana kaupungin talouden vakauttamista henkilökunnalle tarjottiin vuoden 2013 aikana vapaaehtoisten työ- ja virkavapaiden eli ns. talkoovapaiden ottamista. Talkoovapailla oli yhteensä 91 (v ) kaupungin työntekijää, jotka pitivät vuoden aikana yhteensä 637 talkoovapaapäivää (v ). Talkoovapailla arvioitiin saatavan euron säästöt (v n ). Vuonna 2013 ei toteutettu koko henkilökuntaa kohdistettuja lomautuksia. Toteutuneet lomautukset kohdistuivat lähinnä koulupalvelujen henkilökuntaan ja ne ajoittuivat koulujen loma-aikoihin Poissaolojen kustannukset Poissaolojen kustannukset olivat yhteensä n euroa ja ne kasvoivat vuoteen 2012 verrattuna n. 2,9 %. Sairausperusteisten poissaolojen ja perhepoliittisten vapaiden (ml. tilapäinen hoitovapaa) kustannukset vähenivät vuosiloma- ja työtapaturmasta aiheutuvien poissaolokustannusten noustessa. Sairaus Työtapaturma Perhepol vapaat Vuosiloma Halllinto Sosiaali Sivistys Tekninen KAIKKI YHTEENSÄ V Muutos, euroa Muutos, % -16,70 % 33,75 % -5,77 % 10,44 % 4. HENKILÖSTÖN TYÖKYKY 4.1. Työterveyshuolto Kaupungin henkilökunnan työterveyshuollon palvelut ostetaan Paimion-Sauvon kansanterveystyön kuntayhtymältä. Ostettavat palvelut käsittävät lakisääteisten palvelujen ohella myös työterveyspainotteiset sairaanhoitopalvelut sekä tarvittaessa erikoislääkärin konsultaatiot. Eräille riskiryhmille on järjestetty terveystarkastuksia muuta henkilökuntaa useammin. Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, hyvin toimiva työyhteisö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy sekä työntekijän terveyden, työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. 9

10 Työterveyshuollon palvelujen menot vuonna 2013 olivat yhteensä n euroa (v euroa) joista sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset (korvausluokka II) olivat euroa (v euroa) ja avo- ja ennaltaehkäisevästä toiminnasta (korvausluokka I) euroa (v ). Ennaltaehkäisevän toiminnan eli korvausluokka I menojen osuus oli 31,4 % (v ,7 %) Tyky toiminta Työkykyä ylläpitävää toimintaa on järjestetty yhteistoiminnassa työterveyshuollon kanssa. Ennaltaehkäisevään toimintaan kuuluvat työpaikkaselvitykset ja työpaikkakäynnit tehtiin Paimion lukiolle, Kriivarin, Vistan, Hanhijoen ja Jokelan kouluille sekä Paltanpuiston palvelukeskukseen. Työpaikkakäynneille ovat osallistuneet työterveyslääkäri, työterveyshoitaja ja työfysioterapeutti sekä kaupungin työsuojelun henkilöstöä. Työfysioterapeutti teki vuoden aikana ergonomiaan ja näyttöpäätteisiin liittyviä erillisselvityskäyntejä (17 henkilön osalta) sekä kuntoutuksiin liittyviä työvideointeja sekä antanut yksilökohtaista neuvontaa ja ohjausta. Ergonomiaselvityksiä tehtiin Paltanpuiston palvelukeskuksessa, Kriivarin päiväkodissa, Vistan koulun keittiössä sekä Jokelan koulun siivouksessa. Kaupunki tarjosi työterveyshuollon järjestämänä erikseen valituille henkilöstöryhmille kohdennettuja työkyvyn tukemisen ryhmätilaisuuksia ja lähikuntoutusryhmiä. Aslak kuntoutuksien seurantaa jatkettiin. Kaupungin työntekijöillä on ollut mahdollisuus lopettaa tupakointi työterveyshuollon tukemana. Kaupunki on maksanut nikotiinikorvaus- / lääkehoidon kuluista 50 % 1 3 kuukauden ajalta. Työterveyshuollon edustajat ovat olleet mukana osatyökykyisten työntekijöiden neuvotteluissa Paimion kaupungin työkyvyn tukemisen toimintamallin mukaisesti. Neuvottelujen tarkoituksena on ollut yhteistyössä työntekijän ja esimiehen kanssa löytää keinoja työssäjaksamisen ja -jatkamisen tukemiseksi. Yhdessä työterveyshuollon kanssa on selvitetty mahdollisuuksia saada Kuntien eläkevakuutuksen kautta rahoitusta ammatilliseen kuntoutukseen. Työsuojeluorganisaatio järjesti vuoden aikana henkilökunnalle EA 1-koulutusta ja EA 1 päivityskoulutusta Liikettä työhön 40 + KKI-hanke Kaupunki on jatkanut vuonna 2012 aloitettua KKI-Kunnossa Kaiken Ikää hanketta Liikettä työhön 40 +, jonka hankkeena päättyi vuoden 2013 lopussa. Hankkeen tavoitteena on kannustaa ja aktivoida vähän tai ei lainkaan liikkuvaa henkilökuntaa liikkumaan. Hanke tarjoaa ryhmämuotoista toimintaa ja eri lajikokeiluja oman liikuntamuodon löytämiseksi. KKIryhmät ovat kokoontuneet pääsääntöisesti kerran viikossa. Kaupungin omarahoitusosuuden ja hankkeeseen saadun hankeavustuksen turvin on palkattu liikunnanohjaaja vastaamaan ryhmien vetämisestä ja käytännön suunnittelusta. Toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä kaupungin henkilöstö- ja liikuntapalvelujen sekä työterveyshuollon kanssa Omaehtoinen työkyvyn ylläpitäminen Uimahalli Solinan uimahalli- ja kuntosalipalvelut ovat henkilökunnalle ilmaisia. Vuonna 2013 henkilökunnan asiakaskäyntejä kertyi yhteensä 3150 kappaletta (v käyntiä). 10

11 5. HENKILÖSTÖMENOT Henkilöstömenot eli palkat vähennettynä sairausvakuutuskorvauksilla sivukuluineen olivat euroa. Henkilöstömenot nousivat edelliseen vuoteen verrattuna n. 5 % (v ,1 %). Palkkamenot ilman henkilösivukuluja ja eläkekuluja kasvoivat 4,1 %. 11

12 6. LIITETIETOJA 6.1. Henkilöstömenot HENKILÖSTÖMENOT muutos-% 13/12 Henkilöstökulut 4001 Vak.vir.halt. palkat, palkkiot ,3 % 4002 Työsuhteisten palkat, palkkiot ,5 % 4003 Sijaisten palkat, palkkiot ,8 % 4004 Kesätyöntekijöiden palkat ,5 % 4005 Tunti- ja urakkapalkat ,4 % 4006 VaEL-palkat ,4 % 4010 Erilliskorvaukset ,6 % 4011 Työllistettyjen palkat ,3 % 4020 Muut korvaukset ,8 % 4030 Luottamushenk.palkkiot ,8 % 4031 Viranhalt. kokouspalkkiot ,5 % 4032 Asiantuntija-ja luentopalkkiot ,7 % 4060 Jaksotetut palkat ja palkkiot ,3 % 4080 (S) Ateriaedut ,9 % 4081 (S) Luontoisedun vastatili ,8 % 4082 (S) Asuntoedut ,1 % 4084 (S) Puhelinedut ,2 % 4230 Sairausvakuutuskorvaukset ,5 % 4231 Sv-korvaukset, ei sotu vähenn ,0 % 4260 Muut henk.menojen korjauserät * Palkat ja palkkiot ,1 % Henkilösivukulut 4100 KuEL-maksut ,8 % 4110 Eläkeperust.eläkevak.maksut ,2 % 4111 Varhaiseläkemenoperust.maksut ,1 % 4120 VaEL-maksut ,6 % * Eläkekulut ,4 % 4150 Kansaneläke- ja sair.vak.maksu ,1 % 4160 Tapaturma-ja tyött.vak.maksut ,5 % 4190 Jaksotetut henk.sivukulut ,5 % 4200 Aktivoidut henk.sivukulut 10 * Muut henkilösivukulut ,4 % KAIKKI YHTEENSÄ ,9 % 12

13 6.2. Henkilöstön tunnuslukuja vuosilta Henkilöstön tunnuslukuja vuosilta muutos % Henkilöstö, lkm vuoden päättyessä ,4 % Muut henkilöstömenot Työterveyshuolto ,6 % Koulutus **) ,2 % Virkistystoiminta (sis. Paippiliput, virkistysrahat, KKI-hanke palkkoineen) ,7 % Virkistystoiminta (sis. uimahallimaksut) ,3 % Merkkipäivälahjat ,2 % Työpaikkaruokailu (tuki) ,5 % Henkilöstön keski-ikä 49,6 48,9 48, ,0 % Sairauspoissaolot ja työtapaturmat ,5 % - henkilöä kohti 12,5 16,5 17,2 13,7-20,8 % Perhevapaat ,0 % - henkilöä kohti 9,3 8,0 7,1-100,0 % Kaikki poissaolot ml. vuosilomat yhteensä ,3 % - henkilöä kohti 73,5 69,2 71,1 67,6-4,8 % Vakituiseen palvelussuhteeseen valitut ,7 % Vakituisesta palvelussuhteesta eronneet ,5 % - joista vanhuuseläkkeelle ,5 % - työkyvyttömyyseläkkeelle ,3 % - osa-aikaeläkkeelle ,0 % - osatyökyvyttömyyseläkkeelle muusta syystä ,3 % Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä 62,9 63,42 62,55 63,9 2,2 % Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä 58,8 56,56 59,67 60,5 1,4 % ** sisältää valtionavustuksella rahoitetut koulutoimen hankkeiden henkilökunnan koulutukset *poissaolot ovat kalenteripäiviä (la-su mukana) 13