1. Yhteistoiminta. AY-luottamusmiestoiminta

Transkriptio

1 Henkilöstökertomus Vahvistamme hyvää, ajantasaista ammatillista osaamista ja työn hallintaa. Panostamme erityisesti ikääntyvän henkilöstön työkyvyn ja ammattitaidon ylläpitoon sekä uuden henkilöstön rekrytoinnin onnistumiseen. Arvostamme henkilöstön joustavuutta ja kehittymiskykyä. Vahvistamme henkilöstön tavoitetietoisuutta ja rakenteiden joustavuutta. Vahvistamme koko henkilöstön yhteistä hyvinvointia panostamalla oma-aloitteisuuteen, yhteistyöhön ja hyvään esimiestoimintaan. Hyväksytty kunnanhallituksessa

2 Sisällysluettelo Johdanto Yhteistoiminta Yhteistyökomitea Työsuojelutoiminta Sisäilmatyöryhmä Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstön lukumäärä Virat ja toimet Osa-aikaiset palvelussuhteet ja osa-aikaeläkkeet Koko- ja osa-aikaiset Osa-aikaeläkkeet Palkattomat virka- ja työvapaat Henkilöstön sukupuolijakauma Henkilöstön ikärakenne Päättyneet palvelussuhteet Vakituisen henkilöstön sairastavuus Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen tilasto Työvoimakustannukset ja henkilöstöinvestoinnit Palkat Henkilöstöinvestoinnit Työterveyshuolto Sisäiset kehittämishankkeet Koulutus Kuntoutus Muut Palkkausjärjestelmä Yhteenveto

3 Johdanto Tämä Lempäälän kunnan henkilöstökertomus vuodesta 2013 perustuu soveltuvin osin Kuntatyönantajien vuonna 2013 antamaan suositukseen henkilöstöraportoinnista. Kertomukseen on koottu avainlukuja henkilöstörakenteesta, mm. henkilöstömääristä, ikärakenteesta ja eläkepoistumasta sekä kuvaukset kunnan sisäisestä yhteistoiminnasta. Määrätyiltä osin henkilöstökertomuksen tietoja on sisällytetty myös tilinpäätösasiakirjaan. Tietojen kokoamiseen on käytetty HR -järjestelmä Populuksen raportointityökaluja, työterveyshuolto Viisarin, Kuntatyönantajien, Kuntien Eläkevakuutuksen ja vakuutusyhtiö Pohjolan tuottamia tilastoja sekä kunnan palkanlaskennan osaamista. 2

4 1. Yhteistoiminta Yhteistoiminta turvaa henkilöstön mahdollisuudet vaikuttaa omaa työtään ja työympäristöään koskevien päätösten valmisteluun. Yhteistoiminnan tulee olla jokapäiväinen, luonteva toimintatapa, jolla työyhteisön asioita hoidetaan. Onnistunut yhteistoiminta edistää kunnan toiminnan tuloksellisuutta ja parantaa henkilöstön työelämän laatua. Yhteistyö edellyttää keskinäistä luottamusta, avoimella vuorovaikutuksella rakennetaan luottamuksen ilmapiiriä, joka on yhteistoiminnan perusta. Henkilöstön ja työnantajan välinen yhteistoiminta kunta-alalla perustuu voimaan tulleeseen yhteistoimintalakiin, joka määrittelee kuntatyöpaikkojen yhteistoiminnan. Neuvottelukulttuuri Lempäälän kunnassa on aktiivinen, rakentava ja yhteistoiminnallinen. AY-luottamusmiestoiminta Kunta-alan viisi pääsopijajärjestöä ja niiden Lempäälän kunnan pääluottamusmiehet olivat vuonna 2013: JHL, Ahonen Risto JUKO, Riihelä Matti JYTY, Lampinen Juha asti, Mikama Marika lähtien KTN, Saarinen Pirkko Super, Laurila Heidi Lisäksi yhteistoimintaan osallistuu Tehy ry, jonka pääluottamusmiehenä toimi Juha Hoppu. Vuoden 2013 aikana käytiin neuvotteluja erilaisilla kokoonpanoilla useista eri asioista, mm. aloitettiin yhteistoimintaneuvottelut päivähoidon perhetupien ja erityislastentarhaopettajien sekä sosiaali- ja perhetyön päivittäisistä lepotauoista. Lisäksi käytiin yhteistoimintaneuvottelut vesihuoltolaitoksen liikelaitostamisen sekä röntgenin remontin yhteydessä. Lepotauot tulivat esille AVI:n tekemissä työsuojelutarkastuksissa, joten keskustelu päivittäisen lepotauon pitämisestä otettiin keskusteluun henkilöstön kanssa. Vesihuoltolaitos siirtyi liikelaitokseksi alkaen ja sen yhteydessä pidettiin yhteistoimintaneuvottelut. Neuvotteluissa ei ilmennyt erimielisyyksiä. Röntgenin remontti alkoi kesällä Kahden röntgenhoitajan työpanoksen huomattava väheneminen vaati yhteistoimintaneuvottelut. Yhteistoimintaneuvotteluissa ei ollut erimielisyyksiä. KVTES-, OVTES-, LS-, TS- ja TTES alojen yleiskorotus sekä paikallisesti jaettava järjestelyerä tulivat maksuun Jo vuoden 2012 puolella aloitetuissa järjestelyeräneuvotteluissa jaettiin eri sopimusaloille yhteensä yli euroa. Neuvotteluissa sekä esimiehillä että luottamusmiehillä oli mahdollisuus vaikuttaa järjestelyerän jakamiseen. Henkilökohtaiset harkinnanvaraiset lisät tarkastettiin sopimuksen 3

5 edellyttämälle tasolle ja ko. summan jakamiseen liittyvät neuvottelut käytiin syksyllä Neuvotteluissa päädyttiin edellisessä järjestelyerien jakamisen yhteydessä jääneiden rakenteellisten ongelmien korjaamiseen. 1.1 Yhteistyökomitea Kunnan ylimpänä yhteistoimintaelimenä toimii YT-komitea, joka käsittelee yhteistoimintamenettelyä koskevan paikallisen sopimuksen mukaiset toimintoja ja taloutta koskevat periaatteelliset tai henkilöstöä yleisesti koskevat asiat sekä työsuojelutoimintaan liittyvät yhteistoiminta-asiat. Vuonna 2013 yhteistyökomitea kokoontui 6 kertaa. Puheenjohtajana toimi vuonna 2013 työnantajan edustajana kunnanjohtaja Olli Viitasaari. Puheenjohtajaa vaihdetaan kunnan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti vuosittain. YT-komiteaan kuuluu 10 edustajaa, joista 3 edustaa työnantajaa ja 7 henkilöstöä. YT-komitean kokoonpano on: 3 henkilöstön valitsemaa työsuojeluvaltuutettua o Juha Heikkilä o Arvi Oksala o Timo Perälampi 4 henkilöstön valitsemaa edustajaa o Risto Ahonen o Helena Repo o Matti Riihelä o Pirkko Saarinen 2 kunnanhallituksen valitsemaa edustajaa o Olli Viitasaari o Sirpa Seppä työsuojelupäällikkö o Auli Nevantie Lisäksi Yhteistyökomiteaan osallistuu tarpeen mukaan kutsuttuna TTH Viisarin palvelupäällikkö Arja Peltomäki-Vastamaa. 4

6 Yhteistyökomiteassa käsiteltyjä asioita Vuonna 2013 YT komitea hyväksyi työterveyden toimintasuunnitelman sekä käsitteli osaltaan ostovapaita, henkilöstöruokailua, riskien arviointiprosessia, työilmapiirikyselyä, henkilöstövuokrausta (ruoka- ja siivouspalvelua), etätyökäytäntöä, henkilökorttikuvien käyttöä, työsuojeluorganisaatiota, suorituksen arviointeja, AVI:n työsuojelutarkastuksia, taloussuunnittelukierrosta, organisaatiomuutoksia sekä henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa vuodelle Vuoden aikana keskusteltiin lisäksi useasti kuntarakenneuudistuksesta ja sen vaikutuksesta Lempäälän kunnan toimintaan. Kulttuuri- ja liikuntaseteleiden käyttö työhyvinvoinnin kehittämisessä koettiin hyvänä toimintatapana ja käytäntöä jatkettiin vuonna Henkilöstölle jaettiin vuonna 2013 yhteensä 10 omavastuullista kulttuurija liikuntaseteliä. Näitä omavastuullisia seteleitä otti 1046 viranhaltijaa tai työntekijää. Kaikkiaan kunta hankki kulttuuri- ja liikuntaseteleitä euron arvosta vuonna Omavastuun kautta kunta sai Kokonaiskustannus oli siten Lempäälän kunnalle Vuoden 2013 aikana Lempäälän kunta sai työtuomioistuimelta päätöksen liittyen vuoden 2010 lomauttamisiin. Päätöksessä todettiin, että opettajien lomauttaminen loma-aikana ei ole sallittua. Lisäksi työtuomioistuimen päätöksessä todettiin, että työntekijöiden ja viranhaltijoiden lomauttaminen suhteellisuusperiaatteen vastaisesti ei ole sallittua. Päätöksen jälkeen todettiin, että kaikkia työntekijöitä kohdellaan tasapuolisesti ja luottamusmiesten kanssa neuvoteltiin ratkaisusta, jonka perusteella kaikkien lomautusajat tarkasteltiin suhteellisuusperiaatteen mukaisesti ja mikäli suhteellisuusperiaate ei toteutunut, korvattiin henkilöille lomautusajan palkka. 1.2 Työsuojelutoiminta Lempäälän kunnan keskeiset työsuojelun toimijat ovat YT-komitea, Turma -ryhmä sekä sisäilmatyöryhmä. Työsuojeluasiamiestoiminta on jatkunut myös vuonna Työsuojeluasiamiehiksi on edelleen pyritty saamaan mahdollisimman laajasti vapaaehtoisia työntekijöitä kaikista kunnan yksiköistä. Työsuojeluasiamiesten roolina on ennen kaikkea toimia linkkinä yksikön henkilöstön ja työsuojeluvaltuutettujen sekä -päällikön välillä. Tämä tarkoittaa tiedon välittämistä molempiin suuntiin ja huomion kiinnittämistä yksikön riskitekijöihin. Lisäksi työsuojeluasiamiehet toimivat esimiehen tukena riskien arviointiprosessissa. Yhteistyökomitean lisäksi työsuojeluorganisaation vanhasta kaartista jatkoi toimintaansa em. Turma - ryhmä, johon kuuluvat pysyvinä jäseninä työsuojeluvaltuutetut, kaksi työsuojeluasiamiestä, TTH Viisarin palvelupäällikkö sekä henkilöstöpäällikkö/työsuojelupäällikkö. Turma -ryhmä käsitteli riskienarviointien lisäksi ilmoitetut tapaturma- ja vaaratilanneilmoitukset sekä ilmoitukset kiusaamisesta/uhkatilanteista. 5

7 Turma-ryhmä pyrki ohjaamaan ilmoituksia itseään korjaavaan suuntaan vaatimalla yksiköiltä toimenpideselvityksiä tilanteiden selvittämiseksi ja uusien vaaratilanteiden välttämiseksi. Riskienarviointien tallettamisessa hyödynnettiin aiemmin hankittua Riski Arvi -ohjelmaa. Vuoden aikana arvioitiin mahdollisuutta ottaa käyttöön hieman monipuolisempi riskien arviointijärjestelmä, johon voitaisiin yhdistää myös läheltä piti tilanteiden käsittely. Päätöstä ei kuitenkaan vielä tehty vuoden 2013 puolella. Työsuojeluhallinto käynnisti vuonna 2012 neljä vuotta kestävän valtakunnallisen valvontahankkeen Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö Valvontahankkeen keskeisenä tavoitteena on kuntaalan työpaikkojen turvallisuusjohtamisen ja työturvallisuuden hallinnan parantaminen. Hankkeen tiimoilta AVI:n tarkastaja aloitti vuoden 2012 lopussa Lempäälän kunnan työsuojelutarkastukset. Vuonna 2013 tarkastukset kohdistettiin päiväkoteihin ja alakouluihin. Lisäksi tarkastukset tehtiin varikolle sekä yläkoulujen teknisen työn luokkiin. AVI:n tarkastusten innoittamana koko organisaatio teki laajan riskien arviointikierroksen omissa yksiköissään. Arviointien aikatauluna oli syksy Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta kaikki yksiköt tekivät riskien arvioinnit ja tallensivat ne käytössä olevaan riskien arviointijärjestelmään. Työsuojeluvaltuutettujen kauden ollessa lopussa, käytiin myös keskustelua työsuojeluorganisaatiosta. Lempäälän kunnassa päädyttiin ottamaan käyttöön yhden päätoimisen työsuojeluvaltuutetun ja neljän työsuojeluasiamiehen malli. Työsuojeluvaltuutetun tehtävään oli ehdolla kolme henkilöä: Esa Salmi (terveyskeskus), Satu Heikkilä (maatalouslomitus) ja Milena Kaihari-Virtanen (päivähoito). Vaalissa valittiin päätoimiseksi työsuojeluvaltuutetuksi Milena Kaihari-Virtanen. Lisäksi jokaiselle toimialueelle valittiin yksi työsuojeluasiamies. Työsuojeluasiamiehiksi valittiin: Nina Pukka (tekninen toimi), Esa Salmi (sosiaali- ja terveystoimi), Ilkka Komu (yleishallinto) ja Juha Tikkanen (sivistystoimi). Paikallisella sopimuksella on sovittu myös yksiköiden työsuojeluyhteyshenkilöistä. Kaikissa työyksiköissä on jatkossa työsuojeluyhteyshenkilöt, jotka toimivat esimiehen tukena riskien arvioinneissa ja työsuojeluasioiden viestinnässä henkilöstölle. 1.3 Sisäilmatyöryhmä Sisäilmatyöryhmässä toimii nimettyinä pysyväisjäseninä terveystarkastaja, TTH Viisarin edustajina työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja sekä Lempäälän kunnan edustajina talonrakennusinsinööri, LVIinsinööri, tilapalvelupäällikkö sekä työsuojelupäällikkö. Työsuojeluvaltuutetut osallistuivat myös sisäilmatyöryhmän kokouksiin. 6

8 Työryhmä kokoontui kahden kuukauden välein. Tarkoituksena on olla tukena tilatoimen henkilöstölle sekä esimiehille sisäilmaongelmien todettujen ja epäiltyjen käsittelyssä. Tapaukset tulevat käsittelyyn sekä esimiehiltä, tilatoimesta että Viisarista. Vuonna 2013 käsittelyssä olivat seuraavat koulut: Kanavan koulu (lukio), Sääksjärven koulu, Kelhon koulu, Kuljun koulu, Lempoisten koulu, Moision koulu, Mattilan koulu, Nurmen koulu sekä Hakkarin koulu. Käsittelyssä olevat päiväkodit on lueteltu seuraavassa: Saturanta, Kaisla, Mansikkamäki, Aurinkolinna, Vaahtera, Karhumäki sekä Tarikanmäki. Muita käsiteltyjä kohteita olivat: Tampereentie 6, Tampereentie 8, hammashoitola, Kuljun terveysasema sekä Himminkoto. Esimiehet ovat tietoisia sisäilmatyöryhmän toiminnasta. Myös sivistyslautakunnalle esiteltiin sisäilmatyöryhmän toimintamalli. Sisäilmatyöryhmän lähtökohtana on avoin tiedottaminen. Mikäli työpisteessä todetaan sisäilmaongelmia, tiedotetaan tehdyistä toimista ja jatkosuunnitelmista sekä henkilöstölle että asiakkaille. 7

9 2. Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstön lukumäärä Vuoden lopussa 2013 ( ) Lempäälän kunnan koko henkilöstön määrä oli 1573, josta vakinaisen henkilöstön osuus oli Oheisessa taulukossa on esitetty henkilöstön jakautuminen vakinaisiin sekä määräaikaisiin palvelussuhteisiin eri toimialoilla. Poikkeuksena aiempiin vuosiin, vuoden 2013 henkilöstökertomukseen päätettiin raportoida palvelussuhteessa olevien henkilöiden lukumäärä Luvuissa on siis mukana myös osa-aikaiset työntekijät. Henkilöstön lukumäärä Vakinainen Määräaikainen (ei sijainen) Alle 13 pv Sijainen Työllistetty Opso Kaikki yhteensä Konsernihallinto Työllistäminen Maaseutu- ja kylätoimi Toimistopalveluyksikkö Huoltopalveluyksikkö Yleishallinto YHTEENSÄ Sosiaali- ja terveystoimen hallinto Kansanterveystyö ja sairaanhoito Erikoissairaanhoito Päivähoito Vanhustyö Perhetyö ja toimeentuloturva Vammaispalvelut Sosiaali- ja terveystoimi YHTEENSÄ Hallintopalvelut Opetuspalvelut Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Vapaa-aikapalvelut Sivistystoimi YHTEENSÄ Hallintopalvelut Tilatoimi Yhdyskuntatekniikka Yhdyskuntasuunnittelu ja - kehittäminen Rakennuttaminen Maankäytön suunnittelu Ympäristövalvonta Vesihuoltolaitos Tekninen toimi YHTEENSÄ Kaikki yhteensä Oheisessa taulukossa määräaikaiset työntekijät ovat sellaisia henkilöitä, joiden työ- tai virkasuhde on johonkin tiettyyn ajanjaksoon sidottu, mutta he eivät toimi kenenkään sijaisena. Tällaisia työsuhteita voivat 8

10 olla esimerkiksi erilaiset määräaikaiset projektit tai organisaatiossa tapahtuvista muutostilanteista johtuvat tehtäväjärjestelyt. Koska vuoden viimeisen päivän tilanteen mukainen henkilöstön lukumäärä ei kerro kuin kyseisen päivän tilanteen, vertailukohdaksi tälle otettiin myös henkilötyövuosilistaus väliseltä ajalta. Henkilötyövuosilistaus suhteuttaa kunkin palvelussuhteessa olleen henkilön työsuhteen keston ja mahdolliset osa-aikaisuudet, jolloin saadaan todellinen kuva koko vuoden aikana käytössä olleesta henkilöstöresurssista. HTV Henkilöstön lukumäärä yhteensä Tehtäväalue Konsernihallinto Työllistäminen Maaseutu ja kylätoimi Toimistopalvelu Huoltopalvelu Yleishallinto YHTEENSÄ Kansanterveystyö ja sairaanhoito Lasten päivähoito Vanhustyö Perhetyö ja toimeentuloturva Vammaispalvelut Sosiaali- ja terveystoimi YHTEENSÄ Sivistystoimen hallinto 2 3 Opetuspalvelut Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Vapaa-aikapalvelut Sivistystoimi YHTEENSÄ Teknisen toimen hallinto 2 3 Tilatoimi Yhdyskuntatekniikka 10 7 Yhdyskuntasuunnittelu ja kehittäminen Rakennuttaminen 5 6 Maankäytön suunnittelu 6 7 Ympäristövalvonta 8 8 Vesihuoltolaitos Tekninen toimi YHTEENSÄ Yhteensä

11 Vakituisen henkilöstön lukumäärä ja henkilötyövuosi Vakituiset HTV1 vakituiset Vakituisten henkilötyövuosien määrä on kokonaisuudessaan kasvanut 62 henkilötyövuodella. Vuosina 2011 ja 2012 henkilötyövuosien kasvuvauhti on ollut hieman maltillisempi, mutta sitä ennen kasvuvauhti on ollut nykyistäkin suurempaa. Vuodenvaihteen henkilöstömäärä (aito henkilömäärä) vaihtelee vuosittain riippuen siitä, millainen lomatilanne vuodenvaihteessa on. Kaaviosta näkyy, että vakinaisen henkilöstön määrä on kasvanut koko ajan suhteellisen tasaisesti HTV HTV kasvu-% 5,4% 3,0% 3,1% 6,6% 6,0% (62 HTV) (34 HTV) (34 HTV) (67 HTV) (58 HTV) Vakituisten 3,6% 4,5% 3,8% 6,0% 6,1% henkilömäärän kasvu-% Vakituiset Lempäälän kunnan 2013 taloussuunnitelman yleisperustelujen yhteydessä ennakoitiin 15 henkilötyövuoden kasvua kunnan vakituisessa henkilöstöresurssissa. Vakituisen henkilöstön määrän seurannan lisäksi on raportoitu myös koko henkilöstön määrän kehitystä vuosina Kaikkiaan koko henkilöstön määrä henkilötyövuosina on kasvanut 18 henkilötyövuodella vuonna Budjetoitu kokonaislisäys henkilöstössä on siis ollut suunnilleen budjetoidun suuruinen. 10

12 Kaiken kaikkiaan suuntausta voidaan pitää hyvänä. Tavoitteena on koko kunnan tasolla tarjota vakituisia työpaikkoja ja vain poikkeustilanteissa (esim. sijaisuudet) turvautua määräaikaisiin työsuhteisiin tai virkoihin. Oheisessa taulukossa on esitelty koko henkilöstön lukumäärän sekä henkilötyövuosien kasvua vuosina Koko henkilöstön lukumäärän sekä henkilötyövuosi (HTV1) Koko henkilöstö HTV Seuraavassa taulukossa on esitetty vakinaisen henkilöstön sekä määräaikaisten ja sijaisten määrän kehitystä vuosina Luvut on esitetty kunkin vuoden osalta päivätyn henkilöiden lukumäärän perusteella. Työllistetyt ja oppisopimussuhteiset eivät näy näissä luvussa. 11

13 Henkilöstön lukumäärä Konsernihallinto Työllistäminen Vakinainen 2011 Vakinainen 2012 Vakinainen 2013 Määräaikainen 2011 Määräaikainen 2012 Määräaikainen 2013 Sijainen 2011 Sijainen Maaseutu- ja kylätoimi Toimistopalveluyksikkö Huoltopalveluyksikkö Yleishallinto Sosiaali- ja terveystoimen hallinto Kansanterveystyö ja sairaanhoito Sijainen Erikoissairaanhoito Päivähoito Vanhustyö Perhetyö ja toimeentuloturva Vammaispalvelut Sosiaali- ja terveystoimi Hallintopalvelut Opetuspalvelut Kulttuuri- ja kirjastopalvelut Vapaa-aikapalvelut Sivistystoimi Hallintopalvelut Tilatoimi Yhdyskuntatekniikka Yhdyskuntasuunnittelu ja - kehittäminen Rakennuttaminen Maankäytön suunnittelu Ympäristövalvonta Vesihuoltolaitos Tekninen toimi Kaikki yhteensä

14 Kuten edellä olevasta taulukosta näkyy, on määräaikaisten työntekijöiden määrä kokonaisuudessaan laskenut. Yleishallinnossa suuri vaikutus on ollut monipalvelukokeilun toteamisella onnistuneeksi ja siihen liittyneiden määräaikaisten työsuhteiden muuttaminen vakituisiksi. Nämä tehtävät haettiin kunnan periaatteiden mukaisesti avoimella hakuprosessilla. Sivistystoimessa sekä vakituisten että määräaikaisten määrä on kasvanut. Suhteellisesti katsottuna sivistystoimen määräaikaisuuksien määrä on pysynyt aiemmassa suuruusluokassa. Sijaisten määrä on kokonaisuudessaan kunnan tasolla laskenut. Suurimmat erot vuosien 2012 ja 2013 välillä ovat: YLEISHALLINTO Huoltopalvelun vakituisen henkilöstön määrän kasvu sekä määräaikaisen henkilöstön määrän lasku. Tämä johtuu monipalvelukokeilun päättämisestä onnistuneena. Kokeilun onnistuminen tarkoitti määräaikaisten työsuhteiden päättämistä ja vakituisen henkilöstön palkkaamista monipalveluun. Maaseutu- ja kylätoimesta on vuoden aikana jäänyt kaikkiaan 5 henkilöä eläkkeelle, joten se näkyy henkilöstön lukumäärässä. SIVISTYSTOIMI Opetuspalvelujen sekä vakituisten että määräaikaisten työntekijöiden lisääntyminen. Määräaikaisuuksien suhde on pysynyt samalla tasolla kuin aiemminkin. Oppilasmäärän sekä aamuja iltapäivätoiminnan kasvu jatkuu edelleen ja vaikuttaa työntekijöiden määrään. Vapaa-aikapalvelujen määräaikaisen henkilöstön määrä lasku. Nuorisokahvilan toiminta on muuttunut vuonna 2013 siten, että nuoret eivät ole enää olleet palvelussuhteessa vuodenvaihteessa. SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Kansanterveystyön ja sairaalahoidon vakituisen henkilöstön määrän kasvu ja vastaava sijaisten määrän vähentyminen. Päivähoidon vakituisen henkilöstön määrän hienoinen kasvu sekä samanaikaisesti määräaikaisuuksien väheneminen ja sijaisten määrän lisääntyminen. Uusi päiväkoti avattiin lokakuussa 2013, joten sen henkilöstö näkyy suoraan myös henkilöstöluvuissa. Uusien asiakkaiden määrä näkyy myös päivähoidon henkilöstömäärässä usein suoraan. Suurten yksikköjen perustaminen ja pienten yksikköjen sulkeminen tuo toimintaan tehokkuutta ja sillä voidaan säädellä hieman henkilöstömäärän kasvua. TEKNINEN TOIMI Yhdyskuntatekniikan ja rakennuttamisen henkilöstömäärän kasvu sekä tilatoimen henkilöstömäärän lasku. Tähän vaikuttaa organisaatiomuutos, jossa tehtiin sisäisiä muutoksia. 13

15 Näyttää siltä, että sijaisuuksien ja määräaikaisuuksien määrät vaihtelevat huomattavasti eri vuosien välillä. Organisaation muutokset ja uudistukset vaativat toiminnan miettimistä. Näissä tilanteissa määräaikaisuudet ovat hyvä keino antaa aikaa organisaation muutoksen vakiinnuttamiselle. Tavoitteena kuitenkin on lopulta palkata vakituista henkilöstöä niihin toimiin ja virkoihin, mikä on tarpeen. Vuokratyövoimaa on käytetty harkiten sellaisissa lyhytaikaisissa tilanteissa, kun ei omat vakituiset sijaiset ole voineet täyttää sijaistarvetta. Seudullinen kilpailutettu sopimus vuokratyövoiman tuottajista on tehty huoltopalvelujen osalta. Muualla ei ole kilpailutettu vuokratyövoiman käyttöä. 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % Kaikkien määräaikaisten osuus koko henkilöstöstä - Yleishallinto Konsernihallinto Työllistäminen Maaseutu- ja kylätoimi Toimistopalveluyk sikkö Huoltopalveluyksi kkö ,0 % 65,4 % 13,6 % 18,5 % 28,1 % ,00 56,3 % 31,2 % 9,6 % 28,4 % ,7 % 52,6 % 30,5 % 10,5 % 7,5 % 14

16 Kaikkien määräaikaisten osuus koko henkilöstöstä - Sosiaali- ja terveystoimi 35,0 % 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % Kansanterveystyö ja sairaanhoito Päivähoito Vanhustyö Perhetyö ja toimeentuloturva Vammaispalvelut ,3 % 22,5 % 10,5 % 15,6 % 33,3 % ,1 % 22,0 % 20,9 % 21,6 % 22,2 % ,1 % 20,0 % 19,3 % 19,5 % 25,0 % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % Kaikkien määräaikaisten osuus koko henkilöstöstä - Sivistystoimi Hallintopalvelut Opetuspalvelut Kulttuuri- ja kirjastopalvelut Vapaa-aikapalvelut ,0 % 20,6 % 17,6 % 28,6 % ,0 % 18,7 % 20,0 % 58,3 % ,0 % 19,7 % 11,8 % 17,6 % 15

17 35,0 % 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % Kaikkien määräaikaisten osuus koko henkilöstöstä - Tekninen toimi Tilatoimi Yhdyskunta suunnittelu ja - kehittämin en Ympäristöv alvonta Hallintopalvelut Yhdyskuntatekniikka Rakennuttaminen Maankäytön suunnittelu Vesihuoltolaitos ,0 % 3,3 % 18,2 % 0,0 % 0,0 % 30,0 % 11,1 % 0,0 % ,0 % 17,1 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 8,3 % 12,5 % 6,7 % ,3 % 15,6 % 0,0 % 8,3 % 0,0 % 14,3 % 0,0 % 8,3 % 30,0 % Kaikkien määräaikaisten osuus koko henkilöstöstä - Toimialat 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % Yleishallinto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen toimi Kaikki yhteensä ,8 % 19,1 % 21,9 % 8,2 % 19,0 % ,6 % 24,0 % 20,0 % 9,9 % 21,6 % ,9 % 22,4 % 19,2 % 10,3 % 20,2 % 16

18 Kuntatyönantajien mukaan määräaikaisten palvelussuhteiden keskimääräinen osuus kuntasektorilla vuonna 2012 oli työllistetyt mukaan lukien noin 23 %. Lempäälässä suhteellinen osuus on pysynyt hyvin tasaisena. Määräaikaisten palvelussuhteiden määrä kaikkiaan on laskenut. Määräaikaisten osuus henkilöstöstä vaihtelee merkittävästi eri toimialojen ja yksiköiden välillä. Toisaalta vaihtelua näkyy selvästi myös eri vuosien välillä riippuen kulloisestakin työtilanteesta. Suurimmat muutokset ovat vammaispalveluissa, huoltopalveluissa sekä teknisessä toimessa. Yleishallinnon luvuissa näkyvä muutos johtuu huoltopalveluyksikön MOPA -hankkeen vakinaistamisista. Määräaikaiset Oppisopimus Työllistetty 150 Sijainen Määräaikainen

19 2.2 Virat ja toimet Virat ja toimet Virkasuhde Työsuhde Kaikki YHTEENSÄ Konsernihallinto Työllistäminen Maaseutu- ja kylätoimi Toimistopalveluyksikkö Huoltopalveluyksikkö Yleishallinto YHTEENSÄ Kansanterveystyö ja sairaanhoito Päivähoito Vanhustyö Perhetyö ja toimeentuloturva Vammaispalvelut Sosiaali- ja terveystoimi YHTEENSÄ Sivistystoimen hallinto Opetuspalvelut Vapaa-aikapalvelut Sivistystoimi YHTEENSÄ Teknisen hallintopalvelut yht. 3 3 Tilatoimi Yhdyskuntatekniikka Yhdyskuntasuunnittelu- kehittäminen Rakennuttaminen yht Kaavoitus yht Ympäristövalvonta Vesihuoltolaitos Tekninen toimi YHTEENSÄ Kaikki YHTEENSÄ Kuntatyönantajien tilaston mukaan vuonna 2012 valtakunnallisesti virkojen osuus oli n. 28 %. Lempäälän kunnassa virkasuhteisten suhteellinen osuus on hieman pienempi, n. 26,5 % 18

20 2.3 Osa-aikaiset palvelussuhteet ja osa-aikaeläkkeet Koko- ja osa-aikaiset Koko- ja osa-aikaiset Kokoaikainen virka tai toimi Osaaikainen virka tai toimi Muut (osa-aikaeläkkeet, hoitovapaat ym.) Kaikki yhteensä Yleishallinto YHTEENSÄ Sosiaali- ja terveystoimi YHTEENSÄ Sivistystoimi YHTEENSÄ Tekninen toimi YHTEENSÄ KAIKKI YHTEENSÄ Osa-aikaisuuksien määrä on kasvamaan päin. Osa-aikaisuuksien työjärjestelyt vaativat esimiehiltä paljon aikaa. Jokainen osa-aikaisuus vaatii suunnittelua, että työt voidaan järjestää mahdollisimman joustavasti. Kaikissa tilanteissa ei osa-aikaisuuksia voida tarjota työntekijöille. Osittaiset hoitovapaat eivät ole harkinnanvaraisia ja ne kuormittavat selvästi eniten kansanterveystyötä ja päivähoitoa. Kansanterveystyön puolella myös muut osa-aikaisuudet ovat yleisiä Osa-aikaeläkkeet Osa-aikaeläkkeet Osa-aikaeläke Osatyökyvyttömyyseläke Kaikki YHTEENSÄ KAIKKI YHTEENSÄ Lempäälän kunnan osa-aikaeläkkeiden määrä on n. 2 % koko henkilöstöstä. Osa-aikaeläke on hyvä keino jatkaa työuraa ja sen avulla on mahdollista lisätä työntekijän jaksamista. Se kuitenkin vaatii harkintaa ja hyvää suunnittelua, jotta osa-aikaeläkkeet eivät kuormita muuta työyhteisöä. Osa-aikaeläkkeiden myöntäminen on aina harkinnanvaraista. Osa-aikaeläke ei ole lähtökohtaisesti suositeltavaa esimies- tai avaintehtävissä, vaan näissä tilanteissa pitäisi harkita tehtävänkuvan muuttamista. 19

21 2.3.3 Palkattomat virka- ja työvapaat Ostovapaiden käyttö Edellisten vuosien tapaan myös vuonna 2013 tarjottiin henkilöstölle mahdollisuutta ottaa ylimääräisiä vapaaehtoisia palkattomia vapaita. Näiden palkattomien vapaiden osalta palkkioksi myönnettiin ylimääräisiä palkallisia päiviä. Tavoitteena näissä nk. ostovapaissa oli saada kustannussäästöjä. Näin ollen näiden palkattomien vapaiden edellytyksenä oli se, ettei poissaolon ajaksi oteta sijaisia, vaan työt oli järjestettävä ilman sitä. Ostovapaiden osalta palkansaajilta vähennetty palkkasumma oli vuonna 2013 yhteensä euroa. Säästöä saatiin yli enemmän kuin edellisenä vuonna. Tämä tarkoitti yhteensä 3136 työpäivää. Säästö yhteensä Päivät yhteensä Ostovapaakäytäntö on koettu pääsääntöisesti positiivisesti ja se on tarjonnut henkilöstölle joustavuutta erilaisissa elämäntilanteissa ja käytäntöä suositellaan jatkettavaksi tulevaisuudessakin. 20

22 2.4 Henkilöstön sukupuolijakauma Sukupuolijakauma on Lempäälän kunnassa hyvin samanlainen kuin muuallakin kuntasektorilla: naisvaltainen lukuun ottamatta teknistä toimea. Kuntatyönantajien julkaiseman vuotta 2012 koskevan tilaston mukaan kunta-alalla työskentelevistä on naisia noin 80 %. Kuten oheisesta taulukosta näkyy, oli Lempäälän vakinaisesta henkilöstöstä miehiä 17,2 %, joten kuntamme on edelleen hieman naisvaltaisempi kuin suomalaiset kunnat yleensä. Sosiaali- ja terveystoimessa miesten suhteellinen osuus on selvästi pienempi ja teknisessä toimessa huomattavasti suurempi koko kuntaan nähden. Vakituisen henkilöstön sukupuolijakauma Naiset Miehet Miesten osuus 2013 Miesten osuus 2012 Yhteensä Konsernihallinto yht ,7 % 41,7 % 12 Työllistäminen yht ,6 % 62,5 % 9 Maaseutu ja kylätoimi yht ,2 % 32,1 % 73 Toimistopalvelu yht ,0 % 0,0 % 51 Huoltopalvelu yht ,0 % 1,4 % 99 Yleishallinto YHTEENSÄ ,7 % 16,5 % 244 Kansanterveystyö ja sairaanhoito ,6 % 4,7 % 151 Lasten päivähoito yht ,4 % 2,0 % 252 Vanhustyö yht ,9 % 0,9 % 109 Perhetyö ja toimeentuloturva yht ,0 % 3,4 % 33 Vammaispalvelut yht ,4 % 6,9 % 27 Sosiaali- ja terveystoimi YHTEENSÄ ,5 % 6,0 % 572 Sivistystoimen hallinto yht ,0 % 0,0 % 3 Opetuspalvelut yht ,8 % 18,5 % 330 Kirjasto- ja kulttuuripalvelut yht ,7 % 7,1 % 15 Vapaa-aikapalvelut yht ,7 % 30,8 % 14 Sivistystoimi YHTEENSÄ ,8 % 18,4 % 362 Teknisen toimen hallinto ja se yht ,0 % 66,7 % 2 Tilatoimi yht ,9 % 87,1 % 27 Yhdyskuntatekniikka yht ,0 % 70,6 % 8 Yhdyskuntasuunnittelu ja kehit yht ,7 % 0 % 11 Rakennuttaminen yht ,7 % 0 % 6 Maankäytön suunnittelu yht ,0 % 50,0 % 5 Ympäristövalvonta yht ,0 % 37,5 % 8 Vesihuoltolaitos ,0 % 100,0 % 11 Tekninen toimi YHTEENSÄ ,5 % 81,3 % 78 Kaikki yhteensä ,2 % 15,4 %

23 2.5 Henkilöstön ikärakenne Lempäälän kunnan koko vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli vuotta ja 3 kuukautta. Keski-ikä on laskenut muutaman vuoden ajan tasaisesti. Oheisessa kaaviossa on esitelty vakinaisen henkilöstön keskiikä toimialoittain vuosina 2011, 2012 ja Vakituisen henkilöstön keski-ikä toimialoittain 48,0 47,0 46,0 45,0 44,0 43,0 42,0 41,0 40,0 39,0 38,0 Yleishallinto Sote Sivistystoimi Tekninen toimi Koko henkilöstö Ka ,8 44,7 44,6 47,2 46,1 Ka ,9 44,3 44,5 46,7 45,9 Ka ,3 41,7 42,7 47,5 44,3 Keski-iän tarkastelun lisäksi on syytä kiinnittää huomiota varsinaiseen ikäjakaumaan toimialoittain. Keski-ikä on korkein teknisessä toimessa ja alhaisin sosiaali- ja terveystoimessa. Alla esitetystä kaaviosta nähdään viitteitä Lempäälän kunnan eläkkeelle tulevaisuudessa jäävän henkilöstön määrästä ja mahdollisesta rekrytointitarpeesta. Kaaviossa on vuonna 2012 tehty ennuste. Oheinen KEVA:n laskennallisten eläkeikien perusteella tekemä arvio Lempäälän kunnasta vanhuuseläkkeelle siirtyvän henkilöstön määrästä. Ennusteen mukaan vuonna 2014 vanhuuseläkkeelle siirtyy lähes 40 viranhaltijaa tai työntekijää. Koska on oletettavaa, että eläköityminen tulee jatkumaan korkeana seuraavien vuosien aikana, tulee Lempäälän kunnassa panostaa henkilöstön työssä jaksamiseen, työkunnon ylläpitämiseen, hiljaisen tiedon siirtämiseen, oikein kohdennettuihin rekrytointeihin sekä työnantajakuvan ylläpitämiseen ja edelleen kehittämiseen. Työurien pidentämiseksi sekä alku- että loppupäästä tehdään töitä niin 22

24 valtakunnallisesti kuin paikallisestikin ja myös Lempäälän kunnan on tärkeää omalta osaltaan pohtia toimia asian suhteen. Alla olevissa taulukoissa nähdään, että suurimmat eläkepoistumat (%) ovat lähivuosien aikana perhepäivähoitajien, kiinteistönhuoltomiesten, kodinhoitajien ja kotiavustajien sekä kirjastotyöntekijöiden ammattiryhmissä. Vähiten poistumaa on psykologeissa, lastentarhanopettajissa, erityisopettajissa sekä sosiaalialan hoitajissa. Vanhuuseläkkeelle jääviä on erityisen paljon vuosina 2013 ja On tärkeää huomioida tämä henkilöstöhallinnossa ja varata aikaa eläkkeelle poistuvien neuvontaan. Toimialueilla asia näkyy mm. perehdyttämisessä, siihen on varattava aikaa myös henkilöstöltä. 23

25 Alla on kuvattu vakituisen henkilöstön ikäjakaumat eri toimialoilla. Alla olevan kaavion perusteella nuorekkain toimiala näyttäisi olevan sivistystoimi, jossa alle 50-vuotiaiden osuus on yli 70 %. Teknisessä toimessa ja yleishallinnossa yli 50-vuotiaiden osuus on yli 40 %, niissä myös eläkeikää lähestyviä on eniten kunnan tasolla. Toimialojen sisällä löytyy myös selviä eroja. Alla on kuvattu eri toimialat hieman tarkemmin, jotta ikärakennetta päästään tarkastelemaan lähemmin. 24

26 Ikäjakauma - toimialat Tekninen toimi 7,7 % 15,4 % 34,6 % 30,8 % 11,5 % 0% Sivistystoimi 5,2 % 26,6 % 41% 20,3 % 7% 0% alle 30v % 30-39v % v % Sosiaali- ja terveystoimi 11% 26,8 % 27,0 % 27,0 % 6,3 % 0 % yli 66 Yleishallinto 6,6 % 18,0 % 29,5 % 32,8 % 13,1 % 0% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Ikäjakauma - Yleishallinto Huoltopalvelu 9,1 % 17,2 % 32,3 % 30,3 % 11,1 % 0% Toimistopalvelu Maaseutu ja kylätoimi 3,9 % 6,8 % 19,6 % 20,5 % 15,7 % 35,6 % 41,2 % 27,4 % 19,6 % 0% 9,6 % 0% alle 30v % 30-39v % v % Työllistäminen 0 % 11,1 % 33,3 % 55,6 % 0,0 % yli 66 Konsernihallinto 0 % 8,3 % 25,0 % 33,3 % 33,3 % 0% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Yleishallinnossa eniten alle 50-vuotiaita on huoltopalvelussa sekä maaseutu- ja kylätoimessa. Eniten eläkeikää lähestyviä on toimistopalvelussa. 25

27 Ikäjakauma - Sosiaali- ja terveystoimi Vammaispalvelut 14,8 % 18,5 % 29,6 % 22,2 % 14,8 % 0% Perhetyö ja toimeentuloturva 9,1 % 45,5 % 21,2 % 24,2 % 0 % alle 30v % 30-39v % Vanhustyö 15,6 % 12,8 % 25,7 % 33,9 % 11,0 % 1% v % Lasten päivähoito 12,7 % 33,9 % 27,5 % 17,9 % 8,0 % 0% yli 66 Kansanterveystyö ja sairaanhoito 3,3 % 22,5 % 27,8 % 38,4 % 7,9 % 0% Sosiaali- ja terveystoimessa eniten alle 50-vuotiaita on perhetyössä sekä päivähoidossa. Eniten eläkeikää lähestyviä on vammaispalveluissa. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Ikäjakauma - Sivistystoimi Vapaa-aikapalvelut 28,6 % 28,6 % 21,4 % 7,1 % 14% 0% Kirjasto- ja kultturipalvelut 6,7 % 0 % 26,7 % 33,3 % 33% 0% alle 30v % 30-39v % Opetuspalvelut 4,2 % 27,9 % 41,7 % 20,1 % 6% 0% 50-59v % yli 66 Sivistystoimen hallinto 0 % 0 % 66,7 % 33,3 % 0% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Sivistystoimessa eniten alle 50-vuotiaita on vapaa-aikapalveluissa sekä opetuspalveluissa. Eläköitymisen suhteen haastavin tilanne on kirjasto- ja kulttuuripalveluissa. 26

28 Ikäjakauma - Tekninen toimi Vesihuoltolaitos 18,2 % 36,4 % 27,3 % 9,1 % 9,1 % 0 % Ympäristövalvonta 0 % 37,5 % 50,0 % 0 % 12,5 % 0 % Maankäytön suunnittelu 0 % 40,0 % 0 % 40,0 % 20,0 % 0% alle 30v % 0 % Rakennuttaminen 16,7 % 0 % 83,3 % 0 % 0% 30-39v % Yhdyskuntasuunnittelu ja kehit 27,3 % 18,2 % 0 % 36,4 % 18,2 % 0% 50-59v % Yhdyskuntatekniikka 0 % 0 % 62,5 % 12,5 % 25,0 % 0% yli 66 3,7 % Tilatoimi 0 % 48,1 % 37,0 % 11,1 % 0% Teknisen toimen hallinto ja se 0 % 50,0 % 50,0 % 0 % 0 % 0% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Teknisessä toimessa henkilöstön lukumäärät ovat pieniä, joten vaihtelut ikärakenteessa saattavat olla huomattavia vuosittain. Vuonna 2013 teknisen toimen hallinnossa, ympäristövalvonnassa sekä vesihuoltolaitoksella oli eniten alle 50-vuotiaita. Yli 60-vuotiaita on eniten yhdyskuntatekniikassa sekä yhdyskuntasuunnittelussa. 27

29 2.6 Päättyneet palvelussuhteet Kaikkiaan vuoden 2013 aikana Lempäälän kunnan vakituisia työ- tai virkasuhteita päättyi 95. Tämä oli 13 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Näin ollen vaihtuvuus vuonna 2013 oli noin 7,6 % (lähteneiden osuus henkilöstöstä), kun se edellisenä vuonna oli 9,3 %. Vaihtuvuus näyttää vaihtelevan vuosittain hieman, ollen 7 % ja 10 % välillä. Työsuhde päättynyt Sisäinen siirto Vanhuuseläkkeelle Pää-/sivutoimimuutos, työajan muutos Konsernihallinto Työllistäminen Maaseutu ja kylätoimi Toimistopalvelu Huoltopalvelu Yleishallinto YHTEENSÄ Kansanterveystyö Lasten päivähoito Vanhustyö Perhetyö ja toimeentuloturva Vammaispalvelut Sosiaali- ja terveystoimi YHTEENSÄ Hallintopalvelut Opetuspalvelut Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Vapaa-aikapalvelut Sivistystoimi YHTEENSÄ Hallintopalvelut Tilatoimi Yhdyskuntatekniikka Rakennuttaminen Maankäytön suunnittelu Ympäristövalvonta Vesihuoltolaitos Tekninen toimi KAIKKI YHTEENSÄ Työvoiman suuri vaihtuvuus voidaan nähdä ongelmana varsinkin, jos poistuma tapahtuu työntekijöiden kokeneemmasta päästä. Samaan aikaan vaihtuvuus voidaan nähdä myös mahdollisuutena, koska uudet henkilöt tuovat organisaatioon uusia ajatuksia ja toimintamalleja. Aikaisemmin esitetyt kaaviot ikäjakaumien vinoutumisesta vanhempiin ikäluokkiin nähden osoittavat, että nuorempien ikäluokkien suhteellisen osuuden kasvamiseen on syytä varautua. Yllä olevassa taulukossa on eritelty syyt palvelussuhteiden päättymisille. 28

30 Seuraavassa taulukossa on koottu KEVA:n Lempäälän kuntaa koskevista tilastoista kaikki eläkelaitoksen Lempäälän kunnan henkilöstöä koskevat puoltavat eläkepäätökset vuosina

31 KEVA:n tilastoista käy ilmi, että työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen liittyy lähes aina tuki- ja liikuntaelinsairauksiin. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä on hieman jo tasaantunut, mutta on pysynyt korkealla tasolla jo pitkään. Oletettavissa on, että eläköitymisen määrä taittuu jo vuonna Henkilöstöhallinto ja TTH Viisari osallistuivat useisiin työssä jaksamista edistäviin prosesseihin työkyvyttömyyseläkkeiden välttämiseksi. Eläkeratkaisuiden välttämiseksi on jatkuvasti kehitetty erilaisia toimintamalleja ja tapoja löytää mahdollisuuksia jatkaa työtä. Erityisen tärkeää on esimiesten tuki haastavissa tilanteissa oleville työntekijöille sekä esimiesten välinen yhteistyö sisäisten siirtojen tilanteissa. Mahdollisimman aikainen tuki viranhaltijalle tai työntekijälle työkyvyn alentuessa edesauttaa työssä jaksamista kaikkein parhaiten. Kunnassa on myös sisäisten siirtojen työryhmä, joka voi olla tukena erilaissa muutostilanteissa. Osa-aikaeläke on yksi tapa tukea työssä jaksamista ennen vanhuuseläkkeelle siirtymistä ja se voi olla hyvä keino välttää työkyvyn aleneminen. Työnantajan on toisaalta syytä ottaa huomioon osa-aikaisuuden aiheuttamat muutokset tehtäväjärjestelyissä. Esimiesten kanssa käydään jatkuvasti keskusteluja siitä, millä perusteilla ja minkälaisiin tehtäviin osa-aikaeläkkeelle siirrytään. Tiettyjen toiminnallisesti kriittisten tehtävien hoitamisessa yhden työntekijän osa-aikaisuus voi tuottaa vaikeuksia muulle työyhteisölle tai työnantajalle. Työnantajan edustajan on aina syytä harkita tarkkaan ennen osa-aikaeläkkeen myöntämistä, millaisia tehtäväjärjestelyitä osa-aikaisuus edellyttää ja onko syytä muuttaa osa-aikaisen tehtävänkuvaa vastaamaan paremmin lyhentynyttä työaikaa. 30

32 3. Vakituisen henkilöstön sairastavuus Seuraavat taulukot ja kaaviot kuvaavat Lempäälän kunnan vakituisen henkilöstön sairastavuutta. Tilastoissa huomioitiin Lempäälässä vuoteen 2009 asti vain työpäivät. Muissa TTH Viisariin kuuluvissa Tampereen kehyskunnissa sairauspäivien raportointi on tehty kalenteripäivinä ja vertailtavuuden parantamiseksi siirryttiin Lempäälässäkin käyttämään kalenteripäiviä vuoden 2010 jälkeen. Populus on mahdollistanut raporttien tekemisen vuodesta 2008 alkaen. Työtapaturmien aiheuttamia sairauslomia ei ole eroteltu muista sairauslomista Vakituinen henkilöstö sairauspäiviä yhteensä sairauspäiviä/hlö 13,8 14,3 14,6 14,5 12,6 15,5 sairastaneiden lkm sairastaneiden osuus % 75,6 % 73,6 % 71,4 % 71,6 % 70,4 % 73,0 % Sairauspoissaolojen suhteellinen määrä kasvoi selvästi vuonna 2013 ja ylitti 15 sairauspäivää. Sairastaneiden osuus ei kuitenkaan ole kasvanut, mutta sairauspäiviä on ollut selvästi enemmän (2 päivää). Vuoden aikana kiersi sekä vatsatauti- että influenssa-aallot ja niiden oletetaan olevan osaltaan suuremman sairastavuuden taustalla. Sairauspoissaolojen lisääntyminen huomattiin myös toimialoilla vuoden aikana. Erityisesti päivähoidossa oltiin huolestuneita henkilöstön jaksamisesta ja lähdettiin selvittämään asioita, jotka vaikuttavat työntekijöiden työssä jaksamiseen ja suureen sairauspoissaolojen määrään. Päivähoidossa perustettiin Sykettä päivähoitoon työryhmä, joka toteutti oman työhyvinvointikyselyn henkilöstölle ja mietti toimia, joita voidaan tehdä henkilöstön työssä jaksamisen edistämiseksi. Myös siivous- ja monipalveluissa käytiin kaikki sairauslomilla olleet läpi tarkemmin, jotta saataisiin kuvaa siitä, miten asiaan voitaisiin tarttua. Vuonna 2013 Lempäälän kunnan vakituinen henkilöstö sairasti kalenteripäivää. Lähikuntien sairastavuuslukuja ei ole vielä saatavilla. Lempäälän lähikunnissa sairauspäiviä henkilöä kohti tilastoitiin vuonna 2012 seuraavasti: Pirkkala 16,3, Nokia 17,5, Vesilahti 12,0 ja Ylöjärvi 14,7 kalenteripäivää. Raportointitavat ovat eri kunnissa hieman erilaiset, mm. osa kunnista laskee sairauspoissaolot myös määräaikaisen henkilöstön osalta. 31

33 30,0 Sairauspäivät / henkilö 25,7 25,0 20,0 15,0 10,0 22,4 21, ,1 16,3 13,4 13,1 13,2 11,1 11,6 9,7 9,7 9,7 10,2 8, ,0 0,0 Yleishallinto SOTE Sivistystoimi Tekninen toimi Toimialojen välillä on kohtuullisen suuriakin eroja suhteellisessa sairastavuudessa ja samalla toimialojen vuosittaiset tilastot vaihtelevat kohtuullisen paljon. Yllä esitetyssä kaaviossa näkyy, että sivistystoimen henkilöstön sairastavuus on pysynyt alemmalla tasolla myös vuonna 2013 ja on teknisen toimen kanssa selvästi kunnan keskiarvoa alhaisempi. Suurimmat muutokset ovat tapahtuneet sosiaali- ja terveystoimessa sekä yleishallinnossa, joissa sairastavuus on noussut. Myös teknisessä toimessa sairastavuus on noussut hieman vuonna Yleishallinnon sisällä sairauspäivät painottuvat kahteen raskasta fyysistä työtä tekevään henkilöstöryhmään, eli maatalouslomittajiin ja siivouspalveluihin. Myös yleishallinnon sairastavuus on hieman yli keskiarvon. Sosiaali- ja terveystoimessa sairastavuudessa selvästi keskiarvon yläpuolella ovat mm. kansanterveystyö, vanhustenhuolto sekä päivähoito. Teknisessä toimessa yhdyskuntasuunnittelun, tilatoimen ja vesilaitoksen sairastavuus on hieman yli keskiarvon. Rakennuttamisessa sairastavuus on selvästi keskiarvoa suurempaa. Alhaisimmat sairastavuusluvut löytyvät ympäristövalvonnassa, vapaa-aikatoimessa sekä kirjasto- ja kulttuuritoimessa. Sairauslomien syyt on jaettu seuraaviin luokkiin: tuki- ja liikuntaelinsairaudet, hengityselinten sairaudet, kasvaimet, vammat, hermoston sairaudet sekä psykologiset syyt. Sairauslomien syiden jakautuminen vaihtelee paljon toimialoittain ja vuosittain. Henkilökohtaiset tilanteet ja erilaiset sairauslomien syyt vaikuttavat toimialojen sairauslomatilanteisiin. Sairauslomiin vaikuttaminen tapahtuukin parhaiten yksilöllisen toiminnan kautta. Hyväksi toimintamalliksi on todettu sairauslomien seuranta henkilöittäin. 32

34 Toimenpiteenä sairauslomien vähentämiseksi on sovittu, että kukin toimiala käy läpi oman toimialansa kaikki sairauslomat läpi ja suunnittelee toimintaa kunkin tapauksen kohdalta erikseen. Näin voidaan varmistua siitä, että kaikki tapaukset ovat hoidossa ja tarpeelliset toimenpiteet tehdään sairauslomien vähentämiseksi. Osasairauslomia on hyödynnetty erityisesti pitkien sairauslomien jälkeen työhön paluu tilanteissa. Niistä on ollut hyviä kokemuksia ja niitä käytetään jatkossakin tarpeen tullen. Sekä KEVAn tarjoamat että kunnan itse mahdollistamat työkokeilut ovat olleet hyvin tarpeellisia ja antoisia uusien työmahdollisuuksien kartoittamisessa, kun työkyky on syystä tai toisesta heikentynyt. 33

35 4. Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen tilasto Alla esitetystä Vakuutusyhtiö Pohjolan tilastosta nähdään, että vuonna 2013 sattuneiden vahinkojen määrä on kasvanut selvästi verrattuna edelliseen vuoteen. Kyseessä on pitkälti vuosittainen vaihtelu, eikä ainakaan suoraa syy-yhteyttä pystytä vetämään työsuojelutoiminnan onnistumiseen. Suuri osa sattuneista tapaturmista vuonna 2013 painottui liukastumisiin, kaatumisiin sekä tavaroiden nostamiseen tai liikuttamiseen. Jopa 90 % tapaturmista on tapahtunut Lempäälän kunnan hallinnoimalla alueella. Työtapaturmista seuranneiden sairauspäivien määrä vaihtelee voimakkaasti vuosittain riippuen yksittäistenkin sairauslomien pituuksista. Kunnan maksuosuuteen taas vaikuttaa myös kunnan omasta toiminnasta riippumaton vuosivaihtelu. Koko kunta (ei maatalouslomitus) Maksu, t 171,41 199,78 202,82 226,75 234,39 248,19 Sattuneet vahingot, kpl 66 (+12 %) 81 (+23 %) 98 (+21 %) 72 (-27 %) 87 (+21 %) 116 (+33 %) Sairauspäivät Maatalouslomituksen tapaturmavakuutusmaksut on tilitetty vuodesta 2007 lukien erikseen muusta henkilöstöstä. Vuoden 2010 alusta Lempäälän kunnan palveluksessa toimivien maatalouslomittajien määrä noin kaksinkertaistui. Vuonna 2010 sattuneiden työtapaturmien määrä lähes kolminkertaistui vuoteen 2009 nähden. Näyttää siltä, että sekä sattuneiden työtapaturmien että sairauspäivien määrä vaihtelee vuosittain jonkin verran. Maatalouslomituksen vahingot on raportoitu erikseen, koska ne on vakuutettu erikseen. Maatalouslomitus on raportoinut järjestelmällisesti työsuojeluorganisaatiolle työssä kohdatuista vaara- ja uhkatilanteista sekä kehittänyt omia toimintaohjeita ja niistä tiedottamista. Lisäksi maatalouslomituksessa on keskitytty kannustamaan henkilöstöä ylläpitämään omaa ammattitaitoa sekä fyysistä kuntoaan. Myös maatalouslomituksessa käytössä oleva palkkausjärjestelmä tukee tätä toimintaa. Maatalouslomitus Maksu, t 29,63 28,05 57,79 70,01 54,37 52,51 Sattuneet vahingot, kpl Sairauspäivät

36 5. Työvoimakustannukset ja henkilöstöinvestoinnit 5.1 Palkat Vuonna 2013 Lempäälän kunnan maksamat palkat ja niihin liittyvät maksut on esitelty seuraavassa taulukossa. t (2013) Ennakonpidätyksen alaiset palkat Vuosilomapalkat Terveysperusteisten poissaolojen palkat, netto 804 (Kela-korvaukset vähennetty) Perhevapaiden palkat, netto 55 Palkallinen tilapäinen hoitovapaa 114 Palkaton tilapäinen hoitovapaa -4 Ost.p-vapaat 218 LTO-VES-pv 25 Muut 77 Palkkojen sekä eläke- ja sosiaalivakuutusmaksujen osalta tehtiin myös vertailua vuosien välillä. t (2013) t (2012) t (2011) Ennakonpidätyksen alaiset palkat Eläke- ja sosiaalivakuutusmaksut Yhteensä Henkilöstöinvestoinnit Työterveyshuolto Lempäälän kunta on ostanut työterveyspalvelunsa Ylöjärven kaupungin liikelaitoksena toimivalta Työterveyspalvelu Viisarilta vuoden 2007 alusta lähtien. Lempäälän kunnan yhteyshenkilönä toimi työterveyshoitaja Raili Tamminen kesäkuuhun 2013 asti. Tämän jälkeen yhteyshenkilönä toimi palvelupäällikkö Arja Peltomäki-Vastamaa. Maatalouslomituksen osalta palveluja tarjoaa myös Kangasalan kunnan terveyskeskuksen työterveyshuolto. Palvelujen tarjonta ja sitä myöten myös kysyntä ja vuosittaiset bruttokustannukset ovat kasvaneet, myös kasvuprosentti on kasvanut. Työterveyshuollon kokonaiskustannukset kasvoivat vuonna 2013 noin

37 euroa edellisvuoteen nähden ollen Kustannusten määrä henkilöä kohden on kasvanut kaikkiaan noin 6,8 %. Kustannukset jakautuvat I- ja II-luokkaan suhteessa 40 % / 60 %. Lempäälän kunta järjestää työntekijöilleen kokonaisvaltaisen työterveyshuollon palvelut. Tämä tarkoittaa sitä, että työterveyspalveluihin kuuluvat ennaltaehkäisevän työterveyshuollon palvelut sekä sairaanhoito- ja muut terveydenhuoltopalvelut. Ennaltaehkäisevä työterveyshuolto sisältää: - työoloselvitykset (työpaikkakäynnit, työolohaastattelut) - terveystarkastukset sekä niihin liittyvät laboratorio- ja kuvantamistutkimukset - työkykyä ylläpitävän toiminnan järjestämisen ja siihen ohjaamisen - kuntoutustarpeen arvioinnin ja kuntoutukseen ohjauksen. Työterveyden toimintasuunnitelmassa on määritelty terveystarkastukset seuraavasti: - työhöntulotarkastukset - 50-vuotistarkastukset - 55-vuotistarkastukset - 58-vuotistarkastukset - 60-vuotistarkastukset - vuosittaiset tarkastukset 60 ikävuoden jälkeen. Sairauslomien ehkäisemiseksi Lempäälän kunta on perinteisesti tarjonnut henkilöstölleen influenssarokotteet veloituksetta. Sairaanhoitopalveluihin kuuluvat yleislääkäritasoiset työterveyshuollollisesti painotetut sairaanhoitokäynnit laboratorio- ja kuvantamistutkimuksineen. Erikoislääkärin konsultaatiot sisältyvät sairaanhoitopalveluihin siltä osin kun ne perustuvat työntekijän työterveyslääkärin arvioimaan tarpeeseen selvitettäessä työtekijän työkykyä ja hoitomahdollisuuksia. 36

38 Työterveyshuollon bruttokustannukset, /vuosi Työterveyshuollon bruttokustannusten kasvu suhteessa henkilöstön määrään jatkui vuonna 2013 aikana. Alla näkyvässä kaaviossa on kuvattu työterveyshuollon vuosittaiset bruttokustannukset palveluja käyttävään henkilöstöön nähden. On selvää, että työterveyshuollon kustannukset kasvavat, kun sairauslomien määrä kasvaa, koska lääkäri- ja terveydenhoitajakäyntien määrä kasvaa. Kustannusten kasvun hillitsemiseksi Lempäälän kunnassa onkin vuoden 2014 alusta otettu käyttöön uusi sairauslomakäytäntö, jossa sekä esimiehellä että terveydenhoitajalla on mahdollisuus myöntää työntekijälle oikeus olla poissa työstä työkyvyttömyyden perusteella riippumatta työkyvyttömyyden syystä. 37