ter v e i e? s r +V is

Transkriptio

1 rossa e m u n ä Täss er v eise N ibblisien ajan Suur eisnej oh er v e i e? Mikä on TT o Fuksivyasyyaav is esiä +V is a! Fuksin ar inaa ia s ia r H aala ely Tuor ien esi

2

3 olkoon, olee saanee koulun e s i e v r e Onneksi lehden käsiinne! TTY ja N i bbl i s i e njalkapallon MM- parhaan TieoTeekkarikila arjoaa eille elämänne kisa, hyyse, mansika ja kermavaaho, varusvarason näkeminen viimeisä keraa, fesaripillu, piene rillaamise luokkaa Jui, kavereiden kanssa hengaaminen, hyppääminen pää edellä veeen, ruskeus, TTY:n hyväksymiskirje niisä on hyvä kesä ehy. Tampereen TieoTeekkarikila, myöhemmin eksissä kila, on kaikkien ieoekniikan opiskelijoiden oma ainejärjesö, joka pyrkii ajamaan jäseniensä euja ja arjoamaan erilaisia palveluia ja akivieeeja jäsenilleen. Palvelu on ehkä väärä sana, mua yksi killan uoamisa asioisa on ämä Nibble killan oma lehi. Nibbleä julkaisaan 3-5 keraa vuodessa ja sen avoieena on saada osakseen hyväksyvää nyökyelyä ja aiheuaa naurun purskahduksia. Me Nibblen oimiuksessa emme ainakaan ieoisesi ahdo pureuua kovin vakavamielisiin aiheisiin, emmekä oa iseämme kovin vakavasi, siispä lehden sisälö on yleisesi kevyä ja ää uoosa ulisikin lukea aina kieli poskessa. Tämä numero on poikkeus, sillä ylemmälä ahola ullu sivumäärän rajaaminen akaa laadun: kannaaa lukea koko lehi, ieämäömyys lisää uskaa. Syksyllä eeesi aukeaa uusi maailma, joka on pullollaan koeavaa ja nähävää. Paras vinkki, jonka voin anaa: ole avoimin mielin kaikkea ja kaikkia kohaan, pyri löyämään se oma juu, muisa opiskella, pidä hauskaa. Fuksivuosi on vain kerran elämässä. Nähdään syksyllä! reken, sano minun sanoneeni sanana. Täsä lehdesä saae mahdollisesi vinkkejä ulevaa fuksivuoa varen, oli ne vinki sien kuraa ai soraa. Vanhempien ieeenharjoiajien vinkkejä kannaaa kuienkin kuunnella sillä korva-osalla siiä pääsä, koska ne kuienkin harvemmin on pelkkää ripulia. Kuen sanou, Nibble ilmesyy 3-5 keraa vuodessa ja se koosuu meidän nibblisien ja muiden opiskelijoiden juuisa. Nibblen oimiukseen kuuluu kolme henkilöä, nibblisi: Minä, pääoimiaja: Uuke ja aiaja: Dregu. Tähän on urha kirjoiella miään oikeia nimiä, sillä ee e meiä niillä ule unemaan. Yleisesi oaen meidä ulee unea irc-nickeillä joka ova keskimäärin laaua zöge, rubamolli, reino, rylle, korvaappi, herkkupamppu jne äh, ämä ny meni sien sinne ripuli-osasolle. Juuh, elikkäs pakoeiin ekeen lyhy juu joen lopean älä erää sien ikäänkuin ähän. Yhden vinkin annan vielä fukseille: käykää ne keun maika fuksivuonna ni pääsee elämässä helpommalla. laarnio P.S. Avaa Nibble. Lähde makaan! Uuke FuksiNibble 2/2014 Toimius: Jukka "Uuke" Uusialo, pääoimiaja Henrik "laarnio" Hariala, nibblisi Ville "Dregu" Nousiainen, aio uskaa. R ankalla on ha al nk Lähde ra le. 1 Mene ny roskik seen.

4 Suuren Johajan erveise uleville kansalaisille Ei juku, uusia fukseja! Welcome o Jacka... siis morjesa vaan ja erveuloa opiskelemaan ieoekniikkaa myös Tampereen TieoTeekkarikillan puolesa. Heikompaa saaaisi jo ieysi ässä vaiheessa hirviää, mua ällös olko huolissanne. Lupaan ja vannon ja vakuuan, eä kila piää eisä eriäin hyvän huolen niin ylä- ja alamäissä. Jos paikan vasaanoaminen vielä mieiyää voin keroa pienen arinan, jos sallinee. Ei se miään, kerron sen sili. Ise aikoinaan, ennen fuksivuoden alkua, olin jo vakuuunu vaihavani ensimmäisen vuoden jälkeen TiTelä pois, ämä ei nähkääs ollu ykkösvaihoehoni. Pääin kuienkin oaa paikan vasaan ja saavuin paikalle. Sien se apahui, nimiäin rakasuin. Pienen alkukangerelujen jälkeen opiskelu alkoi maisua eriäin hyvälä (kun anoi mahdollisuuden) ja ny se silloin kaukaisela ununu valmisuminenkin alkaa häämöää. Mua siäkin ärkeämmän ja suuremman vaikuuksen minuun eki, mikäs muukaan kuin, Tampereen TieoTeekkarikila. Lyhyesi sanouna kila on TTY:n Tieoekniikan opiskelijoiden ainejärjesö. Järjesämme hyvinkin monenlaisa erilaisa oiminaa, kuen saunailoja, excursioia (Rankasa ja TiTeeneisä ulee varmasi kuulemaan monia arinoia), leffailoja, bileiä, siisejä pöyäjuhlia, opinopiirejä, liikunaa... lisaa voisi jakaa vaikka kuinka pikälle. Tärkeimpänä ieysi on killassa akiivisesi vaikuava ihmise, joka kaiken ämän mahdollisava. Killalla on oma hallius sekä oimihenkilönsä, joka väsymäömäsi jaksava aheraa jäsenisönsä eeen. Saaamme vaikuaa peloavila, mua me emme odellakaan pure. Jos ny pieni isekehu salliaan, olemme ise asiassa aika hem- mein mukavaa porukkaa, jopa ämän Nibblen oimius :3 (oim. huom. herra puheenjohaja on paras :D ja TiTe :D) Haasan siis jokaisen uuden opiskelijan rohkeasi ulemaan juulle ja heiämään läppää kanssamme, löydymme miä odennäköisimmin kilahuoneela, kuka milloinkin. Jos ei muua, opeelkaa ainakin unnisamaan fuksivasaavisonne :) Tärkein asiahan on ieysi se opiskelu. Joku saaaa pelää, eä killan kanssa ekeminen rajoiaa opinoja ai vahvasi hidasaa ää. Näin asian ei arvise kuienkaan olla. Tarkoiuksemme on nimenomaan uoda vasapainoa opiskelulle, ekemisä vapaa-ajalle sekä veraisukea silloin kun insinöörimaemaiikan laskeminen alkaa hajoaa(don worry, iedäe pian misä puhun). Jos näin vinkki vanhemmala ieeenharjoiajala salliaan, kannaaa nämä ns. fuksikurssi suoriaa hei ensimmäisenä vuonna pois ala. Tulevana vuonna ulee varmasi kohaamaan paljon uusia ihmisiä, unohumaomia reissuja, leppoisa yhdessäoloa, hyviä luennoisijoia, mone laskuharjoiukse, apiireja, Earin jokaisessa aulassa, Teekkarisaunan, laulamisa, exmex uunimakkaran ja fusarin uplajuuson, laarnion sekä mona muua asiaa, joka ekevä fuksivuodesanne aivan mieleömän ikimuisoisen. Lupaan, eä eemme ässä parhaamme. Akseli vaahopupu Karvinen Tampereen TieoTeekkarikillan Herra Puheenjohaja 2 ebin

5 Mikä on TiTe? Tampereen eknillisen yliopison ylioppilaskunnan alaisuudessa oimii yli kymmenen kilaa, avallisen pulliaisen kielellä voidaan puhua ainejärjesöisä. Kila- ja kerhooiminnalla on TTY:lla eriäin vahva jalansija: jäsene ova akiivisia ja haluava jakuvasi kehiää oiminaa. TTY:lla on oma kilansa kaikkien alojen opiskelijoille ja ieoekniikan opiskelijoiden kohdalla se on TiTe eli Tampereen TieoTeekkarikila. Kauniisi muooiluna TiTen avoieena on ajaa ieoekniikan opiskelijoiden eua TTY:lla, edisää ieoekniikan opiskelijoiden yheisoiminaa sekä arjoa erilaisia jäsenpalveluia. Miä se sien oikeasi arkoiaa? jokaiselle joakin. Hyvää vasapainoa opiskelulle on varsinkin liikuna, ja ässäkin TiTen läsnäolo on vahva: kila arjoaa jäsenisölleen viikoiain liikunavuoroja, joissa pelaaan esim. sählyä. Lisäksi kila järjesää eri urheiluapahumia ja urnauksia, kuen reissun Tampereen Megazoneen, ja osallisuu TTY:lla pideäviin hippoihin, kuen lenopallournaukseen ai yösählyurnaukseen. Kilahuone Mien pääsen mukaan ja mien ämä kaikki on mahdollisa? Kilahuone on koko juun ydin. Tieoalon kellarikerroksessa sijaiseva kilahuoneemme on oiva paikka opiskeluun, hengailuun, muihin opiskelijoihin uusumiseen ai vaikkapa välipalan nauimiseen. Kilahuoneella on kaikenlaisa viihdykeä: iso TV, josa kasellaan usein elokuvia ja johon on ympäy ieokone ja Xbox360, lauapelejä, mona jäsenisön käyöön arkoieua ieokonea, useia eri lehiä myös pääoimiajan oma suosikki Playboy, sekä ieenkin kilamme ylpeys Tekken 3 Arcade, joa saa määä ilmaiseksi. Eikä ässä vielä kaikki! Lisäksi kilahuoneella myydään mm. kirjoja, opinomoniseia ja kirjoiusvälineiä. Kilahuoneela löyyy limsa- ja karkkiauomaai, ja lukukausiaisa kahvimaksua vasaan saa juoda kahvia niin paljon kuin jaksaa. Parasa on kuienkin se, eä muuamia poikkeuksia lukuun oamaa kilahuone on auki 24/7! Kaikesa äsä pääsee nauimaan, kun liiyy kilamme jäseneksi suoriamalla 4,20 euron jäsenmaksun. Jäsenmaksu on voimassa vuoden, ja sen voi suoriaa käeväsi joko ylioppilaskunnan jäsenmaksun yheydessä ai myöhemmin syksyllä koulun aleua kilahuoneellamme. Vielä pieni sananen koko oiminnan järjesämisesä: syksyllä killan yleiskokouksessa jäsenisö valisee killan halliuksen, joka myöhemmin valisee apureikseen oimihenkilö. Jokaisella henkilöllä on oma vasuualueensa killan oiminnassa, esimerkiksi meillä Nibblen oimiuksessa vasuualueena on uoaa ää leheä. Hallius ja oimihenkilö ova noin 25 hengen vapaaehoisporukka, joa voimme kiiää killan oiminnan sujuvuudesa ja palveluiden akaamisesa. Kuka ahansa jäsen voi läheä mukaan killan halliukseen ai oimihenkilöksi, mua siiä sien syksyllä lisää. Käyhän kasomassa ja lukemassa lisää osoieesa Tapahuma & liikuna TiTe järjesää jäsenisölleen erilaisia apahumia ympäri vuoden. Tapahumakalenerisa löyyy mm. saunailoja, laneja, excursioia eli opinomakoja, sisejä (googlaa sisi), rekryoinimessu.. 3

6 y y y ä i s e o Fu ks i va s a a vi s Miika käyää pipoa Moro! Olen Tommi ja olen eidän fuksivasaavanne ensi lukuvuonna. Aloian änä syksynä oisen vuoden TTY:llä. IRCneisä minu löyää nimimerkillä ommijama. Olen kooisin Raahesa ja lempikappaleeni on Fronside Ollie. Moi, oon Miika eidän uleva yliuorinne. Iner neeissä ja muuallakin oelen myös nimeä SoliDi. Aloielen syksyllä neljää vuoa TTY:llä, ja ehäväni on piää eisä palleroisa huola vuodenvaiheeseen asi. Olen kooisin Virroila (on muuen virallinen juhannuskaupunki). Pidän rymimusiikisa ja hassuelusa. Fuksivasaaviso? Tommi ei käyä sil mälaseja kysymään meilä neuvoa, jos jokin asia askarruaa. Kannaaa muisaa, eä eekkarielämä ei ole pelkkää ryyppäämisä, ja apahumiin ullaan ensisijaisesi piämään hauskaa - joi alkoholia ai ei. Fuksivuosi pääyy eekkarikaseeseen, jossa fuksi kuolee ja ilalle ulee aio amperelainen eekkari. Kase on wapun ja fuksivuoden kohokoha, eikä siä kannaa jäää väliin. Fuksivasaaviso koosuu killan fuksivasaavasa ja yliuorisa. Tehävämme on fuksien perehdyäminen eekkarielämään. Järjesämme killan fuksiapahuma ja olemme mukana järjesämässä kilojen yheisiä apahumia. Lisäksi eemme yheisyöä uorien kanssa ja auamme eiä parhaamme mukaan fuksivuoenne aikana. Vaikka olemmekin rumia ja karvaisia, meiä ei arvise pelää, vaan meidän puoleemme voi käänyä jokaisessa mielä askarruavassa asiassa. Tereulemas Piele ää leheä kädessäsi, koska sinu on valiu opiskelemaan ieoekniikkaa TTY:lle. Jos ole päääny oaa paikkasi vasaan, onnielu hyväsä valinnasa. Muussa apauksessa suosielen valisemaan TiTen joka apauksessa. Mikä on fuksipassi? Fuksipassi on vihkonen, joka jaeaan jokaiselle fuksille. Siihen keräään leimoja eri apahumisa ja ehävisä. Kun leimoja on arpeeksi, passi oimii pääsylippuna fuksivuoden huipenumaan, eekkarikaseeseen. Passia äyellessä uusuu samalla monipuolisesi eekkarielämään, apaa uusia ihmisiä ja saa mahavia kokemuksia! Kesän aikana Ennen kuin pääse innosa puhkuen aloiamaan ensimmäisen lukuvuoesi kanssamme, on kesää kuienkin vielä jäljellä ja joiakin asioia kannaaa hoiaa kunoon. Muisa ennen kaikkea oaa opiskelupaikka vasaan ja ilaa opiskelijakori ajoissa. Kelan kanssa kannaaa myös sekaa opinoukiasia, eei akuui rahaomuus pääse ylläämään. Kämppäkin on aika mukava olla, joen sellaisen hakeminen on ihan fiksua. Neuvoja fuksivuoeen Ole akiivinen ja ule rohkeasi oiminaan mukaan, fuksivuosi on vain kerran elämässä. Vieä vapaa-aikaa killassa ja käy ahkerasi apahumissa. Tule 4

7 Koulu alkaa!! Saavu ehdoomasi myös killan kesäappoon , jossa pääse uusumaan uusiin opiskeluovereihisi ja ennen kaikkea piämään hauskaa. Ilmesy ihmeessä myös varaslähöön, jossa uusuaan hiukan koulun ympärisöön ja kampukseen, ja oki myös meihin ja mahaviin uoreihin. Tämä siis päivää ennen opiskelujen alkua (17.8. klo. 18:00) (ks. sivu 13) Parhaien meidä saa kesän aikana (ja muuenkin) kiinni ircin ihmeellisesä maailmasa ja kanavala #ie-fuksi (IRCne). Kyseisellä kanavalla pääse myös uusumaan muihin fukseihin ja TiTen halliukseen sekä uoreihin. Jos IRC kuulosaa peloavala, ekä mielesäsi osaa siä käyää, suunaa osoieeseen ieoeekkarikila.fi/#!/cha. Jos sau kesän aikana jo asumaan Hervannassa ai muuen vain seikkaile lähimaasossa, kannaaa uskalauua piipahamaan kilahuoneella. Eukäeen on oki järkevää varmisaa vaikka irkise, eä joku on paikalla pääsämässä sisään ja viihdyämässä. Vanhempia ieeenharjoiajia ei kannaa suinkaan pelää, vaan mennä rohkeasi mukaan vaikka leffaa kasomaan. Kun ikävä kesäloma on vihdoinkin lusiu ja pikä odous palkiaan, pääse aloiamaan opinosi yliopiso-opiskeluun uusuavalla orienaaioviikolla, jolloin vanha parra eivä ole opiskeluaan aloianee, joen koululla pyörii lähinnä fukseja ja uoreia. Kyseisellä viikolla kannaaa jäää illa vapaaksi, sillä luvassa on monenlaisa ohjelmaa. Yksin e suinkaan joudu opinojasi aloiamaan, vaan meidän lisäksi polkuasi varjeleva myös uori. Fuksi jaeaan n. 7 hengen ryhmiin, joia ohjasaa kuakin kaksi uoria. Tuoreiksi kusuu hauska olio ova vanhempia ieeenharjoiajia, joka on valiu iukalla seulalla ja läpi käynee kovan kouluuksen ohjaakseen eiä eekkarielämän myllerryksessä. Ryhmäyyminen apahuu hei ensimmäisenä päivänä, ja oman ryhmän kokoonumisissa kannaaa käydä, sillä kouluun ja kaikkeen sen ympärillä apahuvaan uusumisen lisäksi uorryhmäsä muodosuu yleensä (pimeässä?)loisava kaveriporukka. Tommi ja Miika Tommi isuu Miika edesä Miika ak aa 5 Tommi makaa

8 ksi n a :D i fuminunkin oe e nvielä VuOnnielu puolesani siiä, eä ole ehny elämäsi parhaan valinnan hakemalla TTY:lle ja vielä kaiken lisäksi TiTe:lle. Minä olen cirrus~, viime vuoden fuksi ja eidän uleva uorinne. Minun ehäväkseni nakieiin kirjoiaa omasa vinkkelisäni siiä, miä opiskelijaelämänne paras vuosi eli fuksivuosi eille uo ullessaan. Fuksivuosihan on kaikkien vanhojen seien keromien legendojen mukaan se paras vuosi. Se vuosi kun opiskelu ei vielä paina selkää ja niin mieli kuin ruumiskin ova vielä parhaassa vedossaan. Se on se vuosi kun uusia ysäviä ja uavuuksia ulee yhäkkiä niin paljon lisää, eä kaikkien nimien opeeluun ei yksinkeraisesi riiä aika. Se vuosi, joa muisellaan vielä n. vuodenkin (lue: n > 4) jälkeen kaiholla. Ja e, rakkaa fuksi, olee pian aloiamassa juuri siä vuoa. Kun ensimmäise viiko TTY:llä alkoiva lähesyä, rupesin (niin monen muun fuksin apaan) kuumoelemaan kaikkea siä, miä edesä mahaisikaan löyyä. Esin neisä, fuksinibblesä ym. kaiken mahdollisen iedon, miä saaaisin ulevissa koioksissani arvia. Löysinkin muisaakseni juuri fuksinibblesä ilmoiuksen siiä, eä TiTe järjesää fukseille jo ensimmäisä viikkoa edelävänä sunnunaina varaslähdön, jonka arkoiuksena olisi uusua vähän kouluun ja Hervanaan. Lähdin varaslähöön lähinnä ylsyyäni, mua myös nähdäkseni minkälaisia ihmisiä jouuisin seuraavan vuoden päivä kaselemaan. Muisan vieläkin mien eksyneinä seisoimme ringissä Duon edessä eja Eksyneiä fukses sä ed on Du ringissä 6 odoaen viimeisiäkin fukseja ja uoreia paikalle. Väkinäisä keskuseluakin yriimme harjoiaa, mua kaikilla eksyneen näköisillä ihmisillä (lue: fuksi) unui olevan joain paljon ärkeämpääkin ajaelavaa kuin muihin uusuminen. Tuleva uorimme ja fuksivasaaviso kuienkin oiva hommasa hyvin kopin ja lähdimme kierelemään Hervannan kauniia maisemia. Maisemareiin jälkeen suunasimme pelokkaasi seuraen jonkun ihme parkkipaikan kaua jonkun ihme rakennuksen aakse (Tieoalo) johonkin ihme kellariin, joka paljasui hekeä myöhemmin TiTen kilahuoneeksi ja joa voisin ny sanoa jo oiseksi olohuoneekseni. Sielä nappasimme mukaan muuaman pihapelin, virvokkeia ja ärsyävän korvamadon (Tea Sormisa sakse), jonka jälkeen jakoimme TTY:n edessä olevalle nurmialueelle eli eunursille. Siellä pelailiin vähän mölkkyä ja uusuiin pikkuhiljaa vähän muihinkin kuin aikaisemmin enemmän äänessä olleisiin uoreihin. Seuraavana päivänä olikin jo huomaavasi helpompi mennä koululle päin odoamaan aamun erveuloluenoa, kun edellisesä illasa oli jääny muuama naama, joille uskalauui aamulla juelemaan. Isommalle porukalle pideyn ervehdysluennon jälkeen menimme oman iedekunnan järjesämälle pienemmälle luennolle, jossa myös ieoekniikan laioksen johaja sanoi moro. Päivän jänniävin vaihe oli kuienkin vasa edessä: uor-ryhmiin jakauuminen, omien uoreiden kohaaminen ja ennen kaikkea oman uorryhmän ensimmäinen yheinen kohaaminen. Saliin mennessämme meille oli nimiäin jaeu mysise lapu, joissa luki numeroia. Sain muisaakseni seiskan ja kaselinkin koko luennon ajan muiden edessä olevia pieniä paperilappusia löyääkseni oisia samalla numerolla varuseuja ihmisiä. Lueno oli kuienkin pian ohi ja meidä kusuiin pienen kilaesielyn jälkeen ulos saleisa numeroiain omien uoreidemme luokse. Tuoreilla oli ieysi haalari päällä ja eekkarilaki päässä. Näyivä niin isoila ja viisaila meihin fukseihin verrauna. Miein vaan, eä ei juku: mäkin haluun!

9 Tuori pisiväkin oikeasaan viikon sen jälkeen sulavasi pyörimään järjesäen uusumishyörinää ja muua hauskaa koululla luenojen jälkeen. Torsaina oli myös ensimmäinen saunaila ja fuksizufé, joihin kannaaa molempiin ilman muua osallisua. Saunailla ova nimiäin yksi eekkarikuluurin helmisä ja fuksi-zufékin anaa paljon ärkeää ieoa eekkarikuluurisa ja sen harjoiamisesa TiTellä. Saunoisa sen verran, eä suurin osa TTY:llä järjeseävisä pirskeisä on osiaan järjesey Teekkarisaunalla ja siellä onkin hyvä puiee kaikenmoiseen juhlinaan. Saunoakaan ei arvise jos ei halua, mua suosielen eriäin lämpimäsi. Ensimmäise viiko menevä hurjaa vauhia ja muuuvakin pian kuukausiksi lähes jokaviikkoisen apahumien vauhdiamina. Ajan kuluessa huomaa myös mien uava muuuva ysäviksi ja muisaa, eä elämähän on ihan helvein hauskaa kun ei arvisekaan nukkua vesilammikossa elan laialla. Myös fuksi-zuféssa keräy haalariiimi muodosuu syksyn miaan yhdessä mainoksia myyden ja speksejä mallaillen iiviiksi porukaksi, joka on vielä nykin iivis ja herranjesas 5/5 kaveripiiri (makseu mainos). Syksyn parhaana apahumana pidin kuienkin ise rankkaxq:n, fuksivalan ja kieroajeluiden muassa FuksiWundeRundea, jossa kaikkien TTY:n kilojen fuksi (lue: hiokseen fukseja) kierelivä neljän hengen porukoissa vapaavalinainen asusus päällään Tampereen keskusassa ekemässä hauskoja rasiehäviä samalla uomareia ja oisiamme nesemäisesi palkien. Sinä ilana opin kanapään kaua, eä keskusan mäkkäri ei ole Teekkarisauna ja eä siellä laulaminen saaaa aiheuaa pahennusa muissa asiakkaissa. (ylläyneiä oliva: -) Noh, virheisä oppii. Hienoina FuksiWundeRundessa oli kuienkin se yheishenki mikä joukkuelaisen välillä synyi illan edeessä. Siinä vaiheessa viimeisään unsin olevani oikeassa paikassa, oikeiden ihmisen kanssa. Syksyn lähesyessä loppuaan ja kevään puolelle siirryäessä huomasinkin ajan rakeneen muuoksen kokoajan selvem- min. Yhäkkiä puole vuodesa olikin jo ohi, alon avoille oli opiu ja paras kuienkin vasa edessä. Wapun läheneminen näkyi jo ammikuussa, kun yhäkkiä apahumia olikin joka paikassa ja viiko kuluiva nopeammin kuin edellisen vuoden aamu. MM-kyykkä, sauna, herwanapeli ja lopula kirsikkana ja srösseleinä kakun päällä oleva Wappu jäivä jälkeensä vain yhdeen hyvin uupuneen ja kuolleen fuksin. Tekisin kaiken kuienkin sili uudesaan; näiä kokemuksia en unohda koskaan. En halua kuienkaan missään nimessä spoilaa eilä aivan kaikkea siä löyämisen ja kokemisen riemua miä seuraava vuosi uo ullessaan. Hienoa apahumaa löyyy nimiäin niin kilakuin kerhooiminnasakin. Esimerkiksi cirrus~ ja ärsyävä korvamao rankkaexculla 2013 juuri rankkaxq:n syksyisisä ruosiseikkailuisa ja Wapusa voisin eille rakkaa uleva fuksini keroa helposikin samanpiuisen eksin ja olisin vasa päässy alkuun. Voin kuienkin luvaa ja vannoa, eä avoimin mielin ja hyvällä aseneella varuseuna fuksivuosi ei jää keään (lue: keään) kylmäksi. Piäkää ekin elämänne paras fuksivuosi! Toivoavasi apaamme pian. :3 xoxo, cirrus~ P.S. Tarjoan ekalle fuksille irkissä kaljan(/lonkeron/siiderin)! 7

10 Oispa haalari ;_; mähenki saa pian homman luisamaan omalla painollaan. Uuden haalariiimiläisen ei myöskään arvise ieää ja osaa hei kaikkea, vaan apuna on vinkkejä menneiden vuosien haalariiimeilä sekä haalarikummi, joiden pohjaona viisaua voi ammenaa arpeen ullen. Haalariiimiläisille on myös haalareiden hankinnan jälkeen luvassa huikea palkkio, jonka sisällön ja muodon iimi saa pääää aivan ise. Haalariiimissä parasa on kuienkin sen ympärille synyvä kaveriporukka, joka säilyy parhaassa apauksessa vuosienkin jälkeen iiviinä. Ja ieysi Hei fuksi! Olekin varmaan jo kuullu, eä jokaisen opiskelijan perusvarusukseen kuuluva haalari. Varsinkin TTY:llä haalari ova eekkarilakin ohella ärkeä osa eekkarikuluuria, ja jo ensimmäisesä päiväsä lähien pääse ihailemaan kaikissa saeenkaaren väreissä olevia haalareia vanhempien ieeenharjoiajien päällä. Väri on nimiäin oiva keino unnisaa eri alojen opiskelija oisisaan. Meillä TiTellä se väri on musa. Haal ariiimi poseeraa hankkimissaan haal areissa haal arisaunall a 2014 Haalari eivä kuienkaan ilmesy yhjäsä, vaan joka syksy fukseisa keräään haalariiimi, jonka ehävänä on haalareiden hankkiminen kaikille killan fukseille. Jokainen vuosiaso pääääkin erikseen milä juuri he haluava haalareidensa näyävän ja unuvan. Haalariiimi hoiaa myös haalareihin ulevien mainosen myynnin ja ieysi haalareiden saapuessa järjesää yhden vuoden parhaimmisa saunailloisa, haalarisaunan. Tää kaikkea ei kuienkaan arvise ehdä yksin. Hain mukana synyvä ryh- oma haalari, joia on mukava myöhemmin piää päällä muisellen, minkä mainoksen on ise myyny ja mikä asku oli juuri se oma oive. Muisa siis ulla ensimmäisellä viikolla järjeseävään Fuksi-Zuféhen! Siellä saa vasauksen moniin kysymyksiin ja sielä alkaa myös haalariiimin maka kohi ikiomia haalareia ja uusia seikkailuja! 8 cisuli~ eli Panu cirrus~ Korelainen ja Henna sosuli Ruonavaara Haalarikummi 2014 :3 (Naamojen löyäminen kuvasa jäeään koiehäväksi)

11 9

12 TiTen uorpari esiäyyvä Tuor-suhde on elinikäinen. koka Tuori (la. uor) arkoiaa opiskelijaa ai opeajaa, jonka ehävänä on ohjaa ja opasaa nuorempia opiskelijoia. Kouluissa uori oimii ohjaajana ja kseja! ieopankkina varsinkin uusille opiskelie i juku! U usiaufu n! aa m or oi joille ai oppilaille. Useissa kouluissa Pääsään aas u uorioiminaa on kehiey hyvin pikälle, ja heidä koulueaan ehävään huolellisesi. Wikipedia Fuksivuoden aivala helpoamaan on rekryy 22 uoria. Vuoden alussa eidä jaeaan uor-ryhmiin, joisa muuen usein muodosuu hyviä kaveriporukoia. Näiä ryhmiä veää uorpari. Tuorien ehävä on opasaa uude opiskelija opiskelijaelämän saloihin, niin opinojen kuin vapaa-ajan ja yleisen elämisenkin kannala. Heiä voi ja ulee pommiaa hei koulun alusa asi kysymyksillä: joko he anava vasauksen oman ieonsa ja kokemuksensa peruseella ai hankkiva iedon eille. Nämä vapaaehoise kanssaopiskelijamme ova käynee pikän ja raskaan kouluuksen - he ieävä ja osaava, he ova eidän fuksivuoenne uki ja urva. Joa pahin jänniys vanhojen naavaparojen kohaamisesa karisisi, seuraavissa kuvissa on esiely uorpari. Yksi uorpari oimii koko iedekunnan (ieo- ja sähköekniikan) DI-vaiheen opiskelijoiden uoreina. He eroava muisa uorpareisa hieman ulkoisesikin, yriäpä arvaa mikä pari on kyseessä Anssi "Aiv oa pina" V ar jonen V el i- Mai "Zyr "Anssi o k" Korpelainen n O sus ja uuppruoss."a. "O ispa Buenoja. Z ole vih ainen vaaynrk ei säih kysilmä." H enna o suli" R uona Panu "c"s va ir r u inen "Sosulin suoss~" Kor elainaerna lä ä m ä H " z y a "M ik Mai kso "cir r us~ oknieläin on p up u." up su" L allaaon Teemu "s J y v ääskylääs koosin ies, jo "Mai on ma in m m ve juop p oädiä ja H er v annan ar V ol eja, mui vihraa." babyfacesykkää sen kamal as oh joisa :3" "Teemu on Pein viikinki." H er vannan kom 10

13 Tuukka "Sude" Lah Ae Haapanen Tommi "IssE " Linnamaa i Mervi "mieryn" Lep päkorp i "Oh an Ae mukavan lekee kav eri ja oiva uuor i!" "Löylyä lissää" "Piuua ja voimaa (IssElä) löyyy niin unee olonsa seur assa urv alliseks nakkikioskillaki" " Vähäalo Juho "Jyh izija ma" Nikula mm Tommi "oti Ten oma To mmi "J uh o on- ainoa ol kun mies Neponenal. Änäri ss ä kok o os sa on." par as voi amaine on pöukk en "Tommi sö mma kel lä on hosa nellä jos no hä or, u les." al bue o ja ah a ass ur ido ho Ka haros" Riku "R ic J ussi- Pekka Tur unen aa "Sedä jaks " heilua? Verneri "Jeva" Ah ola Ossi "Pil kki" Hakkarainen "Jeva on ahkera kilahuoneen käyäjä" "Onks Pilkki ull u jo koulul? -Se nukkuu viel." a" K oh ominäekni z s a "M li u m a S is" N ev aolanki) " Sauli "snuobi.(e i se p a "O isp a s h o n p ar as. "Br y si h oiuu ja a l ah omm p a h ev osia" o h a R s o sso i K " O is i "K ida" äh eimonen "y diac" Hkaus uösor muukin. i K onsa "kokik y T ko "ca ja innosa my keli" Boman "K onsa on paras. Ja Jaai okn piryyeäkokelimopuisoljaa."reilu ä (p s. missä Tommi ja viinba. xd "Tyjol a l öykusan yeav aus l öyä ho?) " "K ida on paras. JJu kesiac on luov oi joshkker ana a ka lja. :DDD (p s. "Cvaedr i. H änoeneel aijaana." u löysin Tommin ja J uh ka kil ah op iskel 11 on)"

14 12

15 Kil la n ke sä a ppo rv in aliup seer iena! n Kangasalan rese ää e s rje jä ull ei n ine am pa ov a sä eise a erv e ön i en ke TT my ei T T ja ise elä i i ivu Kaikk lisäiedo kil lan kois ila. majalla my o s Ka i! ks fu, ua sin ös Tämä koskee Oa varaslä hö fuksivu oe en Ta ia ja n N ibble vis a 1. Onko hirvi peura? 2. Minkä ravisemusliikken roskiksessa eräs oimiajisa on? 3. Kuinka usein haalari mainiaan? Kerro sivunumero ja määrä. 4. Monako upsulakkia löydä? Kerro sivunumero ja määrä. 5. Miä eri eläimiä lehdessä on mainiu ai kuvieu? Lueele. 6. Kuinka usein avuus kusee? 7. Monako keraa cirrus löyyy lehden kuvisa? Kerro sivunumero ja henkilöiden unomerki. Vasaukse osoieeseen nibble@ieoeekkarikila.fi osikolla Nibblevisa. Parhaa vasaukse palkiaan! 13 olla? Jänniääkö eka päiv ä yliopissaa vu Oa var aslähö fuksivuoeen! ylän avä val n Kauppa&Keskus Duo klo 18. puoleiselle ovelle sunnunaina wan aan, Her sa umi us u Luv assa isä. ne ä kouluun ja ihmisiin! Kaso lisä

16 ieoeekkarikila.fi wier.com/ruffecs facebook.com/ieoeekkarikila #ie & ircne