SUSJ. Savolaisen Osakunnan hännänkannattaja Perustettu vuonna 1946

Transkriptio

1 T 1/12 SUSJ T Savolaisen Osakunnan hännänkannaaja Peruseu vuonna 1946 T T

2 S i s ä l ö 3 Pääoimiaja vaihui 4 Haasaelu: Kummajainen nimelä kuraaori 6 Kuraaorj ensi keraa äänessä 7 Seniorisiheeri iedoaa 9 Reporaasi vieraila maila: Esielyssä Savo 12 Tour la Dance erään Savolaisen maka anssien 16 Savon vaakunoissa Suomenniemi, Suonenjoki ja Sääminki 18 Sennuhalliuslaisen mieeiä: Kyselyn peruseella Sennuna kelpaa olla 20 HYY-kuulumise: Toiminaa vallan keskiössä 21 Vuosijuhlia vieeiin perineisin menoin 25 Sanoua osakunnalla ja osakunnasa 27 Osakunauuise Huhikuun kokouksen virkailijavalinoja SUSJ. Helsingin yliopison Savolaisen Osakunnan iedouslehi. Peruseu vuonna Julkaisija: Savolainen Osakuna, Mannerheiminie 5 A ylin krs., Helsinki. Pääoimiaja: Heini Arjava, heini.arjava@helsinki.fi, Kirjoiaja: Heini Arjava, Jaana Auvinen, Kiira Happonen, Ani Kekäläinen, Jasmin Lava-Koiviso, Anni Repo, Laura Savolainen ja Ville-Pekka Vainio. Kuvius: Oskari Wäänänen. Kannen kuva: Ville Lovikka. Kuva: Tanja Laaikainen, Ville Lovikka ja Laura Savolainen. Kieliasun arkisuksen avusaja: Hellevi Arjava. Taio: Oskari Wäänänen. Painos: 515 kpl. Painaus: Unigrafia Oy Jousenmerkiy painolaios. Susj-lehi ilmesyy 4 keraa vuodessa. Lehi saa HYY:n järjesölehiukea. 2

3 Tervehdys, lukija! Vuoden ensimmäisä numeroa on saau odoaa. Uusi pääoimiajanne isui alkuvuoden Leipzigissa Erasmusvaihdossa, ja Saksaan asi Suomen asia kaikuiva vielä varsin kaukaisina. Koiin ulua Susj nousi hei priorieeilisalla, mua uua opiavaa oli paljon. Parempi ehdä huaisemaa, oimius uumasi, ja niinpä julkaisemisakaan ei ruiseu. Pahoielemme, mua oivomme, eä uloksena on asiallinen Susj. Saanen esiäyyä: Olen graduaan ekevä viidennen vuoden kieliieeen opiskelija ja ollu osakunaympyröissä mukana kaksi vuoa. Niiä edelänee harhareke muihin osakuniin eivä kiinnosane ämän lehden lukijoia. Joka apauksessa sisäisin ajoissa, eä suvussani minua on edeläny neljä polvea SavOlaisia, ja ymmärsin palaa juurilleni vaikka en ise olekaan asunu Savossa päivän päivää. Vuoden alku arkoiaa osakunnassa myös uusia virkailijoia. Heiä esiäyyy ässä lehdessä useia, kuraaori eunenässä. Mone heisä viesiävä vähän huolesuneesikin yheisöllisyyden ärkeyä, joen kannaaa lukea arkkaan, miä virkailijoillamme on sanoavana. Ise haluan osin vain kehua savolaisa osakunaheimoa. Saksasa lähöä helpoi paljon se, eä minulla oli hieno ja leppoisa yheisö johon palaa, sekä SOLlin soinuisa rivi, joihin livahdin akaisin hei uloani seuraavana ilana. Toiseksi ämän lehden eemaksi näyää muodosuvan maailmansavolaisuus. Samassa ajassa, jonka ise viein juuruneena Koillis-Saksaan, SOLlilaisemme Laura Savolainen ehi kierää lähes kokonaisen pallonpuoliskon. (Makapäiväkirja äsä saavuuksesa sivulla 12). Leipzigin kieliieeen luennoilla aas örmäsin riemasuksekseni melanesialaiseen kieleen nimelä savosavo. Maailmanympärimakallamme piipahdamme Savon saarella, joka esiellään sivulla 9. Opin Leipzigissa oki yhä ja oisa myös luenojen ulkopuolella, muun muassa sen, missä Saksan maanieeellise emperameniraja kulkeva. Länsisaksalaise ova kuulemma varauuneia ja arvosava aineellisa menesysä; iäsaksalaisia, eriyisesi saksilaisia, puolesaan kuvaaan lupsakoiksi ja iloisiksi. Tällainen heimoyypiely on uua myös eräisä oisisa, hyvin unemisamme maisa. P ä ä k i r j o i u s Aurinkoisa keväänalkua, elekeehän puahuko! Heini 3

4 H a a s a e l u Kummajainen nimelä Teksi: Heini Arjava kuraaori Osakunnan kuraaori on ärkeä virka, ja sen halija on monessa mukana. Sili kuraaorin yönkuva jää monelle eäiseksi. Kuka hän on? Miä hän ekee? Kuraaorin pesisä ja omasa ausasaan sai keroa uusi kuraaori Jaana Auvinen. Kuraaori nimelä Jaana Auvinen Jaana Auvinen on kooisin Kuopiosa. Jos häne josain syysä nähdään uuden Lyseo-kerhon ilamassa, se apahuu kuienkin kilpailevan vallan edusajana, sillä kouluvuode kuluiva klassillisen lukion penkillä. Miä yliopisomaailmaan ulee, uudella kuraaorilla on jalansija jo kahdessa kaupungissa, sillä yleisen hisorian gradu on valmisumassa Turkuun. Tärkein on kuienkin kunnossa: koha seisenvuoinen aival Savolaisessa osakunnassa. Kuraaoreilla on perineisesi akanaan kunnioieava osakunalainen virkaura, niin myös Jaanalla. Tähän mennessä hän on ehiny oimia musiikkimesarina, vuksimajurina, neuvoson jäsenenä, seniorisiheerinä, maakunasiheerinä, vuosijuhlamesarina, alakkunamesarina ja amiraalina. Viimeksi mainiu juhlamesaruude mahuiva yheen vuoeen ( minkä jälkeen se olikin aika lailla siinä ). Eriyisen lämpimäsi hän muiselee vuksimajurisyksyä: Sain luosaa peräi viiäkymmenä uua vuksia. Kurraaorjin yöpaikka on K-Raudan aloushallinnossa. Salaisia ai vähemmän salaisia harrasuksia aas ova elokuva valavirrasa poikkeavisa maisa, kuen Ranskasa, Tšekisä ja Serbiasa. Gradukin on valmisumassa puolalaisisa yöläiselokuvisa, ja Helsingissä Jaana opiskelee parhaillaan balilaisia ja slaavilaisia kieliä. Toinen inohimo on makuselu ai siiä haaveilu, eriyisesi New Yorkiin Yhdysvaloihin, jonka poliiikkaan kiinnosus arui jo vaihovuonna hamassa menneisyydessä. Tai kuen kuraaori ise summaa harrasuksensa: Harrasuksena on kuraaorina olo. Johon siis voi mennä viisi ilaa viikossa. Miä osakunalaisen piäisi ieää kuraaorin yösä? Kuraaorin viralle on ehkä yypillisinä se, eei suurella osalla osakunalaisisa ole paljonkaan käsiysä, miä siihen kuuluu. Tää saa valoaa ny viranpiäjä ise. Kuraaori on eräänlainen osakunayheisön muisi: henkilö joka huolehii jakuvuudesa, niin eei vanhoja käyänöjä arvise muovaa jakuvasi uudelleen, Jaana seliää. Ja jos oiminnanjohaja on kuin osakunaa pyöriävä pääminiseri, kuraaori puolesaan on ulkosuheisa huolehiva presideni. Ja ise yöehävä? Kuraaori edusaa osakunaa lukemaomissa juhlissa. Hän on neuvoson puheenjohaja ja piää osakunalaisia ruodussa johamalla kunniamerkki- ja kurinpiolauakunaa. Lisäksi hän isuu Savolaisen osakunnan senioreiden, savolaisen ylioppilaiden sääiön ja asunolaoimikunnan halliuksissa sekä osakunien välisessä kuraaorikollegiossa. Hiljaisa, jakuvaa, arkkailevaa yöä, johon kuuluu paljon pohimisa ja paljon visioinia. 4

5 Kuraaorin äyyy siis muovaa osakunnan linjaa isompien kysymysen kaua. Jaanan lisalla on älle keväälle jo useia. Piäisi rakaisa kysymys sipendirahason perusamisesa: voisiko hyvän osakunayön aseaa palkisemisessa eusijalle oisin kuin jako-opinoihin keskiyvässä Suomen kuluurirahasoon kuuluvassa Eero Hämäläisen rahasossa? Sien on HYYpoliiikka. Kuraaorin mielesä viime vaalien vaali-innosuksessa oli paranamisen varaa, ja HYY:sä piäisi ehdä opiskelijoille muuenkin houkuelevampi. HYYn alousjaosossa kun pääeään esimerkiksi osakunnille jaeavisa uisa. Ehkä poliiikka ei innosa rivijäsenä, koska osakunnalla unuu menevän muuenkin niin mukavasi? Mukavasi osin menee, mua äyyy huomaa, eä suuri joukko akiiveja on lähiaikoina eläköiymässä, vasaa Jaana. Tunuu kohuuomala, eä koko osakunaa piäisi pyöriää 20 hengen voimalla. Kolmas oive olisi osakunnan avaaminen enisä kansainvälisemmäksi. Kuinka rekryoida ulkomaisia ukino-opiskelijoia, jos osakunnalla ei ole edes englanninkielisiä neisivuja? Tässä välissä kuraaori kuienkin huomauaa, eä SavO on osakunnisa avoimemmasa pääsä. Savolainen henki on avomielisyyä ja siouumisa yheisöllisyyeen, ja osakunaan ova kaikki ollee erveulleia. Siä paisi esimerkiksi Tervis-kansa on ollu kiiollisa yli järjesörajojen. Enä kuraaori ise, misä savolaispiireesä on ollu enien hyöyä Savosa lähdeyä? Jaana mieii, ja pääyy hökyilemäömyyeen. Kyllä ne asia luviuuu. 5

6 K u r a a o r j Palopuhea Teksi: Jaana Auvinen Olen oiminu osakunnan kuraaorina vuodenvaiheesa lähien. Tänä lyhyenä aikana olen huomannu, eä osakunnan akiivisimman yimen muodosava aikaansaavien ja innokkaiden opiskelijoiden joukko on ylläävän pieni. Kuinka osakuna saisi akivoiua 270 jäsenään oiminaansa mukaan? Ja miksi moni opiskelija kokee osakunaviran ennemmin rasieeksi kuin mahdollisuudeksi? Anaahan osakuna virkailijoilleen kuienkin hyvin vapaa käde oimia ja oeuaa iseään erilaisen virkanimikkeiden alla. Ymmärreävää oki on, eä monella opiskelijalla on opinojensa ohella yö, ja aikaa ulee jäää myös muille harrasuksille ja järjesöoiminnalle. Olisiko yksi apa houkuella jäseniä osakunavirkoihin korosamalla osakunnissa kerynyä kokemusa, joa yöelämässä arvoseaan? Viime vuonna Osakunalainen unioni järjesi seminaarin Osakunnasa yöelämään, jossa viisi enisä osakuna-akiivia jakoi omia kokemuksiaan siiä, millaisia eväiä osakunnassa ja ylioppilaskunnassa oimimisesa on saanu yöelämään. Osakuna oli ollu kaikille ilaisuudessa puhuneille ärkeä paikka harjoiella niin omia vuorovaikuusaiojaan kuin vasuunkanamisakin. Kaikki puhujisa kokiva hyöyneensä osakunaausasaan myös yöelämässä. Moni osakunalainen on siis huomannu hakiessaan ensimmäisiä yöpaikkoja, eä osakunaoimina laskeaan vain posiiiviseksi eroavaksi ekijäksi. Osakunalaisuus kasoaan kiinnosukseksi yheisiä ja yheiskunnallisia asioia kohaan, ja osakunnassa oimineela voi jo odoaa yöelämässä arviavia yheisyö- ja vuorovaikuusaioja. Osakunaoimina voidaan kasoa eduksi myös silloin kun varsinaisa yökokemusa ei vielä olekaan. Ny keväällä osakuna valisee jälleen uusia virkailijoia. Tarjolla on syksyn isännän ja emännän pesi, ärkeä vuksimajurin ja opinosiheerin vira, alakkunamesarin oimi sekä vaalipäällikköjen vira syksyn vaaleihin. Oma oiveeni olisikin, eä osakunalaise uskalaisiva oaa virkoja rohkeammin ja kehiää omia aiojaan, samoin kuin nähdä ne oppimismahdollisuude, joia kyseise vira arjoava. Osakunaoimina ei rajoiu vain Suomeen. Osakunnassa oimimalla on mahdollisa muodosaa suheia niin Ruosiin kuin Viroon, ja loppukevääsä järjeseävässä Inernordisk Sudenmöessä ne voi uloaa myös norjalaisiin ja anskalaisiin opiskelijajärjesöihin. Savolainen Osakuna ja Savolaisen Osakunnan seniori ova muodosanee hiljaain yheisen kansainvälisen asioiden oimikunnan, jonka arkoiuksena on vahvisaa ja monipuolisaa osakunalaisen ja senioreiden kansainvälisä kanssakäymisä. Toimikuna ulee järjesämään jo keväällä apahumia, joen kaikkien kansainvälisiä suheisa kiinnosuneiden osakunalaisen ja senioreiden kannaaa olla kuulolla! Kaikkeen osakunaoiminaan pääsee helposi mukaan kiipeämällä Vinnille esimerkiksi maananaisin kuuden jälkeen. Nähdään siis osakunnalla yleiskokouksissa, osakunailloissa ja juhlahumussa, joka oivoavasi leviäyyy änä keväänä myös Senaainorille oukokuussa. Iloisa kevään odousa! 6

7 Tervehdys seniori! Vuoden vaihduua vaihui myös seniorisiheeri, ja lienee paikallaan, eä esielen iseni näin ensimmäisellä senioripalsalla. Olen isekin jo seniori, sillä valmisuin viime kesänä Helsingin yliopisosa filosofian maiseriksi pääaineenani ieojenkäsielyiede. Olin viime vuonna osakunaneuvosossa ja siä kaua päädyin vielä seniorisiheeriksi, mikä onkin oikein sopiva virka ähän osakunalaisuuden ja senioriuden aiekohaan. Yheyden minuun saa parhaien sähköposise osoieella Sien senioriyhdisyksen apahumiin järjeseiin viinipruuvi Helmilässä eemalla "Wein sprich Deusch". Asianunijana oimi Mari Helsilä. - Yhdisyksen vuosikokous järjeseiin 15.2., ja vuosikokousesielmän pii musiikkiieeiden maiseri Pasi Lyyikäinen osakunnan kuluuriyön merkiyksesä. Kokous valisi senioriyhdisyksen halliukseen Mauno Kososen (puheenjohaja), Elina Hiealan (varapuheenjohaja), Marja Halosen, Anni Revon ja Mirja Saaren juhliiin 107-vuoiasa osakunaa. Vuosijuhlapuheen pii valioieeiden ohori, kansanedusaja Seppo Kääriäinen. Tämän vuoden ulevia apahumia ova ainakin: - Senioreiden osakunaila Vinnillä klo 18. Työelämäeemaisessa aivolaavassa eriyisesi hiljaain valmisunee seniori kerova yöurasaan. - Tuusuminen Ilmailumuseoon Seuulassa klo , oppaana Lassi Karivalo. - Helsingin yliopison vuoden alumnin, Ilmaieeen laioksen pääjohajan Peeri Taalaksen lueno yliopison pienessä juhlasalissa 7.5. klo 17. Helsingin yliopison alumniyhdisys arjoaa ennen luenoa SavO:n senioreille kuohuviiniä päärakennuksen lehisalissa klo Tervisamiraali on ananu ennakkovaroiuksen eä Tervis seilaaan änä vuonna orsain ja sunnunain välisenä yönä eli viikolla klo 19 järjeseään perineinen reki Suomenlinnan kesäeaeriin, näyelmänä Ryhmäeaerin Peer Pan. Ilmoiauumise viimeisään iisaina sähköposiin anni.repo@iki.fi. - Lisäksi syyskuussa luvassa on viskinmaiselua, lokakuussa keilausa, Talakkuna ja Annan päivä Viime kesänä Viron Aegviidussa järjeseyjen kesäpäivien innoiamina osakuna ja senioriyhdisys ova perusanee yheisen kansainvälisyyden oimikunnan. Senioreia oimikunnassa edusava sen puheenjohaja Tapani Laiinen, senioriyhdisyksen halliuksen jäsen Mirja Saari sekä Anu Korhonen. Osakunaa puolesaan edusava kuraaori Jaana Auvinen, kansainvälisen asioiden siheeri Riikka Ruuh sekä allekirjoianu. Toimikuna pii ensimmäisen kokouksensa 22.2., ja seuraavaksi olemme yheydessä osakunnan ruosalaisiin ja virolaisiin ysävyysjärjesöihin. S e n i o r i s i h e e r i 7

8 Osakuna on uudisanu neisivusonsa: osoie on edelleen ja senioriyhdisyksen sivu löyyvä linkin "Sennu" akaa. Keäkkä-Susj-blogi on osoieessa savoseniori.wordpress.com, ja siihen on koou kuvia viime kesän Aegviidu-apahumasa. Yhdisyksellä on myös oma Facebook-sivu, ja sähköposilisa jakaa oiminaansa vanhaan malliin. Lisalle liiymiseen on ohjee senioriyhdisyksen neisivuilla. Hyvää keväalvea oivoaen Ville-Pekka Vainio Seniorisiheeri

9 Esielyssä Savo Teksi: Heini Arjava Koskemaon luono, ysävällise ihmise, leppoisa elämänyyli: sehän on ieenkin Savo! Savo on pieni, urhan vähän unneu vulkaaninen paraiisi Tyynessä valameressä, Oseanian Melanesiassa. Geopoliiisesi pikkuruinen Savo kuuluu Salomonsaaren valioon yhenä sen lähes uhannesa saaresa, ja arkemmin sen koordinaai ova 9 08 eeläisä leveyä ja iäisä piuua. Koolla siä ei juuri ole pilau, mua jos savolaise haluava kävellä kuusikilomerisen saarensa keskusaan, ulee siiä kuienkin mukava Kuopion orin ja Puijon ornin välimakaa vasaava lenkki. Moderni kaupankäyni on saavuanu savolaisekin uoniriisisäkeissä kuljeeuna, mua savolaisen omin elinkeino on sili edelleen kaskiviljely. Savolaise elääväkin isensä yyyväisinä saarensa juurilla ja hedelmillä, ja lisäksi perheenisä saaava joskus häviä vuoden parin miaisille kalasusmakoille. Savo on perineinen heimoyheisö, ja savolaisen kuuden klaanin päämiehillä on edelleen painava sanansa sanoavana saaren asioihin. 9

10 Savolaisesa kansanluoneesa on vaikea sanoa juua ai jaaa suunaan ai oiseen. Toisaala heiä kuvaaan lopuoman ysävällisiksi ja vieraanvaraisiksi, oisaala heidän kielesään kirjoieu kielioppi on hälyävän äynnä esimerkkejä, joissa keihäseään ja syödään ihmisiä ai reviään esineiä palasiksi. Savolaise ova miä ilmeisimmin iukkaa väkeä. Toinen mahdollisuus on ieysi, eä kielenukija on oanu kaikki esimerkkinsä jäiläisisä kerovasa kansansadusa. Hisoria ei ole ollu savolaisille yksinomaan paraiisillisen lempeä, vaan välillä siellä on jouduu uimienkin aisojen odisajaksi. Yksi Tyynenmeren kuuluisimmisa meriaiseluisa, Guadalcanalin aiselu, unneaan myös nimellä Savon saaren appelu. Syksyllä 1942 japanilaise ja amerikkalaise pommiiva oisiaan ilmasa ja merelä lähes savolaisen ranahiekoilla useiden kuukausien ajan. Miä savolaise ajaeliva asiasa, jää hämäräksi, mua jos nuo kaksi suurvalaa olisiva pää- ynee nousemaan maihin, voidaan oki oleaa eä savolaise olisiva osoianee vähinään porrassalmelaisa peräänanamaomuua. Savon ympäripurjehdus jakoerineen pääyi lopula japanilaisen kalliilla oseuun erävoioon, jonka seurauksena kylmeni kynsi jos oinenkin. Lisäksi Savon ympärillä lepää ny enemmän soalaivojen hylkyjä kuin Pearl Harborissa. Savolaisen kieli on nimelään savosavo, ja siä puhuu suurin osa saaren 2500 asukkaasa. Niiä joia kielellise eriyispiiree kiinnosava, saaaa ilahduaa, eä savosavon sanojen aivuaminen on rikasa ja suffiksipainoeisa, kuen suomensukuisissakin kie- 10

11 lissä. Siä paisi savosavolla on vaikeasi opiavan kielen maine. Oikealla on eksiesimerkkejä savosavosa. Suluissa oleva suora käännökse eivä ieenkään kerro miään savolaisen yksinkeraisuudesa vaan äänäjän surullisesa velvollisuudesa yksinkeraisaa kielä, joka ei isu ouuihin muoeihin. Juun läheinä on käyey muun muassa Claudia Wegenerin kirjaa A grammar of Savosavo, a Papuan language of he Solomon Islands (2008). Näyeiä savosavon kielesä. Sogheghinyi bo zelo Savola (heiää-meidä-kaksi mennä hän Savoon) Hän jäi meidä jälkeensä ja lähi Savoon. Aiva kise sua ghora pononye e maali (minun aiselu kilpi vain minä odella halua) Haluan vain soakilpeni. Lo dalaghunye e rongorongoli eizu (leijakalasukseni odella keroa haluan-ehdä) Haluan puhua leijakalasuksesa. 11

12 Tour la Dance erään Savolaisen maka anssien Teksi: Laura Savolainen Lara makaaja Samba, ango, cha cha cha nämä ova ollee sanavarasoni arkea 6-vuoiaasa lähien. Makani eema, Tour la Dance, saikin ideansa nuoruuden kilpaanssiharrasuksesa. Pikäaikainen unelmani alkoi, kun pimeänä marraskuisena ilana nousin koneeseen päämääränäni kolme kuukaua maailman oisella puolella, keskellä parhaina kesää. Pohjoisen juurisani huolimaa minun on äyyny olla edellisessä elämässäni brasialainen anssijaar, niin voimakas on unnesieeni lainalaiseen kuluuriin! Tanssiunnelmaa Sydneyssä Ausralia Aurinkoinen ja kuuma Sydney oli äydellinen alku makalleni. Sain miä lämpimimmän vasaanoon Ausraliaan muuaneila vanhoila opiskeluysäviläni. Kenguru ja koala oliva luonnollisesi mus see -nähävyyksiä, mua peymyksekseni nukkuiva vierailuni ajan! Brisbane vakuui unnelmallaan: vanhoja uujani oli The Naional -bändinsä kanssa fesarikierueella, ja pääsin backsagelle nauimaan loisavisa esiinyjisä. 12

13 Uusi-Seelani Lampaia, lisää lampaia! Neljä miljoonaa asukasa, 40 miljoonaa lammasa, huhhuh. Maorikuluurin soahuudo harjoielu, upea luono kuumine läheineen bongau. Kaiken kruunasi Wellingon Phoenix vs. Sydney FC -jalkapallopeli, jossa hurrasimme oululaisa kaveriani. Argeniina Inohimo, salaperäisyys ja herkkyys argeniinalaisen angon sydän ja sielu. Eriyisesi sydämeni veivä Buenos Airesin klubeilla järjeseävä anssi-illa eli milonga. Pihviä ja punaviiniä, yksiyisiä angouneja, Argeniinaa parhaimmillaan. Ehdoomasi ulossa akaisin. Brasilia Brasilia oli haaveideni äyymys, niin anssin, kauneuden kuin kuluurinkin puolesa. Paikallise ysäväni veivä minua oinen oisaan upeampiin sambailoihin, joissa yhdisyi anssin riemu, kansallinen ylpeys ja kaikenikäise ihmise. Uusi vuosi Copacabanan rannalla 2,5 miljoonan juhlijan kanssa David Guean soiaessa ilmaiskeikan oli elämys vailla veraa. Eläväinen luoneeni pääsi Riossa nauimaan äysillä anssin ja musiikin inohimoisimmisa rymeisä ja uneisa viva la fiesa! Saniago de Chile 13

14 Chile Hei vuodenvaiheen jälkeen makasin Chileen, jossa kului vain muuama päivä. Saniago vaikui siisilä ja urvallisela paikala, ammikuun alussa +36 C, uskomaoman kuuma. Pienen flunssan akia kaupunkiin uusuminen jäi vähemmälle, aika kului keräessä voimia ennen lenoa Väli-Amerikkaan. Cosa Rica Cosa Rican pääkaupunki San José unui miljoonakaupunkien jälkeen lähes kylälä. Kouluusaso ja hyvä vieniuoee näkyvä yleisenä hyvinvoinina: Cosa Rica oli selkeäsi edisyksellisempi verrauna naapurimaihinsa. Ensi kerralla pääkaupungin sijaan ehdoomasi rannikolle! Nicaragua Nicaragua, yksi makani surullisimpia näkyjä. Olin hyvin onnekas pääsessäni majoiumaan urvallisesi suomalaisen uavaperheen luokse. Yleisesä urvaomuudesa maassa keroo kodin ympärivuorokauinen aseiseu varioini, johon suomalaisen on vaikea oua. Visiiini aikana maassa järjeseiin uudelleenvaliun presideni Oregan virkaanasujaise, jokseenkin kaooinen näky pomminesijöisä mielenosoiajiin. Honduras Tarkoiukseni oli jakaa makaa bussilla Hondurasin läpi ilman pysähdyksiä, kunnes paikallise poliisi pääivä oisin. Keskellä vuorisoja bussimme pysäyeiin ja sain pyynnön asua ulos poliisin selviykseen. Suuri hämmennys, onneksi pysyin rauhallisena. Vieläkään en iedä miä apahui ja miksi. El Salvador Yksi Lainalaisen Amerikan väkivalaisimpia maia. Kielämää olin hieman hermosunu kaikesa lukemasani, mua onneksi miään ikävää ei apahunu. Pääkaupungissa San Salvadorissa ei ollu juurikaan nähävää, vaikka kaupunki selväsi oli edisyksellisempi kuin miä odoin. En örmänny kaduilla ainoaankaan vaaleaihoiseen, unsinkin välillä ise olevani nähävyys. Guaemala Makani oinen suosikki Brasilian lisäksi. Maa muisuaa ieyilä osilaan paljon pohjoispuolellaan sijaisevaa Meksikoa mua on hieman maanläheisempi ja uriseille miellyävämpi. Eeläosassa sijaiseva Anigua on yksi Unescon maailmanperinöön kuuluvisa kaupungeisa, ja unnelma orilla soiavine puhallinorkesereineen olikin eriäin viehäävä. Upea salsaunni ja maya-kuluuri ova ehdoomasi kokemisen arvoisia. Belize Englania, hank you! Saapuminen Englannin eniseen siiromaahan Belizeen oli kuin olisi ullu oiseen maanosaan: maa muisuaa väesölään ja kuluurilaan enemmän Afrikkaa kuin naapurimaiaan. Caye Chalkerin saari on uskomaon reggae-henkinen paraiisi, kaikki 14

15 alle kilomerin päässä, rennolla meiningillä. Meksiko Meksikossa jälleen, oisa keraa vuoden sisällä. Amerikkalaisen nuoren suosiossa oleva Cancun on yksi parhaisa juhlimispaikoisa maailmassa. Lukuisia uhansien juhlijoiden klubeja illasa oiseen, uskomaomia esiinyjiä, odellinen spring break. Vieressä sijaiseva Isla Mujereksen rauhallinen ja kuvankaunis saari on suosikkipaikkojani, äydellinen vasapaino Cancunin hulinalle. Meksikossa on monia upeia pieniä kaupunkeja, mua suurimman vaikuuksen eki pääkaupunki Meksiko Ciy. Koska se on yksi maailman suurimmisa kaupungeisa, kuvielin sen olevan odella kaooinen mua ylläyinkin posiiivisesi sen kauneudesa ja monipuolisuudesa. Suosikkiaieilijani Fridan Kahlon museoksi muueu koialo oli yksi kaupungin elämyksisä. New York New York, New York. Perheeni vanha koikaupunki, ikuinen klassikko. Kylmä ilma pikäsä aikaa iski hieman shokkina, varsinkin ilman akkia, mua NYC on aina yhä sykähdyävä kokemus. Parin päivän pikavisiii, luookorilaskun peruseella hieman liian mona Vicoria s Secrein ja Macy sin ososa. All worh i. Maya-raunioia Teoihuacanissa 15

16 V a a k u n a Suomenniemi Eelä-Karjalan maakunaan kuuluvan Suomenniemen vaakunan on suunniellu Ahi Hammar. Vaakunassa on hopeapohjalle kuvau kulainen käki oikealle avauuvassa sinisessä kolmiossa. Suomenniemen kunnassa asuu 785 ihmisä, ja se onkin Manner-Suomen asukasluvulaan pienin kuna. Suomenniemen naapurikunia ova Mänyharju, Puumala, Risiina sekä Saviaipale. Suomenniemellä on puhdasveinen Kuolimo-niminen järvi, joka on suojelua Naura-aluea ja hyvää kalasusaluea. Myös Saimaa rajaa iäisä osaa kunnasa, mikä arjoaa mahdollisuuksia veneilyyn ja kalasukseen. Suheellisen pieneen pina-alaansa nähden Suomenniemellä on paljon vapaa-ajan asunoja. Kunnan pohjoisosissa sijaisevala Louhovuorela on löydey punamullalla ehyjä eläimiä ja ihmisiä kuvaavia luolamaalauksia, joka on ajoieu 5000 vuoden päähän. Suomenniemi, Mikkeli ja Risiina ova avoielemassa kunaliiosa vuodeksi Sääminki Sääminki oli kuna, joka kuului Mikkelin lääniin. Se liieiin 1973 Savonlinnaan, ja pieni osa liieiin myös Punkaharjuun. Samalla synyi SavonlinnaSäämingin seurakuna. Alun perin Sääminki erosi Juvasa omaksi piäjäkseen jo vuoden 1477 jälkeen. Aikoinaan Sääminkiin ova kuulunee Ranasalmi, Puumala, Sulkava ja Kerimäki. Säämingissä on sijainnu myös unneuja karanoia. 16

17 Teksi: Jasmin Lava-Koiviso Suonenjoki Suonenjoen vaakunan pohjaväri on musa, ja siinä on kaupungin pääelinkeinoa kuvaava kulainen mansikanlehi samanvärisen renkaan sisällä. Vaakunan on suunniellu Gusaf von Numers. Suonenjoki sai kunaoikeude vuonna 1870 ja kaupunkioikeude saa vuoa myöhemmin, vuonna Nykyään Suonenjoella on asukkaia noin Suonenjoen naapureia ova Kuopio, Leppävira, Pieksämäki, Raualampi ja Tervo. Suonenjoki on kuuluisa eriyisesi mansikoisaan ja jokakesäise mansikkakarnevaali kerääväkin uhansia ihmisiä kokoonumaan paikkakunnalle. Mansikanpoiminnan aikaan Suonenjoelle ulee noin 3000 poimijaa jopa 20 eri maasa. Kuna uoaa mansikkaa jopa 1,5-2,5 miljoonaa kiloa vuodessa. Erilaisen mansikkaapahumien lisäksi Suonenjoella voi esimerkiksi kalasaa ja rekeillä. 17

18 S e n n u h a l l i u s l a i s e n m i e e i ä 18 Seniorina Teksi: Anni Repo kelpaa olla Savolaisen Osakunnan Seniori r.y:n hallius kaipasi palauea seniorioiminnasa ja uusia ideoia yhdisyksen hyväksi. Modernin ieoekniikan keinoin oeueiin siis vuodenvaiheessa suuri jäsenkysely! Vasausen peruseella seniori ova varsin yyyväisiä yhdisykseensä. Kyselyyn vasasi 52 jäsenä eli noin neljännes senioriyhdisyksen jäsenisösä. Hallius ilahui vasanneiden määräsä, sillä yksiäisisä apahumisa noin paljon osallisujia keräävä vain Annan päivän juhla ja muu isomma kekkeri. Kokonaisarvosana yhdisyksen oiminnasa oli hyvä 8+ kouluaseikolla Arvosana vaiheliva kuuosesa kymppiin. Vasaajien iä puolesaan vaiheliva 28 vuodesa 85 vuoeen; keskiverovasaaja oli vähän alle 57-vuoias. Eriyisen yyyväisiä oliin iedoukseen ja oiminnan määrään. Ongelmana on oiminnan Helsinki-keskeisyys. Moni vasaaja oli kuienkin valmis järjesämään oiminaa omalle koipaikkakunnalleen pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Kannusammekin kaikkia maakunnallisesa seniorioiminnasa innosuvia oamaan yheyä halliukseen kenies onnisuisimme yhyämään yheen esim. Kuopion ja Mikkelin seuujen sennuja? Minne mennään seuraavaksi? Suosiuimmaksi oiminamuodoksi osoiauuiva erilaise ekskursio. Seniori haluava ulevaisuudessakin yhdessä eaeriin ja muihin kuluuririenoihin sekä uusumaan uusiin paikkoihin. Halliukselle saa kernaasi ilmoiauua, jos pysyy järjesämään kanssasenioreia jonnekin uusumiskäynnille! Eikä haiaa, vaikkei hei akaisin ulaisikaan, sillä 19:ää vasaajaa kiinnosi myös makailu senioriseurassa. Ny vaan mieimään, minne voisimme reissaa yhdessä, sillä viime vuosien maka Uppsalaan ja Viroon (Aegviidun kesäpäivä) ova jäänee yheensä 11 seniorille mieleen kaikkien aikojen parhaana sennuilaisuuena. Muina suosikkiapahumina mainiiin mm. viimesyksyinen vuosijuhla, aannoinen muikkuila ja senioririseily sekä Tervikse. Senioreiden kaipuu vesille ylläi halliuksen. Seniori ova aikanaan ehnee omia riseilyiään ja osallisunee aina sankoin joukoin Tervikselle. Kyselysä ilmeni, eä riseileminen senioriseurassa maisuisi yhä. Sähköposilisalla onkin jo esiy riseilyemänää ai isänää, ja oivoavasi sellainen löyyy. Silloin äyyisi monen sennun oive. Mikä jäeään väliin? Vähien innokkuua löyyi luku- ai lenkkipiireihin, mua ehkäpä jäsenisöllä on ällaisa oiminaa muissa merkeissä. Muuenkin vaikuaa silä, eä pyrkimys järjesää joain oiminaa jokaiselle kuukaudelle on sopiva ahi senioreille. Ajanpuue on nimiäin välimakan ohella oinen merkiävä syy siihen, miksi oiminaan ei ole voinu osallisua.

19 Lisäksi on yksi asia, mihin yhdisyksen ei ule ryhyä: oiminnan lakkauaminen. Tämä mainiiin ylivoimaisesi enien kysyäessä, miä sennujen ei ainakaan kannaa ehdä... Edessä on siis vähinään yhä akiivinen ulevaisuus. Ei mikä ahansa porukka Senioriyhdisys on jäsenilleen ärkeä: 35 vasaajalle jäsenyys merkisee ennen kaikkea savolaisuuden ja savolaisen idenieein vaalimisa, ja vain kahdelle yhdisys on yksi muiden joukossa. Suurin osa vasaajisa oli myös pääyny jäseneksi hei valmisuuaan, luonnollisena jakeena osakunalaisuudelleen. Vasauksisa ilmeni sellainen mukava piirre, eä senioriyhdisys oimii myös linkkinä ysävien välillä: 30 vasaajalle jäsenyys merkisee ysävien apaamisa, 10 oli pääyny jäseneksikin ysävän houkuelemana, ja yksi ärkeä iedouskanava on, ieenkin, oise seniori. Kun kerran osakunalaisuus on yhdisäny, sama jakuu senioripuolellakin. Jäsenkyselyn vasausen joukossa oli joiakin kysymyksiä ja muuen askarruamaan jääneiä asioia. Niiä käsiellään ja apua yrieään anaa sennujen omassa Keäkkä-Susj-blogissa osoieessa hp://savoseniori.wordpress.com. Käykeehän lukemassa. Lopuksi seniorihallius kiiää kaikkia jäsenkyselyyn vasanneia! Kiios vasaamiseen käyämäsänne ajasa ja monisa kommeneisa ja ideoisanne. Senioririennoissa avaaan vasakin. Anni Repo 19

20 H Y Y k u u l u m i s e Toiminaa vallan keskiössä Viime syksyn edusajisovaaleisa on kulunu koha jo puoli vuoa, ja vuoden piuisesa edusajakaudesanikin on jäljellä enää noin kaksi kolmannesa. Koska en ehiny kirjoiaa viime Sueen edusajakaueni alkuaipaleesa, ahoisin ässä juussa aivan aluksi kiiää kaikkia äänesäjiäni ja ukijoiani. Vaaliaiheisen viiauksen jälkeen voinkin siiryä asiaan ja keroa hieman siiä, miä edarissa (eli edusajisossa) olemme ehnee ja millaisa on olla edaaori. Virallisesi edusajison oimikausi alkoi , ja samalle päivälle saui sopivasi myös ensimmäinen edusajison kokous. Sen aikana muun muassa ääneseiin ahkerasi ja valiiin HYY:lle uusi hallius, jossa osakunnakin ova mukana. Ennen ensimmäisä kokousa osakunien pienehkö, mua yhenäinen ja mukava edusajisoryhmä oli kuienkin kokoonunu jo useia keroja. Edaaoreilla oli marraskuun aikana mahdollisuus osallisua myös useisiin kouluuksiin, joissa kerroiin edusajien oimenkuvasa. Informaaioulvaan näin uuena edaaorina oli aluksi hukkua. Toisessa edusajison kokouksessa joulukuun puolessa välissä olo oli jo urvallisempi. Niin kusuussa budjeiedarissa uusi edusajiso pääi HYY:n kuluvan vuoden alousarviosa. Vilkkaan ja pikän kokouksen aikana kiivasa keskuselua heräi eriyisesi HYY:n kansainvälisen asioiden siheerin oimen lakkauaminen edusajison äänesyksen uloksena näin lopula apahui. Kokouksen venyessä HYY:n kunnallisvaalivaikuamiseen ähäävään kaupunkiohjelmaan liiyvä keskuselu siiryi ammikuun kokoukseen, jossa ohjelmasa pääeiin. Kaiken kaikkiaan edusajana oimiminen on ollu odella mielenkiinoisa vaikkakin aikaa vievää. Varsinaisen edusajisokokousen lisäksi ryhmämme piää kokouksia ja valmisauuu edari-isunoihin unohamaa sopivaa määrää hauskanpioa yhdessä ai muiden ryhmien kanssa. Esimerkiksi ammikuun alussa osakunien edusajisoryhmä uusui raveihin Vermossa. Vaikka elämme vasa alkukevää, syksyn ulevien vaalien suunnielu on pyörähäny käyniin vauhdilla Osakunalaisen Unionin ja osakunien edusajisoryhmän yheisyönä. Osakunna ja SavO kokiva syksyllä hienoisen vaaliappion, joen vaaleihin piää änä vuonna panosaa enisä enemmän. On ärkeää, eä HYY:n iloissa oimivalla yheisöllämme on myös ulevaisuudessa vähinään yksi edaaori. Keväerveisin, Ani Kekäläinen SavO:n edusaja HYY:n edusajisossa 20

21 Vuosijuhlia vieeiin perineisin menoin Teksi: Kiira Happonen Kuva: Tanja Laaikainen Savolaisen Osakunnan 107. vuosijuhlaa vieeiin Kalasajaorpan ennisklubilla. Tunnelma klubilla oli iivis ja lämmin, kun savolaise, seniori, ysävyysosakunalaise Ruosisa ja Virosa sekä muu kusuvieraa isuiva alas vieämään pöyäjuhlisa arvokkaina. Ohjelma alkoi uoreen kuraaorin ervehdyssanoilla. Jaana-kuraaorj kehoi osakunalaisia osallisumaan akiivisesi osakunaoiminaan ja arumaan rohkeasi erilaisiin virkoihin. Seuraavaksi juhlakansaa viihdyi improvisaaioryhmä Elämö, jonka riveissä nähiin myös savolaisvahvisus Jussi Gusafsson. Improvisaaioeaeria ei ollukaan ihan äskeäin vuosijuhlassa nähy, ja hauska impropäkä upposiva yleisöön. Juhlan musiikillisesa annisa vasasi SOL, joka esii kappalee Tea for wo, Miä kaikaa kivonen ja Linu lauleli lehossa, joisa jälkimmäise perusuiva Mia Makaroffin Kanelearen ekseihin. Loppuhuipennuksena kuuliin lähes kuoron avaramerkiksi muodosunu ja aina yhä sävähdyävä Kallavesj. Juhlapuheen pii kansanedusaja Seppo Kääriäinen, joka on isekin aikoinaan ollu Savolaisen Osakunnan oiminnassa mukana. Puheessa oli monia ajankohaisia eemoja kiusaamisesa erveydenhuoloon ja alhaisesa äänesysvilkkaudesa Suomen asemaan maailmalla. Mieleen jäi myös kehous oaa rohkeasi vasuua isesään, vaikka välillä helpommala unuisi heiäyyä yheiskunnan urvaverkon varaan. Kuraaorj, inspehori ja vuosijuhlamesari. 21

22 Juhlapuheen jälkeen oli aika jakaa huomionosoiukse. Ahkeria osakunalaisia muiseiin harrasus- ja ansiomerkeillä, joisa ensimmäisiä saiva Jani Holopainen, Pauno Komulainen, Laura Korhonen, Ville-Pekka Vainio ja Aino Viren ja jälkimmäisen ainoana Suvi Jenze-Korpi. Olipa jaossa myös apurahoja ukimusyöhön sekä uopin muodossa anneava unnusus savo-karjalaisen yheisyön edisämisesä. Kun pöydä oli yhjenney ruuasa ja juomasa ja Rückblick lauleu, oli aika siiryä jakamaan juhlia Vinnille. Keskiyön koiaessa Vinnillä polkaisiin käyniin akaeemise anssi. Kenies edellisen illan kerausharjoiukse uoiva ulosa, sillä allekirjoianeen mielesä anssi näyivä sujuvan ihan hyvin. Jos yhdeksän anssin jälkeen ei ollu vielä saanu hikeä pinaan, sen akasi viimeisään aina yhä vauhdikas Kelaruusu. Eivä juhla oki vielä siihen loppunee. Kesävimmä juhliva (lähes) koko yön ja suunasiva aamulla perineiden mukaisesi Kappeliin ennen sillisä. Silliksellä enemmän ai vähemmän väsyneiä juhlijoia viihdyi iki-ihana orkeserimme SOSSu. Iloinen ja energinen keikka höyseynä lasillisella skumppaa ja sillisherkuilla oli äydellinen pääös onnisuneelle juhlaviikonlopulle. Kiios vuosijuhlamesari Tanja Laaikaiselle ja hänen oimikunnalleen mukavisa juhlisa! 22

23 23

24 SOL esiinyy. Tanssia Vinnillä. 24

25 Sanoua Koonnu: Heini Arjava Hisoriallisa sanoua: Posiluukku kolahi ja sielä puosi nivaska lehiä. Ylioppilaa hyväkkää niiä läheävä. Niissä piireissä on ny lehien oimiaminen ja pränääminen kovassa kurssissa. Niin kovassa, eä ise yliopisokin piää oppilailleen lehimieskursseja. Siinä olisi pieni varoius arpeen, eei vaan nuorisolle uskoella, eä heisä kursseilla ulee päeviä oimiajia ja kynämiehiä. Eikö yliopison loppuukino ole kyllin hyvä oimiajan koulu? Mien asia enää kursseisa paranee? Kommunisi pyrkivä ässä akavuosina järjesämään kirjailijakursseja, mua huonolla uloksella. Ei, poja. Jolla on sanomisa, kyllä siä Sana seuraa. Laoja panee kyllä pilku paikalleen huononkin näköiseen eksiin, jos siinä on elävä henki. Ja jokainen fakori neuvoo vasa-alkaville maisereille korehuurimerki. Kun on sanomisa, niin kyllä muoo löyyy. Posi oi aas ylioppilaien uoeia. Osakunna oimiava ja painaava lehiä, joka sien keväällä kilpaileva. Allekirjoianukin jouuu niiä erouomarina ukimaan, lukemaan siis lehiä oikein viran puolesa. Usein nuore oimiajapara sysäävä niihin vanhoja puheia ja muua paperikoriavaraa, mua oisinaan sauu aas iloinen leimaus, niin eä yksi lehden numero on kuin ulen kieli. Ny saui niin. Posisa uli Susj niminen savolaisen ylioppilaien lehi. Osakunnan hännänkannaaja, oimieu savolaisen vinillä. - Ilmari Turja Uudessa Suomessa 1954 [Toimiuksen huomauus:] Kirjoiaja lisää vielä: Sanomme kuiennii eä elekäähän ylypisyä savolaise, pohjalaisilla voi olla vielä parempia lehiä. Mua koska eksin jako on äsä huolimaa pelkkää Susj-lehden eri arikkelien ylisysä, voimme hyvin jäää heion ällä keraa huomioa. Lukijan pääeläväksi saa myös jäädä, mikä kirjoiuksen äänenpaino johuva siiä, eä Uusi Suomi oli kokoomuksen pää-äänenkannaaja. 25

26 Maaliskuun yleiskokouksessa sanoua Hyvin luisi. Vuksioimikunnan rapori osakunnan vuosijuhlissa lahjaksi saaman pulkan esaamisesa. HYY pyyää huomauaa, eä nukkuminen ja avoulen eko osakunnan iloissa on edelleen kielley. Toiminnanjohaja iedoaa. Lisäisin eä siis yöpyminen. Ville M. ää seuranneessa keskuselussa, jossa pohdiiin, onko nukkuminen sinänsä kielleyä. Tässä välissä voisi odea, eä ainoa ihminen, jonka virallinen ehävä on valvoa osakunnassa, olen minä. Inspi pääää väielyn. Onnielu valinanne johdosa. Hoiakeehan oinanne vasuullisesi ja arkasi. Inspehori juhlallisesi vasavaliuille kokouksen pöyäkirjanarkasajille. Avaan äsä eppäilemää kiihkeäksi kehkeyyvän keskuselun. Inspehori kysymyksesä, voidaanko allekirjoiaa pohjoismaisen ysävyysjärjesöjen yheinen pääöslauselma. ulevaisuudessa ilmesyvä Usko Buddhaan ja oele. Kokousväki sai kahviauolla uusina ieoa siiä, mikä on koevasausen peruseella nykykoululaisen käsiys buddhalaisuuden perusperiaaeisa. Momenin lakikirja ova mysisesi hävinnee jonnekin. Miikka T. kohdassa Muu asia. Se loppu ny. Inspi päääessään hisorian mahdollisesi lyhyimmän yleiskokouksen kello [Toimiuksen huomauus:] Maaliskuun kokous ei ollu älläkään keraa pääösvalainen, minkä kaikki paikallaolija valiaen oesiva. Kaikkia osakunalaisia rohkaisaan korjaamaan ämä harmillinen asianila seuraavassa kokouksessa! 26

27 Osakunauuise Huhikuun yleiskouksessa 2.4. ehiin seuraavia virkailijavalinoja. Opinosiheeri: Silja Ojanen Talakkunamesari: Suvi Porin Vaalipäällikkö: Ani Kekäläinen Toukokuun kokoukseen jäi äyeäväksi viisi virkaa. Tyhjiksi jäivä syksyn isännän ja emännän, oisen vaalipäällikön ja vuksimajurin uoli. Tällä keraa kokous oli juuri ja juuri pääösvalainen. *** Tapahumarinamalla juhlakaua äydensi SOLlin perineinen Kalakukkokaronkka O s a k u n a u u i s e 27

28