SUSJ. Savolaisen Osakunnan hännänkannattaja Perustettu vuonna 1946

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUSJ. Savolaisen Osakunnan hännänkannattaja Perustettu vuonna 1946"

Transkriptio

1 T 1/12 SUSJ T Savolaisen Osakunnan hännänkannaaja Peruseu vuonna 1946 T T

2 S i s ä l ö 3 Pääoimiaja vaihui 4 Haasaelu: Kummajainen nimelä kuraaori 6 Kuraaorj ensi keraa äänessä 7 Seniorisiheeri iedoaa 9 Reporaasi vieraila maila: Esielyssä Savo 12 Tour la Dance erään Savolaisen maka anssien 16 Savon vaakunoissa Suomenniemi, Suonenjoki ja Sääminki 18 Sennuhalliuslaisen mieeiä: Kyselyn peruseella Sennuna kelpaa olla 20 HYY-kuulumise: Toiminaa vallan keskiössä 21 Vuosijuhlia vieeiin perineisin menoin 25 Sanoua osakunnalla ja osakunnasa 27 Osakunauuise Huhikuun kokouksen virkailijavalinoja SUSJ. Helsingin yliopison Savolaisen Osakunnan iedouslehi. Peruseu vuonna Julkaisija: Savolainen Osakuna, Mannerheiminie 5 A ylin krs., Helsinki. Pääoimiaja: Heini Arjava, Kirjoiaja: Heini Arjava, Jaana Auvinen, Kiira Happonen, Ani Kekäläinen, Jasmin Lava-Koiviso, Anni Repo, Laura Savolainen ja Ville-Pekka Vainio. Kuvius: Oskari Wäänänen. Kannen kuva: Ville Lovikka. Kuva: Tanja Laaikainen, Ville Lovikka ja Laura Savolainen. Kieliasun arkisuksen avusaja: Hellevi Arjava. Taio: Oskari Wäänänen. Painos: 515 kpl. Painaus: Unigrafia Oy Jousenmerkiy painolaios. Susj-lehi ilmesyy 4 keraa vuodessa. Lehi saa HYY:n järjesölehiukea. 2

3 Tervehdys, lukija! Vuoden ensimmäisä numeroa on saau odoaa. Uusi pääoimiajanne isui alkuvuoden Leipzigissa Erasmusvaihdossa, ja Saksaan asi Suomen asia kaikuiva vielä varsin kaukaisina. Koiin ulua Susj nousi hei priorieeilisalla, mua uua opiavaa oli paljon. Parempi ehdä huaisemaa, oimius uumasi, ja niinpä julkaisemisakaan ei ruiseu. Pahoielemme, mua oivomme, eä uloksena on asiallinen Susj. Saanen esiäyyä: Olen graduaan ekevä viidennen vuoden kieliieeen opiskelija ja ollu osakunaympyröissä mukana kaksi vuoa. Niiä edelänee harhareke muihin osakuniin eivä kiinnosane ämän lehden lukijoia. Joka apauksessa sisäisin ajoissa, eä suvussani minua on edeläny neljä polvea SavOlaisia, ja ymmärsin palaa juurilleni vaikka en ise olekaan asunu Savossa päivän päivää. Vuoden alku arkoiaa osakunnassa myös uusia virkailijoia. Heiä esiäyyy ässä lehdessä useia, kuraaori eunenässä. Mone heisä viesiävä vähän huolesuneesikin yheisöllisyyden ärkeyä, joen kannaaa lukea arkkaan, miä virkailijoillamme on sanoavana. Ise haluan osin vain kehua savolaisa osakunaheimoa. Saksasa lähöä helpoi paljon se, eä minulla oli hieno ja leppoisa yheisö johon palaa, sekä SOLlin soinuisa rivi, joihin livahdin akaisin hei uloani seuraavana ilana. Toiseksi ämän lehden eemaksi näyää muodosuvan maailmansavolaisuus. Samassa ajassa, jonka ise viein juuruneena Koillis-Saksaan, SOLlilaisemme Laura Savolainen ehi kierää lähes kokonaisen pallonpuoliskon. (Makapäiväkirja äsä saavuuksesa sivulla 12). Leipzigin kieliieeen luennoilla aas örmäsin riemasuksekseni melanesialaiseen kieleen nimelä savosavo. Maailmanympärimakallamme piipahdamme Savon saarella, joka esiellään sivulla 9. Opin Leipzigissa oki yhä ja oisa myös luenojen ulkopuolella, muun muassa sen, missä Saksan maanieeellise emperameniraja kulkeva. Länsisaksalaise ova kuulemma varauuneia ja arvosava aineellisa menesysä; iäsaksalaisia, eriyisesi saksilaisia, puolesaan kuvaaan lupsakoiksi ja iloisiksi. Tällainen heimoyypiely on uua myös eräisä oisisa, hyvin unemisamme maisa. P ä ä k i r j o i u s Aurinkoisa keväänalkua, elekeehän puahuko! Heini 3

4 H a a s a e l u Kummajainen nimelä Teksi: Heini Arjava kuraaori Osakunnan kuraaori on ärkeä virka, ja sen halija on monessa mukana. Sili kuraaorin yönkuva jää monelle eäiseksi. Kuka hän on? Miä hän ekee? Kuraaorin pesisä ja omasa ausasaan sai keroa uusi kuraaori Jaana Auvinen. Kuraaori nimelä Jaana Auvinen Jaana Auvinen on kooisin Kuopiosa. Jos häne josain syysä nähdään uuden Lyseo-kerhon ilamassa, se apahuu kuienkin kilpailevan vallan edusajana, sillä kouluvuode kuluiva klassillisen lukion penkillä. Miä yliopisomaailmaan ulee, uudella kuraaorilla on jalansija jo kahdessa kaupungissa, sillä yleisen hisorian gradu on valmisumassa Turkuun. Tärkein on kuienkin kunnossa: koha seisenvuoinen aival Savolaisessa osakunnassa. Kuraaoreilla on perineisesi akanaan kunnioieava osakunalainen virkaura, niin myös Jaanalla. Tähän mennessä hän on ehiny oimia musiikkimesarina, vuksimajurina, neuvoson jäsenenä, seniorisiheerinä, maakunasiheerinä, vuosijuhlamesarina, alakkunamesarina ja amiraalina. Viimeksi mainiu juhlamesaruude mahuiva yheen vuoeen ( minkä jälkeen se olikin aika lailla siinä ). Eriyisen lämpimäsi hän muiselee vuksimajurisyksyä: Sain luosaa peräi viiäkymmenä uua vuksia. Kurraaorjin yöpaikka on K-Raudan aloushallinnossa. Salaisia ai vähemmän salaisia harrasuksia aas ova elokuva valavirrasa poikkeavisa maisa, kuen Ranskasa, Tšekisä ja Serbiasa. Gradukin on valmisumassa puolalaisisa yöläiselokuvisa, ja Helsingissä Jaana opiskelee parhaillaan balilaisia ja slaavilaisia kieliä. Toinen inohimo on makuselu ai siiä haaveilu, eriyisesi New Yorkiin Yhdysvaloihin, jonka poliiikkaan kiinnosus arui jo vaihovuonna hamassa menneisyydessä. Tai kuen kuraaori ise summaa harrasuksensa: Harrasuksena on kuraaorina olo. Johon siis voi mennä viisi ilaa viikossa. Miä osakunalaisen piäisi ieää kuraaorin yösä? Kuraaorin viralle on ehkä yypillisinä se, eei suurella osalla osakunalaisisa ole paljonkaan käsiysä, miä siihen kuuluu. Tää saa valoaa ny viranpiäjä ise. Kuraaori on eräänlainen osakunayheisön muisi: henkilö joka huolehii jakuvuudesa, niin eei vanhoja käyänöjä arvise muovaa jakuvasi uudelleen, Jaana seliää. Ja jos oiminnanjohaja on kuin osakunaa pyöriävä pääminiseri, kuraaori puolesaan on ulkosuheisa huolehiva presideni. Ja ise yöehävä? Kuraaori edusaa osakunaa lukemaomissa juhlissa. Hän on neuvoson puheenjohaja ja piää osakunalaisia ruodussa johamalla kunniamerkki- ja kurinpiolauakunaa. Lisäksi hän isuu Savolaisen osakunnan senioreiden, savolaisen ylioppilaiden sääiön ja asunolaoimikunnan halliuksissa sekä osakunien välisessä kuraaorikollegiossa. Hiljaisa, jakuvaa, arkkailevaa yöä, johon kuuluu paljon pohimisa ja paljon visioinia. 4

5 Kuraaorin äyyy siis muovaa osakunnan linjaa isompien kysymysen kaua. Jaanan lisalla on älle keväälle jo useia. Piäisi rakaisa kysymys sipendirahason perusamisesa: voisiko hyvän osakunayön aseaa palkisemisessa eusijalle oisin kuin jako-opinoihin keskiyvässä Suomen kuluurirahasoon kuuluvassa Eero Hämäläisen rahasossa? Sien on HYYpoliiikka. Kuraaorin mielesä viime vaalien vaali-innosuksessa oli paranamisen varaa, ja HYY:sä piäisi ehdä opiskelijoille muuenkin houkuelevampi. HYYn alousjaosossa kun pääeään esimerkiksi osakunnille jaeavisa uisa. Ehkä poliiikka ei innosa rivijäsenä, koska osakunnalla unuu menevän muuenkin niin mukavasi? Mukavasi osin menee, mua äyyy huomaa, eä suuri joukko akiiveja on lähiaikoina eläköiymässä, vasaa Jaana. Tunuu kohuuomala, eä koko osakunaa piäisi pyöriää 20 hengen voimalla. Kolmas oive olisi osakunnan avaaminen enisä kansainvälisemmäksi. Kuinka rekryoida ulkomaisia ukino-opiskelijoia, jos osakunnalla ei ole edes englanninkielisiä neisivuja? Tässä välissä kuraaori kuienkin huomauaa, eä SavO on osakunnisa avoimemmasa pääsä. Savolainen henki on avomielisyyä ja siouumisa yheisöllisyyeen, ja osakunaan ova kaikki ollee erveulleia. Siä paisi esimerkiksi Tervis-kansa on ollu kiiollisa yli järjesörajojen. Enä kuraaori ise, misä savolaispiireesä on ollu enien hyöyä Savosa lähdeyä? Jaana mieii, ja pääyy hökyilemäömyyeen. Kyllä ne asia luviuuu. 5

6 K u r a a o r j Palopuhea Teksi: Jaana Auvinen Olen oiminu osakunnan kuraaorina vuodenvaiheesa lähien. Tänä lyhyenä aikana olen huomannu, eä osakunnan akiivisimman yimen muodosava aikaansaavien ja innokkaiden opiskelijoiden joukko on ylläävän pieni. Kuinka osakuna saisi akivoiua 270 jäsenään oiminaansa mukaan? Ja miksi moni opiskelija kokee osakunaviran ennemmin rasieeksi kuin mahdollisuudeksi? Anaahan osakuna virkailijoilleen kuienkin hyvin vapaa käde oimia ja oeuaa iseään erilaisen virkanimikkeiden alla. Ymmärreävää oki on, eä monella opiskelijalla on opinojensa ohella yö, ja aikaa ulee jäää myös muille harrasuksille ja järjesöoiminnalle. Olisiko yksi apa houkuella jäseniä osakunavirkoihin korosamalla osakunnissa kerynyä kokemusa, joa yöelämässä arvoseaan? Viime vuonna Osakunalainen unioni järjesi seminaarin Osakunnasa yöelämään, jossa viisi enisä osakuna-akiivia jakoi omia kokemuksiaan siiä, millaisia eväiä osakunnassa ja ylioppilaskunnassa oimimisesa on saanu yöelämään. Osakuna oli ollu kaikille ilaisuudessa puhuneille ärkeä paikka harjoiella niin omia vuorovaikuusaiojaan kuin vasuunkanamisakin. Kaikki puhujisa kokiva hyöyneensä osakunaausasaan myös yöelämässä. Moni osakunalainen on siis huomannu hakiessaan ensimmäisiä yöpaikkoja, eä osakunaoimina laskeaan vain posiiiviseksi eroavaksi ekijäksi. Osakunalaisuus kasoaan kiinnosukseksi yheisiä ja yheiskunnallisia asioia kohaan, ja osakunnassa oimineela voi jo odoaa yöelämässä arviavia yheisyö- ja vuorovaikuusaioja. Osakunaoimina voidaan kasoa eduksi myös silloin kun varsinaisa yökokemusa ei vielä olekaan. Ny keväällä osakuna valisee jälleen uusia virkailijoia. Tarjolla on syksyn isännän ja emännän pesi, ärkeä vuksimajurin ja opinosiheerin vira, alakkunamesarin oimi sekä vaalipäällikköjen vira syksyn vaaleihin. Oma oiveeni olisikin, eä osakunalaise uskalaisiva oaa virkoja rohkeammin ja kehiää omia aiojaan, samoin kuin nähdä ne oppimismahdollisuude, joia kyseise vira arjoava. Osakunaoimina ei rajoiu vain Suomeen. Osakunnassa oimimalla on mahdollisa muodosaa suheia niin Ruosiin kuin Viroon, ja loppukevääsä järjeseävässä Inernordisk Sudenmöessä ne voi uloaa myös norjalaisiin ja anskalaisiin opiskelijajärjesöihin. Savolainen Osakuna ja Savolaisen Osakunnan seniori ova muodosanee hiljaain yheisen kansainvälisen asioiden oimikunnan, jonka arkoiuksena on vahvisaa ja monipuolisaa osakunalaisen ja senioreiden kansainvälisä kanssakäymisä. Toimikuna ulee järjesämään jo keväällä apahumia, joen kaikkien kansainvälisiä suheisa kiinnosuneiden osakunalaisen ja senioreiden kannaaa olla kuulolla! Kaikkeen osakunaoiminaan pääsee helposi mukaan kiipeämällä Vinnille esimerkiksi maananaisin kuuden jälkeen. Nähdään siis osakunnalla yleiskokouksissa, osakunailloissa ja juhlahumussa, joka oivoavasi leviäyyy änä keväänä myös Senaainorille oukokuussa. Iloisa kevään odousa! 6

7 Tervehdys seniori! Vuoden vaihduua vaihui myös seniorisiheeri, ja lienee paikallaan, eä esielen iseni näin ensimmäisellä senioripalsalla. Olen isekin jo seniori, sillä valmisuin viime kesänä Helsingin yliopisosa filosofian maiseriksi pääaineenani ieojenkäsielyiede. Olin viime vuonna osakunaneuvosossa ja siä kaua päädyin vielä seniorisiheeriksi, mikä onkin oikein sopiva virka ähän osakunalaisuuden ja senioriuden aiekohaan. Yheyden minuun saa parhaien sähköposise osoieella Sien senioriyhdisyksen apahumiin järjeseiin viinipruuvi Helmilässä eemalla "Wein sprich Deusch". Asianunijana oimi Mari Helsilä. - Yhdisyksen vuosikokous järjeseiin 15.2., ja vuosikokousesielmän pii musiikkiieeiden maiseri Pasi Lyyikäinen osakunnan kuluuriyön merkiyksesä. Kokous valisi senioriyhdisyksen halliukseen Mauno Kososen (puheenjohaja), Elina Hiealan (varapuheenjohaja), Marja Halosen, Anni Revon ja Mirja Saaren juhliiin 107-vuoiasa osakunaa. Vuosijuhlapuheen pii valioieeiden ohori, kansanedusaja Seppo Kääriäinen. Tämän vuoden ulevia apahumia ova ainakin: - Senioreiden osakunaila Vinnillä klo 18. Työelämäeemaisessa aivolaavassa eriyisesi hiljaain valmisunee seniori kerova yöurasaan. - Tuusuminen Ilmailumuseoon Seuulassa klo , oppaana Lassi Karivalo. - Helsingin yliopison vuoden alumnin, Ilmaieeen laioksen pääjohajan Peeri Taalaksen lueno yliopison pienessä juhlasalissa 7.5. klo 17. Helsingin yliopison alumniyhdisys arjoaa ennen luenoa SavO:n senioreille kuohuviiniä päärakennuksen lehisalissa klo Tervisamiraali on ananu ennakkovaroiuksen eä Tervis seilaaan änä vuonna orsain ja sunnunain välisenä yönä eli viikolla klo 19 järjeseään perineinen reki Suomenlinnan kesäeaeriin, näyelmänä Ryhmäeaerin Peer Pan. Ilmoiauumise viimeisään iisaina sähköposiin - Lisäksi syyskuussa luvassa on viskinmaiselua, lokakuussa keilausa, Talakkuna ja Annan päivä Viime kesänä Viron Aegviidussa järjeseyjen kesäpäivien innoiamina osakuna ja senioriyhdisys ova perusanee yheisen kansainvälisyyden oimikunnan. Senioreia oimikunnassa edusava sen puheenjohaja Tapani Laiinen, senioriyhdisyksen halliuksen jäsen Mirja Saari sekä Anu Korhonen. Osakunaa puolesaan edusava kuraaori Jaana Auvinen, kansainvälisen asioiden siheeri Riikka Ruuh sekä allekirjoianu. Toimikuna pii ensimmäisen kokouksensa 22.2., ja seuraavaksi olemme yheydessä osakunnan ruosalaisiin ja virolaisiin ysävyysjärjesöihin. S e n i o r i s i h e e r i 7

8 Osakuna on uudisanu neisivusonsa: osoie on edelleen ja senioriyhdisyksen sivu löyyvä linkin "Sennu" akaa. Keäkkä-Susj-blogi on osoieessa savoseniori.wordpress.com, ja siihen on koou kuvia viime kesän Aegviidu-apahumasa. Yhdisyksellä on myös oma Facebook-sivu, ja sähköposilisa jakaa oiminaansa vanhaan malliin. Lisalle liiymiseen on ohjee senioriyhdisyksen neisivuilla. Hyvää keväalvea oivoaen Ville-Pekka Vainio Seniorisiheeri

9 Esielyssä Savo Teksi: Heini Arjava Koskemaon luono, ysävällise ihmise, leppoisa elämänyyli: sehän on ieenkin Savo! Savo on pieni, urhan vähän unneu vulkaaninen paraiisi Tyynessä valameressä, Oseanian Melanesiassa. Geopoliiisesi pikkuruinen Savo kuuluu Salomonsaaren valioon yhenä sen lähes uhannesa saaresa, ja arkemmin sen koordinaai ova 9 08 eeläisä leveyä ja iäisä piuua. Koolla siä ei juuri ole pilau, mua jos savolaise haluava kävellä kuusikilomerisen saarensa keskusaan, ulee siiä kuienkin mukava Kuopion orin ja Puijon ornin välimakaa vasaava lenkki. Moderni kaupankäyni on saavuanu savolaisekin uoniriisisäkeissä kuljeeuna, mua savolaisen omin elinkeino on sili edelleen kaskiviljely. Savolaise elääväkin isensä yyyväisinä saarensa juurilla ja hedelmillä, ja lisäksi perheenisä saaava joskus häviä vuoden parin miaisille kalasusmakoille. Savo on perineinen heimoyheisö, ja savolaisen kuuden klaanin päämiehillä on edelleen painava sanansa sanoavana saaren asioihin. 9

10 Savolaisesa kansanluoneesa on vaikea sanoa juua ai jaaa suunaan ai oiseen. Toisaala heiä kuvaaan lopuoman ysävällisiksi ja vieraanvaraisiksi, oisaala heidän kielesään kirjoieu kielioppi on hälyävän äynnä esimerkkejä, joissa keihäseään ja syödään ihmisiä ai reviään esineiä palasiksi. Savolaise ova miä ilmeisimmin iukkaa väkeä. Toinen mahdollisuus on ieysi, eä kielenukija on oanu kaikki esimerkkinsä jäiläisisä kerovasa kansansadusa. Hisoria ei ole ollu savolaisille yksinomaan paraiisillisen lempeä, vaan välillä siellä on jouduu uimienkin aisojen odisajaksi. Yksi Tyynenmeren kuuluisimmisa meriaiseluisa, Guadalcanalin aiselu, unneaan myös nimellä Savon saaren appelu. Syksyllä 1942 japanilaise ja amerikkalaise pommiiva oisiaan ilmasa ja merelä lähes savolaisen ranahiekoilla useiden kuukausien ajan. Miä savolaise ajaeliva asiasa, jää hämäräksi, mua jos nuo kaksi suurvalaa olisiva pää- ynee nousemaan maihin, voidaan oki oleaa eä savolaise olisiva osoianee vähinään porrassalmelaisa peräänanamaomuua. Savon ympäripurjehdus jakoerineen pääyi lopula japanilaisen kalliilla oseuun erävoioon, jonka seurauksena kylmeni kynsi jos oinenkin. Lisäksi Savon ympärillä lepää ny enemmän soalaivojen hylkyjä kuin Pearl Harborissa. Savolaisen kieli on nimelään savosavo, ja siä puhuu suurin osa saaren 2500 asukkaasa. Niiä joia kielellise eriyispiiree kiinnosava, saaaa ilahduaa, eä savosavon sanojen aivuaminen on rikasa ja suffiksipainoeisa, kuen suomensukuisissakin kie- 10

11 lissä. Siä paisi savosavolla on vaikeasi opiavan kielen maine. Oikealla on eksiesimerkkejä savosavosa. Suluissa oleva suora käännökse eivä ieenkään kerro miään savolaisen yksinkeraisuudesa vaan äänäjän surullisesa velvollisuudesa yksinkeraisaa kielä, joka ei isu ouuihin muoeihin. Juun läheinä on käyey muun muassa Claudia Wegenerin kirjaa A grammar of Savosavo, a Papuan language of he Solomon Islands (2008). Näyeiä savosavon kielesä. Sogheghinyi bo zelo Savola (heiää-meidä-kaksi mennä hän Savoon) Hän jäi meidä jälkeensä ja lähi Savoon. Aiva kise sua ghora pononye e maali (minun aiselu kilpi vain minä odella halua) Haluan vain soakilpeni. Lo dalaghunye e rongorongoli eizu (leijakalasukseni odella keroa haluan-ehdä) Haluan puhua leijakalasuksesa. 11

12 Tour la Dance erään Savolaisen maka anssien Teksi: Laura Savolainen Lara makaaja Samba, ango, cha cha cha nämä ova ollee sanavarasoni arkea 6-vuoiaasa lähien. Makani eema, Tour la Dance, saikin ideansa nuoruuden kilpaanssiharrasuksesa. Pikäaikainen unelmani alkoi, kun pimeänä marraskuisena ilana nousin koneeseen päämääränäni kolme kuukaua maailman oisella puolella, keskellä parhaina kesää. Pohjoisen juurisani huolimaa minun on äyyny olla edellisessä elämässäni brasialainen anssijaar, niin voimakas on unnesieeni lainalaiseen kuluuriin! Tanssiunnelmaa Sydneyssä Ausralia Aurinkoinen ja kuuma Sydney oli äydellinen alku makalleni. Sain miä lämpimimmän vasaanoon Ausraliaan muuaneila vanhoila opiskeluysäviläni. Kenguru ja koala oliva luonnollisesi mus see -nähävyyksiä, mua peymyksekseni nukkuiva vierailuni ajan! Brisbane vakuui unnelmallaan: vanhoja uujani oli The Naional -bändinsä kanssa fesarikierueella, ja pääsin backsagelle nauimaan loisavisa esiinyjisä. 12

13 Uusi-Seelani Lampaia, lisää lampaia! Neljä miljoonaa asukasa, 40 miljoonaa lammasa, huhhuh. Maorikuluurin soahuudo harjoielu, upea luono kuumine läheineen bongau. Kaiken kruunasi Wellingon Phoenix vs. Sydney FC -jalkapallopeli, jossa hurrasimme oululaisa kaveriani. Argeniina Inohimo, salaperäisyys ja herkkyys argeniinalaisen angon sydän ja sielu. Eriyisesi sydämeni veivä Buenos Airesin klubeilla järjeseävä anssi-illa eli milonga. Pihviä ja punaviiniä, yksiyisiä angouneja, Argeniinaa parhaimmillaan. Ehdoomasi ulossa akaisin. Brasilia Brasilia oli haaveideni äyymys, niin anssin, kauneuden kuin kuluurinkin puolesa. Paikallise ysäväni veivä minua oinen oisaan upeampiin sambailoihin, joissa yhdisyi anssin riemu, kansallinen ylpeys ja kaikenikäise ihmise. Uusi vuosi Copacabanan rannalla 2,5 miljoonan juhlijan kanssa David Guean soiaessa ilmaiskeikan oli elämys vailla veraa. Eläväinen luoneeni pääsi Riossa nauimaan äysillä anssin ja musiikin inohimoisimmisa rymeisä ja uneisa viva la fiesa! Saniago de Chile 13

14 Chile Hei vuodenvaiheen jälkeen makasin Chileen, jossa kului vain muuama päivä. Saniago vaikui siisilä ja urvallisela paikala, ammikuun alussa +36 C, uskomaoman kuuma. Pienen flunssan akia kaupunkiin uusuminen jäi vähemmälle, aika kului keräessä voimia ennen lenoa Väli-Amerikkaan. Cosa Rica Cosa Rican pääkaupunki San José unui miljoonakaupunkien jälkeen lähes kylälä. Kouluusaso ja hyvä vieniuoee näkyvä yleisenä hyvinvoinina: Cosa Rica oli selkeäsi edisyksellisempi verrauna naapurimaihinsa. Ensi kerralla pääkaupungin sijaan ehdoomasi rannikolle! Nicaragua Nicaragua, yksi makani surullisimpia näkyjä. Olin hyvin onnekas pääsessäni majoiumaan urvallisesi suomalaisen uavaperheen luokse. Yleisesä urvaomuudesa maassa keroo kodin ympärivuorokauinen aseiseu varioini, johon suomalaisen on vaikea oua. Visiiini aikana maassa järjeseiin uudelleenvaliun presideni Oregan virkaanasujaise, jokseenkin kaooinen näky pomminesijöisä mielenosoiajiin. Honduras Tarkoiukseni oli jakaa makaa bussilla Hondurasin läpi ilman pysähdyksiä, kunnes paikallise poliisi pääivä oisin. Keskellä vuorisoja bussimme pysäyeiin ja sain pyynnön asua ulos poliisin selviykseen. Suuri hämmennys, onneksi pysyin rauhallisena. Vieläkään en iedä miä apahui ja miksi. El Salvador Yksi Lainalaisen Amerikan väkivalaisimpia maia. Kielämää olin hieman hermosunu kaikesa lukemasani, mua onneksi miään ikävää ei apahunu. Pääkaupungissa San Salvadorissa ei ollu juurikaan nähävää, vaikka kaupunki selväsi oli edisyksellisempi kuin miä odoin. En örmänny kaduilla ainoaankaan vaaleaihoiseen, unsinkin välillä ise olevani nähävyys. Guaemala Makani oinen suosikki Brasilian lisäksi. Maa muisuaa ieyilä osilaan paljon pohjoispuolellaan sijaisevaa Meksikoa mua on hieman maanläheisempi ja uriseille miellyävämpi. Eeläosassa sijaiseva Anigua on yksi Unescon maailmanperinöön kuuluvisa kaupungeisa, ja unnelma orilla soiavine puhallinorkesereineen olikin eriäin viehäävä. Upea salsaunni ja maya-kuluuri ova ehdoomasi kokemisen arvoisia. Belize Englania, hank you! Saapuminen Englannin eniseen siiromaahan Belizeen oli kuin olisi ullu oiseen maanosaan: maa muisuaa väesölään ja kuluurilaan enemmän Afrikkaa kuin naapurimaiaan. Caye Chalkerin saari on uskomaon reggae-henkinen paraiisi, kaikki 14

15 alle kilomerin päässä, rennolla meiningillä. Meksiko Meksikossa jälleen, oisa keraa vuoden sisällä. Amerikkalaisen nuoren suosiossa oleva Cancun on yksi parhaisa juhlimispaikoisa maailmassa. Lukuisia uhansien juhlijoiden klubeja illasa oiseen, uskomaomia esiinyjiä, odellinen spring break. Vieressä sijaiseva Isla Mujereksen rauhallinen ja kuvankaunis saari on suosikkipaikkojani, äydellinen vasapaino Cancunin hulinalle. Meksikossa on monia upeia pieniä kaupunkeja, mua suurimman vaikuuksen eki pääkaupunki Meksiko Ciy. Koska se on yksi maailman suurimmisa kaupungeisa, kuvielin sen olevan odella kaooinen mua ylläyinkin posiiivisesi sen kauneudesa ja monipuolisuudesa. Suosikkiaieilijani Fridan Kahlon museoksi muueu koialo oli yksi kaupungin elämyksisä. New York New York, New York. Perheeni vanha koikaupunki, ikuinen klassikko. Kylmä ilma pikäsä aikaa iski hieman shokkina, varsinkin ilman akkia, mua NYC on aina yhä sykähdyävä kokemus. Parin päivän pikavisiii, luookorilaskun peruseella hieman liian mona Vicoria s Secrein ja Macy sin ososa. All worh i. Maya-raunioia Teoihuacanissa 15

16 V a a k u n a Suomenniemi Eelä-Karjalan maakunaan kuuluvan Suomenniemen vaakunan on suunniellu Ahi Hammar. Vaakunassa on hopeapohjalle kuvau kulainen käki oikealle avauuvassa sinisessä kolmiossa. Suomenniemen kunnassa asuu 785 ihmisä, ja se onkin Manner-Suomen asukasluvulaan pienin kuna. Suomenniemen naapurikunia ova Mänyharju, Puumala, Risiina sekä Saviaipale. Suomenniemellä on puhdasveinen Kuolimo-niminen järvi, joka on suojelua Naura-aluea ja hyvää kalasusaluea. Myös Saimaa rajaa iäisä osaa kunnasa, mikä arjoaa mahdollisuuksia veneilyyn ja kalasukseen. Suheellisen pieneen pina-alaansa nähden Suomenniemellä on paljon vapaa-ajan asunoja. Kunnan pohjoisosissa sijaisevala Louhovuorela on löydey punamullalla ehyjä eläimiä ja ihmisiä kuvaavia luolamaalauksia, joka on ajoieu 5000 vuoden päähän. Suomenniemi, Mikkeli ja Risiina ova avoielemassa kunaliiosa vuodeksi Sääminki Sääminki oli kuna, joka kuului Mikkelin lääniin. Se liieiin 1973 Savonlinnaan, ja pieni osa liieiin myös Punkaharjuun. Samalla synyi SavonlinnaSäämingin seurakuna. Alun perin Sääminki erosi Juvasa omaksi piäjäkseen jo vuoden 1477 jälkeen. Aikoinaan Sääminkiin ova kuulunee Ranasalmi, Puumala, Sulkava ja Kerimäki. Säämingissä on sijainnu myös unneuja karanoia. 16

17 Teksi: Jasmin Lava-Koiviso Suonenjoki Suonenjoen vaakunan pohjaväri on musa, ja siinä on kaupungin pääelinkeinoa kuvaava kulainen mansikanlehi samanvärisen renkaan sisällä. Vaakunan on suunniellu Gusaf von Numers. Suonenjoki sai kunaoikeude vuonna 1870 ja kaupunkioikeude saa vuoa myöhemmin, vuonna Nykyään Suonenjoella on asukkaia noin Suonenjoen naapureia ova Kuopio, Leppävira, Pieksämäki, Raualampi ja Tervo. Suonenjoki on kuuluisa eriyisesi mansikoisaan ja jokakesäise mansikkakarnevaali kerääväkin uhansia ihmisiä kokoonumaan paikkakunnalle. Mansikanpoiminnan aikaan Suonenjoelle ulee noin 3000 poimijaa jopa 20 eri maasa. Kuna uoaa mansikkaa jopa 1,5-2,5 miljoonaa kiloa vuodessa. Erilaisen mansikkaapahumien lisäksi Suonenjoella voi esimerkiksi kalasaa ja rekeillä. 17

18 S e n n u h a l l i u s l a i s e n m i e e i ä 18 Seniorina Teksi: Anni Repo kelpaa olla Savolaisen Osakunnan Seniori r.y:n hallius kaipasi palauea seniorioiminnasa ja uusia ideoia yhdisyksen hyväksi. Modernin ieoekniikan keinoin oeueiin siis vuodenvaiheessa suuri jäsenkysely! Vasausen peruseella seniori ova varsin yyyväisiä yhdisykseensä. Kyselyyn vasasi 52 jäsenä eli noin neljännes senioriyhdisyksen jäsenisösä. Hallius ilahui vasanneiden määräsä, sillä yksiäisisä apahumisa noin paljon osallisujia keräävä vain Annan päivän juhla ja muu isomma kekkeri. Kokonaisarvosana yhdisyksen oiminnasa oli hyvä 8+ kouluaseikolla Arvosana vaiheliva kuuosesa kymppiin. Vasaajien iä puolesaan vaiheliva 28 vuodesa 85 vuoeen; keskiverovasaaja oli vähän alle 57-vuoias. Eriyisen yyyväisiä oliin iedoukseen ja oiminnan määrään. Ongelmana on oiminnan Helsinki-keskeisyys. Moni vasaaja oli kuienkin valmis järjesämään oiminaa omalle koipaikkakunnalleen pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Kannusammekin kaikkia maakunnallisesa seniorioiminnasa innosuvia oamaan yheyä halliukseen kenies onnisuisimme yhyämään yheen esim. Kuopion ja Mikkelin seuujen sennuja? Minne mennään seuraavaksi? Suosiuimmaksi oiminamuodoksi osoiauuiva erilaise ekskursio. Seniori haluava ulevaisuudessakin yhdessä eaeriin ja muihin kuluuririenoihin sekä uusumaan uusiin paikkoihin. Halliukselle saa kernaasi ilmoiauua, jos pysyy järjesämään kanssasenioreia jonnekin uusumiskäynnille! Eikä haiaa, vaikkei hei akaisin ulaisikaan, sillä 19:ää vasaajaa kiinnosi myös makailu senioriseurassa. Ny vaan mieimään, minne voisimme reissaa yhdessä, sillä viime vuosien maka Uppsalaan ja Viroon (Aegviidun kesäpäivä) ova jäänee yheensä 11 seniorille mieleen kaikkien aikojen parhaana sennuilaisuuena. Muina suosikkiapahumina mainiiin mm. viimesyksyinen vuosijuhla, aannoinen muikkuila ja senioririseily sekä Tervikse. Senioreiden kaipuu vesille ylläi halliuksen. Seniori ova aikanaan ehnee omia riseilyiään ja osallisunee aina sankoin joukoin Tervikselle. Kyselysä ilmeni, eä riseileminen senioriseurassa maisuisi yhä. Sähköposilisalla onkin jo esiy riseilyemänää ai isänää, ja oivoavasi sellainen löyyy. Silloin äyyisi monen sennun oive. Mikä jäeään väliin? Vähien innokkuua löyyi luku- ai lenkkipiireihin, mua ehkäpä jäsenisöllä on ällaisa oiminaa muissa merkeissä. Muuenkin vaikuaa silä, eä pyrkimys järjesää joain oiminaa jokaiselle kuukaudelle on sopiva ahi senioreille. Ajanpuue on nimiäin välimakan ohella oinen merkiävä syy siihen, miksi oiminaan ei ole voinu osallisua.

19 Lisäksi on yksi asia, mihin yhdisyksen ei ule ryhyä: oiminnan lakkauaminen. Tämä mainiiin ylivoimaisesi enien kysyäessä, miä sennujen ei ainakaan kannaa ehdä... Edessä on siis vähinään yhä akiivinen ulevaisuus. Ei mikä ahansa porukka Senioriyhdisys on jäsenilleen ärkeä: 35 vasaajalle jäsenyys merkisee ennen kaikkea savolaisuuden ja savolaisen idenieein vaalimisa, ja vain kahdelle yhdisys on yksi muiden joukossa. Suurin osa vasaajisa oli myös pääyny jäseneksi hei valmisuuaan, luonnollisena jakeena osakunalaisuudelleen. Vasauksisa ilmeni sellainen mukava piirre, eä senioriyhdisys oimii myös linkkinä ysävien välillä: 30 vasaajalle jäsenyys merkisee ysävien apaamisa, 10 oli pääyny jäseneksikin ysävän houkuelemana, ja yksi ärkeä iedouskanava on, ieenkin, oise seniori. Kun kerran osakunalaisuus on yhdisäny, sama jakuu senioripuolellakin. Jäsenkyselyn vasausen joukossa oli joiakin kysymyksiä ja muuen askarruamaan jääneiä asioia. Niiä käsiellään ja apua yrieään anaa sennujen omassa Keäkkä-Susj-blogissa osoieessa hp://savoseniori.wordpress.com. Käykeehän lukemassa. Lopuksi seniorihallius kiiää kaikkia jäsenkyselyyn vasanneia! Kiios vasaamiseen käyämäsänne ajasa ja monisa kommeneisa ja ideoisanne. Senioririennoissa avaaan vasakin. Anni Repo 19

20 H Y Y k u u l u m i s e Toiminaa vallan keskiössä Viime syksyn edusajisovaaleisa on kulunu koha jo puoli vuoa, ja vuoden piuisesa edusajakaudesanikin on jäljellä enää noin kaksi kolmannesa. Koska en ehiny kirjoiaa viime Sueen edusajakaueni alkuaipaleesa, ahoisin ässä juussa aivan aluksi kiiää kaikkia äänesäjiäni ja ukijoiani. Vaaliaiheisen viiauksen jälkeen voinkin siiryä asiaan ja keroa hieman siiä, miä edarissa (eli edusajisossa) olemme ehnee ja millaisa on olla edaaori. Virallisesi edusajison oimikausi alkoi , ja samalle päivälle saui sopivasi myös ensimmäinen edusajison kokous. Sen aikana muun muassa ääneseiin ahkerasi ja valiiin HYY:lle uusi hallius, jossa osakunnakin ova mukana. Ennen ensimmäisä kokousa osakunien pienehkö, mua yhenäinen ja mukava edusajisoryhmä oli kuienkin kokoonunu jo useia keroja. Edaaoreilla oli marraskuun aikana mahdollisuus osallisua myös useisiin kouluuksiin, joissa kerroiin edusajien oimenkuvasa. Informaaioulvaan näin uuena edaaorina oli aluksi hukkua. Toisessa edusajison kokouksessa joulukuun puolessa välissä olo oli jo urvallisempi. Niin kusuussa budjeiedarissa uusi edusajiso pääi HYY:n kuluvan vuoden alousarviosa. Vilkkaan ja pikän kokouksen aikana kiivasa keskuselua heräi eriyisesi HYY:n kansainvälisen asioiden siheerin oimen lakkauaminen edusajison äänesyksen uloksena näin lopula apahui. Kokouksen venyessä HYY:n kunnallisvaalivaikuamiseen ähäävään kaupunkiohjelmaan liiyvä keskuselu siiryi ammikuun kokoukseen, jossa ohjelmasa pääeiin. Kaiken kaikkiaan edusajana oimiminen on ollu odella mielenkiinoisa vaikkakin aikaa vievää. Varsinaisen edusajisokokousen lisäksi ryhmämme piää kokouksia ja valmisauuu edari-isunoihin unohamaa sopivaa määrää hauskanpioa yhdessä ai muiden ryhmien kanssa. Esimerkiksi ammikuun alussa osakunien edusajisoryhmä uusui raveihin Vermossa. Vaikka elämme vasa alkukevää, syksyn ulevien vaalien suunnielu on pyörähäny käyniin vauhdilla Osakunalaisen Unionin ja osakunien edusajisoryhmän yheisyönä. Osakunna ja SavO kokiva syksyllä hienoisen vaaliappion, joen vaaleihin piää änä vuonna panosaa enisä enemmän. On ärkeää, eä HYY:n iloissa oimivalla yheisöllämme on myös ulevaisuudessa vähinään yksi edaaori. Keväerveisin, Ani Kekäläinen SavO:n edusaja HYY:n edusajisossa 20

21 Vuosijuhlia vieeiin perineisin menoin Teksi: Kiira Happonen Kuva: Tanja Laaikainen Savolaisen Osakunnan 107. vuosijuhlaa vieeiin Kalasajaorpan ennisklubilla. Tunnelma klubilla oli iivis ja lämmin, kun savolaise, seniori, ysävyysosakunalaise Ruosisa ja Virosa sekä muu kusuvieraa isuiva alas vieämään pöyäjuhlisa arvokkaina. Ohjelma alkoi uoreen kuraaorin ervehdyssanoilla. Jaana-kuraaorj kehoi osakunalaisia osallisumaan akiivisesi osakunaoiminaan ja arumaan rohkeasi erilaisiin virkoihin. Seuraavaksi juhlakansaa viihdyi improvisaaioryhmä Elämö, jonka riveissä nähiin myös savolaisvahvisus Jussi Gusafsson. Improvisaaioeaeria ei ollukaan ihan äskeäin vuosijuhlassa nähy, ja hauska impropäkä upposiva yleisöön. Juhlan musiikillisesa annisa vasasi SOL, joka esii kappalee Tea for wo, Miä kaikaa kivonen ja Linu lauleli lehossa, joisa jälkimmäise perusuiva Mia Makaroffin Kanelearen ekseihin. Loppuhuipennuksena kuuliin lähes kuoron avaramerkiksi muodosunu ja aina yhä sävähdyävä Kallavesj. Juhlapuheen pii kansanedusaja Seppo Kääriäinen, joka on isekin aikoinaan ollu Savolaisen Osakunnan oiminnassa mukana. Puheessa oli monia ajankohaisia eemoja kiusaamisesa erveydenhuoloon ja alhaisesa äänesysvilkkaudesa Suomen asemaan maailmalla. Mieleen jäi myös kehous oaa rohkeasi vasuua isesään, vaikka välillä helpommala unuisi heiäyyä yheiskunnan urvaverkon varaan. Kuraaorj, inspehori ja vuosijuhlamesari. 21

22 Juhlapuheen jälkeen oli aika jakaa huomionosoiukse. Ahkeria osakunalaisia muiseiin harrasus- ja ansiomerkeillä, joisa ensimmäisiä saiva Jani Holopainen, Pauno Komulainen, Laura Korhonen, Ville-Pekka Vainio ja Aino Viren ja jälkimmäisen ainoana Suvi Jenze-Korpi. Olipa jaossa myös apurahoja ukimusyöhön sekä uopin muodossa anneava unnusus savo-karjalaisen yheisyön edisämisesä. Kun pöydä oli yhjenney ruuasa ja juomasa ja Rückblick lauleu, oli aika siiryä jakamaan juhlia Vinnille. Keskiyön koiaessa Vinnillä polkaisiin käyniin akaeemise anssi. Kenies edellisen illan kerausharjoiukse uoiva ulosa, sillä allekirjoianeen mielesä anssi näyivä sujuvan ihan hyvin. Jos yhdeksän anssin jälkeen ei ollu vielä saanu hikeä pinaan, sen akasi viimeisään aina yhä vauhdikas Kelaruusu. Eivä juhla oki vielä siihen loppunee. Kesävimmä juhliva (lähes) koko yön ja suunasiva aamulla perineiden mukaisesi Kappeliin ennen sillisä. Silliksellä enemmän ai vähemmän väsyneiä juhlijoia viihdyi iki-ihana orkeserimme SOSSu. Iloinen ja energinen keikka höyseynä lasillisella skumppaa ja sillisherkuilla oli äydellinen pääös onnisuneelle juhlaviikonlopulle. Kiios vuosijuhlamesari Tanja Laaikaiselle ja hänen oimikunnalleen mukavisa juhlisa! 22

23 23

24 SOL esiinyy. Tanssia Vinnillä. 24

25 Sanoua Koonnu: Heini Arjava Hisoriallisa sanoua: Posiluukku kolahi ja sielä puosi nivaska lehiä. Ylioppilaa hyväkkää niiä läheävä. Niissä piireissä on ny lehien oimiaminen ja pränääminen kovassa kurssissa. Niin kovassa, eä ise yliopisokin piää oppilailleen lehimieskursseja. Siinä olisi pieni varoius arpeen, eei vaan nuorisolle uskoella, eä heisä kursseilla ulee päeviä oimiajia ja kynämiehiä. Eikö yliopison loppuukino ole kyllin hyvä oimiajan koulu? Mien asia enää kursseisa paranee? Kommunisi pyrkivä ässä akavuosina järjesämään kirjailijakursseja, mua huonolla uloksella. Ei, poja. Jolla on sanomisa, kyllä siä Sana seuraa. Laoja panee kyllä pilku paikalleen huononkin näköiseen eksiin, jos siinä on elävä henki. Ja jokainen fakori neuvoo vasa-alkaville maisereille korehuurimerki. Kun on sanomisa, niin kyllä muoo löyyy. Posi oi aas ylioppilaien uoeia. Osakunna oimiava ja painaava lehiä, joka sien keväällä kilpaileva. Allekirjoianukin jouuu niiä erouomarina ukimaan, lukemaan siis lehiä oikein viran puolesa. Usein nuore oimiajapara sysäävä niihin vanhoja puheia ja muua paperikoriavaraa, mua oisinaan sauu aas iloinen leimaus, niin eä yksi lehden numero on kuin ulen kieli. Ny saui niin. Posisa uli Susj niminen savolaisen ylioppilaien lehi. Osakunnan hännänkannaaja, oimieu savolaisen vinillä. - Ilmari Turja Uudessa Suomessa 1954 [Toimiuksen huomauus:] Kirjoiaja lisää vielä: Sanomme kuiennii eä elekäähän ylypisyä savolaise, pohjalaisilla voi olla vielä parempia lehiä. Mua koska eksin jako on äsä huolimaa pelkkää Susj-lehden eri arikkelien ylisysä, voimme hyvin jäää heion ällä keraa huomioa. Lukijan pääeläväksi saa myös jäädä, mikä kirjoiuksen äänenpaino johuva siiä, eä Uusi Suomi oli kokoomuksen pää-äänenkannaaja. 25

26 Maaliskuun yleiskokouksessa sanoua Hyvin luisi. Vuksioimikunnan rapori osakunnan vuosijuhlissa lahjaksi saaman pulkan esaamisesa. HYY pyyää huomauaa, eä nukkuminen ja avoulen eko osakunnan iloissa on edelleen kielley. Toiminnanjohaja iedoaa. Lisäisin eä siis yöpyminen. Ville M. ää seuranneessa keskuselussa, jossa pohdiiin, onko nukkuminen sinänsä kielleyä. Tässä välissä voisi odea, eä ainoa ihminen, jonka virallinen ehävä on valvoa osakunnassa, olen minä. Inspi pääää väielyn. Onnielu valinanne johdosa. Hoiakeehan oinanne vasuullisesi ja arkasi. Inspehori juhlallisesi vasavaliuille kokouksen pöyäkirjanarkasajille. Avaan äsä eppäilemää kiihkeäksi kehkeyyvän keskuselun. Inspehori kysymyksesä, voidaanko allekirjoiaa pohjoismaisen ysävyysjärjesöjen yheinen pääöslauselma. ulevaisuudessa ilmesyvä Usko Buddhaan ja oele. Kokousväki sai kahviauolla uusina ieoa siiä, mikä on koevasausen peruseella nykykoululaisen käsiys buddhalaisuuden perusperiaaeisa. Momenin lakikirja ova mysisesi hävinnee jonnekin. Miikka T. kohdassa Muu asia. Se loppu ny. Inspi päääessään hisorian mahdollisesi lyhyimmän yleiskokouksen kello [Toimiuksen huomauus:] Maaliskuun kokous ei ollu älläkään keraa pääösvalainen, minkä kaikki paikallaolija valiaen oesiva. Kaikkia osakunalaisia rohkaisaan korjaamaan ämä harmillinen asianila seuraavassa kokouksessa! 26

27 Osakunauuise Huhikuun yleiskouksessa 2.4. ehiin seuraavia virkailijavalinoja. Opinosiheeri: Silja Ojanen Talakkunamesari: Suvi Porin Vaalipäällikkö: Ani Kekäläinen Toukokuun kokoukseen jäi äyeäväksi viisi virkaa. Tyhjiksi jäivä syksyn isännän ja emännän, oisen vaalipäällikön ja vuksimajurin uoli. Tällä keraa kokous oli juuri ja juuri pääösvalainen. *** Tapahumarinamalla juhlakaua äydensi SOLlin perineinen Kalakukkokaronkka O s a k u n a u u i s e 27

28

Hevoosella vaan- käyttäjäkysely

Hevoosella vaan- käyttäjäkysely Hevoosella vaan käyäjäkysely 1. Vasaajan ikä Vasaajien määrä: 126 Alle 20 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 2035 yli 35 2. Tausa Vasaajien määrä: 126 Hevosyriäjä/hevosalan ammailainen (ravi ai

Lisätiedot

2. Taloudessa käytettyjä yksinkertaisia ennustemalleja. ja tarkasteltavaa muuttujan arvoa hetkellä t kirjaimella y t

2. Taloudessa käytettyjä yksinkertaisia ennustemalleja. ja tarkasteltavaa muuttujan arvoa hetkellä t kirjaimella y t Tilasollinen ennusaminen Seppo Pynnönen Tilasoieeen professori, Meneelmäieeiden laios, Vaasan yliopiso. Tausaa Tulevaisuuden ennusaminen on ehkä yksi luoneenomaisimpia piireiä ihmiselle. On ilmeisesi aina

Lisätiedot

RIL 256-2010 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry

RIL 256-2010 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Suomen Rakennusinsinöörien Liio RIL ry Julkisen hankinojen kehiämismalli Tuoavuuden paranaminen TUKEFIN-meneelmällä 2 RIL 256-2010 RILin julkaisuilla on oma koisivu, joka löyyy osoieesa www.ril.fi Kirjakauppa

Lisätiedot

Tekes tänään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohtaja, Tekes Fortune seminaari 21.8.2013

Tekes tänään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohtaja, Tekes Fortune seminaari 21.8.2013 Tekes änään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohaja, Tekes Forune seminaari 21.8.2013 Rahoiamme sellaisen innovaaioiden kehiämisä, joka ähäävä kasvun ja uuden liikeoiminnan luomiseen Yriysen kehiysprojeki

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Communiy Ld Yriyksen arvonmääriys 1. Yriyksen ase- eli subsanssiarvo Arvioidaan yriyksen aseen vasaavaa puolella olevan omaisuuden käypäarvo, josa

Lisätiedot

Kuntaeläkkeiden rahoitus ja kunnalliset palvelut

Kuntaeläkkeiden rahoitus ja kunnalliset palvelut Kunaeläkkeiden rahoius ja kunnallise palvelu I LA Rapori LA Repors 30.1.2013 No 4 Kunaeläkkeiden rahoius ja kunnallise palvelu Jukka Lassila * Niku Määänen ** armo Valkonen *** * LA linkeinoelämän ukimuslaios,

Lisätiedot

SUSJ. Savolaisen Osakunnan hännänkannattaja Perustettu vuonna 1946

SUSJ. Savolaisen Osakunnan hännänkannattaja Perustettu vuonna 1946 T 2/13 SUSJ T Savolaisen Osakunnan hännänkannaaja Peruseu vuonna 1946 T T S i s ä l ö 3 Pääkirjoius: Why on Earh Did You Go o Tripoli? 4 Kuraaorj: Tarvisemme iloja ja ila meiä 5 Osakunaseikkailu Virossa:

Lisätiedot

Työhön paluun tuen ryhmätoiminnan malli

Työhön paluun tuen ryhmätoiminnan malli Työhön paluun uen ryhmäoiminnan malli, Kunouusalan ukimus- ja kehiämiskeskus Marja Oivo, projekisuunnielija/kunouusneuvoja Kunouuspäivä 12.-13.4.2011, yöryhmä 8 20.4.2011 1 Työhön paluun oiminamalli Yksilöuen

Lisätiedot

ÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/2010 LOPULLISET EHDOT

ÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/2010 LOPULLISET EHDOT ÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/200 LOPULLISET EHDOT Ålandsbanken Debenuurilaina 2/200 (ISIN: FI400003875) lopullise ehdo on 9. heinäkuua 200 vahviseu seuraavasi: - Lainan pääoma 9 980 000 euroa Maarianhamina

Lisätiedot

KOMISSION VALMISTELUASIAKIRJA

KOMISSION VALMISTELUASIAKIRJA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 23. oukokuua 2007 (24.05) (OR. en) Toimielinen välinen asia: 2006/0039 (CNS) 9851/07 ADD 2 N 239 RESPR 5 CADREN 32 LISÄYS 2 I/A KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Läheäjä:

Lisätiedot

ETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET

ETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET TRAN TyL:n MUKASN AKUUTUKSN RTYSPRUSTT Tässä peruseessa kaikki suuree koskea eraa, ellei oisin ole määriely. Tässä peruseessa käyey lyhenee: LL Lyhyaikaisissa yösuheissa oleien yönekijäin eläkelaki TaL

Lisätiedot

Rakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto ralf.lindberg@tut.fi

Rakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto ralf.lindberg@tut.fi Rakennusosien rakennusfysikaalinen oimina Ralf Lindber Professori, Tampereen eknillinen yliopiso ralf.lindber@u.fi Rakenneosien rakennusfysikaalisen oiminnan ymmärämiseksi on välämäönä piirää kolme eri

Lisätiedot

Tietoliikennesignaalit

Tietoliikennesignaalit ieoliikennesignaali 1 ieoliikenne inormaaion siiroa sähköisiä signaaleja käyäen. Signaali vaiheleva jännie ms., jonka vaiheluun on sisällyey inormaaioa. Signaalin ominaisuuksia voi ukia a aikaasossa ime

Lisätiedot

KUntotorni SAMKin liiketalouden opiskelijoiden toimittama julkaisu

KUntotorni SAMKin liiketalouden opiskelijoiden toimittama julkaisu KUnoorni SAMKin liikealouden opiskelijoiden oimiama julkaisu Juuja Kunoilun Maailmasa 1 OMISTAJAN SANAT.. SISALLYS Kunoorni on ollu ny paikallaan jo kuusi vuoa Ise uusuin ensikerran Kunoorniin vuonna 2008,

Lisätiedot

I L M A I L U L A I T O S

I L M A I L U L A I T O S I L M A I L U L A I T O S 2005 Ympärisökasaus Lenoasemien ympärisölupahankkee sekä ympärisövaikuusen ja -vahinkoriskien selviäminen hallisiva Ilmailulaioksen ympärisöyöä koimaassa. Kansainvälisillä foorumeilla

Lisätiedot

Toistoleuanvedon kilpailusäännöt

Toistoleuanvedon kilpailusäännöt 1.0 Yleisä Toisoleuanvedossa kilpailija suoriaa häjaksoisesi mahdollisimman mona leuanveoa omalla kehonpainollaan. Kilpailijalla on käössään ksi kilpailusuorius sekä asauloksen sauessa mahdollise uusinakierrokse

Lisätiedot

More care. Buil in. COMPACT/ MINIKAIVUKONEET MUKAVAAJA TUOTTAVAA KAIVUUTA. Vain yksi seikka on odella rakaiseva: aeriaalin siiräinen ahdollisian nopeasi ja ehokkaasi. Ja kuen uukin Volvon kopaki konee,

Lisätiedot

12. ARKISIA SOVELLUKSIA

12. ARKISIA SOVELLUKSIA MAA. Arkiia ovellukia. ARKISIA SOVELLUKSIA Oleeaan, eä kappale liikkuu ykiuloeia raaa, eimerkiki -akelia pikin. Kappaleen nopeuden vekoriluonne riiää oaa vauhdin eumerkin avulla huomioon, ja on ehkä arkoiukenmukaiina

Lisätiedot

Savolaisen osakunnan vuksiopus. Apua osakuntaelämän alkutaipaleelle.

Savolaisen osakunnan vuksiopus. Apua osakuntaelämän alkutaipaleelle. VUKSI- SUSJ Savolaisen osakunnan vuksiopus. Apua osakuntaelämän alkutaipaleelle. Sisältö 2 Vuksimajurin tervehdys 4 Kuraattorin tervehdys 5 Jäsenedut 5 Osakuntaan liittyminen 6 Vuksitoimikunta esittäytyy

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E23641. Tampere 18.5.2010

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E23641. Tampere 18.5.2010 MÄNÄ-VLPPULAN KAUPUNK Musalahden asemakaava Liikenneselviys yö: E ampere 8..00 ARX Ympärisö Oy PL 0 ampere Puhelin 00 000 elefax 00 00 www.airix.fi oimiso: urku, ampere, Espoo ja Oulu Mänä-Vilppulan kaupunki,

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus

KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.2.205 COM(205) 4 final KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan nojalla laadiu keromus FI FI KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan

Lisätiedot

Teknistä tietoa TARRANAUHOISTA

Teknistä tietoa TARRANAUHOISTA Teknisä ieoa TARRANAUHOISTA P-ouch-arraeipi näkyvä ja kesävä Broherin laminoidu P-ouch-arraeipi on suunnielu ammaimaiseen arraulosukseen oimisoissa, ehaissa ja koona. Runsaasa arraeippivalikoimasa löydä

Lisätiedot

Painevalukappaleen valettavuus

Painevalukappaleen valettavuus Painevalukappaleen valeavuus Miskolc Universiy Sefan Fredriksson Swecas AB Muokau ja lisäy käännös: Tuula Höök, Pekka Savolainen Tampereen eknillinen yliopiso Painevalukappale äyyy suunniella sien, eä

Lisätiedot

LOUNAIS SUOMEN SYÖVÄNTORJUNTA SANOMAT LOUNAIS SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y:N TIEDOTUSLEHTI

LOUNAIS SUOMEN SYÖVÄNTORJUNTA SANOMAT LOUNAIS SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y:N TIEDOTUSLEHTI LOUNAIS SUOMEN SYÖVÄNTORJUNTA SANOMAT LOUNAIS SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y:N TIEDOTUSLEHTI N:O 1/2015 2/2004 1/2005 Roosa nauha -keräys ennäysulokseen 35-vuoias Sykerö uo iloa syöpälapsille Veraisuella yhdessä

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS. Ilma vesilämpöpumppujärjestelmän sisäyksikkö ja lisävarusteet RECAIR OY EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1

KÄYTTÖOPAS. Ilma vesilämpöpumppujärjestelmän sisäyksikkö ja lisävarusteet RECAIR OY EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1 EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1 EKHBRD011ADY1 EKHBRD014ADY1 EKHBRD016ADY1 KÄYÖOPAS Ilma vesilämpöpumppujärjeselmän sisäyksikkö ja lisävarusee EKHBRD011ADV1+Y1 EKHBRD014ADV1+Y1 EKHBRD016ADV1+Y1

Lisätiedot

1 Excel-sovelluksen ohje

1 Excel-sovelluksen ohje 1 (11) 1 Excel-sovelluksen ohje Seuraavassa kuvaaan jakeluverkonhalijan kohuullisen konrolloiavien operaiivisen kusannusen (SKOPEX 1 ) arvioimiseen arkoieun Excel-sovelluksen oimina, mukaan lukien sovelluksen

Lisätiedot

Maahanmuuttajan työpolkuhanke Väliraportti 31.8.2003-31.12.2004

Maahanmuuttajan työpolkuhanke Väliraportti 31.8.2003-31.12.2004 Maahanmuuajan yöplkuhanke Välirapri 31.8.2003-31.12.2004 Prjekin aviee hankepääöksessä Määrällise aviee Prjekin avieena n edesauaa maahanmuuajien yöllisymisä. Tämä apahuu maahanmuuajien ammaillisen valmiuksien

Lisätiedot

Kunnan ja seurakunnan tiedotuslehti syyskuu 2013 41. vuosikerta YPÄJÄN TAKSI

Kunnan ja seurakunnan tiedotuslehti syyskuu 2013 41. vuosikerta YPÄJÄN TAKSI Kunnan ja seurakunnan iedouslehi syyskuu 2013 41. vuosikera Perun päivä ja Ypäjän Yö 2013 Suure kiiokse yheisyösä kaikille Perun päivien ja Ypäjän Yön suunnieluun ja oeuamiseen osallisuneille oimijoille,

Lisätiedot

Termiinikurssi tulevan spot-kurssin ennusteena

Termiinikurssi tulevan spot-kurssin ennusteena TAMPEREEN YLIOPISTO Talousieeiden laios Termiinikurssi ulevan spo-kurssin ennuseena Kansanalousiede Pro gradu-ukielma Talousieeiden laios Tampereen yliopiso 28.2.2006 Ville Kivelä 1 TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS. -järjestelmän sisäyksikkö HXHD125A8V1B

KÄYTTÖOPAS. -järjestelmän sisäyksikkö HXHD125A8V1B KÄYÖOPAS -järjeselmän sisäyksikkö SISÄLÖ 1. Määrielmä... 1 1.1. Merkkien ja varoiusen arkoiukse... 1 1.2. Käyeyjen ermien merkiys... 1 2. Yleise varooime... 2 3. Johdano... 2 3.1. Yleisä... 2 3.2. ämän

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarviaanko ää palkkia? Buil Environmen Process Reengineering (PRE) Infra FINBIM -projeki on saavuamassa visionsa, Buil Environmen Process Innovaions Reengineering Miä on Infra FINBIM?

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS Markus Ylijoki HEDGE-RAHASTOJEN SUORITUSKYKY BRIC-MAISSA Laskenaoimi ja rahoius Laskenaoimen ja rahoiuksen yleinen linja Pro gradu

Lisätiedot

Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihtelu Suomessa vuosina 1776 2005

Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihtelu Suomessa vuosina 1776 2005 Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihelu Suomessa vuosina 1776 2005 Heli Elina Haapalainen (157 095) 26.11.2007 Joensuun Yliopiso Maemaais- luonnonieeiden iedekuna Tieojenkäsielyieeen

Lisätiedot

F E . 1. a!? # % b &., @ $ c + ± = e < > [ \ ] ^ g λ Ø ø φ " 1 / 2 h Á á É. j À à È è Ì ì Ò k ò ù Ä ä Ë ë Ï. o à ã Ñ ñ Õ õ F` = 6mm = 9/12mm = 19mm

F E . 1. a!? # % b &., @ $ c + ± = e < > [ \ ] ^ g λ Ø ø φ  1 / 2 h Á á É. j À à È è Ì ì Ò k ò ù Ä ä Ë ë Ï. o à ã Ñ ñ Õ õ F` = 6mm = 9/12mm = 19mm : A ➎ C ➎ B D = 6mm = 9/12mm = a!? # % b &., @ $ c + ± = d * / : ; ( ) e < > [ \ ] ^ f { } ~ µ ß Ω g λ Ø ø φ " 1 / 2 h Á á É i é Í í Ó ó Ú ú j À à È è Ì ì Ò k ò ù Ä ä Ë ë Ï l ï Ö ö Ü ü ÿ  m â Ê ê î ô

Lisätiedot

Tunnelivaihtoehto on paras

Tunnelivaihtoehto on paras Juoksuleikkej Variokylss 9 2011 Keh I:n ja Ivyln riseys: Tunnelivaihoeho on paras Keh I:n ja Ivyln eriasoliiyms on laadiu kolme vaihoehoisa suunnielmaa: sila, unneli ja yhdiselm. Yleissuunnielman viimeiselemiseksi

Lisätiedot

2.4.2012. Ennen opiskelua OHJAUSTOIMINTA TALOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASSA

2.4.2012. Ennen opiskelua OHJAUSTOIMINTA TALOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUSTOIMINTA TALOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammaikorkeakoulun pedagogisen sraegian mukaan ohuksen avoieena on edisää opiskelijoiden siouumisa opiskeluunsa, ukea heidän yksilöllisiä uravalinoan

Lisätiedot

Luento 7 Järjestelmien ylläpito

Luento 7 Järjestelmien ylläpito Luno 7 Järjslmin ylläpio Ahi Salo Tknillinn korkakoulu PL, 5 TKK Järjslmin ylläpidosa Priaallisia vaihohoja Uusiminn rplacmn Ennalahkäisvä huolo mainnanc Korjaaminn rpair ❶ Uusiminn Vioiun komponni korvaaan

Lisätiedot

-2, KV 2015-04-20 18:00

-2, KV 2015-04-20 18:00 -, KV -- : Kokousiedo Aika.. klo. Paikka Raaihuone, kaupunginvaluuson isunosali Päääjä Berg, Vesa Lyyra, Anna-Maija Bosröm, Peer Mäenpää, Tua Brännbacka-Brunell, Bria Nyman, Kaj Englund, Conny Piippolainen,

Lisätiedot

ter v e i e? s r +V is

ter v e i e? s r +V is rossa e m u n ä Täss er v eise N ibblisien ajan Suur eisnej oh er v e i e? Mikä on TT o Fuksivyasyyaav is esiä +V is a! Fuksin ar inaa ia s ia r H aala ely Tuor ien esi olkoon, olee saanee koulun e s

Lisätiedot

Kari Tapolan elämä on mennyt täysin uusiksi sivu 6. JÄTTIJAKELU 15.600 kpl. LEHTI - NETTI - NETTI-TV Seuraava OmaNokia -lehti ilmestyy 3.10.

Kari Tapolan elämä on mennyt täysin uusiksi sivu 6. JÄTTIJAKELU 15.600 kpl. LEHTI - NETTI - NETTI-TV Seuraava OmaNokia -lehti ilmestyy 3.10. LEHTI - NETTI - NETTI-TV Seuraava OmaNokia -lehi ilmesyy 3.10. JÄTTIJAKELU 15.600 kpl OmaNokia n:o 18/2013 Torsai 19.9.2013 ISSN 1799-0602 Kari Tapolan elämä on menny äysin uusiksi sivu 6 OmaNokia n:o

Lisätiedot

Hoivapalvelut ja eläkemenot vuoteen 2050

Hoivapalvelut ja eläkemenot vuoteen 2050 VATT-TUTKIMUKSIA 94 VATT-RESEARCH REPORTS Pekka Parkkinen Hoivapalvelu ja eläkemeno vuoeen 25 Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue for Economic Research Helsinki 22 ISBN 951-561-425-2 ISSN

Lisätiedot

Finavian ympäristötyö 2006: Vesipäästöjen hallintaa ja tehokkaita prosesseja

Finavian ympäristötyö 2006: Vesipäästöjen hallintaa ja tehokkaita prosesseja 9 Y M P Ä R I S T Ö K A T S A U S 2006 2 Finavian ympärisöyö 2006: Vesipääsöjen hallinaa ja ehokkaia prosesseja Jääneson aiheuama kuormius aseiain hallinaan Finavia vasaa maahuolinayriysen jäänesoon käyämän

Lisätiedot

Tuotannon suhdannekuvaajan menetelmäkuvaus

Tuotannon suhdannekuvaajan menetelmäkuvaus 1(15) Tuoannon suhdannekuvaajan meneelmäkuvaus Luku 1 Luku 2 Luku 3 Luku 4 Tuoannon suhdannekuvaajan yleiskuvaus Tuoannon suhdannekuvaajan julkaisuaikaaulu, revisoinikäyännö ja jakelu Tuoannon suhdannekuvaajan

Lisätiedot

Parantaako rasiinkaato kuusipaperipuiden laatuar

Parantaako rasiinkaato kuusipaperipuiden laatuar METSXTEHON TIEDOITUKSIA. METSITEHO REPORT 43 SI\ILYTYS: 8 ARNO TUOVINEN ILMARI WÄRE Paranaako inkaao kuusipaperipuiden laauar (Does Summer Felling Improve he Qualiy of Spruce Pulpwood?) Pyriäessä paranamaan

Lisätiedot

Öljyn hinnan ja Yhdysvaltojen dollarin riippuvuussuhde

Öljyn hinnan ja Yhdysvaltojen dollarin riippuvuussuhde Öljyn hinnan ja Yhdysvalojen dollarin riippuvuussuhde Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Talousieeiden laios Tampereen yliopiso Toukokuu 2010 Jari Hännikäinen TIIVISTLMÄ Tampereen yliopiso Talousieeiden

Lisätiedot

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia 8/ VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 8: Yhen vapausaseen paovärähely, ransieniuormiusia JOHDANTO c m x () Kuva. Syseemi. Transieniuormiusella aroieaan uormiusheräeä, joa aiheuaa syseemiin lyhyaiaisen liieilan.

Lisätiedot

Finanssipolitiikan tehokkuudesta Yleisen tasapainon tarkasteluja Aino-mallilla

Finanssipolitiikan tehokkuudesta Yleisen tasapainon tarkasteluja Aino-mallilla BoF Online 3 29 Finanssipoliiikan ehokkuudesa Yleisen asapainon arkaseluja Aino-mallilla Juha Kilponen Tässä julkaisussa esiey mielipiee ova kirjoiajan omia eiväkä välämää edusa Suomen Pankin kanaa. Suomen

Lisätiedot

~ Voimaa, vireyttä ja tekemisen meininkiä ~

~ Voimaa, vireyttä ja tekemisen meininkiä ~ S einäjoen kylä ~ Voimaa, vireyä ja ekemisen meininkiä ~ E esipuhe kylien esie synyi arpeesa paranaa kaupunkiin kuuluvien kylien unneuua. Tässä kirjasessa isensä esielee kolme kirkonkylää sekä 32 oiminnallisa,

Lisätiedot

VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS. JULKISEN TALOUDEN PITKÄN AIKAVÄLIN LASKENTAMALLIT Katsaus kirjallisuuteen

VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS. JULKISEN TALOUDEN PITKÄN AIKAVÄLIN LASKENTAMALLIT Katsaus kirjallisuuteen VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS 445 JULKISEN TALOUDEN PITKÄN AIKAVÄLIN LASKENTAMALLIT Kasaus kirjallisuueen Juho Kosiainen Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue for Economic

Lisätiedot

VALTIOLLINEN SIJOITUSRAHASTO

VALTIOLLINEN SIJOITUSRAHASTO TAMPEREEN YLIOPISTO Talousieeiden laios VALTIOLLINEN SIJOITUSRAHASTO VENÄJÄN TALOUDEN PELASTUS? Kansanalousiede Pro Gradu -ukielma Joulukuu 2008 Ohjaaja: Jukka Pirilä Tuomo Huhanen TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

Sanomalehtien kysyntä Suomessa Sanomalehtien kysynnän kehittymistä selittävä ekonometrinen malli

Sanomalehtien kysyntä Suomessa Sanomalehtien kysynnän kehittymistä selittävä ekonometrinen malli Sanomalehien kysynä Suomessa Sanomalehien kysynnän kehiymisä seliävä ekonomerinen malli Heikki Nikali, Iella BI Research series - Tukimussarja 7/2014 12.3.2014 FOR INTERNAL USE ONLY VAIN SISÄISEEN KÄYTTÖÖN

Lisätiedot

Epäasiallista kohtelua voidaan työpaikalla ehkäistä etukäteen. s. 6

Epäasiallista kohtelua voidaan työpaikalla ehkäistä etukäteen. s. 6 Hyvä 4 2009 Työympärisö V a l i o n h a l l i n n o n Naureaanko eillä öissä? s. 18 y ö y m p ä r i s ö l e h i Henkinen väkivala yöpaikoilla s. 12 Nupin ei arvise mennä nurin s.16 Yliarkasaja Jenny Rinala,

Lisätiedot

Working Paper Yrittäjyyden ja yritysten verokannustimet. ETLA Discussion Papers, The Research Institute of the Finnish Economy (ETLA), No.

Working Paper Yrittäjyyden ja yritysten verokannustimet. ETLA Discussion Papers, The Research Institute of the Finnish Economy (ETLA), No. econsor www.econsor.eu Der Open-Access-Publikaionsserver der ZBW Leibniz-Informaionszenrum Wirschaf The Open Access Publicaion Server of he ZBW Leibniz Informaion Cenre for Economics Kanniainen, Vesa Working

Lisätiedot

Lyhyiden ja pitkien korkojen tilastollinen vaihtelu

Lyhyiden ja pitkien korkojen tilastollinen vaihtelu Lyhyiden ja pikien korkojen ilasollinen vaihelu Tomi Pekka Juhani Marikainen Joensuun Yliopiso Maemaais-luonnonieeellinen iedekuna / Tieojenkäsielyieeen ja ilasoieeen laios / Tilasoiede Pro Gradu -ukielma

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta TARJONTA SUOMEN ASUNTOMARKKINOILLA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta TARJONTA SUOMEN ASUNTOMARKKINOILLA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Talousieeiden iedekuna TARJONTA SUOMEN ASUNTOMARKKINOILLA Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Helmikuu 2006 Laaia: Janne Lilavuori Ohaaa: Professori Kari Heimonen JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarviaanko ää palkkia? Buil Environmen Process Reengineering (PRE) Infra FINBIM- bsf infraoimialakunnan perusamiskokous, Buil Environmen Process Innovaions Reengineering Miä on Infra

Lisätiedot

Notor Upotettava. 6 www.fagerhult.fi

Notor Upotettava. 6 www.fagerhult.fi Upoeavan Noor-valaisimen avulla kaoon voidaan luoda joko huomaamaomia ai ehokkaan huomioa herääviä ja yhenäisiä valaisinjonoja ilman minkäänlaisia varjosuksia. Pienesä koosaan huolimaa Noor arjoaa hyvin

Lisätiedot

LVM/LMA/jp 2013-03-27. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20

LVM/LMA/jp 2013-03-27. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 LVM/LMA/jp 2013-03-27 Valioneuvoson aseus ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen uuaisesa Anneu Helsingissä päivänä kuua 20 Valioneuvoson pääöksen ukaisesi uueaan ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 2/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 2/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muisio 2/15 20.8.15 IKÄIHMISTEN PALVELUJEN RYHMÄ Aika 20.8.2015 klo 9-11.30 Paikka Läsnä Kokkolan kaupunginalo, kokoushuone Minerva Maija Juola, pj, Kokkola Vuokko

Lisätiedot

HUHTALA & KIVINIEMI p. 040 089 5367, 040 506 6023

HUHTALA & KIVINIEMI p. 040 089 5367, 040 506 6023 Alavieska 19.12.2012 vko 51 Puolueeon paikallislehi Ylivieska Nivala Sievi Hyvää joulua ja onnellisa uua vuoa oivoo Kallion Seudun henkilökuna Jamava-korjaamo palvelee oisaiseksi pelkäsään yksiäin soviuina

Lisätiedot

Lyhyt johdanto Taylorin sääntöön

Lyhyt johdanto Taylorin sääntöön K a n s a n a l o u d e l l i n e n a i k a k a u s k i r j a 1 0 6. v s k. 2 / 2 0 1 0 Lyhy johdano Taylorin säänöön Juha Tervala Johaja Aboa Cenre for Economics 1. Johdano Taylorin säänö on sen kehiäjän

Lisätiedot

RAKENNESUUNNITELMA 2040 MONIPUOLISESTI KOTOISA

RAKENNESUUNNITELMA 2040 MONIPUOLISESTI KOTOISA RAKENNESUUNNITELMA 2040 MONIPUOLISESTI KOTOISA Monipuolisesi k o o i s a Asumisen määrä- ja laauavoiee Tampereen kaupunkiseudulla vuosille 2014-2040 Kaisa Härkönen Sisällyslueelo MÄÄRÄ LAATU Aluksi 1.

Lisätiedot

Tehokasta talvipitoa MICHELIN-renkailla

Tehokasta talvipitoa MICHELIN-renkailla Tehokasa alvipioa MICHELIN-renkailla y y 2014 www.michelinranspor.com 1 Lainsäädänö koskien kuorma- ja linja-auonrenkaiden käyöä alvella Lainsäädänö koskien kuormaja linja-auonrenkaiden käyöä alvella Seuraavassa

Lisätiedot

Laskelmia verotuksen painopisteen muuttamisen vaikutuksista dynaamisessa yleisen tasapainon mallissa

Laskelmia verotuksen painopisteen muuttamisen vaikutuksista dynaamisessa yleisen tasapainon mallissa Laskelmia verouksen painopiseen muuamisen vaikuuksisa dynaamisessa yleisen asapainon mallissa Juha Kilponen ja Jouko Vilmunen TTässä arikkelissa esieään laskelmia siiä, mien verouksen painopiseen siiräminen

Lisätiedot

Sairastumisen taloudelliset seuraamukset 1

Sairastumisen taloudelliset seuraamukset 1 1 [D:\Kuopio2013yökykySairasuminen.doc] Vesa Kanniainen, Kansanalousieeen professori Helsingin yliopiso Sairasumisen aloudellise seuraamukse 1 ämän esielmän laaijasa: Rajoiukse: Perehyneisyys erveydenhuoloalaan:

Lisätiedot

Hausjärvellä on neljä taajamaa: Oitissa 2416 asukasta, Ryttylässä 1842 asukasta, Hikiässä 1135 asukasta ja Monnissa 800 asukasta.

Hausjärvellä on neljä taajamaa: Oitissa 2416 asukasta, Ryttylässä 1842 asukasta, Hikiässä 1135 asukasta ja Monnissa 800 asukasta. Hausjärven omakoioni 0 Hausjärvellä on neljä aajamaa: Oiissa 6 asukasa, Ryylässä 8 asukasa, Hikiässä 5 asukasa ja Monnissa 800 asukasa. Eäisyyde kaupunkeihin: Helsinkiin 85 km, Laheen 5 km, Hämeenlinnaan

Lisätiedot

BETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 2009) Betonipäivät 2010

BETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 2009) Betonipäivät 2010 DIPLOMITYÖ: BETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 29) Beonipäivä 21 DIPLOMITYÖ prosessina Aie: yön eeäjän aloieesa Selviykse beonin, eräksen ja puun osala oli jo ey/käynnissä

Lisätiedot

Asennus- ja hoito-ohje

Asennus- ja hoito-ohje FI Asennus- ja hoio-ohje V15/V20/V30/V30-3P/V40/V60-3P H15/H20/H30/H30-3P/H60 Gullberg & Jansson AB Smälaregaan 6 SE - 263 39 Höganäs Tel: +46 (0) 42 34 05 90 Fax: +46 (0) 42 34 02 10 E-mail: info@gullbergjansson.se

Lisätiedot

Mittaus- ja säätölaitteet IRIS, IRIS-S ja IRIS-M

Mittaus- ja säätölaitteet IRIS, IRIS-S ja IRIS-M Miaus- ja sääölaiee IRIS, IRIS-S ja IRIS-M KANSIO 4 VÄLI ESITE Lapinleimu Miaus- ja sääölaiee IRIS, IRIS-S ja IRIS-M IRIS, IRIS-S Rakenne IRIS muodosuu runko-osasa, sääösäleisä, sääömuerisa ai sääökahvasa

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Kunnan ja seurakunnan tiedotuslehti syyskuu 2012 40. vuosikerta

Kunnan ja seurakunnan tiedotuslehti syyskuu 2012 40. vuosikerta Kunnan seurakunnan iedouslehi syyskuu 2012 40. vuosikera Kokko Juhannus (Riso Kuivamäki) selviämässä iukkaa kaarrea Perun päivien perineisessä mäkiauokisassa ulraekologisella Koko kokko -ajokillaan. Huom.

Lisätiedot

Y m p ä r i s t ö k a t s a u s

Y m p ä r i s t ö k a t s a u s Y m p ä r i s ö k a s a u s 2007 Finavia ja ympärisö vuonna 2007 Ympärisölupia vireillä ympäri maaa Vuonna 2007 Länsi-Suomen ympärisölupaviraso anoi pääöksen ympärisönsuojelulain mukaisesa luvasa Tampere-

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Euroopan kehittyvien osakemarkkinoiden yhteisintegraatio

Euroopan kehittyvien osakemarkkinoiden yhteisintegraatio LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO KAUPPATIETEIDEN OSASTO Laskenaoimen ja rahoiuksen laios Rahoius Euroopan kehiyvien osakemarkkinoiden yheisinegraaio ja kausalieei Aarne Björklund Rahoius 4 0239210 Sisällyslueelo

Lisätiedot

OPINTOJAKSO FYSIIKKA 1 OV OPINTOKOKONAISUUTEEN FYSIIKKA JA KEMIA 2 OV. Isto Jokinen 2012. 1. Mekaniikka 2

OPINTOJAKSO FYSIIKKA 1 OV OPINTOKOKONAISUUTEEN FYSIIKKA JA KEMIA 2 OV. Isto Jokinen 2012. 1. Mekaniikka 2 OPINTOJAKSO FYSIIKKA 1 OV OPINTOKOKONAISUUTEEN FYSIIKKA JA KEMIA OV Io Jokinen 01 SISÄLTÖ SIVU 1. Mekaniikka Nopeu Kekinopeu Kehänopeu 3 Kiihyvyy 3 Puoamikiihyvyy 4 Voima 5 Kika 6 Työ 7 Teho 8 Paine 9

Lisätiedot

JLP:n käyttämättömät mahdollisuudet. Juha Lappi

JLP:n käyttämättömät mahdollisuudet. Juha Lappi JLP:n äyämäömä mahdollisuude Juha Lappi LP ehävä p z = a x + b z 0 Max or Min (.) 0 0 = = subjec o he following consrains: c a x + b z C, =,, q p q K r (.2) = = m n i ij K (.3) i= j= ij x xw= 0, =,, p

Lisätiedot

TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA. Paula Saarela POLITIIKAN JA KULTTUURIN VAIKUTUKSET ARGENTIINAN 1900-LUVUN TALOUDELLISEEN KEHITYKSEEN

TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA. Paula Saarela POLITIIKAN JA KULTTUURIN VAIKUTUKSET ARGENTIINAN 1900-LUVUN TALOUDELLISEEN KEHITYKSEEN TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Paula Saarela POLITIIKAN JA KULTTUURIN VAIKUTUKSET ARGENTIINAN 1900-LUVUN TALOUDELLISEEN KEHITYKSEEN Pro gradu -ukielma Talousiede Marraskuu 2013 OULUN YLIOPISTO Talousieeiden

Lisätiedot

1. Matemaattinen heiluri, harmoninen värähtelijä Fysiikka IIZF2020

1. Matemaattinen heiluri, harmoninen värähtelijä Fysiikka IIZF2020 1. Maeaainen heiluri, haroninen värähelijä Fysiikka IIZF Juha Jokinen (Selosuksesa vasaava) Janne Kiviäki Ani Lahi Miauspäivä:..9 Laboraorioyön selosus 9..9 Pendulu is a ass hanging fro a pivo poin which

Lisätiedot

LVM/LMA/jp 2012-12-17. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20

LVM/LMA/jp 2012-12-17. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 LVM/LMA/jp 2012-12-17 Valioneuvoson aseus ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen uuaisesa Anneu Helsingissä päivänä kuua 20 Valioneuvoson pääöksen ukaisesi, joka on ehy liikenne- ja viesinäiniseriön

Lisätiedot

ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS

ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Lönnroinkau 4 B 00120 Helsinki Finland Tel. 358-9-609 900 Telefax 358-9-601 753 World Wide Web: hp://www.ela.fi/ Keskuseluaiheia

Lisätiedot

Asuntojen huomiointi varallisuusportfolion valinnassa ja hinnoittelussa

Asuntojen huomiointi varallisuusportfolion valinnassa ja hinnoittelussa TAMPEREEN YLIOPISTO Johamiskorkeakoulu Asunojen huomioini varallisuusporfolion valinnassa ja hinnoielussa Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Elokuu 2012 Ohjaaja: Hannu Laurila Tuomo Sola TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

338 LASKELMIA YRITYS- JA PÄÄOMAVERO- UUDISTUKSESTA

338 LASKELMIA YRITYS- JA PÄÄOMAVERO- UUDISTUKSESTA VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS 338 LASKELMIA YRITYS- JA PÄÄOMAVERO- UUDISTUKSESTA Harri Hieala Seppo Kari Timo Rauhanen Hanna Ulvinen Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue

Lisätiedot

MAT-02450 Fourier n menetelmät. Merja Laaksonen, TTY 2014

MAT-02450 Fourier n menetelmät. Merja Laaksonen, TTY 2014 MAT-45 Fourier n meneelmä Merja Laaksonen, TTY 4..4 Sisälö Johano 3. Peruskäsieiä................................... 4.. Parillinen ja parion funkio....................... 7.. Heavisien funkio............................

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Sijoitusriskien ja rahoitustekniikan vaikutus TyEL-maksun kehitykseen

Sijoitusriskien ja rahoitustekniikan vaikutus TyEL-maksun kehitykseen Ismo Risku ja Kasimir Kaliva Sijoiusriskien ja rahoiusekniikan vaikuus TyEL-maksun kehiykseen Eläkeurvakeskuksen keskuselualoieia 009:6 Ismo Risku ja Kasimir Kaliva Sijoiusriskien ja rahoiusekniikan vaikuus

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN KANSANTALOUSOSASTON TYÖPAPEREITA

SUOMEN PANKIN KANSANTALOUSOSASTON TYÖPAPEREITA SUOMEN PANKIN KANSANTALOUSOSASTON TYÖPAPEREITA 10.10.2004 1/2004 Hannes Kaadu Kuluajahinainflaaion miaaminen Yhdysvalloissa 2 Kuluajahinainflaaion miaaminen Yhdysvalloissa Kansanalousosason yöpapereia

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten markkinointiosaamisen kasvattaminen: kohti tutkijoiden, kehittäjien ja pk yrittäjien yhteistyömallia

Elintarvikealan pk yritysten markkinointiosaamisen kasvattaminen: kohti tutkijoiden, kehittäjien ja pk yrittäjien yhteistyömallia Tukimusprofessori Hrri Luoml Elinrvikeln pk yriysen mrkkinoiniosmisen ksvminen: kohi ukijoiden, kehiäjien j pk yriäjien yheisyömlli Esiys Ruok Suomi seminriss 20.11.2008, Arkikum, Rovniemi Hnkkeen lähökohd

Lisätiedot

RÄÄPIÄLÄ AP-tontti 28-45-3. Viikoittainen tarjousaika 24.6-2.8.2013

RÄÄPIÄLÄ AP-tontti 28-45-3. Viikoittainen tarjousaika 24.6-2.8.2013 RÄÄPÄLÄ AP-oni -5- Viikoiainen arjousaika.-..0 TONTTEN SJANT Rääpiälän alue sijaisee Vuorenaan kaupunginosassa, Vanhan Härkäien ja Marssiien kainalossa. Rääpiälään on makaa noin 5,7 ajokilomeriä Hämeenlinnan

Lisätiedot

HARJUKATU 41 (TONTTI 593-2-16-15) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN. Asemakaavan muutos, joka koskee 2. kaupunginosan (Kontiopuisto) korttelin 16 tonttia 15.

HARJUKATU 41 (TONTTI 593-2-16-15) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN. Asemakaavan muutos, joka koskee 2. kaupunginosan (Kontiopuisto) korttelin 16 tonttia 15. PEKSÄMÄEN KAUPUNK ASEMAKAAVAN MUUTOS HARJUKATU 41 (TONTT 593-2-16-15) ASEMAKAAVAN MUUTTAMNEN Asemakaavan muuos, joka koskee 2. kaupunginosan (Koniopuiso) korelin 16 onia 15. Asemakaavan muuoksella muodosuu

Lisätiedot

Luento 4. Fourier-muunnos

Luento 4. Fourier-muunnos Lueno 4 Erikoissignaalien Fourier-muunnokse Näyeenoo 4..6 Fourier-muunnos Fourier-muunnos Kääneismuunnos Diricle n edo Fourier muunuvalle energiasignaalille I: Signaali on iseisesi inegroiuva v ( d< II:

Lisätiedot

3 SIGNAALIN SUODATUS 3.1 SYSTEEMIN VASTE AIKATASOSSA

3 SIGNAALIN SUODATUS 3.1 SYSTEEMIN VASTE AIKATASOSSA S I G N A A L I T E O R I A, O S A I I I TL98Z SIGNAALITEORIA, OSA III 44 3 Signaalin suodaus...44 3. Sysmin vas aikaasossa... 44 3. Kausaalisuus a sabiilisuus... 46 3.3 Vas aauusasossa... 46 3.4 Ampliudivas

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

ENERGIAN TUOTTAMISEN FYSIKAALINEN PERUSTA

ENERGIAN TUOTTAMISEN FYSIKAALINEN PERUSTA ENERGIAN TUOTTAMISEN FYSIKAALINEN ERUSTA Energia on kyky ehdä yöä ENERGIAN ALKUERÄ Ydinreakioiden energia Auringon ydinreakio Maankuoren ydinreakio Auringon säeilyenergia Lämpöenergia Ilmakehän lämpö-

Lisätiedot

LISÄTALOUSARVIO NRO 10 VARAINHOITOVUODEKSI 2009

LISÄTALOUSARVIO NRO 10 VARAINHOITOVUODEKSI 2009 LISÄTALOUSARVIO NRO 10 VARAINHOITOVUODESI 2009 FI FI PÄÄLUOA VOL1 NIDE 1 - YLEINEN TULOTAULUO OSA PARTA A. YLEISEN TALOUSARVION RAHOITUS 1 Liie PARTA-2 YLEISEN TALOUSARVION RAHOITUS Euroopan yheisöjen

Lisätiedot

Brasil - Sempre em meu coração!

Brasil - Sempre em meu coração! Brasil - Sempre em meu coração! (Always in my heart) Pakokauhu valtasi mieleni, enhän tiennyt mitään tuosta tuntemattomasta latinomaasta. Ainoat mieleeni kumpuavat ajatukset olivat Rio de Janeiro, pienempääkin

Lisätiedot

Välipalareseptiopas ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT. HyvinVoivat Äijät. HyvinVoivat Äijät. HyvinVoivat Äijät HYVINVOIVAT HYVINVOIVAT HYVINVOIVAT

Välipalareseptiopas ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT. HyvinVoivat Äijät. HyvinVoivat Äijät. HyvinVoivat Äijät HYVINVOIVAT HYVINVOIVAT HYVINVOIVAT Välipalaresepiopas 1 ä Sisällyslueelo Pähkinä-joguri... 4 Tofuorilla... 6 Ruispaaholeivä hunajalla... 8 Hedelmäkippo... 10 Omenapuuro... 12 Juusovarras... 14 Mansikkasmoohie... 16 15-v. 16-v. Keskimääräise

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 12 Stokastisista prosesseista

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 12 Stokastisista prosesseista Rahoiusriski ja johdannaise Mai Esola lueno Sokasisisa prosesseisa . Markov ominaisuus Markov -prosessi on sokasinen prosessi, missä ainoasaan muuujan viimeinen havaino on relevani muuujan seuraavaa arvoa

Lisätiedot