UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA VIII

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 285 Hannu Pajunen ja Heikki Sutinen UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA VIII Abstract : The mires and peat reserves of Utajärvi Part VIII Kuopio 1995

Pajunen, Hannu _ia Sutinen. Heikki 1994. Utajärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa VIII. Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimukset, Turvetutkimusraportti 285, 44 sivua, 25 kuvaa, 2 taulukkoa, 3 liitettä. Utajärven kunnan alueelta tutkittiin 23 suota vuonna 1992. Tutkittujen soiden yhteenlaskettu pinta-ala on 4 717 ha. Soiden keskisyvyys on 0,9 m ja turvemäärä 41,5 milj. suo-m3. Yli 1,5 m syvien alueiden pintaala on 649 ha, keskisyvyys 1,9 m ja turvemäärä 12,6 milj. suo-m'. Aineisto koottiin käyttäen tutkimuslinjastoa, jossa poikkilinjat ovat 200 m :n välein ja tutkimuspisteet 100 :n tai 200 m :n välein. Tutkimuspisteillä määritettiin pinnan korkeus, suotyyppi, turvelaji, turpeen maatuneisuus, liekoisuus ja pohjamaalaji. Laboratorionäytteitä otettiin 339 kpl. Turpeen keskimääräinen tuhkapitoisuus on 3,9 % kuivapainosta, kuiva-ainepitoisuus 105 kg/suo-nn ja rikkipitoisuus 0,20 % kuivapainosta. Kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo on 21,5 MJ/kg. Energiaturvetuotantoon soveltuvia alueita on 15 suolla yhteensä 523 ha. Tuotantokelpoista turvetta on yhteensä 7,52 milj. suo-d. Sen kuivaaineen energiasisältö on 15,79 milj. GJ eli 4,39 milj. MWh. Avainsanat : suo, energiaturve, turveinventointi, Utajärvi Hannu Pajunen ja Heikki Sutinen Geologian tutkimuskeskus PL 1237 FIN-70211 KUOPIO FINLAND

Paiunen.HannuandSutinen. Heikki1994. Utajärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa VIII - The mires and peat reserves of Utajärvi, part VIII. Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimukset - Geological Survey of Finland, Peat Researches, Turvetutkimusraportti - Report of Peat Investigation 285, 44 pages, 25 figures, 2 table, 3 appendix. In the commune of Utajärvi altogether 23 mires were surveyed in the year 1992. The mires cover altogether 4 717 hectares. The average depth of the mires is 0.9 meters. They contain 41.5 million cubic meters of peat "in situ". Over 1.5 meters deep area covers 649 hectares and contain 12.6 million cubic meters of peat "in situ". The data was collected using survey grids with study sites at the intervals of 100 or 200 m. At each surveyed site the elevation, the site type, the peat type, the decomposition degree of peat, the snag content and the type of subsoil was determined and recorded. Altogether 339 samples were taken to the laboratory. On an average the ash content of peat is 3.9 % of dry weight, dry matter content 105 kg/cubic meter of peat "in situ", sulphur content 0.20 % of dry weight and net heating value of dry peat 21.5 MJ/kg. Areas suitable for energy peat production were found in 15 mires covering altogether an area of 523 ha. The volume of useful peat is 7.52 milj. m3 in situ and the energy content 15.79 milj. GJ or 4.39 milj. MWh as calculated for dry peat. Key words : mire, energy peat, peatland survey, Utajärvi Hannu Pajunen and Heikki Sutinen Geological Survey of Finland P.O. Box 1237 FIN-70211 KUOPIO FINLAND

SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 7 TUTKIMUSMENETELMÄT 7 Kenttätutkimukset 7 Laboratoriomääritykset 8 ARVIOINTIPERUSTEET 8 TULOSTEN TARKASTELU 12 Suot ja niiden turvekerrokset 12 Soveltuvuus turvetuotantoon 12 TUTKITUT SUOT 15 1. "Risusuo" 15 2. Ruostesuo 16 3. Tuuranräme 17 4. Mäntyvaaranräme 18 5. Vaaransuo 19 6. Rantinsuo 20 7. Loirassuo 21 8. Hoikansuo 22 9. Karjosuo 23 10. Polvensuo 24 11. Heinäsuo 25 12. Naamansuo 26 13. Piirovansuo 27 14. Pirilänsuo 28 15. Olkonsuo 29 16. Jussinsuo 30 17. Marjosuo 31 18. Lehmisuo 31 19. Laitamaansuo 31 20. Kotisuo 33 21. Värkkisuo 34 22. Säippäsuo 35 23. Purhonsuo 36 KIRJALLISUUS 37 LIITTEET

7 JOHDANTO Suurin osa Utajärven maa-alasta on soiden peittämää. Suota on erityisen runsaasti kunnan pohjoisosassa, missä suot liittyvät toisiinsa lähes jatkuvana verkostona. Suurimmat yksittäiset suot ovat yli tuhannen hehtaarin laajuisia, pienimmät vajaan hehtaarin. Turvevarojen kartoituksessa on tutkittavien soiden minimikokona pidetty 20 ha. Sitä suurempia soita on luetteloitu Utajärvellä 209 kpl. Niiden pintaala on noin 72 000 ha. Geologian tutkimuskeskus on tehnyt turvetutkimuksia Utajärven kunnan alueella vuodesta 1983 alkaen. Tutkimukset liittyvät turvevarojen valtakunnalliseen kokonaisinventointiin. Tähän mennessä on tutkittu 53 402 ha eli noin 74 % kahtakymmentä hehtaaria suurempien soiden pinta-alasta. Luettelo tutkituista soista on tämän raportin liitteenä (liite 1). Turveraportin osat 1-7 käsittelevät vuosien 1983-1991 tutkimustuloksia (Pajunen 1986a, 1986b, 1987, 1989, 1990, 1993 sekä Pajunen ja Sutinen 1994). Tässä raportissa käsitellään kesällä 1992 koottua aineistoa. Siihen kuuluu 23 suota, joiden nimet ja sijainti ilmenevät kuvasta 1. Arviot soiden käyttökelpoisuudesta perustuvat maasto- ja laboratoriotutkimuksiin. Tässä raportissa julkaistaan lyhyet yhteenvedot tutkituista soista. Suokartat, poikkileikkauskuvat, laboratoriotulokset ja yksityiskohtaiset tutkimusselostukset ovat tilattavissa Geologian tutkimuskeskuksesta. Tiedot saa tarvittaessa tilakohtaisesti. Esimerkki suokartasta on kuvassa 2 ja poikkileikkauskuvasta kuvassa 3. TUTKIMUSMENETELMÄT Kenttätutkimukset Tutkittavalle suolle tehtiin linjaverkosto, jossa selkälinja kulkee pitkin suon hallitsevaa osaa ja poikkilinjat sitä vastaan kohtisuoraan 200 m :n välein. Tutkimuspisteet sijaitsevat selkälinjoilla 100 m :n välein ja poikkilinjoilla 100 tai 200 m :n välein. Suon reunoilla tutkimuspisteitä on usein tiheämmässä. Syvyyshavaintoja tehtiin 50 m :n välein. Tutkimus-ja syvyyshavaintopisteetvaaittiin ja vaaitukset kiinnitettiin valtakunnalliseen kiintopisteverkkoon. Jokaisella tutkimuspisteellä määritettiin suotyyppi, suon pinnan vetisyys, mättäisyys ja mättäiden korkeus ; metsäisillä alueilla lisäksi puulajisuhteet, tiheys- ja kehitysluokka sekä mahdolliset hakkuut. Maatumattoman puuaineksen määrä eli liekoisuus selvitettiin pliktaamalla turvekerros kairan varsilla kahden metrin syvyyteen saakka. Tutkimuspisteillä määritettiin turvekerroksen turvelaji, maatuneisuus (H1-10), kosteus (B1-5) ja tupasvillan kuitujen suhteellinen osuus (F0-6) sekä pohjamaalaji ja mahdolliset liejukerrokset. Laboratoriomäärityksiä varten otettiin tilavuustarkkoja näytteitä. Tutkimusmenetelmät on kuvattu yksityiskohtaisesti Geologiantutkimuskeskuksenoppaassanumero 12 (Lappalainen et al. 1984).

8 Laboratoriomääritykset Laboratoriomäärityksiä varten otettiin 339 turvenäytettä. Niistä määritettiin ph märästä näytteestä ja vesipitoisuus kuivattamalla turve 105 C :ssa vakiopainoon. Tilavuustarkoista näytteistä laskettiin kuiva-ainemäärä suokuu- tiota kohti. Kuivatuista turvenäytteistä määritettiin tuhkapitoisuus hehkuttamalla ne 815 ± 25 C :ssa. Osasta näytteitä määritettiin lisäksi Lmpöarvo ja rikkipitoisuus. Lämpöarvo määritettiin 103 ja rikkipitoisuus 85 näytteestä. ARVIOINTIPERUSTEET Tuotantokelpoisenaalueenapidettiinyleensä yli 1,5 m syvää aluetta. Kapeat lahdekkeet, saarekkeiset alueet ja kymmentä hehtaaria pienemmät erilliset altaat rajattiin yleensä pois. Koska turvekerrosta ei voida käyttää mineraalimaata myöten, vähennettiin tuotantokelpoista turvemäärää laskettaessa keskisyvyydestä keskimäärin 0,5 m. Energiaturpeeksi soveltuvan rahkavaltaisen turpeen maatuneisuuden tulee olla vähintään 5. Saravaltainen turve soveltuu energiaturpeeksi myös heikommin maatuneena. Energiaturvekerrosta peittää useimmiten heikosti maatunut rahkaturvekerros. Jos sen paksuus on yli 0,6 m, on sitä pidetty energiaturvetuotantoa haittaavana tekijänä. Heikosti maatuneen pintakerroksen alla olevan turpeen laatu ja määrä määräävät turvekerroksen käyttökelpoisuuden energiaturvetuotannossa. Mikäli heikosti maa- tuneen rahkavaltaisen pintakerroksen paksuus ylittää 0,6 m ja pinta-ala 10 ha, on sitä suositeltu käytettäväksi ympäristöturpeena. Ympäristöturpeella ymmärretään siten kaikkea heikosti (H1-4) maatunutta rahkavaltaista turvetta. Jos siihen sisältyy ensimmäisen luokan kasvuturvetta, on siitä mainittu erikseen. Turvepalojen murenemisen takia suositellaan palaturvetuotantoon pääasiassa hyvin tai kohtalaisesti maatuneita rahkavaltaisia turvekerroksia. Heikosti maatunut saraturve soveltuu parhaiten jyrsinturpeeksi. Tuhkapitoisuuden ja rikkipitoisuuden osalta on tukeuduttu Turveteollisuusliiton laadunmääritysohjeeseen (liite 2). Kuivatusmahdollisuudet arvioitiin tavanomaisen painovoimalla tapahtuvan kuivatuksen perusteella.

9 I 0 10km 1 1 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimukset 1992 3423 0i 04 Kuva 1. Utajärvellä vuonna 1992 tutkitut suot. 1. "Risusuo" 9. Karjosuo 17. Marjosuo 2. Ruostesuo 10. Polvensuo 18. Lehmisuo 3. Tuuranräme 11. Heinäsuo 19. Laitamaansuo 4. Mäntyvaaranräme 12. Naamansuo 20. Kotisuo 5. Vaaransuo 13. Piirovansuo 21. Värkkisuo 6. Rantinsuo 14. Pirilänsuo 22. Säippäsuo 7. Loirassuo 15. Olkonsuo 23. Purhonsuo 8. Hoikansuo 16. Jussinsuo

1 0 T 6 17 100` \5l18~ 1 5 46 145m. B -. \ ~1 100n~\~ 4. 8, /~~--~-~~ A2000.430 m 1(1 `~ 6>- L 616 ~~. Dm y~ ö 2~e 2 4ge ~ sr 26 A1600. 515 m 0. SÖm F 0-- - 9~- ai1s 3 fi! 0.0;519\ 2m-1~~~1 411229 A1400 m 6 14- --19\ Al 5 85m A2 00-35rw ) 4 ; s 15 1B\\\ 5J A 2120 15m ~" 446 ixo 5i 4oA1000.700m Ö 49 22 1 5118.ZL6-380m~ 3121 23 Al 35 9l -260 5 0 500m I!! 1! 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuva 2. Esimerkki suokartasta. Siinä ilmenevät tutkimuspisteiden sijainti, turvekerroksen paksuus ja heikosti maatuneen rahkavaltaisen pintakerroksen osuus.

1 1 n,pt HRRTUNEISUUS 139 _ n lpt _139 138-137 _ 136 _ i Il,M 138 137 136 135 _ 134 _ 133 _ 132-130 _ II~~~~~~~~~~IIIIIIII IIIIII (Ililllllu~(I ~~~ ~~III q I IIIq~~ ~~ Dm!' (IIIIIII~i IIIIIIIIIIIII~ I HI~~~~iiii1 - III II 'l,, (III~ 0IIIIII ~I~~1111~~~~1.... 135 131 _133 _132 131 _130 M MFY 139 - SUOTYYPIT.LIEKO-OSUHRT.TURVELRJIT JA POHJAMAALRJIT IR olo 0/0 M MPY _139 130 130 137 _ 137 136 136 135 135 131 133 _ 133 132 _ 132 131 130 _ 130 A1850m 1600 1400 1200 1000 800 606 100 200 A0 GEOLOGIAN TUIKIMU5KE5KUS TURVEIUTKIMUKSET Kuva 3. Esimerkki poikkileikkauskuvasta. Ylemmästä kuvasta ilmenee turvekerroksen maatuneisuus nelijakoisella asteikolla. Alempi kuva esittää suotyypejä, lieko-osumien määrää, turvelajeja ja pohjamaalajeja (merkkien selitukset liitteessä 3). Pinnan ja pohjan muoto on nähtävissä molemmissa kuvissa.

12 TULOSTEN TARKASTELU Suot ja niiden turvekerrokset Tutkitut suot ovat 80-140 m nykyisen merenpinnan yläpuolella. Korkeimmalla ovat itäisimmät Olkonsuo, Jussinsuo, Värkkisuo ja Säippäsuo Kivisuon soidensuojelualueen lähistöllä. Alimpana ovat kunnan keskustan lähellä olevat suot. Noin puolet soista on kokonaan yli 100 metrin korkeudessa. Niiden altaat ovat paljastuneet muinaisesta Itämerestä, makeavetisestä Ancylusjärvestä, runsaat 8000 vuotta sitten. Alimpana olevat suoaltaat ovat paljastuneet suolaisesta Litorinamerestä parin seuraavan vuosituhannen aikana. Soistuminen on alkanut edullisimmissa paikoissa heti merestä vapautumisen jälkeen. Suot ovat vähitellen laajentuneetympäröivänmetsämaansoistuessa. Tutkittujen soiden keskikoko on noin 200 ha (taulukko 1). Alle 100 ha :n soita on neljä samoin kuin yli 300 ha :n. Soiden yhteenlaskettu pinta-ala on 4 717 ha, josta yli 1,5 m syvää aluetta on yhteensä 649 ha. Keskimääräinen syvyys on koko suoalalla 0,9 m ja yli 1,5 m syvällä alueella 1,9 m. Heikosti maatunutta rahkavaltaista pintakerrosta on yli 1,5 m syvällä alueella keskimäärin 0,2 m. Syvimmät suot ovat Loirassuo ja Pirilänsuo ja matalimmat Kotisuo ja Lehmisuo. Pintarahka - heikosti maatunut (H1-4) rahkavaltainen pintakerros. Energiaturve - saraturve, ruskosammalturve ja hyvin maatunut (H5-10) rahka turve. Suo alasta on avosuota 25 %, rämettä 57 %, korpea 1 %, turvekangasta 15 % ja peltoa 2 %. Alueesta on ojitettu noin kolme neljäsosaa. Lähes luonnontilaisia soita ovat Loirassuo, Säippäsuo ja Nimetönsuo. Pisimmälle muuttuneita ovat Mäntyvaaranräme, Karjosuo, Naamansuo ja Kotisuo. Turpeesta on saravaltaista 49 %, rahkavaltaista 49 % ja ruskosammalvaltaista 2 %. Suurin osa turpeesta sisältää sekä sarojen että rahkasammalien jäännöksiä. Ruskosammalvaltaista turvetta on eniten Purhonsuolla ja Rantinsuolla. Muualla sitä on lähinnä karhunsammalmuuttumien pintaturpeena. Turpeen keskimääräinen maatuneisuus on 4,9. Suokohtaiset keskiarvot vaihtelevat välillä 3,6-5,5. Maatuneisuuserot voivat olla suuria suon tai kerrostuman eri osien välillä. Laboratoriomääritysten perusteella saatiin turpeen keskimääräisiksi ominaisuuksiksi : - ph-aste - vesipitoisuus - kuiva-ainepitoisuus - tuhkapitoisuus - rikkipitoisuus - lämpöarvo 4,2 89,5 % 105 kg/suo-m3 3,9 0,20 % 21,5 MJ/kg Soveltuvuus turvetuotantoon Energiaturvetuotantoon soveltuvia alueita on 15 suolla (taulukko 2). Tuotantokelpoista aluetta on yhteensä 523 ha, mikä on noin 11 % tutkitusta suoalasta. Kaikki tuotantokelpoiset suot ovat Oulujoen valuma-alueella. Tutkituista soista kahdeksan hylättiin suon mataluuden takia. Tuotantokelpoista turvetta on yhteensä 7,52 milj. suo-m3. Kyseisen turvemäärän energiasisältö on kuivana 15,79 milj. GJ eli 4,39 milj. MWh. Tuotantokelpoista hehtaaria kohti laskettu keskimääräinen energiamäärä on n. 30 000 GJ. Se vaihtelee suokohtaisesti välillä 22 000-46 000 GJ/ha (6 100-12 800 MWh/ ha). Utajärvellä on tutkittu tähän mennessä yhteensä 53 402 ha eli noin 74 % yli 20 ha :n pinta-alasta. Siitä on arvioitu tuotantokelpoiseksi 9 678 ha, mikä on 18 % tutkitusta alasta.

13 Taulukko 1. Soiden pinta-ala, keskisyvyys, turpeen maatuneisuus ja turvemäärä. Suon nimi Pintaala (ha) Keskisyvyys (m) Yht. Keskimaat. TurvemÄÄrÄ (milj.-suo-m3) Pintarahka Energiaturve Pintarahka Energiaturve Yht. "Risusuo" 88 0,2 0,5 0,7 5,3 0,18 0,40 0,58 Ruostesuo 218 0,2 0,6 0,8 5,2 0,39 1,44 1,83 TuuranrÄme 276 0,3 0,3 0,6 4,4 0,72 1,06 1,78 MÄntyvaaranrÄme 269 0,4 0,7 1,1 4,6 1,31 1,65 2,96 Vaaransuo 305 0,1 0,7 0,8 4,6 0,32 1,99 2,31 Rantinsuo 161 0,2 0,7 0,9 5,3 0,34 1,13 1,47 Loirassuo 170 0,3 1,1 1,4 5,2 0,55 1,86 2,41 Hoikansuo 164 0,5 0,4 0,9 4,7 0,67 0,73 1,40 Karjosuo 157 0,2 0,4 0,6 4,4 0,34 0,63 0,97 Polvensuo 222 0,4 0,2 0,6 4,1 0,90 0,54 1,44 HeinÄsuo 483 0,1 0,8 0,9 5,5 0,74 0,61 4,35 Naamansuo 289 0,2 0,7 0,9 5,3 0,50 2,00 2,50 Piirovansuo 130 0,3 0,9 1,2 4,9 0,44 1,13 1,57 PirilÄnsuo 88 0,4 0,9 1,3 5,2 0,39 0,72 1,11 Olkonsuo 209 0,3 0,6 0,9 5,1 0,57 1,21 1,78 Jussinsuo 181 0,4 0,4 0,8 5,0 0,64 0,72 1,36 Marjosuo 130 0,3 0,4 0,7 4,8 0,29 0,62 0,91 Lehmisuo 54 0,3 0,2 0,5 3,6 0,21 0,09 0,30 Laitamaansuo 74 0,4 0,6 1,0 4,8 0,30 0,46 0,76 Kotisuo 166 0,1 0,3 0,4 4,8 0,20 0,38 0,58 VÄrkkisuo 163 0,3 0,3 0,6 4,6 0,48 0,55 1,03 SÄippÄsuo 399 0,4 0,8 1,2 5,0 1,63 3,32 4,95 Purhonsuo 321 0,2 0,8 1,0 4,9 0,49 0,68 3,17 YhteensÄ/ KeskimÄÄrin 4717 0,2 0,7 0,9 4,9 12,60 28,92 41,50

14 Taulukko 2. Yhteenveto soiden tuotantokelpoisista alueista. Tuotantokelpoinen alue kuivana EnergiasisÄltä 50 % kost. Suon nimi Pintaala (ha) TurvemÄÄrÄ (milj.suo-m3) Kuivaainesis. milj. GJ milj. MWh milj. GJ milj. MWH (1000 tn) 2. Ruostesuo 12 0,16 17 0,36 0,10 0,32 0,09 4. MÄntyvaaranrÄme 22 0,30 30 0,61 0,17 0,54 0,15 5. Vaaransuo 19 0,23 18 0,43 0,12 0,38 0,11 6. Rantinsuo 19 0,27 26 0,60 0,17 0,53 0,15 7. Loirassuo 67 1,21 104 2,17 0,60 1,91 0,53 10. Polvensuo 10 0,24 22 0,46 0,13 0,41 0,11 11. HeinÄsuo 27 0,32 37 0,78 0,22 0,69 0,19 12. Naamansuo 21 0,23 31 0,63 0,18 0,55 0,15 13. Piirovansuo 42 0,55 57 1,22 0,34 1,09 0,30 14. PirilÄnsuo 24 0,38 36 0,79 0,22 0,70 0,19 15. Olkonsuo 24 0,43 46 1,01 0,28 0,90 0,25 19. Laitamaansuo 14 0,18 20 0,42 0,12 0,37 0,10 21. VÄrkkisuo 17 0,14 18 0,41 0,11 0,36 0,10 22. SÄippÄsuo 134 1,80 166 3,58 0,99 3,18 0,88 23. Purhonsuo 53 0,85 89 1,87 0,52 1,64 0,46 YhteensÄ 523 7,52 736 15,79 4,39 13,92 3,87

15 TUTKITUT SUOT 1. "Risusuo" "Risusuo" (kl. 3423 05) sijaitsee AhmasjÄrven pohjoispuolella n. 11 km UtajÄrven keskustasta etelään ja rajoittuu hiekkakankaisiin sekä rantavalleihin. Paikallistie kulkee suon länsiosan halki ja eteläpuolella on metsäautotie. Suon pinta-ala on 88 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 13 ha ja yli 1,5 metrin syvyistä aluetta 8 ha. Pinta on 102-103 m mpy ja viettää heikosti koilliseen. Suon länsiosasta on viettoa lounaaseen. Vedet laskevat Poikajoen kautta Muhosjokeen (kuva 4). Valtaosa suosta on luonnontilaista. Suon reuna-alueita on ojitettu. YleisimmÄt suotyypit ovat isovarpuräme ja lyhytkortinen nevaräme sekä varsinainen saraneva. Turpeesta kolme neljäsosaa on rahkavaltaista. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,3. Pohjamaa on valtaosin hietaa. Hiekkaa on reuna-alueilla. LaboratoriomÄÄrityksiÄ varten on otettu tilavuustarkat näytteet yhdeltä pisteeltä. Risusuo ei sovellu turvetuotantoon mataluutensa vuoksi. Kuva 4. Tutkimuspisteiden sijainti Risusuolla.

16 2. Ruostesuo Ruostesuo (kl. 3423 05) sijaitsee 11 km UtajÄrven keskustasta etelään. Tutkittu alue käsittää varsinaisen Ruostesuon lisäksi Hyttisuon (B-linjasto). Tutkittu alue rajoittuu idässä rautatiehen ja muualla hiekkakankaisiin. KÄrrytie kulkee suon itä- ja eteläosaan. Suon pinta-ala on 218 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 66 ha, ja yli 1,5 metrin syvyistä aluetta 21 ha (kuva 5). Pinta on 92-101 m mpy ja viettää luoteeseen. Vedet laskevat metsäojia pitkin Poikajokeen, josta edelleen Muhosjokeen. Suo on ojitettu lähes kokonaan. Luonnontilaista aluetta on n. 15 ha suon pohjoisosas- sa. YleisimmÄt suotyypit ovat muuttumavaiheessa olevat isovarpuräme ja varsinainen sararäme sekä ruohoinen sararäme. Turpeesta yli puolet on saravaltaista. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,2. Pohjamaa on valtaosin hietaa. Moreenia on suon itä- ja pohjoisosassa. LaboratoriomÄÄrityksiÄ varten on otettu tilavuustarkat näytteet yhdeltä pisteeltä. Ruostesuossa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta 12 ha, jossa on parhaiten jyrsinturvetuotantoon soveltuvaa turvetta 0,16 milj. suo-m3. LÄhes maatumaton rahkainen pintakerros on melko ohut. Kuva 5. Tutkimuspisteiden sijainti Ruostesuolla.

17 3. TuuranrÄme TuuranrÄme (ki. 3423 06) sijaitsee 8 km UtajÄrven keskustasta itäkaakkoon. Suon pohjoispuolella on Lerkanoja ja eteläpuolella Naamanjoki. MetsÄautotie kulkee suon pohjoisosan halki. Suon pinta-ala on 276 ha, josta yli metrinsyvyistä aluetta on 38 ha. Yli 1,5 metrin syvyistäaluetta ei ole. Pinta on 85-95 m mpy ja viettää luoteeseen. Vedet laskevatlerkanojan, MaaselÄnojan ja metsäojien kautta Naamanjokeen (kuva 6). Suo on kokonaan ojitettu. Vallitsevat suo- tyypit ovat muuttumavaiheessa olevat rahkaneva, varsinainen saraneva sekä varsinainen sararäme. Turpeesta kaksi kolmasosaa on rahkavaltaista. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,4. Pohjamaa on hietaa. LaboratoriomÄÄrityksiÄ varten on otettu tilavuustarkat näytteet yhdeltä pisteeltä. TuuranrÄme ei mataluutensa vuoksi sovellu turvetuotantoon. K0tösu J / Ko,1ösaari 1 ~_ Pohjakartta Maanmittauslaitos Kuva 6. Tutkimuspisteiden sijainti TuuranrÄmellÄ.

1 8 4. MÄntyvaaranrÄme MÄntyvaaranrÄme (kl. 3423 06) sijaitsee 9 km UtajÄrven keskustasta itään. Suo rajoittuu pohjoisessa Karppisenojaan ja etelässä Lerkanojaan. MetsÄautotie kulkee suon halki. Suon pinta-ala on 269 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 111 ha ja yli 1,5 metrin syvyistä aluetta 79 ha (kuva 7). Pinta on 84-90 m mpy ja viettää länsiluoteeseen. Vedet laskevat metsäojien, Karppisenojan ja Lerkanojan kautta Naamanjokeen. Suo on kokonaan ojitettu. YleisimmÄt suotyypit ovat muuttumavaiheessa olevat varsinainen sara-, isovarpu-, tupasvilla- ja rahkaräme. Turpeesta kolme viidesosaa on rahkavaltaista. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,6. Pohjamaa on lähes kokonaan hietaa. LaboratoriomÄÄrityksiÄ varten on otettu tilavuustarkat näytteet kahdelta pisteeltä. MÄntyvaaranrÄmeen turpeet ovat suurimmaksi osaksi heikosti maatuneita rahkaturpeita, jotka soveltuvat käytettäväksi ympäristäturpeena. Pintakerroksesta sitä on mahdollista tuottaa n. 0,80 milj. suo-m3. Energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta on 22 ha, jossa on käyttäkelpoista jyrsinturvetta yhteensä n. 0,30 milj. suo-m3. Tuotantokelpoinen alue jatkuu Vaaransuon puolelle. Kuva 7. Tutkimuspisteiden sijainti MÄntyvaaranrÄmeellÄ.

1 9 5. Vaaransuo Vaaransuo (kl. 3423 09) sijaitsee 10 km UtajÄrven keskustasta itään. Suon pohjoisreunalla kulkee Karppisenoja ja eteläpuolella MÄntyvaarantie. Suon pinta-ala on 305 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 60 ha ja yli 1,5 metrin syvyistä aluetta 19 ha (kuva 8). Pinta on 86-98 m mpy ja viettää luoteeseen. Vedet laskevat Vaaranojan ja metsäojien kautta Karppisenojaan, josta edelleen Naamanjokeen. Suo on lähes kokonaan ojitettu. Luonnontilaista aluetta on Kontion Saunamaan länsipuolella ja linjaston alussa suon eteläreunalla. YleisimmÄt suotyypit ovat ruohoturvekangas sekä ruohoinen- ja varsinainen saranevamuut- tuma. Luonnontilaisella alueella ruohoinen sararäme on yleisin. Turpeesta kolme neljäsosaa on saravaltaista. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,6. Pohjamaa on yksinomaan hietaa lukuun ottamatta moreenisia reuna-alueita. LaboratoriomÄÄrityksiÄ varten on otettu tilavuustarkat näytteet yhdeltä pisteeltä. Vaaransuossa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta 19 ha ja käyttäkelpoista turvetta 0,21 milj. suo-m3. Tuotantokelpoinen allas jatkuu MÄntyvaaranrÄmeelle. Turvelajien ja maatuneisuuden puolesta turve soveltuu parhaiten jyrsinturvetuotantoon. Heikosti maatunutta rahkaista pintakerrosta ei esiinny. Kuva 8. Tutkimuspisteiden sijinti Vaaransuolla.

20 6. Rantinsuo Rantinsuo (kl. 3423 09) sijaitsee 11 km Utaj Ärven keskustasta itään MÄntyvaarantien eteläpuolella. Suon itäpuolella on Loiraskangas ja länsipuolella MÄntyvaara. Suon pinta-ala on 161 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 52 ha ja yli 1,5 metrin syvyistä aluetta 22 ha. Pinta on 102-108 m mpy ja viettää luoteeseen. Vedet laskevat metsäojien, Vaaranojan ja Karppisenojan kautta Naamanjokeen (kuva 9). Suo on lähes kokonaan ojitettu. Yleisin suotyyppi on ruohoinen sararämemuuttuma. Myäs isovarpuräme- ja rahkarämemuuttuma ovat yleisiä. Turpeesta yli puolet on saravaltaista. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,3. YleisimmÄt pohjamaalajit ovat moreeni, hieta ja hiekka. LaboratoriomÄÄrityksiÄ varten on otettu tilavuustarkat näytteet yhdeltä pisteeltä. Rantinsuossa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta 19 ha ja käyttäkelpoista turvetta 0,27 milj. suo-m3. Rantinsuon heikosti ja kohtalaisesti maatunut saravaltainen turve soveltuu parhaiten jyrsinturpeeksi. LÄhes maatumaton rahkainen pintakerros on melko ohut. Kuva 9. Tutkimuspisteiden sijainti Rantinsuolla.

21 7. Loirassuo Loirassuo (kl. 3423 09) sijaitsee SÄippÄsuon soidensuojelualueen länsipuolella n. 15 km UtajÄrven keskustasta itään. Suon länsipuolella on metsäautotie. Suon pinta-ala on 170 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 106 ha, ja yli 1,5 metrin syvyistä aluetta 67 ha (kuva 10). Pinta on 125-132 m mpy ja viettää luoteeseen. Vedet laskevat Loirasojaan, josta metsäojien ja Jurvanojan kautta Naamanjokeen. Suo on luonnontilainen. Suon keskiosassa on sekä varsinaista että ruohoista saranevaa ja itäosassa lyhytkortista nevaa. Reunoille päin suo vaihettuu lyhytkorsinevarämeeksi ja ruohoiseksi sararämeeksi. Turpeesta yli puolet on rahkavaltaista. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,1. Pohjamaa on valtaosin moreenia. LaboratoriomÄÄrityksiÄ varten on otettu tilavuustarkat näytteet kahdelta pisteeltä. Loirassuossa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta 67 ha ja käyttäkelpoista turvetta 1,21 milj. suo-m3. Turvelajien ja maatuneisuuden puolesta turve soveltuu parhaiten jyrsinturpeeksi. LÄhes maatumaton ja heikosti maatunut rahkainen pintakerros on melko ohut. 1 Pohjakartta O Maanmittauslaitos A r~ \A2 :144 \ 1 r A All P ' n 1( Lo r 1 n A/34 12 a esömaa n A - 1 1 n i\ 3 :39 1 \ -4 1 1 /- 1n / v If ~s.~_`u..nrun L 'I' o ma i A 2' AA A Kuva 10. Tutkimuspisteiden sijainti Loirassuolla.

22 8. Hoikansuo Hoikansuo (kl. 3423 08) sijaitsee n. 18 km UtajÄrven keskustasta kaakkoon. Tutkittu alue ulottuu Leikonsuolta Tolkansuon soidensuojelualueen rajalle ja käsittää Hoikansuon lisäksi Hillasuon. Suon pohjoispuolella on NaamankylÄn paikallistie. Suon pinta-ala on 164 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 48 ha ja yli 1,5 metrin syvyistä aluetta 19 ha (kuva 11). Pinta on 110-132 m mpy ja viettää luoteeseen. Vedet laskevat Leikonsuon kautta Alimmaiseen Korteojaan, josta Oilinginojan ja Utosjoen kautta Oulujokeen. Suo on lähes kokonaan ojitettu. Luonnonti- laista aluetta on ainoastaan suon eteläosassa. YleisimmÄt suotyypit ovat muuttumavaiheessa olevat lyhytkortinen nevaräme ja lyhytkortinen neva. Luonnontilaisilla alueilla vallitsevat lyhytkortinen neva ja rahkaneva. Turpeesta kaksi kolmasosaa on rahkavaltaista. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,7. YleisimmÄt pohjamaalajit ovat moreeni, hiekka ja hieta. LaboratoriomÄÄrityksiÄ varten on otettu tilavuustarkat näytteet yhdeltä pisteeltä. Hoikansuo on liian matala turvetuotantoon. I4 dia N 'S n _ :, a - r `±_ onka n Pohjakartta Maanmittauslaitos n_ -kärkkäisenarō _.~ - - ' 5.5 n -- 736 n Ahma - _ s - _ - _-- IMI - - 1- - - - - ' - _ Ṯ -n- _ r - - _ - _ Hi lasuon~köngäs~ n- ~y. - J an,astentantto ~' ---- - - n - _ r -- A _A- Piril n~o-. - ` 6 ä täsu'än ö g A - \\ - - --- Kuva 1 1. Tutkimuspisteiden sijainti Hoikansuolla. c \ A

2 3 9. Karjosuo Karjosuo (kl. 3423 06) sijaitsee 4 km UtajÄrven keskustasta itään. Tutkittuun alueeseen sisältyvät myäs Karjosuon luoteispuolella olevat PyäriÄsuo ja Kivisuo. Suon pohjoispuolella on Ala-Naamantie ja eteläpuolella Loiraskankaan metsätie. Suon pinta-ala on 157 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 13 ha. Yli 1,5 metrin syvyistä aluetta ei ole. Pinta on 83-86 m mpy ja viettää länsiosasta luoteeseen ja itäosasta koilliseen. Vedet laskevat suon länsiosasta metsäojien ja itäosasta Naamanjoen kautta Utosjokeen (kuva 12). Suo on kokonaan ojitettu. YleisimmÄt suotyypit ovat muuttumavaiheeseen kehittyneet karut rämetyypit. Myäs turvekangasta on huomattavasti. Turpeesta on puolet rahka- ja puolet saravaltaista. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,4. Pohjamaa on hietaa. LaboratoriomÄÄrityksiÄ varten on otettu tilavuustarkat näytteet yhdeltä pisteeltä. Karjosuo ei mataluutensa vuoksu sovellu turvetuotantoon. Kuva 1 2. Tutkimuspisteiden sijainti Karjosuolla.

24 10. Polvensuo Polvensuo (kl. 3423 06) sijaitsee 8 km UtajÄrven keskustasta kaakkoon. Suo rajoittuu Naamanjokeen ja hiekkakankaisiin. Tutkittuun alueeseen kuuluu myäs Polvensuon länsipuolella oleva Seikansuo. Suon eteläpuolella on metsäautotie. Suon pinta-ala on 222 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 22 ha ja yli 1,5 metrin syvyistä aluetta 10 ha (kuva 13). Pinta on 87-92 m mpy ja viettää luoteeseen. Vedet laskevat suon pohjoisosista metsäojien kautta Naamanjokeen ja suon eteläosasta metsäojien ja tulvavesikanavan kautta Oilinginojaan. Suosta on ojitettu yli puolet. Luonnontilaista aluetta on suon keskusalueilla, jossa ylei- simmät suotyypit ovat lyhytkortinen neva ja rahkaneva. Ojitetuilla alueilla vallitsevat karut rämemuuttumat ja varputurvekangas. Turve on Seikansuon puolella suurimmaksi osaksi hyvin maatunutta rahkasaraturvetta. Muualla turve on rahkavaltaista. Koko Polvensuon turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 3,7. Pohj amaa on hietaa. LaboratoriomÄÄrityksiÄ varten on otettu tilavuustarkat näytteet yhdeltä pisteeltä. Seikansuon puolella on palaturvetuotantoon kohtalaisesti soveltuvaa aluetta 10 ha, jossa on käyttäkelpoista turvetta 0,24 milj. suo-m'. Heikosti maatunut rahkainen pintakerros on paksuudeltaan n. 0,5 m. Pohjakartta A Maanmittauslaitos Kuva 1 3. Tutkimispisteiden sijainti Polvensuolla.

2 5 11. HeinÄsuo HeinÄsuo (kl. 3423 09) sijaitsee n. 14 km raräme sekä pallosararäme. Luonnontilaiset UtajÄrvenkeskustastakoilliseen. alueet ovat enimmäkseen ruohoista ja varsinaista saranevaa. Turpeesta kolme neljäsosaa on saravaltaista. Suonpohjoispuolella on Pärskiänoja ja eteläpuolella Hirvenmaa. Eri puolille suota tulee metsäautoteitä. Suon pinta-ala on 483 ha, josta yli metrin Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on syvyistä aluetta on 151 ha ja yli 1,5 metrin syvyistä aluetta 54 ha. 5,5. Yleisin pohjamaalaji on hieta. LaboratoriomÄÄrityksiÄ varten on otettu tilavuustarkat näytteet kahdelta pisteeltä. Pinta on 100-123 m mpy ja viettää pohjoisluoteeseen. Vedet laskevat metsäojien ja HeinÄsuossa on energiaturvetuotantoon Hirvenojan kautta Pärskiänojaan, josta ne soveltuvaa yli 1,5 metriä syvää aluetta n. virtaavat edelleen Utosjokeen (kuva 14). 27 ha ja käyttäkelpoista turvetta n. 0,32 milj. Suo on valtaosin ojitettu. Luonnontilaista suo-m3. Turvelajien ja maatuneisuudenpuolesta turve soveltuu parhaiten jyrsinturvetuotantoon. LÄhes maatumaton rahkainen pintakerros aluetta on suon itäosassa Hirvenmaan pohjoispuolella. YleisimmÄt suotyypit ovat muuttumavaiheessa olevat ruohoinen ja varsinainen sa- on ohut. _ n ~ t _ r.., ~, ~,~- Ö ~E l j~_ ; ~- -,_ Pohjakartta Maanmittauslaitos 4 ~ r i A.-1 n T _ 19124 1 rakib - ~- L `t a ~a a r ~," /A ; '~tatt r ' A- Ö B ' s :1 -n A r- \ I - w ~~~yö~~ L, f '3 _ Hein8s7o - ~n n" - ~\ -_ Y 2 - '- - '-_' Sarv7/a as l n 120 A' A - /~ FöS~esss s's 1 /4f9l~ lra ~' s' 3 A\ \ vä, rd -Jr f iev s 32 -n y n r Ö..n :.~ n "Aution i fty st nemea (i\ g l _ \ 117.2 f 'S 11 1~T(7 Kuva 14. Tutkimuspisteiden sijainti HeinÄsuolla.

2 6 12. Naamansuo Naamansuo (kl. 3423 06) sijaitsee 6 km UtajÄrven keskustasta koilliseen. Suon länsipuolella on Utosjoki ja eteläpuolella Naamanjoki. MetsÄautoteitÄ tulee eri puolille suota. Suon pinta-ala on 289 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 107 ha ja yli 1,5 metrin syvyistä aluetta 23 ha. Pinta on 83-88 m mpy ja viettää länsilounaaseen. Vedet laskevat metsäojia pitkin sekä suoraan että Naamanjoen kautta Utosjokeen (kuva 15). Suo on lähes kokonaan ojitettu. Yleisin suotyyppi on varsinainen sararämemuuttuma. Ruohoista sararäme- ja isovarpurämemuuttu- maa on myäs huomattavasti. Turpeesta kolme neljäsosaa on saravaltaista. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,3. Pohjamaa on hietaa ja hiesua suon keskusalueillaja moreenia reunoilla. LaboratoriomÄÄrityksiÄ varten on otettu tilavuustarkat näytteet yhdeltä pisteeltä. Naamansuossa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta 21 ha, jossa on jyrsinturpeeksi soveltuvaa turvetta 0,23 milj. suo-m3. Heikosti maatunut rahkainen pintakerros on melko ohut. Turpeessa esiintyy kohonneita tuhkapitoisuuksia. Kuva 15. Tutkimuspisteiden sijainti Naamansuolla.

27 13. Piirovansuo Piirovansuo (kl. 3423 06) sijaitsee 9 km UtajÄrven keskustasta koilliseen. Suo rajoittuu kaakossa Kumpusuohon ja luoteessa Utosjokeen. MetsÄautoteitÄ tulee eri puolille suota. Suon pinta-ala on 130 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 78 ha ja yli 1,5 metrin syvyistä aluetta 42 ha. Pinta on 85-89 m mpy ja viettää luoteeseen. Vedet laskevat ojia pitkin Utosjokeen, josta edelleen Oulujokeen (kuva 16). Suon länsiosa on ojitettu. YleisimmÄt suotyypit ovat varsinainen sararäme, rahkaneva ja varsinainen saraneva. Ojitetulla alueella varsinainen sararämemuuttuma on yleisin. Turpeesta noin puolet on saravaltaista ja puolet rahkavaltaista. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,9. YleisimmÄt pohjamaalajit ovat hieta, hiesu ja moreeni. LaboratoriomÄÄrityksiÄ varten on otettu tilavuustarkat näytteet yhdeltä pisteeltä. Piirovansuossa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metriä syvää aluetta 42 ha ja käyttäkelpoista turvetta n. 0,55 milj. suoma. Suon turve soveltuu jyrsinturvetuotantoon ja osittain myäs palaturvetuotantoon. Heikosti maatunut rahkainen pintakerros on paikoin paksu. Suon pintakerroksesta on mahdollista tuottaa ympäristäturvetta n. 0,07 milj. suo-n13. Kuva 16. Tutkimuspisteiden sijainti Piirovansuolla.

28 14. PirilÄnsuo PirilÄnsuo (kl. 3423 08) sijaitsee PitÄmÄnvaaran eteläpuolella n. 22 km UtajÄrven keskustasta kaakkoon. Suo rajoittuu avokalliomaastoon. MetsÄautotie tulee suon etelä- ja itäpuolelle. Suon pinta-ala on 88 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 59 ha ja yli 1,5 metrin syvyistä aluetta 26 ha (kuva 17). Pinta on 115-122 m mpy ja viettää suon pohjoisosasta luoteeseen ja suon eteläosasta länsilounaaseen. Vedet laskevat ojia pitkin YlimmÄiseen- ja Alimmaiseen Korteojaan, joista Oilinginojan kautta Oulujokeen. Suo on reunaosiltaan ojitettu. Suon luonnontilaiset keskusalueet ovat valtaosin lyhyt- korsi- ja varsinaista saranevaa sekä isovarpurämettä. Reunoilla on karuja rämemuuttumia ja varputurvekangasta. Turpeesta yli puolet on saravaltaista. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,2. YleisimmÄt pohjamaalajit ovat moreeni ja hieta. LaboratoriomÄÄrityksiÄ varten on otettu tilavuustarkat näytteet yhdeltä pisteeltä. PirilÄnsuossa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta 25 ha ja käyttäkelpoista turvetta 0,40 milj. suo-m3. Turvelajien ja maatuneisuuden puolesta turve soveltuu parhaiten jyrsinturvetuotantoon. Heikosti maatunut rahkainen pintakerros on paikoin melko paksu. Kuva 1 7. Tutkimuspisteiden sijainti PirilÄnsuolla.

29 15. Olkonsuo Olkonsuo (kl. 3423 12) sijaitsee n. 34 km UtajÄrven keskustasta itään rajoittuen pohjoisosastaan Potkunjokeen. Suon länsipuolella on Kivisuon soidensuojelualue. MetsÄautotie on suon länsireunalla. Suon pinta-ala on 209 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 67 ha ja yli 1,5 metrin syvyistä aluetta 28 ha (kuva 18). Pinta on 129-137 m mpy ja viettää pohjoiseen. Vedet laskevat ojia pitkin Potkujokeen, josta edelleen Utosjoen kautta Oulujokeen. Suosta on ojitettu noin puolet. Suon eteläja keskiosan keskusalueilla on luonnontilaista aluetta, jossa vallitsevat suotyypit ovat varsinainen saraneva ja lyhytkortinen neva. Ojite- tuilla alueilla on ruohoista ja varsinaista sararämemuuttumaasekälyhytkorsinevarämemuuttumaa. Turpeesta yli puolet on saravaltaista. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,1. YleisimmÄt pohjamaalajit ovat moreeni ja hieta. LaboratoriomÄÄrityksiÄ varten on otettu tilavuustarkat näytteet yhdeltä pisteeltä. Olkonsuossa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta 24 ha ja käyttäkelpoista turvetta 0,43 milj. suo-m3. Suolta jatkuu allasalue Pienen Hetesuon puolelle. Turvelajien ja maatuneisuuden puolesta turve soveltuu parhaiten jyrsinturvetuotantoon. Heikosti maatunut rahkainen pintakerros on melko ohut. Kuva 18. Tutkimuspisteiden sijainti Olkonsuolla.

30 16. Jussinsuo Jussinsuo (kl. 3423 12) sijaitsee n. 33 km UtajÄrven keskustasta itään rajoittuen HetejÄrveen ja matalapiirteisiin moreenimaihin. Suon läpi kulkee metsäautotie. Suon pinta-ala on 181 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 38 ha ja yli 1,5 metrin syvyistä aluetta 15 ha. Pinta on 133-137 m mpy ja viettää suon länsiosassa lounaaseen ja suon itäosassa loivasti itäkaakkoon. Vedet laskevat länsiosasta KortejÄrven ja Korteojan sekä itäosasta HetejÄrven ja Heteojan kautta Naamanjokeen (kuva 19). Suo on lähes kokonaan ojitettu. YleisimpiÄ suotyyppejä edustavat muuttumavaiheessa olevat lyhytkorsineva-, tupasvilla- ja isovarpuräme. Turpeesta kolme neljäsosaa on rahkavaltaista. Yleisin turvelaji on sararahkaturve, jota on yli puolet turvekerrostumasta. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,0. Pohjamaa on valtaosin moreenia. Hietaa esiintyy suon itäosassa. LaboratoriomÄÄrityksiÄ varten on otettu tilavuustarkat näytteet yhdeltä pisteeltä. Jussinsuossa ei ole turvetuotantoon soveltuvaa aluetta. Kuva 1 9. Tutkimuspisteiden sijainti Jussinsuolla.

3 1 17. Marjosuo Marjosuo (kl. 3423 05) sijaitsee 6 km kunnan keskustasta eteläkaakkoon Oulujoen varrella. Suon pohjoisreunalla on metsäautotie. Suon pinta-ala on 130 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 29 ha ja yli 1,5 metrin syvyistä aluetta 3 ha. Pinta on 85-88 m mpy ja viettää valtaosin koilliseen. Vedet laskevat sekä metsäojia pitkin suoraan että Poikajoen ja Muhosjoen kautta Oulujokeen (kuva 20). Suo on suurelta osin ojitettu. Luonnontilaista aluetta on suon keskusalueella, jossa vallitsevat rahka- ja lyhytkortiset nevat. Ojitetut alueet ovat enimmäkseen isovarpurämemuuttumaa ja puolukkaturvekangasta. Turve on lähes kokonaan rahkavaltaista. YleisimmÄt turvelajit ovat rahka- ja tupasvillarahkaturve. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,8. Pohjamaa on kokonaan hietaa lukuun ottamatta reuna-alueita, jotka ovat moreenia. LaboratoriomÄÄrityksiÄ varten on otettu tilavuustarkat näytteet yhdeltä pisteeltä. Marjosuo ei mataluutensa vuoksi sovellu turvetuotantoon. 18. Lehmisuo Lehmisuo (kl. 3423 06) sijaitsee 5 km UtajÄrven keskustasta eteläkaakkoon valtatie 22 :n ja rautatien välissä. Suon pinta-ala on 54 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 1 ha. Yli 1,5 metrin syvyistä aluetta ei ole. Pinta on 87-89 m mpy ja viettää loivasti itään. Vedet laskevat ojia pitkin Oulujokeen (kuva 20). Suo on lähes kokonaan ojitettu. Yli puolet suosta on isovarpurämemuuttumaa. Luonnonti- laisilla alueella on lyhytkortista nevaa ja rahkanevaa. Turve on rahkavaltaista. YleisimmÄt turvelajit ovat sararahka- ja rahkaturve. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 3,6. Pohjamaa on valtaosin hietaa lukuun ottamatta moreenista pohjoisreunaa. LaboratoriomÄÄrityksiÄ varten on otettu tilavuustarkat näytteet yhdeltä pisteeltä. Lehmisuo ei mataluutensa vuoksi sovellu turvetuotantoon. 19. Laitamaansuo Laitamaansuo (kl. 3423 09) sijaitsee Utosjoen eteläpuolellan 11 km UtajÄrven keskustasta koilliseen. Suon pohjoispuolella on metsäautotie. Suon pinta-ala on 73 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 32 ha ja yli 1,5 metrin syvyistä aluetta 15 ha. Pinta on 90-92 m mpy ja viettää loivasti luoteeseen. Vedet laskevat Utosjoen kautta Oulujokeen (kuva 21). Suosta yli puolet on ojitettu. Luonnontilaista aluetta on suon länsiosassa, joka on lähinnä rahkanevaa. Ojitetulla alueella vallitsevat rahkarämemuuttumat ja varsinaiset sararämemuuttumat. Turpeesta yli puolet on rahkavaltaista. YleisimmÄt turvelajit ovat rahkasara- ja sararahkaturve ja syvemmillä alueilla myäs tupasvillasararahkaturve. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,8. YleisimmÄt pohjamaalajit ovat hieta ja moreeni. LaboratoriomÄÄrityksiÄ varten on otettu tilavuustarkat näytteet yhdeltä pisteeltä. Laitamaansuolla on energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta 12 ha ja käyttäkelpoista turvetta 0,18 milj. suo-m3. Turvelajien ja maatuneisuuden puolesta turve soveltuu hyvin jyrsin- ja kohtalaisesti palaturvetuotantoon. LÄhes maatumaton rahkainen pintakerros on paikoin melko paksu.

3 2 Kuva 20. Tutkimuspisteiden sijainti Marjosuolla ja Lehmisuolla. Kuva 21. Tutkimuspisteiden sijainti Laitamaansuolla.

.s ar_-. A- m-,a OT n c4 C kilk, kkä \ 34 :7 n., la, M.C ami ~' :2 T.ivola 37 a 341, 2 1 t7107 e'~ i` "i 1 \ \ n a-ni,ka \ aae ~ ~ _ S~ : l ' n 1 s4-n 17 :29 kfovl. m :, la c n.... ~ ~ nlpuva,, 17 :19 --~ - I v,,78, --. o,e1.o w ts n.,, 1 17 :9 17 :17 \ \ n e 75 _ --- n Kotisya -'; ; ; 17:1 n `p22.- L~~S Zr. ~~ _~ ~s Nikk - n~ \ ~1 42.1 \\1 \3 1 T n - ~O, ' n H.vlnsuoOO~ C O ~ ~~ Vanh U. ä,n-as!, \ \ 3 : :,.~1~'i Z: ~ ~'Ko i aa o oc ~ G ' Pv En 12 4 3'166 M. ö~c~ C C 5 ' / 3,ja I ~ p~~~p~ ~-\ ~ C Ia~Poutiainen ~r -- \ 42.16~\ ~~ A.-...~~puheke~_uo - 1 f aapala ` Pohjakartta ± Maanmittauslaito ~ Ö_ ~i. 87 n 13:1 _a~..irl Offif ~---

34 21. VÄrkkisuo VÄrkkisuo (kl. 3423 11) sijaitsee KortejÄrven eteläpuolellan n. 30 km UtajÄrven keskustasta itään. Suon länsireunalla on metsäautotie. Suon pinta-ala on 163 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 25 ha. Yli 1,5 metrin syvyistä aluetta ei ole. Pinta on 130-135 m mpy ja viettää pääosin itäkaakkoon. Suon pohjoisosasta on viettoa koilliseen. Vedet laskevat ojia pitkin KortejÄrveen, josta Korteojan kautta Naamanjokeen. Suon eteläosasta vedet laskevat Naamanjokeen suoraan metsäojia pitkin (kuva 23). Suo on valtaosin ojitettu. Luonnontilaista aluetta on suon pohjois- ja keskiosassa, jossa yleisin suotyyppi on lyhytkortinen neva. Ojitetuilla alueilla suon keskiosassa on pääasiassa varputurvekangasta ja etelässä peltoa ja isovarpurämemuuttumaa. Turve on lähes kokonaan rahkavaltaista. Yleisin turvelaji on sararahkaturve, jota on lähes puolet turvekerrostumasta. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,6. Pohjamaa on moreenisia reuna-alueita lukuun ottamatta hietaa ja hiekkaa. LaboratoriomÄÄrityksiÄ varten on otettu tilavuustarkat näytteet yhdeltä pisteeltä. Turpeen ominaisuuksien ja tasaisen pohjan vuoksi VÄrkkisuo soveltuu Kapustasuon turvetuotantoalueen lisäalueeksi. Energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta on n. 17 ha, jossa on käyttäkelpoista turvetta n. 0,14 milj. suo-m 3. Kuva 23. Tutkimuspisteiden sijainti VÄrkkisuolla.

35 22. SÄippÄsuo SÄippÄsuo (kl. 3423 09) sijaitsee n. 18 km UtajÄrven keskustasta itään. Suosta tutkittiin nykyisten suojelualueiden ulkopuolella oleva osa. MetsÄautotie johtaa Punaniemeen, joka jakaa tutkitun alueen kahteen osaan. Suon pinta-ala on 399 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 237 ha ja yli 1,5 metrin syvyistä aluetta 134 ha. Pinta on 120-137 m mpy ja viettää lounaaseen. Vedet laskevat Lerkanojan ja SÄipÄnojan välityksellä Naamanjokeen, josta edelleen Utosjoen kautta Oulujokeen (kuva 24). Suo on lähes kokonaan luonnontilainen. Suo on ojitettu Punaniemen länsipuolelta. YleisimmÄt suotyypit ovat lyhytkortinen neva ja varsinainen saraneva. Varsinaista saranevaa esiintyy suon keskusalueella ja se vaihettuu rimpinevaksi ja edelleen lyhytkortiseksi nevak- si itäänpäin mennessä. Suon länsiosan yleisin suotyyppi on ruohoinen sararäme. Turpeesta yli puolet on rahkavaltaista. YleisimmÄt turvelajit ovat rahkasara- ja sararahkaturve. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,0. Pohjamaa on moreenia suon itäosassa sekä länsiosan eteläreunassa ja muualla hietaa. LaboratoriomÄÄrityksiÄ varten on otettu tilavuustarkat näytteet kolmelta pisteeltä. SÄippÄsuossa on suojelualueidenulkopuolella energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta yhteensä 134 ha ja käyttäkelpoista turvetta 1,80 milj. suo-m3. Turve soveltuu valtaosin jyrsinturvetuotantoon. LÄhes maatumaton nahkainen pintakerros on paksu suon itäosassa. Suon pintaosasta on mahdollista tuottaa ympäristäturvetta n. 0,45 milj. suo-m'. t Met äs'rlkä -- 0 -:ET -T - T' 68 KO,, 0 Saippas 49 n i. -:29.34 ny-. a ~T 47 f36r _ 2 10. -7,. 4:27 ö~ n- _~,, - F- - '_- --~'- Pohjakartta (D Maanmittauslaitos Kuva 24. Tutkimuspisteiden sijainti SÄippÄsuolla.

36 23. Purhonsuo Purhonsuo (kl. 3423 06) sijaitsee Poikajoen pohjoispuolella 4 km UtajÄrven keskustasta etelään. Suo on yhteydessä Isosuon tuotantoalueeseen. Suon pinta-ala on 321 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 125 ha ja yli 1,5 metrin syvyistä aluetta 53 ha (kuva 25). Pinta on 81-93 m mpy ja viettää lounaaseen. Vedet laskevat ojia pitkin Poikajokeen, josta edelleen Muhosjoen kautta Oulujokeen. Suo on kokonaan ojitettu. YleisimmÄt suotyypit ovat karhunsammal-, isovarpurämeja tupasvillarämemuuttuma. Turpeesta on yli puolet saravaltaista. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,9. Pohjamaa on moreenia suon itäreunoilla ja muualla hietaa j a hiesua. LaboratoriomÄÄrityksiÄ varten on otettu tilavuustarkat näytteet kahdelta pisteeltä. Purhonsuossa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta 53 ha ja käyttäkelpoista turvetta 0,85 milj. suo-m3. Turvelajien ja maatuneisuuden puolesta turve soveltuu parhaiten jyrsinturvetuotantoon. Heikosti maatunut rahkainen pintakerros on paikoin melko paksu. Kuva 25. Tutkimuspisteiden sijainti Purhonsuolla.

37 KIRJALLISUUS Lappalainen E.,HÄikiä J. ja Heiskanen P. 1980. Oulun lääninsuoinventointi. YhdistelmÄ pinta-alamittausten ttuloksia. Geologinen tutkimuslaitos, maaperäosasto, raportti P13,6180124. Lappalainen E., St6n, C-G. ja HÄikiä J. 1984. tutkimuskeskus, opas n.o 12, Espoo. Turvetutkimusten maasto-opas. Geologian Pajunen H. 1986a UtajÄrvellÄ tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa I. Geologien tutkimuskeskus, maaperäosasto. Turveraportti 182. Pajunen H. 1986b. UtajÄrvellÄ tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa II. Geologian tutkimuskeskus, maaperäosasto. Turveraportti 189. Pajunen H. 1987. UtajÄrvellÄ tutkitut suot niiden turvevarat, osa III. Geologian tutkimuskeskus, maaperäosasto. Turveraportti 206. Pajunen H. 1989. UtajÄrvellÄ tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa IV. Geologian tutkimuskeskus, turvetutkimus. Turveraportti 229. Pajunen H. 1990. UtajÄrvellÄ tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa V. Geologian tutkimuskeskus, turvetutkimus. Turveraportti 241. Pajunen H. 1993. UtajÄrvellÄ tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa VI. Geologian tutkimuskeskus, turvetutkimus. Turveraportti 269. Pajunen H. ja Sutinen H. 1994. UtajÄrvellÄ tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa VII. Geologian tutkimuskeskus, turvetutkimus. Turveraportti 282.

3 8 Liite 1 (1) UTAJöRVELLö TUTKITUT SUOT Suo Karttalehti Turveraportti n :o Ahteensuo 3442 01 229 Ahvensuo 3424 12 182 AlaperÄnsuo 3423 03 206 Aronsuo 3424 12 182 Haasiansuo 3442 02 241 Hangansuo, LÄhteensuo 3513 07 182 Heiluvasuo 3424 01 241 Heinisuo 3424 12 182 HeinÄsuo 3442 02 241 HeinÄsuo 3423 09 285 Heposuo 3423 09 206 Herransuo 3442 02 229 Hetesuo 3442 03 282 Hillasuo 3424 09 182 Hirvisuo 3423 06 269 Hoikansuo 3423 08 285 Honkasuo 3424 04 282 Iso Joutensuo 3442 01 269 Iso Pyyhesuo 3423 12 229 Isosuo 3442 02 229 Isosuo 3423 05 241 Iso SÄrkisuo 3424 12 182 ItÄsuo 3442 05 269 Jussinsuo 3423 12 285 Jokimutkansuo 3423 09 182 Joutensuo 3424 11 269 JÄrvenpÄÄnsuo 3424 07 282 Kaakkurisuo 3442 03 182 Kapustasuo 3424 11 189 Kapustasuo 3423 11 189

Suo Karttalehti Turveraportti n:o 3 9 Liite 1 (2) Karj osuo 3423 01 269 Karjosuo 3423 06 285 Kettusuo 3442 02 241 Kiiskisuo 3424 12 182 Kirkisuo 3424 07 269 Kiviharjunsuo 3423 06 241 Kivisuo 3424 04 182 Kivisuo 3423 12 182 Koirasuo 3442 03 229 Kokkosuo 3442 01 282 KorteperÄnsuo 3423 08 206 Kortesuo 3424 10 189 Kotisuo 3423 05 285 Kumpusuo 3423 09 189 Laitamaansuo 3423 09 285 Latvasuo 3442 01 229 Latvasuo 3424 10 282 Lehmisuo 3423 05 285 Leikonsuo 3423 08 229 Leilisuo 3423 04 269 Leipisuo 3424 11 189 Lohisuo 3423 04 269 Loirassuo 3423 09 285 Luomasenalus 3423 04 241 Luomassuo 3423 04 241 Makkarasuo 3442 03 189 Mantilansuo 3424 11 241 Marjosuo 3423 05 285 Marjosuo 3424 09 189 Morakummunsuo 3424 11 241 Mustakorpi 3424 12 229 MÄntyvaaranrÄme 3423 06 285 Naaman suo 3423 06 285 Naamansuo 3423 08 206 Neuvostensuo 3423 06 189

40 Suo Karttalehti Turveraportti n :o Liite 1 (3) Nihtisuo 3424 11 241 Niittysuo 3424 09 182 Nimet6nsuo 3424 09 189 Olkonsuo 3423 12 285 Pahkasuo 3424 10 269 Pahkasuo 3442 04 282 Pajakansuo 3442 04 229 Pajusalmensuo 3424 04 269 Palkinsuo 3442 03 229 PerÄsuo 3442 03 182 Peurasuo 3424 10 269 Peurasuo 3424 04 269 Pieni Pyyhesuo 3423 12 229 Pieni Saukkosuo 3442 01 241 Piilisuo 3442 05 229 Piirovansuo 3423 06 285 Piippusuo, Valkiasuo 3513 07 182 Pikku SÄrkisuo 3424 12 182 Pilkkasuo 3423 12 206 PirilÄnsuo 3423 08 285 Pohjasuo 3424 10 282 Polvensuo 3423 06 285 Purhonsuo 3423 06 285 Puronsuo 3442 02 241 P6rski 6nsuo 3424 07 269 PäylyÄnsuo 3424 09 182 Rahkasuo 3423 09 229 Rahkasuo 3424 10 241 Rantasuo 3442 02 241 Rantasuo 3423 06 269 Rantinsuo 3423 09 285 "Risusuo" 3423 05 285 Rongonsuo 3423 04 269 Ruostesuo 3423 05 285 Ruostesuo 3424 10 241

4 1 Suo Karttalehti Turveraportti n :o RuunarÄme 3423 05 241 Rytisuo 3442 01 229 Sarvisuo 3423 09 182 Saukkosuo 3442 04 229 Siiransuo 3424 09 182 Siltasalmensuo 3424 09 182 Suininsuo 3424 09 182 SÄippÄsuo 3423 09 285 SÄynÄjÄnpÄÄnsuo 3442 01 189 SÄÄskisuo 3442 04 189 Taskunsuo 3424 04 282 Timosuo 3424 12 182 Tironsuo 3442 02 269 Tunturisuo 3423 05 282 TuuranrÄme 3423 06 285 Vaarantaustasuo 3424 10 241 Vaaransuo 3423 09 285 Vaarnikkasuo 3424 07 182 "Veitsisuo" 3424 11 269 Viidansuo 3424 08 206 Virtasuo 3442 06 189 VÄrkkisuo 3423 11 285 Ylisuo 3424 04 269 öyrisuo 3442 03 189 Liite 1 (4)

4 2 POLTTOTURPEEN LAATUOHJE 1991 LIITE 2 (1) JYRSINPOLTTOTURPEEN LAATULUOKAT, OMINAISUUKSIEN RAJA-ARVOT Kohta Ominaisuus Raja-arvon kohdistu~ Yksikkä Ilmoitustarkkuus Raja-arvot Laatuluokittain Toteamistapa - kattavan ja taajuus J6 18 ilo 1. KOSTEUS Toimituseri SAAPUMIS- -v hint in p% 0,1 40,0 40,0 40,0 A, l/vrk TILASSA -enintään p% 0,1 60,0 56,0 50,0 A, I/vrk YksittÄinen kuorma -vähintäin p% 0,1 38,0 38,0 38,0 C -enintään p% 0,1 65,0 63,0 60,0 2. TEHOLLINEN ToimituserÄ, LAMP±ARVO vähintään MJ/kg 0,1 6,0 8,0 10,0 A, 1/vrk SAAPUMIS- TILASSA 3. ENERGIA- Toimituser, TIHEYS vähintäin MWh/m' 0,01 0,50 0,70 0,80 A, I/vrk SAAPUMIS- TILASSA 4. TEHOLLINEN KuukausierÄ, LÖMP±ARVO vähintään MJ/kg 0,01 18,00 18,00 19,00 B, I/vrk KUIVA- AINEESSA 5. TUHKA- Kuukausier PITOISUUS enintään p% 0,1 10,0 10,0 10,0 8, 1/kk KUIVA- AINEESSA Toimituser ja kuukausier p-% 0,1 15,0 15,0 15,0 C yhdeltä toimituspaiktalta enintään 6. TUHKAN Kuukausieri, SULAMIS- puolipallopiste 'C 10 1120 1120 1120 C KöYTTöYTYM. vähintään ellei etukäteen toisin olo ilmoitettu 7. RIKKI- KuukausierÄ, PITOISUUS enintään p-% 0,01 0,30 0,30 0,30 B, I/kk KUIVA- AINEESSA ellei etukäteen toisin ole ilmoitettu I 8. SUURET Kuorma, KAPPALEET silmikooltaan p-% 0,2 1,0 1,0 0,5 C 200x200 mm tiryritilille jäävi osuus enintään YksittÄisen m 0,1 1,0 1,0 1,0 C kappaleen suurin sallittu ulottuvuus ja m' 0,2 0,2 0,2 C tilavuus ellei etukäteen toisin olo sovittu 9. KARKEA Toimituseri, AINES 200x2(0 mm p-% 1 6 6 6 C tiryritilin lipäisevi, mutta 40x40 mm seu- ellei etukäteen toisin ole sovittu lan e jäävi osuus enintään 10. IRTOTIHEYS Kuorma, -vähintäin kg/m' 10 200 220 240 C -enintään kg/m' 10 450 450 450 Raja-arvot Kattavuus Ominaisuuden arvon katsotaan olevan ihnoitetun arvon mukainen, mikäli se poikkeaa raja-arvosta enintään puolet ilmoitustarkku desta epäedulliseen suuntaan. A. Koko turvemiirin kattava säännällinen ominaisuuden miiritys turpeen arvon miärittimisti varten. B. Koko turvemiirin kattava säännällinen ominaisuuden m iritya, ei ole suoraan sidottu turpeen arvoon. C. Ominaisuus miiritetiin satunnaisesti tai tarpeen vaatiessa. Taajuus Ilmoitettu taajuus on vähimmiistaajuus, jolla ominaisuus mä ritet n.

43 POLTTOTURPEEN LAATUOHJE 1991 LIITE 2 (2) PALATURPEEN LAATULUOKAT, OMINAISUUKSIEN RAJA-ARVOT Kohta Ominaisuus Raja-arvon koldistuminen Yksikkä Ilmoitustarkkuus Raja-arvot Laatuluokittain Toteamistapa - kattavuus ja laajuus P9 P11 P13 P1S ) 1. KOSTEUS SAAPUMIS- TILASSA Toimituser8 -vähintään -enintään p% p% 0,1 0,1 35,0 53,0 30,0 47,0 27,0 ") 400 20,0 ) 330 A, 1/vrk A, l/vrk 2. TEHOLLINEN LÖMP±ARVO SAAPUMIS- TILASSA "') 3. ENERGIA- TIHEYS SAAPUMIS- TILASSA "') 4. TEHOLLINEN LöMP±ARVO KUIVA- AINEESSA ToimituserÄ, vähintään Ml/kg 0,1 9,0 11,0 13,0 15,0 A, 1/vrk Toimituserl, vähintään MWh/m' 0,01 1,00 1.15 130 1,50 A, I/vrk Kuukausieri, vähintään MJ/kg 0,01 18,00 1900 19,00 2000 B, 1/mk 5. TUHKA- PITOISUUS KUIVA- AINEESSA KuukausierÄ enintään Toimituser8 ja kuukausiers yhdeltä toimituspaikalta enintään p% p% 0,1 0,1 10,0 15,0 10,0 15,0 8,0 120 6,0 8,0 B, 1Mt C 6. TUHKAN SULAMIS- KÖYTTÖYTYM. 7. RIKKI- PITOISUUS KUIVA- AINEESSA Kuukausieri, puolipallopiste vähintäin 'C 10 1120 1120 1120 1120 C ellei etukäteen toisin ole ilmoitettu Kuukausier8, enintään p% 0,01 0,30 0,30 I 0,30 I 0,30 B, 1/kk ellei etukäteen toisin olo ilmoitettu 8. SUURET KAPPALEET Kuomta, suurin ulottuvuus enintään mun 10 300 300 300 200 C osuus enintään p% 0,1 1,0 1,0 1,0 1,0 ellei etukäteen toisin ole sovittu 9. PALAKOKO KeskimÄÄrÄiset mitat -halkaisija mm 10 20...80 ellei etukäteen toisin c -pituus mm 10 80...200 ole sovittu 10. HIENOAINEKSEN OSUUS Kuorma, silmikooltaan 20x20 mm verk koseulan lipiieeva osuus enintään p% 1 20 15 5 ) ta 10 5 ) C ellei etukäteen toisin ole ilmoitettu 11. IRTOTIHEYS Kuorma -vähintäin kg/m' 10 280 280 300 300 C enintään kg/n 10 550 550 520 500 HUOMAUTUKSET : Pienkiyttäluokla, jonka osalta toteamistapa (-kattavuus ja laajuus) sovitaan tapauskohtaisesti. Erityisrajoitua kohdassa 5.2 Sovitaan toimitussopimuksessa käytetäänkä MJ/kg vai MWh /ni, ei molempia samanaikaisesti. Lisiihuomautus : MJ/kg- ja MWh/m'- arvoja ei ole tästä syystä synkronoitu keskenään. Seulottu kuormauavaihecssa. Raja-arvot Ominaisuuden arvon katsotaan olevan ilmoitetun arvon mukainen, mikäli se poikkeaa raja-arvosta enintään puolet ilmoitustarkkuudeata epäedulliseen suuntaan. Kattavuus A. Koko turvemäänän kattava säännällinen ominaisuuden mä ritys turpeen arvon mäirittämistä varten. B. Koko turvemäärän kattava aäännällinen ominaisuuden m ritys ei ole suoraan sidottu turpeen arvoon. C. Ominaisuus m iritet n satunnaisesti tai tarpeen vaatiessa. Taajuus Ilmoitettu taajuas on vähimmäistaajuus, jolla ominaisuus määritetä n.