JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Funktionaalianalyysi Harjoitukset 1,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Funktionaalianalyysi Harjoitukset 1,"

Transkriptio

1 f ( ) Fuktioaaliaalyysi Harjoitukset 1, Jatkuu... Tähdellä merkityt tehtävät ovat ylimääräisiä. 1. Olkoot X epätyhjä joukko, F b (X, R) := {f : X R f o rajoitettu}, f := sup x X f(x) ja d(f, g) = f g, ku f, g F b (X, R). (i) Osoita, että d o metriikka joukossa F b (X, R) (helpommi: osoita, että o ormi joukossa F b (X, R)). (ii) Osoita, että (F b (X, R), d) o täydellie metrie avaruus. [Vihje: jos (f ) o Cauchy-joo joukossa F b (X, R), o (f (x)) Cauchy-joo joukossa R kaikille x X.] 2. Osoita, että täydellise metrise avaruude suljettu osajoukko o täydellie metrie avaruus. 3. Osoita, että 2.1:ssä määritelty joukko C([a, b], R) varustettu metriikalla d(f, g) = f g o täydellie metrie avaruus. [Vihje: Edellie tehtävä tai vaihtoehtoisesti kurssista Sarjat ja DYt löytyy kätevä lause, joka käsittelee tasaisesti suppeevia jooja f : [a, b] R.] 4. Olkoo a > 0. Osoita, että x + a 2 x a kaikille x [0, 1]. 5. Täydeä esimerki 2.4 päättelyt: Oletetaa, että jokaiselle ε > 0 o aettu polyomi q ε, jolle o q ε (x) x < ε kaikille x [ 1, 1]. Olkoo A > 0. Määrää polyomi q, jolle pätee q (x) x < ε x [ A, A]. Olkoot p polyomi ja [a, b] R epätyhjä väli. Määrää polyomi q p, jolle pätee q p (x) p(x) < ε x [a, b]. 6. Täydeä esimerkki 2.5: muotoile sopiva väite ja osoita se oikeaksi. 7. Olkoo A C([a, b], R), A =, sekä f C([a, b], R). Osoita, että f A, jos ja vai jos jokaiselle ε > 0 o olemassa f ε A site, että f f ε < ε. Merkitää A := {p: [a, b] R p o polyomi}. Osoita, että seuraavat ehdot ovat keskeää yhtäpitävät: a) Weierstrassi approksimoitilause; b) A = C([a, b], R); c) A o tiheä avaruudessa C([a, b], R). 8*. Olkoot g(x) = 1 x 2 ja h(x) = a g(x), ku 1 x 1, ja h(x) = 0, ku x > 1, missä a valitaa site, että 1 h(x) dx = 1. 1 Olkoo f : R R jatkuva fuktio site, että f(x) = 0, ku x 1/2. Asetetaa (f h)(x) = f(t)h(x t) dt, f: ja h: kovoluutio. Osoita, että a) Ku x [ 1/2, 1/2], o (f h)(x) = 1/2 f(t)ag(x t) dt x: polyomi. 1/2 b) (f h)(x) f(x) = 1 (f(x s) f(x))h(s) dt. 1 c) (f h)(x) f(x) sup s [ 1,1] f(x s) f(x).

2 2... jatkuu Huomautus. Ku fuktio g korvataa fuktiolla g (x) = (1 x 2 ), N, voidaa vastaaville kovoluutioille f h osoittaa, että f h f tasaisesti välillä [ 1/2, 1/2], ku, t.s. saadaa toiselaie todistus Weierstrassi approksimoitilauseelle. Mite tarkemmi? Kolmas erilaie tapa todistaa Weierstrassi approksimoitilause löytyy Fouriersarjoje teoria puolelta.

3 f ( ) Fuktioaaliaalyysi Harjoitukset 2, Olkoot (X, d) täydellie metrie avaruus ja f : X X kotraktio, x 0 X, x +1 = f(x ) kaikille N sekä ξ fuktio f kiitopiste. Määrää sopiva/hyvä virhearvio erotukselle d(ξ, x ). 2. Osoita Baachi kiitopistelausee avulla, että yhtälöllä log(2 + x) = x o yksikäsitteie ratkaisu ξ 0. Määrää ratkaisu likiarvo. 3. Olkoot X täydellie metrie avaruus ja f : X X aettu kuvaus. Oletetaa, että o olemassa Z, > 0, site, että f = f f ( kpl) o kotraktio. Osoita, että kuvauksella f o yksikäsitteie kiitopiste. 4. Olkoo s = kaikkie reaalilukujooje (x k ) k=1 muodostama joukko. Ku x = (x k ) k=1 s, y = (y k) k=1 s ja λ R, asetetaa x + y := (x k + y k ) k=1, λx := (λx k ) k=1. Osoita, että äillä laskutoimituksilla varustettua s o vektoriavaruus. 5. Olkoo c = {(x k ) k=1 s joo (x k) k suppeee}. Osoita, että c o s: vektorialiavaruus. 6. Olkoo c 0 = {(x k ) k=1 s lim k x k = 0}. Osoita, että c 0 o s: vektorialiavaruus. 7. Olkoo ϕ: [0, ) [0, 1), ϕ(t) = t/(1 + t). Osoita, että ϕ o jatkuva, aidosti kasvava bijektio, jolle lisäksi ϕ(t + s) ϕ(t) + ϕ(s). Osoita tämä avulla, että ku jooille x = (x k ) k=1 s, y = (y k) k=1 s asetetaa o d metriikka joukossa s. d(x, y) = k=1 2 k x k y k 1 + x k y k, 8. Olkoo (X, d) metrie avaruus. Asetetaa d (x, y) = d(x, y)/(1 + d(x, y)), ku x, y X. Osoita, että: (i) d o metriikka. (ii) Joukko X o rajoitettu metriika d suhtee. (iii) Joukko A X o avoi metriika d mielessä, jos ja vai jos A o avoi metriika d mielessä. [Vihje: d = ϕ d. Avoite joukkoje osalta kaattaee aluksi tarkastella palloja {y X d(x, y) < r} ja {y X d (x, y) < r }.] Jatkuu...

4 2... jatkuu Vektoriavaruus. Olkoo F kuta. Epätyhjä joukko V varustettua seuraavi laskutoimituksi o F -kertoimie vektoriavaruus, jos: (1) yhteelaskulle V V V, (x, y) x + y, o voimassa (a) x + y = y + x kaikille x, y V (kommutatiivisuus); (b) (x + y) + z = x + (y + z) kaikille x, y, z V (assosiatiivisuus); (c) o olemassa ollavektori 0 site, että x + 0 = x kaikille x V ; (d) jokaiselle x V o olemassa vastavektori x V site, että x+( x) = 0; (2) vakiolla kertomiselle F V V, (λ, x) λx, o voimassa (a) λ(µx) = (λµ)x kaikille λ, µ F, x V (assosiatiivisuus); (b) (λ + µ)x = λx + µx ja λ(x + y) = λx + λy kaikille λ, µ F, x, y V (distributiivisuus); (c) 1x = x kaikille x V. Epätyhjä joukko W V o V : vektorialiavaruus, jos: (1) x + y W kaikille x, y W ; (2) λx W kaikille x W ja λ F.

5 f ( ) Fuktioaaliaalyysi Harjoitukset 3, Osoita, että ormiavaruuksie E ja F väliselle rajoitetulle lieaarikuvaukselle T : E F pätee T = sup{ T x x = 1} = if{k > 0 T x K x kaikille x E}. 2. Olkoot l 1 = {x = (x k ) k=1 s x 1 := x k < }, k=1 l = {x = (x k ) k=1 s x := sup k N x k < }, Osoita, että l 1 ja l ovat vektoriavaruuksia ja että 1 o ormi l 1 :ssä ja o ormi l :ssä. 3. Olkoo T : l 1 l 1, (x 1, x 2, x 3,...) (x 2, x 3,...). Oko T lieaarie? Etä ijektio? Etä surjektio? 4. (Jatkoa.) Osoita, että T = 1 ja että o olemassa T : oikeapuoleie kääteiskuvaus S B(l 1, l 1 ), jolle T S = id, vaikka T ei ole bijektio. 5. Luetomoisteesta HT (Carl Neumai sarja; tässä oletetaa tuetuksi, että B(E, E) o Baachi avaruus, ku E o Baachi avaruus. Tehtävässä I = id = E: idettie kuvaus. Muista, että lieaarikuvauste tulo tarkoittaa kuvauste yhdistettyä kuvausta.) 6. Luetomoisteesta HT (Muista: jos S, T : E E ovat käätyviä, ii S T o käätyvä ja (S T ) 1 = T 1 S 1.) 7. Aa esimerkki vektoriavaruudesta ja se kahdesta ormista, jotka eivät ole ekvivaletteja keskeää. [Vihje: tällaisia o paljo: C([0, 1], R), f = max{ f(x) x [0, 1]}, f 1 = 1 f(x) dx; P := {f : [0, 1] R f o polyomi}, f 0 := max{ f(x) x [0, 1]}, f 1, := f + f, missä f = f: derivaatta.] 8. Edellise tehtävä avaruudesta P C([0, 1], R) sekä ormeista ja 1 saa esimerki tilateesta, missä: (i) (f ) P o Cauchy-joo ormi suhtee = (f ) P o Cauchyjoo ormi 1 suhtee (osoita: f 1 f ); (ii) o olemassa joo (g ) P, joka suppeee ormi 1 suhtee, mutta ei ormi ormi suhtee; (iii) o olemassa ormi suhtee Cauchy-joo (f ) P, joka ei suppee.

6 f ( ) Fuktioaaliaalyysi Harjoitukset 4, Jatkuu Todista lause 8.2 (Cauchy, Schwarzi ja Bujakovski epäyhtälö: (x y) x y ) kompleksiselle sisätuloavaruudelle. Osoita myös, että yhtäsuuruus o voimassa, jos ja vai jos vektorit x ja y ovat lieaarisesti riippuvat. [Vihje: sisätulo (x λy x λy) laskemie saattaa auttaa, ku λ C o sopiva.] 2. Olkoot (E, ( )) sisätuloavaruus ja se sisätuloo liittyvä ormi, y E sekä f y : E K, f y (x) = (x y). Osoita, että f y o jatkuva lieaarikuvaus, joka ormi o y. Osoita edellee, että kuvaus E K, x (y x), o jatkuva. 3. Olkoot (E, ( )) sisätuloavaruus ja se sisätuloo liittyvä ormi. Osoita, että jokaiselle ε > 0 o olemassa δ > 0 site, että x 1, y 1, x y ε = 1 (x + y) 1 δ Olkoot (x 1, x 2 ) 1 = x 1 + x 2 ja (x 1, x 2 ) = max{ x 1, x 2 } ormeja tasossa R 2. Osoita, että äillä ormeilla ei ole edellise tehtävä väitteessä maiittua omiaisuutta. Vertaa taso tavallisee ormii (x 1, x 2 ) 2 = x x 2 2 ja mieti, millä tavalla edellise tehtävä väittee omiaisuus kuvaa yksikköpallo pyöreyttä. 5. Olkoo (E, ( )) sisätuloavaruus ja x 1,..., x E pareittai ortogoaalisia vektoreita. Todista yleistetty Pythagoraa lause 2 x k = x k 2. k=1 6. Todista kompleksikertoimiselle sisätuloavaruudelle polaarikaava (s.o. lausee 8.5 jälkimmäie osa). 7. Olkoo (E, ( )) sisätuloavaruus, x E sekä (e 1,..., e ) ortoormaali vektorijoo. Osoita, että 2 x (x e k )e k = x 2 (x e k ) 2. k=1 Osoita myös, että kaikille λ 1,...,λ K o voimasssa 2 x 2 x λ k e k = (x e k )e k + (x e k ) λ k 2. k=1 k=1 [Jälkimmäisestä seuraa projektiolausee 9.3 implikaatio (3) = (1): etäisyyde x k=1 λ ke k miimoivalle pisteelle y = k=1 λ ke k o välttämättä λ k = (x e k ). Millaise päätelmä voit vetää esimmäisestä idetiteeti perusteella, jos Besseli epäyhtälössä (seuraus 9.4) pätee/ei päde yhtäsuuruus?] 8. Olkoo E ormiavaruus ja S E. Osoita, että S o suppei S: sisältävä suljettu E: aliavaruus. k=1 k=1 k=1

7 2... jatkuu 9. Olkoo E ormiavaruus ja S E. a) Osoita, että S S. b) Osoita, että voi olla S = S (t.s. suljetu jouko virittämä aliavaruude ei tarvitse olla suljettu). [Vihje: Sopiva ormiavaruus saattaa olla c 0 = {(x k ) k=1 lim k x k = 0}, x = sup{ x k k N}. Tästä avaruudesta löytyy käteviä koordiaatiakseleide suutaisia yksikkövektoreita.]

8 f ( ) Fuktioaaliaalyysi Harjoitukset 5, Olkoo g = (g k ) k=1 l2, eli g o reaalilukujoo, jolle g 2 :=. Osoita, että a) kuvaus l 2 l 2, (x k ) k=1 ( x k ) k=1, o jatkuva; b) kuvaus l 2 l 2, (x k ) k=1 (max{g k, x k }) k=1, o jatkuva; c) joukko {(x k ) k=1 l2 x k g k k N} o koveksi ja suljettu. ( k=1 g k 2 ) 1/2< 2. (Jatkoa.) Olkoot x = (x k ) k=1, g = (g k) k=1 l2. Osoita, että o olemassa tasa yksi y = (y k ) k=1 l2 site, että y k g k kaikille k N ja x y 2 x a 2 kaikille a = (a k ) k=1 l2, joille a k g k kaikille k N. 3. Todista luetomoistee lausee 9.9 a)-kohta (ortogoaaliprojektio o lieaarikuvaus). 4. Olkoot H reaalie Hilberti avaruus ja K H epätyhjä, koveksi, suljettu osajoukko. Osoita, että koveksi projektio P K : H H o Lipschitz-jatkuva. [Vihje: koveksi projektio epäyhtälökarakterisoiti ja CSB.] 5. Olkoot H kompleksie Hilberti avaruus ja V H suljettu aliavaruus sekä f H. Osoita, että ehdot sekä u V ja f u = mi f v v V (2) u V ja f u V ovat keskeää yhtäpitävät. [Vihje: Laiaa lueolla esitettyä todistusta f u 2 f u 2 2t Re(f u w u) + t 2 w u 2 = Re(f u w u) 0. Sovella tätä vektoreihi w = u + v, w = u v, w = u + iv ja w = u iv, missä v V. Kääteistä implikaatiota varte Pythagoraa lause riittää.] 6. Olkoot K ja L Hilbert-avaruude H suljettuja aliavaruuksia. Osoita H = K L K = L L = K. 7. Olkoo H Hilbert-avaruus. a) Olkoo M H aliavaruus. Osoita, että M = {0} M = H. b) Olkoo M H epätyhjä osajoukko. Osoita, että ((M ) ) = M. 8. Olkoot A ja B Hilbert-avaruude H suljettuja aliavaruuksia sekä P ja Q ortogoaaliprojektiot iille (s.o. P = P A ja Q = P B ). a) Määrää P Q ja QP, ku A B. b) Määrää P Q ja QP, ku A B.

9 f ( ) Fuktioaaliaalyysi Harjoitukset 6, Olkoo l 2 reaalie Hilberti jooavaruus. Osoita, että joukko { Q := x = (x ) } =1 x Q ja x 2 < o tiheä l 2 :ssa. [Siis: osoita, että jokaiselle x l 2 ja jokaiselle ε > 0 o olemassa x ε Q site, että x x ε 2 < ε. Vihje(?): mite äytetää, että Q o R: ollamittaie osajoukko?] Osoita edellee, että joukko =1 Q f := {x = (x ) =1 Q x 0 vai äärellise moelle } o tiheä l 2 :ssa. [Osoita, että jokaiselle y Q ja jokaiselle ε > 0 o olemassa y ε Q f site, että y y ε 2 < ε.] Lopuksi: osoita, että joukko Q ei ole umeroituva, mutta Q f o. 2. Olkoot X = {z C z = 1} ja A = { f C(X, C) f(z) = k= c k z k, N, c k C }. Osoita, että kompleksista Stoe ja Weierstrassi lausetta 2.13 voidaa soveltaa fuktioalgebraa A, jote(?) A o tiheä avaruude C(X, C) aliavaruus sup-ormi : g sup{ g(x) x [ π, π]} suhtee. 3. Osoita, edellise tehtävä avulla, että trigoometriset polyomit, t.s. fuktiot f : [ π, π] C, jotka ovat muotoa f(t) = k= c ke ikt, missä N, ja c k C, muodostavat avaruude L 2 ([ π, π], C) tiheä aliavaruude ormi 2 : g ( π π g(x) 2 dx ) 1/2 suhtee. Avuksi sallittakoo tieto, että jokaiselle ε > 0 ja g L 2 ([ π, π], C) o olemassa jatkuva, 2π-jaksoie fuktio g ε site, että g ε g 2 ε. 4. Olkoo f (x) = 1 2π e ix = 1 2π (cos x + i si x), ku Z. Osoita, että joukko E = {f Z} o ortoormaali sisätuloavaruudessa L 2 ([ π, π], C) ( 15.3), missä (f g) := π f(x)g(x) dx. [Vihje: jos lasket reaalisesti, ii seuraavat trigoometriset idetiteetit saattavat auttaa: π ) ) cos a cos b = 2( 1 cos(a + b) + cos(a ) b), si a si b = 2( 1 cos(a b) cos(a + b), si a cos b = 1 2( si(a + b) + si(a b).] 5. (Jatkoa.) Osoita, että edellise tehtävä joukko E = {f Z} o Hilberti kata sisätuloavaruudessa L 2 ([ π, π], C). [Jos L 2 tutuu vaikealta, ii osoita, että avaruudessa C([ π, π], C) o E = {0}; sisätulo lauseke o sama.] 6. Olkoot H Hilberti avaruus ja K H suljettu aliavaruus. Osoita, että H:lla o ortoormaali kata E = E E s.e. E o K: ja E o K : ortoormaali kata. 7. Olkoot H Hilberti avaruus ja K H suljettu aliavaruus. Olkoo K:lle aettu ortoormaali kata E. Osoita, että H:lla o ortoormaali kata E s.e. E E.

10 f ( ) Fuktioaaliaalyysi Harjoitukset 7, Osoita, että C([0, 1], R) o separoituva. [Vihje: Weierstrassi approksimoitilause.] 2. Osoita, että l ei ole separoituva. [Vihje: Merkitää E = {ε = (ε) j=1 l ε j {0, 1} j N}. Osoita, että E o yliumeroituva. Jokaiselle ε E asetetaa x ε = ε. Osoita, että x ε x η = 1, ku ε η. Viimeistele todistus Lausee 9.27 malli mukaisesti.] 3. Olkoot H joki seuraavista sisätuloavaruuksista, (f g) := 1 f(t)g(t) dt, ku f, 0 g H ja D : H H, Dx = x: derivaatta (jolloi D o lieaarikuvaus). Tutki, missä tapauksissa D o epäjatkuva: a) H = P := {f : [0, 1] K f o polyomi}; b) H = P d := {f P deg f d}, ku d N; c) H = C := {f : [0, 1] K f:llä kaikkie kertalukuje derivaatat}. 4. (Fréchet ja Rieszi lause l 2 :lle kaa avulla.) a) Olkoo f (l 2 ). Asetetaa a j = f(e j ), ku j N (missä (e 1, e 2,...) o l 2 : stadardikata). Osoita, että a := (a 1, a 2,...) l 2 ja f(x) = (x a) 2 kaikille x l 2. [Vihje: Aseta x = (a 1, a 2,..., a, 0, 0,...), ku N. Osoita, että x 2 2 = (x a) 2 f x 2, josta esimmäie väite seuraa.] b) Mite yleistät edellise todistukse yleise Hilberti avaruude tapauksee? 5. Olkoot H reaalie Hilberti avaruus ja B : H H R jatkuva bilieaarimuoto, t.s. o olemassa M R s.e. kaikille x, y, z H ja λ, µ R (i) B(λx + µy, z) = λb(x, z) + µb(y, z), (ii) B(x, λy + µz) = λb(x, y) + µb(x, z), (iii) B(x, y) M x y. Osoita, että o olemassa jatkuva lieaarikuvaus A: H H s.e. B(x, y) = (Ax y) kaikille x, y H. [Vihje: a) y B(x, y) o jatkuva lieaarikuvaus; b) Fréchet-Rieszi ojalla kaikille x H o olemassa yksikäsitteie Ax H s.e. B(x, y) = (Ax y) kaikille y H; c) yksikäsitteisyyde ojalla x Ax o lieaarie; d) Ax 2 = B(x, Ax) M x Ax.] 6. Osoita, että seuraavat kuvaukset P o ja P e ovat Hilberti avaruude L 2 ([ π, π], R) =: H ortogoaaliprojektioita: P o : H H, P e : H H, (P o f)(x) := 1 (f(x) f( x)) 2 (P e f)(x) := 1 (f(x) + f( x)) 2 Oletetaa tuetuksi, että joukko E = {f Z, 0}, missä f 0 (x) = 1 2π, f 2 (x) = 1 π cos x, f 2 1 (x) = 1 π si x, ku Z, > 0, o sisätuloavaruude H ortoormaali kata, ku (f g) := π f(x)g(x) dx. π Määrää ortoormaalit kaat kuvauste P o ja P e kuvajoukoille ker P e ja ker P o.

11 2... jatkuu 7*. Olkoot (H i, ( ) i ), i I, Hilberti avaruuksia. Asetetaa H = i I H i = {x: I i I H i x(i) H i i I}, ja (x y) = i I (x(i) y(i)) i, ku x, y H. Osoita, että (H, ( )) o Hilberti avaruus. Osoita, että jokaiselle j I kuvaus T j : H j H, (T j (x j ))(i) = x j, jos i = j, ja (T j (x j ))(i) = 0, jos i j, o lieaarie isometria. Jos H j ja se kuvajoukko T j (H j ) samaistetaa, ii H = j I H j (ortogoaalie suora summa). Mite voit helposti määrätä H:lle Hilberti kaa, jos jokaiselle avaruudelle H j Hilberti kata E j o aettu?

12 f ( ) Fuktioaaliaalyysi Harjoitukset 8, Olkoot E ja F ormiavaruuksia ja G E tiheä aliavaruus. Osoita, että jos T : E F o jatkuva lieaarikuvaus site, että T x = 0 kaikille x G, ii T x = 0 kaikille x E. Osoita edellee, että jos T, S : E F ovat jatkuvia lieaarikuvauksia site, että T x = Sx kaikille x G, ii T x = Sx kaikille x E. 2. Olkoo T Hilberti avaruude H operaattori (= jatkuva li.kuvaus T : H H). a) Osoita, että kaikille y H kuvaus H K, x (T x y), o H: jatkuva lieaarie fuktioaali, s.o. duaaliavaruude H alkio. b) Osoita, että kaikille y H o olemassa tasa yksi y H site, että (T x y) = (x y ). c) Määritellää T : H H, T y = y, t.s. kaikille x, y H o voimassa (T x y) = (x T y). Osoita, että kuvaus T o lieaarie. d) Osoita, että T y T y kaikille y H. Tästä seuraa(-ko?), että T o jatkuva. e) Osoita, että T x T x kaikille x H. Tässä määritelty operaattori T o operaattori T adjugaatti. 3. (Jatkoa.) Osoita, että operaattori adjugaatilla o seuraavat omiaisuudet: a) T = T. b) (T S) = S T, ku myös S B(H, H). c) Jos T o käätyvä (s.o. jos T o bijektio ja T 1 B(H, H)), ii T o käätyvä ja (T ) 1 = (T 1 ). 4. (Jatkoa.) Osoita, että ker T = T (H) ja ker T = T (H). Oko (ker T ) = T (H)? Etä, jos T o ijektio, ii oko T surjektio (oha ker T = {0} = T (H) )? 5. Olkoot T : l 2 l 2 jatkuva lieaarikuvaus sekä (e j ) j=1 l 2 : stadardikata. a) Osoita, että jokaiselle j N o olemassa joo (a i,j ) i=1 l 2 site, että T e j = i=1 a i,je i. b) Olkoot x = (x j ) j=1 l 2 ja y = (y k ) k=1 = T x. Osoita, että kaikille y k = j=1 a k,jx j. [Vertaa vektori kertomisee matriisilla.] c) Osoita, että sup j N i=1 a i,j 2 T Olkoot a i,j K, i, j N, site, että i,j=1 a i,j 2 <. Jokaiselle k N ja x = (x j ) j=1 l 2 asetetaa y k = j=1 a k,jx j. a) Osoita, että sarja suppeee ja y = (y k ) k=1 l2. b) Osoita, että säätö T x = y, missä y o kute edellisessä kohdassa, määrittelee jatkuva lieaarikuvaukse T : l 2 l 2.

13 2... jatkuu 7*. (Samastaako vaiko eikö samastaa?) Fréchet ja Rieszi esityslausee ojalla Hilberti avaruus H ja se duaali H voidaaa samastaa: H = H, ku samastetaa a H ja jatkuva lieaarifuktioaali ( a) H. Aia äi ei kuitekaa voida tehdä. Kaikille s R asetetaa h s = {x = (x ) =1 =1 2s x 2 < } sekä (x y) s = =1 2s x y, ku x = (x ) =1, y = (y ) =1 h s. Tällöi (h s, ( ) s ) o Hilberti avaruus. Lisäksi h 0 = l 2 ja ( ) 0 o l 2 : tavallie sisätulo. a) Osoita, että kaikille y = (y ) =1 h 1, kuvaus f 1,y : h 1 K, (x ) =1 =1 x y, o jatkuva lieaarifuktioaali, joka operaattoriormi o y 1. b) Olkoo f : h 1 K jatkuva lieaarifuktioaali. Osoita, että o olemassa y h 1 site, että f = f 1,y. [Vihje: Aseta y j = f(e j ), ku j N, missä (e j ) j=1 o l 2 : stadardikata, sekä y = (y ) =1. Ku y () := (y 1, y 2,..., y, 0, 0,...), o y () 2 1 = f( j=1 j 2 y j e j ) f y () 1, jote y h 1. Lisäksi f(x) = f 1,y (x) kaikille h h 1.] c) Osoita yleisemmi, että kaikille y = (y ) =1 h s, kuvaus f s,y : h s K, (x ) =1 =1 x y, o jatkuva lieaarifuktioaali, joka opetaattoriormi o y s. Siis y f s,y o kojugaattilieaarie isometria h s (h s ). d) Osoita, että jos f : h s K o jatkuva lieaarifuktioaali, ii o olemassa y h s site, että f = f s,y. Tässä esimerkissä siis (h 0 ) = h 0 = l 2, mutta ku s 0, ii duaali (h s ) samastuu avaruutee h s : samastetaa ( y h s ja f s,y (h s ). Jos asetetaa f y (x ) =1) = =1 2s x y, ku x = (x ) =1 h r ja y = (y ) =1 h 2s r, ii kuvaus y f y : h 2s r (h r ) o kojugaattilieaarie isometria. Tällöi voidaa samastaa (h s ) = h s, jolloi (l 2 ) = (h 0 ) = h 2s.

14 f ( ) Fuktioaaliaalyysi Harjoitukset 9, Olkoot e k l 2 : stadardikatavektorit (s.o. e k = (δ k,j ) j=1) ja f = {x = (x ) =1 x 0 vai äärellise moelle }. Osoita, että f = {e k k N} ja että f: täydetymä l p -ormi suhtee o l p, ku 1 p <, ja c 0, ku p =. 2. Osoita, että avaruudet l p, missä 1 p <, ja c 0 ovat separoituvia. 3. Olkoot y = (y ) l 1, ja f y : c 0 K, f y ((x ) ) = =1 x y. a) Osoita, että f y o jatkuva lieaarikuvaus ja f y y 1. b) Osoita, että f y y 1. [Vihje: Oletetaa, että y 1 > 0. Valitse 0 < ε < y 1 ja ε N site, että ε =1 y > y 1 ε. Aseta x k = y k / y k, ku y k 0 ja 1 k ε, sekä x k = 0 muute. Osoita, että f y ((x ) ) ε =1 y. Lopuksi?] c) Osoita, että o olemassa lieaarie isometria l 1 c Olkoo 1 := (1, 1, 1,...). Osoita, että 1 c. Osoita lisäksi, että c 0 ja 1 virittävät c: (eli: jokaie x c voidaa voidaa esittää muodossa x = y + λ1, missä y c 0 ja λ K). Oletetaa tuetuksi, että jokaie jatkuva lieaarikuvaus g : c 0 K o muotoa g((x ) ) = =1 x y, missä (y ) =1 l 1. Olkoo f : c K jatkuva lieaarikuvaus. Osoita, että o olemassa (y 0, y 1, y 2,...) l 1 s.e. f((x ) ) = =1 x y + y 0 lim x. [Vihje: Osoita, että hajotelmassa x = y + λ1, missä y c 0 ja λ K, o λ = lim x.] 5. Osoita, että f : c K, f((x ) ) := lim x (eli f = lim), o jatkuva lieaarikuvaus. Osoita myös, että c 0 = ker f, ja että c 0 o c: suljettu aliavaruus. Osoita edellee, että kuvausta f ei voida esittää muodossa f((x ) ) = =1 x y, missä (y ) l 1. [Vihje: Epäsuorassa päättelyssä voi vektoreista e k, e k = (δ k, ) =1, olla apua.] 6. Olkoot 1 p < s. Osoita, että ei ole olemassa vakiota C R site, että x p C x s kaikille x l p. 7. Olkoot 1 p, q, r < site, että 1 p + 1 q = 1 r. Olkoot x = (x k) k=1 lp, y = (y k ) k=1 lq ja z = (z k ) k=1, missä z k = x k y k. Osoita, että z l r ja z r x p y q.

15 2... jatkuu 8*. Olkoot E = C([0, 1], R) ja f = sup x [0,1] f(x). Osoita, että kuvaus T : C([0, 1], E) C([0, 1] [0, 1], R), (T f)(x, y) = (f(x))(y), ku (x, y) [0, 1] [0, 1] ja f C([0, 1], E), o hyvimääritelty, t.s. että T f C([0, 1] [0, 1], R) (eli vielä selväsaaisemmi: T f : [0, 1] [0, 1] R) o jatkuva, ku f : [0, 1] E o jatkuva). Osoita, että T o surjektio, t.s. että jos g : [0, 1] [0, 1] R) o jatkuva ja f määritellää asettamalla (f(x))(y) = g(x, y), ku x [0, 1], y [0, 1], ii jokaiselle x [0, 1], kuvaus f(x): [0, 1] R o jatkuva, ja kuvaus f : [0, 1] E o jatkuvva. Osoita lopuksi, että T o lieaarikuvaus, ja että T f a = f b kaikille f C([0, 1], E), ku g a := sup x [0,1] [0,,1] g(x, y) ja f b := sup x [0,1] f(x). Tehtävä lopputulema: avaruudet C([0, 1], E) ja C([0, 1] [0, 1], R) ovat isometrisesti isomorfiset. 9*. Osoita, että lieaarie isometria l 1 c 0, y f y, missä f y ((x ) ) = =1 x y, o surjektio, ja siis isometrie isomorfismi. [Vihje: Olkoot f c 0 ja e k l 2 : stadardikatavektorit. Aseta y k = f(e k ) ja y = (y k ) k=1. Osoita, että kaikille x = (x k) k=1 c 0 o voimassa f(x) = f( k x ke k ) = k x kf(e k ) = f y (x), ja että y l 1.] 10*. Osoita, että kuvaus l (l 1 ), y f y, missä f y ((x ) ) = =1 x y, lieaarie, surjektiivie isometria, ja siis isometrie isomorfismi. Pääsiäise takia viikolla 13 (ti ja ke 30.3.) ei ole luetoja eikä harjoituksia.

16 f ( ) Fuktioaaliaalyysi Harjoitukset 10, Olkoo C 1 (0, 1) kaikkie jatkuvasti derivoituvie fuktioide ϕ: (0, 1) R joukko, ja Cc 1 (0, 1) = iide ϕ C 1 (0, 1) joukko, joille o olemassa δ > 0 s.e. ϕ(x) = 0, ku 0 < x < δ tai 1 δ < x < 1. Joukko C 1 [0, 1] koostuu kaikista suljetulla välillä [0, 1] jatkuvasti derivoituvista fuktioista (päätepisteissä toispuoliset derivaatat). ( 1 1/p, Ku 1 p <, olkoot u 1,p = 0 ( u(x) p + u (x) p ) dx) Vp = {u C 1 (0, 1) u 1,p < } ja H 1,p (0, 1) = avaruude V p täydetymä ormi 1,p suhtee sekä H 1,p 0 (0, 1) = avaruude Cc 1 (0, 1) täydetymä ormi 1,p suhtee. Merk. D : H 1,p (0, 1) L p (0, 1) tavallise derivaata C 1 (0, 1) C(0, 1), ϕ ϕ, laajeusta avaruutee H 1,p (0, 1). 1. Olkoot u, v H 1,2 (0, 1). Osoita, että uv, (Du)v, u(dv) L 1 (0, 1) ja D(uv) = (Du)v + u(dv). [Vihje: Hölder tai CSB; apua joot (u ), (v ) V 2.] 2. Olkoo u Cc 1 (0, 1). Osoita, että u(x) u 1,2 kaikille x (0, 1). [Vihje: Itegraalilaskea peruslause u(x) = x 0 u (t) dt ja Hölder tai CSB.] Olkoo u H 1,2 0 (0, 1) ja (u ) Cc 1 (0, 1) joo s.e. u u H 1,2 0 (0, 1):ssa. Osoita, että joo (u ) o Cauchy joo avaruudessa (C[0, 1], ), jote se suppeee kohti jatkuvaa fuktiota. Osoita, että H 1,2 0 (0, 1) C[0, 1] jatkuvalla ikluusiokuvauksella (t.s. u M u 1,2 ). 3. (Jatkoa.) Osoita, että kaikille u H 1,2 0 (0, 1) pätee u(x) u(y) x y 1/2 u 1,2. 4. Oletetaa tuetuksi, että C 1 [0, 1] o tiheä H 1,p (0, 1): aliavaruus. Osoita, että kaikille fuktioille u H 1,p (0, 1) rajoittuma u u(0) o hyvimääritelty. [Vihje: Valitse kiiteä ϕ C 1 [0, 1] site, että ϕ(0) = 1 ja ϕ(1) = 0. Osoita, että kuvaus C 1 [0, 1] R, u u(0) = ϕ(1)u(1) ϕ(0)u(0) = 1 0 (ϕu) (t) dt, o jatkuva H 1,p -ormi suhtee.] 5. Olkoot u: [0, 1] R ja H : [0, 1] R, u(x) = { 0, ku 0 x < 1 2 x 1, 2 ku 1 x 1 2 sekä H(x) = { 0, ku 0 x < 1 2 1, ku 1 x 1 2 Osoita, että u:lla heikko derivaatta Du = H, ja että u W 1,p (0, 1) kaikille p [1, ). Osoita myös, että fuktiolla H ei ole heikkoa derivaattaa h W 1,p (0, 1) millekää p [1, ). 6. (Poicaré ja Wirtigeri epäyhtälö W 1,1 :lle.) Merkitää u = 1 u(t) dt, ku 0 u L 1 (0, 1). Osoita, että u u Du 1, ku u W 1,1 (0, 1). [Vihje: u(x) u = 1 0 (u(x) u(t)) dt.] Pääsiäise takia viikolla 13 (ti ja ke 30.3.) ei ole luetoja eikä harjoituksia.

17 f ( ) Fuktioaaliaalyysi Ei harjoituksia Fuktioaalista viihdettä pääsiäistauolle: viikolla 13 (ti ja ke 30.3.) ei ole luetoja eikä harjoituksia Jatkuu... 1*. Olkoo x = (x ) Z C site, että Z x < (t.s. x l 1 (Z)). Osoita, että sarja Z x e it suppeee itseisesti ja tasaisesti, ja se summa f(t) o siis jatkuva, 2π-jaksoie fuktio f : R C. [Vihje: Weierstrassi M-testi.] 2*. Olkoo x = (x ) Z C site, että Z x < (t.s. (x ) Z l 1 (Z)). Osoita, että sarja Z x e it suppeee itseisesti ja tasaisesti, ja se summa f(t) o jatkuvasti derivoituva, 2π-jaksoie fuktio f : R C. [Vihje: idem.] 3*. Olkoo x = (x ) Z C site, että Z 2s x 2 < jolleki s > 1/2 (t.s. ( s x ) Z l 2 (Z)). Osoita, että sarja Z x e it suppeee itseisesti ja tasaisesti, ja se summa f(t) o jatkuva, 2π-jaksoie fuktio f : R C. [Vihje: CSB, yliharmoie sarja ja Weierstrassi M-testi.] 4*. Olkoo x = (x ) Z C site, että Z 2s+2 x 2 < jolleki s > 1/2 (t.s. ( s x ) Z l 2 (Z)). Osoita, että sarja Z x e it suppeee itseisesti ja tasaisesti, ja se summa f(t) o jatkuvasti derivoituva, 2π-jaksoie fuktio f : R C. [Vihje: idem.] Sobolevi avaruuksie jooversio. Kaikille s R asetetaa h s = { x = (x k ) k Z x 2 π,s = k Z(1 + k 2 ) s x k 2 < }, (x y) π,s = k Z(1 + k 2 ) s x k y k, ku x = (x k ) k Z, y = (y k ) k Z h s. Huomaa, että h 0 = l 2 (Z) ja π,0 = 2. 5*. Osoita, että kuvaus I s : h s l 2 (Z), I s x = ((1 + k 2 ) s/2 x k ) k Z, ku x = (x k ) k Z h s, o isometrie lieaarie bijektio. Päättele tämä avulla, että (h s, ( ) π,s ) o Hilberti avaruus. 6*. Kaikille s, r R asetetaa I s,r : h s h r, I s,r x = ((1 + k 2 ) (s r)/2 x k ) k Z, ku x = (x k ) k Z h s. Osoita, että I s,r o isometrie lieaarie bijektio. Osoita lisäksi, että I s,r I r,t = I s,t ja I s,r I r = I s. 7*. Olkoo D π,1 : h 1 l 2 (Z), D π,1 x = (k x k ) k Z, ku x = (x k ) k Z h 1. Osoita, että kuvaus D π,1 o jatkuva lieaarikuvaus, ja x 2 π,1 = x D π,1 x *. Ku N, olkoo D π, : h l 2 (Z), D π, x = (k x k ) k Z, ku x = (x k ) k Z h. Osoita, että kuvaus D π, o jatkuva lieaarikuvaus. Osoita lisäksi, että x ( x D π, x 2 2) 1/2 o ormi h :ssä, ja että se o ekvivaletti ormi π, kassa.

18 2... jatkuu 9*. Olkoot D = s R hs ja D π : D D, D π x = (k x k ) k Z, ku x = (x k ) k Z D. Ku j N, olkoo Dπ j : D D, Dπx j = (k j x k ) k Z, ku x = (x k ) k Z D. Huomaa, että D π h 1 = D π,1 ja Dπ h = D π,. Olkoo N. Osoita, että h = {x l 2 (Z) Dπx j l 2 (Z) kaikille j = 1,..., }. Osoita lisäksi, että x ( x j=1 Dj πx 2) 2 1/2 o ormi h :ssä, ja että se o ekvivaletti ormi π, kassa. 10*. a) Olkoot y = (y k ) k Z l 2 ja λ > 0. Osoita, että yhtälöllä D π,2 x + λx = y o tasa yksi ratkaisu x h 2. b) Olkoot y = (y k ) k Z D ja λ > 0. Osoita, että yhtälöllä D 2 πx + λx = y o tasa yksi ratkaisu x D. Osoita myös, että jos y h s, ii x h s+2. 11*. Osoita, että ku s > r, o h s h r vektorialiavaruutea. Asetetaa kaikille s, r R, joille s r, U s,r : h s h r, U s,r x = x (upotus). Osoita, että U s,r o jatkuva. 12*. Osoita, että ku s > 0, o h s tiheä l 2 (Z): aliavaruus. [Vihje: f := {x = (x ) Z x 0 vai äärellise moelle } h s kaikille s R.] 13*. Osoita, että ku s > r, o h s tiheä h r : aliavaruus. 14*. Kaikille x = (x k ) k Z h s, y = (y k ) k Z h s asetetaa f y : h s C, f y (x) := k Z x ky k. Osoita, että f y (h s ), ja että kuvaus h s (h s ), y f y o lieaarie isometria, vieläpä isomorfismi. Huomaa, että tässä ei ole kyse Fréchet ja Rieszi lausee isomorfiasta Hilberti avaruude ja se duaali välillä. Tässä l 2 (Z): duaali samastetaa itseesä, jolloi h s : duaali tulee samastumaa avaruude h s kassa. Vrt. harjoitukset 8/tehtävä 7, Samastaako vaiko eikö samastaa? 15*. ( Sobolevi upotuslause ) Olkoo C 2π kaikkie 2π-jaksoiste jatkuvie fuktioide f : R C muodostama Baachi avaruus, ormia f = sup{ f(t) t R}. Ku s > 1/2, olkoo S s : h s C 2π, (S s x)(t) = Z x e it, ku x = (x ) Z. Osoita, että kuvaus o hyvimääritelty ja jatkuva. 16*. Ku k N, olkoo C2π k = {f C 2π f (j) o jatkuva kaikille j = 1,..., k}, missä f (j) = f: j. derivaatta. Olkoo f k, = k j=0 f (j), missä f (0) := f. Olkoo s > k + 1/2. Osoita, että S s x C2π, k ku x h s, ja että S s : h s C2π k o jatkuva. 17*. (Vastaise varalle, ku o opiskeltu kompakteja operaattoreita; vrt. moiste, luku IX, Kompaktit operaattorit.) Olkoot λ = (λ k ) k Z l (Z) ja T : l 2 (Z) l 2 (Z), T x = (λ k x k ) k Z, ku x = (x k ) k Z l 2 (Z). Tällöi T o jatkuva lieaarikuvaus. Lisäksi T o kompakti, jos ja vai jos λ c 0 (Z), t.s. λ k 0, ku k. 18*. ( Rellichi lemma ) Olkoo s > 0. Osoita, että upotus U s,0 : h s l 2 (Z), x x, o kompakti. [Vihje: U s,0 Is 1 : l 2 (Z) l 2 (Z) o edellise tehtävä perusteella helppo osoittaa kompatiksi. Muista, että kuvaus I s : h s l 2 (Z) o isometrie isomorfismi.]

19 ... jatkuu 3 19*. Olkoo s > r. Osoita, että upotus U s,r : h s h r, x x, o kompakti. [Vihje: I r U s,r Is 1 : l 2 (Z) l 2 (Z) o helppo osoittaa kompatiksi.] Selityksiä: Rieszi ja Fisheri lausee ojalla fuktio f L 2 (0, 2π) Fourier-kertoimie joo x k = 1 1 f(t) 2π 0 e ikt dt, kuuluu avaruutee l 2 (Z), ja käätäe jos (x k ) k Z l 2 (Z), ii o olemassa f L 2 (0, 2π) s.e. x k = 1 1 f(t) 2π 0 e ikt dt: f(t) = k Z x k e ikt. Muodollisesti termeittäi derivoimalla saadaa f (t) = k Z ik x k e ikt. Siis derivaattaa vastaa kerroita i lukuuottamatta joo (k x k ) k Z. Jotta f L 2 (0, 2π), o siis oletettava, että (k x k ) k Z l 2 (Z). Ehdot f L 2 (0, 2π), f L 2 (0, 2π), voidaa Fourierkertoimille x k korvata yhdellä ehdolla (x k ) k Z π,1 <. Koska fuktio f L 2 (0, 2π) Fourier-kertoimie joo (x k ) k Z l 2 (Z), o x k 0, ku k. Olkoo f C2π. 1 Näytä osittaisitegroimalla y k := 1 2π f (t) e ikt dt, 2π 0 että y k = ik x k. Näytä edellee, että (k x k ) k Z l 2 (Z) sekä (x k ) k Z h 1. Lisäksi 1 2π f 2 1,2 = (x k ) k Z 2 π,1, missä f 2 1,2 = 2π 0 ( f 2 + f 2 ) dt. Käyttämällä Cauchy jooja päättele, että 1 2π f 2 1,2 = (x k ) k Z 2 π,1 kaikille f Hπ 1,2 = C2π: 1 täydetymä ormi 1,2 suhtee. Kuvaus D π,1 vastaa Fourier-kertoimille Sobolevi avaruude Hπ 1,2 heikkoa derivaattaa (tekijää i lukuuottamatta). Vaastaavasti, jos f o kertaa jatkuvasti derivoituva, saadaa osittaisitegroiilla 1 2π f () (t) e ikt dt = (ik) x 2π 0 k, ja (x k ) k Z h. Operaattori D π, vastaa Fourierkertoimille Sobolevi avaruude Hπ,2 heikkoa. kertaluvu derivaattaa, ku Hπ,2 = C2π: täydetymä ormi,2 suhtee, missä f 2,2 = 2π 0 j=0 f (j) 2 dt. Jaksolliste fuktioide tilateessa ei ole eri avaruuksia H 1,2 ja H 1,2 0, koska 2πjaksoiset fuktiot voidaa samastaa yksikköympyrä kehä fuktioide kassa, ja yksikköympyrä kehällä ei ole reuaa. Avaruuksie h s leikkaus h s = { ( ) (x k ) k Z (1 + k 2 ) s/2 x k k Z l (Z) kaikille s R } s R vastaa C2π-fuktioita: Jos (x ) Z s R hs, ii t Z x e it o 2π-jaksoie, C -fuktio. Yhdiste D = h s = { ( ) (x k ) k Z (1 + k 2 ) s/2 x k k Z l (Z) jolleki s R } s R vastaa 2π-jaksoiste distribuutioide joukkoa ja D π distribuutioderivaattaa. Yhtälö D π,2 x + λx = y vastaa yhtälöä f + λf = g. Myös tässä tilateessa operaattorilla D π,2 o omiaisarvoja. Mitkä? Mitkä ovat vastaavat omiaisvektorit? Aliavaruus f (=joot (x ) Z, joille x 0 vai äärellise moelle ) vastaa trigoometriste polyomie joukkoa.

20 f ( ) Fuktioaaliaalyysi Harjoitukset 11, Huom: pääsiäistauko viikolla 13 (ti ja ke ei ole luetoja eikä harjoituksia). 1. Olkoot y = (y 0, y 1, y 2,...) l 1 ja f y : c K, f((x ) =1) = =1 x y + y 0 lim x. Osoita, että f y = y 1. [Edellise kerra tehtävie ojalla kuvaus l 1 c, y f y, o isometrie isomorfismi.] 2. Olkoot 1 < p < ja p R site, että = 1, sekä g L p (0, 1). Osoita, että p p kuvaus F g : L p (0, 1) K, f 1 f(t)g(t) dt, o jatkuva lieaarikuvaus ja F 0 g g p. 3. (Jatkoa.) Osoita, että F g = g p. 4. Olkoo f (t) = si( t + 4π 2 2 ), ku t [0, ) ja N. Osoita, että {f N} o tasaisesti yhtäjatkuva. Osoita myös, että f (t) 0 pisteittäi, mutta {f N} ei ole relatiivisesti kompakti avaruudessa C b ([0, ), R). [Vihje: Viimeise väittee voi osoittaa toteamalla, että suppeemie f 0 ei ole tasaista. Mite väite seuraa tästä?] 5. Olkoot X ja Y metrisiä avaruuksia, ja f : X Y, N, joo (jatkuvia) kuvauksia s.e. joukko {f N} o yhtäjatkuva. Oletetaa, että o olemassa fuktio f : X Y s.e. joo f (x) f(x), ku, jokaiselle x X. Osoita, että f o jatkuva. 6. Olkoot X ja Y metrisiä avaruuksia, Y täydellie, ja f : X Y, N, joo (jatkuvia) kuvauksia s.e. joukko {f N} o yhtäjatkuva. Oletetaa, että o olemassa tiheä osajoukko D X ja fuktio f : D Y s.e. kaikille x D o f (x) f(x), ku. Osoita, että joo (f (x)) =1 suppeee kaikille x X. 7*. Olkoo X täydellie metrie avaruus. Tällöi o: jos X o prekompakti, ii X o kompakti. Täydeä seuraava päättely yksityiskohdat. Tehdää atiteesi: joukolla X o avoi peite (V j ) j J, jolla ei ole äärellistä osapeitettä. Prekompaktisuude ojalla o olemassa 1/2-säteie avoi pallo B 1 = B(x 1, 1/2) s.e. sitä ei voi peittää äärellise moella joukolla V j. Edellee prekompaktisuude ojalla o olemassa 1/4-säteie avoi pallo B 2 = B(x 2, 1/4) s.e. B 1 B 2 ja palloa B 2 ei voi peittää äärellise moella joukolla V j. Jatketaa iduktiolla: o olemassa 1/2 -säteie avoi pallo B = B(x, 1/2 ) s.e. B 1 B ja palloa B ei voi peittää äärellise moella joukolla V j. Tällöi joo (x ) o Cauchy joo, jote se suppeee kohti pistettä x X. Tällöi x V j jolleki j. Mutta tällöi B V j, ku o riittävä iso. Ristiriita. 8*. Olkoot X metrie avaruus ja F ormiavaruus, sekä H C b (X, F ) rajoitettu osajoukko (joukossa C b (X, F ) ormia u = sup x X u(x) ). Jokaiselle x X, olkoo x: H F, x(u) = u(x). Osoita, että kuvaus x o jatkuva ja rajoitettu, t.s. x C b (H, F ). Olkoo x 0 X. Osoita, että H o yhtäjatkuva pisteessä x 0, jos ja vai jos kuvaus X C b (H, F ), x x, o jatkuva pisteessä x 0.

21 f ( ) Fuktioaaliaalyysi Harjoitukset 12, Olkoo P kaikkie reaalikertoimiste polyomie muodostama vektoriavaruus ja ormi P:ssä. Osoita, että (P, ) ei ole Baach-avaruus. [Vihje: Baire kategorialauseesta voi olla apua.] 2. Olkoot E ja F ormiavaruuksia sekä A: E F jatkuva lieaarikuvaus site, että dim A(E) <. Osoita, että A o kompakti operaattori. 3. Olkoot λ R, f, a j, b j C := C([0, 1], R), 1 j p, ja K : [0, 1] [0, 1] R, K(t, s) = p j=1 a j(s)b j (t). Osoita, että itegraaliyhtälö ϕ(t) λ 1 K(t, s)ϕ(s) ds = f(t) o yhtäpitävä lieaarise yhtälöryhmä x j λ p 0 k=1 c j,kx k = f j, 1 j p, kassa, ku c j,k := 1 b 0 k(t)a j (t) dt ja f j := 1 f(t)a 0 j(t) dt. [Vihje: Käytä sisätuloa (f g) = 1 f(s)g(s) ds 0 avaruudessa C([0, 1]).] 4. Olkoo K : [0, 1] [0, 1] R jatkuva. Osoita, että kuvaus A: C C, (Aϕ)(t) = 1 0 K(t, s)ϕ(s) ds, o jatkuva lieaarikuvaus, ku C: ormia o f = sup x [0,1] f(x). Osoita, että o olemassa λ 0 > 0 site, että ku λ < λ 0, ii: a) kuvaus A λ : C C, ϕ λaϕ + f, o kutistava; b) jokaiselle f C yhtälöllä x λax = f o ratkaisu x C. 5. Osoita huomautukse 19.8 ehdoista kohdat (1) ja (3) keskeää yhtäpitäviksi. 6. Olkoot E ja F ormiavaruuksia sekä T : E F jatkuva lieaarikuvaus. Oletetaa, että origo o avoime yksikköpallo kuva sisäpiste, t.s. että o olemassa ϱ > 0 site, että B F (0, ϱ) T (B E (0, 1)). Osoita, että T (G) o avoi kaikille avoimille G E. [Vihje: Osoita esi B F (0, ϱ) T (B E (0, 1)) = B F (0, εϱ) T (B E (0, ε)).] 7. Merkitää C = C([0, 1], R), C 1 = välillä [0, 1] jatkuvasti derivoituvie fuktioide joukko, ja f = sup x [0,1] f(x), ku f C. Osoita, että A: (C, ) (C, ), (Af)(x) := x f(t) dt, o jatkuva lieaarikuvaus. 0 Osoita, että A: kuvajoukko o D = {g C 1 g(0) = 0}, ja että A o bijektio C D. [Vihje: Kaattaa ratkaista yhtälö Af = g f: suhtee.] 8. (Jatkoa.) Osoita, että A: C D o jatkuva lieaarie bijektio, mutta ei homeomorfismi, ku ormia kummassaki joukossa o. Miksi tämä esimerkki ei ole ristiriidassa avoime kuvaukse lausee kassa? 9*. Osoita kaikki huomatukse 19.8 ehdot keskeää yhtäpitäviksi. 10*. Olkoot X ja Y topologisia avaruuksia, f : X Y homeomorfismi sekä A X. Osoita, että a) f(a) = f(a); b) f(it(a)) = it(f(a)); c) f( A) = (f(a)). 11*. Täydeä lausee todistukse kohta: B F ( x, r) T (B E ), jos B F (x, r) T (B E ). Tässä T : E F o jatkuva lieaarikuvaus ja B E = {z E z < 1}.

22 f ( ) Fuktioaaliaalyysi Harjoitukset 13, Olkoot E vektoriavaruus ja 1 sekä 2 E: ormeja. Oletetaa, että (E, k ), k = 1, 2, ovat Baachi avaruuksia, ja että o olemassa vakio C s.e. x 1 C x 2 kaikille x E. Osoita, että o olemassa vakio D s.e. x 2 D x 1 kaikille x E. [Vihje: mite oletukse epäyhtälö liittyy idettise kuvaukse jatkuvuutee?] 2. Olkoot X ja Y ormiavaruuksia ja T : X Y lieaarikuvaus. Osoita, että seuraavavat ehdot ovat keskeää yhtäpitäviä: (i) T : kuvaaja Gr(T ) o suljettu. (ii) Jos x x ja T x y, ii y = T x. (iii) Jos x 0 ja T x y, ii y = Olkoot E, F ja G Baachi avaruuksia sekä S : E F ja T : F G lieaarikuvauksia site, että T o jatkuva ijektio ja T S o jatkuva. Osoita, että S o jatkuva. [Vihje: Esim. edellie tehtävä ja suljetu kuvaaja lause.] 4. Merkitää C = C([0, 1], R), C 1 = välillä [0, 1] jatkuvasti derivoituvie fuktioide joukko ja f = sup x [0,1] f(x), ku f C. Osoita, että lieaarikuvaukse D : C 1 C, Dx = x = x: derivaatta, kuvaaja Gr(D) o suljettu C 1 C: aliavaruus, ku tulojouko C 1 C ormia käytetää (f, g) := f + g. Osoita, että kuvaus D ei ole jatkuva (C 1, ) (C, ). Miksi tämä tulos ei ole ristiriidassa suljetu kuvaaja lausee kassa? 5. Olkoot (E, ) ormiavaruus, F E aliavaruus ja f F. Osoita, että o olemassa g E site, että g F = f ja g = f. 6. Osoita, että kuvaus T : l 1 (l ), (T x)(y) = =1 x y, ku x = (x ) l 1 ja y = (y ) l, o lieaarie isometria, mutta ei surjektio. [Vihje: Laajea lim c, (x ) lim x, lieaarimuodoksi f (l ) ; äytä, että f T (l 1 ).] 7. Todista: Lemma H.6. Olkoo E C-vektoriavaruus. a) Olkoot f : E R R-lieaarie kuvaus ja f(x) := f(x) if(ix), ku x E. Tällöi f : E C o C-lieaarie ja Re f = f. b) Jos h: E C o C-lieaarie kuvaus, f := Re h ja f määritellää kute edellisessä kohdassa, ii f = h. c) Olkoot p: E R semiormi ja f : E C C-lieaarie kuvaus. Tällöi f(x) p(x) kaikille x E Re f(x) p(x) kaikille x E. d) Jos (E, ) o ormiavaruus ja f : E C jatkuva C-lieaarikuvaus, ii f = Re f.

23 2... jatkuu 8*. Olkoot E ja F ormiavaruuksia ja T : E F lieaarikuvaus. Saotaa, että lieaarikuvaus T o suljettu, jos se kuvaaja Gr(T ) E F o suljettu. Siis esimerkiksi epäjatkuva operaattori D : C 1 C, Dx = x = x: derivaatta, o suljettu, ku avaruuksissa C 1 ja C ormia käytetää sup-ormia. Olkoo T : E l 2, T x = (kx k ) k=1, ku x = (x k) k=1. Tutki, oko T suljettu, jos a) E = {(x k ) k=1 l2 (kx k ) k=1 l2 }. b) E = f = {(x k ) k=1 l2 x k 0 vai äärellise moelle k}. [Täydeys/täsmeys: Suljettuja operaattoreita tarkastellaa usei tilateissa, joissa operaattorit eivät ole kaikkialla määriteltyjä. Olkoot E ja F ormiavaruuksia, D E aliavaruus ja T : D F lieaarikuvaus. Saotaa, että lieaarikuvaus T o suljettu, jos se kuvaaja Gr(T ) o tuloavaruude E F suljettu aliavaruus (edellie o tämä erikoistapaus, D = E). Tälle yhtäpitävää o Jos (x ) N D, x x E ja T x y F, ii x D ja y = T x. Tämä määritelmä mukaa a)-kohda operaattori o suljettu, mutta b)-kohda ei. a)-kohda operaattori o b)-kohda operaattori laajeus. Operaattori T : D F kuvaaja Gr(T ) o aia tuloavaruude E F aliavaruus, jote se sulkeuma Gr(T ) o tuloavaruude E F suljettu aliavaruus. Ei kuitekaa ole selvää, oko tämä aliavaruus joki operaattori kuvaaja. Saotaa, että T o sulkeutuva, jos o olemassa operaattori T : D F site, että Gr(T ) = Gr(T ). Tällöi T o suljettu, D D ja T D = T, jote T o T : suljettu laajeus. Operaattoria T kutsutaa T : sulkeumaksi. Operaattori T sulkeutuvuudelle yhtäpitävää o Jos (x ) N D, x 0 ja T x y F, ii y = 0. Edellä b)-kohda operaattori o sulkeutuva, ja se sulkeuma o a)-kohda operaattori.] Toukokuu tetit ke ja ke (muistakaa ilmoittautua).

24 f ( ) Fuktioaaliaalyysi Harjoitukset 14, Olkoot 1 < p < ja x = (x k ) k=1 lp kiiteä, x 0. Määritellää joo (y ) =1 l p asettamalla y 1 = (0, x 1, x 2, x 3,...) y 2 = (0, 0, x 1, x 2, x 3,...) y 3 = (0, 0, 0, x 1, x 2, x 3,...). Osoita, että joo (y ) =1 suppeee heikosti kohti vektoria y = 0 avaruudessa l p. Osoita myös, että y 0. [Vihje: (l p ) = l p.] 2. Olkoo (E, ( )) sisätuloavaruus. Osoita, että joolle (x ) =1 E seuraavat seuraavat ehdot ovat keskeää yhtäpitäviä: (i) x x, ku ; (ii) x x ja x x, ku. 3. Hilberti avaruude H operaattori T : H H adjugaatti o operaattori T : H H, jolle (T x y) = (x T y) kaikille x, y H. (Ks. moiste, määritelmä ) Osoita, että operaattori T adjugaati ja duaali välie yhteys o T t f y = f T y kaikille y H, ku y f y o Fréchet ja Rieszi esityslausee isomorfismi H H, f y (x) = (x y). 4. Olkoo l kaikkie rajoitettuje lukujooje (x k ) k=1 muodostama Baachi avaruus, ormia x = sup k N x k. Olkoo δ : l K, δ (x) = x, ku x = (x k ) k=1 ja N. Osoita, että jokaie δ o jatkuva lieaarifuktioaali, t.s. δ (l ), ja että δ = 1. Oko joolla (δ ) =1 (l ) operaattoriormi suhtee suppeevaa osajooa? Oko joolla (δ ) =1 pisteittäi suppeevaa osajooa? 5. Olkoo L: l 2 l 2, L(x 1, x 2, x 3,...) = (x 2, x 3,...). Osoita, että L: spektri σ o suljettu yksikköympyrä D = {λ C λ 1} osoittamalla, että a) σ D ja b) jokaie λ C, jolle λ < 1, o L: omiaisarvo. Osoita edellee, että mikää λ C, jolle λ = 1, ei ole omiaisarvo. 6. Olkoo R: l 2 l 2, R(x 1, x 2, x 3,...) = (0, x 1, x 2, x 3,...). Osoita, että R: spektri o suljettu yksikköympyrä D. Osoita edellee, että operaattorilla R ei ole laikaa omiaisarvoja. [Vihje: O helppoa osoittaa, että R = L = L: adjugaatti.] 7. Olkoo L: l l, L(x 1, x 2, x 3,...) = (x 2, x 3,...). Osoita, että että jokaie λ D o L: omiaisarvo ja että L: spektri o yksikköympyrä D.

25 2... jatkuu 8*. Olkoot H kompleksie Hilberti avaruus ja S B(H, H). Osoita, että (i) (S λi) = S λi; (ii) S λi o käätyvä, jos ja vai jos S λi o käätyvä; (iii) σ(s ) = {µ C µ σ(s)}. Toukokuu tetit ke ja ke (muistakaa ilmoittautua).

26 f ( ) Fuktioaaliaalyysi Harjoitukset 15, Ei harjoituksia; tetti!

27 f ( ) Fuktioaaliaalyysi Sekalaisia harjoituksia Jatkuu... Getleme: there s lots of room left i Hilbert space. S. MacLae 1. Olkoot (X, d) metrie avaruus ja (x k ) k=1 Cauchy joo. Osoita, että jos joolla (x k ) k=1 o suppeeva osajoo, ii joo (x k) k=1 suppeee. 2. Kompleksitaso C voidaa tulkita joko yksiulotteiseksi kompleksiseksi vektoriavaruudeksi tai kaksiulotteiseksi reaalisiseksi vektoriavaruudeksi R 2, x + iy (x, y). Kompleksisea vektoriavaruua C voidaa varustaa tavallisella sisätulollaa (z w) C = zw. Osoita, että reaalisea vektoriavaruutea C: tavalliselle sisätulolle ((x, y) (u, v)) R = xu + yv o ((x, y) (u, v)) R = Re((x + iy)(u + iv)) = Re(x + iy u + iv) C. Yleisemmi: Jokaie kompleksie vektoriavaruus V voidaa tulkita reaalisiseksi vektoriavaruudeksi V R site, että V R :ssä o sallittua vai reaaliluvuilla kertomie (ku V :ssä aluperi vektoreide kertomisee saa käyttää kompleksilukuja). Olkoo ( ) kompleksie sisätulo V :ssä. Osoita, että (x y) R := Re(x y) o reaalie sisätulo V R :ssä. 3. Olkoot (X, d) metrie avaruus ja F b (X, R) kaikkie rajoitettuje fuktioide f : X R muodostama vektoriavaruuus sekä C b (X, R) = {f F b (X, R) f o jatkuva}. Asetetaa f = sup{ f(x) x X}, ku f F b (X, R). Olkoo p X kiiteä. Ku s X, olkoo f s : X R, f s (x) = d(x, s) d(x, p). Osoita, että kaikille s X o f s C b (X, R), ja kaikille s, t X o f s f t = d(s, t), t.s. kuvaus s f s, X C b (X, R), o metrise avaruude X isometrie upotus Baachi avaruutee C b (X, R). 4. Olkoot E sisätuloavaruus ja (x ) =1 E joo, jolla o seuraavat omiaisuudet: (i) x x, ku, ja (ii) kaikille y E o voimassa (x y) (x y), ku. Osoita, että x x, ku. [Vihje: Suuikassäätö; osoita aluksi, että x + x 2 4 x 2.] 5. Osoita, että Hilberti avaruudessa ehdosta kaikille y E o voimassa (x y) (x y), ku ei välttämättä seuraa, että x x, ku. [Vihje: Vastaesimerkki löytyy esim. Hilberti avaruudesta l 2.]

28 2... jatkuu 6. Hilberti avaruude H operaattori T : H H adjugaatti o operaattori T : H H, jolle (T x y) = (x T y) kaikille x, y H. (Ks. moiste, määritelmä ) Määrää Hilberti avaruude l 2 operaattoreide L ja R adjugaatit, ku L(x 1, x 2, x 3,...) = (x 2, x 3,...), R(x 1, x 2, x 3,...) = (0, x 1, x 2, x 3,...). 7. Olkoo L: c 0 c 0, L(x 1, x 2, x 3,...) = (x 2, x 3,...). Määrää L: traspoosi kuvauksea l 1 l 1. Oikeasti L t : c 0 c 0, jote tässä o tarkoitus määrätä kuvaus T 1 L t T : l 1 l 1, missä T : l 1 c 0 o duaali c 0 jooavaruutee l 1 samastava isometria. 8. (Jatkoa.) Tee vastaava kuvaukselle R: c 0 c 0, R(x 1, x 2, x 3,...) = (0, x 1, x 2, x 3,...): määrää T 1 R t T : l 1 l (Jatkoa.) Tee vastaava kuvauksille L, R: c c, L(x 1, x 2, x 3,...) = (x 2, x 3,...), R(x 1, x 2, x 3,...) = (0, x 1, x 2, x 3,...): määrää T 1 L t T, T 1 R t T : l 1 l 1, missä T : l 1 c o duaali c jooavaruutee l 1 samastava isometria. Muista, että tämä samastus ei (tietekää) ole sama kui samastus l 1 c Olkoo lieaarikuvaukse T : R R m matriisi stadardikatoje (e j ) j suhtee (t ij ) i,j. Määrää T : duaali T t matriisi katoje (e j ) j duaalikatoje (e k ) k suhtee. R : kaa (e j ) j duaalikaa määrittelevät ehdot e k (R ) ja e k(e j ) = δ k,j ku 1 k, j. [Vihje: Duaalikaa alkioilla o omiaisuus e k (x) = x k, ku x = j=1 x je j. Kaattaa muistaa lieaarikuvausta ja se matriisia yhdistävä perusomiaisuus.] 11. Olkoot E ormiavaruus, x E ja (x k ) k=1 E (ormi-)rajoitettu joo s.e. f(x k ) f(x) kaikille f D, missä D E o tiheä osajoukko. Osoita, että x k x. 12. Olkoot E ormiavaruus ja (x k ) k=1 E joo, joka suppeee heikosti kohti vektoria x E. Osoita, että joo (x k ) k=1 o rajoitettu. 13. Olkoot E ormiavaruus ja (x k ) k=1 heikkoja raja-arvoja o vai yksi. E heikosti suppeeva joo. Osoita, että 14. Olkoot H reaalie Hilberti avaruus ja T : H H, N, joo jatkuvia operaattoreita. Oletetaa, että kaikille x, y H joolla ((T x y)) =1 R o rajaarvo. Osoita, että o olemassa jatkuva operaattori T : H H site, että (T x y) (T x y) kaikille x, y H, ku. [Vihje: (Baach + Steihaus) 2 ja harjoitus 7/tehtävä 5.] 15. Olkoot E Baachi avaruus, F ormiavaruus ja H B(E, F ) perhe jatkuvia operaattoreita. Oletetaa, että kaikille f F ja kaikille x E o voimassa sup T H f(t x) <. Osoita, että sup T H T <.

29 ... jatkuu Olkoo (x ) =1 aettu reaalilukujoo. Osoita, että seuraavat ehdot ovat keskeää yhtäpitävät: (i) Sarja =1 x suppeee itseisesti. (ii) Sarja =1 x y suppeee kaikille ollaa kohti suppeeville reaalilukujooille (y ) =1. [Vihje: Implikaatio (ii) = (i) voi todistaa Baachi ja Steihausi lausee avulla tai Aalyysi 1: tiedoilla&taidoilla.] 17. Olkoot C := C([0, 1], R) ja K : [0, 1] [0, 1] R jatkuva fuktio sekä T : C C, (T f)(t) = 1 K(t, s)f(s) ds. Avaruus C varustetaa sup-ormilla f 0 = sup{ f(x) x [0, 1]}. Osoita, että o olemassa joo T : C C, N, jatkuvia operaattoreita site, että T : kuvajoukko o äärellisulotteie ja T T avaruudessa B(C, C). [Vihje: Stoe ja Weierstrassi approksimoitilausee ojalla itegraalioperaattori T ytimiä K voi approksimoida tasaisesti fuktioilla K, jotka ovat muotoa K (t, s) = j=1 a j(s)b j (t), missä a j, b j C.] 18. Olkoot C := C([0, 1], C) ja K : [0, 1] [0, 1] C jatkuva fuktio sekä T : C C, (T f)(t) = 1 K(t, s)f(s) ds (saotaa, että T o itegraalioperaattori, joka ydi o 0 K). Avaruus C varustetaa sisätulolla (f g) = 1 f(x)g(x) dx. 0 Osoita, että T :llä o adjugaatti, itegraalioperaattori T : C C, joka ydi o K : [0, 1] [0, 1] C site, että K (t, s) = K(s, t). Huomaa, että C ei ole Hilberti avaruus, jote operaattori T adjugaati olemassaolo ei ole itsestää selvää. Adjugaati T : C C määrää sama ehto kui Hilberti avaruude tapauksessa: (T f g) = (f T g) kaikille f, g C. 19. Olkoot λ = (λ ) =1 rajoitettu lukujoo, H separoituva Hilberti avaruus ja (e ) =1 se Hilberti kata. Osoita, että operaattori T : H H, T x = =1 λ (x e )e, o kompakti, jos ja vai jos λ c 0, t.s. λ 0, ku. Compact sets ad operators are healthy, but may call i sick. 20. Olkoot H 1 ja H 2 Hilberti avaruuksia ja A: H 1 H 2 jatkuva lieaarie surjektio. Osoita, että A K : K H 2 o isomorfismi, ku K := ker A. Osoita lisäksi, että o olemassa vakio c > 0 s.e. Ax c d(x, K) kaikille x H 1, ku d(x, K) = pistee x etäisyys joukosta K, t.s. d(x, K) = if{ x k k K}. [Vihje: Ortogoaalie suora summa H 1 = K K saattaa auttaa.] 21. Olkoot H Hilberti avaruus ja A: H H jatkuva lieaarikuvaus s.e. se kuvajoukko A(H) o suljettu. Osoita, että o olemassa vakio c > 0 s.e. Ax c d(x, K) kaikille x H, ku K := ker A. 22. Olkoot E ja F Baachi avaruuksia ja T : E F jatkuva lieaarikuvaus. Osoita, että seuraavavat ehdot ovat keskeää yhtäpitäviä: (i) O olemassa vakio C > 0 s.e. T x C x kaikille x E. (ii) ker T = {0} ja Im T o suljettu.

30 4... jatkuu 23. Olkoot E ja F Baachi avaruuksia ja T : E F jatkuva lieaarikuvaus sekä K = ker T. Osoita, että seuraavavat ehdot ovat keskeää yhtäpitäviä: (i) O olemassa vakio C > 0 s.e. T x C d(x, K) kaikille x E. (ii) Im T o suljettu. [Vihje: Olkoot Ẽ = E/K ja T : Ẽ F, T [x] = T x, ku [x] = x + K Ẽ = E/K. Osoita, että T o jatkuva lieaarie ijektio ja Im T = Im T. Muista myös, että tekijäavaruudessa E/K o [x] = d(x, K).] 24. Olkoot E Baachi avaruus ja F, G E suljettuja aliavaruuksia site, että F G = {0} ja F + G = E (s.o. algebrallie summa F + G = E o suora). Osoita, että projektio P F : E E, P F (f + g) = f, ku f F ja g G, o jatkuva lieaarikuvaus. [Vihje: Varusta F G ormilla (f, g) = f + g. Osoita, että kuvaus T : F G F + G = E, (f, g) f + g, o jatkuva lieaarie bijektio.] 25. Olkoot E Baachi avaruus ja F, G E suljettuja aliavaruuksia s.e. F + G = {f + g f F, g G} o suljettu. Osoita, että o olemassa vakio C > 0 s.e. jokaiselle e F + G o olemassa f F ja g G site, että e = f + g ja f C e, g C e. [Vihje: Varusta F G ormilla (f, g) = f + g. Osoita, että kuvaus T : F G F + G, (f, g) f + g, o jatkuva lieaarie surjektio.] 26. Olkoot E ja F Baachi avaruuksia ja T : E F, N, jatkuvia lieaarikuvauksia s.e. operaattoriormie joo ( T ) =1 o rajoitettu. Oletetaa, että o olemassa tiheä osajoukko D E s.e. kaikille x D joo (T x) =1 suppeee. Osoita, että joo (T x) =1 suppeee kaikille x E. 27. Olkoot H Hilberti avaruus ja K H suljettu aliavaruus. Osoita, että kaoise projektio π : H H/K, x [x] = x + K, rajoittuma π K o isometrie isomorfismi K H/K. 28. Olkoot E Baachi avaruus ja F, G E suljettuja aliavaruuksia site, että F G = {0} ja F + G = E (s.o. algebrallie summa F + G = E o suora). Osoita, että kaoise projektio π : E E/F, x [x] = x + F, rajoittuma π G o lieaarie homeomorfismi G E/F. 29. Olkoot C = C([0, 1], C) sekä T : C C, (T f)(t) = t f(t), ku f C ja t [0, 1]. Osoita, että T : spektri Sp(T ) = [0, 1] R, ja että T :llä ei ole laikaa omiaisarvoja. 30. Olkoot L 2 = L 2 ([0, 1], C) sekä T : L 2 L 2, (T f)(t) = t f(t), ku f L 2 ja t [0, 1]. Osoita, että T : spektri Sp(T ) = [0, 1] R, ja että T :llä ei ole laikaa omiaisarvoja. 31. Merkitää C = C([0, 1], R), C 1 = välillä [0, 1] jatkuvasti derivoituvie fuktioide joukko, ja f = sup x [0,1] f(x), ku f C. Olkoo A: (C, ) (C, ), (Af)(x) := x f(t) dt. 0 Osoita, että A: spektri Sp(A) = {0}, ja että A:lla ei ole laikaa omiaisarvoja. [Vihje: Kaattaa tutkia yhtälö Af λf = g ratkaisemista f: suhtee tapauksissa λ = 0 ja λ 0.]

MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS

MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS f ( n) JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS n Funktionaalianalyysi Ei harjoituksia 1.4.2015 Funktionaalista viihdettä pääsiäistauolle: viikolla 14 (ma 30.3., ti 31.3. ja ke 1.4.)

Lisätiedot

MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS

MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS f ( ) JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Harjoituste 3 ratkaisut MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS Topologiset vektoriavaruudet 3.1. Jokaie kompakti joukko K R määrää fuktioavaruudessa E = C(R ) = {f : R R f o jatkuva}

Lisätiedot

Mathematicians are like Frenchmen: whatever you say to them they translate into their own language and forthwith it is something entirely

Mathematicians are like Frenchmen: whatever you say to them they translate into their own language and forthwith it is something entirely f ( n) JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Funktionaalianalyysi Sekalaisia harjoituksia MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS n Jatkuu... Mathematicians are like Frenchmen: whatever you say to them they translate into

Lisätiedot

Mat Lineaarinen ohjelmointi

Mat Lineaarinen ohjelmointi Mat-2.340 Lieaarie ohjelmoiti 20.9.2007 Lueto 2 Lieaarialgebraa ja geometriaa (kirja.5, 2.) S ysteemiaalyysi Tekillie korkeakoulu Lieaarie ohjelmoiti - Syksy 2007 / Lieaarialgebraa Notaatiota Kääteismatriisi

Lisätiedot

Kompaktissa joukossa jatkuva funktio K on rajoitettu, joten M =sup{ K(s, t) (s, t) [0, 1] 2 } <. Siksi jokaisella Af Hja t [0, 1] pätee

Kompaktissa joukossa jatkuva funktio K on rajoitettu, joten M =sup{ K(s, t) (s, t) [0, 1] 2 } <. Siksi jokaisella Af Hja t [0, 1] pätee 18. YHTÄJATKUVAT JA PREKOMPAKTIT KUVAUSPERHEET 151 Kompaktissa joukossa jatkuva fuktio K o rajoitettu, jote M =sup{ K(s, t) (s, t) [0, 1] 2 }

Lisätiedot

MATA172 Sami Yrjänheikki Harjoitus Totta vai Tarua? Lyhyt perustelu tai vastaesimerkki!

MATA172 Sami Yrjänheikki Harjoitus Totta vai Tarua? Lyhyt perustelu tai vastaesimerkki! MATA17 Sami Yrjäheikki Harjoitus 7 1.1.018 Tehtävä 1 Totta vai Tarua? Lyhyt perustelu tai vastaesimerkki! (a) Jokaie jatkuva fuktio f : R R o tasaisesti jatkuva. (b) Jokaie jatkuva fuktio f : [0, 1[ R

Lisätiedot

9. ORTOGONAALIPROJEKTIOT JA KANNAT HILBERTIN AVARUUDESSA 51

9. ORTOGONAALIPROJEKTIOT JA KANNAT HILBERTIN AVARUUDESSA 51 9. ORTOGONAALIPROJEKTIOT JA KANNAT HILBERTIN AVARUUDESSA 5 Lause 8.4 (Pythagoras) 26. Sisätuloavaruude keskeää ortogoaalisille vektoreille x,...,x pätee x j 2 = x j 2. j= j= Todistus. Ku = 2, lasketaa

Lisätiedot

MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS

MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS f ( n JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS n Harjoitusten 8 ratkaisut Topologiset vektoriavaruudet 2010 8.1. Olkoon P n = {f : K K p on enintään asteen n 1 polynomi} varustettuna

Lisätiedot

Analyysi A. Harjoitustehtäviä lukuun 1 / kevät 2018

Analyysi A. Harjoitustehtäviä lukuun 1 / kevät 2018 Aalyysi A Harjoitustehtäviä lukuu / kevät 208 Ellei toisi maiita, tehtävissä esiityvät muuttujat ja vakiot ovat mielivaltaisia reaalilukuja.. Aa joki ylä- ja alaraja joukoille { x R x 2 + x 6 ja B = {

Lisätiedot

8. Avoimen kuvauksen lause

8. Avoimen kuvauksen lause 116 FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 8. Avoimen kuvauksen lause Palautamme aluksi mieleen Topologian kursseilta ehkä tutut perusasiat yleisestä avoimen kuvauksen käsitteestä. Määrittelemme ensin avoimen

Lisätiedot

Osoita, että täsmälleen yksi vektoriavaruuden ehto ei ole voimassa.

Osoita, että täsmälleen yksi vektoriavaruuden ehto ei ole voimassa. LINEAARIALGEBRA Harjoituksia 2016 1. Olkoon V = R 2 varustettuna tavallisella yhteenlaskulla. Määritellään reaaliluvulla kertominen seuraavasti: λ (x 1, x 2 ) = (λx 1, 0) (x 1, x 2 ) R 2 ja λ R. Osoita,

Lisätiedot

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II. LM2, Kesä /141

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II. LM2, Kesä /141 Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II LM2, Kesä 2012 1/141 Kertausta: avaruuden R n vektorit Määritelmä Oletetaan, että n {1, 2, 3,...}. Avaruuden R n alkiot ovat jonoja, joissa on n kappaletta reaalilukuja.

Lisätiedot

HY / Avoin yliopisto Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II, kesä 2015 Harjoitus 1 Ratkaisut palautettava viimeistään maanantaina klo

HY / Avoin yliopisto Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II, kesä 2015 Harjoitus 1 Ratkaisut palautettava viimeistään maanantaina klo HY / Avoin yliopisto Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II, kesä 2015 Harjoitus 1 Ratkaisut palautettava viimeistään maanantaina 10.8.2015 klo 16.15. Tehtäväsarja I Tutustu lukuun 15, jossa vektoriavaruuden

Lisätiedot

1 Lineaariavaruus eli Vektoriavaruus

1 Lineaariavaruus eli Vektoriavaruus 1 Lineaariavaruus eli Vektoriavaruus 1.1 Määritelmä ja esimerkkejä Olkoon K kunta, jonka nolla-alkio on 0 ja ykkösalkio on 1 sekä V epätyhjä joukko. Oletetaan, että joukossa V on määritelty laskutoimitus

Lisätiedot

Metriset avaruudet 2017

Metriset avaruudet 2017 Metriset avaruudet 2017 Jouni Parkkonen Merkintöjä N = {0, 1, 2,... } luonnolliset luvut #(A) N { } joukon A alkioiden lukumäärä A B = {a A : a / B} joukkojen A ja B erotus. A B on joukkojen A ja B erillinen

Lisätiedot

802320A LINEAARIALGEBRA OSA I

802320A LINEAARIALGEBRA OSA I 802320A LINEAARIALGEBRA OSA I Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN YLIOPISTO SYKSY 2016 LINEAARIALGEBRA 1 / 72 Määritelmä ja esimerkkejä Olkoon K kunta, jonka nolla-alkio on 0 ja ykkösalkio on 1 sekä

Lisätiedot

= {x E x 1} {z K. z x } K = K E. B K (0, x )

= {x E x 1} {z K. z x } K = K E. B K (0, x ) 23. HEIKOT TOPOLOGIAT 201 Seuraus 23.18. Olkoo E ormiavaruus ja E se duaali. Tällöi E o vektoriavaruude K E vektorialiavaruus. Lisäksi heikko topologia σ(e,e ) tekee siitä tulotopologialla varustetu topologise

Lisätiedot

1 Sisätulo- ja normiavaruudet

1 Sisätulo- ja normiavaruudet 1 Sisätulo- ja normiavaruudet 1.1 Sisätuloavaruus Määritelmä 1. Olkoon V reaalinen vektoriavaruus. Kuvaus : V V R on reaalinen sisätulo eli pistetulo, jos (a) v w = w v (symmetrisyys); (b) v + u w = v

Lisätiedot

x = y x i = y i i = 1, 2; x + y = (x 1 + y 1, x 2 + y 2 ); x y = (x 1 y 1, x 2 + y 2 );

x = y x i = y i i = 1, 2; x + y = (x 1 + y 1, x 2 + y 2 ); x y = (x 1 y 1, x 2 + y 2 ); LINEAARIALGEBRA Ratkaisuluonnoksia, Syksy 2016 1. Olkoon n Z +. Osoita, että (R n, +, ) on lineaariavaruus, kun vektoreiden x = (x 1,..., x n ), y = (y 1,..., y n ) identtisyys, yhteenlasku ja reaaliluvulla

Lisätiedot

Täydellisyysaksiooman kertaus

Täydellisyysaksiooman kertaus Täydellisyysaksiooman kertaus Luku M R on joukon A R yläraja, jos a M kaikille a A. Luku M R on joukon A R alaraja, jos a M kaikille a A. A on ylhäältä (vast. alhaalta) rajoitettu, jos sillä on jokin yläraja

Lisätiedot

7. Tasaisen rajoituksen periaate

7. Tasaisen rajoituksen periaate 18 FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 7. Tasaisen rajoituksen periaate Täydellisyydestä puristetaan maksimaalinen hyöty seuraavan Bairen lauseen avulla. Bairen lause on keskeinen todistettaessa kahta funktionaalianalyysin

Lisätiedot

2 u = 0. j=1. x 2 j=1. Siis funktio v saavuttaa suurimman arvonsa jossakin alueen Ω pisteessä x. Pisteessä x = x on 2 v. (x ) 0.

2 u = 0. j=1. x 2 j=1. Siis funktio v saavuttaa suurimman arvonsa jossakin alueen Ω pisteessä x. Pisteessä x = x on 2 v. (x ) 0. 0. Maksimiperiaate Laplace-yhtälölle 0.. Maksimiperiaate. Alueessa Ω R määritelty kaksi kertaa erivoituva fuktio u o harmoie, jos u = j= = 0. 2 u x 2 j Lause 0.. Olkoot Ω R rajoitettu alue ja u C(Ω) C

Lisätiedot

x = y x i = y i i = 1, 2; x + y = (x 1 + y 1, x 2 + y 2 ); x y = (x 1 y 1, x 2 + y 2 );

x = y x i = y i i = 1, 2; x + y = (x 1 + y 1, x 2 + y 2 ); x y = (x 1 y 1, x 2 + y 2 ); LINEAARIALGEBRA Harjoituksia, Syksy 2016 1. Olkoon n Z +. Osoita, että (R n, +, ) on lineaariavaruus, kun vektoreiden x = (x 1,..., x n ), y = (y 1,..., y n ) identtisyys, yhteenlasku ja reaaliluvulla

Lisätiedot

8. Avoimen kuvauksen lause

8. Avoimen kuvauksen lause FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 125 8. Avoimen kuvauksen lause Palautamme aluksi mieleen Topologian kursseilta ehkä tutut perusasiat yleisestä avoimen kuvauksen käsitteestä. Määrittelemme ensin avoimen

Lisätiedot

802320A LINEAARIALGEBRA OSA II

802320A LINEAARIALGEBRA OSA II 802320A LINEAARIALGEBRA OSA II Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN YLIOPISTO SYKSY 2016 LINEAARIALGEBRA 1 / 64 Sisätuloavaruus Määritelmä 1 Olkoon V reaalinen vektoriavaruus. Kuvaus on reaalinen

Lisätiedot

(ω, t) W t (ω) 1 2π(t s) exp x2

(ω, t) W t (ω) 1 2π(t s) exp x2 11. HILBERTIN AVARUUKSIEN SOVELLUKSIA 11 (5) Satuaismuuttujat f i :Ω R, (i I) ovatriippumattomat, mikäli iide virittämät σ -algebrat ovat riippumattomat, eli mikäli kaikille i 1,...,i I, B i1,...,b i Bpätee

Lisätiedot

Derivaatta: funktion approksimaatio lineaarikuvauksella.

Derivaatta: funktion approksimaatio lineaarikuvauksella. Viikko 5 Tällä viikolla yleistetään R 2 :n ja R 3 :n vektorialgebran peruskäsitteet n-ulotteiseen avaruuteen R n, ja määritellään lineaarikuvaus. Tarkastellaan funktioita, joiden määrittelyjoukko on n-ulotteisen

Lisätiedot

Harjoitusten 4 ratkaisut Topologiset vektoriavaruudet 2010

Harjoitusten 4 ratkaisut Topologiset vektoriavaruudet 2010 f ( n) JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS n Harjoitusten 4 ratkaisut Topologiset vektoriavaruudet 2010 4.1. Viime kerralta. Esimerkki lokaalikonveksin avaruuden osajoukosta, joka

Lisätiedot

Matriisiteoria Harjoitus 1, kevät Olkoon. cos α sin α A(α) = . sin α cos α. Osoita, että A(α + β) = A(α)A(β). Mikä matriisi A(α)A( α) on?

Matriisiteoria Harjoitus 1, kevät Olkoon. cos α sin α A(α) = . sin α cos α. Osoita, että A(α + β) = A(α)A(β). Mikä matriisi A(α)A( α) on? Harjoitus 1, kevät 007 1. Olkoon [ ] cos α sin α A(α) =. sin α cos α Osoita, että A(α + β) = A(α)A(β). Mikä matriisi A(α)A( α) on?. Olkoon a x y A = 0 b z, 0 0 c missä a, b, c 0. Määrää käänteismatriisi

Lisätiedot

Lineaarialgebra II P

Lineaarialgebra II P Lineaarialgebra II 89P Sisältö Vektoriavaruus Sisätuloavaruus 8 3 Lineaarikuvaus 5 4 Ominaisarvo 5 Luku Vektoriavaruus Määritelmä.. Epätyhjä joukko V on vektoriavaruus, jos seuraavat ehdot ovat voimassa:.

Lisätiedot

Laaja matematiikka 2 Kertaustehtäviä Viikko 17/ 2005

Laaja matematiikka 2 Kertaustehtäviä Viikko 17/ 2005 7303045 Laaja matematiikka Kertaustehtäviä Viikko 7/ 005 Tehtävät ovat Laaja matematiikka : ja : alueelta olevia etisiä välikoe- ja tettitehtäviä. Alkupää tehtävät liittyvät yleesä kurssii ja loppupää

Lisätiedot

Lineaarikombinaatio, lineaarinen riippuvuus/riippumattomuus

Lineaarikombinaatio, lineaarinen riippuvuus/riippumattomuus Lineaarikombinaatio, lineaarinen riippuvuus/riippumattomuus 1 / 51 Lineaarikombinaatio Johdattelua seuraavaan asiaan (ei tarkkoja määritelmiä): Millaisen kuvan muodostaa joukko {λv λ R, v R 3 }? Millaisen

Lisätiedot

Insinöörimatematiikka IA

Insinöörimatematiikka IA Isiöörimatematiikka IA Harjoitustehtäviä. Selvitä oko propositio ( p q r ( p q r kotradiktio. Ratkaisu: Kirjoitetaa totuustaulukko: p q r ( p q r p q r ( p q r ( p q r 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Lisätiedot

Avaruuden R n aliavaruus

Avaruuden R n aliavaruus Avaruuden R n aliavaruus 1 / 41 Aliavaruus Esimerkki 1 Kuva: Suora on suljettu yhteenlaskun ja skalaarilla kertomisen suhteen. 2 / 41 Esimerkki 2 Kuva: Suora ei ole suljettu yhteenlaskun ja skalaarilla

Lisätiedot

IV. TASAINEN SUPPENEMINEN. f(x) = lim. jokaista ε > 0 ja x A kohti n ε,x N s.e. n n

IV. TASAINEN SUPPENEMINEN. f(x) = lim. jokaista ε > 0 ja x A kohti n ε,x N s.e. n n IV. TASAINEN SUPPENEMINEN IV.. Funktiojonon tasainen suppeneminen Olkoon A R joukko ja f n : A R funktio, n =, 2, 3,..., jolloin jokaisella x A muodostuu lukujono f x, f 2 x,.... Jos tämä jono suppenee

Lisätiedot

Metriset avaruudet 2017

Metriset avaruudet 2017 Metriset avaruudet 2017 Jouni Parkkonen Lukijalle Nämä ovat muistiinpanoni metristen avaruuksien kurssille syyslukukaudella 2017. Kurssi on johdatus metristen avaruuksien teoriaan. Peruskäsitteiden (metriikka,

Lisätiedot

Osittaisdifferentiaaliyhtälöt

Osittaisdifferentiaaliyhtälöt Osittaisdifferentiaaliyhtälöt Harjoituskokoelmat 4 ja 5, kevät 2011 Palautus Eemeli Blåstenille to 23.6. klo 16.00 mennessä 1. Ratkaise Dirichlet ongelma u(x, y) = 0, x 2 + y 2 < 1, u(x, y) = y + x 2,

Lisätiedot

6. Lineaariset operaattorit

6. Lineaariset operaattorit 96 FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 6. Lineaariset operaattorit Luvussa 5 osoitimme, että Fourier-sarjat suppenevat L 2 -normissa (kts. Seuraus 5.8 sivulla 80). Osoitimme myös, että kun f on jatkuva ja

Lisätiedot

Ortogonaaliprojektio äärellisulotteiselle aliavaruudelle

Ortogonaaliprojektio äärellisulotteiselle aliavaruudelle Ortogonaaliprojektio äärellisulotteiselle aliavaruudelle Olkoon X sisätuloavaruus ja Y X äärellisulotteinen aliavaruus. Tällöin on olemassa lineaarisesti riippumattomat vektorit y 1, y 2,..., yn, jotka

Lisätiedot

Seuraava topologisluonteinen lause on nk. Bairen lause tai Bairen kategorialause, n=1

Seuraava topologisluonteinen lause on nk. Bairen lause tai Bairen kategorialause, n=1 FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 115 7. Tasaisen rajoituksen periaate Täydellisyydestä puristetaan maksimaalinen hyöty seuraavan Bairen lauseen avulla. Bairen lause on keskeinen todistettaessa kahta funktionaalianalyysin

Lisätiedot

Matriisilaskenta, LH4, 2004, ratkaisut 1. Hae seuraavien R 4 :n aliavaruuksien dimensiot, jotka sisältävät vain

Matriisilaskenta, LH4, 2004, ratkaisut 1. Hae seuraavien R 4 :n aliavaruuksien dimensiot, jotka sisältävät vain Matriisilaskenta LH4 24 ratkaisut 1 Hae seuraavien R 4 :n aliavaruuksien dimensiot jotka sisältävät vain a) Kaikki muotoa (a b c d) olevat vektorit joilla d a + b b) Kaikki muotoa (a b c d) olevat vektorit

Lisätiedot

(1.1) Ae j = a k,j e k.

(1.1) Ae j = a k,j e k. Lineaarikuvauksen determinantti ja jälki 1. Lineaarikuvauksen matriisi. Palautetaan mieleen, mikä lineaarikuvauksen matriisi annetun kannan suhteen on. Olkoot V äärellisulotteinen vektoriavaruus, n = dim

Lisätiedot

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 1, ratkaisut Maanantai

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 1, ratkaisut Maanantai MATP53 Approbatur B Harjoitus, ratkaisut Maaatai..05. (Lämmittelytehtävä.) Oletetaa, että op = 7 tutia työtä. Kuika mota tutia Oili Opiskelija työsketelee itseäisesti kurssilla, joka laajuus o 4 op, ku

Lisätiedot

Metriset avaruudet. Erno Kauranen. 1 Versio: 10. lokakuuta 2016, 00:00

Metriset avaruudet. Erno Kauranen. 1 Versio: 10. lokakuuta 2016, 00:00 1 Metriset avaruudet Erno Kauranen 1 Versio: 10. lokakuuta 2016, 00:00 1. Sisätulo ja normiavaruus................................................. 3 2. Metrinen avaruus........................................................

Lisätiedot

u = 2 u (9.1) x + 2 u

u = 2 u (9.1) x + 2 u 9. Poissonin integraali 9.. Poissonin integraali. Ratkaistaan Diriclet n reuna-arvotehtävä origokeskisessä, R-säteisessä ympyrässä D = {(x, y) R x +y < R }, t.s. kun f : D R on annettu jatkuva funktio,

Lisätiedot

802320A LINEAARIALGEBRA OSA III

802320A LINEAARIALGEBRA OSA III 802320A LINEAARIALGEBRA OSA III Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN YLIOPISTO SYKSY 2016 LINEAARIALGEBRA 1 / 56 Määritelmä Määritelmä 1 Olkoot V ja W lineaariavaruuksia kunnan K yli. Kuvaus L : V

Lisätiedot

Päättelyn voisi aloittaa myös edellisen loppupuolelta ja näyttää kuten alkupuolella, että välttämättä dim W < R 1 R 1

Päättelyn voisi aloittaa myös edellisen loppupuolelta ja näyttää kuten alkupuolella, että välttämättä dim W < R 1 R 1 Lineaarialgebran kertaustehtävien b ratkaisuista. Määritä jokin kanta sille reaalikertoimisten polynomien lineaariavaruuden P aliavaruudelle, jonka virittää polynomijoukko {x, x+, x x }. Ratkaisu. Olkoon

Lisätiedot

Vektorianalyysi I MAT Luennoitsija: Ritva Hurri-Syrjänen Luentoajat: ti: 14:15-16:00, to: 12:15-14:00 Helsingin yliopisto 21.

Vektorianalyysi I MAT Luennoitsija: Ritva Hurri-Syrjänen Luentoajat: ti: 14:15-16:00, to: 12:15-14:00 Helsingin yliopisto 21. Vektorianalyysi I MAT21003 Luennoitsija: Ritva Hurri-Syrjänen Luentoajat: ti: 14:15-16:00, to: 12:15-14:00 Helsingin yliopisto 21. syyskuuta 2017 1 Sisältö 1 Euklidinen avaruus 3 1.1 Euklidinen avaruus

Lisätiedot

Määritelmä 1. Olkoot V ja W lineaariavaruuksia kunnan K yli. Kuvaus L : V. Termejä: Lineaarikuvaus, Lineaarinen kuvaus.

Määritelmä 1. Olkoot V ja W lineaariavaruuksia kunnan K yli. Kuvaus L : V. Termejä: Lineaarikuvaus, Lineaarinen kuvaus. 1 Lineaarikuvaus 1.1 Määritelmä Määritelmä 1. Olkoot V ja W lineaariavaruuksia kunnan K yli. Kuvaus L : V W on lineaarinen, jos (a) L(v + w) = L(v) + L(w); (b) L(λv) = λl(v) aina, kun v, w V ja λ K. Termejä:

Lisätiedot

1. osa, ks. Solmu 2/ Kahden positiivisen luvun harmoninen, geometrinen, aritmeettinen ja + 1 u v 2 1

1. osa, ks. Solmu 2/ Kahden positiivisen luvun harmoninen, geometrinen, aritmeettinen ja + 1 u v 2 1 Epäyhtälötehtävie ratkaisuja. osa, ks. Solmu 2/200. Kahde positiivise luvu harmoie, geometrie, aritmeettie ja kotraharmoie keskiarvo määritellää yhtälöillä H = 2 +, G = uv, A = u + v 2 u v ja C = u2 +

Lisätiedot

Metriset avaruudet ja Topologia

Metriset avaruudet ja Topologia Metriset avaruudet ja Topologia 1.0 0.5 0.2 0.4 0.6 0.8 1.0-0.5-1.0 Jouni Parkkonen Luentoja Jyväskylän yliopistossa syksyllä 2018 Sisältö I Metriset avaruudet 5 1 Metriset avaruudet 7 1.1 Määritelmä ja

Lisätiedot

Solmu 3/2010 1. toteutuu kaikilla u,v I ja λ ]0,1[. Se on aidosti konveksi, jos. f ( λu+(1 λ)v ) < λf(u)+(1 λ)f(v) (2)

Solmu 3/2010 1. toteutuu kaikilla u,v I ja λ ]0,1[. Se on aidosti konveksi, jos. f ( λu+(1 λ)v ) < λf(u)+(1 λ)f(v) (2) Solmu 3/200 Epäyhtälöistä, osa 2 Markku Halmetoja Mätä lukio Välillä I määriteltyä fuktiota saotaa koveksiksi, jos se kuvaaja o alaspäi kupera, eli jos kuvaaja mitkä tahasa kaksi pistettä yhdistävä jaa

Lisätiedot

Funktion raja-arvo ja jatkuvuus Reaali- ja kompleksifunktiot

Funktion raja-arvo ja jatkuvuus Reaali- ja kompleksifunktiot 3. Funktion raja-arvo ja jatkuvuus 3.1. Reaali- ja kompleksifunktiot 43. Olkoon f monotoninen ja rajoitettu välillä ]a,b[. Todista, että raja-arvot lim + f (x) ja lim x b f (x) ovat olemassa. Todista myös,

Lisätiedot

Funktiot. funktioita f : A R. Yleensä funktion määrittelyjoukko M f = A on jokin väli, muttei aina.

Funktiot. funktioita f : A R. Yleensä funktion määrittelyjoukko M f = A on jokin väli, muttei aina. Funktiot Tässä luvussa käsitellään reaaliakselin osajoukoissa määriteltyjä funktioita f : A R. Yleensä funktion määrittelyjoukko M f = A on jokin väli, muttei aina. Avoin väli: ]a, b[ tai ]a, [ tai ],

Lisätiedot

Analyysi 1. Harjoituksia lukuihin 4 7 / Syksy Tutki funktion f(x) = x 2 + x 2 jatkuvuutta pisteissä x = 0 ja x = 1.

Analyysi 1. Harjoituksia lukuihin 4 7 / Syksy Tutki funktion f(x) = x 2 + x 2 jatkuvuutta pisteissä x = 0 ja x = 1. Analyysi 1 Harjoituksia lukuihin 4 7 / Syksy 014 1. Tutki funktion x + x jatkuvuutta pisteissä x = 0 ja x = 1.. Määritä vakiot a ja b siten, että funktio a x cos x + b x + b sin x, kun x 0, x 4, kun x

Lisätiedot

Matematiikan ja tilastotieteen laitos Reaalianalyysi I Harjoitus Malliratkaisut (Sauli Lindberg)

Matematiikan ja tilastotieteen laitos Reaalianalyysi I Harjoitus Malliratkaisut (Sauli Lindberg) Matematiikan ja tilastotieteen laitos Reaalianalyysi I Harjoitus 4 9.4.-23.4.200 Malliratkaisut (Sauli Lindberg). Näytä, että Lusinin lauseessa voidaan luopua oletuksesta m(a)

Lisätiedot

Seuraavat peruslauseet 1-8 voidaan helposti todistaa integraalin määritelmästä. Integroimisjoukko R oletetaan rajoitetuksi Jordanmitalliseksi

Seuraavat peruslauseet 1-8 voidaan helposti todistaa integraalin määritelmästä. Integroimisjoukko R oletetaan rajoitetuksi Jordanmitalliseksi Laaja matematiikka 5 Kevät 200 2. Itegraali omiaisuuksia Seuraavat peruslauseet -8 voidaa helposti todistaa itegraali määritelmästä. Itegroimisjoukko oletetaa rajoitetuksi Jordamitalliseksi joukoksi. Lause

Lisätiedot

3 x < < 3 x < < x < < x < 9 2.

3 x < < 3 x < < x < < x < 9 2. Matematiika johdatokurssi Kertaustehtävie ratkaisuja 1. Ratkaise epäyhtälöt: a) 3 x < 3, b) 5x + 1. Ratkaisu. a) Ratkaistaa epäyhtälö poistamalla esi itseisarvot: 3 x < 3 3 < 3 x < 3 9 < x < 3 3 < x

Lisätiedot

Metriset avaruudet ja Topologia

Metriset avaruudet ja Topologia Metriset avaruudet ja Topologia 1.0 0.5 0.2 0.4 0.6 0.8 1.0-0.5-1.0 Jouni Parkkonen Luentoja Jyväskylän yliopistossa syksyllä 2017 Sisältö I Metriset avaruudet 5 1 Metriset avaruudet 7 1.1 Määritelmä ja

Lisätiedot

Metriset avaruudet ja Topologia

Metriset avaruudet ja Topologia Metriset avaruudet ja Topologia 1.0 0.5 0.2 0.4 0.6 0.8 1.0-0.5-1.0 Jouni Parkkonen Luentoja Jyväskylän yliopistossa syksyllä 2018 Sisältö I Metriset avaruudet 7 1 Metriset avaruudet 9 1.1 Määritelmä ja

Lisätiedot

4. Hilbertin avaruudet

4. Hilbertin avaruudet FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 51 4. Hilbertin avaruudet Hilbertin avaruudet ovat ääretönulotteisista normiavaruuksista ominaisuuksiltaan kaikkein lähinnä kotiavaruutta R n tai C n. Tästä syystä niiden

Lisätiedot

e int) dt = 1 ( 2π 1 ) (0 ein0 ein2π

e int) dt = 1 ( 2π 1 ) (0 ein0 ein2π Matematiikan ja tilastotieteen laitos Funktionaalianalyysin peruskurssi Kevät 9) Harjoitus 7 Ratkaisuja Jussi Martin). E Hilbert avaruus L [, π]) ja gt) := t, t [, π]. Määrää funktion g Fourier kertoimet

Lisätiedot

saadaan kvanttorien järjestystä vaihtamalla ehto Tarkoittaako tämä ehto mitään järkevää ja jos, niin mitä?

saadaan kvanttorien järjestystä vaihtamalla ehto Tarkoittaako tämä ehto mitään järkevää ja jos, niin mitä? ANALYYSI A, HARJOITUSTEHTÄVIÄ, KEVÄT 208 4 Funktion raja-arvo 4 Määritelmä Funktion raja-arvon määritelmän ehdosta ε > 0: δ > 0: fx) A < ε aina, kun 0 < x a < δ, saadaan kvanttorien järjestystä vaihtamalla

Lisätiedot

Lineaariavaruudet. Span. Sisätulo. Normi. Matriisinormit. Matriisinormit. aiheita. Aiheet. Reaalinen lineaariavaruus. Span. Sisätulo.

Lineaariavaruudet. Span. Sisätulo. Normi. Matriisinormit. Matriisinormit. aiheita. Aiheet. Reaalinen lineaariavaruus. Span. Sisätulo. Lineaariavaruudet aiheita 1 määritelmä Nelikko (L, R, +, ) on reaalinen (eli reaalinen vektoriavaruus), jos yhteenlasku L L L, ( u, v) a + b ja reaaliluvulla kertominen R L L, (λ, u) λ u toteuttavat seuraavat

Lisätiedot

6 Vektoriavaruus R n. 6.1 Lineaarikombinaatio

6 Vektoriavaruus R n. 6.1 Lineaarikombinaatio 6 Vektoriavaruus R n 6.1 Lineaarikombinaatio Määritelmä 19. Vektori x œ R n on vektorien v 1,...,v k œ R n lineaarikombinaatio, jos on olemassa sellaiset 1,..., k œ R, että x = i v i. i=1 Esimerkki 30.

Lisätiedot

=p(x) + p(y), joten ehto (N1) on voimassa. Jos lisäksi λ on skalaari, niin

=p(x) + p(y), joten ehto (N1) on voimassa. Jos lisäksi λ on skalaari, niin FUNKTIONAALIANALYYSI, RATKAISUT 1 KEVÄT 211, (AP) 1. Ovatko seuraavat reaaliarvoiset funktiot p : R 3 R normeja? Ovatko ne seminormeja? ( x = (x 1, x 2, x 3 ) R 3 ) a) p(x) := x 2 1 + x 2 2 + x 2 3, b)

Lisätiedot

Määritelmä 2.5. Lause 2.6.

Määritelmä 2.5. Lause 2.6. Määritelmä 2.5. Olkoon X joukko ja F joukko funktioita f : X R. Joukkoa F sanotaan pisteittäin rajoitetuksi, jos jokaiselle x X on olemassa sellainen C x R, että f x C x jokaiselle f F. Joukkoa F sanotaan

Lisätiedot

u 2 dx, u A f siten, että D(u) = inf D(U). Tarkemmin: Tarkoitus on osoittaa seuraavat minimointitehtävä ja Dirichlet n tehtävä u A f ja

u 2 dx, u A f siten, että D(u) = inf D(U). Tarkemmin: Tarkoitus on osoittaa seuraavat minimointitehtävä ja Dirichlet n tehtävä u A f ja 1. Dirichlet n periaatteesta 1.1. Periaate I. Dirichlet n periaate pohjautuu fysikaaliseen minimienergiaperiaatteeseen ja luo pohjaa osittaisdifferentiaaliyhtälöiden ja variaatiolaskennan välille). Yksinkertaisesti

Lisätiedot

1 Eksponenttifunktion määritelmä

1 Eksponenttifunktion määritelmä Ekspoettifuktio määritelmä Selvitimme aikaisemmi tällä kurssilla, millaie potessisarja säilyy derivoiissa muuttumattomaa. Se perusteella määritellää: Määritelmä. Ekspoettifuktio exp : R R määritellää lausekkeella

Lisätiedot

Insinöörimatematiikka D

Insinöörimatematiikka D Insinöörimatematiikka D M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi Matematiikan ja tilastotieteen laitos Turun yliopisto 2015 M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi Luentokalvot

Lisätiedot

HY, MTL / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIb, syksy 2018 Harjoitus 3 Ratkaisuehdotuksia.

HY, MTL / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIb, syksy 2018 Harjoitus 3 Ratkaisuehdotuksia. HY, MTL / Matemaattiste tieteide kadiohjelma Todeäköisyyslasketa IIb, syksy 08 Harjoitus 3 Ratkaisuehdotuksia Tehtäväsarja I Olkoot X ja X riippumattomia satuaismuuttujia, joille ja olkoo X EX, EX, var

Lisätiedot

pdfmark=/pages, Raw=/Rotate 90 1 Lineaariavaruus eli Vektoriavaruus Sisätuloavaruus Lineaarikuvaus Ominaisarvo 0-68

pdfmark=/pages, Raw=/Rotate 90 1 Lineaariavaruus eli Vektoriavaruus Sisätuloavaruus Lineaarikuvaus Ominaisarvo 0-68 SISÄLTÖ Sisältö pdfmark=/pages, Raw=/Rotate 90 1 Lineaariavaruus eli Vektoriavaruus 0-1 2 Sisätuloavaruus 0-20 3 Lineaarikuvaus 0-41 4 Ominaisarvo 0-68 5 Esimerkkejä 0-88 1. Lineaariavaruus eli V 1 Lineaariavaruus

Lisätiedot

1 Lineaarialgebraa Vektoriavaruus Lineaarikuvaus Zornin lemma ja Hamelin kanta... 10

1 Lineaarialgebraa Vektoriavaruus Lineaarikuvaus Zornin lemma ja Hamelin kanta... 10 Sisältö I Banachin avaruudet 5 1 Lineaarialgebraa 7 1.1 Vektoriavaruus................................. 7 1.2 Lineaarikuvaus................................. 8 1.3 Zornin lemma ja Hamelin kanta........................

Lisätiedot

LINEAARIALGEBRA A 2016 TOMI ALASTE EDITED BY T.M. FROM THE NOTES OF

LINEAARIALGEBRA A 2016 TOMI ALASTE EDITED BY T.M. FROM THE NOTES OF LINEAARIALGEBRA 83A 6 EDITED BY T.M. FROM THE NOTES OF TOMI ALASTE SISÄLTÖ Sisältö Lineaariavaruus eli Vektoriavaruus Sisätuloavaruus 3 Lineaarikuvaus 4 Ominaisarvo 34 5 Esimerkkejä 44 . Lineaariavaruus

Lisätiedot

Kertausta: avaruuden R n vektoreiden pistetulo

Kertausta: avaruuden R n vektoreiden pistetulo Kertausta: avaruuden R n vektoreiden pistetulo Määritelmä Vektoreiden v R n ja w R n pistetulo on v w = v 1 w 1 + v 2 w 2 + + v n w n. Huom. Pistetulo v w on reaaliluku! LM2, Kesä 2012 227/310 Kertausta:

Lisätiedot

Kurssikoe on maanantaina Muista ilmoittautua kokeeseen viimeistään 10 päivää ennen koetta! Ilmoittautumisohjeet löytyvät kurssin kotisivuilla.

Kurssikoe on maanantaina Muista ilmoittautua kokeeseen viimeistään 10 päivää ennen koetta! Ilmoittautumisohjeet löytyvät kurssin kotisivuilla. HY / Avoin ylioisto Johdatus yliopistomatematiikkaan, kesä 05 Harjoitus 6 Ratkaisut palautettava viimeistään tiistaina.6.05 klo 6.5. Huom! Luennot ovat salissa CK maanantaista 5.6. lähtien. Kurssikoe on

Lisätiedot

Oletetaan ensin, että tangenttitaso on olemassa. Nyt pinnalla S on koordinaattiesitys ψ, jolle pätee että kaikilla x V U

Oletetaan ensin, että tangenttitaso on olemassa. Nyt pinnalla S on koordinaattiesitys ψ, jolle pätee että kaikilla x V U HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Vektorianalyysi II, syksy 018 Harjoitus 4 Ratkaisuehdotukset Tehtävä 1. Olkoon U R avoin joukko ja ϕ = (ϕ 1, ϕ, ϕ 3 ) : U R 3 kaksiulotteisen C 1 -alkeispinnan

Lisätiedot

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II. LM2, Kesä /310

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II. LM2, Kesä /310 Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II LM2, Kesä 2012 1/310 Kertausta: avaruuden R n vektorit Määritelmä Oletetaan, että n {1, 2, 3,...}. Avaruuden R n alkiot ovat jonoja, joissa on n kappaletta reaalilukuja.

Lisätiedot

9. Lineaaristen differentiaaliyhtälöiden ratkaisuavaruuksista

9. Lineaaristen differentiaaliyhtälöiden ratkaisuavaruuksista 29 9 Lineaaristen differentiaaliyhtälöiden ratkaisuavaruuksista Tarkastelemme kertalukua n olevia lineaarisia differentiaaliyhtälöitä y ( x) + a ( x) y ( x) + + a ( x) y( x) + a ( x) y= b( x) ( n) ( n

Lisätiedot

KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY 2012

KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY 2012 KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY 2012 RITVA HURRI-SYRJÄNEN 2. Kompleksitason topologiaa Kompleksianalyysi on kompleksiarvoisten kompleksimuuttujien funktioiden teoriaa. Tällä kurssilla käsittelemme vain

Lisätiedot

DIFFERENTIAALI- JA INTEGRAALILASKENTA I.1. Ritva Hurri-Syrjänen/Syksy 1999/Luennot 6. FUNKTION JATKUVUUS

DIFFERENTIAALI- JA INTEGRAALILASKENTA I.1. Ritva Hurri-Syrjänen/Syksy 1999/Luennot 6. FUNKTION JATKUVUUS DIFFERENTIAALI- JA INTEGRAALILASKENTA I.1 Ritva Hurri-Syrjänen/Syksy 1999/Luennot 6. FUNKTION JATKUVUUS Huomautus. Analyysin yksi keskeisimmistä käsitteistä on jatkuvuus! Olkoon A R mielivaltainen joukko

Lisätiedot

FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 7

FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 7 FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 7 2. Normi ja normiavaruus Olkoon E vektoriavaruus (eli lineaariavaruus) skalaarikuntana K = R tai K = C. Kurssilla Lineaarialgebra I määriteltiin vain R-kertoimiset vektoriavaruudet,

Lisätiedot

Alkeismuunnokset matriisille, sivu 57

Alkeismuunnokset matriisille, sivu 57 Lineaarialgebra (muut ko) p. 1/88 Alkeismuunnokset matriisille, sivu 57 AM1: Kahden vaakarivin vaihto AM2: Vaakarivin kertominen skalaarilla c 0 AM3: Vaakarivin lisääminen toiseen skalaarilla c kerrottuna

Lisätiedot

FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 1. 0. Johdanto

FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 1. 0. Johdanto FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 1. Johdanto Funktionaalianalyysissa tutkitaan muun muassa ääretönulotteisten vektoriavaruuksien, ja erityisesti täydellisten normiavaruuksien eli Banach avaruuksien ominaisuuksia.

Lisätiedot

Bijektio. Voidaan päätellä, että kuvaus on bijektio, jos ja vain jos maalin jokaiselle alkiolle kuvautuu tasan yksi lähdön alkio.

Bijektio. Voidaan päätellä, että kuvaus on bijektio, jos ja vain jos maalin jokaiselle alkiolle kuvautuu tasan yksi lähdön alkio. Määritelmä Bijektio Oletetaan, että f : X Y on kuvaus. Sanotaan, että kuvaus f on bijektio, jos se on sekä injektio että surjektio. Huom. Voidaan päätellä, että kuvaus on bijektio, jos ja vain jos maalin

Lisätiedot

Analyysi 1. Harjoituksia lukuihin 1 3 / Syksy Osoita täsmällisesti perustellen, että joukko A = x 4 ei ole ylhäältä rajoitettu.

Analyysi 1. Harjoituksia lukuihin 1 3 / Syksy Osoita täsmällisesti perustellen, että joukko A = x 4 ei ole ylhäältä rajoitettu. Analyysi Harjoituksia lukuihin 3 / Syksy 204. Osoita täsmällisesti perustellen, että joukko { 2x A = x ]4, [. x 4 ei ole ylhäältä rajoitettu. 2. Anna jokin ylä- ja alaraja joukoille { x( x) A = x ], [,

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiika tukikurssi Kertauslueto. välikokeesee Algebraa Tämäkertaie kurssimoiste sisältää rusaasti harjoitustehtäviä. Syyä tähä o se, että matematiikkaa oppii parhaite itse tekemällä ja laskemalla.

Lisätiedot

Suoraviivaista ajattelua II osa FUNKTIONAALIANALYYSI. Lauri Kahanpää

Suoraviivaista ajattelua II osa FUNKTIONAALIANALYYSI. Lauri Kahanpää Suoraviivaista ajattelua II osa FUNKTIONAALIANALYYSI Lauri Kahapää Sisällys Aluksi 7 I Metriset avaruudet ja täydellisyys 8 1. Sisätulo, ormi, metriikka ja topologia 8 2. Weierstrassi approksimaatiolause

Lisätiedot

MS-C1340 Lineaarialgebra ja

MS-C1340 Lineaarialgebra ja MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt Vektoriavaruudet Riikka Kangaslampi kevät 2017 Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto Idea Lineaarisen systeemin ratkaiseminen Olkoon

Lisätiedot

EX1 EX 2 EX =

EX1 EX 2 EX = HY, MTL / Matemaattiste tieteide kadiohjelma Todeäköisyyslasketa IIb, syksy Harjoitus Ratkaisuehdotuksia Tehtäväsarja I. Olkoot X ja X riippumattomia satuaismuuttujia, joille ja olkoo X EX, EX, var X,

Lisätiedot

Kantavektorien kuvavektorit määräävät lineaarikuvauksen

Kantavektorien kuvavektorit määräävät lineaarikuvauksen Kantavektorien kuvavektorit määräävät lineaarikuvauksen Lause 18 Oletetaan, että V ja W ovat vektoriavaruuksia. Oletetaan lisäksi, että ( v 1,..., v n ) on avaruuden V kanta ja w 1,..., w n W. Tällöin

Lisätiedot

Demorastitiedot saat demonstraattori Markus Niskaselta Lineaarialgebra (muut ko) p. 1/104

Demorastitiedot saat demonstraattori Markus Niskaselta Lineaarialgebra (muut ko) p. 1/104 Lineaarialgebra (muut ko) p. 1/104 Ensi viikolla luennot salissa X Torstaina 7.12. viimeiset demot (12.12. ja 13.12. viimeiset luennot). Torstaina 14.12 on välikoe 2, muista ilmoittautua! Demorastitiedot

Lisätiedot

3x + y + 2z = 5 e) 2x + 3y 2z = 3 x 2y + 4z = 1. x + y 2z + u + 3v = 1 b) 2x y + 2z + 2u + 6v = 2 3x + 2y 4z 3u 9v = 3. { 2x y = k 4x + 2y = h

3x + y + 2z = 5 e) 2x + 3y 2z = 3 x 2y + 4z = 1. x + y 2z + u + 3v = 1 b) 2x y + 2z + 2u + 6v = 2 3x + 2y 4z 3u 9v = 3. { 2x y = k 4x + 2y = h HARJOITUSTEHTÄVIÄ 1. Anna seuraavien yhtälöryhmien kerroinmatriisit ja täydennetyt kerroinmatriisit sekä ratkaise yhtälöryhmät Gaussin eliminointimenetelmällä. { 2x + y = 11 2x y = 5 2x y + z = 2 a) b)

Lisätiedot

Kuvaus. Määritelmä. LM2, Kesä /160

Kuvaus. Määritelmä. LM2, Kesä /160 Kuvaus Määritelmä Oletetaan, että X ja Y ovat joukkoja. Kuvaus eli funktio joukosta X joukkoon Y on sääntö, joka liittää jokaiseen joukon X alkioon täsmälleen yhden alkion, joka kuuluu joukkoon Y. Merkintä

Lisätiedot

Esko Turunen Luku 3. Ryhmät

Esko Turunen Luku 3. Ryhmät 3. Ryhmät Monoidia rikkaampi algebrallinen struktuuri on ryhmä: Määritelmä (3.1) Olkoon joukon G laskutoimitus. Joukko G varustettuna tällä laskutoimituksella on ryhmä, jos laskutoimitus on assosiatiivinen,

Lisätiedot

3 x < < 3 x < < x < < x < 9 2.

3 x < < 3 x < < x < < x < 9 2. Matematiika johdatokurssi Kertaustehtävie ratkaisuja. Ratkaise epäyhtälöt: a) 3 x < 3, b) 5x +. Ratkaisu. a) Ratkaistaa epäyhtälö poistamalla esi itseisarvot: 3 x < 3 3 < 3 x < 3 9 < x < 3 3 < x < 9. Itse

Lisätiedot

Insinöörimatematiikka D

Insinöörimatematiikka D Insinöörimatematiikka D M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi Matematiikan ja tilastotieteen laitos Turun yliopisto 2015 M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi Luentokalvot

Lisätiedot

1. Normi ja sisätulo

1. Normi ja sisätulo Kurssimateriaalia K3/P3-kursille syksyllä 3 83 Heikki Apiola Sisältää otteita Timo Eirolan L3-kurssin lineaarialgebramonisteesta, jonka lähdekoodin Timo on ystävällisesti antanut käyttööni Normi ja sisätulo

Lisätiedot

Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt Laskuharjoitus 1 / vko 44

Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt Laskuharjoitus 1 / vko 44 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt Laskuharjoitus 1 / vko 44 Tehtävät 1-3 lasketaan alkuviikon harjoituksissa, verkkotehtävien dl on lauantaina aamuyöllä. Tehtävät 4 ja 5 lasketaan loppuviikon harjoituksissa.

Lisätiedot