PUURONEVAN TARKKAILU X Puuronevan kosteikko Noora Huotari VAPO OY

Transkriptio

1 PUURONEVAN TARKKAILU X Puuronevan kosteikko Noora Huotari VAPO OY Puuronevan päästö- ja vesistötarkkailu

2 Vapo Oy, Puuronevan tarkkailu Sisältö 1 JOHDANTO HANKE- JA VESISTÖKUVAUS Puuronevan tuotantoalue Vesistö TARKKAILUKAUSIEN SÄÄTILA JA HYDROLOGIA PUURONEVAN TUOTANTOALUEEN PÄÄSTÖT VESISTÖÖN VESISTÖTARKKAILU Tarkkailun toteutus Vesistötarkkailun tulokset KALASTUSTIEDUSTELU V YHTEENVETO VIITTEET LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Puuronevan tarkkailun havaintopaikat Puuronevan päästötarkkailutulokset 2014 Vesistötarkkailutulokset Veden laatu Hoikkaojassa ja Piehinginjoessa Tiedustelukaavake Kalastustiedustelun perustulostus Pöyry Finland Oy Ari Nikula, FM Eero Taskila, FM kalabiologi Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A Oulu puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

3 1 1 JOHDANTO Raahessa sijaitsevan Puuronevan turvetuotantoalueen päästö- ja vaikutustarkkailua on toteutettu Puuronevan turvetuotantoalueen käyttö- päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman (Tähtinen & Kananen 2006) mukaisesti sillä erolla, että inhimillisen erehdyksen vuoksi vuonna 2008 tehtäväksi aiottu vesistötarkkailu jäi tuolloin tekemättä, minkä vuoksi vuonna 2013 tehtiin sekä päästö- että vesistötarkkailu ohjelmassa olevan kalataloustarkkailun lisäksi. Vuonna 2014 Puuroneva oli jälkihoitovaiheen päästö- ja vesistötarkkailussa ja vuonna 2015 vesistötarkkailussa. Vuonna 2015 tehtiin myös kalastustiedustelu. Tässä raportissa esitellään Puuronevan tarkkailun tulokset vuosilta HANKE- JA VESISTÖKUVAUS 2.1 Puuronevan tuotantoalue Vapo Oy:n Puuronevan turvetuotantoalue sijaitsee Raahessa noin 8 km Vihannin kirkonkylästä luoteeseen. Suon sijainti on esitetty kuvassa 1 ja liitteessä 1. Suo ojitettiin vuonna 1979 ja tuotanto aloitettiin vuonna Puuronevan vedet johdetaan laskeutusaltaiden kautta Penikkaojaan ja edelleen Piehinginjokeen. Valuma-alue on pääasiassa ojitettuja soita ja metsää. Kuva 1 Puuronevan turvetuotantoalueen päästö- ja vesistötarkkailupisteiden sijainti.

4 2 Vuonna 2014 tuotannossa oli 35 ha, tuotannosta oli poistunut 8,6 ha ja jälkikäytössä oli 60 ha. Vuonna 2015 tuotannosta poistunutta alaa oli 22 ha ja jälkikäytössä oli 82 ha. Tuotannossa olevaa alaa ei enää ollut. Puuronevan vesienkäsittelynä on kaksi laskeutusallasta, eristysojat sekä sarkaojien allassyvennykset ja lietteenpidättimet. Nykyiset vesiensuojeluratkaisut on toteutettu vuonna Lohkolle 1 tehtiin noin 10 ha:n kosteikko vuonna Vesistö Piehinginjoen vesistöalueen pinta-ala on 176 km 2 ja järvisyys 0,43 %. Puuroneva sijaitsee Piehinginjoen yläosan alueella (56.004), jonka pinta-ala on 37 km 2 (Ekholm 1993). Vesistöalueella ei sijaitse muita turvetuotantoalueita. Piehinginjoki on pintavesityypiltään keskisuuri turvemaiden joki (Kt), ja sen ekologinen tila on sekä ensimmäisellä että toisella vesistöjen luokittelukierroksella määritelty tyydyttäväksi. Vesistön kemiallinen tila on hyvä. Ekologinen luokittelu perustuu laajaan aineistoon, kemiallinen luokittelu on tehty suppean aineiston perusteella (ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta ). Piehinginjoen kuormitus on pääosin peräisin maa- ja metsätaloudesta ja hajaasutuksesta. Joessa on havaittu ajoittain myös happamuusongelmia. Vesienhoidon toimenpideohjelman mukaan joen kokonaisfosforipitoisuuden vähentämistarve on prosenttia (Torvinen & Laine 2015). 3 TARKKAILUKAUSIEN SÄÄTILA JA HYDROLOGIA Tarkkailukaudella 2014 (touko-syyskuu) Ilmatieteen laitoksen Siikajoen Revonlahden havaintoasemalla keskilämpötila oli 11,2 C, joka oli 1,2 C pitkän ajan keskiarvoa ( ) korkeampi. Erityisesti heinä-elokuu oli normaalia lämpimämpi (kuva 2). Tarkkailukauden 2015 keskilämpötila oli lähellä tavanomaista siten että kesä-heinäkuu oli viileä ja elo-syyskuu lämmin. Kuva 2 Kuukausittaiset keskilämpötilat Siikajoen Revonlahdella tarkkailukausilla 2014 ja 2015 sekä vertailukaudella (Ilmatieteen laitos ). Tarkkailukauden 2014 kokonaissademäärä Siikajoella oli 264 mm mikä oli 16 % normaalia pienempi. Erityisen vähäsateista oli elo-syyskuussa, mutta heinäkuun sadesum-

5 3 ma oli selvästi tavanomaista suurempi (kuva 3). Tarkkailukauden 2015 sadesumma oli puolestaan 30 % normaalia suurempi siten, että touko-kesäkuu ja syyskuu olivat tavanomaista sateisempia. Kuva 3 Kuukausittaiset sademäärät Siikajoen Revonlahdella tarkkailukausilla 2014 ja 2015 sekä vertailukaudella (Ilmatieteen laitos ). 4 PUURONEVAN TUOTANTOALUEEN PÄÄSTÖT VESISTÖÖN Puuronevalla toteutettiin kesällä 2014 jälkihoitovaiheen päästötarkkailua ottamalla vesinäytteet laskeutusaltaan 2 alapuoliselta mittapadolta. Päästötarkkailun näytekohtaiset tulokset ovat liitteenä 2 ja keskiarvot taulukossa 1. Näytteet otettiin kuukauden välein. Puuronevan virtaamamittausta ei voida edellisvuoden kokemusten perusteella toteuttaa luotettavasti, joten kohteen virtaamat arvioitiin SYKE:n vesistömallijärjestelmän Piehinginjoen yläosan valuma-alueen (56.004) arvoista. Puuronevan kesän 2014 valumaveden laatu oli kokonaisuutena hieman parempi kuin edellisvuosina. COD Mn -arvoissa ja kiintoainepitoisuuksissa ei ollut juuri eroa edellisvuosiin, mutta ravinnepitoisuudet olivat kesällä 2014 pienempiä. Suurin ero kaikkiin Pohjois- Pohjanmaan tarkkailussa olleiden laskeutusaltaallisten tarkkailukohteiden veden laatuun oli fosforissa, jota Puuronevan valumavedessä oli keskimääräistä vähemmän. Taulukko 1 Puuronevan keskimääräinen veden laatu kesällä 2014 sekä vuosina 2008, 2009 ja Vertailuna myös kaikkien Pohjois-Pohjanmaan laskeutusaltaallisten tuotantovaiheen päästötarkkailusoiden valumaveden laatu kesällä 2014 (Pöyry Finland Oy 2015). Suo n ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Puuroneva , Puuroneva , Puuroneva , < Puuroneva , , , Pohjois-Pohjanmaan kaikki la-suot ,

6 4 Kesän 2014 ominaispäästöt arvioitiin Puuronevalta lähteneen keskimääräisen veden laadun ja SYKE:n vesistömallijärjestelmästä arvioidun vesimäärän perusteella. Ominaispäästöt on esitetty liitteessä taulukossa 2. Nettopäästöt laskettiin käyttämällä Ympäristöministeriön laatiman Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (2015) mukaisia taustapitoisuuksia: kiintoaine 1 mg/l, kokonaisfosfori 20 µg/l ja kokonaistyppi 500 µg/l. Happea kuluttavalle ainekselle, epäorgaanisille ravinteille ja raudalle ei ole esitetty taustapitoisuuksia, eikä nettopäästöjä näin ollen arvioitu. Puuronevan ominaispäästöt kesällä 2014 olivat kaikilta osin pienempiä kuin edelliskesinä. Kiintoaineen osalta ominaispäästöt olivat suuremmat, mutta muutoin pienemmät kuin Pohjois-Pohjanmaan kaikilla laskeutusaltaallisilla tarkkailukohteilla keskimäärin. Taulukko 2 Puuronevan ominaispäästöt kesällä kesällä 2014 sekä vuosina 2008, 2009 ja Vertailuna myös kaikkien Pohjois-Pohjanmaan laskeutusaltaallisten tuotantovaiheen päästötarkkailusoiden ominaispäästöt kesällä 2014 (Pöyry Finland Oy 2015). Bruttopäästöt Nettopäästöt Suo COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Kok.P Kok.N Kiinto- NO 2 -N aine aine g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d Puuroneva ,19 6, ,05 3,3 120 Puuroneva ,20 0, , ,10 8,3 134 Puuroneva ,35 0, , , Puuroneva ,45 0, , , Pohjois-Pohjanmaan kaikki la-suot ,52 0, ,64 3, ,34 6,0 84 Puuronevan päästöt Piehinginjokeen vuosina 2014 ja 2015 on esitetty taulukossa 3. Päästöt on laskettu Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten laskeutusaltaallisten tarkkailukohteiden ominaispäästöjen perusteella lukuun ottamatta vuoden 2014 kesäaikaa, jolloin on käytetty Puuronevan omia ominaispäästöjä. Käytetty laskenta-aineisto sekä laskentatapa on kuvattu tarkemmin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraporteissa (Pöyry Finland Oy 2015 ja 2016). Taulukko 3 Puuronevan turvetuotantoalueen vesistöpäästöt vuosina 2014 ja 2015 (Pöyry Finland Oy 2015 ja 2016). Suo Vuosi pinta-ala Bruttokuormitus Nettokuormitus yht. COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Puuroneva , Puuroneva , VESISTÖTARKKAILU 5.1 Tarkkailun toteutus Vesistönäytteet otettiin Puuronevan kuivatusvesien purkukohdan ylä- ja alapuolella neljä kertaa molempina tarkkailuvuosina: huhti-, heinä-, elo- ja syyskuussa. Tarkkailupiste Pie29 sijaitsee Piehinginjoessa noin 2 km Puuronevan alapuolella (kuva 1 ja liite 1). Puuronevan yläpuolinen tarkkailupiste sijaitsee Hoikkaojassa.

7 5 Havaintopaikka Koordinaatit Hoikkaoja, Niemenjärven luusua (Pie32) Piehinginjoki, Kahlonkangas (Pie29) Vesistötarkkailun tulokset Vuosien 2014 ja 2015 vesistötarkkailutulokset näytekerroittain on esitetty liitteessä 3. Liitteessä 4 on esitetty tarkkailupisteiden vedenlaadut näytekerroittain vuosina (Hertta-tietokanta). Vuonna 2008 vesistötarkkailunäytteet jäivät ottamatta, joten ko. vuodelta ei veden laatutietoja ole saatavilla. Taulukossa 4 on esitetty Hoikkaojan (Pie32) ja Piehinkijoen (Pie29) keskimääräiset vedenlaadut vuosina 2014 ja 2015 sekä vertailuna pitkän ajan keskiarvot vuosilta Tarkkailupisteiden hapen kyllästysasteen, kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ), ravinne- ja kiintoainepitoisuuksien sekä veden värin kehitys vuosina on esitetty kuvassa 4. Puuronevan yläpuolella Hoikkaojassa (Pie32) happitilanne oli vaihteleva. Huhtikuussa se oli molempina vuosina välttävä (liite 3). Vuoden 2014 kesällä se oli hyvä, mutta seuraavana kesänä välttävä. Vuonna 2015 vesi oli happamampaa ph:n vaihdeltua välillä 5,5 6,3 kun vuonna 2014 se vaihteli välillä 6,0 7,0. Sähkönjohtavuudet olivat alhaisia. Hoikkaojan vesi oli veden värin perusteella runsashumuksista ja COD Mn -arvon perusteella humuksista/runsashumuksista. Molemmat arvot olivat hieman korkeampia vuonna Kiintoainepitoisuudet vaihtelivat välillä 2,9 7,0 mg/l. Keskimääräiset ravinnepitoisuudet kuvasivat rehevää vesistöä (Forsberg & Ryding 1980). Suurimmalta osin Hoikkaojan vuosien 2014 ja 2015 vedenlaatu oli lähellä pitkän ajan keskiarvoja (taulukko 4). Merkittävin ero oli vuoden 2015 keskimääräistä heikompi happitilanne. Taulukko 4 Hoikkaojan (Pie32) ja Piehinkijoen (Pie29) keskimääräiset vedenlaadut vuosina 2014 ja Vertailuna pitkän ajan keskiarvot v (Hertta-tietokanta). Havaintopaikka O 2 O 2 ph Sähkönjohtavuuaine Kiinto- Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N Kok.P PO 4 -P COD Mn Fe Väri kyll. mg/l % ms/m mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg Pt/l Hoikkaoja, Niemenjärven luusua (Pie32), Puuronevan yläpuoli ka ,9 81 6,7 2,5 4, , , ka ,4 59 6,0 2,3 4, , ka ,2 68 6,5 3,1 3, , Piehinginjoki, Kahlonkangas (Pie29), Puuronevan alapuoli ka ,3 73 6,1 5, ka ,4 64 5,5 3, ka ,1 71 6,2 6, Puuronevan alapuolella Piehinginjoessa (Pie29) happitilanne oli vuonna 2014 tyydyttävä tai hyvä ja vuonna 2015 tyydyttävä tai välttävä (liite 3). Hoikkaojan tapaan Piehinginjoen veden ph-arvot olivat matalampia vuonna 2015 arvojen vaihdeltua välillä 5,0 6,3, kun edellisvuonna ne vaihtelivat välillä 5,7 6,6. Sähkönjohtavuusarvot olivat normaalien luonnonvesien tasoa, mutta korkeampia kuin Hoikkaojassa. Vesi oli sekä värin että COD Mn -arvon perusteella runsashumuksista. Piehinginjoen kiintoainepitoisuudet olivat korkeita: vuonna 2014 keskimäärin 20 mg/l ja seuraavana vuonna 14 mg/l. Korkeimmillaan pitoisuus oli vuoden 2014 syyskuussa: 37 mg/l. Keskimääräiset kokonaisravinnepitoisuudet kuvasivat rehevää vesistöä. Vuosien 2014 ja 2015 Piehinginjoen

8 6 keskimääräinen veden laatu oli lähellä pitkän ajan keskiarvoa, joskin vuoden 2014 keskimääräiset kiintoainepitoisuudet ja COD Mn - sekä väriarvot olivat korkeampia (taulukko 5). Vuoden 2015 keskimääräinen COD Mn -arvo oli myös korkeampi. Kuvassa 4 on esitetty Hoikkaojan (Pie32) ja Piehinginjoen (Pie29) veden laadut vuosina (joka vuodelta ei näytteitä). Hoikkaojan happitilanne on ollut usein keväisin huono, mutta muutoin kyllästysasteissa ei ole ollut kovin suuria eroja havaintopaikkojen välillä. COD Mn - ja väriarvot sekä typpi- ja kiintoainepitoisuudet ovat olleet yleensä korkeampia Puuronevan alapuolisella pisteellä. Fosforin kohdalla erot ovat olleet pienempiä. Edellä mainittujen arvojen ja pitoisuuksien kehityssuunta alemmalla näytepisteellä on nouseva typpeä lukuun ottamatta. Toisin sanoen vedenlaatu on suurelta osin heikentynyt vuosien välillä. Taulukon 5 vuosien keskiarvoistakin huomataan alapuolisen pisteen selvästi korkeammat pitoisuuskeskiarvot lähes kaikkien vedenlaatuparametrien kohdalla. Erityisen suuret erot olivat epäorgaanisten ravinteiden, kiintoaineen ja raudan kohdalla. Havaintopaikkojen välille Piehinginjokeen laskee Puu- Kuva 4 Hoikkaojan (Pie32) ja Piehinginjoen (Pie29) hapen kyllästysaste, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), kokonaisfosfori-, kokonaistyppi- ja kiintoainepitoisuus sekä väriarvo vuosina Lisäksi on esitetty lineaarinen kehityssuunta Pie29-pisteen osalta.

9 7 ronevan tuotantoalueen lisäksi ojia maa- ja metsätalousalueilta, minkä vuoksi Puuronevan vaikutuksia ei ole mahdollista eritellä muun maankäytön vaikutuksista. Kuvassa 5 on esitetty Hoikkaojan, Piehinginjoen sekä Puuronevan laskeutusaltaalta 2 lähtevän veden laadut vuosilta 2014 ja 2015 samanaikaisesti otetuilla tarkkailukierroksilla (päästötarkkailua tehtiin vain vuonna 2014). Vedenlaatuvertailun perusteella Piehinginjoen (Pie29) vesi oli laadultaan heikompaa kuin Puuronevan tuotantoalueen yläpuolella Hoikkaojassa (Pie32) jokaisella näytekerralla. Myös Puuronevalta laskeva vesi oli yleensä heikompilaatuista kuin yläpuolella Hoikkajoessa niiltä osin kuin yhtäaikaista näyteaineistoa oli. Kuva 5 Hoikkaojan (Pie32) ja Piehinginjoen (Pie29) veden laatu vuosina 2014 ja Kuvissa on lisäksi esitetty Puuronevalta lähtevän veden laatu niiltä osin kuin samanaikaisesti otettujen näytteiden tuloksia oli käytettävissä. eo.n = epäorgaaninen typpi.

10 8 Vedenlaatutulosten perusteella Puuronevan kuivatusvedet heikentävät osaltaan alapuolisen purkuvesistön veden laatua. Hoikkaojan ja Piehinginjoen vesistötarkkailupisteiden välillä veden laatuun vaikuttavat kuitenkin myös alueella sijaitsevat pellot ja metsäojitetut alueet. 6 KALASTUSTIEDUSTELU V Piehinginjoen yläosan rantatilallisille tehtiin kalastustiedustelu marras-joulukuussa Tiedustelu tehtiin kolmikierroksisena postitiedusteluna Piehinginjoen yläosan rantatilallisille. Tiedustelualue kattaa noin 18 km Piehinginjoen yläosaa välillä Puuroneva- Poikajokisuu. Selvitysalueella rantatiloja omisti edellisellä, vuoden 2013 tiedustelukerralla yhteensä 101 yksityistä henkilöä, jotka olivat otannan perusjoukkona myös v Tiedustelua vuodelta 2015 ei kuitenkaan lähetetty enää niille, jotka ilmoittivat v. 2013, että he eivät tule kalastamaan Piehinginjoella myöhempinä vuosinakaan. Siten tiedustelun otannaksi muodostui 65 taloutta. Yhden poistuman (väärä osoite) jälkeen tiedusteluun vastasi 70 %. Tiedusteluvastausten perusteella on laskettu keskivertokalastajan käyttämä pyydysmäärä ja saama saalis, jotka on sitten kerrottu kaikkien kalastajien luvulla selvitysalueen kokonaismääriksi. Tiedustelukaavake on esitetty liitteessä 5 ja tiedustelun perustulostus liitteessä 6. Piehinginjoen yläosalla kalasti 12 taloutta v (taulukko 5). Taloudesta osallistui kalastukseen keskimäärin 1,4 henkilöä, joten kalastukseen jossakin muodossa osallistuvia oli yhteensä vajaa 20. Kalastus oli hyvin pienimuotoista katiska-, heittovapa- ja matoonkikalastusta. Käytössä oli 6 katiskaa ja mato-onkea sekä reilu 10 heittovapaa (taulukko 5). Näiden lisäksi käytettiin satunnaisesti pilkkionkia. Kalastus painottui nousuhauen pyyntiin touko-kesäkuulle. Katiskoilla pyydettiin keskimäärin noin 3 viikkoa ja heittovavoilla 8 kertaa kesän aikana. Taulukko 5 Pyynti- ja saalistiedot Piehinginjoen yläosalla v Kalastavat taloudet Pyydykset (kpl) Verkot Katiskat Heittovavat Koukut Mato-onget Pilkkionget Saalis (kg) Hauki Ahven Taimen 1, Nieriä Made Lahna 0, Särki Yhteensä Saalis kg/talous ,3 3 2

11 9 Kokonaissaalis oli v vähäinen eli reilu 20 kg (taulukko 5). Saaliista 70 % oli haukea. Sen lisäksi saatiin lähinnä satunnaisesti ahventa, taimenta ja nieriää. Rapuhavaintoja viime vuosilta ei ollut yhdelläkään kalastajalla. Kalastus Piehinginjoen yläosalla on ollut tyypillistä nousukalan pyyntiä keväällä, jolloin saaliit voivat vaihdella huomattavasti vuosittain esimerkiksi erilaisista tulva- ja virtaamatilanteista johtuen (taulukko 5). Kalastus on ollut kaikkina vuosina lähinnä katiskoilla ja heittovavoilla tapahtuvaa nousuhauen pyyntiä. Kalastajien määrä on vaihdellut vuosittain ilman yksisuuntaista kehitystä. Pieni talouskohtainen saalis viittaa siihen, että kalastus on muuttunut alueella 2000-luvulla yhä satunnaisemmaksi ja pienimuotoisemmaksi pyynniksi. V Piehinginjoen yläosalla tehtyyn kalastustiedusteluun vastasi 20 taloutta, joista kalasti 8 (Vapo Oy 1996). Heidän kokonaissaaliinsa oli 56 kg eli keskimäärin 7 kg/talous. Hauen osuus kokonaissaaliista oli 65 %. Kalastajamäärä väheni alueella jo 1990-luvun lopulla, sillä v kalastajia lienee ollut selvitysalueella Tiedustelun yhteydessä kalastajia pyydettiin nimeämään kalastusta haittaavia tekijöitä valmiiksi annetuista vaihtoehdoista. Lisäksi oli mahdollisuus esittää myös muita haittatekijöitä. Kalastushaittoja kommentoineet pitivät kalastusta eniten haittaavina tekijöinä metsäojitusten kuormitusta, veden heikkoa laatua, pyydysten likaantumista ja vesistön liettymistä, joita kommentoi % vastaajista (taulukko 6). Kalojen makuvirheitä ei pidetty merkittävänä ongelmana; niitä kommentoi vain 1 kalastaja. Vapaamuotoisissa kommenteissa kommentoitiin mm. veden sameutta/tummuutta, kalojen vähyyttä, Nordic Mines Oy:n kaivoksen jätevesiä, virtaaman vaihtelua ja rantojen syöpymistä/hiekan kasautumista. Taulukko 6 Kalastajien (n = 7) kommentit kalastusta haittaavista tekijöistä Piehinginjoen yläosalla v (% kalastajista ilmoittanut ko. haitan). Kalastushaitta % Ei erityisiä kalastushaittoja - Veden heikko laatu 43 Pyydysten likaantuminen 43 Särkikalojen runsaus - Turvetuotannon kuormitus 29 Kalojen makuvirheet 14 Vesistön liettyminen 43 Vesikasvien runsaus 14 Metsäojitusten kuormitus 57 Piehinginjoen veden laadun muuttumista viimeisten viiden vuoden aikana kommentoi 8 kalastajaa v Kalastajista 2 ei osannut sanoa asiasta mitään ja 1 arvioi, että muutoksia ei ole tapahtunut. Kalastajista 5 arvioi, että vesi on samentunut/tummunut tai että suvannot liettyvät ja Raahen kultakaivos on kuormittanut jokea. 7 YHTEENVETO Raportissa esitetään Vapo Oy:n Puuronevan tarkkailutulokset vuosilta 2014 ja Päästö- ja vaikutustarkkailua on toteutettu Puuronevan turvetuotantoalueen käyttöpäästö- ja vaikutustarkkailuohjelman mukaisesti sillä erolla, että inhimillisen erehdyk-

12 10 sen vuoksi vuonna 2008 tehtäväksi aiottu vesistötarkkailu jäi tuolloin tekemättä. Sen vuoksi vuonna 2013 tehtiin sekä päästö- että vesistötarkkailu ohjelmassa olevan kalataloustarkkailun lisäksi. Vuonna 2014 Puuroneva oli jälkihoitovaiheen päästö- ja vesistötarkkailussa ja vuonna 2015 vesistötarkkailussa. Vuonna 2015 tehtiin myös kalastustiedustelu. Puuronevalla oli vuonna 2014 tuotannossa 35 ha, tuotannosta oli poistunut 8,6 ha ja jälkikäytössä oli 60 ha. Vuonna 2015 tuotannosta poistunutta alaa oli 22 ha ja jälkikäytössä oli 82 ha. Tuotannossa olevaa alaa ei enää ollut. Puuronevan kesän 2014 valumaveden laatu oli kokonaisuutena hieman parempi kuin edellisvuosina. COD Mn -arvoissa ja kiintoainepitoisuuksissa ei ollut juuri eroa edellisvuosiin, mutta ravinnepitoisuudet olivat kesällä 2014 pienempiä. Suurin ero kaikkiin Pohjois-Pohjanmaan tarkkailussa olleiden laskeutusaltaallisten tarkkailukohteiden veden laatuun oli fosforissa, jota Puuronevan valumavedessä oli keskimääräistä vähemmän. Puuronevan ominaispäästöt kesällä 2014 olivat kaikilta osin pienempiä kuin edelliskesinä. Kiintoaineen osalta ominaispäästöt olivat suuremmat, mutta muutoin pienemmät kuin Pohjois-Pohjanmaan kaikilla laskeutusaltaallisilla tarkkailukohteilla keskimäärin. Puuronevan vuoden 2014 COD Mn -päästöt (brutto) olivat kg/a, fosforipäästöt 12 kg/a, typpipäästöt 332 kg/a ja kiintoainepäästöt kg/a. Vuoden 2015 COD Mn - päästöt (brutto) olivat kg/a, fosforipäästöt 10 kg/a, typpipäästöt 332 kg/a ja kiintoainepäästöt kg/a. Puuronevan vesistötarkkailu toteutettiin Hoikkaojan ja Piehinginjoen vesistötarkkailupisteillä vuosina 2014 ja Puuronevan päästöjen vaikutuksia alapuoliseen vesistöön voitiin arvioida vuonna 2014 samanaikaisesti otettujen Hoikkaojan ja Piehinginjoen vesistötarkkailu- sekä Puuronevan päästötarkkailunäytteiden vedenlaatuja vertaillen. Piehinginjoen (Pie29) vesi Puuronevan alapuolella on ollut laadultaan heikompaa kuin tuotantoalueen yläpuolella Hoikkaojassa (Pie32) ja Puuronevan valumaveden laatu on ollut yleisesti heikompi kuin yläpuolella Hoikkaojassa. Hoikkaojan ja Piehinginjoen vesistötarkkailupisteiden välillä veden laatuun vaikuttavat Puuronevan lisäksi alueen maa- ja metsätalous, eikä yksittäisten kuormittajien osuutta vaikutuksista ole mahdollista eritellä, mutta joka tapauksessa Puuronevan kuivatusvedet heikentävät osaltaan alapuolisen purkuvesistön veden laatua. Keskeisimpien vedenlaatua kuvaavien ainepitoisuuksien ja arvojen kehityssuunta alemmalla näytepisteellä on nouseva typpeä lukuun ottamatta. Toisin sanoen Piehinginjoen vedenlaatu on suurelta osin heikentynyt vuosien välillä. Piehinginjoen yläosan rantatilallisille tehdyn kalastustiedustelun mukaan joen yläosalla kalasti 12 taloutta vuonna Kalastus oli hyvin pienimuotoista katiska- ja heittovapakalastusta. Kokonaissaalis oli vähäinen eli reilu 20 kg. Saaliista 70 % oli haukea. Sen lisäksi saatiin lähinnä satunnaisesti ahventa, taimenta ja nieriää. Kalastus on muuttunut alueella 2000-luvulla yhä satunnaisemmaksi ja pienimuotoisemmaksi pyynniksi. Kalastusta eniten haittaavina tekijöinä kalastajat pitivät metsäojitusten kuormitusta, veden heikkoa laatua, pyydysten likaantumista ja vesistön liettymistä.

13 8 VIITTEET 11 Ekholm, M Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja A, nro 26. Vesi- ja ympäristöhallitus, Painatuskeskus. Helsinki Forsberg, C. & Ryding, S.-O Eutrophication parameters and trophic state indices in 30 Swedish waste-receiving lakes. Arch. Hydrobiol. 89: Ilmatieteen laitos Ilmastokatsaukset 11/ /2015. Ilmatieteen laitos Ilmastokatsaus-lehdet: toukokuu syyskuu Miilumäki, J Selvitys Piehinginjoen veden laatuun vaikuttaneista tekijöistä. Rovaniemen metsäoppilaitos. Tutkielma. Pöyry Finland Oy Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna Moniste. Pöyry Finland Oy Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna Moniste. Torvinen, S. & Laine, A Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma Osa 2. Toimenpiteet. Raportteja 129. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Tähtinen, P. & Kananen, I Puuronevan turvetuotantoalueen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma. Vapo Oy Puronevan turvetuotantoalueen vesien johtaminen Penikkaojan kautta Piehinginjokeen, Vihanti. Lupahakemus Pohjois-Suomen vesioikeuteen. Ympäristöministeriö Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2015.

14

15 Liite 2 Puuronevan tarkkailu v Kohde: Puuroneva, la2 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: la2 ( ) Kunta: Raahe Koodinaatit: Vesistöalue: Piehinkijoki Projekti: 16X Purkuvesistö: Penikkaoja-Piehinginjoki Tarkkailuluokka: Jälkihoito Mittapadon valuma-alue: 84,4 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 la ,6 8, , , ,0 56 0, la , , , , la , , , ,2 6, la ,8 6, , , ,7 50 0,1 8, la , , , ,2 2,7 210 TALVI keskiarvo TALVI Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta Nettokuormitus g/ha d KEVÄT keskiarvo KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta Nettokuormitus g/ha d KESÄ keskiarvo 5, KESÄ Bruttokuormitus g/ha d , ,2 6,7 127 keskihajonta 1,0 7, Nettokuormitus g/ha d 0,1 3,3 120 SYKSY keskiarvo SYKSY Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta Nettokuormitus g/ha d Lisätiedot: = analyysin viiveaika ylittynyt, tulokseen liittyy normaalia suurempi epävarmuus. Virtaamat arvioitu vesistömallijärjestelmästä

16 Puuroneva, la2 Liite 2 l/s km 2 Valuma keskiarvo 35 näyte mg/l Kiintoaine g/ha/d kuormitus 2014 pitoisuus 2014 µg/l 50 Kokonaisfosfori g/ha/d 0,3 µg/l 1800 Kokonaistyppi g/ha/d ,3 0,2 0,2 0,1 0, , kuormitus 2014 pitoisuus 2014 kuormitus 2014 pitoisuus 2014

17 PUURONEVAN VESISTÖTARKKAILU 2014 ja 2015 Tulokset Nablabs Oy aika/ näkö- kok. näyte- lämpö- happi happi ph sähkön- kiinto- Kiintoaineen väri kok.n NH 4 -N NO 2 -N kok.p PO 4 -P COD Mn Fe paikka syv. syv. syv. tila joht. aine hehkutushäviö NO 3 -N m m m C mg/l kyll.% ms/m mg/l mg/l mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l Hoikkaoja, Niemijärven luusua (Pie32) ,4 0,4 0,2 4,5 6,9 53 6,0 1,8 2, ,0 6,0 22 < ,2 0,5-20 7,5 81 6,8 2,6 7, ,0 < , ,3 0,3 0,2 24 8, ,0 2,7 4, < < ,3 0,3 0,2 15 8,5 84 6,9 2,8 4, < 5 < 5 29 < Keskiarvo ,3 0,4 0,2 16 7,9 81 6,7 2,5 4, , , ,5 0,5 0,3 3,3 6,5 48 5,5 2,0 3, ,3 0,4 0,2 16 6,7 68 5,9 2,1 5, < ,3 0,6 0,3 16 5,3 53 6,1 2,4 4, ,4 0,4 0,2 12 7,2 67 6,3 2,5 5, Keskiarvo ,4 0,5 0,2 12 6,4 59 6,0 2,3 4, , Piehinginjoki, Kahlonkangas (Pie29) ,5 0,8 0,4 2, ,7 4,0 2, ,2 0,4-14 7,2 70 6,6 5, < ,3 0,3 0,3 19 6,6 71 5,7 6, < ,2 0,6 0,3 7,3 8,9 74 6,5 6, < Keskiarvo ,3 0,5 0,3 10 8,3 73 6,1 5, , ,3 1,3 0,7 2, ,0 3,1 2, ,2 0,5 0,3 13 6,5 62 5,6 4, ,2 0,5 0,3 13 5,6 54 5,1 3,2 9, ,3 0,5 0,3 9,3 7,4 65 6,3 5, Keskiarvo ,5 0,7 0,4 9,5 7,4 64 5,5 3, Liite 3

18 Veden laatu vesistötarkkailupisteillä v (Hertta-tietokanta) Liite 4.1 Ottopiste pvm O 2 O 2 kyll. ph Sähkönjohtavuuaine Kiinto- Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N Kok.P PO 4 -P COD Mn Fe Väri mg/l % ms/m mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg Pt/l Hoikkaoja, Niemenjärven luusua Pie ,6 56 5,4 2,2 2, Pie ,7 95 6,7 3,1 4, Pie ,7 72 6,8 2,9 3, Pie ,2 79 6,6 3,2 1, ka ,1 76 6,4 2,9 3, Pie ,9 27 6,0 4,5 1, Pie ,1 91 6,7 3,0 1, Pie ,6 3,4 2, Pie ,4 63 6,7 3,4 1, ka ,6 63 6,5 3,6 1, Pie ,4 38 6,2 5 0, Pie ,2 82 7,0 3,4 4, Pie ,4 83 6,7 3, Pie ,9 77 7,1 2,9 5, Pie ,3 65 6,9 2,9 3, ka ,0 69 6,8 3,6 3, Pie ,1 21 6,0 5,0 0, Pie ,2 90 6,8 2,7 1, Pie ,3 68 6,5 2, Pie ,2 82 6,7 3,6 1, ka ,2 65 6,5 3,5 1, Pie ,1 15 5,9 4,2 1, Pie ,1 76 6,4 4,2 1, Pie ,2 78 6,7 2,8 2, Pie ,3 81 6,6 3 1, ka ,2 63 6,4 3,6 1, Pie ,4 44 6,0 3,6 0, Pie ,7 81 6,3 2,4 3, Pie ,1 66 6,4 2,7 2, Pie ,9 68 6,3 2,6 0, ka ,3 65 6,3 2,8 1, Pie ,3 37 5,7 3,2 0, Pie ,4 81 6,5 2,8 3, Pie ,7 72 6,4 3,2 1, ka ,8 63 6,2 3,1 1, , Pie ,1 36 5,8 3,7 1, Pie ,2 86 6,8 2,7 2, Pie ,3 2,9 3, Pie ,7 71 6,9 3,0 1, ka ,3 68 6,5 3,1 2, , Pie ,6 18 6,1 4, Pie ,3 88 6,8 3,5 1, Pie ,1 86 6,9 3,3 1, Pie ,7 95 7,0 2,9 4, ka ,9 72 6,7 3,6 2, , Pie ,2 57 6,1 3,5 0, Pie ,4 82 6,6 2,7 4, Pie ,2 89 6,7 2,9 7, Pie ,5 92 6,4 2,7 5, ka ,3 80 6,5 3,0 4,

19 Veden laatu vesistötarkkailupisteillä v (Hertta-tietokanta) Liite 4.1 Ottopiste pvm O 2 O 2 kyll. ph Sähkönjoh- Kiinto- Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N Kok.P PO 4 -P COD Mn Fe Väri tavuus aine mg/l % ms/m mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg Pt/l Pie ,5 52 5,9 4 0, Pie ,9 75 6,5 2,8 5, Pie ,3 70 6,6 3 3, Pie ,8 86 7,0 3,1 5, ka ,4 71 6,5 3,2 3, Pie ,2 3, Pie ,2 79 6,8 3 4, , Pie ,3 63 6,6 3,3 2, , Pie ,1 69 6,5 3, ka ,2 59 6,5 3, Pie ,2 57 5,8 2,3 3, , Pie ,3 90 6,9 2,9 4, Pie ,5 85 6,9 3,1 4, , Pie ,9 80 6,8 3, , ka ,0 78 6,6 2,9 4, Pie ,9 20 5,8 8, Pie ,3 76 6,8 2,6 1, < Pie ,2 78 6,7 2,8 5, < Pie ,2 74 6,6 2,7 5, < ka ,7 62 6,5 2,7 5, , Pie ,9 81 6,5 2, , Pie ,8 86 6,7 2, ,0 < , Pie ,3 69 6,6 3,1 3, < , Pie ,8 46 6,7 3,0 4, < , ka ,7 71 6,6 2,7 7, ,9 30 4, Pie ,9 53 6,0 1,8 2, ,0 6,0 22 < Pie ,5 81 6,8 2,6 7, ,0 < , Pie , ,0 2,7 4,0 820 < < Pie ,5 84 6,9 2,8 4,5 650 < 5 < 5 29 < ka ,9 81 6,7 2,5 4, , , Pie ,5 48 5,5 2,0 3, Pie ,7 68 5,9 2,1 5, < Pie ,3 53 6,1 2,4 4, Pie ,2 67 6,3 2,5 5, ka ,4 59 6,0 2,3 4, , ka ,2 68 6,5 3,1 3, ,

20 Veden laatu vesistötarkkailupisteillä v (Hertta-tietokanta) Liite 4.2 Ottopiste pvm O 2 O 2 kyll. ph Sähkönjohtavuus Kiintoaine Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N Kok.P PO 4 -P COD Mn Fe Väri mg/l % ms/m mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg Pt/l Piehinginjoki, Kahlonkangas Pie ,2 3,2 6, Pie ,2 84 6,5 4,5 5, Pie ,9 77 6,6 6,5 7, Pie ,9 7,9 4, ka ,9 86 6,3 5,5 6, Pie ,0 62 6,0 5 4, Pie ,0 87 6,3 4,9 4, Pie ,9 85 6,6 5,8 8, Pie ,9 73 6,6 7,2 8, ka ,7 77 6,4 5,7 6, Pie ,4 58 6,1 6,1 6, Pie ,7 5,8 8, Pie ,4 74 6,6 6, Pie ,9 59 6,7 5, Pie ,1 61 6,5 5,7 6, ka ,6 67 6,5 5,9 8, Pie ,7 60 6,3 6,7 7, Pie ,0 3,7 3, Pie ,3 62 6,2 4, Pie ,1 76 5,6 4,4 5, ka ,0 66 6,0 4,8 8, Pie ,8 54 6,1 5, Pie ,6 77 6,4 4,9 6, Pie ,0 69 6,1 8, Pie ,5 7,6 5, ka ,6 69 6,3 6, Pie ,9 68 6,2 5,6 3, Pie ,8 67 5,6 4,3 5, ,8 300 Pie ,2 63 6,1 4, Pie ,6 63 6,3 4,6 5, ka ,9 65 6,1 4,7 7, Pie ,6 59 6,2 6,4 7, Pie ,9 72 6,1 3,5 2, Pie ,2 71 6,3 4, ka ,9 67 6,2 4,8 8, Pie ,3 57 5,8 3,7 2, Pie ,3 85 6,9 6,4 8, Pie ,7 77 6,4 5, Pie ,6 73 6,5 10,5 7, ka ,7 73 6,4 6,6 8, Pie ,3 44 6,0 6, Pie ,7 73 6,2 5,1 4, Pie ,2 89 6,4 8, Pie ,7 71 6,6 7,2 4, ka ,2 69 6,3 6,7 8, Pie ,8 67 6,3 7, Pie ,8 71 6,4 4,7 8, Pie ,6 6,3 4, Pie ,5 6, ka ,8 64 6,0 5, Pie ,6 59 6,2 6,5 6, Pie ,6 72 6,5 5,6 9, Pie ,8 7, Pie ,5 74 6,2 8,3 9, ka ,2 71 6,4 6, Pie ,8 4,2 5, ,7 278 Pie ,7 76 6,8 6, Pie ,7 78 6,9 8,4 8, Pie , ka ,5 80 6,6 8,

21 Veden laatu vesistötarkkailupisteillä v (Hertta-tietokanta) Liite 4.2 Ottopiste pvm O 2 O 2 kyll. ph Sähkönjoh- Kiinto- Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N Kok.P PO 4 -P COD Mn Fe Väri tavuus aine mg/l % ms/m mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg Pt/l Pie ,5 3,7 3, , Pie ,9 79 6,7 6, Pie ,6 68 5, Pie ,7 7, ka ,4 75 5,8 6, Pie ,5 73 6, Pie ,5 85 6,7 5, Pie ,2 78 6,5 7, Pie ,6 74 6,3 5, < ka ,0 78 6,4 6, Pie ,2 65 6,2 4,0 9, Pie ,9 59 4, Pie ,2 63 6,7 6, < Pie ,9 71 6,9 8, ka ,8 65 6,1 7, Pie ,7 4,0 2, Pie ,2 70 6,6 5, < Pie ,6 71 5,7 6, < Pie ,9 74 6,5 6, < ka ,3 73 6,1 5, , Pie ,0 3,1 2, Pie ,5 62 5,6 4, Pie ,6 54 5,1 3,2 9, Pie ,4 65 6,3 5, ka ,4 64 5,5 3, ka ,1 71 6,2 6,

22 Piehinginjoen yläosan kalastustiedustelu vuodelta 2015 Liite 5 Arvoisa vastaanottaja Piehinginjoen yläosalla tehdään vuotta 2015 koskeva kalastustiedustelu, jolla selvitetään alueen kalastajamääriä ja saatua saalista. Selvitys liittyy Vapo Oy:n Puuronevan turvetuotantoalueen jälkitarkkailuun; tuotanto Puuronevalla on jo loppunut. Vastaava tiedustelu on tehty edellisen kerran vuodelta Tiedustelu on lähetetty Piehinginjoen yläosan rantatilallisille. Antamanne tiedot ovat luottamuksellisia, ja niitä käytetään vain alueen kokonaistietojen laskemiseen. Pyydän täyttämään tiedustelukaavakkeen ja palauttamaan sen oheisessa postitusvalmiissa kuoressa mennessä. Vaikka ette olisi kalastaneet lainkaan alueella, vastatkaa silti kohtaan 1 ja palauttakaa kaavake. Myös tämä tieto on tärkeä tällaisessa kyselytutkimuksessa. Kalastusterveisin Pöyry Finland Oy Eero Taskila p Kalastitteko Piehinginjoen yläosalla v (rastita) Kyllä >> vastatkaa myös muihin kysymyksiin En kalastanut 2. Kalastukseen osallistui taloudesta henkilöä

23 3. Käytössä olleet pyydykset v Pyydystyyppi Kerralla käytössä kpl Pyyntipäivien lukumäärä Kalastuskuukaudet (tammi-joulu) Verkot (solmuväli mm) Rysät Katiskat Merrat Koukut Heittovavat Mato-onget Pilkkionget Rapumerrat Muu, mikä? 4. Saalis Piehinginjoen yläosalta v Hauki Ahven Made Lahna Särki Taimen Nieriä Muu, mikä? Rapu kg kg kg kg kg kg kg kg kpl Piehinginjoki 5. Mitkä tekijät haittaavat kalastustanne Piehinginjoella? (rastita) Ei ole erityisiä kalastushaittoja Veden heikko laatu Pyydysten likaantuminen Särkikalojen runsaus Turvetuotannon kuormitus Kalojen makuvirheet Vesistön liettyminen Vesikasvien runsaus Metsäojitusten kuormitus Muu, mikä?

24 6. Havainnot ravusta, milloin, montako? 7. Onko Piehinginjoen veden laatu muuttunut viimeisten viiden vuoden aikana? (rastita) En osaa sanoa Ei ole muuttunut On muuttunut, miten? 6. Lisätietoja, kommentteja Kiitos

25 PIEHINGINJOEN YLÄOSAN KALASTUSTIEDUSTELUN TULOSTUS V Liite 6 Sarakeotsikoiden selitykset: frekvenssi kalastaja-kerroin x yhteensä = tulostettavan esiintymisosuus tiedusteluaineistossa = tulostettavaa käyttäneet/saaneet taloudet selvitysalueella = tulostettavan keskimääräinen määrä tulostettavaa käyttänyttä/ saanutta taloutta kohti tiedusteluaineistossa = kalastaneiden määrä x tulostettavan keskiarvo = tulostettavan kokonaismäärä selvitysalueella tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä kerroin kalastavia talouksia 1, ,0 12 katiskat kpl 0,500 6,0 1,0 6 heittovavat kpl 0,750 9,0 1,3 12 mato-onget kpl 0,375 4,5 1,3 6 pilkkionget kpl 0,125 1,5 1,0 2 hauki kg 0,625 7,5 2,1 16 ahven kg 0,250 3,0 0,8 2 nieriä kg 0,125 1,5 2,0 3 taimen kg 0,125 1,5 1,0 2

26 Pöyry Finland Oy Tutkijantie 2A Oulu Kotipaikka Helsinki Y-tunnus Puh Faksi Päiväys Sivu 1 (1) Asia Puuronevan päästö- ja vesistötarkkailu vuosina Toimitamme ohessa Puuronevan turvetuotantoalueen tarkkailuraportin vuosilta Oulussa Pöyry Finland Oy FM Ari Nikula Jakelu: Vapo Oy, Oulu Vapo Oy, Jyväskylä Raahen ympäristölautakunta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / Kalliokoski Suomen ympäristökeskus (vain pdf)