SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO XVIII VUONNA 1918 STATISTIQUE DES INDUSTRIES ANNÉE 1918 H ELSINKI 1922,

Transkriptio

1 SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO XVIII A TEOLLISUUSTILASTOA 35 VUONNA 98 STATISTIQUE DES INDUSTRIES ANNÉE 98 o H ELSINKI 922, v a l t o n e u v o s t o n k r j a p a n o

2 Okasuja. Correctons. Tekstssä.: sy. 7 rv 2 alhaata on, ptää olla A rvo,000-rnarkon. Taulu lttessä: sv. 34 sar. 5 rv 8 alhaalta on tonneja , ptää olla 552. > > > > 46 on pellavatehtaan kutomossa käytetty, omaa valmstetta oleva lanka m erktty sarekkeeseen 5, ptää olla sarekkeessa on m erktty skareja mlleä ja mk., ptää olla mlleä ja mk. > on m erktty paperosseja mlleä ja mk., ptää olla mlleä ja mk. *

3 Ssällys. Table des matères. T e k s t. (Sv. 40). Texte. (Pages 40). Sv. P a g. Johdanto... Observatons prélmnares... Suomen teollsuus vuonna 98: Yleskatsaus... 2 Les ndustres fnlandases en 98: Coup d œl général... 2 Metallteollsuus... 7 Industres des métaux... 7 Kv-, sav-, las-, hl-'ja turveteollsuus.. 8 Industres de la perre, de l argle, du verre, du charbon et de la tourbe... 8 Kemallsten latteden valmstusteollsuus 8 Fabrcaton de produts chmques... 8 Terva-, öljy-, kum- ja muu senlaatunen Industres du goudron, de l hules, de la teollsuus... 9 gomme etc... 9 Nahka- ja karvateollsuus... 9 Industres du cur et du pol... 9 Kutomateollsuus... 0 Industre textle... 0 Paperteollsuus... 2 Industre du paper... 2 Puuteollsuus... 5 Industre du bos... 5 Ravnto- ja nautntoaneteollsuus... 7 Industres des comestbles et exctants.. 7 Valastus-, vomansrto- ja vesjohtoteollsu u s... 2 Eclarage, transmsson d énerge, servse d eau... 2 Graafllnen teollsuus... 2 Industre graphque... 2 Edellsn ryhmn kuulumaton teollsuus.. 2 Industres non rapportabes aux groupes précédents... 2 Työpakkojen omstajat... 2 Les proprétares des entreprses... 2 Työntekjät Ouvrers Moottort M oteurs Työpakkojen tuotantoarvo ja työntekjän lukumäärä Valeur des produts des leux de traval et nombre de leurs ouvrers Tomnnassa sattuneet keskeytykset 27 Interruptons de l a c tv té Aakkosellnen luettelo selostetusta tehtasta 29 Lste des catégores de fabrques dont trate la présente statstque Résumé franças... 8 Résumé franças... 3 Lste des noms d ndustres employés dans les tableaux Lste de noms d'ndustres employés dans les tableaux... 38

4 Taulultteet. Tableaux. (Sv. 6). Taulu. Katsaus maan teollsuustomntaan Sv. : kaupungttan ja khlakunnttan Katsaus maan teollsuustomntaan teollsuuslajttan Teollsuudessa käytetyt moottort, höyrykattlat ja sähkögeneraattort Teollsuuden kuluttamat raakaaneet ja sen tu o tte e t Rahapaja Kontrolllatos (Pages 6). P ag. Tableau. Tableau synoptque des entreprses ndustrelles dans les vlles et les ballages du pays Les entreprses ndustrelles groupées par genres d ndustres <... 0 > 3. Moteurs, chaudères à vapeur et générateurs d electrcté employés par l ndustre Matères premères et produts machevés employés et produts fabrqués L a M onnae L e Contrôle des métaux p réceu x... 60

5 Johdanto. Vuoden 98 teollsuustlasto lm estyy entsestään suurest supstettuna. Supstukset evät johdu stä, että puheenalanen vuos vapaussotamme johdosta muodostu m. m. teollsuudellemme avan pokkeuksellseks, vaan on julkasua supstettu yksnomaan säästä väsyyssystä. Tuo ylenen pyrkmys mahdollsmman suureen säästäväsyyteen valtonvarojen käytössä, anto Kauppa- ja Teollsuushalltuksen Tlastotomstolle aheen tehdä ehdotuksen vuosttasen teollsuustlastojulkasun supstamseks. Tällön lähdettn stä peraatteesta, että van tärkemmät teollsuustomntaa valasevat tedot ol saatava vuosttan julksuuteen, kun sen sjaan vähemmän tärkeät sekat ol käskrjotuksna sälytettävä Tlastotomstossa, jossa ntä vovat saada käytettävkseen ne, jotka ykstyskohtasempa tetoja tarvtsevat. Tlastotomston tekemät muutosehdotukset, jota Kauppa- ja Teollsuushalltus puols, valtoneuvosto vahvst päätöksellään henäkuun 4 p:ltä 92. Tämän mukasest on nyt jä tetty pos seuraavat tähän saakka julkastun teollsuustlaston taulut: Taulu. Yleskatsaus maan teollsuustomntaan läänttän, taulu 3. Teollsuustomnta ykstyskohdttan maan kaupungessa ja khlakunnssa, taulu 5. Teollsuuslkkeet, ryhm tettynä tuotannon bruttoarvon sekä omstajen mukaan, taulu 6. Teollsuuden alalla tom va henklökunta, taulu 8. Työpakkojen omstajat, taulu 9. Työpakkojen omstajat jaettuna hedän omstamensa työpakkojen luvun mukaan, taulu 0. Työpakat, ryhm tettynä valmstuksen arvon ja työntekjän luvun mukaan, taulu. Työpakat, jossa e ole tehty työtä koko vuotta ja taulu 2. Työpakossa tapahtuneden keskeytysten syyt. Nämäkn taulut, kuten jo manttn, edelleenkn valmstetaan suunnlleen entsessä muodossa ja käskrjotuksna sälytetään Kauppa- ja Teollsuushalltuksen Tlastotomstossa. Esllä olevassa julkasussa on ss jäljellä entsestä kolmestatosta taulusta van seuraavat neljä: ) taulu n:o 2, kutenkn ensmäsen taulun posjättämsen johdosta täydennettynä skäl, että stä käy lm myöskn teollsuuden palveluksessa oleva muu henklökunta; 2) taulu n:o 4, täydennettynä entsen kuudennen taulun posjättämsen johdosta nn, että stä käy teollsuuslajttan lm erkseen mes- ja erkseen naspuolset työntekjä t sekä kumpaakn sukupuolta olevat 8 vuotta nuoremmat työntekjät; 3) taulu n:o 7 sekä 4) taulu n:o 3. Ne tedot, jotka taululttenä on jätetty julkasematta, on kylä kästelty esllä olevan julkasun tekstosastossa samaan tapaan kun akasemmnkn, osttan jonkn verran entstä laajemmnkn. Julkasun kokoa on saatu supstumaan tuntuvast myöskn sten, että on käytetty mahdollsmman taajaa ladontaa nn hyvn taululttessä kun tekstosastossakn. Teollsuustlasto v. 98.

6 Suomen teollsuus v. 98. Yleskatsaus. On tsestään selvää, että vuos 98 sotavuotena ol teollsuudelle varsn onneton. Jo edellsen vuoden jälkpuolskolla anaset lakot ja ylenen epävarmuus olvat omansa lamauttamaan teollsuustomntaa. Sodan akana joutu stten suur osa tehtasta kokonaan sesomaan. Kapnallset takavarkovat nstä suuren määrän joko hedän suunnttelemaan tuotantotarkotuksa ta muta tarpetaan varten. Kon teollsuustyöntekjää joutu sodan akana työttömäks. Täm ä ol kapnallslle eduks skäl, että työstä vapautunut mesväk vetn rntamalle. Kapnan johdosta menetettyjä työpävä on laskettu olleen n. 3.9 mljoonaa. Täten menett teollsuus vähentyneen tuotannon muodossa laskelmen mukaan mk. Lsäks teollsuuslatokset joutuvat monenlasten hävtysten johdosta suurest kärsmään. On laskettu, että suoranaset vahngot nousevat kakkaan markkaan. Tästä tulee: rakennusten osalle mk. koneden ja kalustojen osalle raaka-aneden ja puol va m. osalle > valmsteden osalle , tarkemmn määrttelemättömät vahngot Yhteensä tul teollsuuden tappoks suoranasen vahngonteon ja tuotannon vähentymsen vuoks Yleskatsauksen koko teollsuustomntaan puheenalasena vuonna sekä 5:nä lähnnä edellsenä vuonna antaa seuraava taulukko: ; Työpakkoja... luku lsä vs ! *... % ! Työntekjötä... luku ! lsävs ! *... % o: Käyttövomaa... tel. hev. v ls ä v s : *"... % ; Palkkaus...,000-markon > ls ä y s !..... % I 6. Raaka-aneden koko arvo,000-mark o ! > lsäys > s: s> > / j Kotmasa raaka-aneta,000-mark l ' > lsäys % ( : Kotm. puolv.teollsuust.,000-mark o s> lsäys ^ ; >> % l. Ulkomasa raaka-aneta,000-mark s> > lsäys ' *> >> / ! Tuotannon bruttoarvo..,000-mark , > >> lsäys %

7 3 Vuoden 98 luvut osottavat, että teollsuustomnta on tänä vuonna ollut vähäsempää kun v. 97. Tuotannon bruttoarvo esm. ol.4% penemp kun edellsenä vuonna runsaasta hntojen noususta huolmatta. Työpakkojen lukumäärä, työntekjän keskmääränen luku sekä tuotannon bruttoarvo er läänessä sekä erkseen kaupungessa ja maaseudulla ovat seuraavat: lään Uudenmaan... Turun ja Porn... Hämeen... Vpurn... Mkkeln... Kuopon... Vaasan... Oulun... työpakkoja luku % työntekjötä luku % r, o tuotantoarvo,000-markon s s o K oko maa o o o Kaupungt o 60. Maaseutu Työntekjötä on tänä vuonna van hukan enemmän kaupungessa kun maaseudulla. Vertaamalla toselta puolen työntekjän lukumäärää ja tuotannon bruttoarvoa pävänä tammkuuta 98 henkkrjohn m erkttyyn väestöön, sekä toselta puolen työntekjän lukumäärää tuotannon bruttoarvoon, saadaan seuraavat suhdeluvut: työntekjötä tuotantoarvo tuotantoarvo lään /0:na koko asukasta työntekjää väestöstä koht koht Uudenmaan Turun ja P o r n Hämeen V purn M k k e ln K u o p o n Vaasan Oulun K oko maa Kaupungt l Maaseutu Tuotantoarvo asukasta ja työntekjää koht osottaa nousua vuoteen 97 verrattuna van kaupungessa, kuten seura vasta vertalusta lmenee. Tuotantoarvo asukasta koh t: v. 97. v. 98 lsäys. K oko m a a / /o K a u p u n g t M aaseu tu Tuotantoarvo työntekjä! koht: K oko m a a % K a u p u n g t > M aaseu tu

8 4 Seuraavassa taulukossa valastaan työntekjän lukumäärää sekä tuotannon bruttoarvoa vuosna 97 ja 98 er teollsuusryhmssä: Työntekjötä. Tuotannon bruttoarvo. Teollsuusryhmä. 07 luku. 98 luku. erotus luku.! / markon markon. erotus 000 mar- kon. j /. M alm nnosto f Sulatot ja metallen ja lostuslatokset Konepajat Henomp koneteollsuus Kv-, sav-, las-, hlja turveteollsuus Kemallsten lateden valmstusteollsuus Terva-, öljy-, kum- ja muu sell. teollsuus Nahka- ja karvateollsuus Kutomateollsuus Paperteollsuus Puuteollsuus... Ravnto- ja nautntoane teollsuus o Valastus-, vomansrtoja vesjohtoteollsuus G-raaflllnen teollsuus f Edellsn kuulumaton teollsuus... 2' YhteensäjlOo 69ö! o l l.<; Huom attavaa tuotantoarvon lsäystä (60.2 /o) on havattavssa nahka- ja karvateollsuudessa sekä graafllsossa teollsuudessa, kun sen sjaan konepajojen ja paperteollsuuden luvut osottavat suurta teollsuustomnnan penentymstä. Maksettujen palkkojen, työntekjää koht tulevan keskmääräsen palkan sekä työntekjää koht tulevan tuotantoarvon määrät er teollsuudenhaarossa ovat seuraavat: Teollsuusryhmä. Palkat, 000-markon. Palkkaa työntekjää koht, mk. Tuotantoarvo ; työntekjää koht, mk. M alm nnosto ; Sulatot ja metallen jalostuslatokset ; Konepajat t Henomp koneteollsuus : Kv-, sav-, las- ja turveteollsuus Kemallsten latteden valmstusteollsuus Terva-, öljy-, kum- ja muu sellanen teollsuus I Nahka- ja karvateollsuus H Kutomateollsuus ! Paperteollsuus Puuteollsuus : Ravnto- ja nautntoaueteollsuus S6 : Valastus-, vomansrto- ja vesjohtoteollsuus Graafllnen teollsuus ; 472 ; Edellsn kuulumaton teollsu u s j 07 r Kakk teollsuudet

9 Erttän melenkntosta on tarkastaa, kunka nopeast työntekjän palkat kussakn teollsuudenhaarassa ovat nousseet. Tätä nousua osottavat seuraavat vertausluvut, jotka on saatu työntekjän keskmääräsä vuospalkkoja vertaamalla vuodon 93 vuospalkkohn, mtkä on m erktty = 00. Luvut ovat seuraavat: V Sulatot ja metallen jalostuslatokset K o n e p a ja t Henomp koneteollsuus K v-, sav-, las- ja turveteollsuus Kemallsten latteden valn, teoll Terva-, öljy, kum- j. m. s. teoll Nahka- ja karvateollsuus Kutomateollsuus Paperteollsuus Puuteollsuus Ravnto- ja nautntoaneteollsuus Valastus-, vomansrto- ja vesjohtoteoll Graafllnen teollsuus Edellsn kuulumaton teollsuus Kakk teollsuudet Työpalkat ovat, kuten luvusta näkyy, hyvn epätasasest kohonneet er teollsuuden haarossa. Htanta on nousu ollut sellasssa teollsuuksssa, joden tuottelta maalmansodan johdosta ulkomaset markknat sulkeutuvat, kuten ol lata paper- ja puuteollsuuden. Metallteollsuudella sen sjaan ennen Venäjän vallankumousta ol nousukaus suurten sotatarvetlauksen johdosta, ja nässä teollsuudenhaarossa palkat nousvat varsn nopeast. Kemallnen teollsuus on maalmansodan akana jonkun verran kehttynyt, mtä todstaa myöskn työpalkkojen huomattava nousu. Sen sekan valasemseks, mssä määrn Suomen teollsuus käyttää ulkomasa ja kotmasa raaka-aneta sekä puolvalmsteta, on laadttu souraava yhdstelmä: Käytettyjen raaka-aneden ja puolvalmsteden arvo: ulkomasa: kotmasa: koko arvo: 000-m:kon /0 000-m:kon /0 000-nukon. M a lm nnosto o 00.2 Sulatot ja metall. jalostuslatokset : M a su u n t Ahjotaonta-, mellotus-, martn- ja valsslatokset « K o n e p a ja t : Henom p koneteollsuus «89. r. K v -, sav-, las-, h l- ja turveteollsuus Lastehtaat o o Kemall. latteden valm. teollsuus o Terva-, öljy-, kum- j. m. s. teollsuus Ol.o a Nahka- ja karvateollsuus Nahkateht. ja nahkurntyöpajat «Jalkne tehtaat Kutomateollsuus Vllatehtaat «Puuvllatehtaat Pellavatehdas Trkoon- ja sukankutomot

10 Käytettyjen raaka-aneden ja puolvalmsteden a rvo: ulkomasa: kotmasa: koko a rvo : 000-m:kon l0 000-m:kon /0 000-m:kon Paperteollsuus r o :, Puuhomot ja pahvtehtaat Selluloosatehtaat Papertehtaat s Puuteollsuus : s Sahat ja höyläämöt :. 00. o Puusep. ja Juonekaluteht r> Rulla-, rullanemäs- ja nappulateht Ravnto- ja nuutmtoaneleottsns Makkaratehtaat o Jauho- ja suurmomylyt : Lepom ot l Sokertehtaat s T u p a k k a teh ta a t o a Valastus- y. m. teollsuus s :> Oraaf llnen teollsuus fl M uu teollsu u s :, : o K akk teollsuude o :, 65. o Tässä suhteessa, on maalmansodan puhjettua tavattavssa h u o m attavaa srtymstä, sllä kun ulkomaalasten raaka-aneden ja puolvalmsteden arvo ol velä- v % ja v o %, ol se v. 98 van 35. o %. Seuraava taulukko valasee stä suhdetta, mkä valltsee maksettujen työpalkkojen sekä käytettyjen raaka-an ed en ja puol valmsteden välllä toselta p uolen sekä valmstusarvon välllä toselta puolen, t. s. edellset laskettuna prosentessa valmstusarvosta: Raaka-aneden ja Valmstus Palkkaa puolvalmst. arvo: arvo: 000-m:kon. /0 000-m:kon. / /o ()00-m:kon. Malmnnosto I 46. Sulatot ja metall. jalostuslat s 60. k Konepajat «47.« H enom p koneteollsuus K v -, sav-, las-, h l- ja turveteotts Kemall. latteden valm. teollsuus o Terva-, öljy-, kum- j. m. s. teollsuus 346.:. 6. o « Xahka- ja karvateollsuus « Kutomateollsuus Paperteollsuus s Puuteollsuus Ravnto- ja nautnloaneteoll/suus Valastus- y. m, teollsuus « <Iraafllnen teollsuus « «M u u teollsuus Kakk teollsuudet o o 45. o Kuten ylläolevasta näkyy, menot palkkohn ja raaka-anesn olvat er teollsuudenhaarossa hyvnkn er suuret tuotannon bruttoarvoon verraten. K akk teollsuudet mukaan ottaen työntekjän palkat tekvät 8.2 % ja raaka-aneet 45.6 % tuotannon bruttoarvosta el yhteensä 03.8 %. V u o n n a 95 vastaavat luvut olvat 3.8 % ja 52.4 % el yhteensä 06.2 %, vuonna 96.4 % ja 49.2 %, yhteensä 60.7 % ja v l % ja 49.3 % el yhteensä 64.4 %. Tuotannon arvo ss vuonna 98 kohos vähemmän kun työpalkat. Seu sjaan raaka-aneden arvon ja tuotannon bruttoarvon suhde ol vuosna 96 ja 97 avan sama.

11 M etallteollsuutta (mhn kuuluu 4 ensmästä teollsuuden haaraa) valasee seuraava taulukko: Vuonna.! _..,,..., ) Käyttövoma, ) Työntekjötä., ^ ^ y Palkkaus, 000-m:kon. Työpakkoja. Kaaka-aneden arvo, 000-m:kon. Tuotantoarvo, 000-m:kon....! ' : s I ! o j , M etallteollsuuden työpakat jakaantuvat tasten om stajen m ukaan seuraavaat: työpakkoja, työntekj. tuotantoarvo. y k styset henklöt osuuskunnat osake- ja m uut yh tö t v a lto Metalltehtassa on käytetty seuraavat määrät ulkomasa ja kotmasa malmeja sekä muokattuja ja muokkaamattoma metalleja (taulu 4): Ulkomasta ] Kotmasta Yhteensä. määrä, tonna. arvo, 4 4 tmunr- määrä, määrä,.u U U _l l U l l. I J. IOU O flo. UT uu nll r.... kon. tonna. \ kon. ; tonna. arvo, X P(ln.Tnor. U U lu t t l kon. Järvmalma ! Vuorm alm a ! Takkrautaa ! R o m u a Rautaa ja terästä (kakka lajeja) ! ) ! K ultaa... kg ; o ; Hopeaa... kg o; Muta m etalleja ! Koneenosa, putka ja putkenosa v. m f! Ulkomanen tuont on vuonna 98 ollut: Torn. Metalleja ja metallteoksa f Koneta, moottoreja, latteta y. m Rautamalma r, Takkrautaa R om u a Kankrautaa ja muotorautaa e Maanvljelyskoneta Mejerkoneta Sähköteknllsä koneta Erlasa koneta ja koneenosa Taulussa 4 ovat metallteollsuuden tuotteet estetyt ykstyskohtasest.

12 vme K v-, sav-, las-, hl- ja turveteollsuus. Täm än teollsuusryhmän kehtys kuutena vuonna on ollut seuraava: ) Työntekjötä. K äyttövom a, tel. lev. v. Palkkaus, 000-markou..!! Työ- Vuonna. pakkoja. Raaka-aneden arvo, 000-markon. Tuotantoarvo, 000-markon j ! Kolmessa tähän kuuluvassa luokassa, nmttän kvlouhoksssa, kvenhakkaamossa ja kvenhomossa, tltehtassa sekä turvepehkutehtassa, e lasketa käytetylle raaka-anelle: kvelle, savelle ja hekalle sekä turpeelle, mtään arvoa. Täm än teollsuuden tärkemmät ryhm ät ovat tltehtaat ja lastehtaat. Tltehtaden kehtys näkyy souraavasta:! Vuonna. ' _.,... ; K äyttövom a, : Työntekjötä..,,, (, Palkkaus, tel. lev. v. 000-markon.,.! Valmstettu tlä 000-ssa. Työpakkoja. Tuotantoarvo, 000-markon : Lastehtasta ovat vastaavat luvut seuraavat: Vuonna. Työ I ; m ^,..., Käyttövom a, palkkaus, Kaaka-ane- Tuotanto-! pak Työntekjötä.,., ;.,. den arvo, arvo. koja. 000-markon. 000-markon.! ! ! :: ; ; K oko teollsuusryhmässä jakautuvat työpakat erlastu omstajen kesken senraavast: työpak työntek tuotantoarvo, koja. jötä. 0C0-m:kon ykstyset henklöt osuuskunnat osake-ja muut y h t ö t kunnat Kemallsten latteden valm stusteollsuus. Kemalls-teknllnen teollsuus on mellä maalmansodan puhjettua jonknverran kehttynyt. Stä edustaa vuonna ty ö pakkaa, jossa on 828 työntekjää ja joden tuotantoarvo on mk. Nästä on 9 tultkkutehtaassa yhteensä 938 työntekjää ja tuotantoarvo mk. Vuonna 97

13 ol näden tuotantoarvo mk. Muden teknokemallsten tehtaden valmstusarvo on huomattavast kohonnut, nmttän markasta markkaan. V. 93 ol kemalls-teknllsen teollsuuden palveluksessa van 925 työntekjää, nstä 606 tultkkutehtassa. Terva-, öljy-, kum - ja m uu- senlaatunen teollsuus. Tälläkään teollsuudella, johon vuonna 98 kuulu 43 työpakkaa, 427 työntekjää ja mk:n tuotantoarvo, d ole huomattavampaa merktystä. Suurn tuotantoarvo on sappua- ja suopatehtassa, nousten mk:aan. Nahka- ja karvateollsuus. ollut seuraava: Tässä ryhmässä on kehtys kuutena vme vuonna, Vuonna. Työntekjötä. j Käyttövom a, ; teh. hev. v. L t.. Palkkaus, Raaka-ane- 000-markon. den arvo, 000-markon. Työpakkoja. Tuotantoarvo, 000-markon ! 2 956! s : o Nahkatehtasta j a n a h k u r n t y ö p a j o s t a o v a t v a s t a a v a t l u v u t s e u r a a v a t : Vuonna. Työ- pak- j koja. j Työntekjötä. Käyttövom a,! teh. hev. v. Palkkaus, L000-markon. Raaka-aneden arvo, 000-markon. Tuotantoarvo, 000-markon : ! :) : j ; f J a l k n e t e h t a s t a t a a s e n o v a t v a s t a a v a t l u v u t: Vuonna. Työntekjötä. K äyttövom a, teh. hev. v. Palkkaus, 000-markon llaaka-aneden arvo. 000-markon. Työ- : pakkoja. Tuotantoarvo, X000-markon ! : Nahkatehtaden ja nahkurntyöpajojen luvun suureen lsääntymseen on vakuttanut se, että v. 97 otettn mukaan huomattava määrä nahkurntyöpajoja, jotka olvat kasvaneet nn suurks, että ntä e entsä mttaputa käyttäen votu jättää tlastosta pos. Sodan alkuvuosna on kumpaankn yllä estetystä teollsuusryhmstä sota suurest vakuttanut, nllä kun ol suura tlauksa Venäjän valtolta. Vallankumouksen vakutukset ulottuvat näden teollsuuksen tomntaan, joka edellsestä vuodesta on tuntuvast penentynyt, kuten lähnnä työntekjän määrää osottavsta luvusta käy lm. Teollsuustlasto v

14 Omstajan mukaan jakautuvat nämä ryhmät seuraavast: työ- työn- tuotantoarvo, pakkoja. tekjötä. 000-m:kon. ykstyset henklöt osuuskunnat osake- ja muut yhtöt «Nahkatehtassa ja nahkurntyöpajossa sekä jalknetehtassa käytettyjen u lk o masten vuoten, nahkojen ja taljojen yhtenen arvo on mk ( mk vuonna 97), kotmasten mk ( mk vuonna 97) el yhteensä mk. ( mk vuonna 97). Vuoten ja taljojen sekä nstä valmstettujen teosten tuonnn arvo ol vuonna 98 van mk. Nahkasten jalknetten, puolvalmtkn mukaan luettuna, tuont on vme vuosna ollut: m a a r ä, kg'. arvo, mk Kutom uteollsuus. on ollut seuraava: Koko tämän teollsuudenhaaran kehtys kuutena vme vuonna Työ Vuonna. pak Työntekjötä. koja. ' Käyttövom a, Palkkaus. dell arvo. I 000-markon. arvo,.000-markon o ; Vllatehtaden kehty s näkyy seuraavasta: Työ Vuonna. pak Työntekjötä. Käyttövoma, Palkkaus, den arvo, arvo, koja. OOO-markon. 000-markon I : , o

15 Puuvllatehtasta saamme seuraavat luvut: Vuonna. Työntekjötä. Käyttövom a, teh. hev. v. Palkkaus, 000-markon. Työpakkoja. Raaka-aneden arvo, 000-markon. Tuotantoarvo,! 000-markon a ! o Maamme anoasta pelavatehtaasta ovat vastaavat luvut seuraavat: Vuonna. Työntekjötä. K äyttövom a. toh. hev. v. Palkkaus, 000-markon. Työpakkoja. Raaka-aneden arvo, 000-markon. Tuotantoarvo, 000-markon Julkastakoon tässä v e lä s a m a t luvut trkoon- j a s u k a n k u t o n t o s t a : Vuonna. Raaka-aneden arvo, 000-markon. Työpak Työntekjötä. K äyttövom a. koja. teh. hev. v. j c I Palkkaus, 00-markon. Tuotanto- j arvo, 000-markon. =! ! ! > ! Vlla-, puuvlla- ja pellavatehtassa käytetty; en tärkempen raaka-aneden kulutus näkyy seuraavasta yhdstelmästä: Vuonna. Puuvllaa: Vlaa, tekovllaa, mkkavlaa ja ryysyjä ulkomasta ulkomasta kotm asta yhteensä ' tonna. 000-markon. tonna. 000 m arkon. L000-martonma.! kom.,. tonna. 000 m arkon : j : : :

16 2 Vuonna. Pellavaa, rohtma, hamppua ja jutea y m.: ulkomasta kotmasta yhteensä ^ mar. l UOO-mar- 000-rnartonn a. la/ma. tonna. kon. kon. kon ( ! : Nässä tehtassa valmstettn ja käytettn lankaa seuraavat klossa lmotetut määrät: Omassa kehrää- Omassa kutomössä valms- Stä Ostettua lankaa mossa käytettettu lanka. myyty. ulk. kotm. yht. ty lanka. Vllatehtassa Puuvllatehtassa Pellavatehtassa Tärkempen kehruuaneden tuont on samona vuosna ollut seuraava: Xukkavllaa ja Lampaanvmaa: Puuvajaa: Pellavaa: vllakarkketa: Vuonna UOU-mar- I 000-mar- OOO-mar- T OOU-marto n u. to n a. tonna. kon. kon. kon. kon.! ä ; ! 3 28.& Langan ja rhman sekä nuoranpunojantuotteden tuonnn arvo nous vuonna markkaan sekä kudoksen arvo markkaan. Edellsen tavararyhmän ventarvo ol mk ja jälkmmäsen mk. Kutomateollsuuden kakk tehtaat jakautuvat erlasten omstajen kesken seuraavast: t.yö- työn- tuotantoarvo, pakkoja, tekjötä. 000-m:kon. ykstyset henklöt osuuskunnat osake- ja muut yhtöt a Paperteollsuus. Ivoko tätä teollsuudenhaaraa slmälläptäen 0 kehtys kuutena vme vuonna ollut seuraava:! Työ Itaaka-ane- Tuotanto- Vuonna...,,..... ; utuvojna, xutvvauo, pak Työntekjötä.,,.!,,. tlen arvo, arvo, ' teh. hev. v. OUO-markmn. koja. 000-markon. 000-markon.! 7 20 ; ! ! ' ! I 3503 ; ' ! '

17 Puuhomosta ja pahvtehtasta ovat vastaavat tedot seuraavat: l Vuonna. Työntekjötä. Käyttövoma, teh. hev. v. Palkkaus, 000-markon. Työpakkoja. Raaka-aneden arvo, 000-maxkoln. Tuotantoarvo, 000-markon ! Selluloosatehtasta taasen ovat m antut luvut seuraavat: Vuonna. Työntekjötä. Käyttövoma, teh. hev. v., Palkkaus, 000-maxkon. Työpakkoja. Raaka-aneden arvo, 000-markon. Tuotantoarvo, 000-markon H Papertehtasta ovat nämä lu vu t seuraavat: Vuonna. Työntekjötä. Käyttövoma, teh. hev. v. Palkkaus, 000-markon. Raaka-aneden arvo, 000-markon. Työpakkoja. Tuotantoarvo, 000-markon x Puuhomossa sulluloosa- ja pahvtehtassa sekä papertehtassa kulutetut raakaaneet ja puolvalmt teollsuustuotteet näkyvät seuraavasta yhdstelmästä: vuonna. j! m8 Homaputa: Selluloosaput-a: Puuvanuketta: Paperkarkketa: kotmasa kotmasa kotmasta kotmasa OOO-markon. m8 000-markon. tonna. 000-markon. tonna. 000-markon « ,

18 Vuonna. y y s y j ä : Selluloosaa: Olkvanuketta: ' ulkc masa kot nasa yhteensä kotmasta ulkomasta. : tonna. 000-mar - tonna. 000-mar- tonna. kon. kon. 000-markon. tonna. 000-markon.,. 000-mar- fcna.,., kom !! ÎÜ ' : o Kuutena vmeks kuluneena vuonna ovat kakk paperteollsuutta varten tarvttaven raaka-aneden hnnat yleensä nousseet, joka käy lm seuraavassa estetystä keskhnnosta : Homa- Selluloosa- Puu- Ryysyt puut puut vanuke ulkom. kotn. n3:ltä. tonnlta. tonnlta. tonnlta : 96 4: 32 7: : 2 6: :02 4: 94 75: 8 332: 04 3: : 36 6: 2 79: 9 40: 2 6: : 05 9: 92 39: : : : 8: : 4 327: : : 22 24: : : 4 076: 52 Puuhomojen ja pahvtehtaden, selluloosa- ja papertehtaden tuotantoarvot ovat olleet seuraavat (ykstyskohtasemmat tedot taulussa 4):! Vuonna. Puuvanuketta. kuvaa! märkää Puupahva: ruskeata valkosta lyysypahva: Papera: tonna, j tonna. tonn:a. tonna. tonna. tonna ÖG ! G : <)G;! , ' ' , I ; Sulfaattselluloosaa: Sulfttselluloosaa: Vuonna. valkastua va kalsen.! valkastun, märkää kuvaa valkastua valkase m. märkää valkasem. kuvaa tonna. tonna. ^ tonna. tonna. tonna. tonna Î : ! Paperteollsuudessa käytetystä raaka-anesta tah puolvalmstesta tuodaan maahan yleensä anoastaan ryysyjä. Tämän tuonnn suuruus kuutena vme vuonna on ollut: Vuonna tonna, arvoltaan mk > 99 62

19 vuonna tonna, arvoltaan mk ' > > Paperteollsuuden tuotteden vent on ollut seuraava: : Vuonna. tonna. märkää hottua 000-markon. tonna, ooo-m ar- tonna. kon P u u v a n u k e t t a: kuvaa märkää k e m allsta ; 000-markon. kuvaa tonna. ooo-mar- : kon.! ?; ! ' Vuonna. P a h v a: P a p e r a: Paperteoksa: puusta, ryysystä.. ooo-nmr- 000-mar- tonma. kon. kon. kon. tonna : ! j 40; ! , ! ^ ' 23 72, Paperteollsuuden työpakat jakautuvat erlasen omstajan kesken seuraavast: työ- työn- tuotantoarvo, pakkoja, tekjötä. 0l)0-m:kon. ykstyset henklöt... _ osake- ja muut yhtöt «valto «Puuteollsuus. Ivoko tämän teollsuuden kehtys näkyy seuraavast! yhdstelmästä: Vuonna. 000-markon. Työ tr.. K ayttovom.. a,!, Palkkaus,. Raaka-anepak Työntekjötä.....,.. uen arvo, koja. In h. hev. v. 000-markon markon.,. I j Tuotantoarvo, 000-markon. J ! ' ! ! ?: ; ! ' ! , ! j !

20 Puuteollsuudessa on saholla ens sja. Nden kehtystä valasee seuraava yhdstelmä! ; Työ- Vuonna. pak- koja. Työntekjötä. Käyttövoma, teh. hev. v. Palkkaus, 000-markon. Baaka-aneden arvo, 000-markon. Tuotantoarvo, 000-markon , s a m Sahateollsuus on teollsuuksstamme enten saanut tuntea sodan vakutusta, maastavent kun on ollut kokonaan pysähdyksssä. Seurauksena tästä sekä senvuoks, että lautatarhat pan tä yttyvä t sahatulla tavaralla, ovat monet' sahat katsoneet olevansa pakotettuja vuos vuodelta yhä supstamaan työntekjän määrää ja rajottamaan tuotantoa. Suur osa sahosta on kokonaan sesauttanut työt. Näden sekkan vakutukset tulevat selväst näkyvn työpakkojen ja työntekjän lukumäärän vähentymsessä maalmansodan puhkeamsesta lähten. Osttan johtuu työpakkojen huomattava vähennys myöskn stä, että penet kottarvesahat on jä tetty pos, ne kun evät ole teollsuusyrtyksä sanan varsnasessa merktyksessä. Tämä vakuttaa hyvn vähän muhn taulussa manttuhn lukuhn. Sahattujen tukken lukumäärä on ollut,: Vuonna kpl. Vuonna kpl > > Valmsteden ykstyskohtanen jako näkyy taulusta 4. Puden ja puuteosten koko vennn arvo sekä tämä arvo prosenttena maan koko vennn arvosta on kuutena vm e vuonna ollut: Arvo %'nn koko 000-m:kon. ventarvostn. Vuonna > o Erlasten puutavaran ventmäärät ovat olleet: Vuonna. va nstämattoma. m3 Puuaneta, honkasa ta kuussa: vestettyjä ta osttan lankkuja. battensa.! lautoja, sahattuja. m3 m3 m3 m8 muta sahattuja ja puoleks jalostettuja. m8 Puuaneta muta kotmasa puulajeja. m8 Puuteoksa. tonna , '

21 Lähnnä sahoja on puusepän ty ö p a jo lla ja huonekalutehtalla hu om attavam p sja puuteollsuudessa. N den kehtystä valasee seuraava yhdstelm ä: Vuonna. Työpakkoja. Työntekjötä.! Käyttövom a, teh. hev. v. Palkkaus, 000-markon. Kaaka-aneden arvo, 000-markon. T uotantoarvo, 000-markon : , : I l o Lopuks estettäköön velä va sta a vat lu vu t rulla-, rullanenäs- ja nappulatehtasta- Vuonna Työntekjötä. K äyttövom a, teh. hev. v. Palkkaus, 000-markon. Työpakkoja. Raaka-aneden arvo, 000-markon. Tuotanto - arvo, 000-markon : ' , Puuteollsuuden työp ak at jakautuvat om sta jän mukaan seuraavast: työ- työn- tuotantoarvo pakkoja. tekjötä. 000-m:kon. ykstyset henklöt osuuskunnat o s a k e -ja m uut y h t ö t kunnat o v a lto Ravnto- ja nautntoaneteollsuus. V ero m yllystä e lm oteta työn tek jä n palkkaa ekä jauhettavaks jätety n ja jauhetun vljan arvoa. K o k o täm än teollsuusryhm än kehtys näkyy seuraa vasta: Vuonna. Työpak Työntekjötä. Käyttövoma, Palkkaus, den arvo, arvo, koja. 000-markon. 000-markon ; j Teollsuustlasto v 98. 3

22 Erkseen s o k e r t e h t a s t a v a s t a a v a t l u v u t o v a t s e u r a a v a t : Vuonna. Työpalkkoja. Työn tekjötä. K äyttövom a, Palkkaus, Kaaka-aneteh. hev. v. 000-markon. den arvo, 000-markon. T uotantoarvo. 000-markon ! : s ! , ' ! o Tupakkatehtaden kehtys on ollut seuraava: Vuonna. pak Työntekjötä. Käyttövom a, Palkkaus, (Ien arvo. arvo, koja. 000-markon. 000-markon b; , ! : I o S , Sokertehtassa 0 k ä y te tty kg raakasokera, arvo mk. Samana vuonna ol tuont kg ja sen arvo mk. Tuotan to nousee 2 50! 840 kloon sokera, jonka arvo on mk. K aram ell-, m arm elaat-, kaakao- ja suklaatehtassa on kulutettu van ulkomasta sokera markan arvosta. K a lja - ja olutpanm ossa on kuntona määrät: vm e \'uoma kulutettu m altata seuraavat K a j a p a n m o s s a Vuonna. ulkomasa kotmasa yhteensä, tonna. 00t)-m:kon. tonna. 000-m:kon. tonna. 000-m:kon. ; I : l ; u t p a n m o s s a : Vuonna. ulkomasa kotmasa yhteensä tonna. j 000-m:kon. tonna. 000-m:kon. tonna. 000-m:kon l! , n :

23 Seuraavasta aneen kulutus a tuotanto: yhdstelmästä näkyy palovnapolttmojen ja hvatehtaden raaka- Käytetty rusta, ohraa ja kauraa Vuonna. ulkomasta kotmasta yhteensä j tonna. 000-m:kon. toma, 000-m:kon. tonna m:kon ; ' ! : ; o , ' V u o n n a. K äytetty massa: ulkomasta tonna. 000-markon. Valmstettu: raaka- polttoväkvnaa, väkvnaa, hvaa, tonna. 000-ltron. I 000-lttron. Koko tuotannon arvo, markon ') g! [ o 870.2! Kulutetun raakatupakan (tupakanlehten ja varsen) määrää sekä tuotannon suuruutta tärkemmssä tuotantolajessa valasevat souraavat luvut: Käytetty raakatupakkaa :. Valmstettu : Vuonna. tonna. 000-markon. skareja, mlle. paperosseja, mlle. toppa- ja suutu pakkaa, tonna. nuuskaa, tonna ; :) ' ; 277 a o x e ' 56 ; 220. o Tupakan tuont on kuutena vme vuonna ollut seuraava: Vuonna. Valmstamatonta lehttupa lkaa : tonna. 000-markon. Valmstamatonta varstupakkaa : tonna. 000-markon. kg. Skareja : ; 000-markon ; 82.2; s ' ; ! 96...! ; ' 875. : ) ! a) Shen lsäks paketta.

24 Vuonna. Paperosseja : 000-mar- fcg-, kon. Ppputupak kaa: martonna. kon. Nuuskaa:. 000-martonma.,. kom. Koko arvo, 000-markon t ! « Jos valmstettuhn määrn lsätään tuonnn määrä ja stä vähennetään vennn määrä, nn saadaan oman maan kulutus. Täten saadaan vuodelta 98 seuraavat luvut, jollon 200 skarn on edellytetty panavan yhden klon ja 000 paperossn yhtä paljon: Skareja. Paperosseja. Ppputupak- Nuuskaa, mlle. mlle. kaa, tonna. tonna. Valmstettu... 20' «220. o Tuotu Yhteensä o V e t y Kulutettu I o K oko kulutuksen arvo taasen saadaan seuraavalla tavalla: Valmstuksen a r v o mk Tuotujen skaren arvo > paperossen arvo Tuodun ppputupakan y. m. arvo > nuuskan arvo... Yhteensä mk Vennn arvo Kulutuksen arvo mk mk Maan koko väklukua slmälläptäen tulee tästä määrästä 32 mk 7 p. asukasta koht. Ravnto- ja nautntoaneteollsuuden työpakat jakautuvat omstajen mukaan seuraavast: työpak- työntek- tuotantoarvo, koja. jötä. 000-markon. ykstyset henklöt osuuskunnat osake- ja muut yhtöt kunnat valto f Valton ja kunten työpakat ovat veromyllyjä.

25 Valastus-, vom ansrto- 'a vesjohtolatokset. Täm än teollsuusryhmän kehtystä valasee seuraava taulukko: Vuonna. Työntekjötä. Käyttövoma, tel. hev. v. Palkkaus, 000-markon. : Työ- ( pakkoja. Raaka-aneden arvo, Tuotantoarvo, 000-markon. 000-markon ! l 88.6 : 734.9, ! m Kulutetun raaka-aneen arvon ovat lmottaneet anoastaan kaasulatokset. Erlasten omstajen kesken jakautuvat työpakat seuraavast: työpak- työntek- tuotantoarvo, koja. jötä. 000-markon. ykstyset henklöt osake-ja muut y h t ö t k u n n a t valto n Valton työpakka on kaasulatos. Graalllnen olleet seuraavat: teollsuus Täm än teollsuusryhmän olot ovat kuutena vme vuonna Vuonna. Työp ak koja. Työntekjötä K äyttövom a, teh. hev. v. Palkkaus, Raaka-ane- 000-markon., arvt. 000-markom. Tuotantoarvo, 000-markon ' ! ! Kulutetun papern alt oks on lmotettu mk. Valton omstamat kaks työpakkaa ovat Valtoneuvoston krjapano - maan suurn svlkrjapano ja Suomen Lemakonttor, jossa kartta-, post- y. m. merkt panetaan. Edellsn ryhmn kuulumaton teollsuus. Tällä vmesellä ryhmällä o ole suurempaa merktystä, ja shen kuuluu anoastaan muutama ajoneuvotehtata, lelutehtata y. m. Työpakkojen omstajat. Taulussa 5, joka on jätetty julkasematta, ovat työpakat ryhm tetyt läänttän, kaupungt ja maaseutu erkseen, omstajansa ja tuotantoarvonsa suuruuden mukaan. Tuotantoarvonsa mukaan jakautuvat teollsuuslatokset ja nden työntekjät seuraavast: Kaupungt: Maaseutu: Koko maa: työpakk. työnt. työpakk. työnt. työpakk. työnt. lmottamatta alle mk o >

26 Kaupungt: Maaseutu: Koko maa: työpakk. työnt. työpakk. työnt. työpakk. työnt mk , mk ja enemmän Yhteensä Ensmaseen ryhmään, työpakkohn, joden tuotantoarvoa e ole lmotettu, kuuluvat epätsenäset korjaustyöpajat ja verom yllyt. Jos vertaa ylläoleva lukuja vastaavn lukuhn edellsltä vuoslta, huomaa lukujen säännöllsest laskevan sellasten työpakkojen ryhmssä, joden tuotantoarvo on ja markan välllä, kun ne taas ovat huomattavast kohonneet nssä, joden tuotantoarvo on markkaa ta stä enemmän. Täm ä rppuu lähnnä rahan arvon alentumsesta. Erotukset er ryhmssä käyvät lm seuraavsta luvusta: Valmstusarvo: Työpakkoja: Työntekjötä: « mk mk ja enemmän Sen sekan valasemseks, montako työntekjää tulee keskmäärn kutakn teollsuuslkettä koht edellämantussa er ryhmssä, saadaan seuraavat luvut: Tuotantoarvo: Työntekj Tuotantoarvo: Työn tekj. tvopakk. koht. työp. koht. lm otta m a tta......' m k «alle m k s >... 7.o O.t Kakk lkkeet 20. Omstajen mukaan jakautuvat teollsuuslkkeet seuraavalla tavalla: Omstajat... ^ p u n g t : Maaseutu: Koko maa: J työpakk. tyont. työpakk. työnt. työpakk. työnt. Ykstyset h e n k lö t ' Osuuskunnat Osake- ja muut yhtöt Kunnat V a lto Yhteensä Jos jätämme pos ne verrattan harvat latokset, jotka kuuluvat osuuskunnlle, kunnlle ja valtolle, nn jakautuvat ykstysten henklöden sekä osake- ja muden yhtöden omstamat lkkeet er tuotantoryhmssä seuraavast: lmottamatta Tuotantoarvo:. Ykstyset henklöt: työpakk. työntek Osake- ja muut yhtöt : työpakk. työntekj. 5 4 o KK alle 5,000 m k ' > l > > mk ja enemmän Yhteensä

27 Tästä näkyy osake- ja muden yhtöden sekä ykstysten henklöden omstamen lkkeden eroavasuus. Samalla kun jälkmässsä on keskmäärn 5. 8 työntekjää, on vastaava luku edellsssä Ykstysten henklöden ja yhtöden omstamen lkkeden eroavasuutta teollsuus! a jettan valasee seuraava taulukko: ' Y kstyset henklöt. 0 sake- ja m uut yhtöt. Teolsuuslaj. Työntekjötä. Tuotantoarvo, 000-markon. Työpakkoja. Työp ak koja..työntekjötä. Tuotantoarvo, 000-markon. Malmnnosto Sulatot ja metallen jalostuslatokset Konepajat Henomp koneteollsuus , lv-, sav-, las-, hl- ja turveteollsuus , o Kemallsten latteden valm. teollsuus «32 32; Terva-, öljy-, kum- v. m. s. teollsu u s... 77! [ Nahka- ja karvateollsuus , j Kutomateollsuus Paperteollsuus Puuteollsuus Ravnto- ja nautntoaneteollsu u s Valastus-, vomansrto- ja vesjohtoteollsuus ! Graafllnen teollsuus o Edellsn kuulumaton teollsuus ! Yhteensä J Osuuskunten, kuntan ja valton merktys teollsuustomnnan harjottajna on varsn vähänen, kuten seuraavat luvut osottavat. Osuuskunnat. Kunnat. Valto. Teolsuuslaj. Työpakkoja. Työntekjötä. Tuotantoarvo, 000-markon. Työpakkoja. Työntekjötä. Tuotantoarvo, 000-markon. Työpakkoja. Työntekjötä. Tuotantoarvo, 000-markon. Sulatot ja m etallen jalostuslatokset Konepajat K v-, sav-, las-, hl- ja turveteollsuus ! 457.« _ K em allsten latteden valm. te o lls u u s Nahka- ja karvateollsuus K utom ateollsuus Paperteollsuus «Puuteollsuus ! 30. o R avnto- ja nautntoaneteoll ! Valastus-, vom ansrto- ja vesjohtoteollsuus... _ Graafllnen teollsuus ,! E dellsn kuulumaton teoll [ t Yhteensä

28 Er omstajaryhmen merktystä teollsuudessamme valasee yllä oleven absoluuttsten lukujen lsäks seuraava taulukko, josta teollsuuslajttan käy lm, montako prosentta kussakn omstajaryhmässä työntekjän luku ol työntekjän koko määrästä sekä montako prosentta valmstusarvo ol valmstuksen koko arvosta. Teollsmslaj. Työntekjät Vona työpakossa, jota omstvat ykstyset henklöt. yhtöt.. osuuskunnat. kunnat. valto. Yhteensä. Tuotannon bruttoarvo Vona työpakossa, jota omstvat M a lm n n o sto... löo.o IOO.o IOO.o IOO.o Sulatot ja m etallen jalostusla- ' tokset ; IOO.o lo.o IOO.o Konepajat ! 0.2' 20.-; ^IOO.o IOO.o H enom p k on eteo llsu u s ! 5 0.g IOO.o I. IOO.o, K v-, sav-, las-, hl- ja turveteollsuus... 9«; 74.ol IOO.o IOO.o: Kem allsten latteden valm teollsuus ] IOO.o IOO.o Terva-, öljy-, kum- j. m. s. te o l lsuus... I ,o IOO.o 3.o 87.0 IOO.o Nahka- ja karvateollsuus IOO.o IOO.o : K u tom äteollsu u s ' 0.5 IOO.o IOO.o Paparteollsuus S IOO.o o. IOO.o: Puuteollsuus ; (0.0 2) 5.6 IOO.o Ravnto- ja nautntoaneteollsuus O. IOO.o (0.04) 0.2 IOO.o Valastus-, vom ansrto- ja ves- johtoteollsuus : IOO.o ( IOO.o GraafUlnen teollsuus IOO.o G IOO.o Edellsn kuulumaton teollsuus. ' IOO.o 55.3 I IOO.o ykstyset henklöt., yhtöt osuuskunnat. Kakk teollsuudet ;'.2 4.,} IOO.0II IO0.0 kunnat. valto. Yhteensä. Nämä suhdeluvut osottavat, että osake- ja muden yhtöden rnnalla muut yrttäjäryhmät valtakunnat) teollsuudessa ovat varsn vähäpätösä. Teollsuustyöväen koko määrästä tul yhtöden osalle 79.9 % ja koko teollsuustuotannon bruttoarvosta 82.6 %. Työntekjät. Snä julkasematta jätetyssä taulussa, joka akasemmassa tlastojulkasussa ol Gmtena; on teollsuusla jttan tetoja osttan työntekjän todellsesta luvusta nnä neljänä er ajankohtana, josta tetoja annetaan, osttan työntekjän kä- lssosto* Työntekjän todellnen lukumäärä ol: Mehä: Nasa: Yhteensä: luku. muutos. luku. muutos. luku. muutos. p:nä tam m k > huhtk % % % enäk « > lokak > 'työntekjän lukumäärä kaupungessa ja maaseudulla ol: Kaupungt: Maaseutu: luku. muutos. luku. muutos p:nä tammk huhtk henäk o lokak '

29 Luvusta lmenee selväst sodan tuhosa vakutus teollsuustomntaan. Rntamalnjan er puollla muodostu teollsuustomnta sangen erlaseks, kuten työntekjän todellset luvut läänttän tarkastettuna osottavat. Työntekjän luku ol seuraava: Tammk. Huhtk. Muutos. Henäk. Muutos. Lokak. Muutos. p:nä. p:nä. % p:nä. 0/ h p:na. /o Uudenmaan lään Turun ja Porn > :> H äm een e Vpurn > g Mkkeln ]. « I Kuopon > o Vaasan > G Oulun > (! o s Er läänen välllä on olemassa selvä ero. N. s. Valkosessa Suomessa teollsuustomnta jatku kapnanajankn lman huomattava muutoksa vuoden er akona. Sen sjaan snä osassa valtakuntaa, joka ol kapnallsten hallussa, varsnanen suurteollsuus pysähty kokonaan het sodan puhjettua. Vähäsessä mttakaavassa harjotettu teollsuus, jossa ol van harvoja työntekjötä, saatto määrätyssä tapauksssa jatkaa keskeytymättä tomntaansa. Kakkalla ol stäpats sellasen teollsuushaaran kun ravntoteollsuuden alalla pakko jatkaa tomntaa, mkäl sellaseen sunkn ol mahdollsuuksa, Seuraavat luvut osottavat lähemmn, paljonko er teollsuudenhaarossa ol työntekjötä kunkn vuosneljänneksen alussa ja mllasa muutoksa lukumäärässä on ana edellseen vuosneljännekseen verraten tapahtunut: Metallt. (4 ens. teoll, ryh.) K v-, sav-, las-, hl- ja turveteollsuus o Kemallsten latt. valm. t Terva-, öljy-,kum - y.m.s. t Nahka- ja karvateollsuus l Kutomateollsuus o Paperteollsuus Puuteollsuus o o Ravnto- ja nautntoanet ! Valastus-, vomansrto- ja vesj ohtoteollsuus o o l Graafllnen teollsuus Edellsn kuulumaton teoll Työntekjän käsuhteta valasevat seuraavat luvut: alle 5 vuoden vu o ta a t... 8 v. tä yttä n eet... m 3 h e t : % % > Tammk, Huhtk. Muutos. Henäk. Muutos. Lokak. Muutos. p:nä. p:nä. /o p:nä. 0 /o p:nä 0 to- / nas- e t : 97. l - % > % > kakk 97. / L > 9.0 t v ö n t. : "! ' /O 8. 2 > 90. l Yhteensä 00. o % 00. o % 00.o % 00.o % 00.o 0 00.o % Sotatarpeden lsääntynyt valmstus ja puute mespuolssta työntekjöstä on sotaakäyvssä massa johtanut shen, että sodan akana nasa on entstä suuremmassa määrässä ryh d ytty käyttämään teollsuuden palveluksessa. Melläkn vodaan havata huo- Teollsuustlasto v. 98.

30 m ättävä lsäys naspuolsen työvom an käyttämsessä, kuu ernäsllä alolla on turvauduttu naspuolseen työvom aan suuremmassa määrässä kun akasemmn. V. 94 ol näet nastyöläsä van 27.7 %, mutta jo v , v ja v %. Sen sekan valasemseks, kunka alakäset ja naspuolset työntekjät jakautuvat er teollsuuksen mukaan, on laadttu seuraava yhdstelmä: 8 v. nuorempa: luku. % Nasa: luku. % Kakk työnt.: luku. Malmnnosto Metallteollsuus K v -, sav-, las-, h l- a turveteollsuus Tltehtaat Kaakel-, porsln- ja fajansstehtaat Lastehtaat Turvepehkutehtaat Muut Kemallsten latteden valm.-teollsuus Tultkkutehtaat Muut Terva-, öljy- a Icumteollsuus K ynttlä- ja sappuatehtaat l Muut o Nahka- ja hanateollsuus Kutom ateollsuus...' «4 403 Vllatehtaat r, 3 04 Puuvllatehtaat Pellavatehdas l Trkoon- ja sukankutomot Patatehtaat Hattu- ja lakktehtaat o Muut Paperteollsuus Puuhomot ja pahvtehtaat Selluloosatehtaat Papertehtaat Muut Puuteollsuus Sahat ja höyläämöt Puusepän- ja huonekalutehtaat Rulla-, rnllanemäs- ja nappulatehtaat Muut Ravnto- ja nautntoaneteollsuus Lepom ot o Sokertehtaat o 342 Karamell-, marmelaat-, kaakao- ja suklaatehtaat Vrvotusjuomatehtaat ja kaljapanm ot Olutpanmot l 262 Tupakkatehtaat Muut Valastus- y. m. teollsuus «453 Oraafllnen teollsuus Edellsn kuulumaton teollsuus Yhteensä

31 Vuodesta 97 8 vuotta nuorempen työntekjän absoluuttnen luku on vähentyn yt henklöstä 8 57:ään, mutta suhteellnen luku lsääntynyt 8.4 %-.sta 9.!) %:n, jollon prosenttluku on otettu, työntekjän koko luvusta. Moottort. Teollsuudessa käytettyjä moottoreta, höyrykattlota ja sähkögeneraattoreta koskevat luvut näkyvät taulusta 3. Työpakkojen tuontantoarvot ja työntekjät. Työpakat on entsen julkasun taulussa 0 jaettu sekä tuotantoarvon että työntekjän lukumäärän mukaan, mkäl on ollut mahdollsta. Tällasta jakoa e kutenkaan voda ana tomttaa, sllä erässä tapauksssa on kahdesta työpakasta lmotettu osttan työntekjät yhtesest, osttan työntekjät ja tuotantoarvo yhtesest. Sentähden kussakn alla luetellussa ryhmässä on työpakkojen yhtessumma yhteenlaskettaven summaa jonkn verran suuremp. Samasta syystä e er ryhmen prosenttlukujen summakaan ole 00. o, vaar vähän penemp, ja osottaa puuttuva prosenttluku puuttuva työpakkoja. Tuotantoarvo : Työntekjötä: ky' opakko luku. «/ /o ja:kakk. Ilm ottam atta: alle r, alle rrk: alle « l mk: alle s « « mk: alle mk: alle mk: alle a mk ja enemm: alle ' > ja enemmän Kakk työpakat: alle ja en em m ä n Tomnnassa sattuneet keskeytykset. Entnen taulu valasee työpakossa sat Xäm ä keskeytykset jakautuvat seuraavast er teollsuusryhmen tuneta keskeytyksä. kesken: Työpakkoja, jossa on sattunut sesauksa luku. %:na kaksta. Sesauksa. Malmnnosto...,, Sulatot ja metallen jalostuslatokset Konepaj at Henomp koneteollsuus K v -, sav-, las-, hl- ja turveteollsuus Kstä tlteh tassa «57

32 Työpakkoja, jossa on sattunut sesauksa: luku. /0:na kaksta. Sesauksa. Ivem all. latt. valm stusteollsuus T erva-, öljy-, kum- ja muu sell. teollsuus Nahka- ja k a rv a te o lls u u s K utom ateollsuus Paperteollsuus Puuteollsuus N stä sahossa ja höylääm össä R avn to- ja nautntoaneteollsuus e 36 Valastus- y. m. teollsuus G raafllnen teollsuus Edellsn ryhm n kuulumaton teollsuus Yhteensä Y llä olevat pokkeuksellsen suuret lu vu t o v a t kapnan aheuttam a. Ptuutensa m ukaan jakau tu vat työn keskeytykset seuraavast: Sattuneden luku. / /o vähem m än kun vden vkon v k k o a l l. f 2 vk koa kuukaus kuukautta o o työnsesausten syyks on lm otettu: Yhteensä V. 96. V. 97. V. 98. luku. l 0 luku «/ /o luku / / Sopm aton vuodenaka «27 9. l Sopm aton vedenkorkeus Tu lp alo « K o rj aukset s Työnsesaukset a 9. 5 V ararkko... R aaka-aneen p u u t e ? o T y ö n puute ! l M uut s y y t o Yhteensä o o o K un v. 97 non puolet (49.:) 0 ) kaksta työn koskeytyksstä ol työnsesauksen, s. o. lakkojen ja työnsu lku jen aheuttam a, o lvat v. 9.8 työn keskeytyksen ah eu ttajn a pääasassa m uut syyt. Tähän ryhm ään on v e ty kakk välttöm äst kapnan aheuttam at keskeytykset. Mussakn ryhm ssä o v a t keskeytykset osttan sodasta johtuneta. On laskettu, että n. 8.4 % kaksta keskeytyksstä on kapna tavalla ta tosella aheuttanut. Helsngssä. Kauppa- ja Teollsuushalltuksen Tlastotom stossa, joulukuulla 92. Vlho Annala.

33 Aakkosellnen luettelo tlastossa selostetusta erlaatussta tehtasta.! T e o ] s l n s ] a j t. Tlastollsen ryhmn numero. T e u s u s a j t. Tlastollsen ryhmän numero. jokalutehtaat... A sfaltttehtaat... XV V H D y n a m ttteh ta at... VI. rs tv san etehtaat... E tkkatehtaat... Y XII "22 (alvanom stehtaat... 2 alk o sah a t... XI o anskastehtaat... VIII o H arja- ja sv e lln te h taat... VIII 7 VII 9 H attutehtaat... IX Haultehtaat... II 0 Hlhappotehtaat... VI 9 Hvatehtaat... XII 9 Hllo- ja m ehutehtaat... XII 2 Iomapunkettmöt... X Huopatavaratehtaat... TX 8 Jalknetehtaat... V l 9 Jauho- ja suurmomyllvt... XII 4 Järvmalmn) ostopaka-t... I! Kaakao- ja suklaatehtaat... XII U Kaakeltehtaat... V o Kaasutehtaat... X I Kahvpaahtmot... XII a Kalanverkkotehtaat... IX 99 Kaljapanmot... XII 7 Kalkktehtaat ja -polttmot... V 9 Karamell- ja marmelaattehtaat XII Í Karkea-, musta- ja henotaetehtaat II 4 Kasvvotehtaat... XII 5 Kaulnstntehtaat... IX?. Kehys- ja penatehtaat... XI Kenotekosten kven valmstuslatokset...j A' 8 Kekstehtaat XII 8 Kmröktehtaat... j VI Krjanstomot... X 7 Krjapanot...j XIV Krjekuor- ja paperpusstehtaat X l Kvennäsves- ja vrvotusjuomatehtaat...: XII 40 Kvlouhmot sek kvenhakkuuja homalatokset... V Kvpanot ja: kemgraafllset latokset... XJV 2 Kloraatthtetaat... VI Konepajat... H Koneremmtehtaat... IX 9a Korjauspajat, tsenäset... l 2 Korjauspajat muhen tehtaden vhtevdess;...!. 3 Korkktehtaat... XI 5 Kotelotehtaa.t... X 7 Kultasepänt-vöpajat... II Kumtavaratehtaat... VII 4 Kuparkavokset... I 2 Kupavnuutoslatos... Il Ib Kuparsepänt.vöpaat... Il 7 Kynttlätehtaat... M l 5 Käärekahdntehtaat... IX 2 Kövstehtaat... IX 8 Laatkko tehtaat... XI l Lakka- ja pultuurtehtaaf... v u 7 Lakktehtaat... IX 5 Lastehtaat ja -hom ot... V 0 Lastuvlla-tehtaat... XI Lekkkalutehtaat... XV 3 Lemasntehtaat... XV 5 Lepomot... XII 7 Lest- ja puuvarstehtaat... XI 3 Luujauhotehtaat ja lmmsurvoms-' latokset... VI 4 Läkk- ja peltsepäntehtaat... II 7 Makkaratehtaat XII Mallastehtaat... XII 6 Marks- ja sälekahdntehtaat.. IX 20 Martnlatokset-... II 2 M asuunt... II Mellotuslatokset... Il 2 Messnk- ja tnavalm ot... II 9 Muurauslaasttehtaat... V 7 Nahkatehtaat a nahkurn ty ö -! pajat... VIII Napptehtaat... XV 4 Nauhakutomot... IX 6

34 T e o s n u s a j t. Tlastollsen ryhmän numero. T e o s n u s a j t. [ Tlastollsen ryhmän numero. Naula- ja rautalankatehtaat... 3 Neulatehtaat... II 3 Nuoranpunomot... IX!) Olutpanmot... XII 8 Pahvtehtaat... X 2 Patatehtaat... IX Paju-, juur- ja rottnktehtaat.... XI 6 Papertehdas... 4 Papern jalostustehtaat... X S Pellavatehtaat... IX 5 Pellavan puhdstuslatos... IX Ptstehtaat... rx 7 Porsln- ja fajansstehtaat... V 6 IV 3 Punss- ja vntehtaat... XII 2 III 4 Puuhomot... X 2 Puuntslauslatokset... VII Puulava- ja venevestämöt... XI 5 Puusepän- ja huonekalutehtaat.. XT 6 IX 4 Pvörtehtaat... XI ) Rauta lava vestämöt... III Rulla-, rullanemäs- ja nappulatehtaat... XI 7 Räätälnlkkeet... IX 8 Sahanterätchtaat... 5 Sahat ja hövlääm öt... XI Sappua- ja suopatehtaat... VII 6 Sateen- ja päväävä rjotehtuat... IX 9 Satulasepäntehtaat... VITI 4 Selluloosatehtaat... X.3 Sementt- ja asfalttvalmot sekä asfaltthuovan a kenotekosten kven valmstuslatokset... V 8 Srapptehtaat... XII 0 Slkklnojen rpsua,nnen... IX 23 Skurtehtaat... XII 4 Sokertehtaat... Xl 9 Soodatehtaat... j VI 3 Sottokonetehtaat... IV Sorvaustehtaat...' XI 8 Sukstehtaat... XI 2 Sysen valmstuslatokset... V 2 Sähkökone- ja sähkölatetehtaat ynnä kuntoonpanolatokset... III 5 Sähkösulatto... TI la Sähkövalastus- ja vomansrtolatokset... XIII > Sälvketohtaat... XII 9 Tapetttehtaat... X 5 Teknokemallset teh taat... VI 8 Tekovllatehtaat... IX Tervapoltt-mot ja pktehtaat... VII 9 To'äskvntehtaat... II 4 Tltehtaat... V 4 Trkoon- ja sukankutomot... IX 0 Tultkkutehtaat... VI 6 Tupakkatehtaat... XII 23 Turvepehkutehtaat... V Tvnnvrtehtaat... XI 0 Täpetehtaat... IX 6 ['tltehtaat... IV 9 Valmot... III Valsslatokset...! 9 Vanertehtaat... XI 4 Vanutehtaat... IX 7 Veromvllvt... XII 0 Vesjohtolatokset... X III 3 Vlatehtaat... II 6 Vllatehtaat... IX 3 Vnapolttmot a hvatehtaat.. XII 9 Väkvnatchtaat ja tslauslatoksot XII 20 Vär- ja vernssatehtaat... VII 8 Värjävslatokset... IX 24 Öljvtehtaat... VIT 3

35 Résumé franças. Par rason d économ e la statstque ndustrelle paraît cette fos sous u n e f o r m e sensblement rédute com paratvem ent aux publcatons smlares précédentes. Les tab leaux suvants, vu leur m ondre m portance ont été supprmés. Tableau. ( Groupement synoptque des entreprses ndustrelles par gouvernements. - - Tableau 3. Détals sur les entreprses ndustrelles dans les vlles et les ballages du pays. Tableau 5. (Groupement des leux de tra va l d après la valeur brute de leur fabrcaton et d après leurs proprétares. Tableau 6. Personnes travallan t dans l ndustre. Tableau 8. Proprétares des leux de traval. Tableau 9. Proprétares des leux de traval, d après le nombre de ceux-c possédés par chacun d eux. - - Tableau (. (Groupem ent des leu x de traval d après la valeur de la fabrcaton e t le nom bre d ouvrers. T ableau. N om bre des leux de traval n ayan t pas travallé toute l année. - Tableau 2. Causes des nterruptons arrvées dans l a ctvté des leux de traval. Ces tableau x seront, toutefos, élaborés et déposés en manuscrt au Bureau de statstque de la D recton du com m erce et de l ndustre. L'année 98, dans le courant de laquelle la, populaton ouvrère de la Fnlande se m t en révo lte contre le gouvern em ent légal du pays, fu t très désastreuse pour l ndustre. Pendant cette révolte qu dura du mos de ja n ver au mos de jun, une grande parte des usnes et fabrques restèrent fermées. L e nom bre des chômeurs s éleva à envron ouvrers, envron!>.«m llons ouvrers perdrent leurs jours de traval, et les pertes qu en résultèrent pour la producton peuvent s évaluer à marcs fn. Les usnes et fabrques subrent, en outre, des dégâts de tous genres. Selon les calculs fats, les dom m ages causés aux établssem ents ndustrels se m ontent à marcs fn. Ans les pertes totales de l ndustre par sute de dégâts drects et de la dm nuton de la producton sont de mares fn.

36 Le développement de l ndustre fnlandase pendant les années ressort du tableau suvant: ! Leux de traval... nombre accrossement / /o Ouvrers... nombre accrossement / /o Force motrce... che\t. vap. effectfs accrossement % Salares... mll. de Marcs accrossement ' /o Valeur totale des matères premères.... mll. de Marcs o Valeur totale des matères premères, accrossement S s Valeur totale des matères premères, accrossement /o Valeur des matères premères fnlandases mll. de Marcs Valeur des matères premères fnlandases, accrossement ; : Valeur des matères premères fnlandases, accrossement... / Valeur des produts dem-manufacturés fnlandas... mll. de Marcs Valeur des produts dem-manufacturés fnlandas, accrossement... )> Valeur des produts dem-manufacturés fnlandas, accrossement... % Valeur des matères premères mportées.. mll. de Marcs Valeur des matères premères mportées, accrossement Valeur des matères premères mportées, accrossement... / /o , Valeur de la fabrcaton... mll. de Marcs accrossement /o

37 L a dstrbuton des leux de traval, des ouvrers et de la valeur de la fabrcaton dans les vlles et dans les campagnes, est la suvante: Vlles. Campagnes. Leux de traval % î % Ouvrers , Valeur de la fabrcaton (mllers de marcs) î Les ouvrers des ndustres formaent 9.42% de la populaton totale des vlles,.49 % de celle des campagnes, et 2.59 % de celle du pays enter. L a valeur moyenne de la fabrcaton par chaque ouvrer état de marcs dans les vlles, de 4 24 marcs dans les campagnes, et de 7 68 marcs dans l ensemble du pays. Le nombre des leux de traval et des ouvrers de chaque groupe d ndustres ans que la valeur brute de la fabrcaton, se trouvent ndqués dans le tableau c-dessous: Groupe d ndustres Leu x de traval Ouvrers Valeur de la fabrcaton, m llers de marcs. Industre mnère Métallurge Atelers mécanques ! Fabrques d nstruments de précson Ind. de la perre, de l argle, du verre, du charbon et de la tourbe Fabrcaton de produts chmques Industres du goudron, de l hule, de la gomme, etc Industres du cur et du pol Industre tex tle Industre du paper Industre du bos..., Industres des comestbles et exctants Eclarage, transmsson d énerge, servce d e a u ; Industre graphque Industres non rapportables aux groupes précédents,, Total L ndustre fnlandase se vot oblgée d mporter une grande parte de ses matères premères, le pays n en produsant guère, à l excepton du bos. Cet état de choses ressort clarement du tableau suvant: Groupe d ndustres : Matères premè- res mportées mllers de marcs Matères premères fnlandases 0/ 0 mllers de marcs 0/ 0 Industre mnère îoo.o! Métallurge ö Atelers mécanques Teollsuustlasto v

38 Í G roupe d 'jdu9tn.es M atères prem ères m portées. m llers de m arcs oj M atères >remère s fnían d ases. m lle rs de m arcs 0/ /o Fabrques d nstruments de précson Ind. de la perre, de l argle, du verre, du charbon et de la tourbe Fabrcaton de produts chmques Industres du goudron, de l'hule, de la gomme, etc Industres du cur et du pol Industre tex tle Industre du paper ; Industre du bos..., Industres des comestbles et exctants ( Eclarage, transmsson d énerge, servce d e a u Industre graphque co 00 Industres non rapportables aux groupes précédents Total L a valeur de la producton état, en 97, de (00 marcs. En 98, la valeur état de marcs, sot une dmnuton de marcs ou de.6 %. L a dmnuton pour la métallurge est de marcs ou 5. 5 %; pour les atelers mécanques elle est de marcs ou 27-2 % Par contre la valeur de la producton pour l ndustre du cur a augmenté de marcs fn-, ou de 60.2 %. Les prncpales ndustres fnlandases sont celles du paper et du bos. L ndustre du paper comprend les fabrques de pâte mécanque et de carton, ans que celles de cellulose et les papeteres. En.98, le nombre des fabrques de pâte mécanque et de carton état de 44 avec 3,50 ouvrers et une force motrce de chevaux-vapeur effectfs. Les salares des ouvrers attegnrent une somme totale de marcs, la valeur des matères premères fut de marcs; celle de la fabrcaton s éleva à marcs. Les fabrques de cellulose étaent au nombre de 7, avec,92 ouvrers; leur force motrce état de 5,880 chevaux-vapeur effectfs; les salares des ouvrers s élevèrent à mares. L a valeur des matères premères fu t de mares: celle de la fabrcaton fut de marcs. Les papeteres étaent au nombre de 25 avec 3,49 ouvrers. L a force motrce qu elles employaent état de 34,568 chevaux-vapeur effectfs. Les salares des ouvrers s élevèrent à un total de marcs; la valeur des matères premères fu t marcs, colle de la fabrcaton fu t de marcs. Les matères premères employées par ces usnes furent les suvantes: Quantté : Valeur: Bos pour pâte mécanque, m marcs cellulose, m Pâte de bos fnlandase, tonnes

39 Quantté Valeur Déchets de paper fnlandas, tonnes marcs Chffons, mportés, tonnes fnlandas, tonnes Cellulose, fnlandase, tonnes..., P âte de palle, mportée, tonnes... En 98, la producton de ces fabrques a été la suvante: Quantté : Valeur: Pâte de bos, sèche, tonnes marcs > humde, ]00 > Carton de bos, brun, tonnes >> blanc, chffons,, Cellulose au sulfate, blanche, tonnes > non blanche, humde, tonnes, > > > > sèche, sulfte, blanche, to n n e s non blanche, humde, tonnes > > sèche, Paper, to n n e s Produts secondares L exportaton des produts provenant de l ndustre du paper en 98 fut la suvante: Quantté: Valeur: Pâte de bos mécanque, humde, tonnes marcs sèche, > * chmque, humde, > > > > sèche, > Carton de bos, to n n e s chffons, to n n e s Paper, tonnes > Dans l ndustre du bos, ce sont les sceres qu occupent le premer rang. En sceres ont occupé un nombre total de ouvrers. L a force motrce état de chevaux-vapeur effectfs; le total des salares des ouvrers fu t de marcs. L a valeur des matères premères fut de marcs, celle de la fabrcaton fut de marcs. L ndustre du scage est celle de nos ndustres qu a été le plus sensblement attente par les effets de la guerre mondale, vu que presque toute l exportaton dut cesser. Pour cette rason et comme les chanters furent bentôt encombrés de bos scé, la plupart des soeres se sont vues forcées de congéder les ouvrers et de dmnuer la producton. Une grande parte des sceres durent, déjà en 96, arrêter entèrement leur producton. En 93, l y avat 60 sceres en actvté, mas en 98 le nombre en avat été rédut à 279. En 98, on sca blles.

40 La classfcaton des entreprses ndustrelles et de leurs ouvrers selon la valeur de la fabrcaton, donne le tableau suvant. ) Valeur de la fabrcaton. Leux de traval. Nombre d ouvres. N on-mentonnée Mons de marcs de à > à à à à et au-dessus Total des patrons: Les entreprses se répartssent comme l sut par rapport aux dverses catégores Proprétares des leux de traval. Leux de traval. Ouvrers Personnes prvées Assocatons coopératves Socétés anonymes et autres Total Le nombre des ouvrers a sub les varatons suvantes au cours de l année: Ouvrers nombre. varaton her ja n v e r her a v r l % her jun her o c to b re De ces chffres ressort l nfluence néfaste qu a eue la révolte sur la ve ndustrelle du pays. L a répartton en classes d âge ressort du tableau suvant, ndquant le pourcentage de chaque classe du nombre total des ouvrers ou des ouvrères, ans que la proporton de celles-c et de ceux-là: ouvrers. ouvrères. Au-dessous de 5 a n s l. %.8 % 5 7 ans ans révolus T o ta l o 00. o ) Les leux de traval pour lesquels la valeur de la fabrcaton n est pas mentonnée sont des moulns champêtres.

41 Les moteurs employés par l ndustre se répartssent de la manère suvante: Nombre. Chev.-vapeur effectfs. Moteurs ou roues hydraulques Turbnes Moteurs à vapeur: machnes à pston à turbnes à combuston électrques Autres moteurs Dans 063 leux de traval, le traval fut nterrompu pou un temps plus ou mons long. Le nombre des nterruptons fu t de 268. Dans les tableaux dont les données sont classées selon les ndustres, ces dernères sont numérotées: chaque groupe d ndustres est précédé d un chffre roman, et chaque ndustre spécale d un chffre arabe. Nous donnons p. 38 la lste françase de toutes ces ndustres et des numéros correspondants; elle permettra de retrouver les traductons fran çases respectves. Exemple:,. Valm ot ja konepajat Gjuterer och mekanska verk- atàder =,. Fonderes et atelers mécanques.

42 Lste des noms d ndustres em ployés dans les tableaux (v p. 57).. Industre mnère. 4! Fabrques de tuyaux. 5 Fabrques de machnes et d apparels î Lavage de sables aurfères. électrques; nstallaton. 2 Mne de cuvre. 3 Fabrcaton de brquettes de mnera. 4 Mneras lacustres. IV. Fabrques d nslrum ents te précson. II. M étallurge. Fabrques de panos. 2 Fabrques d orgues. a) Fabrcaton des métaux. 3 Fabrque d apparels de prothèses et de Ilauts-forneaux. bandages. la Fonderes électrques. lb Fonderes de cuvre. ) Fabrcaton d'artcles en métal. V. Industres de la perre, de l argle, 2 Fours à puddler, fours Martn, lamnors. du verre, du charbon et de la 3 Fabrques de clous et de fls de fer. tourbe. 4 Ferronners, forgeurs de fer, forgerons. 5 Fabrques de lames de sces. a) Fabrcaton d artcles en perre et en argte. 6 Fabrques de lmes. Carrères; chanters de talleurs et pols 7 Fabrques de ferblantere, de chaudron sage de perres. nere. 2 Fours à chaux, chaufourneres. 8 Fabrques de pegnes de tsserands. 3 Fabrques de crae. 9 Fonderes de laton et d étan. 4 Brqueteres. 0 Fabrques de grans de plomb. 5 Fabrques de faïences pour poêles. Orfèvreres. 6 Fabrques de faïences et porcelanes. 2 Galvansaton. 7 Fabrques de morter. 3 Fabrques d agulles. 8 Fabrques de cment et de btume, de 4 Fabrques de plumes à écrre. carton btumé, de perre artfcelle. 9 Fabrques de masse solante. III. Atelers mécanques. 0 Fabrques de plâtre. ) Verreres. Fonderes, atelers mécanques, et chanters Verreres. de constructon navale. e) Industres du charbon et de la tourbe. 2 Atelers de réparaton ndépendants. 2 Fabrques de ltère de tourbe. 3 Atelers de réparaton annexés à d autres 3 Etablssement pour préparaton de charfabrques. bon de forges.

43 VI. Fabrcaton de produts chm ques. IX. Industre textle. a). Flage e tssa ce. a) Fabrcaton d acdes, de bases et de sels Tellage du ln.! anorganques. Fabrques de chlorate. 2 Fabrque de lane artfcelle. 2 Fabrques d acde carbonque. 3 Fabrques de drap de lane. 3 Fabrques de soude. 4 Fabrques de drap de coton. 5 Fabrques de drap de ln. V Fabrcaton d engras chmques. 4 Fabrques d os pulvérsés. 6 Fabrques de rubans. 7 Fabrques de dentelles. e) Fabrcaton de matères explosves et d allur mettes. ) Retordage 5 Fabrques de dynamte. 8 Corderes. 6 Fabrques d allumettes. 9 Passementeres. 9a Fabrque de courroes de transmsson d) Fabrcaton de matères colorantes et d'autres produts chmques. c) Industres du vêtement. 7 Fabrques de nor anmal. 0 Fabrques de trcots et de bas. 8 Autres usnes de chme ndustrelle. Fabrques de chemses. 2 Talleurs. 3 Fabrques de cravates. VII. Industres du goudron, de Phule, de 4 Fabrques de chapeaux. la gomme, etc. 5 à) Fabrques de casquettes. Autres genres d ndustres textles. a) Fabrcaton des matères premères. 6 Fabrques d étoupe. Dstlleres de bos, fabrques de goudron 7 Fabrques d ouate. et de pox. 8 Fabrques d artcles en feutre. 2 Fabrques de résne. 9 Fabrques de paraplues et d ombrelles. 3 Fabrques d hules. 20 Fabrques de marquses et de volets. ) Fabrcaton d artcles. 2 Fabrques de stores. 4 Fabrques d artcles en caoutchouc. 22 Fabrques de flets de pêche. 5 Fabrques de bouges. 23 Frangers. 6 Savonneres. 24 Usnes de tenturere. 7 Fabrques de laque. 25 Fabrque de guêtres. 8! Fabrques de couleurs et verns. X. Industre^du paper. VIII. Industres du cur et du pol. a) Fabrcaton de la pâte de bos et du paper. Boullage du bos pour pâte mécanque. Fabrcaton du cur et des fourrures. 2 Fabrques de pâte de bos et de carton. Fabrques de cur et tanneres. 3 Fabrques de cellulose. Fabrcaton d artcles en cur. 4 Papeteres. 2! Cordonneres. b) Fabrcaton d artcles en paper et en car 3 Ganteres. ton. 4 Selleres. 5 Fabrques de papers pents. 5 Fabrque d artcles sportfs. 6 Fabrques d enveloppes et de sacs en Fabrcaton d artcles en pol, en soes et paper. en crn. 7 Fabrques de cartons et de relmes. 6 Fabrques de brosses et de pnceaux. 8 Fabrques de papers colorés.

44 XI. Industre du bus. Fabrques de bonbons, de fruts confts, a) de cacao, de chocolat. Scage et rabotage; coloraton du bos. Sceres et raboteres. 2 Fabrques de conftures et de srops. 2 Sceres pour bos de chauffage. 3 Usnes de torréfacton du café. 3 Fabrques de lane de bos. 4 Fabrques de chcorée. 4 Fabrques de bos en plaques. 5 Fabrques de beurre végétal. V Fabrcaton d artcles en bos. d) Fabrcaton de bossons, de vnagre. 5 Chanters pour constructon de navres et 6 Fabrques d eaux mnérales et de lmonades. bateaux en bos. 6 Fabrques de menusere et de meubles. 7 Brasseres df pette bère. 7 Fabrques de bobnes, de poulers, de che 8 Brasseres. vlles. 9 Dstlleres d eau-de-ve, fabrques de le 8 Fabrques de tournage. vure et de levan. 9 Fabrques de roues de voture. 20 Fabrques et dstlleres d alcool. 0 Fabrques de tonnellere. 2 Fabrques de punch et de vns. Fabrques de casses en bos. 22 Fabrques de vnagre. 2 Fabrques de sks. e) Industre du tabac. 3 Fabrques de formes pour chaussures, de 23 Manufactures de tabac. manches en bos. 4 Fabrques de cadres et de baguettes d encadrement. X ll. Eclarage, transmsson deforce, servce d eau. c) Industres des écorces, etc. Usnes à gaz. 5 Fabrques de bouchons de lège. 2 Usnes d éclarage et de 6 Fabrques d artcles en oser, en rotn. d énerge électrque. transmsson X II. Industres des com estbles et ex ctants. 3 Servce d eau. XI Y. Industre graphque. a) Fabrcaton de. denrées de vande et de pos Imprmeres. ' son. 2 Atelers lthographques et chmgraph- Charcuteres. ques. 2 Fabrques de conserves. 3 Fabrques pour fumage de possons. XV. Industresnon-rapportablesauxgroules précédents. h> Tratement des céréales. 4 Moulns ndustrels à farne et à grane. - 5 Moulns champêtres. Carrosseres. 6 Fabrques de malt. 2 Fabrques de votures d enfants. 7 Boulangeres. 3 Fabrques de jouets. 8 Fabrques de bscuts. 4 Fabrques de boutons. c; Sucreres, fabrques de chocolat etc. 5 Fabrques de cachets. I! 9 Sucreres. 6 Fabrques de fleurs en cre et atelers de j 0 Fabrques de mélasse. fabrcaton de couronnes de fleurs,

45 TAULULIITTEET V. 98. TABLEAUX.

46 Kaupunk ta khlakunta. V lle m ballage. U udenm aan lään. Kaupungt: Taulu. Yleskatsaus maan teollsuus- tomntaan kaupungettan ja khlakunnttan. Tableau. Tableau synoptque des entreprses ndu- strelles dans les vlles et les ballages du pays. 2 Työpakkojen luku. Nom bre de leux de traval t> tammk. p:nà. l:e r janver. ' huhtk. p:na. Työntekjötä: Nom bre d'ouvrers: henäk. p:nä. lokakuun p:nä. l: e r avrl. \ le r ju llet. l:e r octobre. 7 8 keskmäärn. moyenne. Autre personnel. 9 Muuta henklökuntaa. Käyttövoman suuruus tehollsssa hevosvo mssa. Force motrce en chevauxvapeur effectue. 0 Työntekjän palkkaus, Salare des ouvrers, Marcs.! 2 3 Raaka-aneden arvo, Valeur des matères premères et des produts m-achevés, Marcs. koko arvo, valeur totale. kotmasten raaka-aneden arvo. valeur des matères premères f n landases. kotmasten puolvalmtten teollsuustuotteden arvo. valeur des pro - duts m 'achevés fnlandas. 4 Tuotannon bruttoarvo Valeur brute de la fabrcaton, M arcs. Helsnk Porvoo Lovsa Tammsaar H anko Yhteensä « Maaseutu: Raaseporn khlakunta Lohjan Helsngn Pernajan Yhteensä Turun ja Porn lään. Kaupungt: Turku Por R aum a Uuskaupunk Naantal Maaranhamna Yhteensä ! Maaseutu: \ Ahvenanmaan khlakunta ! Vehmaan Mynämäen Pkkön ! Halkon Ulvlan Ikaalsten Tyrvään ! Lomaan Maskun , Yhteensä ! H äm een lään. Kaupungt: Hämeenlnna ; Tampere ! Laht ; Yhteensä ! 0 43!

47 \! Kaupunk ta khlakunta. V lle ou ballage. Maaseutu: Taulu (jatk.) Yleskatsaus maan teollsuus- tomntaan kaupungettan ja khlakunnttan. Tableau (sute). Tableau synoptque des entreprses ndu- streües dans les vlles et les ballages du pays Työpakkojen luku. Nom bre de leux de traval. 3 4! 5 6 tammk. p:nä. l:e r ja n ver. huhtk. p:nä. l:e r avrl. Työntekjötä: Nombre d'ouvrers: henäk. p:nä lokakuun p:na. l:e r jullet. l:e r octobre. 7 8 keskmäärn. monenne. A u tre personnel. 9 Muuta henklökuntaa. Käyttövoman suuruus tehollsssa hevosvo - mssä. Force motrce en chevauxvapeur ejfectfs. 0 T y öntekjän palkkaus, Salare des ouvrers, Marcs. 2 3 Raaka-aneden arvo, Valeur des matères premères et des produts m-achevés, Marcs. koko arvo. valeur totale kotmasten raaka-aneden arvo. valeur des matères premères f n landases. kotmasten puolvalmtten teollsuustuotteden arvo. valeur des produts m-achevés fnlandas. 4 Tuotannon bruttoarvo, Valeur brute de la fabrcaton, Marcs. \ Ruoveden khlakunta ': Prkkalan : 224: Tammelan ! Hauhon Jämsän Hollolan Yhteensä ; Vpurn lään. Kaupungt: Vpur Sortavala Käksalm Lappeenranta H am na : Kotka Yhteensä Maaseutu: Rannan khlakunta Kymn Lappeen Jääsken Äyräpään Kurkjoen Sortavalan Salmn Yhteensä ( M kkeln lään. Kaupungt: : Savonlnna ; Yhteensä Maaseutu: : ! Rantasalmen ! Yhteensä [

48 Taulu (jatk.) Yleskatsaus maan teollsuus- tomntaan kaupungettan ja khlakunnttan. Tableau (sute). Tableau synoptque des entreprses ndu- strelles dans les vlles et les ballaqes du pays. 2 Työl pakkojen Kaupunk ta khlakunta. j luku. V lle o m ballage. Nombre de leux de traval tammlc. p:uä. l:e r ja n ver. huhtk. p:nä Työntekjötä: Sombre dyouvrers: henäk. p:nä lokakuun p:nä. 7 8 keskmäärn. J:er avrl. : er jullet. l:e r octobre. mo/enne. 9 Muuta henklökuntaa. Käyttövoman suuruus tehollsssa hevosvo mssa. A utre personne}. Force motrce en chevauxvapeur effectfs. 0 Työntekjän palkkaus, Salare des ouvrers, Marcs. j 2 3 Raaka-aneden arvo, Valeur des matères premères et des produts m-achevés, Mares. koko arvo. valeur totale. kotmasten raaka-aneden arvo. valeur des matères premères fn landases. kotmasten puolvalmtten teollsuustuotteden arvo. valeur des produts m-achevés fnandas. 4 Tuotannon bruttoarvo, Valeur brute de la fabrcaton, Marcs. Kuopon lään. Kaupungt: ' Kuopo Joensuu Isalm...! ] Yhteensä ; Maaseutu: \ Pelsjärven khlakunta...! Ilomantsn... ; Lpern Isalmen... ; Kuopon... ' Rautalammn Yhteensä j Vaasan lään. Kaupungt: Vaasa Kasknen Krstna Uuskaarlepyy Petarsaar Kokkola < ] Jvväskvlä Yhteensä l(j Maaseutu: Ilmajoen khlakunta ! ] Närpön... ; j ) Korsholman Lapuan Petarsaaren...! Kuortaneen Laukaan... > ] Vtasaaren ! Yhteensä ! ! ««376 40« f Oulun lään. j Kaupungt:. Oulu... yo Raahe... j , K em...! l Torno...! K ajaan...j Yhteensä

49 " Kaupunk ta khlakunta. Vlle ou ballage. Taulu (ja tk.) Yleskatsaus maan teollsuus- tomntaan kaupungettan ja khlakunnttan. Tableau (sute). Tableau synoptque des entreprses ndu- strettes dans les vlles et les ballages du pays S n 2 M aaseutu: - - T y ö pakkojen luku. Nom bre de le u x de traval. tam m k. p:nä. l:e r ja n ver. huhtk. p:nä. N le r avrl. keskmäärn. moyenne. M uuta henklökuntaa. A u tre personnel. K ä y ttö v o man suuruus tehollsssa hevosvo - mssä. Force motrce en chevauxvapeur effectfs. T yöntekjän palkkaus, Salare des ouvrers, M arcs. Valeur des m atères premères et dos produts rr -achevès, Marcs. koko arvo. valeur totale. Rtaka-aneden arvo, 3 4! j. J kotm asten kotmasten raaka-ane-! puolvalm tden arvo. teolhsuus-,, valeur des tuotteden arvo matères pre- valeur des promères fn - dufs m-achelandases. r S fnlandas. Tuotannon bruttoarvo, Valeur brute de la fabrcatony Marcs. Oulun khlakunta Salon Haapajärven Kajaann Kemn ! Lapn : Yhteensä Yhteensä kaupungessa Yhteensä maaseudulla Yhteensä koko maassa ! j T e o lls u u s tla s to v. 98.

50 ç u q J s n n s ï o a j ; "89UJ8 -npu,p dssvjo & odnojrq ^ TORon- vt X Teollsuuslaj. Genre d'ndustre. Taulu 2. Yleskatsaus maan teollsuus* tomntaan teollsuuslajttan. Tableau 2. Les entreprses ndustrelles groupées par genres d ndustres ! n Työpakkojen luku. Nombre de leux de traval. mespuolsa. sexe masculn. I [enklökunnan keskmääränen luku: Nombre moyen du personnel: nstä 8 v. nuorempa. dont au-dessous de 8 ans. työntekjötä: ouvrers; naspuolsa. sexe fém nn. nstä 8 v. nuorempa. dont au-dessous de 8 ans. yhteensä työntekjötä. total des ouvrers. Muuta henklökuntaa. Autre personnel. Käyttövoman suuruus tehollsssa hevosvomssa. Force m otrce en chevaux- vapeur effectfs. Työntekjän palkkaus, Salare des ouvrers, Marcs koko arvo. valeur totale. Raaka-aneden arvo, Valeur des matères premères et des produts m-achevés, Marcs. kotmasten raaka-aneden arvo. valeur des matères premères f n landases. kotmasten puolvalmtten teollsuustuotted. arvo. valeur des produts m -achevés fnlandas..5 Tuotannon bruttoarvo, Valeur brute de la fabrca tm, Marcs. M alm nnosto. Vaskkavos _ b Rautakavos U ! Yhteensä n II Sulatot ja m etallen jalostus- la to k set. a) Metallen valmstuslatokset. Masuunt * ) la Sähkösulatuslatos Ib Kuparnuutoslatos 4) b) Metallen jalostuslatokset. 2 Ahjotaonta-, mellotus-, martn- ja valsslatokset 4) Naula- ja rautalankatehtaat2) Karkea-, musta- ja hcnotaetehtaat3) &700 a Sahanterätehtaat Vlatehtaat Vask-, lakk- ja peltsepäntehtaat l Messnk- ja tnavalmot Haultehdas ooo : Kultasepän työpajat ' Galvanomstehdas ! Naulatchdas Teräskvnätehdas Yhteensä , III Konepajat. Valmot, konepajat ja rautalavavestämöt 4) Itsenäset korjauspajat Muden tehtaden yhteydessä olevat korjauspajat 5) _. 4 Putkjohtotehtaat4) Sähkökone- ja sähkölatetehtaat ynnä kuntoonpanolatokset ; Yhteensä IV Henomp koneteollsu us. Sottokonetehtaat Urkutehtaat Protees- a sdetarvetehdas Yhteensä ; « ) Yhdellä tehtaalla työväk ja käyttövoma yhteset muun tehtaan kanssa. 2) Yhdellä teh- 3) Setsemällä tehtaalla henklökunta ja käyttövoma yhteset muden tehtaden kanssa. 4) Neljällä konttorhenklökunta ja kolmella tehtaalla yhtenen käyttövoma muden tehtaden kanssa. taalla yhtenen käyttövoma, neljällä työväk ja käyttövoma yhteset muden tehtaden kanssa. tehtaalla työväk ja käyttövoma yhteset muden tehtaden kanssa. 5) Kahdella tehtaalla yhtenen

51 2 Teollsuuslaj. Genre ä'industre. Taulu 2 (jatk.). Yleskatsaus maan teoll- suustomntaan teollsuuslajttan. Tableau 2. (sute). Les entreprses ndu- strelles groupées par genres d ndustres [ 8 I &p xnz\ dp ddqtuotf n2[n uefo^b dox mespuolsa. sexe masculn. Henklökunnan keskmääränen luku: Nom bre moyen du personnel: nstä 8 v. nuorempa. dont au-dessous de 8 ans. työntekjötä: ouvrers: naspuolsa. sexe fém nn. : nstä 8 v. nuorempa. dont au-dessous de 8 ans. 'sdjttxno \ S?p - v oî u^otp^ -uoâj' sua^n^ ; Muuta henklökuntaa. Autre personnel. Teollsuusryhmä ja -luokka. ^ Groupe et classe d'ndustres. Käyttövoman suuruus tehollsssa hevosvomssa. Force motrce en chevauxvapeur effectfs. Työntekjän palkkaus, Salare des ouvrers, Marcs. Valeur de matères premères et des prodb t8 m-achevés, M arcs. koko arvo. valeur totale. 3 4 Elaaka-aneden arvo, kotmasten raaka-aneden arvo. valeur des matères premères fn landases. kotmasten puolvalmtten teollsuus*- tuotted. arvo. valeur des produts m-achevés fnlandas. 5 Tuotannon bruttoarvo, Valeur brute de la fabrcaton, Marcs. V K v-, sav-, hl- ja turveteollsu u s. a) Km- ja savtavarateollsuus. Kvlouhmot sekä kvenhakkun- ja homalatokset Kalkktehtaat ja -polttmot Ltutehdas Tltehtaat x) Kaakeltehtaat Posln- ja fajansstehdas Muurauslaasttchdas Sementt- ja asfalttvalmot sekä asfaltthuovan ja kenotekosten kven valmstuslatokset Erstysanetehdas b) Las- ja lastamrateommms. 0 Lastehtaat2) : c) Hl- ja turveteollsuus. Turvepehkutehtaatx) Sysen valmstuslatokset Yhteensä VI K em allsten latteden valm stusteollsu u s. a) Elmettömen happojen, emäksen ja. suolojen valmstusteollsuus. 2 Illhappotehdas Soodatehtaat b) Lannotusaneteollsuus: 4 Luujauhotehtaat ja luunsurvomslatokset c) Räjähdys- ja sytytysaneteollsuus. 5 6 Dynamtttehdas... Tultkkutehtaat ! : 490 ooo j d) Vären sekä muden kemallsten lat teden valmstusteollsuus. 7 Kmröökktehtaat Muut teknokemallsot tehtaat3) Yhteensä ) Yhdellä tehtaalla työväk ja käyttövoma yhteset muun tehtaan kanssa. 2)Yhdellä tehtehtaalla yhtenen työväk tosen tehtaan kanssa. taalla työväk, konttorhenklökunta ja käyttövoma yhteset muun tehtaan kanssa. 3) Yhdellä

52 Teollsuusryhmä ja -luokka. ^ Groupe et classe d 'n d u stres. Teollsuuslaj. Genre d ndustre.! VII Terva-, öljy-, kum - y. m. tä l Taulu 2 (jatk.). Yleskatsaus maan teoll- suustomntaan teollsuuslajttan. Tableau 2 (sute). Les entreprses ndu- trelles groupées par genres d ndustres. mvu) dp xnn dp dxqwoy mespuolsa. sexe masculn. Henklökunnan keskmääränen lut Nom bre moyen du personnel: nstä 8 v. nuorempa. dont au-dessous de 8 ans. työntekjötä: ouvrers: ' naspuolsa. I sexe fém nn. \ nstä 8 v. nuorempa., dont au-dessous de 8 ans. yhteensä työn- j tekjötä. total des ouvrers. puuosjrdd cupy *«^an3qt3(u3h ^nnp 40 j Käyttövo- ' man suuruus tehollsssa hevosvo-! mssä. Force motrce en chevaux- \ vapeur effectfs. \ Työntekjän palkkaus, Salare des ouvrers, M arcs koko axvo. valeur totale. Raaka-aneden arvo, Valeur des matères premères et des produts m-achevés, M arcs. kotmasten raaka-aneden arvo. valeur des matères premères fn landases. kotmasten puolvamtten teollsuustuotted. arvo. valeur des produts m-achevés fnlandas. 5 Tuotannon bruttoarvo, Valeur brute de la fabrcaton. M arcs. f lasten aneden teollsuu s. \ a) Näden aneden valmstus. Pumtslauslatokset, tervapolttmot ja j pktehtaat ; Hartstehtaat Öljytehtaat l h) Nästä anesta tehtäven valmsteden ; teollsuus. 4 Kumtavaratehtaat _ Kynttlätehdas Sappua- ja suopatehtaat Lakka- ja poltuurtehtaat Vär- ja vernssatehtaat Yhteensä V III Nahka- ja karvateollsu u s. a) Nahkojen ja turkksen valmstus. Nahkatehtaat ja nahkurntyöpajat h) Nahkatavarateollsuus. 2 Jalknetehtaat * ) Hanskastehdas Satulasepäntehdas l) Urhelutarvetehdas 2) ; 6 Karstatehdas e) Karva-, harjas- ja jouhtavarateollsuus. 7 Harja ja svellntehtaat Yhteensä J IX K utom ateollsuus. a) Kehruu- ja kutomateollsuus. Pellavanpuhdstuslatos , Tekovllatehtaat Vllatehtaat3) Puuvllatehtaatx) ! Pellavatehdas Nauhakutomot Ptstehtaat ! a , h) Punomateollsuus. 9 ( Nuoranpunomot , a! Koneremmtehdas ! l) Yhdellä tehtaalla yhtenen työväk ja käyttövoma tosen tehtaan kanssa. 2) Yhdellä tehvoma yhteset tosten latosten kanssa. taalla yhtenen konttorhenklökunta tosen tehtaan kanssa. *) Kahdella tehtaalla työväk ja käyttö-

53 Teollsuusryhmä ja -luokka. ^ Groupe e classe d*ndustres. 2 Teolsuuslaj. Genre d ndustre. Taulu 2 (jatk.). Tableau 2 (sute). Työpakkojen luku. Nombre de leux de traval. Yleskatsaus maan teoll- suustomntaan teollsuuslajttan. Les entreprses ndu- strelles groupées par genres d'ndustres J I mespuolsa. j sexe masculn. Henklökunnan keskmääränen nku: Nombre moyen du personnel: dont «u-dessous de 28 ans. työntekjötä: ouvrers: I nstä 8 v.! nuorempa. naspuolsa. sexe fém nn. nstä 8 v. nuorempa. dont au-dessous de 8 ans. yhteensä työn-! tekjötä. î tot l des ouvrers.!muuta henklökuntaa. Autre personnel. 0 Käyttövoman suuruus tehollsssa hevosvomssa. Force motrce en chevauxvapeur effectfs. Työntekjän palkkaus, Salare des ouvrers, M arcs. a 3 J 4 koko arvo. valeur totale. Eaaka-aneden arvo, 'Valeur des matères premères et des produts m-achevés, Marcs. kotmasten raaka-aneden a rvo.. valeur des matères premères f n landases. kotmasten puolvalmtten teollsuustuotted. arvo. valeur des produts m-achevés fnlandas. 5 Tuotannon bruttoarvo, Valeur brute de la fabrcaton, Marcs. c) Pukutavarateollsuus. 0 Trkoon- ja sukankutomot Patatehtaat Räätälnlkkeet Kaulustntehtaat Hattutehtaat Lakktehtaat d) Muu valmsteteousuus. 6 Täpetehtaat Vanutehtaat Huopatavaratehtaat Sateen- ja pävänvarjotehtaat ù Marks- ja sälekahdntehdas Kalanverkkotehdas Slkklnojen rpsuamnen Värjäystehtaat _ Yhteensä « X P aperteollsuus. a) Puuvanuke- ja paperteollsuus. I Homapuukettmö ! Puuhomot ja pahvtehtaat Selluloosatehtaat Papertehtaat) b) Paper- ja pahvtavarateollsuus. 5 Tapetttehtaat2) _ Krjekuor- ja paperpusstehtaat Kotelo- ja krjanstomotehtaat Papernjalostustehtaat Yhteensä XI P uuteollsuus. a) Sahaus- ja höyläysteollsuus. Sahat ja höyläämöt3) ! Halkosahat2) Lastuvllatehtaat2) Vanertehtaat h) Puunvalmsteteollsuus. 5 Puulava- ja venevestämöt2) : Puusepän- ja huonekalutehtaat2) ! Rulla-, rullanemäs- ja nappulatehtaat í L) Kahdella tehtaalla yhtenen henklökunta ja käyttövoma tosten latosten kanssa. 2) Yhdellä tehtaalla yhtenen henklökunta ja käyttövoma tosen latoksen kanssa. 3) Yhdellätosta sahalla yhtenen henklökunta ja käyttövoma tosten latosten kanssa. Teollsuustlasto v

54 Teollsuusryhmä ja -luokka. ^ Groupe et classe d nd u- stres. 2 Teolls uusa]. Genre d'ndustre. Taulu 2 (jatk.). Yleskatsaus maan teoll- suustomntaan teollsuuslajttan. Tableau 2 (sute). Les entreprses ndu- strelles groupées par genres dûndustres. Työpakkojen luku. Nombre de leux de traval mespuolsa, sexe masculn, Henklökunnan keskmääränen luk Nombre moyen du personnel: de 8 ans. nstä 8 v. nuorempa. dont au-dessous työntekjötä: ouvrers: naspuolsa, sexe fé m n n, nstä 8 v. nuorempa. dont au-dessous de 8 ans. yhteensä työntekjötä. totul des ouvrers. Ä Muuta henklökuntaa. I Autre personnel. P. 0 Käyttövoman suuruus tehollsssa hevosvomssa. F orce motrce en chevauxvapeur effectfs. l Työntekjän palkkaus, S alare des ouvrers. Marcs koko arvo. valeur totale. Baaka-aneden arvo, Valeur des matères premères et des produts m-achevés, M arcs. kotmasten raaka-aneden arvo. valeur des matères premères fn landases. kotmasten puolvalmtten teolsuustuotted. arvo. valeur des produts m-achevés fnlandas. 5 Tuotannon bruttoarvo, Valeur brute de la fabrcaton, Marcs. 8 Sorvaustehfcaat m u Pyörätehdas Tynnvrtehtaat Laatkkotehtaat4) Sukstehtaat U Lest- ja puuvarstehtaat Kehys- ja penatehtaat c ) Kaarna- y. m. s. teollsu u s. 5 Korkktehtaat Paju-, juur- ja rottnktehtaat Yhteensä X II R avnto- ja nautntoaneteollsu u s. a) Lha- ja kalatavarateollsuus. M akkaratehtaat Sälyketehtaat b) Vljatavarateollsuus. 4 Jauho- ja suurmomyllvt2) _ Veromyllyt3) Lepomot c) Soker-, suklaa- y.m.s. teollsuus. 9 Sokertehtaat Srapptehtaat Karamell-, marmelaat-, kaakao- ja suklaatehtaat Kahvpaahtmot... 3 U Skurtehtaat ä) Juoma- ja etkkateollsuus. 6 Kvennäsves- ja vrvotusjuomatehtaat 4) Kaljapanmot Olutpanmot5) Vnapolttmot ja hvatehtaat *00 20 Väk vnatehtaat ja tslauslatokset Punss- ja vntehtaat Etkkatehdas e) Tupakkateollsuus. 23 Tupakkatehtaat , Yhteensä 2 68) ^Yhdellä tehtaalla yhtenen henklökunta tosen latoksen kanssa. 2) Yhdellä käyttövoma, dellätosta myllyllä työväk ja käyttövoma ja kahdella myllyllä työväk yhteset muden tehtaden kanssa, väk ja käyttövoma yhteset muun tehtaan kanssa. yhdellä työväk ja käyttövoma yhteset muun tehtaan kanssa. 3) Neljällä myllyllä käyttövoma, v- 4) Yhdellä tehtaalla muu henklökunta yhtenen muun tehtaan kanssa. 5) Yhdellä tehtaalla työ-