SUOMEN VIRALLINEN TILASTO FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK XVIII TEOLLISUUSTILASTOA V U O N N A 1927 INDUSTRISTATISTIK 44 ÀR 1927

Transkriptio

1 SUOMEN VIRALLINEN TILASTO FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK XVIII A TEOLLISUUSTILASTOA 44 V U O N N A 927 INDUSTRISTATISTIK 44 ÀR 927 STATISTIQUE D E S IN D U ST R IE S ANNÉE 927 HELSINKI 929 HELSINGFORS

2 VALTIO N E ITVOSTON'KIRJ APAINO STATSRÁDETS TRYCKERI

3 Espuhe. Företal. T eollsu u stlasto lm e sty y tä llä kertaa skäl en tstään laajem m assa m uodossa, että sh en on o te ttu tau lu, jossa ens kerran va lastaan erlasten polttoan eden k u lu tu sta teollsuudessa (T a u lu 5 ). K u n M etsäteteellnen tu tkm u slatos on saan u t V a lto n eu vostolta tehtäväkseen laata tu tkm u ksen stä, ku nka su u r on valtakunnan m etsäva ro jen vu osttan en hakkaus, on T lastollsen p ää to m sto n teollsu u slatokslta kerääm ä anesto polttoan eden ku lu tu ksesta lu o vu tettu m an tu n tu tkm u slatoksen k ä y te ttä v ä k s, jo tta e ols ollu t pakko va a ta teollsu u slatokslta sam oja te to ja kahteen kertaan. T ästä jä rje ste ly stä on ollu t seurauksena, että anesto on k ä ste lty ja lo p u l lseen asuun m u o k a ttu M etsäteteellsen tu t km u slatoksen lcäyttötutkm u sosastolla Pää tom stossa laadtu n su unntelm an m u kasest. K u n k y sym y s polttoan eden ku lu tu k sesta e ole sen luontonen, että stä ols teollsuustlastossa kästeltä vä joka vuos, tu lla a n tä tä sekkaa koskevat te d o t kerääm ään ja ju lkasem aan tästä lähn van joka kolm as vuos. H elsngssä, T lastollsessa pääom stossa, m aalskuussa 929. In d u strsta tstk e n fra m trä d e r denna gang sä tllv d a u tv d g a t skck, att. tll den fo g a ts en tab ell, som fö r fö rsta gangen ger en belysn n g av de olka slag av bränsle, som n d u strn fö rb ru k a t (T a b ell 5 ). E n ä r P o rstveten sk a p lg a forsknn gsan stalten a v S ta tsra d e t f&tt u p p d ra g a tt verk stä lla en u ndersöknng a v huru sto r den ärlga avverk nngen av rkets skogstllgän gar är, har d et m ateral, som S ta tstsk a cen tralbyrän er h ällt av de n d u strella n rätn n garn u rörande deras brän sleförbruknng, stä llts tll sagda forsknn gsan stalts dsposton, sä a tt sam m a u p p g fte r cke tvenne gan ger skulle behöva n fordras av de n d u strella n rä ttnngarna. P& g ru n d av d e tta arrangem ang har m ateralet behandlats oeh bragts slutg ltg t skck av avdeln ngen fö r förbru k n ngsundersöknngar v d P o rstveten sk a p lg a forsknn gsan stalten en lgt en av C entral byr&n u p p g jo rd plan. D a fr&gan rörande bränsleförbru kn ngen ej är av den a rt, a tt den v a r je är beh över behandlas n d u strsta tstk en, kom m a u p p g fte r rörande brän sleförbrukn n gen a tt h ä refter nsam las och pu blceras en dast v a r t tre d je är. H elsn gfors, ä S ta tstsk a cen tralbyrän, m ars 929. Martt Kovero. V lho 4wnala.

4 Ssällys. Innehâll. Tekst. (Sv. 28). Sv. Suom en teollsuus vuonna 927: Y le sk a tsa u s... T yöpakat ja tu o tan n o n s u u ru u s... 8 T yöpakkojen om stajat... 8 T yöntekjät... M oottort T yöpakkojen tu o tan to arv o t ja ty ö n tek jät 3 T eollsuudessa k u lu te tu t p o ltto an eet... 5 T om nnassa sattu n eet k e s k e y ty k s e t... 4 A akkosellnen lu ettelo selo stetu sta te h tasta... 7 R ésum é fr a n ç a s... 2 L ste des nom s d ndustres em ployés dans les tableaux Text. (Sd. 28). Sd. In d u strn F nland àr 927 : O verskt... A rbetsställen och tllv erk n n g en s s to rle k.. 8 A rbetsställenas ägare... 8 A rb e ta rn a... M o to rer... 2 A rb etsställen as tllv erk n n g sv ärd e och anta le t arbetare... 8 Inom n d u strn förbrukat bränsle... 5 A vbrott v e rk s a m h e te n... 4 A lfabetsk förtecknng över förelggande Statstk redovsade olka slag av fabrker 7 R ésum é franças... 2 L ste des nom s d ndustres em ployés dans les ta b le a u x...~ Taulultteet. (Sv. 8). S v. T aulu. Y leskatsaus m aan teollsuustom ntaan kaupungttan jak h lak u n n ttan 2 2. Y leskatsaus m aan teo llsu u sto m ntaan te o llsu u sla jtta n T eollsuudessa k ä y te tty k äy ttö vom a Teollsuuden k u luttam at raakaan eet ja sen t u o t t e e t T eollsuudessa k u lu te tu t p o ltto an eet v Tabelbagor. (Sd. 8). Sd. rabell. Ö verskt av den n dustrella verksam heten landets stad er o. h ärader 2 2. D en n d u strella verksam heten efte r n d u strarter I ndustrn använd d rv k ra ft I nd u strn använda rääm nen och havfabrkat sam t förfärdgade als t e r Inom n d u strn förbrukat bränsle Table des m atères. Texte. (Pages 28). Pag. L es ndustres fnlandases en 927: C oup d œ l général... L a classfcaton des en trep rsesn d u strelles selon la v aleur de la fabrcaton... 8 L es proprétares des entreprses... 8 O uvrers... M o teu rs... 2 Valeur des produts des leux de traval et nom bre de leurs o u v r e r s... 3 C om bustbles em ployés dans l n d u stre... 5 In terru p to n s de l a c tv té... 4 L ste des catégores de fabrques dont trate la p résente sta tstq u e... 7 R ésum é franças... 2 L ste de nom s d ndustres em ployés dans les tableaux Tableaux. (Pages 8). Pag. T ableau. T ableau synoptque des en trep rses ndustrelles dans les vlles e t les ballages du pays L es entreprses ndustrelles groupées par genres d ndustres > 3. F orce m otrce em ployée par l n dustre M atères prem ères et produts m achevés em ployés e t produts fabrqués C om bustbles em ployés dans l n dustre en

5 Suomen teollsuus v Y leskatsaus. Y leskatsauksen koko teo llsu u s to m n ta a n puheen alasen a v u o n n a sekä 3:na edellsenä v u o n n a a n ta a seu raav a tau lu k k o : Industrn Fnland är 927. Ö vcrskt. E n överskt av hela den n d u strella verk sam h eten u n d e r frág av aran d e á r sam t u n d e r de tr e foregáende áren ges följande tabell: T yöpakkoja, luku A rbetsställen, a n ta l s> lsäys, luku öknng, antal % 9 % T yöntekjötä, luku A rbetare, a n tal *59 4 lsäys, luku öknng, antal % % 2.7 l K äyttövom aa, HV. D rvkraft, H K lsäys. HV. öknng, H K ' */ /q P 0/ /q P alkkaus A v lö n n g nk lsäys ö k n n g... o *... % R aakaaneden a rv o R ääm nenas värde (X)Omk « Sama. lsäys D:o, öknng... * _.... % K otm asa raakaaneta lnhem ska rääm n e n mk Sama. lsäys H:o. öknng % K otm asa puolvalm. teollsuust. lnhem ska halvfabrkat mk Sama, lsävs D:o, ö k n n g _... % ; U lkom asa raakaaneta U tländska rääm nen mk Sama. lsävs D:o, ö k n n g % 4.o T uotannon bruttoarvo T llverknngens bruttovärde mk S Sama, lsävs J3:o, ö k n n g *... /o K u n teo llsu u sto m n taa on v :sta 926 alkaen v alastu k u n n tta n (tau lu ), vodaan ta rk a sta a, m tk ä se u d u t m aassam m e o v a t m uodostu n eet erkosks teollsuuskeskuksks. T ällasao v at ennen m u ta se u tu ja ) H elsn k ym pärstöneen, johon o n lu e ttu H elsngn k au punk, H ag an, G ra n k u llan ja K erav an k au p p ala t sekä lsäks O u lu n kylä, H u o p alah t, E spoo. H elsngn m lk., T u u su la D ä Statstken fr. o. m. är 926 ( ta b. l) g e r e n överblck av den n d u strella verk sam h eten kom m unvs, fram g är d et u r densam m a v lk a d elar av v ä rt land, som u tv e c k la t sg tl egentlga n d u strella cen tra. I d e tta avseende fra m trä d a specellt ) H elsngfors m ed om nejd, v artll hänf ö rts H elsngfors stad, H aga, G rankulla och Ivervo köpng sam t Aggelby, H oplaks, E sbo, H elsnge,

6 2 ja N u rm järv 2) Tam pere ym pärstöneen, s. o. T am pere, K an g asala, M essukylä, PohjosP rkk ala, E te lä P rk k a la, L em päälä, Y lö järv ja A to la h t, 3) T u rk u ym pärstöneen: T u rk u, P aran en, K a a rn a, M aara, Pkkö, R aso ja L eto, sekä 4) K ym jo en laakso, johon on lu e ttu K o tk a, K y m, A njala, K u u san k o sk, K o u v o la ja P y h tä ä. N än ry h m tellen saad aan se u ra a v a asetelm a: Pakkakunta. Ort. Työpakkojen luku. Antalet arbetsställen. Työntekjötä. Antalet arbetare. T u sb y ooh N u rm järv 2) Tam m erjors m ed om nejd, d. v. s. T am m erfors, K an g asala, M essukylä, N orr B rk k ala, S öderb rkkala, L em päälä, Y löjärv och A tolaht, 3) Abo m ed om nejd: A bo, P argas, S :tk a rns, S:t M are, Pkkö, R eso ooh L undo, 4) K y m mene älvdal, v a rtll rä k n a ts K o tk a, K ym, A njala, K u u san k o sk, K o u v o la och P y tts. E n ndelnng enlgt dessa om raden h a r v erk ställts fö ljan d e tabell: Välttömäst tejdaskoneta käyttävä voma. H. V. Drvkraft för omedelbar drft av naskner. H. K. Työntekjän palkkana, mlj. mk. Arbetarnas avlönog. mlj. mk. mlj. mk. Räämnenas värde. mlj. mk. Raakaaneden arvo. Tuotannon bruttoarvo, mlj. mk. Tllverknngens bruttovärde. mlj. mk. H elsnk ym pärstöneen. H elsngfors m ed o m n e jd m erfors m ed o m n e jd med om nejd älvdal o A b so lu u ttsest o tta e n H elsnk läh y m p ärstöneen m u o d o staa ss su u rm m an teo llsu u s keskuksen. M u tta jos v e rta a ty ö p ak k o jen lu k u a m u h n lukuhn, h u o m aa h et, e ttä tä m ä alue e ole v arsn asest su u rteo llsu u salu etta. L ä hem m n tä m ä k äy lm seu ra a v sta luvusta: keskm äärn ty ö p a k k a a k o h t kullakn alueella vuosna 926 ja 927 tul: A bsolut ta g e t ä r H elsngfors m ed n ärm aete om nejd sälu n d a rk ets stö rsta n d ustrella centru m. M en om a n ta le t arb etsställen jäm föres m ed a n d ra sffror, k an m an g en ast d rag a den slu tsatsen, a tt d e tta om ráde cke g e tt u p p h o v tl n ägon egentlg sto rn d u str. N ärm are fram g är d e tta av följande sffror: nom resp. om räd en kom m edeltal p ä v arje arbetsställo a re n 926 och 927: H elsnk ym pärstöneen H elsngfors m ed om nejd.. T am pere > T am m erfors T u rk u Ä bo > K ym joen laakso K y m m en e älvdal... T y ö n te k jö tä A rb e ta re Tel\. Eff. hv. lkr. T u o ta n to a rv o T llv e rk n n g s värde, m lj.m k o o N ä stä alu esta on ss K y m jo en laakso t ä r ken su urteollsuusseutu, ja sen jälk een T am pere y m pärstöneen. M olem m ssa n ässä ty ö n te k jä n kesk m äärä kohos ru n sa a st yl koko m a a n v a s ta a v a n luvun. Tosn on T u ru n ja H elsngn alueden lata: k u n ty ö n te k jö tä k eskm äärn ty ö p a k k a a k o h t tu l koko m aassa v ja , ol T u ru n seu d u n v a s ta a v a t lu v u t v an 37. ja 38.2 sekä H elsngn 39. o ja Seuraavassa tau lu k o ssa v alastaan ty ö n tek jän lu k u m ä ä rä ä sek ä tu o ta n n o n b ru tto a rv o a v u o sn a 926 ja 927 teo llsu u sry h m ttän : A v dessa om raden u tg ö r sälu n d a K y m m en e älvdal d e t m est b ety d a n d e sto rn d u stro m rädet; d ä rn ä s t konnner T am m erfors m ed om nejd, Inom b&da dessa om raden v a r a n ta le t a rb e ta re genom s n tt p e r arb etsställe b ety d lg t högre än m o t sv aran d e sffra fö r hela rk et. D et m o ts a tta gäller fö r o m rädena krng A bo och H elsngfors; m ed an a n ta le t a rb e ta re g enom sntt p e r a rb e ts ställe hela rk e t u tg jo rd e 42.3 ä r 926 och 42.0 ä r 927, voro m o tsv aran d e sffror fö r A bo m ed om nejd 37. och 38.2 sam t fö r H elsngfors m ed om nejd 39.6 och I följande tab ell redogöres fö r a n ta le t arb etare och tllverknngens b ru tto v ä rd e u n d e r áren 926 och 927 nom de olka ndustrgrupperna:

7 3 Teollsuusryhmä. Industrgrupp. 926 luku. antal. Työntekjötä. Arbetare. Tuotannon bruttoarvo. Tllverknngens bruttovärde. 927 erotus skllnad erotus skllnad. luku. luku. antal. antal. %. 000mk. 000mk. 000mk. /o M alm nnosto M alm uppfordrng S u lato t ja m etallen jalo stu slato k set Sm ält och m etallföräd ln g sv e rk K o n ep ajat M ekanska verkstäder H enom p koneteollsuus F nare m asknndustr K v, sav, las, hl ja turveteol ! lsuus Sten, ler, glas, kolocb to rv n d u s tr ! K em allsa valm steta tu o ttav a teollsuus In d u str för tllverkn ng av kem ska p rep arater T erva, öljy, kum ja m uu sel teo llsu u s Tjär, olje, gumm och övrg sadan ndustr j N ahka ja karvateollsuus Läderoch h& rndustr K utom ateollsuus T extlndustr P aperteollsuus P appersndustr P uuteollsuus T rändustr. 5235! R avnto ja nautntoaneteollsuus N ärngs och njutnngsm e d e ls n d u str... Valastus, vom ansrto ja vesjohtoteollsuus B elysnngs, kraftöverförngs och vattenled n n g s n d u str ! 3 306: G raafllnen teo llsu u s Grafsk n d u s tr E dellsn kuulum aton teollsuus T l föreg. ej hänförlg n d u str.. h O CO CO Y hteensä Summ a I l T au lu k o n a n ta m a ylesk u v a teo llsu u sto m n n a s ta v. 927 on edelleenkn v arsn edullnen. T y ö n tek jän lu k u on lsä ä n ty n y t edellsestä v u o d esta k ak k aan 9 774:llä el 6.5 % :lla ja tu o ta n n o n arv o k errassaan m lj. m ark alla el 3. % :lla. V uodesta 924 ty ö n te k jä n lu k u on lsä ä n ty n y t 4. % ja tu o ta n n o n arvo 32.5%. K u n tu o ta n n o n arvo. on vuos v u o d elta lsään ty n y t suhteellsest runsaam m n k u n ty ö n te k jä n luku, m erktsee tä m ä tu o ta n to te k n k a n h u o m a tta v a n rp e ä tä k eh tty m stä. M tä e rkosest 927:n lu k u h n tulee, on m erkllstä, e ttä p tk ä a k a ste n ty ö selk k au sten v ak u tu s m etallteo llsuuteen jä lo p u ltak n p ern vähäseks: su la tto je n ja m etallen jalo stu slato sten ty ö n te k jä n lu k u vähen edellsestä v u o d esta 4.3 % :lla ja tu o ta n n o n arv o 6.8 % :lla, m u tta a la n tä rk e m m än ry h m än, k o nepajojen ty ö n te k jä n luku väh en v a n 2.2 %, k u n sen sjaan tu o ta n n o n a rv o tä s tä h u o lm a tta lsään ty 8.8 % M aam m e vennlle erkosen tä rk e ä n sa h a te o l lsuuden valasem seks estetään sa h a ta v a ra n T abellen ger en r ä t t gynnsarn b ld av den n d u s t r e l l v erk sam h eten ä r 927. A n talet arb e ta re ökades sed an föregäende ä r m ed sam m anlag t 9774 eller 6.5 % och p ro d u k to n sv ä rd e t m ed m ljo n er eller hea 3. %. S edan ä r 924 h a r a n ta le t a rb e ta re ö k ats m ed 4. % och p ro d u k to n sv ärd et m ed 32.5 %. D e t fa k tu m a tt p ro d u k to n sv ärd et ä r för ä r ö k ats relatvt, ta g e t m e a ä n a n ta le t a rb e ta re v ttn a r om a t t prod u k to n stek n k en u tv e c k la ts m ycket. hög grad. V ad särsk lt b eträffar sffrorna för ä r 927, kan observeras, a tt de län g v arg a a rb e tstv ste rn a nom m etalln d u strn en d ast u tö v ade e tt rnga n fly tan d e p à densam m a: a n ta le t a rb etare vd sm ält och nötallförädlngsverken sjö n k förhällan d e tl föregäende ä r m ed 4.3 % och p ro d u k to n sv ärd et m ed 6.8 %, m en a n ta le t a rb e ta re v d de m ekanska v erk städern a, den vktg aste g ruppen nom d e tta om räde, m nskades en d ast m ed 2.2'%, u n d er d e t a t t p ro d u k to n s v ä rd e t d ärem o t steg m ed 8.8 %. F ö r belysande av den fö r y â rt lands ex p o rt specellt vktga sägndustrn m eddelas uppgfjt

8 4 tu o ta n to v:stu 94 läh ten stundartessa. lajen tu o ta n to m ä ä rä t olvat seu raav at: E r om produktonen av sägade varo standard# fra n och m ed ä r 94. A v de olka vnruslagen producerades följande nängder:.erl. m uta valm steta Vuonna Lankkuja L autoja Parruja Battens S can tln gs Olka övrga Y hteensä Ar Plankor Bräder Sparrar tllverknngar Sum na l) Selluloosan tu o ta n to on v u o d esta 93 ja t k u v a st lsä ä n ty n y t. Jo v. 920 tu o ta n to nous m an tu n vuoden tu o ta n to a suurem m aks. T a r kem m n n ä k y v ä t n ä tä sekkoja k o sk ev at a b so lu u ttse t lu v u t se u ra a v a sta ta u lu k o sta, jossa selluloosan tu o ta n to on lm o te ttu tonnessa. C ellulosatllverknngen h a r fortgäende stgt frän ä r 93. Jed an ä r 920 v a r tllverknngen störro än fö renäm n d a är. D en n a u tvecklng belyses närrnare genom de ab so lu ta sffrom a n ed an stäen d e tab ell, vlken cellulosatllverknngen uppgves ton.! Vuonna Är Su lfaattselluloosaa S u lfa tccllu lo sa valkastua b lek t t o n n a valkasem a ton ta oblekt t o n S u lfttsellu loosaa S u lftcelln lo sa valkastu a blekt t o n n a valk asem atonta t o n oblekt ! x) M ussakn p ap ertellsu u d en h aaro ssa on v. 927 ta p a h tu n u t nousu a, k u te n n ä k y y se u ra a v a s ta ta u lu k o sta, jossa tu o ta n to k u lta k n v u o d e lta on lm o te ttu tonnessa. Vuonna Ar Puuvanuketta Trämassa kuvaa torr märkää vftt Avon nom a n d ra grenar av p ap p ersn d u strn kunde ä r 927 fö rm ärk as stegrng, säsom fram gär av följande tab ell, vlken tllverknngen fö r resp. ä r uppgves ton. Pnupahva ja kartonka Tr&papp och kartong! Ryysypalva Lumppapp ruskeata brun valkeata vt Papera Papper T b Selloloosan määrä koskevat luvut v. 922 ja 923 *) Sffroma rörande mängden av cellulosa ären 922 esntyvät tässä korjattuna. och 933 ha här korrgerats.

9 5 Luvusta näkyy, että puuva,nukkeen ja papern tu otan to 0 kasvanut edelleen v Sen sjaan puupalvn tuotanto on avan h uom attavast laskenut, lyysyp ahvn valm stus on sks m tätön, että stä koskevn lukuhn e ole syytä knnttää huom ota. M aksettujen palkkojen, työntekjää koht tu levan keskmääräsen palkan sekä työntekjää koht tulevan tuotantoarvon m äärät er teollsuudenhaarossa ovat seuraavat: Sffrorna utvsa, att P r o d u k t o n e n av träm assa och papper ökats ä n n u är 927. D ärem ot har Produktonen av träpapp nedgätt synnerlgen anmärknngsvärd grad. Produktonen av lumppapp är sä obetydlg, att det cke är skäl att närmare uttala sg om densamma. Inom de olka ndustrgruppem a var totalheloppet av de utbetalade arbetslönerna och arbetslönen m edeltal per arbetare sam t tl verknngsvärdet per arbetare följande: Teollsuusryhmä. InUstrgrupp. Palkat, Löner, 000mk. Palkkaa työntekjää koht, mk. Lön per arbetare, mk. Tuotantoarvo työntekjää koht, mk. Tllverknngsvärde per arhetare, mk. M almnnosto Malmuppfordrng U 'ÖQ'2 Sulatot ja m etallen jalostuslatokset Smält ooh metallförädlngsverk Konepajat Mekanska verk stä d er H enom p koneteollsuus Fnare m asknn dustr « K v, sav, las, hl ja turveteollsuus Sten, le, glas, ko och torvndustr Kem allsa valm steta tuottava teollsuus Industr för tlverknng av kemska preparater Terva, öljy, kum ja muu sellanen teollsuus Tjär, olje, gumm och övrg sadan ndustr Nahka ja karvateollsuus Läder ooh härn d u str K utom ateollsuus T extlndustr Paperteollsuus Pappersndustr Puuteollsuus Trändustr Ravnto ja nautntoaneteollsuus Närngs och njutnngsmedelsndustr Valastus, vomansrto ja vesjohtoteollsuus Belysnngs, kraftöverförngs och vattenlednngsndustr Graafllnen teollsu u s Grafsk ndustr Edellsn kuulumaton teollsuus Tl föreg. ej hänförlg n d u str Kakk teollsuudet A lla ndustrer Palkka keskmäärn työn tekjää koht 0 v. 927 noussut edellsestä vuodesta van 3.s %, m u tta tuotantoarvo työntekjää koht 6.2 %. V. 926 ol lm ö pänvastanen: työntekjän k esk määränen palkka nous 5. %, m u tta tu otan non arvo työntekjää koht van 2.( %. Sen sekan valasem seks, m ssä määrn v a lta kunnan teollsuus käyttää ulkom asa ja kotm asa raakaaneta sekä puolvalm steta, on laadttu seuraava yhdstelm ä: G en om snttslönon per arbetare bar är 927 jam fört m ed föregäendc sr ökats m ed <adas t 3.s %, produ k tonsvärd et per arbetare därem ot m ed 6.2 %. Ar 926 u p p vsad e u tv eck ln g en en m o tsatt tendens: arbetarnas genom sn ttslön ökades m ed 5. %, m en p roduktonsvärd et per arbetare m ed en d a st 2.0 %. F ör a tt b ely sa vlk en u tsträ ck n n g rkets ndu str använ der sg a v u tlä n d sk a eller nh em sk a raäm nen och halvfabrkat bar efterföljan de sam m an ställn n g utarbetats: K ä y te tty je n ra a k a a n e d e n ja p u o lv a lm s te d e n a rv o : V ä rd e t a v an v tn d a r& m nen och h a lv fa b rk a t: u lk o m a s a : utländska: k o tm a s a : n h en sk a : koko a rv o : hela värdet: Sulatot ja m etallen jalostuslatokset Sm ält och 000 m k. % 000mk. /o 000mk. m eta llfö rä d ln g sverk «4 5.: K uparnvalm stnslatokset K opparextrakt o n s v e r k o M asuunt M a s u g n a r ( s 60. l 930.4

10 6 Käytettyje a raaka aneden ja pe lolvalm lsteden arvo Värdet av anvt n d a ráñnmen och hal vfabrkat: uko mué )a: kotma sa: koko arvo: utländsl ta: nhems ka: hela värdet: 000mk. /o 003mk /o 000mk. S ähköuunt E le k trsk a u g n a r M artn u u n t M a r tn u g n a r S äh k ö su latu su u n t E le k trsk a s m ä ltu g n a r « V alsslatokset V a ls v e r k K o n e p a ja t M ekansk a ve rkstä d er H e n o m p koneteollsuus F n a re rnasknnd m tr K v, sav, la s, h l ja turveteollsuus Sten, ler, glas, ko och to rv n d u s tr L a ste h ta a t G la s b r u k , K e m a lls a valm steta tuottava teollsuus In d u str för tllverknng av kem ska preparater T erva, ö ljy, kum ja m u u sellanen teollsuus T jä r, olje, gum n och övrg sadan In d u str N ahka ja karvateollsuus Lä der o. härndustr N a h k a te h ta a t ja n ah k u rn ty ö p a ja t Lädevfa b rk e r och garverer Ja lk n e te h ta a t S kofabrker Kutom ateollsuus T e x t ln d u s t r « « V llateh taat Y llefabrker P u u v lla te h ta a t B om ullsfabrker P ellavat e h ta a t L n n e fa b rk e r « T rkoon ja s u k a n k u to m o t T rkot och s tru m p v ä v e r e r P a p e rteo llsu u s P a p p e rsn d u slr « P u u h o m o t ja p a h v te h t a a t T räslperer och p a p p f a b r k e r S ulfttselluloosat e h ta a t Sulftcellulosafab rk er s S u lfaatt selluloosa te h ta a t Sulfatcellulosaf a b r k e r P a p e rte h ta a t P a p p e r s b r u k O P u u te o llsu u s T r ä n d u s t r S ah at ja h ö y lääm ö t S&gverk och hyvlerer P uusepän ja h u o n e k a lu te h ta a t Snckerer o. m ö b elfab rk er R ulla ja n a p p u la te h ta a t K ull och p n n fa b rk e r S 2.ä « R avnto ja nautntoaneteollsuus N ä rn g s och njutnngsm edelsndustr « M a k k a ra te h ta a t K o r v f a b r k e r « Jau h o j a suurm om yllytm jöloch g ry n k v am a r L epom ot B a g e re r , S o k e rte h ta a t S o ck erb ru k U. l T u p a k k a te h ta a t T o b ak sfab rk er Valastus y. m. teollsuus Belysn n g s m. fl. n d u strer G ra a jlln e n teollsuus G ra fsk n d u s t r S « « K a k k teollsuudet A lla n d u strer , U lkom asten raak aan ed en osuus on m a a lm an so d an jälk een suhteellsest v ä h e n ty n y t. V. E fte r v ärld sk n g et spelade de u tlä n d sk a r&ämn en a rc la tv t ta g e t en m ndre roll än tdgare. A r

11 7 93 k ä y te ttn teollsuudessam m e 43.4 % u lk o m asa raakaan eta, 920 velä 44.3 %, m u tta jo 922 m ä ä rä ol la sk e n u t 40.4 % :n p y sy en suunnlleen sam assa seu raav an ak n vuonna. N o u stu aan % :n, lu k u ta a s jo seuraav a n a v u o n n a lask % :n, % :n ja 927 edelleen 37.8 % :n. T äm ä p ro se n ttlu v u n penenem nen e m erktse su n k aan u lk o m asten raak aan ed en m ä ä rä n v ä h en ty m stä, v aan k o tm asten e n ts tä v o m ak k aam p aa lsäänty m stä, m k ä on seu rau k sen a lä h n n ä p u u ja p a p e rteollsuuden rp e ä stä nousu sta. S eu raav a ta u lu k k o valasee stä su h d e tta, m k ä valltsee m a k settu je n ty ö p alk k o jen sekä k ä y te t ty je n raak aan ed en ja p uolvalm sted en v älllä to se lta p u o len sekä v alm stu sarv o n välllä to s e lta puolen, t. s. edellset lm astu n a p ro se n te ssa v alm stu sarv o sta: M alm nnosto M a lm u p p fo rd rn g... Sulatot ja m etallen jalostuslatokset Sm ält och m etallförädlngsverk... K onepajat M ekanska verkstä d er... H enom p koneteollsuus F nare m asknndustr. K v, sav, las, hl ja turveteollsuus Sten, ler, glas, ko och to r v n d u s tr... K em allsa valm steta tuottava teollsuus I n dustr för tllverknng av kem ska preparater.. Terva, öljy, kum ja m u u sellanen teollsuus Tjär, olje, gum m och övrg sadan n d u str.. N ahka ja karvateollsuus Läder och härndustr K utom ateollsuus T extlndustr.... P aperteollsuus P a p p e rsn d u str... P uuteollsuus T r ä n d u s tr... R avnto ja nautntoaneteollsuus N ärngs och njutnngsm edelsndustr... V alastus y. m. teollsuus lelysnnys m. fl. n d u s tr e r... G raafllnen teollsuus/ G rafsk ndustr... M u u teollsuus Övrg n d u s tr... K a k k teollsuudet, A lla n d u s tr e r... K u te n y lläolevasta n ä k y y, m enot p alk k o h n ja raakaanesn olvat er teo llsuudenhaarossa h y v n k n er su u re t tu o ta n n o n b ru tto a rv o o n v e rra te n. K a k k teollsu u d et m u k a a n o tta e n ty ö n te k jä n p a lk a t te k v ä t 6.0 % ja ra ak a a n eet 53. % tu o ta n n o n b ru tto a rv o s ta el y h te e n sä 69.7 %. V uonna 93 v a s ta a v a t lu v u t o lv at 5.8 % ja 57.9 % el y h teen sä 73.7 %. 93 auvändes nom v é r n d u str 43. t % u t län d sk a rääm nen och ar 920 ännu % ; red an á r 922 sjö n k p ro c e n tta le t enellertd tl % ocl stannade ungefär á d en n a n v á även f öljande ár. A r 924 steg d et tl 4. 3 %, m en sjö n k följande a r tl 40.3 %, a r 926 tl 39.7 % och á r 927 tll 37.8% D en n a nedgáng av procentsffran b e ty d e r cke, a tt m ängden u tlä n d sk a rääm nen skulle h a m nskats; det ä r m ängden nhem ska rääm n en, som ökats m era an tdgare. D e tta b ero r &ter n ä rm a st p a den kraftg a utvecklngen av trä och p ap p ersn d u strn. I efterföljande tab ell belyses förh& llandet m e l lan u tb e ta la d e arb etslö n er och värd et av an v ä n d a rä v a ro r och h a lv fa b rk a t ä e n a sdan sam t tl v erknngens v ärd e & an d ra, v arv d de fö rra äro an g v n a p ro cen t a v tllverknngens värde: R a a k a a n e d e n ja p u o lv a lm s t. P a lk k a a a r v o : A v lö n n g : V ä rd et av raäm n e n och la lv fa b rk a t: 000m k. V alm stu s a rvo: T llverknngen s v ä rd e: 0/ Io 000m k. 0 Io 000m k S ) s s Sásom av ovanstâende fram g âr, v arerad e u t g ftem a fö r löner och an v ä n d a rääm n en jäm förelse m ed tllverknngens h ru tto v ä rd e nom de olka n d u strg ru p p em a hög grad. D à alla nd u strg ru p p er m ed räk n as, u tg jo rd e de u tb e ta la d e lö n ern a 6.6 % och rääm n en a 53. % av tllv e rk nngens b ru tto v ä rd e eller tllsam m ans 69.7 %. F ö r ä r 93 voro m o tsv aran d e sffror 5.8 % ocl % eller tllsam m ans %.

12 8 Työpakat ja tuotannon suuruus T u o ta n to a rvonsa m u k a a n ja k a u tu v a t te o llsu u sla to k set ja nd en ty ö n te k jä t erkseen kau pu ngessa ja m aaseu d u lla seuraavast: Arbetsställcn och tllverknngens storlck. Med h ä n sy n tl tllverknngsvärdet. fö rd ela sg arb etsstä llen a och deras arbetare städ erna och pa landsbygd en sälunda: V alm stusarvo: K a u p u n g t : S tä d e r : M aa seu tu : «L andsby g d : K oko Ulaa : la n d e t H ela T l verk n n g s v ä rd e : ty ö p a k k. ty ö n t. ty ö p a k k. ty ö n t. työpakk. ty ö n t. arb etsst. arb etare. arb etsst. arb etare. a rb e tsst. arbetare. lm o tta m a tta cke angvet alle u n d e r m k > > ( m k ja e n e m m ä n och m era Y hteensä S um m a F n sm ä seen ryhm ään, ty ö p a k k o h n, joden tu o ta n to a rv o a e ole lm o te ttu, k u u lu v a t m u d en teh ta d en y h te y d e ssä olev a t k o rja u sty ö p a ja t. R y h m n, jo ssa tu o ta n to a rv o on alle m k, sa a tta a kuulu a varsn h u o m a tta v a k n te h d a sla to k sa, joden v a lm stu s on jä ä n y t v ä h äsek s sen v u o k s, e ttä ne o v a t sy y s tä ta to se sta jo u tu n eet sesom aan su urm m an osan v u o tta ta o v a t a l k an eet to m n ta n sa h a n v u o d en lopussa. Sen sekan v a la sem sek s, m o n ta k o ty ö n te k jä ä tu lee keskm äärn k u ta k n ty ö p a k k a a koh t ed ellän an tu ssa er ryhm ssä, saadaan Kuuraav a t luvut: D en första gruppen, arbetsställen u ta n angve tllverk u n gsvärd e, o m fattar roparaton sverk stä der sorn äro a n s lu tn a tll andra fabrkcr. Tl d< grupper, nom v lk a produktonsvärd et uppgä] tl m ndre n m k, hörn even tu ellt äve ('l m äugd m y ck et b ety d a n d e fabrker. vlk as pro d u k ton lp p g ä tt tl en oh ety d lg h et, em ed an d< a v ett eller annat skl statt under stö rsta deler a v arot eler ho jä t s n verk sam het alld eles slu tet a v äret. F öljan de sffror u tv sa h u m m anga arhetare m ed elta l det kom ner p ä varje arb etställe non här nedan m gvna grupper: Työntekj. T yöntekj. T uotantoarvo : työp. koht. Tuotantoarvo : työp. kobt T llv erk n n g sv ä rd e: Avbetare per arbetställe. T llv erk n n g sv ä rd e: Arbetare perarbetetälle. lm o tta m a tta cke a n g v e t m k a lle u n d er m k m k ja enem m än och m era > Kakk työpakat Alla arbetsställen 2.o Työpakkojen omstajat. O m stajen m ukaan ja k a u tu v a t teolsu u slk k eet seu raavalla tavalla: Arbetsställenas ägare. Med avseende ä äganm fördela sg arbetsställena pä följande sätt: O m s ta ja t: Ä g are : K a u p u n g t: : S tä d e r : ty ö p a k k. arb etsst. ty ö n t. arb etare. M aaseu tu : L an d s b y g d : ty ö p a k k. ty ö n t. a rb e ts s t. a rb e ta re. K oko m a a : H e la la n d e t: ty ö p a k k. ty ö n t. a rb e ts s t. a rb e ta re. Y kstyset h enklöt E n sk ld a personer O suuskunnat A ndelslag Osake ja m u u t yht öt A ktjp och övrg a bolag K u n n a t Iv o m m u n e r V alto S tatsv erk et Y hteensä S um m a L

13 ) J o s jä tä m m e p o s n e v e r r a tta n h a r v a t l a t o k s e t, j o tk a k u u lu v a t o su u sk u n n lle, k u n n lle j a v a lto lle, n n ja k a u tu v a t y k s t y s t e n h e n k lö d e n s e k ä o sa k e j a m u d e n y h tö d e n o m s t a m a t lk k e e t er tu o ta n to r y h m n se u r a a v a st: O m m a n b o r tlä m n a r d e r e la tv t f á ta lg a n r ä ttn n g a r, so n tllh ö r a a n d e lsla g, k o m m u n e r o cl sta ts v e r k e t, fö r d e la sg d e a r b e tsstä lle n, so m ä g a s a v e n s k ld a p e r so n e r e lle r a v a k te o c h ö v rg a. b o la g, m e d a v se e n d e ä tllv e r k n n g s v ä r d e t p& f ö l jan d e sä tt: Y k sty se t; henklöt: O sake ja n luut y h tö t: T u o ta n to a rv o : E n s k ld a person6r: A kte och : vrga b olag: T llv e r k n n g s v ä rd e : ty ö p a k k o ja. arbetsställen. työntekjötä. arbetare. työpakkoja. nrbetsställen. työn tek jötä. arbetare. lm o tta m a tta oke a n g v e t alle u n d e r m k l m k ja enem m än ooh m e r ä T ä s tä n ä k y y o sa k e ja m u d e n y h tö d e n se k t y k s t y s t e n h e n k lö d e n o m sta m e n lk k e d e n e r o a v a su u s. S a m a lla k u n jä lk m m ä sssä o n k e s k m ä ä r n 4. ty ö n t e k j ä ä ty ö p a k k a a k o h t, 0 v a s t a a v a lu k u e d e lls s sä 57.. Y k s ty s te n h e n k lö d e n ja y h tö d e n o m s t a m e n lk k e d e n e r o a v a s u u tta te o lls u u s la jtta n v a la se e s e u r a a v a ta u lu k k o : Teollsnuslaj. Im lustrart. Y hteensä Sumna Työpakkoja. Arbetss tlen. l l a r fr a m tr a d e r sk lln a d e n m e lla n n r b e lssta l len, so m á g a s a v e n sk ld a p erso n e r o ch av a k te e lle r a n d r a b o la g. M ed a n d e fo r r a n e d e lta l h a v a 4. a r b e ta r e p e r a r b e tsstá lle, r m o ts v a r a n d e t a l f dr d e se ñ a r e I fo lja n d e ta b e ll fr a m tr a d e r sk lln a d e n d e tta a v se e n d e m e lla n a r b e tssta le n, so m g a s a v e n s k ld a p e r so n e r eller a v b o la g, n o m o lk a n d u strg ren a r: Y kstyset enklöt. Enskka p< raoner. Arbetare. Tuotantoarvo, Tllverknngens värde, 000mk. 0sake ja mu t yhtöt, Akte och öv rga bolag. Työntekjötä. Työp a k koja. Arbetsställen. Työntekjötä. Arbetare. Tuotantoarvo, Tllverknragens värde, 000mk. M alm nnosto M alm uppfordrng... _ S ulatot ja m etallen jalo stu slato k set Sm ält och m etallfö räd ln g sv erk K onepajat M ekanska v e r k s tä d e r H enom p koneteollsuus F nare mask n n d u stv Kv, sav, las, hl ja turveteollsuus S ten,ler,glas, koloch torvndustr « K em allsa valm steta tu o ttav a teoll... Ind. för tllv. av kem ska preparater s T erva, öljy, kum y. m. s. teollsuus T jär, olje, gum m o. övr. säd. ndustr «N ahka ja karvateollsuus L äder oc) h ä rn d u str K utom ateollsuus T extlndustr o Paperteollsuus P appersndustr P u u teo llsu u s T rä n d u s tr «R avnto ja nautntoaneteollsuus N ärngs och njutnngsm edelsndustr «Valastus, vom ansrto ja vesjohtoteollsuus B elysnngs, kraftövertörngsoch v a tte n le d n n g sn d u str G raafllnen teollsuus Grafsk ndustr E dellsn kuulum aton teollsuus Tl föregaende ej hänförlg n d u s tr O Y hteensä Summ a TeolH suusu bwto k 92' In d u strsta tístlc ar

14 j 0 O suuskunten, k u n te n ja valto n m erk ty s teo llsu u sto m n n an h a rjo tta jn a on v arsn v ä hänen, kvten seu raav at h v u t o so ttav at: Synnerlgen rnga är andelslagens, konn unernas sam t statsverkets betydelse nom den ndustrell«produktonen, vlket fram gär av följande sffror: Osuuskunnat. Andelslag. Kunnat. Kommuner. Valto. Statsverket. Tcollsmslaj. Industrart. Työpakkoja. Arbetsställen. Työntekjötä. Arbetare. Tuotantoarvo, Tllverknn! gens värde, 000mk. Työpakkoja. Arbetsställen.! Työntekjötä. Arbetare. I gens värde, 000mk.! Tuotantoarvo, Tllverknn! Työpalkkoja, Arbetsställen. Työntekjötä. Arbetare. Tuotantoarvo, Tllverknngens värde, 000mk. M alm nnosto M a lm u p p fo rd rn g S ulatot ja m etallen jalostuslatokset Sm ält och m etallförädlngsverk K onepajat M ekanska v erkstäder K v, sav, las, hl ja turveteollsuus Sten, ler, glas, ko o.torvndustr K em allsa valm steta tu o ttav a teoll C Ind. för tl v. av kem ska preparater N ahka ja karvateoll. L äder o. h arn d. S K utom ateollsuus T e x tln d u str : P aperteollsuus P a p p e rsn d u str P uuteollsuus T rän d u str «: R avnto ja nautntoaneteollsuus N ärngs ocl njutnngsm edelandustr ! V alastus, vom ansrto ja vesjohtoteollsuus B elysnngs, kraftöver förngs och v atten led n n g sn d u str G raafllnen teollsuus G rafsk ndustr Y hteensä Summ a E r o m stajary h m en m e rk ty stä teo llsu u d essam m e valasee y llä oleven ab so lu u ttsten lu k u jen lsäks se u ra a v a tau lu k k o, jo s ta teollsuusla jtta n k ä y lm, m o n tako p ro s e n tta kussakn o m stajary h m ässä ty ö n te k jä n lu k u ol ty ö n te k jä n koko m ä ä rä stä sekä m o n tak o p ro s e n tta v alm stu sarv o ol valm stu k sen koko arv o sta. B etydelsen av de olka g ru p p ern a av ägare fö r v a r n d u str belyses av ovanstáende a b so lu ta sffro r sa m t dessutom av följande tab ell, vlken u t v sar luru m an g a pro cen t de olka g ru p p em as a rb e ta ra n ta l u tg jo rd e av hela a rb e ta ra n ta le t och h u ru m än g a p ro cen t deras tllverknngsvärde vtgjorde av tllverknngens hela v ärd e nom de olka n d u streren arn a. Työntekjät / :na tvö Tuotane on bruttoar7 0 pakossa, jota /.:na tyt pakossa, jclta omstvat: OInstvat *! Arbetare / vd arbets Tllverkr ngens brut o* ställen, son ägdes av: värde %, vd arbetsstulen, som ägdes av: Teollsmslaj.! Industrart. ykstyset henklöt, ensklda personer. yhtöt, akte o. övr. bolag. M alm nnosto M a lm u p p fo rd rn g loo.o 78.0 S ulatot ja m etallen jalo stu slato k set 22.0 loo.o Sm ält och m etallfö räd ln g sv erk ' l.o.4 loo.o !.6 loo.o K onepajat M ekanska verkstäder loo.o ! loo.o H enom p koneteollsuus F nare m asknn d u s tr loo.o ? loo.o : K v, sav, las, hl ja turveteollsuus Sten, ler, glas, ko och to rv n d u s tr K em allsa valm steta tu o ttav a teollsuus ,«0.3 loo.o O. loo.o In d u str för tllverknng av lcemska p rep arater ol«7 T erva, öljy, kunn j. m. s. teollsuus 5.4 loo.o loo.o Tjär, olje, gum m o. övr. sadan ndustr 3^ 96.9 loo.o _ loo.o osuuskunnat. andelslag. kunnat. kommuner. valto. statsverket. Yhteensä. Summa. ykstyset henklöt, ensklda personer. yhtöt, akte o. övr. bolag. osuuskunnat. andelslag. kunnat. kommuner.. valto. statsverket. Yhteensä. Summa.

15 Teollsuuslaj. In d u strart Työntekjät /ma työpakossa, jota om stvat: Arbetare /o vd arbetsställen, som ägdes av : ykstyset henklöt, ensklda personer. yhtöt, akte o. övr. bolag, osuuskunnat. andelsjag. kunnat. [ kommuner. j valto, j statsverket. Yhteensä. Summa. Tuotannon bruttoarvo /.:na työpakossa, jota om stvat: Tllverknngens b ru tto värde /o, vd arbetsställen, som ägdes a v : ykstyset henklöt, ensklda personer. yhtöt, akte o. övr. bolag. osuuskunnat. andelslag. kunnat. kommuner. valto. statsverket. Yhteensä. Summa. N ahka ja karvateollsuus L äder ooh h ärn d u str loo.o loo.o K utom ateollsuus T ex tln d u str loo.o O. loo.o P ap erteollsuus P ap persndustr... P u u teo llsu u s T rän d u str... R avnto ja nautntoaneteollsuus Närngs och n ju tnngsm edelsndustr loo.o _ 3.6 loo.o Valastus, vom ansrto ja vesjohtoteollsuus B elysnngs, kraftöverförngs och v a tte n le d n n g sn d u str loo.o loo.o [ G raafllnen teollsuus G raflsk n d u s tr loo.o loo.o E dellsn kuulum aton teollsuus T l föregäende ej hänförlg n d u s tr loo.o loo.o loo.o loo.o ) loo.o loo.o K akk teo llsuudet Alla n dustrer loo.o íí.5 3. loo.o K ällä suhdeluvut osottavat, että osake ja m uden yhtöden rnnalla m uut yrttäjäryhm ät valtakunnan teollsuudessa ovat varsn väh ä pätösä. T eollsuustyöväen koko m äärästä tul yhtöden osalle 82.0 % ja koko teollsuustuotannon bruttoarvosta 84.7 %. V astaavat lu vu t v u o delta 93 olvat 77.5 ja 8.5. On kutenkn syytä m anta, että ykstysten henklöden m erktys teollsuudenharjottajna on kasvam aan pän: 925 ykstysten henklöden om stam ssa työpakossa ol työntekjötä 8.f /0, % ja % kaksta, ja tuotannon arvo vastaavast 7.0, 6.0 ja 7.4 %. A v dessa p ro p o rto n stal fram g âr, a tt akte och a n d ra bolag jäm förelse m ed de ö v rg afö retag arg ru p p ern a âro av synnerlgen sto r betydelse nom lan d ets ndustr. A v hela an ta le t n d u stra rb e ta re kom p â bolagens del 82.9 % och av hela n d u strtllverknngens b ru tto v â rd e 84.7 %. F ö r â r 93 voro de m o tsv aran d e sffrorna 77.5 och 8.5 %. D et h ö r lkväl observeras, a t t betydelsen a v de företag, som ägas a v ensklda person er, u n d er ssta td e n ôkats: à r 925 u tg jo rd e a n ta le t a rb e ta re vd dem 8.6 %, à r % och â r % av sam tlga. P roduktousv ä rd e t u tg jo rd e â te r u n d e r föreg. â r 7.0, 6.6 och 7.4 %. Työntekjät. Työntekjän todellnen lu k u m äärä koko m aassa neljännesvuosttan ol: Arbetarne. D et fa k tsk a a n ta le t a rb e ta re kvartalsvs hela lan d et var: K aup u n gt : Stder: M aaseutu : L an d sb y g d : Y hteensä : Sum m a: luku. muutos. lu k u. m uutos. luku. m uutos. a n ta l. ä n d rn g. a n ta l. ändrug. a n ta l. ä n d rn g. p :n â tam m k. den ja n u a r h u h tk. ap rl ! / % % henäk. ju l lokak. o k to h er H T y ö n tek jän k ä su h te ta valasev at seu raav at A rb etam es äklersfördelnng beyses av föjande hvut: sffror: m e h e t : m n : n a s e t: k v n n o r: kakk työn t: a lla a rb e ta re : alle 5 vuoden u n d er 5 â r % % % 5 8 v u o ta a t 5 8 â r v. tä y ttä n e e t fy lld a 8 â r Yhteensä Summa loo.o % % %

16 2 T eollsu u d essam m e 0 m a a lm a n so d a n p u h je ttu a r u v e ttu y h ä su urem m assa m äärn k ä y ttä m ään n a sp u o lsta ty ö v o m a a, m k ä y h ä ja tk u v a st p yrk k a svam aan. V. 93 ol n ä et nasty ö lä sä v a n 27.8 %, m u tta jo v t %, %, o %, l % ja /,. Moottort. V om akon eta e sttä v ä ta u lu (Tätn 3) on v. 920 kok onaan u u sttu. S tä h u o lm a tta prm äärm oottoren lu k u a ja vom a m ä ä rä ä k o sk e v a t ted o t o v a t verrannollsa akasem pen v u o sen teto je n kan ssa. Sen sjaan a k a sem m lta v u o slta e ole olem assa te to ja stä, suurko m äärä tä stä v o m a sta k ä y tt su oran asest teh d a s k o n eta ja suurko osa stä ta r v ttn sähkögeneraattoren k äyttö ön. P rm äärvom a v. 927 ja lähn n ä edellsnä v u o sn a k ä v lm seuraavasta: Industrn har efter värld sk rgets u tb r o tt b o rja t allt större u tsträ ck n n g a u vän d a kvn nlg a rb etskraft, vl ken allt fortfarande tenderar a tt tllvxa. Ar 93 utgjorde näm lgen antalet kvnnlga arbetare endast 27.8 %, m en redan Ar %, &r %, ar % ooh Ar % oeh är Motorer. T abellen rörande använ d n n gen av kraftm askner (Tabell 3) har Ar 920 helt och b a l let ändrats. D e t oakta t lam n u p p g ftern a över antalet prm ärm otorer oeh deras drvkraft jäm ö ra s m ed u p p gftern a fran tdgare Ar. D ä rem o t förefnn as cko up pgftcr fö r tdgare Ar över den del a v drvkraften, son använ d es fö r drekt drft a v fabrksm askner och fö r drft av elek trctetsgeneratorer. Storleken a v den prm ara drvkraften Ar 927 och under de närm ast föregäende Aren fram gár a v följande sffror: V esm oottoreta. Höyry m oottoreta. Vattenm otorer. Angmotorer. moottoreta. Yhteensä V o s. teh. hv. Vespyörä Turbneta M äntäkoneta! Turbneta Gas och olje A r. V attenhjul T urbner Kovmuskner Turbner motorer. Sumna eff. hk. luku. teh. hv. luku. tel. lv. luku. teh. lv. luku. teh. Uv. luku. tel. hv. anta. eff. hk. antal. eff. hk. antal. eff. hk. antal eff. hk. antal. eff. hk ; : ; , ! , ! ; ! Y lesk u v a n prm äärvom an k ä y tö stä sek ä sä h köm oottoren v o m a m ä ä rä stä a n ta v a t teollsu u s la jtta n seu raavat, teh o k k a d en hevosvom en m äärä lm asevat luvut: Vuos. Ar. koneden välttömään ka yttöön för omedelbar drft av ra askner sähkögeneraatt oren kä yttöön för drvande a v elektr ctets gener: torer vespyörä ja! turbneta. vattenhjul o. turbner. höyrykoneta ja turbneta. ängmaskner o. turbner. Kn bld av använ dn n gen av den prm ara d r v kraften sam t d rvkraften s storlek hos de elektrsk a m otorerna non de olk a nd ustrgrenarna erhälles av fö lja n d e sffror, son u tv sa a n ta let effek tv a lästkrafter: Prmää rmootto reta on käytetty: Av prn lärmotor emä hava använts öljy ja kaasumoottoreta. olje ocl gasmotorer. yhteensä. summa.! vespyörä ja j turbneta. vattenhjul o. turbner. höyrykoneta ja turbneta. ängmaskner o. turbner. motorer., öljy ja kaasu moottoreta. olje o. gas yhteensä, summa. Sähkömoottort. Elektrska motorer. Voma, joka välttömäst käyttää tehdaskoneta. Drvkraft för omedelbar drft av fabrksmaskner [ ,

17 3 T aulu kko o so tta a, e ttä prm ääruoott oren o su u s teh d a sk o n eta k ä y ttä v ä n ä v o m a n a on v ä h en em ässä, v a k k a k a a n v ä h en ty m n en e ole läheskään sään n öllstä. Sen sjaan säh k ögen e raatto reta k ä y ttä v ä v o m a on v u o s v u o d elta y h ä lsä ä n ty n y t, vähm m n v V u o d esta 920 tek ee h evosv o m en lsä y s 40.«%. On luon n ollsta, e ttä m y ö sk n sä h k ö m o o tto ren v o m a on lsä ä n ty n y t, jo p a runsaam m n kn kun säh k ögen eraattoreja k ä y ttä v ä vom a, n m ttä n 52.4 %. Työpakkojen tuotantoarvot ja työntekjät. 'T yöpakat on entsen julkasun ta u lu ssa 0 ja e ttu sek ä tu o ta n to a rv o n e ttä ty ö n tek jä n lukum äärän m ukaan, m k ä l on ollu t m a h d o llsta. T ällasta ja k o a e k u ten k a a n v o d a an a to m tta a, sllä erässä ta p a u k sssa on k a h d esta ty ö p a k a sta lm o tettu o stta n ty ö n te k jä t y h tesest, ostta n ty ö n te k jä t ja tu o ta n to a rv o y h te se st. Sentä h d en kussakn alla lu etellu ssa ryh m ässä on ty ö p a k k o jen y h tessu m m a y h te e n la sk e tta v en su m m a a jon k n verran suurem p. S a m a sta s y y stä e er ryhm en p rosen ttlu k u jen su m n akaan ole 0 0.o, v a a n v ä h ä n p en em p, ja o so tta a p u u t tu v a p rosen ttlu k u p u u ttu v a työpak k o ja. 'Cabellen u tv sa r, a tt prm ärm otorernas andel a v d rvkraften fö r fa b rk sm ask n ern a sy n es h&lla p ä a tt a v ta g a, ehuru m n sk n n gen ck e p a la n g t när är regelm ässg. D e n kraft, som använ d es för drft av elektrctetsgen eratorer, har därem ot är för är kontnuerlgt ök ats. I förhallan de tl är 920 u tg ö r öknngen av h ästkrafterna 40.0 %. D et är självklart, a tt även de elek trsk a m o to rernas k raft ökats, den har t. o. m. v u x t högre grad än elektrctetsgen eratorern as, näm lgen m ed 52.4 %. Arbetsställenas tllvcrknngsvärde och antalet arbetare. E n fördeln n g av a rb etsställen a b ad e öfter tllverk n n gsvärd et och a n ta let arbetare h ad e, sä v tt d et v a r m ö jlg t, v erk stä llts ta b e ll 0 den tdgare p u b lkatonen. E n sädan fö rd eln n g är ck e alltd genom förbar, d et att v ssa fa ll dels arbetarna, dels s&väl arhetarna som tllverk nngsvärdet u p p g v ts gem en sa m t fö r tv en n e arhetsstallen. D ärför är var och en av nedan u p p ta g n a grupper a n ta let a rb etsställen n ä g o t större än addendernas su m m a. A v sarm na orsak u tgör ck e heller p ro cen tta len s su m m a varje grupp 00. o, u ta n är den n ä g o t m ndre, varvd d et resterande p rocen tta let hänför sg tl det äterstäend e an talet arbetsställen. Työpakkoj a: Arbetsställen Tuotantoarvo, mk. ~ Tlverknngsvänle, mk. Työntekjötä: Arbetare: luku. antal. 0/ la kakk. alla. ln o tta m a tta : Tcke a n g v e t: a lle 0 f ä r r e än a lle u n d er a lle 0 fä rre ä n a lle 0 fä r r e ä n a lle 0 färre ä n a lle 0 fä rre ä n a lle 0 fä r r e ä n Ö o ja enem m än ocj däröver: a lle 0 fä r r e ä n ja e n e m m ä n o c h fle r e K a k k ty ö p a k a t: A lla a r b e tsstä lle n : a lle 0 fä r r e än S ja e n e m m ä n o c l fle r e