SUOMEN VIRALLINEN TILASTO FINLANDS OFF ICI ELLA STATISTIK X V III TEOLLISUUSTILASTOA VUONNA 1925 INDUSTRISTATISTIK 42 ÂR 1925

Transkriptio

1 SUOMEN VIRALLINEN TILASTO FINLANDS OFF ICI ELLA STATISTIK X V III A TEOLLISUUSTILASTOA 4 VUONNA 95 INDUSTRISTATISTIK 4 ÂR 95 STATISTIQUE D E S IN D U ST R IE S ANNÉE 95 HELSINKI 96 HELSINGFORS

2 VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO STATSRÂDETS TRYCKERI

3 Espuhe. Sen johdosta, että Kauppa ja Teollsuushalltus vuoden 95 lopussa lakkautettn ja sen tlastoosasto laduvan vuoden alussa sellasenaan srrettn Tlastollseen Päätomstoon, käsllä oleva teollsuustlasto lmestyy nyt ens kertaa Tlastollsessa Päätomstossa valmstettuna. Tlasto esntyy tälläkn kertaa sekä ssällöltään että laajuudeltaan samanlasena kun se vuodesta 90 lähten on lmestynyt. Helsngssä, Tlastollsessa Päätomstossa, joulukuussa 96. Förord. Enär Handels och Industrstyrelsen ndragts vd utgängen av ar 95 och dess statstska avdelnng början av nnevarande ar sn helhet överförts tl Statstska Centralbyrän, utkommer förelggande ndustrstatstk nu för första gangen utarbetad A Statstska Centralbyrän. Statstken utgves denna gäng säväl fräga om nnehäll som omfattnng samma skck som den haft fran och med ar 90. Helsngfors, ä Statstska Centralbyrän, december 96. Martt Kovero. Vlho Annala.

4 Ssällys. Innehâll. Tekst. (Sv. 7 ). Sv. Suomen teollsuus vuonna 95: Y lesk atsau s... Työpakat ja tuotannon suuruus... 7 Työpakkojen omstajat... 8 Työntekjät... M oottort... Työpakkojen tuotantoarvot ja työntekjät 3 Tomnnassa sattuneet k esk ey ty k set 4 Aakkosellnen luettelo selostetusta tehtasta... 6 Résumé fran ças... 0 L ste des noms d ndustres em ployés dans les tableaux... 5 Text. (Sd. 7). Sd. Industrn Fnland âr 95: Overskt... Arbetsställen och tllverknngens sto rlek.. 7 Arbetsställenas ägare... 8 A rbetarna... M otorer... Arbetsställenas tllverknngsvarde och antalet arbetare... 3 Avbrott verk sam h eten... 4 Förtecknng över förelggande Statstk redovsade olka slag av fabrker... 6 Résumé franças... 0 L ste des noms d ndustres em ployés dans les tableaux... 5 Taulultteet. (Sv. 93). Sv. Taulu. Katsaus maan teollsuustomntaan kaupungttan ja khlakunnttan... Katsaus maan teollsuustom ntaan teollsuuslajttan Teollsuudessa käytetty käyttövoma... > 4. Teollsuuden kuluttamat raakaaneet ja sen t u o t t e e t Tabellblagor. (Sd. 93).' Sd. Tabell. Överskt av den ndustrella verksamheten landets stader o. härader. Den ndustrella verksamheten efter ndustrarter I ndustrn använd drvkraft Använda raämnen och halvfabrkat samt förfärdgade alster ut ndustrn Table des m atères. Texte. (Pages 7). Pag. L es ndustres fnlandases en 95: Coup d œ l général... La classfcaton des entreprses ndustrelles selon la valeur de la fabrcaton... 7 Les proprétares des entreprses... 8 Ouvrers... M oteurs... Valeur des produts des leux de traval et nombre de leurs ouvrers... 3 Interruptons de l a c tv té... 4 L ste des catégores de fabrques dont trate la présente statstque... 6 Résumé franças... 0 L ste de noms d ndustres em ployés dans les tableaux... 5 Tableaux. (Pages 93). Pag. Tableau. Tableau synoptque des entreprses ndustrelles dans les vlles et les ballages du pays.... L es entreprses ndustrellesgroupées par genres d ndustres Force motrce em ployée par l ndustre Matères premères et produts m achevés em ployés et produts fabrqués... 34

5 Suomen teollsuus v. 95. Teollsuustlastossa v. 95 on tekstosasto supstettu säästäväsyyssystä avan lyhyeks. L yhyen yleskatsauksen ohella on knntetty päähuomo van nden teollsuustom ntaa valaseven tetojen kästtelyyn, jota e enää taululttenä julkasta, vaan sälytetään käskrjotuksna T lastollsessa Päätom stossa. Yleskatsaus. Yleskatsauksen koko teollsuustomntaan puheenalasena vuonna sekä 4:nä edellsenä vuonna antaa seuraava taulukko: Industrn Fnland ä r 95. I ndustrstatstken för ár 95 har textavdelnngen nskränkts av sparsamhetsskäl. Huvudvkten har vart fäst vd den kortfattade överskten sam t vd behandlngen av de uppgfter, som belysa den ndustrella verksam beten och vlka cke mera publceras sásom tabellblagor, utan förvaras som manuskrpt á Statstska Centralbyrán. överskt. En överskt av hea den ndustrella verksamheten under frágavarande ar samt under de 4 föregäende áren erhälles ur följande ta b ell: Työpakkoja, luku Arbetsställen, antal lsäys, luku öknng, antal % % Työntekjötä, luku Arbetare, antal lsäys, luku öknng, a n ta l * % 0 % l. Käyttövomaa, HY. Drvkraft, H K lsäys, HV. D:o, öknng, H K * % % lo.o Palkkaus, A v lö n n g mk lsäys öknng % Raakaaneden koko arvo Räämnenas hela värde mk Sama, lsäys D:o, öknng « /o Kotmasa raakaaneta Inhemska räämnen mk Sama, lsäys D:o, öknng % Kotmasa puolval teollsuust. Inhemska halvfabrkat mk jsama, lsäys D:o, öknng o... % Ulkom asa raakaaneta Utländska räämnen mk o Sama, lsäys D:o, ö k n n g / Tuotannon bruttoarvo Tllverknngens bruttovärde mk Sama, lsäys ):o, ö k n n g * o... %

6 Seuraavassa taulukossa valastaan työntekjän I följande tabell redogöres för antalet arbetare lukumäärää sekä tuotannon bruttoarvoa vuosna och tllverknngens bruttovärde under ären ja 95 teollsuusryhm ttän: och 95 nom de olka ndustrgrupperna: Teollsuusryhmä. Työntekjötä. Arbetare. Tuotannon bruttoarvo. Tllverknngens bruttovärde. Industrlgrupp erotus skllnad erotus skllnad. luku. luku. luku. an ta. an ta. an ta. % 000mk. 000mb. 000mk. % Malmnnosto Malmuppfordrng Sulatot ja metallen jalostuslatokset Sm ält och metallförädln gsverk K onepajat Mekanska verkstäder O.o H enom p koneteollsuus Fnare masknndustr K v, sav, las, hl ja turveteollsuus Sten, ler, glas, koloch torvn d u str Kem allsa valm steta tuottava teollsuus Industr för tllverknng av kemska preparater Terva, öljy, kum ja muu sell. teollsuus Tjär, olje, gummoch övrg sädan n d u s tr Nahka ja karvateollsuus Läderoch härndustr o.8 Kutom ateollsuus Textlndustr Paperteollsuus Pappersndustr Puuteollsuus Trändustr Ravnto ja nautntoaneteollsuus Närngs och njutnngsmedelsndustr Valastus, vom ansrto ja vesjohtoteollsuus B elysnngs, kraftöverförngs och vattenlednngsndustr... Graafllnen teollsuus Grafsk n d u str Edellsn kuulumaton teollsuus T l föreg. ej hänförlg ndustr Y hteensä Summajl Taulukon antama yleskuva teollsuustom nnasta v. 95 on edullsem p kun edellsenä vuonna, jollon teollsuuden kehtyksessä tapahtu lm enen pysähtym nen. Tosn nytkään työntekjän luku e ole lsääntynyt enempää kun l. / mutta tuotannon bruttoarvon nousu tekee 8.4 / vastaten. % v 94. Kv, sav, lasteollsuudessa samonkun teknokem allsessa teollsuudessa, kutom ateollsuudessa ja paperteollsuudessa työntekjän luku on edelleenkn vähentynyt, osottaen kehtys ss tapumusta jatkua samaan suuntaan, mnkä se sa v. 94, mutta tästä huolmatta tuotannon bruttoarvo on lsääntynyt, huomattavmmn paperteollsuudessa, jossa lsäys on vajaan 6 %. Erkosta elpym stä osottavat sulatot ja m etallenjalostus D en allmänna bld tabellen gver av den ndustrella verksam heten är 95 är gynnsam mare än tör föregäende är, da en uppenbarlg stagnaton nträdde ndustrns utvecklng. Vsserlgen har arbetarnumerären ej heller nu ökats m ed mer än l. /, varemot stegrngen produktonens bruttovärde utgör 8.4 % n0*. "/* är 94. Inom Sten, ler och glasndustrn lkasom nom den teknokem ska ndustrn, textlndustrn och pappersndustrn har antalet arbetare fortfarande mnskats och vsar utvecklngen alltsá en tetdens att fortgä samma rktnng som är 94. Men det oaktat har produktonens bruttovärde ökats, kännbarast nom pappersndustrn, för vlken öknngen utgjorde nem ot 6 /. E tt uppsvng förete särsklt smält och

7 3 latokset sekä terva, öljy, kum j. s. teo l lsuus. Ensm mäsen ja vm esen teollsuudenkaaran lukuhn e ole syytä knnttää huomota, koska nämä teollsuudet tostaseks ovat merktykseltään vähäpätösä. Maamme vennlle erkosen tärkeän sahateollsuuden valasem seks estetään sahatavaran tuotanto v:sta 94 lähten standertessa. Er lajen tuotantomäärät olvat seuraavat: metallförädlngsverken samt tjär, olje, gummoeh övrg sädan ndustr. Yd sffrorna för den första och den ssta av ndustrgrenarna är det ej skäl att fästa uppmärksamhet enär de tllsvdare äro av rnga betydelse. För belysandet av den för värt lands export specellt vktga sägndustrn meddelas uppgft om Produktonen av sagade varor Standards frän ooh med är 94. A y de olka varuslagen produeerades följande mängder: V u o n n a Ä r L a n k k u j a P la n k o r B a tte n s S c a n tln g s L a u to ja B rä d er P a rru ja S p a rra r E rl. m a ta v a lm s te ta O lk a ö v rg a tllv e rk n n g a r Y hteensä. S u m m a Lukusarjosta näkyy, että tukevamman sahatavaran, lankkujen, battensen ja parrujen tuotanto on vuodesta 93 säännöllsest vähentynyt, mutta muden lsääntynyt. Kokonastuotanto on v. 95 huomattavast noussut. Selluloosan tuotanto on vuodesta 93 jatkuvast lsääntynyt. Jo v. 90 tuotanto nous mantun vuoden tuotantoa suuremmaks. Tarkemmn näkyvät nätä sekkoja koskevat absoluuttset luvut senraavasta taulukosta, jossa selluloosan tuotanto on lm otettu tonnessa. A v sffersererna synes, att Produktonen av grövre sägade varor, plankor, battens ooh sparrar regelm ässgt nedgätt efter är 93 medan den övrgt ökats. D en totala Produktonen har vuxt betydlgt är 95. Sellulosatllverknngen har fortgäende stg t frän är 93. Redan är 90 var tllverknngen större än förenämnda är. Ifrägavarande absoluta tal äro ntagna nedanstäende tabell, vlken cellulosatllverknngen uppgves ton. V u o n n a A r S u lfa a tts e llu lo o s a a S u lfa tc e llu lo s a v a lk a s tu a b le k t v a lk a se m a to n ta m ä rk ä ä o b le k t v ä t valk asem a to n ta k u v a a o b le k t to r r v a lk a s tu a b le k t S u lf tts e llu lo o s a a S u lftc e llu lo s a v a lk a s e m a to n ta m ä rk ä ä o b le k t v ä t t o n n a t o n t o n n a to n v a lk a se m a to n ta k u v a a o b le k t to r r l) ) Mussakn paperteollsuuden haarossa on v. 95 tapahtunut nousua, kuten näkyy seuraavasta taulukosta, jossa tuotanto kultakn vuodelta on lm otettu tonnessa. Ä ven nom andra grenar av pappersndustrn kunde är 95 förmärkas stegrng, säsom framgär av nedanstäende tabell, vlken tllverknngen för resp. är uppgves ton. l) Selluloosan määrä koskevat luvut v. 9 ja 93 esntyvät tässä korjattuna. Sffrorna rörande mängden av cellulosa ären 9 ooh 93 förekomma lär korrgerade.

8 4 V u o n n a A r I P u u v a n u k e tta T rä m a s sa k u v a a to r r m ä rk ä ä v ä t P u u p a h v a T räp a p p ru s k e a ta b ru n v a lk e a ta v t R y y sy pal va L u m p p ap p P a p e ra P a p p e r Mtä tulee nmenomaan papern tuotantoon, saattaa tässä panna merklle, että se on vuos vuodelta lsääntynyt erttän runsaast, tehden lsäys v. 95 edellsestä vuodesta 9. % a vuodesta % Maksettujen palkkojen, työntekjää koht tulevan keskmääräsen palkan sekä työntekjää koht tulevan tuotantoarvon määrät er teollsuudenhaarossa ovat seuraavat: Specellt vdkommande papperstllverknngen kan här framhällas, att den är för är ökats synnerlgen starkt, det öknngen är 95 utgjorde 9. % sedän föregäende ar och 54.3 % sedän är 93. Inom de olka ndustrgrupperna var totalbeloppet av de utbetalade arbetslönerna och arbetslönen m edeltal per arbetare samt tllverknngsvärdet per arbetare följande: Teollsuusryhm ä. Industrgrupp. P alkat, Löner, 000mk. P alkkaa työntekjää koht, m k. Lon per arbetare, m k. Tuotantoarvo työntekjää koht, m k. Tllverknngsvärde per arbetare, mk. Sulatot ja m etallen jalostuslatokset Smält och metallförädlngsverk... Konepajat Mekanska v erk sä d er... H enom p koneteollsuus Fnare m asknndustr... Kv, sav, las, hl ja turveteollsuus Sten*, ler, gtas, Kem allsa valm steta tuottava teollsuus Industr för tllverknng av kemska preparater... Terva, öljy, kum ja muu sellanen teollsuus Tjär, olje, gumm och övrg sadan ndustr... Nahka ja karvateollsuus Läder och härn d u str Paperteollsuus Pappersndustr Ravnto ja nautntoaneteollsuus Närngs och njutnngs Valastus, vomansrto ja vesjohtöteollsuus Belysnngs, Edellsn kuulumaton teollsuus Tl föreg. ej hänförlg n d u str Kakk teollsuudet A lla ndustrer Palkka keskmäärn työntekjää koht on v. 95 noussut edellsestä vuodesta van 3 mutta tuotantoarvo työntekjää koht 7. /o Sama lmö, että tuotantoarvo työntekjää koht on kohonnut nopeammn kun keskmääränen palkka, on to dettavssa jo v. 94. Tämä osottaa lm esest G enom snttslönen per arbetare har är 95 jämfört med föregäende är ökats med endast 3 %, produktonsvärdet per arbetare däremot med 7. % Samma företeelse, att produktonsvärdet per arbetare stgt snabbare än m edellönen, kan akttagas redan för är 94. D etta ut

9 5 stä, että tuotannon lsäys on saatu akaan yhä enemmän teknllsten parannusten avulla. Sen sekan valasem seks, mssä määrn valtakunnan teollsuus käyttää ulkomasa ja kotmasa raakaaneta sekä puolvalm steta, on laadttu seuraava yhdstelm ä: vsar tydlgt, att produktonsöknngen fätts tl ständ mer än tdgare genom teknska förbättrngar. För att belysa vlken utsträcknng det rkets ndustr användes utländska eller nhemska räämnen ooh halvfabrkat, har efteröljande samm anställnng utarbetats: käytettyjen raakaaneden ja puolvalm steden arvo: Vardet av använda räämneu och halvfabrkat: ulkom asa: kotm asa: koko arvo r utlaudska: nhemska: hela värdet: 000mk. /o 000rnk. % 000mk. Malmnnosto M almuppfordrng... Sulatot ja metallen jalostuslatokset Smält och metallförädlngsverk Kuparnvalmstuslatokset Kopparextraktonsverk 530 o 00 o Sähköuunt Elektrska u g n a r Martnuunt Martnugnar Sähkösulatusuunt Elektrska srnältugnar V alsslatokset Valsverk Konepajat Mekanska verkstäder Henomp koneteollsuus Fnare masknndustr Kv, sav, las, hl ja turveteollsuus Sten, ler, glas, ko och torvndustr Lastehtaat Grlasbruk « Kemall. valmsteta tuottava teollsuus Industr för tllverknng av kemska preparater Terva, öljy, kum ja muu sellanen teollsuus Tjärolje, gumm och övrg sadan n d u str... 9 llo Nahka ja karvateollsuus Läder och härndustr Nahkatehtaat ja nahkurntyöpajat Läderfabrker och g arverer Jäknetehtaat Skofabrker Kutomateollsuus Textlvdustr Vllatehtaat Yllefabrker Puuvllatehtaat Bomullsfabrker Pellavatehtaat Lnnefabrker Trkoon ja sukankutomot Trkot o. strumpväverer Paperteollsuus Pappersndustr Puuhom ot ja pahvtehtaatträslperer o. pappabrker Selluloosatehtaat Cellulosafabrker Papertehtaat P appersbruk Puuteollsuus Trändustr Sahat ja höylääm öt Sägverk och hyvlerer loo.o Puusep. jahuonekaluteht.snckerer o. möbelfabrker Rulla, rullanemäs ja nappulatehtaat R ull, blockoch pnnfabrker o 3.7 Ravnto ja nautntoaneteollsuus Närngs och njutnngsmedelsndustr Makkaratehtaat Korvfabrker Jauho ja suurm om yllyt Mjöl och grynkvarnar Lepom ot B a g erer Sokertehtaat Sockerbruk Tupakkatehtaat Tobaksfabrker

10 6 K äytettyjen raakaaneden ja puolvalm steden arvo Värdet av använda r&ämnen och halvfabrkat: ulkom asa: kotm asa: koko arvo: utländska: nbem ska: hela värdet: 000mk. % 000mk. % 000mk. Valastus y. teollsuus Belysnngs fl. ndustrer Graafllven teollsuus Grafsk ndustr ; Muu teollsuus Övrg ndustr Kakk teollsuudet Alla ndustrer Tässä suhteessa on maalmansodan puhjettua tavattavssa huomattava vahteluta, sllä kun ulkomaalasten raakaaneden ja puolvalm steden arvo ol velä v /o )a v %, ol se v. 98 van 35.0 % V. 99 se ol taasen noussut 48.7 %:n, laskeakseen taas v /0:n, / :n ja %:n. V:n 94 luku 4.3 /o osottaa taas hukan nousua, mutta laskee taas /o;n. I d etta avseende ha betydlga växlngar äg t rum efter u th ro tte t av v ärldskrget, d et värdet av u tländska rääm nen och halvfabrkat, som ännu är 96 utg jo rd e 50.3 /o h ar % ar 98 v ar en d ast 35.0 %. A r 99 steg denna sffra ä te r tl 48.7 %, för a tt är 90 äter sjunka tl 44.3 % är 9 tl 40.4 % och är 93 tl 40. /0. Sffran 4.3 % för är 94 u tv sar nägon m an stegrng, m en sjunker den för ár 95 äter tl 40.3 %. Seuraava taulukko valasee stä suhdetta, mkä valltsee maksettujen työpalkkojen sekä käytettyjen raakaaneden ja puolvalm steden välllä toselta puolen sekä valmstusarvon välllä toselta puolen, t. s. edellset lmastuna prosentessa valmstusarvosta: I efterföljande tah ell belyses fö rhällandet m ellan utbetalade arbetslöner och v ärd et av använda räv aro r och halvfabrkat ä ena sdan sam t tllverknngens värde & andra, varvd de förra äro angvna p ro cen t av tllv erk n n g en s värde: P a lk k a a : A vlönng: R aakaaneden ja pu olvalm st. a r v o : Värdet av r&ämnen och h alv fabrkat : V alm stusarvo : T llverknngens v ärde: 000mk. to 000mk. o 0 000mk. Malmnnosto M alm uppfordrng s 60.5 Sulatot ja metallen jalostuslatokset Smält och metallförädlngsverk Konepajat Mekanska verkstäder s 90885a Henomp koneteollsuus Enare masknndustr K v, sav, las, hl ja turveteollsuus Sten, ler, glas, ko och torvndustr Kemallsa valmsteta tuottava teollsuus Industr för tllverknng av kemska p rep a ra ter Terva, öljy, kum ja muu sellanen teollsuus Tjär, olje, gumm och övrg sadan ndustr Nahka ja karvateollsuus Läder och h&rndustr Kutomat eollsuus T extlndu str Paperteollsuus Pappersndustr Puuteollsuus Trändustr o Ravnto ja nautntoaneteollsuus Närngs och njutnngsmedelsndustr Valastus y. teollsuus Belysnngs f. ndustrer Graafllnen teollsuus Grafsk ndustr o Muu teollsuus Övrg ndustr Kakk teollsuudet Alla ndustrer

11 7 Kuten ylläolevasta näkyy, m enot palkkohn ja raakaanesn olvat er teollsuudenhaarossa hyvnkn er suuret tuotannon bruttoarvoon verraten. Kakk teollsuudet mukaan ottaen työntekjän palkat tekvät 6.5 % la raakaaneet 53.4 /o tuotannon bruttoarvosta el yhteensä %. Vuonna 93 vastaavat luvut olvat 5.8 % ja 57.9 % el yhteensä 73.7 u/ 0. Sasom av ovanstaende framgar, varerade utgfterna for loner ooh anvanda raamnen jamforelse med tllverknngens bruttovarde nom de olka ndustrgrupperna hog grad. Da ala ndustrgrupper medraknas, utgjorde de utbetalade lonerna 6.5 % ch raamnena 53.4 % av tllverknngens bruttovarde, eller tllsam m ans 69.9 %. For ar 93 voro de motsvarande sffrorna 5.8 % ooh 57.9 % eller tllsam m ans 73.7 %. Työpakat ja tuotannon suuruus. Tuotantoarvonsa mukaan jakautuvat teollsuuslatokset ja nden työntekjät erkseen kaupungessa ja maaseudulla seuraavast: Arbetsställen och tllverknngens storlek. Med hänsyn tl tllverknngsvärdet fördela sg arbetsställena och deras arbetare städerna och pä landsbygden sálunda: V alm stusarvo: T llverknngsvärde: K a u p u n g t: : S tä d e r: työpakk. arbetsst. työnt. arbetare. M aaseu tu : Lanusb y g d : työpakk. työnt. arbetsst. arbetare. K oko m aa: H ela la n d e t: työpakk. työnt. arb etsst. arbetare. lmottamatta cke a n g v e t alle under m k mk ja enemmän och mera Yhteensä Summa Ensm äseen ryhmään, työpakkohn, joden tuotantoarvoa e ole lm otettu, kuuluvat muden tehtaden yhteydessä olevat korjaustyöpajat. Kyhmn, jossa tuotantoarvo on alle mk, saattaa kuulua varsn huomattavakn tehdaslatoksa, joden valm stus on jäänyt vähäseks sen vuoks, että ne ovat syystä ta tosesta joutuneet sesom aan suurmman osan vuotta. Jos vertaa ylläoleva lukuja vastaavn lukuhn edellsltä vuoslta, huomaa lukujen säännöllsest laskevan sellasten työpakkojen ryhmssä, joden tuotantoarvo on ja markan välllä, kun ne taas ovat kohonneet nssä joden tuotantoarvo on markkaa ta stä enemmän. E rotukset tärkemmssä ryhmssä käyvät lm seuraavsta luvusta: D en första gruppen, arbetsställen utan angvet tllverknngsvärde, omfattar reparatonsverkstäder sammanhang med andra fabrker. T l de grupper, nom vlka produktonsvärdet uppgär tl mndre än mk, höra även en mängd m ycket betydande fabrker, vlkas produkton uppg&tt tl en obetydlghet, emedan de av ett eller annat skäl st&tt under största delen av äret. Jämför man ovannämnda sffror med motsvarande sffror för föregäende ár, fnner man, att de regelbundet gätt ned för de grupper av arbetsställen, vlkas tllverknng varerar frän ända tl 0000 mk, medan de gätt upp förnrättnngar med ett produktonsvärde mk. Dfferenserna nom de vktgaste grupperna framgä av följande sffror: V alm stnsarvo: Tllverknngsvftrde : Työpakkc 93 >3 a: Arbe 94 tsställen : 95 T yöntek 93 j ötä : A'betare: m k mk ja enemmän och mera

12 8 Sen sekan valasemseks, montako työntekjää tulee keskmäärn kutakn työpakkaa koht edellämantussa er ryhmssä, saadaan seuraavat luvut: T uotantoarvo : T llverknngsvärde : Följande sffror utvsa huru mänga arbetare medeltal det kommer pä varje arbetsställe nom här nedan angvna grupper: Työntekj. työp. koht. Tuotantoarvo : A rbetare per arbetsställe. T llverknngsvärde : T yöntekj. työp. k o h t. A rbetare per arbetsställe. lmottamatta cke angvet mk alle under mk m k mk ja enemmän ooh mera Kakk työpakat A lla arbetsställen 4.5 Työntekjän luku keskmäärn työpakkaa koht on lähnnä edellsten vuosen lukua penemp, sllä 93 tul työpakkaa koht 43.5 ja henkeä, mutta 95 van 4.5. Huomattava on lsäks, että tämä luku on laskenut kakssa nssä ryhmssä, jossa tuotannon bruttoarvo on y l mk, runsammn vm esessä ryhmässä, jossa tuotantoarvo on ta ene män. Tämä lm ö on epälemättä seurauksena alat jatkuvasta teknllsestä kehtyksestä, joka pyrk vähentämään hm styön osuutta tuotannossa. A ntalet arbetare medeltal per arbetställe understger sffrorna för de närmast föregäende ären. Ar 93 kom det näm lgen per arbetsställe 43.5 och är personer, är 95 däremot endast 4.5. Ytterlgare bör observeras, att denna sffra nedgâtt alla dessa grupper för vlka produktonens bruttovärde överstger mk, m est den ssta gruppen, vars produktonsvärde är mk eller mer. Denna företeelse är otvvelaktgt ett résultat av den oavbrutet fortgäende teknska utveoklngen, som strävar tl att mnska mänskoarbetets andel Produktonen.. Työpakkojen om stajat. Omstajen mukaan jakautuvat teollsuuslkkeet seuraavalla tavalla: A rbetsställenas ägare. I avseende ä ägarne fördela sg arbetsställena pä följande sätt: O m stajat: A g a re : K aupungt : Städer: työpakk. arbetsst. työnt. arbetare. M aaseu tu : Landsbygd: työpakk. työnt. arbetsst. arbetare. Koko m aa: H ela lan d et: työpakk. työnt. arbetsst. arbetare.. Y kstyset henklöt Ensklda p ersoner Osuuskunnat Andelslag Osake ja muut yhtöt Akte och övrga b o la g Kunnat Kommuner Valto Statsverket Yhteensä Summa Jos jätämme pos ne verrattan harvat latokset, jotka kuuluvat osuuskunnlle, kunnlle ja valtolle, nn jakautuvat ykstysten henklöden sekä osake ja muden yhtöden omstamat lkkeet er tuotantoryhmn seuraavast: Om man bortlämnar de relatvt fatalga nrättnngar, som tllhöra andelslag, kommuner och statsverket, fördela sg de arbetsställen, som ägas av ensklda personer eller av akte och övrga bolag, med avseende â tllverknngsvärdet pä följande sätt nom olka ndustrgrupper:

13 9 T u o ta n to a rv o : Tllverb nn gs värde: Y ksty set h e n k lö t: E nsk ld a p ersoner: työpakkoja, ty ö n tek jö tä, arbetsställen. arbetare. Osake ja m a u t y h tö t: A kte ooh övrga b o lag : työpakkoja, työntekjötä, arb etsställen. arbetare. lmottamatta cke angvet alle under m k mk ja enemmän ooh mera Y hteensä Summa Tästä näkyy osake ja muden yhtöden sekä ykstysten henklöden omstamen lkkeden eroavasuus. Samalla kun jälkmässsä on keskmäärn 3.8 työntekjää, on vastaava luku edellsssä Y kstysten henklöden ja yhtöden om stamen lkkeden eroavasuutta teollsuuslajttan valasee seuraava taulukko: Har framtráder skllnaden mellan arbetsstallen, som ágas av ensklda personer och av akte eller andra bolag. Medan de forra m e deltal hava 3.8 arbetare, ar motsvarande tal for de señare I foljande tabell framtrader skllnaden detta avseende mellan arbetsstallen, som agas av ensklda personer eller av akte och ovrga bolag, nom olka ndustrgrenar: Teollsuuslaj. Industrart. Ykstyset henklöt. Ensklda personer. Arbetare. Tuotantoarvo, Tllverknngens värde, 000mk. Osake ja muut yhtöt. Akte och övrga bolag. Työpakkoja. Arbetsställen. Työntekjötä. Työpakkoja. Arbetsställen. Työntekjötä. Arbetare. Tuotantoarvo, Tllverknngens värde, 000mk. Malmnnosto Malmuppfordrng Sulatot ja m etallen jalostuslatokset Smält ocb m etallförädlngsverk Konepajat Mekanska verkstäder Henomp koneteollsuus Fnare mask n n d u str Kv, sav, las, hl ja turveteosuus Sten,ler, glas,kol ooh torvndustr o Kem allsa valm steta tuottava teoll... Ind. för tllv. av kemska preparater Terva, öljy, kum y. s. teollsuus Tjär, olje, gumm o. övr. säd. ndustr Nahka ja karvateollsuus Läder ooh harndustr Kutom ateollsuus Textlndustr Paperteollsuus Pappersndustr Puuteollsuus T rän au str Ravnto ja nautntoaneteollsuus Närngs ooh njutnngsm edelsndustr Valastus, vomansrto ja vesjohtoteollsuus Belysnngs, kraftöverörngs ooh vattenled nn gsndustr... Graafllnen teollsuus Grafsk ndustr 0 Edellsn kuulumaton teollsuus Tl föregäende ej hänförlg n d u str Y hteensä Summa Teollsuustlasto v. 95. Industrslatstk Ir 95.

14 Osuuskunten, kunten ja valton merktys teollsuustom nnan harjottajna on varsn vähänen, kuten seuraavat luvut osottavat: Teollsuuslaj. Industrart. 0 Synnerlgen rnga är ardelslagens, kommunernas sam t statsverkets betydelse nom den ndustrella Produktonen, vlket framg&r av följ. sffror. Osuuskunnat. Andelslag. Kunnat.Kommuner. Valto. Stateverket. Työpakkoja. Arbetsställen. Työntekjötä. Arbetare. Tuotantoarvo, Tllverknngens värde, 000mk. I Työpakkoja. j Arbetsställen. Työntekjötä. Arbetare. Tuotantoarvo, Tllverknngens värde, 000mk. Työpakkoja. Arbetsställen. Työntekjötä. Arbetare. Tuotantoarvo, Tllverknngens värde, 000mk. Malmnnosto M alm uppfordrng Sulatot ja m etallen jalostuslatokset Smält och m etallförädlngsverk Konepajat Mekanska verkstäder Kv, sav, las, hl ja turveteollsuus Sten, ler, glas, ko o.torvndustr K em allsa valm steta tuottava teoll. Ind. för tllv. av kemska preparater Nahka ja karvateoll. Läder o. härnd Kutom ateollsuus T extlndustr Paperteollsuus Pappersndustr Puuteollsuus Trändustr Ravnto ja nautntoaneteollsuus Närngs och njutnngsmedelsndustr Valastus, vomansrto ja vesjohtoteollsuus B elysnngs, kraftöverförngs och vattenlednngsndustr Graafllnen teollsuus Grafsk ndustr Y hteensä Summa Er omstajaryhmen merktystä teollsuudessamme valasee yllä oleven absoluuttsten lukujen lsäks seuraava taulukko, josta teollsuuslajttan käy lm, montako prosentta kussakn omstajaryhmässä työntekjän luku ol työntekjän koko määrästä sekä montako prosentta valm stusarvo ol valm stuksen koko arvosta. B etydelsen av de olka grupperna av ägare för vär ndustr belyses av ovanstäende absoluta sffror sam t dessutom av följande tabell, vlken utvsar huru mänga procent de olka gruppemas arbetarantal utgjorde av hela arbetarantalet och huru mänga procent deras tllverknngsvärde utgjorde av tllverknngens hela värde nom de olka ndustrgrenarna. Teollsuuslaj. Industrart. Työntekjät /0:na työpakossa, jota omstvat: Arbetare /«vd arbetsställen, som ägdes av: ykstyset henklöt, ensklda personer. yhtöt, akte o. övr. bolag. osuuskunnat. andelslag. kunnat. kommuner. valto. statsverket. Yhteensä. Summa. Tuotannon bruttoarvo */:na työpakossa, jota omstvat * Tllverknngens bruttovärde %> vd arbetsställen, som ägdes av: ykstyset henklöt, ensklda personer. yhtöt, akte o. övr. bolag. osuuskunnat. andelslag. kunnat. kommuner. valto. stateverket. Yhteensä. Summa. Malmnnosto M alm uppfordrng... Sulatot ja m etallen jalostuslatokset O Smält och m etallförädlngsverk Konepajat Mekanska verk städ er H enom p koneteollsuus Fnare masknn d u str Kv, sav, las, hl ja turveteollsuus Sten, ler, glas, ko och torvndustr.. Kem allsa valm steta tuottava teollsuus [0.03] Industr för tllverknng av kemska preparater... 3 o o Terva, öljy, kum j. s. teollsuus Tjär, olje, gumm o. övr. sadan ndustr loo.o #

15 Teollsuuslaj. Industrart. Työntekjät /oma työpakossa, jota om stvat: Arbetare /0 vd arbetsställen, som ägdes av: ykstyset henklöt, ensklda personer. I yhtöt, akte o. övr. bolag. osuuskunnat. andelslag. kunnat. kommuner. valto, j statsverket. Yhteensä. Summa. Tuotannon bruttoarvo %:na työpakossa, jota omstvat: Tllverknngens bruttovärde /., vd arbetsställen, som ägdes av: ykstyset henklöt, ensklda personer. yhtöt, akte o. övr. bolag. osuuskunnat. andelslag. kunnat. kommuner. valto. < statsverket. Yhteensä. Summa. Nahka ja karvateollsuus Läder och [0.0] Paperteollsuus Pappersndustr loo.o O. loo.o h&rndustr... Kutom ateollsuus T extlndustr... loo.o loo.o. loo.o Puuteollsuus Trändustr loo.o l.s 0..7 loo.o Ravnto ja nautntoaneteollsuus Närngs och njutnngsm edelsndustr' loo.o Valastus, vomansrto ja vesjohtoteollsuus Behysnngs, kraftöverförngs och ; vattenlednm gsndustr loo.o : Graafllnen teollsuus Grafsk n d u str loo.o Edellsn kuulumaton teollsuus Tl föregäende e hänförlg n d u str loo.o o Kakk teollsuudet Alla ndustrer loo.o 7.o loo.o Nämä suhdeluvut osottavat, että osake ja muden yhtöden rnnalla muut yrttäjäryhmät valtakunnan teollsuudessa ovat varsn vähäpätösä. Teollsuustyöväen koko määrästä tul yhtöden osalle 83.8 % a koko teollsuustuotannon bruttoarvosta 85.o % Vastaavat luvut vuodelta 93 olvat 77.5 ja 8.5 %. Av dessa proportonstal framgär, att jämförelse med akte och andra bolag de övrga företagargrupperna nom landets ndustr äro av särdeles rnga betydelse. A v hela antalet ndustrarbetare kom pä aktebolagens del 83.8 % och av hela ndustrtllverknngens bruttovärde 85.0 % För är 93 voro de motsvarande sffrorna 77.5 och 8.5 % Työntekjät. Työntekjän todellnen lukumäärä koko maassa neljännesvuosttan ol: Arbetarne. D et verklga antalet arbetare kvartalsvs hela landet var: M eh ä : M än: t N a sa : K vu nor: Y h te e n sä : S u m m a: luku. m uutos. luku. m uutos. luku. m uutos. antal. ändrng. antal. ändrng. antal. än drng. p:nä tammk. den januar > huhtk. a p r l % % % henäk. jul > a lokak. > Oktober Vastaavat luvut kaupungessa ja maaseudulla olvat: D e motsvarande sffrorna för städerna landsbygden voro: K aupungt : Städer: M aaseutu : Landsbygd luku. m uutos. luku. m uutos. antal. ändrng. an tal. ändrng. ooh p:nä tammk. den januar huhtk. > ap rl % / henäk. jul lokak. s> oktoher " [.6 P

16 T yöntekjän käsuhteta valasevat seuraavat luvut: A rbetarnes äldersfördelnng belyses av följando sffror: m ehet: män: naset: kvnnor: ]kakk työnt.: alla arbetare alle 5 vuod en under 5 ä r /o /o /e 58 vuotaat 58 &r o v. täyttä n eet fyllda 8 är Y h teensä Summa loo.o % loo.o % loo.o % Teollsuudessamme on maalman sodan puhjettua ruvettu yhä suuremmassa määrn käyttämään naspuolsta työvomaa, mkä yhä jatkuvast pyrk kasvamaan. V. 93 ol näet nastyöläsä van 7.8 %, mutta jo v %, % ja %. Moottort. Vomakoneta esttävä taulu (Taulu 3) on v. 90 kokonaan uusttu. Stä huolmatta prmäärmoottoren lukua ja vomamäärää koskevat tedot ovat verrannollsa akasempen vuosen tetojen kanssa. Sen sjaan akasemmlta vuoslta e ole olemassa tetoja stä, suurko määrä tästä vomasta käytt suoranasest tehdaskoneta ja suurko osa stä tarvttn sähkögeneraattoren käyttöön. Prmäärvoma v. 95 ja lähnnä edellsnä vuosna käy lm seuraavasta: I ndustrn bar man eter världskrgets utbrott börjat allt större utsträoknng använda kvnnlg arbetskraft, vlken allt fortfarande tenderar att tllväxa. Ar 93 utgjorde nämlgen antalet kvnnlga arbetare endast 7.8 %, men redan âr %, âr % ooh âr «%. Motorer. Tabellen rörande användnngen av kraftmaskner (Tabell 3) har är 90 het och hallet ändrats. D et oaktat kunna uppgfterna över antalet prmärmotorer och deras drvkraft jämföras med uppgfterna frän tdgare är. Däremot föreflnnas cke uppgfter för tdgare är över den del av drvkraften, som användes för drekt drft av fabrksmaskner och för drft av elektrctetsgeneratorer. Storleken av den prmära drvkraften är 95 och under de närmast föregäende ären framgär av följande slfror: V esmoottoreta. Höyrymoottoreta. Vattenmotorer. Ângmotorer. Kaasu ja öljy moottoreta. Yhteensä Vuos. Vespyörä Turbneta Mäntäkoneta Turbneta Gas och olje teh. hv. Â r. Vattenhjul Turbner Eolvmaskner Turbner Summa eff. hk. luku. teh. hv. luku. teh. hv. luku. teh. hv. luku. teh. hv. luku. teh. hv. antal. eff. hk. antal. eff. hk. antal. eff. hk. antal eff. hk. antal. eff. hk Vomakoneden hevosvomamäärä on v. 90 edellseen vuoteen verraten vähentynyt. Tämä johtuu stä, että tänä vuonna on verom yllyt jätetty tlastosta pos. Taulukko osottaa, että m yllyjen vom akoneet olvat pääasassa vesmoottoreta, veläpä suureks osaks alkeellsnta laja, n vespyörä.. Ilrvkraftens storlek hastkrafter har ar 90 jamforelse med foregaende ar undergatt en mnsknng. D etta beror pa att tullmjolkvarnarna ar 90 bortlamnats ur statstken. Tabellen utvsar, att kraftmasknerna vd kvarnarna tll storsta delen utgjordes av vattenmotorer, tll betydande del av prmtvaste slag, d. v. s. vattenhjul.

17 3 Yleskuvan prmäärvoman käytöstä sekä sähköm oottoren vomamäärästä antavat teollsuuslajttan seuraavat, tehokkaden hevosvomen määrä lm asevat luvut. En bld av användnngen av den prmära drvkraften samt drvkraftens storlek hos de elektrska motorerna nom de olka ndustrgrenarna erhälles av följande sffror, som utvsa antalet effektva hästkrafter. Vuos. A r. koneden välttämään käyttöön för omedelbar drft av maskner vespyörä ja turbneta. vattenhjul o. turbner. höyrykoneta ja turbneta. ängmaskner o. turbner. Prmäärmoottoreta on käytetty Av prmärmotorema hava använta öljy ja kaasu moottoreta. o je och gasmotorer. yhteensä. summa. sähkögeneraattoren käyttöön för drvande av elektrctetsgeneratorer vespyörä ja turbneta. ; vattenhjul o. turbner. höyrykoneta ja turbneta. ängraaskner o. turbner. öljy ja kaasumoottoreta. I olje o. gvsmotorer. yhteensä. summa. Elektrska motorer. Sähkömoottort. Voma, joka välttömäst käyttää tehdaskoneta. Drvkraft för omedelbar drft av fabrksmaskner ; Taulukko osottaa, että prmäärmoottoren osuus tehdaskoneta käyttävänä vomana on huomattavast vähenemässä, vakkakaan vähentym nen e ole avan säännöllstä. Erkosest vuoden 93 luku osottaa pokkeuksellsta nousua. Mutta laskusuunta alkaa jo seuraavana vuonna uudelleen. V. 95 puheenalanen hevosvomamäärä on jo 7 % penem p vuoden 90 määrää. Sen sjaan sähkögeneraattoreja käyttävä voma on samaan akaan lsääntynyt 87.5 %:3a ja sähkömoottoren voma 03.4 /0:lla. Tabellen utvsar, att prmärmotorernas andel av drvkraften för fabrksmasknerna synes hälla pä att stärkt avtaga, ehuru m nsknngen cke är alldeles regelm ässg. Särsklt utvsar sffran för är 93 en exceptonell stegrng. Men den sjunkande tendensen vdtager redan följande ar änyo. Ar 95 understeg den fr&gavarande kvantteten hästkrafter redan med 7 % mängden för är 90. Däremot har drvkraften för elektrctetsgeneratorer sam tdgt stgt med 87.5 % och de elektrska motorernas kraft med 03.4 /0 Työpakkojen tuotantoarvot ja työntekjät. Työpakat on entsen julkasun taulussa 0 jaettu sekä tuotantoarvon että työntekjän lukumäärän mukaan, mkäl on ollut mahdollsta. Tällasta jakoa e kutenkaan voda ana tomttaa, sllä erässä tapauksssa on kahdesta työpakasta lm otettu osttan työntekjät yhtesest, osttan työntekjät ja tuotantoarvo yhtesest. Sentähden kussakn alla luetellussa ryhmässä on työpakkojen yhtessum m a yhteenlaskettaven summaa jonkn verran suuremp. Samasta syystä e er ryhmen prosenttlukujen summakaan ole 00.0, vaan vähän penemp, ja osottaa puuttuva prosenttluku puuttuva työpakkoja. Arbetsställenas tllverknngsvärde och antalet arbetare. En fördelnng av arbetsställena bäde efter tlverknngsvärdet och antalet arbetare har verkställts tabell 0 den föregäende Publkatonen, sävtt sädant vart möjlgt. En sädan fördelnng är cke alltd genomförbar, det att vssa fall dels arbetarna, dels säväl arbetarna som tlverknngsvärdet uppgvts gem ensam t för tvenne.arbetsställen. Därt'ör är var och en av nedan upptagna grupper antalet arbetsställen nägot större än addendernas summa. A v samma orsak utgör cke heller procenttalens summa varje grupp 00.0, utan är den nägot mndre, varvd det resterande procenttalet hänför sg tl det äterstäende antalet arbetsställen.

18 4 T aotantoarvo: T llverknngsvärde: T yöntekjötä: A rbetare: T yöpakko ja: A rtetsställen luku. kak k. an ta. % alla. Ilmottamatta: Icke angvet: alle 0 färre än alle under mk: alle 0 färre än loo.o mk: alle 0 färre än mk: alle 0 färre än mk: alle 0 färre än mk: alle 0 färre än mk ja enemmän och däröver: alle 0 färre än l. 000 ja enemmän oeh flere Kakk työpakat: A lla arbetsställen: alle 0 färre än l ja enemmän ocb flere Tom nnassa sattuneet keskeytykset. Työpakossa sattuneet keskeytykset jakautuvat seuraavast er teollsuusryhm en kesken: Avbrott verksam heten. D e avbrott arbetet,. som ägt rum vd arbetsställena, fördela sg efterndustrgrupper pä följande sätt: T yöpakkoja, jo ssa on sa ttu n u t sesau k sar A rbetsställen med avbrott: luku. /0:na k ak sta. Sesauksa. an ta. % av alla. A ntal avbrott.. Malmnnosto Malmuppfordrng... Sulatot ja m etallen jalostuslatokset Smält oeh metallförädlngsverk Konepajat Mekanska verkstäder Henom p koneteollsuus Enar e m asknndustr... Kv, sav, las, hl ja turveteollsuus Sten, ler, glas, ko ooh torvn dustr N stä tltehtassa Därav vd tegelbruk K em allsa valm steta tuottava teollsuus Industr för tllverknng av kemska preparater Terva, öljy, kum ja muu sellanen teollsuus Tjär, olje, gumm ooh övrg s&dan n d u str Nahka ja karvateollsuus Läder och härndustr Kutom ateollsuus T extln dustr Paperteollsuus Pappersndustr «9 Puuteollsuus Trändustr N stä sahossa ja höylääm össä Därav vd sägverk och hy v le r e r Ravnto ja nautntoaneteollsuus Närngs och njntnngsmedelsndustr Valastus y. teollsuus B elysnngs fl. ndustrer Graafllnen teollsuus Grafsk ndustr E dellsn ryhmn kuulumaton teollsuus Industr, som ej är att hänföras tl föregäende grupper... Yhteensä Summa T

19 Ptuutensa mukaan jakautuvat työnkeskeytykset seuraavast: 5 Med avseende ä varaktgheten fördela sg avbrotten pä fölande sätt: luku. an ta). / 0 Vähemmän kun yhden vkon Kortare td än en vecka G vkkoa veckor vkkoakuukaus veckor mänad kuukautta m änad er o > o Yhteensä Summa 877 loo.o Sattuneden työnsesausten syyks on lm otettu: Orsakerna tl de tmade avhrotten ha uppgvts vara: V. är 9 t 9 är 93 V. är 94 v. är 95 luku, 0 luku. luka. luku. au ta lo l antal. 0 antal. /o antal. % antal, luku. / to Sopmaton vuodenaka Olämplg ärstd Sopmaton vedenkorkeus Olämplgt vatten stän d Tulpalo Eldsväda Korjaukset Reparatoner Työnsesaukset A rbetsnställelser Vararkko Konkurs... O O. Raakaaneen puute Brst pä ravara Työn puute Brst pä arbete Muut syyt Ovrga orsaker Yhteensä Summa O 89 loo.o 840 loo.o 946 loo.o O. K eskeytysten syyt vahtelevat er vuosna tuntuvast. Vuoslle 93 on omnasta, että korjaukset ovat sangen runsaast aheuttaneet keskeytyksä,keskeytysten kokonasmäärästä.84.80/o Tämä merktsee stä, että teollsuustom nta ol jatkuvast nousussa, sllä korjaukset merktsevät usen tehdastomnnan laajennusta. Y. 94 on tapahtunut huomattava lasku, kuten prosenttluku osottaa. Sen sjaan tälle ja vuodelle 95 on omnasta, että raakaaneen ja työnpuute ovat olleet tärkempnä keskeytyksen aheuttajna. Orsakerna tl avhrotten varera under de olka áren märkbart. Kännetecknande för áren 93 är, att reparatonerna förorsakat ett betydlgt antal avbrott, d. v. s /0 av hela antalet. D etta hetyder att den ndustrella verksamheten allt fortfarande är tlltagande, ty reparatonerna tyda ofta pä fahrksverksamhetens utvdgnng. Ar 94 kan förmärkas en betydande nedgáng, sásom pröcenttalet utvsar. Däremot är det utmärkande för detta är och är 95, att hrst pä rävara och brst pä arhete värt de vktgaste orsakerna tl avhrotten.

20 Aakkosellnen luettelo tlastossa selostetusta erlaatussta tehtasta. Teollsuuslajt. Tlastollsen ryhmän numero. A lfabetsk förtecknng över förelggande statstk redovsade olka slag av fabrker. Industrslag. Nummer den statstska grupperngen. ; Ajoneuvotehtaat... ; Alumnumteosten valmstuslatok s e t... Ampumatarvetehtaat... : Asbesttehtaat... Asalttvalmot... A utokortehtaat... Autokorjauspajat... D ynam tttehtaat... Erstysanetehtaat... Faneertehtaat... Galvanomstehtaat... H alkosahat... H anskastehtaat... ; Harja ja svellntehtaat... H artsteh taat... H a ttu te h ta a t... H enotaetehtaat... Hlhappotehtaat... ; H vatehtaat... Hllo ja m eh u teh taat... Homapuukettmöt... H uopatavaratehtaat... Jalknetehtaat... Jauho ja suurm om yllyt... Kaakao ja su k laateh taat... Kaakeltentaat ja savastanvalmstuslatokset... Kaasulatokset... Kahvpaahtmot... K alanverkkotehtaat... K aljapanm ot... Kalkkkven ja marmorn survomslatokset... Kalkkkvlouhmot... Kalkktehtaat ja polttm ot... Kampatehtaat... Karamell, marmelaat, kaakaoja suklaatehtaat... Karkea ja m ustataetehtaat... Kaulustntehtaat... Kehys ja penatehtaat... Kenotekosten kven valmstuslatokset... Kekstehtaat... K eram kktehtaat... Kmrööktehtaat... Krjanstomot... K rjapanot... Krjekuor ja paperpusstehtaat XV II 3 II 6 V 4 V 4 X V III 3 VI 7 V 5 XI 4 II 8 X I V III 3 V III 7 V II IX 8 II 9 VI X II 0 X II 4 X IX VIII X II 4 X II V 9 X III X II 5 IX 5 X II 9 V 3 V V 5 XV 5 X II II 8 IX 7 X I 4 V 4 X II 8 V 8 VI 9 X 7 XIV X 6 Alumnumkärl, nrättnngar för tllverknng av... Ammuntonsfabrker... Asbestfabrker... Asfaltgjuterer... Automoblkorgfabrker... Automoblreparatonsverkstäder.. Bagerer... Bandväverer... Benmjölsfabrker och stampar.. Bleck, plät och kopparslagerer Bokbnderer... Boktryckerer... Bomullsfabrker... Borst och penselfabrker... Cellulosafabrker... Cementfabrker... Cement och asfaltgjuterer samt tllverknng av asfaltflt och konstgjord sten... Ckorefabrker... Dynamtfabrker... Drevfabrker... Elektrska belysnngs och kraftöverförngsverk... Elektrska maskner och apparater jämte nstallatoner, fabrker för tllverknng a v... Elektrska smältugnar.... Elektrska ugnar... Fanerfabrker... Flfabrker... Fltvarufabrker... Fnsmdesfabrker... Fsknätfabrker... Färgerer... Färg och femssfabrker... Galvanserngsfabrker... Gasverk... Gjuterer, mekanska verkstäder och skeppsvarv... Glasbruk och slperer... Glasmästareverkstäder... Grov och svartsmdesfabrker.. Guldsmedsverkstäder... Guldvaskerer... Gummreparatonsverkstader... Gummvarufabrker... Handskfabrker... Hartsfabrkcr... II 3 II 6 V 4 V 4 XV III 3 X II 7 IX 6 [ VI 5 II X 7 XIV IX 4 VIII 7 X 3 V 3 V 4 X II 6 VI 7 IX 0 : X III III 6 l 5 ; II 3 x 4 ; I I IX II 9 IX 5 IX 9 VII 9. II 8 j X III. III ' V 6 V 7 II 8 II 7 I VII 5 j VII 4 VIII 3 ; VII