XVIII. TEOLLISUUSTILASTOA. 24. V U O N N A TEHTAAT JA KÄSI AMMATTILIIKKEET. HELSINGISSÄ,

Transkriptio

1 S U O M E N M A A N V I R A L L I N E N T I L A S T O. XVIII. TEOLLISUUSTILASTOA.. V U O N N A 907. J Ä L K I M Ä I N E N OSA. TEHTAAT JA KÄSI AMMATTILIIKKEET. - HELSINGISSÄ, 909. K E I S A R I L L I S E N S E N A A T IN K I R J A P A I N O S S A.

2 S s ä l l y s : Sv. Yleskatsaus... I Taulu. Tehdas- ja käsammattteollsuusluoktuksen aakkosluettelo...». Summttanen katsaus Suomen teollsuuteen (vuor- ja metallteollsuus lukuunotettuna)...». Summttanen katsaus Suomen teollsuuteen (vuor- ja metallteollsuus lukuunotettuna)...» ja. Summttanen katsaus teollsuudessa tomvn työntekjöhn...». Katsaus teollsuuteen teollsuusryhmttän ja läänttän... 8» 7. Summttanen katsaus teollsuuteen er teollsuudenhaarojen mukaan jaettuna» 8. Erkoskatsaus er teollsuudenhaarat työpalkkan ja työntekjän lukuun sekä tuotannon bruttoarvoon... 8» 9. Erkoskatsaus valmsteden laatuun ja määrään sekä kulutettuhn raakaanesn... 8» 0. Yhteenveto taulusta ». Teollsuudessa käytetyt m ootto rt... 0». Yhteenveto taulusta...».»»»...». Vuonna 90 perustettujen teollsuuslatosten luettelo...». Verasta kansallsuutta olevan työntekjän luku maamme kaupungessa.. 8». >»»»»» khlakunnssa..

3 Okasuja. Tauluhn : Taulu 8 svu 8. Vrvotusjuomatehtata Vpurn läänn kaupungessa on lmotettu olevan kaken kakkaan, lue.

4 Kun e voda muuttaa nykysen teollsuustlaston järjestystä, ennenkun tlastokomtean laatma ja Teollsuuslalltuksen valmstama ehdotus uudeks Teollsuustlastoks on saavuttanut lan voman, on nyt lmestyvä julkasu nnhyvn järjestyksensä kun estystapansa puolesta yhtälänen kun tätä edellnen. Sekkaperäsempä tetoja on kutenkn saatu tärkemmstä teollsuuden haarosta, kuten seuraavasta selvenee. Kun rakennustlasto tähän saakka on ollut varsn vallnanen, on vuonna 907 tomeenpantu ertynen tutkmus, mnkä tulokssta myöhemmn tulee kysymys. Kun rakennusten arvo vuonna 907 nousee yl 9 mljonan markan vuoden 90 non mljonaa markkaa vastaan, e tuloksa nältä vuoslta voda verrata tosnsa. Kakennustlastosta rppumatta huomataan kutenkn vuonna 907 lsääntymstä mtä nn hyvn työpakkojen lukuun, työntekjöden lukuun kun tuotantoarvoon tulee. Vmeks kuluneen kymmenvuotskauden akana tapahtuneen kehtyksen valasemseks julkastaan seuraava taulu, jossa metallteollsuuskn on otettu lukuun: Vuonna. Työpalkkan luku. Lsäännys ta vähennys % edell. vuoden luvusta. Työntekjänluku. Lsäännys ta vähennys % edell. vuoden luvusta. Tuotannon bruttoarvo. %mf. Lsäännys ta vähennys % edell. vuoden määrästä Jos kaupunken ja maaseudun teollsuustomnnan erottaa tosstaan, nn saa seuraavat luvut:

5 Kaupungessa j a kauppalossa : Vuonna. Työpalkkan luku. Työntekjän luku. Tuotantoarvo Smk Maaseudutta: Seuraavassa taulussa on tomtettu vertalu er läänen välllä: L ä ä n. Työpalkkan luku. T yöntek jän luku. Tuotantoarvo Sm k Uudenmaan lään Turun» Hämeen» Vpurn > Mkkeln» Kuopon» Vaasan» Oulun» Yhteensä Seuraavaan tauluun ovat otetut ne kaupungt, jossa tuotantoarvo on mljonaa markkaa suuremp, metallteollsuus myöskn otettuna lukuun. K a u p u n k e j a. Työpakkau luku. T yöntekjän luku. Tuotantoarvo Sm k. Helsnk Tam pere Turku Nkolankaupunk Vpur K o tk a P o r P etarsaar Oulu K uopo

6 III E r teollsuusryhmssä ovat työntekjän ja työpakkojen luvut sekä tuotannon bruttoarvo muuttuneet nn, kun seuraavasta kahdesta taulusta näkyy: Työpakkoja: Työntekjötä : T e o s x l s r y h n ä. luku vuonna 90. luku vuonna 907. lsäännys ta vähennys %. luku vuonna 90. luku vuonna 907. lsäännys ta vähennys o/o. I-III. Metallteollsuus f IV. Kvteollsuus V. Kemallnen teollsuus V I, Nahkateollsuus VII. Kutomateollsuus VIII. Paperteollsuus IX. Puunjalostusteollsuus X. Rakennusteollsuus X I. Ravnto- ja nautoane- teollsuus f f 0 X II. Vaatetusteollsuus X III. Kuvaava teollsuus Yhteensä T u o t a n t o a r v o. T e o l l s u u s r y h m ä. Sm k v. 90. Smk v Lsäännys ta vähennys %. I-III. Metallteollsuus IV. Kvteollsuus V. Kemallnen teollsuus VI. Nahkateollsuus f 8 VII. Kutomateollsuus VIII. Paperteollsuus IX. Puunjalostusteollsuus X. Rakennusteollsuus X I. Ravnto- ja nautntoaneteollsu u s X II. Vaatetusteolltuus X III. Kuvaava teollsuus Yhteensä

7 IV Työpalkkan luku on lsääntynyt usemmssa teollsuudenhaarossa, mutta vähentynyt kutoma- ja vaatetusteollsuudessa. Työntekjän luku on lsääntynyt kakssa mussa teollsuudenhaarossa pats metallteollsuudessa. Tuotantoarvo on myöskn lsääntynyt kakssa teollsuudenhaarossa pats metallteollsuudessa. Tuotantoarvon lsäännys on paperteollsuudessa mljonaa markkaa, kutomateollsuudessa 7. mljonaa markkaa, puuteollsuudessa 7 mljonaa markkaa sekä ravnto- ja nautntoaneteollsuudessa 9 mljonaa markkaa. Tedot teollsuudessa käytettyjen moottoren luvusta vuonna 907 sekä nden kehttämästä vomamäärästä näyttävät vuoteen 90 verraten lsäännyksen, mkä lsäännys suuremmaks osaks on katsottava johtuvan stä, että asanomaset teollsuudenharjottajat ovat antaneet tarkempa tetoja, kun stä, että moottoren luku todellsuudessa ols lsääntynyt. Vuodelta 907 saatujen tetojen mukaan ol kaupungessa höyrykonetta ( 7. hevosvomaa) ja maaseudulla 80 höyrykonetta (8 897 hevosvomaa) el yhteensä höyrykonetta (9. hevosvomaa), johon myöskn on luettu metallteollsuudessa käytetyt höyrykoneet. Polttomoottoren käytäntö näyttää lsääntyneen melkosest. Suurn yhdstetty vomamäärä on otettu koskstamme, ja käytt vuonna vesratasta ja turbna vesvomaa, kehttäen yhteensä 89 hevosvomaa. Runsammn on vesvoma käytännössä paperteollsuudessa, joka käytt 70 hevosvomaa, stä lknnä kemallsessa ja sähköteknllsessä teollsuudessa, jonka hevosvomaluku on 9 sekä kutomateollsuudessa, joka käyttää 7 hevosvomaa. Tässä on kutenkn huomattava, että myllyteollsuus käyttää melkosen määrän vesvomaa, jota e ole votu ottaa lukuun, syystä että sen suuruutta e ole lmotettu. Sähkömoottort ovat tulleet käytäntöön rakennusteollsuudessa ja penemmssä teollsuudenhaarossa, mssä voman käyttö harvon on 0 hevosvomaa suuremp. Lsäks manttakoon tetoja tärkemmstä er teollsuudenhaarossa tapahtunesta muutokssta. IV. K v te o lls u u s ja savteollsu u s. Selostettujen kvlouhosten ja kvenhakkoden luku on vuodesta 90 lsääntynyt :sta 7:ään, työntekjän luku on vähentynyt 8 hengestä 77 henkeen sekä tuotantoarvo on lsääntynyt 00 markasta markkaan. TlteoUsuuden alalla on työpalkkan luku lsääntynyt 7:stä 00:aan, työntekjän luku 8 hengestä 8 henkeen ja tuotantoarvo markasta 8 00 markkaan. Vuonna 907 valmstettn yl 80 mljonaa tltä. Lastehtasn nähden on merkttävä, että nden luku on vähentynyt :sta :sta, työntekjän luku hengestä 8 henkeen, jota vaston tuotantoarvo vuonna 907 on lsääntynyt markasta markkaan.

8 y V. K e m a lln e n ja säh k ö tek n lln e n teollsuus. Vuonna 907 ol maassa sappuatehdasta, ja ol nssä työntekjötä 0 henkeä sekä nden tuotantoarvo ol markkaa. Sähkövoma-asemen luku on lsääntynyt vuonna 907 :sta :een, työntekjän luku hengestä henkeen ja tuotantoarvo 00 markasta 9 00 markkaan. Tultkkutehtatten luku vuonna 907 ol sama kun edellsenä vuonna nmttän, työntekjän luku on vähentynyt 7 hengestä 70 henkeen, jota- vaston tuotantoarvo on lsääntynyt 0 00 markasta 00 markkaan. V I. N ahkateollsu us. Nahkatehtatten luku ol vuonna 907 edelleen 9, työntekjän luku on lsääntynyt 90 hengestä henkeen ja tuotantoarvo markasta markkaan. Karvnutehtatten luku on lsääntynyt 79:stä 8:sta, työntekjän luku 90 hengestä 00 henkeen ja tuotantoarvo markasta markkaan. V II. K u tom ateo llsu u s. Vllatavaratehtata ol vuonna 907 edellsen vuoden vastaan, työntekjöden luku on lsääntynyt 78 hengestä henkeen sekä tuotantoarvo 00 markasta markkaan. Tämä työntekjöden luvun ja tuotantoarvon suur lsäännys rppuu stä, että muutamat tehtaat, jotka ennen vetn trkootehtatten ryhmään, nyt ovat otetut tlastoon vlatavaratehtana; samasta syystä on trkootehtatten tuotantoarvo vähentynyt. Pumpultehtatten kehtyksen valasemseks julkastaan seuraava taulu: V u o n n a. luku. T yöpakkojen Työntekjöden luku. Tuotantoarvo Smk. L sään nys % Raaka-pum puln m aahan tu ont kg. L sään nys "/

9 VI Kuten huomataan on kymmenvuotskautena nnhyvn tuotantoarvo kun raaka-pumpuln maahan tuont lsääntynyt, mkä osottaa pumpulteollsuuden kehttymstä. Akakaus osottaa työntekjän luvun ja tuotantoarvon lsääntyneen, jotavaston raakapumpuln maahan tuont on paljoa penemmässä määrässä lsääntynyt, mkä taasen osottas työpalkkojen kohonemsta. Vuosna 90 ja 907 näyttää nnhyvn tuotantoarvo kun pumpuln maahantuont lsääntyneen suhteellsest, vakkakn lsäännys vuonna 907 on anoastaan / vuoden 90 lsäännyksestä. Vuonna 907 on senlsäks penemp pumpultehdas perustettu. V III. P aperteo llsu u s. Puuhomojen luku ol vuonna 907 edellsen vuoden 0 vastaan, työntekjöden luku on lsääntynyt 90 hengestä 08 henkeen. SeUubosatehtatten luku on lsääntynyt ll:sta :sta ja työntekjöden luku 89 hengestä henkeen. Papertehtata ol vuonna 907 ja nssä työntekjötä 8. Vuonna 907 on paperteollsuudessa suura muutoksa tapahtunut nstä tulleden tetojen kästtelyssä. Edellsten vuosen tlastossa on ollut käytännössä se menettelytapa, että jos papertehtaassa on valmstettu puuvanuketta ja selluloosaa, on nden arvo otettu kunkn papertehtaan loppusummaan. Vuonna 907 ovat stävaston nämät arvot otetut puuhomojen ja selluloosatehtatten tuloksn, jotavaston papertehtassa käytetyn puuvanukkeen ja selluloosan arvo on laskettu pos asanomasten papertehtatten tuotantoarvosta. Tämän menettelyn kautta on mahdotonta verrata asanomasten teollsuushaarojen tuotantoarvoja vuonna 907 edellsen vuoden tuotantoarvohn. Paperteollsuuden kehtyksestä vuodesta 88 julkastaan seuraava taulu, mssä nnhyvn tuotantoarvo kun myöskn työntekjän luku ja käytetty mekaannen käyttö-voma on yhtenen puuhomossa, selluloosa- ja pahvtehtassa sekä papertehtassa. Edelleen on taulussa puuvanukkeen, selluloosan ja papern yhdstetty maasta-vennn arvo. V u o n n a. T yöntek jän luku. L säännys %. Tuotantoarvo Sm k. L sään nys % M aastavennn arvo Sm k. L sään nys %. K äy tetty m ekaannen käytnvom a. (Hevosvomaa) e f 8 8

10 VII Seuraavasta taulusta näkyy puuhomojen, selluloosatehtatten ja papertehtatten valmstusmäärät sekä myöskn puuvanukkeen, selluloosan ja papern maasta-ventmäärät. Nämät arvot evät kutenkaan ole ehdottomast luotettava, syystä että muutamat tehtaat evät ole antaneet tetoja valmstusmäärästään ertysest edellsltä vuoslta. Puuvanuketta ja pahva. Selluloosaa. Papera. V u o n n a. Valmstetta tonna. Maasta-vety tonna. V almstettu tonna. Maasta-vety tonna. Valmstetta tonna. Maasta-vety tonna Vakka puuvanukkeen ja pahvn valmstus yleensä on lsääntynyt, on maasta-vent melkosest vähentynyt, mkä osottas puuvanukkeen omassa maassa yhä jalostuneen. Nnhyvn papern valmstus kun myöskn maastavent on vuos vuodelta lsääntynyt. Vuosna 90 ja 907 perustettn useta uusa selluloosatehtata ja on nnhyvn selluloosan valmstus kun maasta-vent vuodesta 90 lsääntynyt enemmän kun kaksn kerron. Velä tarkemmn selvttääksemme paperteollsuuden kehtystä julkastaan seuraava kuvollnen estys.

11 VIII Puuvanukkeen, selluloosan, pahvn ja papern tuotantoarvo sekä maastavennn arvo vuosna Jo s vodaan ptää tuotantoarvoja vuoslta luotettavna, nn on melken koko puuvanukkeen, selluloosan ja papern tuotanto lähetetty maasta. Vuodesta 89 on nnhyvn tuotanto kun myöskn maasta-vent jatkuvast lsääntynyt, melken suhteellsest vuos vuodelta vuoteen 90 saakka, edellnen kutenkn suuremmassa määrässä. Vuodelta 90 on maasta-vent lsääntynyt melken suhteellsest, vakkakn huomattavast suuremmassa määrässä kun edellsnä vuosna. Tuotanto on myöskn melkosest lsääntynyt vuoden 90 jälkeen, kutenkn epätasasest. Puuvanukkeen, papern sekä paperteosten maahan-tuont on vme kulunena vuosna vahdellut non mljonan markan pakkella, mkä on non /0 maasta-vennstä. I X. P u u n jalo stu steollsu u s. Sahojen luku on vuonna 907 lsääntynyt 97:stä :sta, työntekjöden luku 77 hengestä 8 henkeen. Tuotantoarvo on lsääntynyt markasta markkaan. Sahateollsuuden kehtyksen valasemseks vuodelta 88 julkastaan seuraa va taulu:

12 IX V u o n n a. T yöntek jöden lnkn..lsäännys %. Tuotantoarvo. Sm k. Lsäännys %. Sah attu ja puutavarota 000 m*. Sahattu jen puutavaroden m aasta-vent 000 m f 9.» )- 9o f j Kuten taulusta selvenee on. puutavaroden maasta-vent akasemmlta vuoslta suuremp kun mtä Teolls uus al tuksoen jätetyt tedot valmstukssta osottavat. Myöhemmltä vuoslta, varsnkn vuodelta 907, ovat saapuneet tedot tarkon tarkastettu ja täydennetty. Ylläolevat luvut osottavat yleensä sahateollsuuden kehttyneen, vakka taantumus on huomattavssa vuosen 900 ja 90 välllä. Puutavaroden maasta-vent vuonna 907 on enemmän kun puolet maan koko lähetyksestä. Yuoden kuluessa on sahalatoksssa sahattu tukka vuoden tukka vastaan. Puusepänteollsuutta edust vuonna 907 tehdasta, jossa ol 8 työntekjää ja joden tuotantoarvo ol yhteensä markkaa sekä 7 puusepäntyöpajaa, jossa ol 8 työntekjää ja joden tuotantoarvo ol yhteensä markkaa. Rhmarullatehtatten luku ol muuttumaton el 7, työntekjöden luku ol lsääntynyt 0 hengestä 8 henkeen ja tuotantoarvo markasta markkaan. X. R aken n u steollsu u s. Kuten jo edellä manttn on rakennusteollsuuden alalla tomeenpantu vuonna 907 erkostutkmus, syystä että on näyttäytynyt mahdottomaks saada luotettava tetoja tavallsen kokoomsen kautta. Rakennustomnta e mllonkaan edellsnä vuosna ole ollut nn vlkas kun vuonna 907, mutta keskeyty se vuonna 908 ulkomalla ja mellä valltsevan vakean rahapulan vakutuksesta snä määrn, että tomnta vuonna 908 ol anoastaan 0 /0 vuoden 907 tomnnasta. Rakennustlastoon e ole otettu valton rakennustötä mutta kyllä kunnallset. Teollsuustlasto. 907.

13 X Vuonna 907 on Suomen kaupungessa rakennettu yhteensä 8 rakennusta, josta Helsngssä, Kotkassa 7 ja Tampereella 8. Vuonna 907 rakennuksen alla oleven rakennusten yhtenen arvo nousee 7.9 mljonaan markkaan, josta vuoden 907 osalle tulee markkaa. Vastaavat luvut Helsngssä ovat.8 mljonaa markkaa ja markkaa vuodelle 907; Vpurssa 0 mljonaa markkaa ja 700 markkaa; Kotkassa vast..8 mljonaa ja 00 markkaa; Tampereella vast.. mljonaa ja 0 00 markkaa. Rakennustössä on vuonna 907 ollut yhteensä 00 työntekjää, josta 78 mespuolsta ja 9 naspuolsta. Helsngssä on ollut työssä 90 mespuolsta ja 00 naspuolsta työntekjää; Vpurssa vast. ja. Kotkassa vast. 80 ja 9 ja Tampereella vast. 00. Työpäven luku ol yhteensä 0 70, josta palkkaa on maksettu markkaa. Vastaavat luvut Helsngssä ovat 8 00 työpävää ja 900 markkaa; Vpurssa 9 9 työpävää ja markkaa; Kotkassa 97 8 työpävää ja markkaa sekä Tampereella 7 88 työpävää ja markkaa. Keskpäväpalkka on ollut suurn Helsngssä el Smk :8, senjälkeen Kotkassa Smk : 7 ja Tampereella Smk : 0. Työn alla oleven huoneden luku vuonna 907 ol 077, josta 7 79 valmstu vuoden kuluessa. Rakennustössä käytettn paljon sähkömoottoreja, mssä sähkövrtaa ol saatavssa. Helsngssä käytettn sähkömoottora (9 hevosvomaa), Tampereella 0 sähkömoottora ( hevosvomaa). Lopuks julkastaan taulu rakennusteollsuudesta muutamssa maamme kaupungessa, mssä se on ollut suurn. K a u p t n k e j a. R akennusten luku. Työntekj öden luku. Tuotantoarvo Sm k. Työpäven luku. M aksettuja päväpalkkoja Sm k. Valm stuneden huoneden luku v Rakennuksen alla oleven rakenn. koko määrä v K eskpäväpalkka Sm k. Helsnk :8 V pur :8 Kotka : 7 Tampere :0 Turku : 99 Petarsaar : O u lu :9 Sortavala :0 Nkolankaupunk : L ah t :90

14 XI X I. R a v n to - ja n autn toan eteollsuu s. Kauppa jauhomyllyssä on jauhetun vljan valmstus säännöllsest lsääntynyt vuoden kuluessa. Tuotantoarvo vuonna 907 ol markkaa edellsen vuoden 00 markkaa vastaan, myöskn työntekjöden luku on lsääntynyt 8 hengestä 09 henkeen. Vuonna 907 ol 987 tdljauhomyllyä ja nssä työntekjötä 9 henkeä. Sokertehtaden luku on lsääntynyt yhdellä tehtaalla Helsngssä ja ol ntä vuonna 907 sekä nden tuotantoarvo markkaa edellsen vuoden markkaa vastaan. Raakasokern maahan tuont vuonna 907 ol kg ja on yhä lsääntymässä. Puhdstettua sokera tuotn maahan vuonna 907 anoastaan kg ja on tämän maahan tuont vuos vuodelta vähentynyt, mkä osottaa, että medän omat sokertehtaamme hyvn vovat tyydyttää maan sokern tarpeen. Olutpanmot, jotka nyt ovat paljoa suuremman mallasveron alasa, osottavat tuotantoarvon lsääntyneen vuonna markasta markkaan, työntekjöden 80 hengestä 90 henkeen sekä työpakkojen luvun 8:stä 90:een. Vuonna 907 suortettn mallasveroa markkaa, mkä summa on otettu tuotantoarvoon. Vnanpoltto, on vme vuosna yhä vähentynyt. Vuonna 907 on työpakkojen luku vähentynyt :sta 0:een, työntekjöden luku on lsääntynyt hengestä 7 henkeen ja tuotantoarvo vähentynyt markkasta 8 00 markkaan, mkä arvo e ssällä veroa. Tämä polttmo-teollsuuden taantumus johtunee yhä enenevästä rattudesta ja vnaverojen lsääntymsestä. Tupakkatehtaden tuotanto on jatkuvast lsääntynyt vakka työpakkojen luku on melken muuttumaton. Vuonna 907 on työpakkojen luku lsääntynyt :een, työntekjöden luku 7 hengestä 99 henkeen ja tuotantoarvo 8 00 markasta markkaan. Vtaten tupakkatehtaden julkasemaan tlastoon, manttakoon, että vuonna 907 valmstettn skara, paperossa, kg ppputupakkaa, kg nuuskaa sekä 8 kg purutupakkaa, mhn käytettn yhteensä 9 kg tupakkaa. Taulussa olevat tupakkatehtaden valmstukset evät ole yhtäptävä näden tetojen kanssa, rppuen tämä stä, että muutamat tomnmet evät ole antaneet ertyskohtasa tetoja. X I I. V aa tetu steollsu u s. Räätälnlkkestä ja jalknelkkestä, mtkä okeastaan ovat kästyöammatteja, e ole olemassa varmoja tetoja. Tullesta selostukssta vodaan

15 XII kutenkn päättää edellsten lsääntyneen, jota vaston taantumus on luomattavssa jalkneammatssa. Tehdasmanen jalkneteollsuus on ulkomalla, varsnkn Amerkassa, saavuttanut ylesön suoson, ja on ulkomasten jalkneden maahan tuont vme vuosna lsääntynyt. Yrtteläsyys on maassa myöskn kohdstunut tähän teollsuudenhaaraan, ja on se, varsnkn senjälkeen kun tull ulkomassta jalknesta korotettn, nopeast elpynyt. Jalknetehtaden luku on [lsääntynyt :sta :ään, työntekjöden luku 7 hengestä 7 henkeen ja tuotantoarvo markasta markkaan. Hattutehtaden luku vuonna 907, ol muuttumaton el, työntekjöden luku on lsääntynyt hengestä 9 henkeen ja tuotantoarvo markasta markkaan. X I I I. K u v a a v a teollsuus. Krjapanojen luku on lsääntynyt 0:sta 09:ään, työntekjöden luku 7 hengestä 77 henkeen ja tuotantoarvo markasta markkaan. Kvpanojen luku on lsääntynyt :sta :sta, työntekjöden luku hengestä 0 henkeen ja tuotantoarvo markasta markkaan. Kuten ylläolevasta lmenee on teollsuustomnta maassa vme vuosna yhä elpynyt ja varsnkn suurteollsuudessa on edstys melkonen. Nän e kutenkaan ole lata metallteollsuudessa, mssä taantumus on huomattavssa, rppuen tämä yhä uudstuvsta työrtasuukssta ammatssa. Vuonna 90 ja 907 maassa valltsevsta suotussta lkeolosta seuras teollsuuden elpymys ja vuonna 907 ol suuremp määrä työntekjötä ja suuremp tuotantoarvo, kun koskaan ennen maassa. Helsngssä Teollsuushalltuksessa maalskuussa 909. N. Garoff.

16 Taulu. Tehdas- ja käsammattteollsuuteen kuuluven teollsuuslajen aakkosellnen luettelo teollsuustlastossa noudatetun luoktuksen mukasne järjestysnumeroneen. T e o l l s u u s l a j. Ryhmän numero. Luokan numero. T e o l l s u u s l a j. Ryhmän numero. Luokan numero. J j Ajokalutehtata... IX Kartonktehtata... VIII Asbesttehtata... IV 9 Karvuutehtata... VI 7 VIII IX Asfaltttehtata... V Kemgraafsa latoksa... X III Dynamtttehtata...» Kmröökktehtata... V Erstyslkketä... IV 9 Kpsvalmoja... IV 9 Etkkatehtata... X I Krjanstomatehtata... VIII Eajansstebtata... IV 9 Krjanstomoja...»» Hanskastehtata... X II Krjapanoja... X III Harjantekopajoja... VI 7 Kvlouhoksa ja kvenhakkota IV 8! Harjatehtata...»» Kvpanoja... X III ; Hattu- ja lakktyöpajoja... x u Korkktehtata... IX Hattutehtata...»» Kravatttehtata... X II Huopatyöpajoja...»» Kuvatslauslatoksa... V Höyläämöjä... IX Kummtavaratehtata... IX Höyrykabypaahtmoja... X I 9 Kummtyöpajoja...»» Hövrvlepomoja...» 0 Kurelvtehtata... X II Jalknetehtata... X II Kylpylatoksa...» Jalknetyöpajoja...»» Kynttlätehtata... V Kaakao- ja suklaatehtata.... X I 9 Käärnkahdntehtata... VII 0 Kaakeltehtata... IV 9 Kövstehtata...»» Kaasutehtata... V Lakka- ja pultuurtehtata.... V Kadunkvettäjä... X 7 Lasnlekkaaja... X 7 Kadetehtata... IX Lastehtata... IV 0 Kaljatehtata... X I Lastuvllatehtata... IX Kalkkpolttmoja... IV 9 Lepomoja... X I 0 Kampatehtata... IX Ltutehtata... IV 8 Karamelltehtata... X I 0 Luujauhotebtata... V Teollsuustlasto 907.

17 T e o l l s u u s l a j. Ryhmän numero. Luokan numero. T e o l l s u u s l a j. Ryhmän numero. Luokan numero. Maalareja ja verholjota... X 7 Sappuatehtata... V Makaroontehtata... X I 9 Sateenvarjotehtata... X II Makkarantekjötä... > 0 Satulasepäntehtata... VI 7 Makkaratehtata...»» Satulasepäntvöpajoja...»» Mallastehtata...»» Savenvalmoja... IV 9 Muurlaasttehtata... IV 9 Sellu lo o satehtata... VIII Myllyjä... X I 8 Sementtvalmoja... IV 9 Nahkatehtata... VI 7 Shoddytehtata... VII 0 Nauhatehtata... VII 0 Srapptehtata... X I 9 Nuohooja... X 7 Skurtehtata...»» Nyörnpunomoja... VII 0 Slkkhuvnrpsuttaja... X II Olutpanmoja... X I Sokerlepomoja... X I 0 Pahvtehtata... VIII Sokertehtata...» 9 Panohvatehtata... X I Sokernmuserrustehtata...»»> Patatehtata... X II Sorvaustehtata... IX Papertehtata... VIII Sorvaustyöpajoja...»» Parkkmyllyjä... IX Suutatehtata... V Parturnlkketä... X II Systeb tata...»» Pellavanlhtauspajoja... VII 9 Sähkövomatehtata...»» Pellavatehtata...»» Sälvketehtata... X I 0 Pesulatoksa... X II Taljatehtata... IX Pkruukkeja... V Tapetttehtata... VIII Poslntehtata... IV 9 Teknokemallsa tehtata... V Pumpultehtata... VII 9 Teurastamoja... X I 0 Punss- ja vntehtata... X I Tltehtata... IV 9 Puss- ja krjeenkuortehtata. VIII Torfoltttehtata...»» Puuhomoja...»» Trkootehtata... VII 9 Puunaula- ja lesttehtata.... IX Tultkkutehtata... V Puun kyllästytys ja värjäys.. V Tulljauhomyllyjä... X I 8 Puuprtämöjä... X III Tupakkatehtata...» Puusepäntehtata... IX Turkkurntyöpajoja... X II Puusepäntyöpajoja...»» Turvepehkutehtata... V Pyroteknllsä laboratorota.. V Tynnyrtehtata... IX Pyörätehtata... IX Täpetehtata... VII 0 Rakennusurakotsjota... X 7 Tärkkely stehtata... V Rhmarullatehtata... IX Valokuvaamoja... X III Ruumsarkkutehtata...»» Vannehtmoja... IX Räätälnlkketä... X II Vanuteh t a t a... VII 9 Sahoja... IX Vanutuslatoksa... VII 8

18 Teollsuuslaj. Ryhmän numero. Luokan numero. Teollsuuslaj. Ryhmän numero. Luokan numero. Vasutehtata... IX Vrvotusjuomatehtata... X I Vaunutehtata...» Vuorausvanuketehtata... V Verholjota... X V äkvnatehtata... X I Vnapolttmoja... X I Värtehtata... :... V Vllakutomoja... VII 9 Värjäämöjä...»» Vllatehtata...» 8 Öljytehtata...»

19 Taulu. Summttanen katsaus Suomen teollsuustomntaan v (V u or- ja metallteollsuus lukuun otettuna). K au p u n g t ja k au p p alat. M aaseu tu. Y lt e e n s ä. \ L ä ä n. Työpakkoja. T yöntekjötä. Tuotannon bruttoarvo. nf. Työpakkoja. T yöntekjötä. Tuotannon bruttoarvo. $m Työpakkoja. Työn tekjötä. Tuotannon bruttoarvo. mf. Uudenmaan lään Turun ja Porn lään Hämeen» Vpurn» Mkkeln» Kuopon» Vaasan» Oulun» Yhteensä

20 Taulu. Summttanen katsaus Suomen teollsuustomntaan v (V uor- ja metallteollsuus lukuun otettuna). K a u p u n g t ja k au p p alat. M aaseu tu. Y h te e n s ä T e o llsu u sry k m ä. Työpakkoja.. j Työntekjötä. Tuotannon bruttoarvo. Työpakkoja. T yöntekjötä. Tuotannon bruttoarvo. %'. j Työpakkoja. Työntekjötä. Tuotannon bruttoarvo. ; < mf. IV. Kvteollsuus C V. Kemallnen ja sähköteknllnen teollsuus VI. Nahkateollsuus VII. Kutomateollsuus VIII. Paperteollsuus IX. Puunjalostusteollsuus X. Rakennusteollsuus _ XI. Ravnto- ja nautntoaneteollsuus X II. Vaatetusteollsuus X III. Kuvaava teollsuus Yhteensä IIII. Metallteollsuus Yhteensä ! 8 0

21 7 Taulu ja. Summttanen katsaus teollsuudessa vuonna 907 tomnehn työntekjöhn jän ja sukupuolen mukaan jaettuna. (V uo r ja m etallteoll- suus lukuun otettuna). Ka u p u ngt ja kauppalat. Maaseutu. Yhteensä. T yöväk (m estart ja k on ttorväk lukuun otettu n a. T yöväk (m estart ja kon ttorväk lukuun otettuna ). T yöväk (m estart ja konttorväk lukuun otettuna ). A lle v u o d en. M esp. N asp, ja 8 vuo - ^ d en v ä lllä. M esp. N a sp. Y h teen sä a la k ä s ä. Y l 8 vu o d en. N a sp. M esp. Yhteensä m e h ä. Y h teen sä n a s a. Kaken k a k k a a n. A lle v u o d e n. j M e sp. N a s p. j a 8 v u o d e n v ä lllä. M esp. N a s p. Yhteensä alak äsä. Y l 8 v u o d e n. dsetj^ d sre x Y h te e n s m e h ä. Y h te e n s ä n a s a. Kaken k a k k a a n. A lle v u o d e n. M esp. N a s p. j a 8 v u o d e n v ä lllä. M e sp. N a s p. Yhteensä alak äsä. Y l 8 v u o d e n. M esp. N a sp. Yhteensä m e h ä. Y hteensä n a sa., Kaken k akkaan. Taulu. Läänttän jaettuna. Uudenmaan lään Turun» Hämeen» Vpurn»> Mkkeln» Kuopon > Vaasan» Oulun» Yhteensä Taulu. Teollsuusryhmttän jaettuna. 0 IV. Kvteollsuus V. Kemallnen ja sähköteknllnen teol VI. Nahkateollsuus VII. Kutom ateollsuus V III. Paperteollsuus IX. Puunjalostusteollsuus ! X. Rakennusteollsuus X I. Ravnto- ja nautntoaneteollsuus b X II. Vaatetusteollsuus X III. Kuvaava teollsu u s _ Yhteensä I III. M etallteollsuus Yhteensä ! \ll

22 8 _ 9 Taulu. Katsaus 907 vuoden teollsuuteen teollsuusryhmttän ja läänttän.! Lään. I III. Kullanhuuhtomot, sulatot, metallnjalostuslatokset sekä koneteollsuus. Työpakkoja. Työntekjötä. Sfnf Tuotannon bruttoarvo. Työpakkoja. IV. Kvteollsuus. j Työntekjötä. Sfanf. V. Kemallnen ja sähköteknllnen teollsuus. Sftnf. Tuotannon! bruttoarvo. VI. Nahkateollsuus. VII. Kutomateollsuus. VIII Paperteollsuus. Tuotannon bruttoarvo. Työpakkoja. Työntekjötä. Työpakkoja. Työntekjötä. fmf. fmf. Tuotannon bruttoarvo. Tuotannon bruttoarvo. Työntekjötä. Työpak koja. Työpakkoja. Työntekjötä. Tuotannon bruttoarvo. Kaupungt ja kauppalat. Uudenmaan lään n Turun ja Porn lään ' n Hämeen» Vpurn»> Mkkeln» Kuopon» ! Vaasan» Oulun >» j Yhteensä Maaseutu. Uudenmaan lään ! Turun ja Porn lään Hämeen»> Vpurn» Mkkeln»> Kuopon»> Vaasan» Oulun» Yhteensä Koko maa. Uudenmaan lään Turun ja Porn lään Hämeen» Vpurn» Mkkeln» Kuopon» V aasan» Oulun» Yhteensä ! ! Teollsuustlasto 907.

23 0 Katsaus 907 vuoden teollsuuteen teollsuusryhmttän ja läänttän. (Jatk.) I X. P u u -, lu u -, k a u ts u - j a n d e n k a lta s e t te o k s e t. X. R ak en n u steo llsu u s. X I. R a v n t o - j a n a u tn to - a n e te o lls u u s. X I I. V a a te tu s - ja p u h - d s tu s te o lls u u s. X I I I. S u v a a v a te o llsu u s. Y h t e e s ä. L ä ä n. k o ja. T y ö p a k jö tä. T y ö n te k b r u tto - a rv o. $nf. T u o ta n n o n T y ö p a k k o ja. T y ö n te k jö tä. b r u tto - a rv o. T u o ta n n o n j T yöp ak - j ko ja.! jö tä. T y ö n te k % <! b r u tto arv o. T u o ta n n o n T y ö p a lk k o ja.! T y ö n te k - jö tä. b ru tto - arv o. Smf. T u o ta n n o n T y ö p a k k o ja. T y ö n te k jö tä. <%: ; b r u tto - arv o. T u o ta n n o n T yöpak-! ko ja. T yöntek -! jö tä. %? [T u o ta n n o n j b ru tto - arv o.! ; Kaupungt ja kauppalat. Uudenmaan lään [ ! Turun ja Porn lään ! Hämeen» ; Vpurn» Mkkeln» ! Kuopon» I Vaasan» ! ' Oulun» j Yhteensä o oco Maaseutu. Uudenmaan lään ! Turun ja Porn lään ; Hämeen» Vpurn» Mkkeln» ! Kuopon» Vaasan» ! Oulun» ! Yhteensä :0 0 7 Koko maa. Uudenmaan lään ! Turun ja Porn lään ! Hämeen» ; Vpurn» ; Mkkeln» ! j Kuopon» * Vaasan > Oulun» ! 8 j Yhteensä ! CO00

24 Taulu 7. Summttanen katsaus Suomen tehdas- j a käsammattteollsuuteen v Teollsuusryhm ä. Teoll suusluokka. T e o l l s u u s l a j. Työpakkoja. Kaupungessa ja kauppalossa. Työntekjötä. ') mf. Tuotannon bruttoarvo. Työpakkoja. Työntekjötä. J) Tuotannon bruttoarvo. Työpakkoja. Yhteensä. T yöntekjötä. ]) ' Tuotannon bruttoarvo. IV V K vtcollsuutta. 8 Kvlouhoksa ja kvenhakkota » Ltutehtata Kalkkpolttmoja » Tltehtata » Savenvalmoja » Kaakel-, fajanss- ja poslntehtata » Sementtvalmoja » Kpsvalmoja » Erstyslkketä » Torfoltttehtata » Muurlaasttehtata » Asbesttehtata... 0 Lastehtata Kem allsta ja sähköteknllstä teollsuutta. Värtehtata » Kmröökktehtata » Värjäämöjä O ljytehtata » Kynttlätehtata » Sappuatehtata » Tärkkelystehtata Teknokemall. tehtata » Suutatehtata » Kuvatslauslatoksa ;» Pkruukkeja : *) Mestart ja konttorväk lukuun otettuna.

25 Teollsuusryhrn ä. Teoll.suusluokka. T e o l l s u u s l a j. Työpakkoja. Kaupungessa ja kauppalossa. Työntekjötä. *) Tuotannon bruttoarvo. Työpakkoja. T yöntek jötä. *) Tuotannon bruttoarvo. Sfmf. Työpakkoja. Y hteensä. Työntek- ] jötä. ) Tuotannon bruttoarvo. Y Asfalttteltata VI VII!» Lakka- ja pultuurteht » K aasutebtata » Sähkövomatehtata » S vstehtata » Turvepehkutehtata !» Tultkkutehtata \ U Pvrot. laboratoorota ;» Dynamtttehtata l ô Luujauhotehtata !» Vuorausvanuketeltata » Puun kyllästytys ja värjäys N ahkateollsuutta. 7 Nahkatehtata » Karvuutehtata » Satulasepäntehtata » Satulasepäntvöpajoja » Harjatehtata » Harjantekopajoja Kutom ateollsuutta Vllatehtata » Vanutuslatoksa Pumpultehtata » Pellavanlhtauspajoja » Pellavatehtata » Trkootehtata » Vanutehtata » Vllakutomoja Kövstelteta » Nvörnpunomoja » Nauhateh ta ta » Täpetehtata » Shoddytehtata » Käärnkahdntehtata

26 Teoll suusrybm ä* I Teoll suusluokka. T e o l l s u u s l a j. Kaupungessa ja kauppalossa. Työpakkoja. Työntek- ; jötä. ) Tuotannon bruttoarvo. (! Työpakkoja. j Työntek-! j ötä. x) Tuotannon bruttoarvo. nf. j Työpakkoja. Y hteensä. T yöntek jötä.!) Tuotannon bruttoarvo. aknf. VIII I X Paperteollsuutta. Puuhomoja » Selluloosatehtata » Pahvtehtata » Asfaltthuopatehtata » Papertehtata » Tapetttebtata » Puss- ja krj. kuorteht !) » Kartonktehtata » Kartonktyöpajoja » Krjanstomatehtata > Krjanstomoja Puu-, luu-, kautsu-, guttaperkka- ja nden kaltaset teokset. Parkkmyllyjä » Sahoja » Lastuvllatehtata Puunaula- ja lesttehtata » Höyläämöjä » Puusepäntehtata » Puusepäntyöpajoja » Ruumsarkkutehtata » Taljatehtata » Sorvaustehtata » Sorvaustyöpajoja » Rhmarullatehtata » Kadetehtata » Tynnyrtehtata » Vannehtmoja » Korkktehtata Vasutehtata Kampatehtata » Kumtavaratehtata » Kumtyöpajoja » Kautsulemasntehtata Ajokalutehtata » Vaunutehtata » Pvörätehtata ) Yhtenen työväk tosen latoksen kanssa

27 j! Teol lsnusryhmä. j Teoll suusluokka. Teollsuuslaj. Työpakkoja. Kaupungessa ja kauppalossa. Työntekjötä. x) Tuotannon bruttoarvo. Työpakkoja. Työntekjötä. x) Tuotannon bruttoarvo. Sfrnf. Työpakkoja. Yhteensä. Työntek- jötä. x)! Tuotannon j bruttoarvo. I lmf. X 7 Rakennusteollsuutta. Rakennus-urakotsjota » Maalareja ja verholjota _ » Lasnlekkaaja » Nuohooja » Kadunkvettäjä X I Ravnto- j a nautntoaneteollsuutta. Kauppajauhomyllyjä » Tulljauhomyllyjä Sokertehtata » Srapptehtata » Makaroontehtata » Höyrykahvpaahtmoja » Skurtehtata » Sokernmuserrustehtata » Kaakao- ja suklaatehtata Höyrylepomoja » Lepomoja » Sokerlepomoja » Karamelltehtata » Teurastamoja ,» Makkaratehtata » Makkarantekjötä » Sälyketehtata » Mallastehtata Olutpanmoja » Kaljatehtata » Vnapolttmoja » Väkvnatehtata » Panohvatehlata... ) » Punss- ja vntehtata » Etkkatehtata ) » Vrvotusjuomatehtata Tupakkatehtata

28 Teo] lsuusryhraä. Teoll lsuusluokka. T e o l l s u u s l a j. Kaupungessa ja kauppalossa. Työpakkoja. T yöntek jötä. x) Tuotannon bruttoarvo. Kmf. ; T yöpakkoja. j Työntekj jötä. x) Tuotannon bruttoarvo. Työpakkoja. Yhteensä. T yöntek jötä. x)! Tuotannon bruttoarvo. X II X III V aatetus- ja puhdstus- teollsuutta. Patatehtata » Räätälnlkketä > Kurelvtehtata » Hanskastehtata Hattutehtata » Hattu- ja lakktyöpajoja » Kravatttehtata Sateenvarjotehtata » Slkkhuvn rpsuttaja » Turkkurnlkketä » Huopatvöpajoja Jäkn e t ehtata » Jalknetyöpajoja Parturnlkketä _ 99 8 Kylpylatoksa » Pesulatoksa K uraavaa teollsuutta Krjapanoja » Kvpanoja » Kemgraafsa latoksa » Puuprtämöjä » Valokuvaamoja

29 TYOPAIKKAIN LUKU, TY Ö N T E K IJÄ IN LUKU JA T U O T A N N O N B R U TTO A R V O ERI TEOLLIS U U D E N H A A R O IS S A. Teollsuustlasto 907.

30 8 9 Taulu 8. Teolllsuuslatosten luku ynnä tedot nden työntekjäluvusta ja tuotannon arvosta, jaettuna teollsuuslajttan, erttän jokasessa läänssä sekä kaupungessa Ja maaseudulla. Kaupungessa ja kauppalossa. Yhteensä. T e o lls u u s lu o k k a. Teollsuuslaj ja lään. T y ö p a k k o ja. S m k. T u o ta u to a r v o. T y ö v ä k (m e s ta r t j a k o n tto r v ä k lu k u u n o te ttu n a ). A l v u od. M esp. S N asp. I s ; v. v äl. M esp. I N a sp. Y l 8 v u o d en. M esp, N asp.! I Y h te e n s ä. Työpakk< oja. j S m k. T u o ta n to a r v o. A lle v u o d. M esp. T y ö v ä k (m e s ta r t j a k o n tto r v ä k N a sp. lu k u u n o te ttu n a ). 8 v. v ä l. M esp. N asp. Y l 8 v u o d e n. M esp. N asp. : Y h te e n s ä. T y ö p a k k o ja. S m k. T u o ta n to a r v o. T yöväk (m estart ja k on t torväk lukuun otettuna ). Alle 8 v u o d e n. Y l 8 v u o d e n. M esp. N asp. Y h te e n s ä. I V. K v t e o l l s u u t t a. 8 Kvlouhoksa ja krenhakkota. Uudenmaan lään j l 8 700! â Hämeen lä ä n Vpurn lä ä n Mkkeln lään Kuopon lään Vaasan lään ; Oulun lä ä n : : » Ltutehtata I , Vpurn lä ä n Kalkkp olttmoj a. 0 Uudenmaan lään I U I Turun lä ä n... : Hämeen lä ä n Vpurn lä ä n Mkkeln lään Kuopon lään..., j » Tltehtata. Uudenmaan lään...! Turun lä ä n Hämeen lä ä n ; Vpurn lä ä n...! Mkkeln lään Kuopon lään ; 0 9! Vaasan lään Oulun lä ä n l j

31 ! 0 Kaupungessa ja kauppalossa. Yhteensä. T e o lls u u s lu o k k a. Teollsuuslaj ja lään. T y ö p a k k o ja. S m k. T u o ta n to a r v o. T y ö v ä k (m e s ta r t j a k o n tto r v ä k A lle v u o d. M esp. N a sp. lu k u u n o te ttu n a ). - 8 V. v ä l.! M esp. N a sp. Y l 8 v u o d e n. M esp. N a sp. Y h t e e n s ä. T yöpakkoja.... I S m k. ' T u o ta n to a r v o. A lle v u o d. j M esp. T y ö v ä k (m e s t a r t j a k o n tto r v ä k N asp. lukuun otettu na ) V. v ä l. M esp. N asp. Y l 8 v u o d e n. M esp. N asp. Y h te e n s ä. T y ö p a k k o ja. S m k. T u o ta n to a r v o. T y ö v ä k (m e s ta rt ja k o n t torväk lukuun otettun a ). Alle 8 v u o d en. Y l 8 v u o d e n. j M esp. N asp. Y h te e n s ä. 9 Savcnvalnoja. Uudenmaan lään Turun lä ä n Hämeen lä ä n Vaasan lään ft Oulun lä ä n ; a » Kaakel-, fajanss-ja poslntehtata.! Uudenmaan lään Turun lä ä n Hämeen lä ä n Vpurn lä ä n _ » Sementtvalmoja Uudenmaan lään : O 8 0 Turun lä ä n » Hämeen lä ä n » Kpsvalmoja j Uudenmaan lään » Erstyslkket. Uudenmaan lään Turun lä ä n » Torfoltttehtata. Uudenmaan lään » M uurlaasttehtata. 7 Uudenmaan lään » Asbesttehtata. 8 Kuopon lään Lastehtata. 9 Uudenmaan lään... ; Turun lä ä n... _ :

32 ! j Kaupungessa ja kau ppalossa. M a a seudulla. Yhteensä.! T e o lls u u s lu o k k a. Teollsuuslaj ja lään. T y ö p a k k o ja. S m k. T uotanto a r v o. T y ö v ä k (m e s t a r t j a k o n tto r v ä k lu k u u n o te ttu n a ). A lle v u o d. M esp. N a sp. M esp. - 8 v. v ä l. N a sp. Y l 8 v u o d e n. M esp. N a sp. Y h te e n s ä. T y ö p a k k o ja. S m k. T u o ta n to a r v o. A lle vu o d. J M esp. T y ö v ä k (m e s ta r t ja k o n tto r v ä k lu k u u n o te ttu n a ). N asp. - 8 V. v ä l. M esp. N asp. Y l 8 v u o d e n. ; M esp. IN asp. Y h te e n s ä. T y ö p a k k o ja. S m k. T u o ta n to a r v o. T y ö v ä k (m e s ta r t ja k o n t- to r v ä k lu k u u n o te ttu n a ). jalle 8 v u od en. Y l 8 v u o d e n. M esp. N asp. Y h te e n s ä. Hämeen lä ä n... î I 0 Vpurn lä ä n ! Vaasan lään... ;! ! 7 j, u V. Kemallsta ja sähköteknllstä teollsuutta. Värtehtata U I ! Uudenmaan lään ; Hämeen lä ä n Y h te n e n ty ö v ä k t a p e t t t e h t a a n k a n s s a _ G Vaasan lään _» Kmröökktehtata G Turun lä ä n... _ ! h! Vpurn lä ä n... -V Värjäämöjä _ 9 Uudenmaan lään j Hämeen lä ä n _ Vpurn lä ä n ! Mkkeln lään ! Kuopon lään Vaasan lään Oulun lä ä n Öljy tehtata Uudenmaan lään Turun lä ä n ; » Kynttlätehtata Vpurn lä ä n , 9, 9 0 Vaasan lään Y h t e n e n t y ö v ä k s a p p u a te h ta a n k a n s s a. 000 _ Î » Sappuatehtata. Uudenmaan lään , Turun lä ä n l '

33 _ ; Y l t e e n s ä. M aaseudulla.! K a u p u n g e s s a ja k a u p p a lo ssa U u d e n m a a n lä ä n... 8 V purn l ä ä n... 9 V a a sa n lään»... U u d e n m a a n lä ä n _ _ » j 77 0 : _ : ~ - T u ru n l ä ä n j _ ! ' j o l :! H ä m e e n l ä ä n... V p u rn l ä ä n... K u o p o n l ä ä n... V a a sa n lä ä n»...! 900 _ _ ! 8 ; 0 8 9! P k r u u k k e ja.. V a a sa n lä ä n 7... : I 8 00 ; O ulu n l ä ä n...!» - -! j ! 0j 7 A s f a l tt te h ta ta. U u d e n m a a n lä ä n K u v a ts la u s la to k s a. J V a a sa n lä ä n» ; 8; : Nuut a t elt a ta _ T e k n o k e m a lls a t e h t a t a. T u ru n l ä ä n... Yhteensä. Nasp. Y l 8 vuoden. Mesp. : Työväk (m estart ja kont torväk lukuun otettuna). Alle 8 vuoden Smk Tuotantoarvo. 7 _! Työpakkoja. 9 _ Yhteensä. Nasp Y l 8 vuoden. Mesp V. väl. Nasp. Nasp. - Alle vuod. Mesp. 8 Työväk (mestart ja konttorväk lukuun otettuna). Mesp. Smk. 7 T ä r k k c l y s t c l ta t a. U u d e n m a a n lä ä n... Tuotantoarvo. 0 _ j ; Työpakkoja. Nasp 8 j j Mesp. 00 Nasp.... O ulu n l ä ä n... Y 8 vuoden. -8 v. väl. j Mesp. 000 Nasp Mesp. V p u rn l ä ä n... Alle vuod. j Yhteensä. Smk. H ä m e e n l ä ä n... V a a s a n lä ä n Tuotantoarvo. Työpakkoja. 'eollauusluokka. T e o ll s u u s l a j ja lään. Työväk (mestart ja konttorväk lukuun otettuna). : j j t 9 ;! :! - - : L a k k a - j a p u l tu u r t e h t a t a. U u d en m aan lä ä n...!! j Teollsuustlasto 907.!

34 ! 7 I T e o lls u u s lu o k k a. Teollsuuslaj ja lään. T yöpakkoja. K a u p u ng e s s a ja kauppalossa. S m k. T u o ta n to a r v o. T y ö v ä k (m e s ta r t j a k o n tto r v ä k lu k u u n o te ttu n a ). A lle M esp. v u o d. ; N asp.! M esp. - 8 v. v ä l. N asp. Y l 8 vuodem. M esp. N a sp. Y h te e n s ä. T y ö p a k k o ja. S m k. T uotantoarvo. A lle v u o d. M esp. T y ö v ä k ( m e s ta r t j a k o n tto r v ä k N asp. lukuun otettu n a ). - 8 V. v ä l. ' M esp. N asp. Y l 8 v u o d e n. M esp. N asp. Y h te e n s ä. T y ö p a k k o ja. S m k. T uotantoarvo. Yht e e n s ä. T yöväk (m estart ja konttorväk lukuun otettuna ). Ja 8 v u o d en. Y l 8 v u o d e n. M esp. N asp. Y h te e n s ä. î Kaasutehtata. Uudenmaan lään u u 98! ' Turun lä ä n ! s! Vpurn lä ä n ; _ » Sähkö vo matelta tä. ' Uudenmaan lään _ : 07 7 ' ) ! Turun lä ä n G, Hämeen lä ä n B 7! Vpurn lä ä n S, Mkkeln lään _ ; Kuopon lään _ Vaasan lään Oulun lä ä n : j 9 00 _ » » Systehtata. ; Kuopon lä ä n » Turvepehkuteltata. L udenmaan lään u ; Turun lä ä n... I ; Hämeen lä ä n... _ ; g! Vpurn lä ä n...! : b _ u !» Tultkkutehtata. 7 Uudenmaan lään...! ' Vpurn lä ä n... : _ ; Kuopon lä ä n ; Vaasan lään... - : Pyroteknllsä lahoratoorota ! 0 9! : S Uudenmaan lään *) Yhdellä tehtaalla yhtenen työväk tosen tehtaan kanssa.