T E H T A I T A J A K Ä S I T Y Ö L A I T O K S I A T E O L L I S U U S - T I L A S T O A. X V I I I. V U O D E L T A

Transkriptio

1 S U O M E N M A A N V I R A L L I N E N T ILAS T O. X V I I I. T E O L L I S U U S - T I L A S T O A. 7. V U O D E L T A J Ä L K IM M Ä IN E N OSA. T E H T A I T A J A K Ä S I T Y Ö L A I T O K S I A. H E L S IN G IS S Ä, K E IS A R IL L IS E N S E N A A TIN K IR JA P A IN O S S A,

2 Ssällys: Sv. Katsaus Suomen teollsuuteen w I. I. Ylenen katsaus tehdas- ja kästyöteollsuuteen Suomessa v II.»»»»» Suomen läänessä v HI.»»»»» Suomen kaupungessa ja kauppalossa järjestettynä nden tuotannon bruttoarvon mukaan 6. IY. Ylenen katsaus tehdas- ja kästyöteollsuuteen v. 900 maan khlakunnssa.. 8. V. Katsahdus Suomen Tehdas- ja kästyöteollsuuteen v VI. Luettelo v. 900 perustetusta teollsuuslatokssta, josta lmotus on tullut asanom. kuvernöörn kautta Teollsuushalltukselle...8. VII. V. 900 käytettyjen höyrykonedan lukumäärä ja voma hevosvomssa, ryhmtettynä läänttän VIII. V. 900 käytettyjen höyrykoneden lukumäärä ja nden voma hevosvomssa, ryhmtettynä er teollsuuksen mukaan IX. Taulu osottava ulkomaalasten ammattlasten ja työntekjän lukumäärää ja kansallsuutta, jaettuna maan kaupunken mukaan v X. Taulu osottava ulkomaalasten ammattlasten ja työntekjän lukumäärää ja kansallsuutta maan khlakunnssa v XI. Lyhyt kertomus sellassta Suomen teollsuuslatoksssa v. 900 sattunesta tapaturmsta, josta lmotus on annettu Teollsuushalltukselle XII. Lyhyt kertomus er teollsuuslatoksen apukassosta y. m. v

3 O k a s u j a : Sv. 2 on Vülateollsuuslatoksen (Ryhmä Yl, L. 8) lukumäärä maaseudulla lmotettu 5:ks ja työpakkojen summa 28:ks; ptää olla 8 työpakkaa maaseudulla ja summa 3. Sam. sv. lmotetaan vanutustehtaden lukumäärä maaseudulla 9:ks; ptää olla 6. Sv. 78 on Kuopon läänlle lmotettu 94,44 hl sarn.; ptää olla 56,07 hl ja 758,007 kg sam. Sam. sv. on summen ens rvllä 8,785,307 kg, 955,382 hl; ptää olla 9,543,34 kg, 95,375 hl. Sam. sv., rv. alhaalta on 4,608,036 hl; ptää olla 4,560,000 kg ja 48,036 hl. Sv. 80 rv 3 ylhäältä on,588,000 kg jo 4,779,229 hl; ptää olla 6,48,000 kg ja 29,229 hl.

4 Vuoden 900 kuluessa on yhä edelleen Suomen teollsuudessa tavattavana kohoamsta, jota huomataan ana v:sta 894 alkaen. Mssä määrn kohoamnen on tapahtunut nähdään parhaten alla olevasta taulusta: Vuonna. Työpakkojen lukumäärä. Lsäys ta vähennys /o:na edell. vuoden lukumäärästä. Työntekjän lukumäärä. Lsäys ta vähennys %:na edell. vuoden lukumäärästä. bruttoarvo, 9mf.. Lsäys ta vähennys %:na edell. vuoden arvosta ,26 48,202 36,825, , p 49, ,6 43,522, , , ,6 47,250 4,5 39,388,324 3, ,580 0,8 46,085-2,5 36,973,967, , ,4 47, ,7 47,083, , ,02 + 3,2 53,85 + n,3 62,499, , , ,7 59,82 + H 3 87,457, , ,65 +,8 64, ,7 24,298, , ,33 + 2,7 73, ,8 239,028,35 +, ,58 + 3,9 83, ,5 258,572, , ,677 +,* 80,556 3,9 287,076,78 + 9,9 Lsäys kotmasessa tuotannossa on ss ollut melkosta suuremp kun v. 895>ja absoluuttsest katsottuna suuremp kun koskaan ennen, nm. 28 /2 mljoonaa; verrattuna edellsen vuoden vastaavaan arvoon se tek,02%. Työpakkojen lsääntymnen ol vähemp, mutta kutenkn suuremp kun maan väestön vastaava lsääntymnen. Huomota ansatsee se sekka että työväen lukumäärä nyt ens kertaa stte vuoden 893 osottaa vähentymstä. Tällön on huomattavaa että kahtena edellsenä vuonna teollsuustyöväen lukumäärä melkosest kasvo, mkä asanhaara selttää vähenemsen v Jos yhdeltä puolen ottaa huomoonsa tämän vähenemsen työväen lukumäärässä ja toselta puolen höyrykoneden lukumäärän suuren, edellseltä vuodelta jatkuvan lsäyksen, jota luultavast vastaa myös melkonen lsäys muden vomalähteden käyttämsessä, nn tulee shen loppupäätökseen, että Suomen teollsuus myöskn v. 900 osott tapumusta yhä suuremmassa määrässä muuttu

5 II maan suurteollsuudeks ja korvaamaan hmsvoman konevomalla. Konevoman kasvamnen ol myöskn v. 900 sangen melkonen ; tosn koneden lukumäärä lsäänty vaan 94:stä 955:een el 4,49 %:lla, mutta hevosvoman lukumäärä kasvo 30,025:stä 36,623:een elkkä 8,02 /0:lla. Molempna vuosna on höyrykoneden hevosvoman lukumäärä kasvanut lähmmten puolella. Työpakkojen lsääntymnen kaupungessa e ollut suur; se ol 27 kapp. entseen lukumäärään 3,26 el 0,86 %, ss kaken luultavuuden mukaan tuntuvast penemp kaupunken samanakusta väestönkasvua. Maaseudulla lsäys ol 69 pakkaa, joka, kun entnen luku ol 3,455, tekee 2,00 /o:n kasvun. Työväen lukumäärän suhteen valltsee huomattava erotus maaseudun ja kaupunken välllä; maaseudulla tämä lukumäärä kasvo jotenkn runsaast, 38,094:stä 39,343:ean el 3,28 %:lla; kaupungessa se stävaston vähen 45,750:stä 4,23:een el 9,92 /o:lla. Mtä taas tulee tuotannon arvoon, on se lsääntynyt kaupungessa 49,980,639:stä markasta 63,234,462:een markkaan el 8,2 %, kun se taas maaseudulla lsäänty 08,59,85:stä 23,84,76 markkaan el 4,04 %:lla. Höyrykoneet lsääntyvät kaupungessa 347:stä 359:ään el 3,34 % ja hevosvoman vastaava luku 3,700:sta 8,04:een el 3,69%; jälkmmänen lsäys on ss monn verron suuremp edellstä ja osottaa koneden keskmääräsen voman kasvaneen. Maaseudulla koneet lsääntyvät 567:stä 596:een el 4,87 % ja hevosvoman vastaava luku 6,325:stä 8,582 el 3,83 %; selläkn ol ss koneden keskvoma tuntuvast kasvanut. Jos er lääned tuotantoarvot verrataan vastaavn v:lta 899, nn saadaan seuraava taulu: Lään. bruttoarvo vuonna 899. bruttoarvo vuonna 900. Lsäys edellsen vuoden arvoon. Lsäys /o:na edellsen vuoden arvosta. U udenm aan... Turun ja Porn.... Hämeen... W p u r n... M k k e ln... Kuopon... W aasan... O u lu n... 56,036,628 42,658,946 50,22,325 46,934,259 4,88,66 9,569,428 3,046,678 7,233,060 59,735,477 47,207,53 53,380,333 55,270,07 5,227,50,46,36 36,297,55 8,8, ,698, ,548,585 - f 3,68,008 - f 8,335, ,335 - f,576,888 - f 5,250,837 - f,578, ,6 0,66 + 6,3 + 7,76 + 7,09 + 6,47 + 6,9 + 9,6 Yhteensä 258,572, ,076, ,503,688 +,02 Enentymstä on ss huomattavana kakssa läänessä, enmmän Vpurn, Kuopon ja Vaasan läänssä, vähmmn Uudenmaan, Hämeen ja Mkkeln lää-

6 III nssä. Enentymnen on ollut molkosta tasasemmn jaettuna er läänen kesken kun edellsenä vuonna. Lsääntymnen on melken kakssa läänessä ollut kovn erlanen verrattuna edellseen vuoteen, ja tuntuu sltä kun yhden vuoden tulos, tuotantoarvoon katsoen, jossan läänssä laks paljon rppuu satunnassta asanhaarosta, jotta ntä vos käyttää läänn tuotantoarvon vahdoksa kuvaavna. Kaksta maamme kaupungesta ol tänä vuonna Helsngllä suurn absoluuttnen valmstusarvon enentymnen, nm. 3,339,588 mk:an el 8,63 % entsestä arvosta. Senjälkeen tulee Turku 2,883,942 markalla el 6,28 %:lla entsestä arvosta, sekä Nkolankaupunk 2,339,443 markalla el 8,7 %:lla entsestä arvosta. Vmemantussa kaupungssa ol lsäys tänäkn vuonna nnmuodon huomattavan suur, jos kohtakn hekomp kun edellsenä vuotena. Neljäs kaupunk valmstusarvon lsääntymseen katsoen ol Por,44,894 markalla (3,77%): vdes Petarsaar, tänäkn vuonna huomattavan suurella lsääntymsmäärällä, nm. 824,556 markalla el 4,30 %:lla; kuudes Kotka 823,327 markan (6,22 %) lsääntymsmäärällä. Valmstusarvo on kasvanut 25:ssä kaupungssa ja 2 kauppalassa, väkentynyt ll:ssä kaupungssa ja kahdessa kauppalassa. Penet olot usemmssa kaupungessamme tekevät että usessa nstä osottaa tuotantoarvo suhteellsta kasvua, joka nähtäväst johtuu muutamen harvojen suurempen lkkeden syntymsestä ta kehttymsestä, ja ols mlt e mahdoton monpuolsssa tlastollsssa joukko-lmössä. Nnpä tekee Kemlle, jossa jo edellsenä vuonna tuotannon lsääntymnen ol suur, lsäys 30,30 %, Savonlnnalle 47,70 %, Henolalle 50,78 %, Raahelle 53,98 % Käksalmelle 75,56 % ja Isalmelle kokonasta 39,80 %. Stävaston Isalmen naapurkaupungssa Kuopossa, jolla edellsenä vuonna ol 3,o %:n lsäys, tällä kertaa huomattavana 8,60 %:n vähennys. Khlakunnsta on kuten ennenkn Lappeen khlakunnalla ollut suurn absoluuttnen enentymnen; se tek 3,298,399 nukkaa el enemmän kun kaks sen vertaa kun edellsenä vuonna. Stten seuraavat, absoluuttseen lsääntymseen katsoen, Kymn khlakunta,960,459 markalla, Lpern khlakunta,454,032 markalla sekä Helsngn khlakunta,008,925 markalla. Yhteensä 2 khlakunnassa on lsäys enemmän kun % mljoonaa. Edellsen vuoden tuotantoarvoon verrattuna on Vehmaan khlakunnalla suurn lsäys, 30,37 % sekä sen perästä Isalmen khlakunnalla, 8,23 %; tällasten lsääntymsmäärän mahdollsuus saa seltyksensä näden khlakuntan alhassta absoluuttssta tuotantoarvosta. Isalmen khlakunnan tuntuvan enennyksen yhteydessä tulee mustaa velä suuremp lsäys Isalmen kaupungssa; molemmat yhteeasä osottavat lsättyä teollsta elosuutta nällä seudun. Suuret lsääntymsmäärät on lsäks Lpern khlakunnalla, 68,42 %, Ilmajoen khlakunnalla, 54,76%, Ruoveden khlakunnalla, 5,44 %, Haapajärven khlakunnalla, 42,38 %, Lappeen

7 IV khlakunnalla, 4,26 %, Käksalmen khlakunnalla 38,2 %, Petarsaaren khlakunnalla, 36,79 %, Jämsän khlakunnalla, 35,8 %, Ikaalsten khlakunnalla, 34,72 % ja Jääsken khlakunnalla, 33,63 %. Khlakunnlta, jossa tuotantoarvo on vähentynyt, manttakoon Salon, 44,34 %, Raaseporn, 8,67 %, Mkkeln,,23 %, Lohjan,,0 sekä Prkkalan, 0,2 % Kakkaan huomataan lsääntymstä 85:ssä khlakunnassa, vähentymstä 6:ssa. Muutokset er teollsuusryhmssä nähdään seuraavasta taulusta: Työntekjän lukumäärä. bruttoarvo, S m f. J Lsäys ta vähennys /0:ssa Lsäys ta vähennys /0:ssa. IV. K vteollsuus... 8,424 7,578 0,04,783,207,269,655 4,36 V. Kemallnen teollsuus.... 2,237 2, ,0* 8,23,468 8,620,926 ] 5,08 VI. Nahkateolluus... 3,569 3,54,54 6,074,692 5,200,882 5,44 VII. Tekstlteollsuus...,047,64 + 5,3 33,777,562 34,994,723 -j- 3,60 VIII. P aperteollsuus... 7,73 7,079,3 25,427,920 29,850, ,40 IX. Puutyöteollsuus... 23,704 25,86 8,8 74,85,888 88,553,797 -f- 8,36 X. Rakennusteollsuus... 9,46 3,736 60,32 6,847,728 6,548,980 4,36 XI. Ravnto- ja nautntoane-teollsuus... 0,788,79 + 3,6 65,950,705 75,892,927 J- 5,08 XII. Vaatetusteollsuus... 5,7 5,240 + h32 9,995,479 0,034,987 - f 0,40 XIII. Kuvaava teollsuus... 2,35 2, ,29 5,685,84 6,09, ,44 Summa 83,844 80,556 4,08 258,572, ,076,78 +,02 I III. Metallteollsuus... 8,34 8, ,4 5,358,46 52,492,98 + 2,2 Yhteensä 0,978 98,76 309,930,95 339,569,59 + 9;8 Vakka tuotannon enentymnen kokonasuudessaan on ollut nn melkonen, on kutenkn vähennystä, ja sangen tuntuvaakn, sattunut rakennusteollsuudessa, kvteollsuudessa ja nahkateollsuudessa. Stävaston on enentymnen ollut hyvn suur paperteollsuudessa, puuteollsuudessa sekä ravntoja nautntoaneden teollsuudessa. Velä manttakoon tärkemmät muutokset, jotka ovat tapahtuneet er teollsuusryhmssä. Ryhmä IV. Kvteollsuus ja keraamnen teollsuus. Kvenhakkuulatokset ovat enentyneet van l:llä (34:stä 35:een), mutta nden tuotantoarvo lsääntynyt l,008,9:stä l,624,755:een elkkä kokonasta 6,7 %. Velä huomattavamp on työväen lsääntymnen, 620:sta l,307:ään el 0,8 %.

8 Y Kalkkpolt'tmojen lukumäärä ol enentynyt 26:sta 29:ään, mutta nden työväen luku kutenkn vähentynyt 338:sta 328:aan el 2,96 /0 ja valmstusarvo 62,945 markasta 65,94 markkaan el l,oo % Tlteltaat olvat vähentyneet 77:stä 73:een ja työväk velä rutommn, 4,46:stä 3,455:een el 2 2,5 5 0/0? sekä valmstusarvo 3,676,368:sta 2,567,78 markkaan el 30,5%. Varmaankn rakennusteollsuudessa tapahtunut tuntuva taantumnen ol vakuttanut tämän teollsuuden melkoseen vähenemseen. Kaakel-, fajanss- ja poslntehtaden lukumäärä vähen 2:sta ll:een, nden työväen lukumäärä 849:stä 749:ään henkeen el,8 7 %, ja valmstuksen arvo 2,6,950 markasta,864,25 markkaan el 3,7 8 %. Sementtvalmojen lukumäärä ol muuttumaton, 6, mutta nden työväen lukumäärä ol vähentynyt 30:stä 263:een el 5,6 %, sekä tuotannon arvo 502,955 markasta 476,49 markkaan el 5,26 %:lla. Edelleenkn ol maassa vaan yks muursaven tehdas ja yks marmortttehdas. Molempen sekä työväk että valmstusarvo ol vähentynyt. Lastehtaat vähenvät 5:stä 4:ään, nden työväk,754 hengestä,389 henkeen (2 0,8 %:3a), mutta valmstusarvo ol kutenkn kasvanut 3,64,20:stä 4,00,602 markkaan el 9,9 0 %:lla. Kakk tähän ryhmään kuuluvat teollsuudet lenevät suuremmassa ta vähemmässä määrn kärsneet rakennusteollsuudessa valltsevan lanauksen johdosta. Hyhmä V. Kemallnen teollsuus. Värtehtatten lukumäärä ol alentunut 2:sta l:ecn, henklöluku 26:sta 8:aan (30,78 %). tuotantoarvo 8,93:stä 93,000:een (2,8 0 %). Maan anoassa kalsumkarbd-tehtaassa, joka Joulukuussa 899 ol alkanut tomensa, ol työväen luku nyt 35 henkeä ja tuotantoarvo 270,000 markkaa. Yärjäyslatokset olvat vähenneet 28:sta 23:een ja nden valmstusarvo 682,769:stä 640,60 markkaan (6,24%), mutta työväk lsääntynyt 237:stä 240: een. Kynttlä- ja sappuatehtaat kasvovat 9:stä 0:een. Työväk vähen 25:stä 06:een el 5,20 %:lla ja valmstusarvo 2,285,479 markasta,822,970 markkaan el 20,24%. Teknokemallset tehtaat lsääntyvät 9:stä ll:oen, nden työväk 50:stä 69:ään (38 %) sekä tuotantoarvo 75,46 markasta 347,040 markkaan, ss kokonasta 98,4 % el melken kaksnkertasest. Asfaltttehtaden luku ol muuttumattomast 4. Työväen lukumäärä ol kasvanut 7:stä 2:een (23,39 %), mutta tuotantoarvo vähentynyt l,936,076:sta,666,346 markkaan el 4,6 %.

9 VI Tultkkutehtaat olvat vähentyneet 4:sta 3:een, mutta työväk lsääntynyt 607:stä 633 henkeen (4,28 %) sekä tuotantoarvo 857,828 markasta,008,790 markkaan el 7,60 %. Nahkatehtaden luku kasvo 2:sta 5:eon, työväen lenkluku 687:stä 78:een (3,68 %) sekä tuotantoarvo 5,598,940 markasta 6,088,2 markkaan el 8,74 %. Nahkurtehtaat. vähenvät 76:stä 752:een el,8 /0, työväk 2,0:stä 2,002:een el 4,7 % sekä valmstusarvo 8,522,47:stä 7,84,00:een el 5,70 %. Satulasepäntehtata ol edelleenk 2. Nden työväk vähen 329:stä 3:een el 5,47 %:lla sekä tuotantoarvo 922,000:sta 96,300:aan el 0,62 %. Satulaverstatten lukumäärä ol vähentynyt 8:stä 76:een ja nden valmstusarvo 484,89 markasta 450,774 markkaan el 6,90 %, mutta työväen lukumäärä kutenkn vähän lsääntynyt, nm. 2:stä 25 henkeen el,90 %. Ryhmä VII. Tekstlteollsuus. Vllateollsuuslatokset ovat lsääntyneet 3:a, ja nden luku on ss 3 28:aa vastaan edellsenä vuonna, jonka ohella työväen lukumäärä kasvo l,896:sta 2,237:een el 8 %, sekä valmstusarvo 7,820,5:stä 9,665,700:aan el 23,59 %. Pumpulteollsuuslatokset olvat lsääntyneet 5:stä 6:een (uus lsään-, tullut on Soanlahden kunnassa) ja työväk kasvo 6,524:stä 6,809:ään (4,37 %), mutta tuotannon arvo vähen 20,67,604 markasta 8,662,305 markkaan el 7,46 %. Edelleenkn ol maassa vaan yks anoa lnateollsuuslatos. Sen työväen luku alen,733 hengestä,62 henkeen el 6,98 %, sekä valmstusarvo 3,700,000:sta 3,600,000 markkaan el 2,70 %. Trkootehtaden luku ol vähentynyt 6:sta 4:ään, mutta työntekjän luku kutenkn kohonnut 605:stä 678:aan el 2,07 % sekä valmstusarvo,72,975 markasta 2,656,27 markkaan el kokonasta 54,25 %. Ryhmä VIII. Paperteollsuus. Puuhomotten lukumäärä ol enentynyt 23:sta 24:ään, mutta työntekjän luku vähentynyt 2,2:sta 2,0 henkeen el 0,52 %; stä vaston tuotannon arvo ol kohonnut 5,326,657 markasta 5,534,669 markkaan el 3,9%. Selluloosatehtaden luku ol enentynyt 8:sta 9:ään, työntekjän lukumäärä 625:stä 684:ään el 9,44 % sekä tuotantoarvo 2,50,833 markasta 2,842,580 markkaan el 32,6 %. Papertehtaat olvat lsääntyneet 5:stä 6:een ja nden valmstusarvo 6,003,723 markasta 9,289,75 markkaan el 20,53 %; stävaston työntekjän lukumäärä vähen 3,6:stä 3,59 henkeen el 2,55 % Tapetttehtatten luku pysy muuttumattomana, 4. Myös nssä tuotannon arvo ol enentynyt, nm. 755,000:sta 833,400 markkaan el 0,38 %>

10 VII mutta työntekjän lukumäärä vähentynyt lolrstä hengestä 97 henkeen el 3,96 %. Ryhmä IX. Puuteollsuus. Sahalatokset enentyvät 570:stä 604:ään el 5,97 %, nden työntekjän luku 20,23:stä 22,426 henkeen el 0,85 %, sekä tuotannon arvo 66,856,97 markasta 79,549,606 markkaan el 8,99 /0. Valmstuksen määrä ol 2,775,678 m3 sahattuja puutavarota, johon men 25,38,626 tukka el keskmäärn 42,6 tukka kuhunkn standertn; v. 899 tämä keskmäärä ol 40,2, ,8 ja tukka. Sahosta 320 ol höyry- ja 283 vessahoja; yhdessä ol petro olmoottor. Puusepäntehtaden luku ol muuttumaton, 8, mutta puuseppäverstaden vähen 92:sta 80:een el 6,25 /c. Työntekjän lukumäärä ol puuseppätehtassa ja -verstassa yhteensä,77 (edell. vuonna 956); se ol ss vähentynt 2,22 %. Sen sjaan ol tuotannon arvo kasvanut 4,208,69 markasta 4,304,482 markkaan el 2,29 %. Ruumsarkkutehtata e ole tähän luettu. Lankarullatehtata ol, nnkun ennenkn, 5, mutta sekä työntekjän luku että valmstusarvo kasvo melkosest, edellnen 722:sta 95:een el 26,73 %, jälkmmänen l,68,300:sta 2,340,075 markkaan el 9,2 % Korkktehtaden luku ol nytkn 5, ja nden työntekjän luku mlte muuttumaton (07:stä 06:een henkeen); tuotantoarvo ol kasvanut 68,686 markasta 643,600 markkaan el 4,03 /0. Ryhmä X. Rakennusteollsuus. Tässä ryhmässä tapahtunutta melkosta lamautumsta e vo huomata shen kuuluven, Teollsuushalltukselle lmottauneden työpalkkan lukumäärästä, sllä tetoja on 83 muurarlta ja rekennusurakotsjalta, kun lukumäärä edellsenä vuonna ol vaan 8. Melkonen stä vaston on vähenemnen tuotantoarvossa, 4,062,632 markasta 3,537,246 markkaan el 2,93 /c. Kutenkn tuntuu tämä vähennys lan peneltä katsoen tuohon kovn tuntuvaan lanautumseen tämän lkkeen alalla. Verrattomast suuremp on vähennys työväen lukumäärässä, 7,624 hengestä 89:een ta täydelleen kolmella neljäsosalla. Pävänselvää on että tedot työväen lukumäärästä ja tuotannon arvosta evät molemmat vo olla oketa; alkutedossa varmaankn on vrhetä. Tuntuu myös kummallselta että tuotantoarvo maalaren ja tapetseeraajan sekä lasmestaren ryhmässä on suuremp kun edellsenä vuonna, vakka nämät ammatt ovat lkesmmässä yhteydessä muuraren ja rakennusurakotsjan tomnnan kanssa. Lsäys ols maalarelle ja tapetseeraajlle 6,35 /0 ja absoluuttnen arvo 2,499,204 markkaa el anoastaan n. 3 % vähemp kun muurarelle ja rakennusurakotsjolle sekä lasmestarelle e vähemp kun 7,90 %.

11 VIII Hyhmä XI. Ravnto- ja nautntoaneden teollsuus. Kauppamyllyjen luku ol lsääntynyt 2:stä 27:ään (28,57 %), henklökunta 88 hengestä 209:ään ol ll,7 /o, sekä tuotantoarvo 0,04,909 markasta 0,428,457 markkaan el 8,20 %, 6 nstä ol höyry- ja vesmyllyjä. (Koska tetohn, sv. 78 ja 80, näden myllyjen valmstuksen suuruudesta on pujahtanut erehdyksä, ntataan okasuhn). Sokernpuhdstuslatosten ja sokertehtaden luku ol muuttumattomast 6. Nden työväen luku ol vähäsen kasvanut, 89:stä 90:een henkeen el 2,3 %, sokä tuotannon arvo 7,508,476 markasta 24,40,802 markkaan el kokonasta 89,37 %. Srapptehtaat enenvät l:stä 2:oen. Kun vastaperustettu ol paljoa suuremp kun entnen, ol työntekjän ja tuotannon lsääntymnen tässä teollsuushaarassa hyvn suur. Jos höyrylepomot otetaan lukuun ol lepomojen lukumäärä kasvanut 27:stä 276:eon, nden työväk l,305:stä l,332:oen, mutta valmstusarvo vähen 5,828,594 markasta 5,482,20 markkaan. Tällön e ole otettu lukuun sokerlepomota, jolle pen lsäys on huomattavana. Skurtehtassa ol tuotanto ja työväk melkosest kasvanut, ja maan anoalla kaakaotehtaalla ol 203 työntekjää ja,ocx),000 markan tuotantoarvo. Makkaralatokslle (makkaratehtaat nhn luettuna) e ole suurempa muutoksa merkttävä. Teurastuslatosten lukumäärä alen 6:sta 02:een ja työväen luku 228:sta 89:ään; penemp ol vähennys tuotantoarvossa (,46,793 markasta,396,025 markkaan). Olutpanmot olvat vähentyneet 88:sta 86:een. Myöskn työväen lukumäärä ol vähäsen alennut, l,565:stä l,553:een. Tuntuvamp ol vähennys tuotantoarvossa, 8,848,76 markasta 7,978,05 markkaan. Ynapolttmojen luku ol kasvanut 28:sta 29:ään; väkvnatehtaden pysy taas muuttumatta, 37. Molemmssa yhteensä ol työntekjän lukumäärä kasvanut 606:sta 695 henkeen el 4,69 %, tuotantoarvo (nettoarvo, ss vero poslaskettuna) 4,072,950:stä 4,453,384:ään el 9,34 %. Polttmossa valmstetun raakaväkvnan paljous tek 0,39,34 ltraa à 50%) mkä verrattuna vastaavaan arvoon edellsenä vuonna (8,778,573 ltraa) tekee kokonasta 8,36 %. Hvatehtata ol edelleen 3. Työväk on laskettu polttmojen henklökuntaan. Tuotantoarvo ol kasvanut 629,723 markasta 665,030 markkaan ol 5,6 %. Punss- ja vntehtaden luku ol kasvanut ll:sta 4:ään el 27,27 %, työväk 57:stä 69:ään (2,05 %) sokä valmstusarvo,748,475 markasta,986,27 markkaan el 3,60 % Kvennäsvestehtaat olvat lsääntyneet 93:sta 09:ään el 7,20 %, työväen luku 340:sta 398:aan el 7,06 %, sokä valmstusarvo 877,933 markasta 955,0 markkaan el 8,78 %.

12 IX Tupakkatehtaden luku ol vähentynyt 37:stä 34:ään, mutta työväen luku kutenkn kasvanut 2,878:sta 2,994 henkeen sekä valmstusarvo.396,59 markasta 3,668,262 markkaan el 9,94 %. Ryhmä XII. Vaatetusteollsuus. Räätälverstaden luku ol kaupungessa kasvanut 428:sta 458:aan (7,0%), mutta työväk vähentynyt 2,3:sta 2,069:ään el 2,08 %, kun taas tuotantoarvo ol hukkasen enentynyt, 4,356,699 markasta 4,359,92 markkaan el 0,074 %. Hattuja ja lakkeja valmstettn 25 er työpakassa (edell. v. 27). Työntekjän lukumäärä ol vähennyt 446:sta 390:ään (2,6 %) ja tuotantoarvo,420,962 markasta,35,924 markkaan el 4,86 %. Jäkneteltaden luku ol enentynyt l:stä 2:een, työntekjän 98:sta 38:aan (40,82 /0) ja tuotantoarvo 360,000 markasta 54,268 markkaan el 50,35 %. Suutarverstaden lukumäärä ol stä vaston vähentynyt 504:stä 496:een el,59%, nden työntekjän luku,484 hengestä l,457:ään el,82% sekä nden tuotantoarvo 2,308,23 markasta 2,05,587 markkaan el 8,78 %. Ryhmä XIII. G-raafllnen teollsuus. Krjapanojen luku ol kasvanut 72:sta 75:een el 4,7 %, ja työväen,806 hengestä,968 henkeen el 8,97 % sekä tuotantoarvo 4,36,068 markasta 4,67,578 markkaan el 7,2 %. Kvpanot olvat lsääntyneet 6:sta 7:ään, nden työväk 326:sta 350:een el 7,36 % sekä tuotantoarvo 93,450 markasta 959,740 markkaan el 5,07 %. Valokuvaus]atosten luku ol kasvanut 4:stä 44:ään, nden tuotantoarvo 407,823 markasta 475,757 markkaan el 6,66 %; stä vaston työväen lukumäärä ol vähäsen alentunut (80 hengestä 77 henkeen). Helsngssä,' 4 p. Henäkuuta 902. Karl Appelberg. T. 8. Dllner

13 I. Ylenen katsahdus K ästyö- ja Tehdasteollsuuteen Suom essa 900. Ryhmä. Luokka. Teollsuuslaj ja Työpalkkan luku. Kaupungessa ja kauppalossa. Työntekjän luku. Teollsuuslatoksa. arvo. Ä/l Maaseudulla. Työntekjän! luku. : Työnpakkan luku. arvo Sumna, koko maassa.! Työpakkan luku. Työntekjän luku. arvo. S&nf IV 8 Kvenlouhnksa ja kvenlakkuuverstata ,343, ,458 35,307,624,755 9 Kalkkpnlttm ota , , ,94» T lte h ta ta , ,250 2,349, ,455 2,567,78 V Savenvalajan verst , , ,056» K aakel-, fajanss- ja posln teh tata , , ,864,25» Senenttvalm ota ,49 6^ ,49» K p s v a lh n o ta ,000 4: 0 6,000» M arm ortttelnlas... 7,660 h 7,660»» Muursaventehdas ,000 s 52,000 0 L a ste h tata ,000 3,339 3,85,602 4!,389 4,00,602 v K alsum karhhlfellas.. _ , ,000 V ärtehdas ,000, 8 93,000» K m rö k te h tata ! 2 07,700»» V ä rjä y s te lta ta... 7 :o rö , ,000» VKrj Ky»latoks a , , ,60» L yjykynäteh das » 2 Ö jykettötä , ,260» K yn ttläteh tata , ,000 S ap p u ateh tata... ( 85,29, , ,422,970» 3 Teknokeem llsä tehtata , , ,040» K uvalslanslatoksa , , ,983».y IM ktehtata , ,488 A sfaltttehtata ,666, ,666,346 Lakka- ja poltyyrtehtata , ,745»» K aasu teh tata , ,02» Sysen valmstusta t oksa , ,455 4» Sähkövalotehtata , ,28»» Turvepehkulehtata , ,87» 4: T u ltk k u te h ta ta , ,008,790 Srto 5; 2,973 9,400, ,820 0,223,658 56, 9,793 9,624,429

14 2 Ryhm ä. Luokka. Teollsuuslaj ja Työpakkan luku. Kaupungessa ja kauppalossa. Työntekjän luku. Teollsuuslatoksa. arvo. %? Työpakkan luku. Maaseudulla. Työntekejn luku. arvo. Summa koko maassa. Työpakkan luku. Työntekjän j luku. arvo. Sfmf Srto 5 2,973 9,400, ,820 0,223, ,793 9,624,429 V 4 Pyroteknllen laboratoro 5 5, ,000»» Dynamtttehdas... _ ' 26 77, ,79» 6 luujanhotehtata , , ,433 VI 7 Nahkatehtata ,334, , ,088,2 Karvarverstata ,769,59 676,032 5,44, ,002 7 ; U 8 r 00»» Satulasepän tehtata , ,300»» Satulasepän erstata , ,774» Turkktavaranteldas , ,000 >» Harjanstomateltata , ,300» Harjanstomaverstata , , ,395 VII 8 Vllateollsunslatoksa ,445,644 5,30 5,220, ,237 9,665,700 Vanutustehtala » 9 Pumpul-teollsuuslatoksa 5 5,390 3,262,305,49 5,400, ,809 8,662,305 > Pellavanloukutuslatos , ,336 lnateollsuuslatos...,62 3,600,000,62 3,600,000»» Xauhatehdas , ,000»» Trkootavaratehtata ,656, ,656,27»» Matonkutomo , ,500»>» Vllakutomolatoksa , ,58» 20 Köysteltata , ,700» Xyörnpunojaverstata , ,000»» Tlketehdas , ,965» s> Kalastntehdas , ,350»» Rullakartntehdas , ,900 v m 2 Puuhomota ,480 22,986 5,264, ,0 5,534,669»» Sellulosatehtata ,842, ,842,580»» Pahvtehtata , ,700»» Asfaltthuopatehtata , , ,924»» Papertehtata ,574, ,055 6,75,75 6 3,59 9,289,75»» Tapettteltata , ,400.»» Puss- ja kotelotehtata , ,500»» Kartonkteht , ,562» Kartonklatoksa ,847 _ 3 6 3,847»» Krjanstomatehtata , ,000» > Krjanstouaverstata , ,293 IX 22 Parkknyllyj...._ , ,640»» Splntttehdas , ,000»» Salalaloksa , , ,602 59,39, ,426 79,549,606 Srto 493 9,77 67,772,32,70 34,877,,845,337 2,203 54,594 j 79,67,658

15 3 R yh m ä. L u o k k a. T e o lls u u s la j ja T e o lls u u s la to ksa. T yöpakkan lu k u. K a u p u n g e s s a ja, kauppalossa,.! T y ö n te k jä n lu k u. T u o ta n non arvo. 3 ' m f T y ö p a k k a n lu k u. M aaseu d d a.' T y ö n te k jä n lu k u. T u o ta n non arvo. tfm f. Su m m a k o k o m aassa. T y ö p a lk k a n lu k u. T y ö n te k jä n lu k u. T u o ta n n o n arvo.,%? S rto 493 9,77 67,772,32,70 34,877,845,337 2,203 54,594 79,67,658 IX 22 Puuvllatehtata , ,38» 23 Pmmaula- ja lcsttehdas 2 5, ,055»» Nkkarntehtata ,88, , ,27,709»» Nkkarnverstata ,077,3 4 9, ,086,773»» Ruunmkrstntehtata , ,322»» Sorvarntehtata , ,550»» Sorvaru verstata , ,985»» Lankarullatehtala ,340, ,340,075 ->» Kadetchdas , ,250» T ynnyrnteltata ,63 2 8, » > Tynnyrntekjänverstata , ,37»» K ork k teh ta ta ,000, ,600» 24 Koppatehtata... o 3 22, ,385» 25 Kaupateltata _ 3 5 4,350 >»» Gumutavaratcldas... 'l ,000 _ ,000»» Kautsulematchtata , ,745 :> 26 Ajokalutehtata , ,270» * Vaunutehtata ,340 _ 8 4 4,340»» Pyrtehdas y 25 y X 27 Muurareja ja rakennusurakotsjota... 83,89 3,537,246 83,89 3,537,246»» Maalareta ja tapetnpanj. 24,544 2,499,204 24, ,204»» Lasmestareta , ,23»» Nuoloja ,0 8 _ ,0 8» Kadunlaskjota , ,389 XI 28 Kauppajauhonyllyjä ,823, ,604, ,428,457»» Tulljauhonyllyjä... 23,676,883,906» 29 Sokertehtata ,286, , ,40,802»» Srapptehtata... 36, , ,229 t> 00 CD H»» Makavontehdas , ,000 Skurtehtata , , ,956»» Kakao- ja suklaattehd a s ,000, ,000,000» 30 Ilöyrylepomota , _ ,700,,» Lepom ota ,205 4,98, ,205 4,9 8,5 0,» Nokcrlepomota , ,450 ;>» K aram elltehtata , ,405» Santeurastuslatos , ,055, ;» Tcurastuslatoksa ,396, ,396,025»» Makkaratehtata , ,220! S rto,584 28,G67 2,243,534 3,425 38,2428,863,464 5,009j 66, ,06,998

16 4 R yh m ä. L u o k k a. T e o llsu u s la j ja T e o lls u u s la to k sa. T y ö p a k k a n lu ku. K a u p u n g e s s a ja k auppalossa,. T y ö n te k jä n lu k u. Ohot; n non arvo. 'ïm f. lu k u. T yöpakkan r T y ö n te k jä n luku. T u o ta n non arvo. r/ m f Sum m a koko m aassa. T y ö p a k k a n lu k u. T y ö n te k jä n lu k u. T u o ta n non arvo. a 'm f,584; 28,667 2,243,534 3,425 S rto 38/242.8,863,464 5,009, 66, ,06,998 X I 30 tlak karalatoksa , ,93» :» K onservteh tata , , ,300»» Mallastelt... 4, , ,000» 3 Olutpanmolta... 5,2 8 6,085, ,892,436 86,553 7,978,05 > Portterpanne , ,000 > > K aljap an m o , ,250» Ynapolttmota ,975, ,459, ,435,94 -> - Sprtehtata ,0 8, ,0 8,9 0 Panohrateht , ,030 Punss- ja vntolt ,986, ,986,27 > Ktkkatchtata ,500 32, ,50 > > Kvennäsvesteht , , ,0 32 Tupakkatolt ,885 3,54, , ,994 3,668,262!! X I I 33 P atateh tata , ,660 > > Iltalnverst ,069 4,359, ,069 4,359,92 Korsett latoks a 3 5 0, :> > Ilaskkalatoksa , ,650 Ifattute I la ta ,028, ,028,070 > Hattu- ja lakkuvcrst , , ,854,, K ravatttcld as , n Slkkhuven rpsulatos. 4 52, , /.4, Qnn ,924 ->» Turkkurnverst , ,367»» H uopalatoksa , , ,539» Jalknetelt , , ,268»» S u u t a r n v e r s t ,457 2,05,587 _ 496,457 2,05,587»» P u u k e n k ä t e l d a s , ,000» 34 T u k a n c k k a u s l a t , ,255»» 35 K y l p y l a t o k s a ,45 _ ,45 P e s n l a t o k s a , ,54 X I I I 36 K r. j a p a u o. j a ,968 4,67,578 75,968 4,67,578»»> K v p a n o j a , ,740 :>» P u u n p r r o s l a l o k s a , ,000» 3 V a l o k u v a u s l a t o k s a , ,757 Summa 3,53 4,2 3 jl6 3,234,462 3,52-3 9, ,84,7 6 0,677 80, ,076,78

17 II. Ylenen katsahdus T ehdas- ja Kästyöteollsuuteen jo k a s e s s a Suonen lä ä n ssä vuonna 900. K a u p u n g essa ja kauppalossa. M a a s e u d u l a. S u m m a. L ä ä. ('Telt, ja verst.) Työpakkan luku. Työntekjän luku. brutto-arvo. % : (Telt, ja verst.) Työpakkan luku. Työntekjän luku. brutto-arvo. S h, '. (Telt, ja verst.) Työpakkan luku. Työntekjän luku. brutto-arvo. SV Uudenm aan läänssä 786 0,020 46,084, ,47 3,65,220,32 4,67 59,735,477 Turun ja P orn lää nssä ,724 33,087, ,543 4,9,849,226 3,267 47,207,53 H äm een läänssä ,786 28,00, ,394 25,370, ,80 53,380,333 V p u rn > ,043 5,570, ,699, ,646 55,270,07 M kkeln» ,853,764 28,456 3,373, ,08 5,227,50 K u o p o n» ,209 4,42, ,404 6,725, ,63 :,46,36 A aasan r ,35, ,6,758,8 8,808 ; 36,297,55 O ulun» ,365,07, ,402 7,740, ,767 ; 8,8,488 Sum m a 3,53 4,23 63,234,462 3,524 39,343 23,84,76 6,677 80, ,076,78

18 6 III. Ylenen katsahdus T ehdas- j a K ästyöteollsuuteen vuonna 900 Suonen kaupungessa ja kauppalossa, järjestettyn ä näden tuotannon brutto-arvon m ukaan. Kaupunk tall kauppala. brutto-arvo. 9 'm f Työpakkan luku. (Tebt. ja verst.) A lle 5 vuoden. Mesp, T y ö v ä e s ö. 5 ja 8 vuoden välllä. Y l 8 v.!! Summa. j \ K äytett. löyrymotooreja. Hevosvoma. Luku. H e ls n k... 42,029, ,26 2,432 5,703 2, ,45 T a m p e re... 25,927, , ,057 5, ,409 T u r k u... 20,597, ,073,493 2,355,738 36;,4 Nkolankaupunk. 4,843,940! ,204,008,367, ,806 P o r... 9,456, , , ,683 V p u r... 7,899,0! , , O u lu... 7,67, !,274 30, Petarsaar.... 6,59, K o t k a... 5,897, _ 00 7), , K u o p o... 3,352, K e m... 2,40, Hämeenlnna...,764, R au m a...,52, P o rv o o...,245, CO O L o vsa...,08, Hanko...,052, L appeenranta...,02, c 95 M kkel , Uuskaupunk.. 724, R.a a le... 66, _ Tammsaar , o 42 K o k k o la , _ Jyvä sk ylä , Savonlnna , Is a lm , Joensuu , _ H e n o la , N a a n ta l... 42, Krstnankaup , H a m n a , _ Srto 6,589,834 2, ,33,83 22,763 2,722) 25,559 4, ,002

19 Kaupunk tah kauppala. brutto-arvo. Sh f Työpakkan luku. (Teht. ja verst.) A lle 5 vuodon. T y ö v ä e s t ö. 5 ja IS vuoden välllä. Mosp. Y l 8 v. Summa. ; ; K äytett. höyrymotooroja. Luk u. Hevosvf )na. Srto 6,589,834 2, ,33,83 22,763! 2,722 25,559 4, ! 8,002 S o rta v a la , Lahden kaupp... 37, T o rn o... 22, Maaranhamna.. 90, K a j a a n... 69, Salon kaupp , y U uskaarlepyy.. 83, Käksalm.... 8, Nurmeksen kaupp. 37, K a sk n en... 33, Ikaalsten kaupp.. 3, ; - - Summa 63,234,462 3, ,405,83 23,373 2,794 26,275 4, ,04 j Maaseudulla 23,84,76 3, , ,058 32,44 7, : Summa 287,076,78 6,677, ,02 2,798 53,266 8,852 58,49 22, ,623 ; V ,572,490 6,58, ,423 2,802 55,385 9,49 60,939 22, ,025» ,028,35 6, ,77 2,46 49,844 6,32 54,604 9, ,642 >' ,298,440 6, ,67 2,9 43,342 4,355 47,923 7, ,800» ,457,902 6, ,72,839 39,83 3,074 43,824 5, ; 8,25» ,499,857 6, ,85,633 36,25,60; 39,608 3, ,082» ,083,806 5, ,647,447 32,593 0,343 35,765 2,09 620) 5,892 V2» ,973,967 5, ,640,430 3,608 9,532 34,862, ,276 V2» ,324 5, ,88,72 32,24 9,236 35,895;,355 60; 5,079 */2» ,522,466 5,478, ,992,76 33,308 9,547 37,468), ,35 /2 ; Keskluku v ,893,684 5, ,790,598 33,75 0,054 36,720 2, ,529 Keskluku v ,869,872 4,924, ,564,334 27,95 7,340 30,823 9, ,232

20 - Salmen»,484, IY. Ylenen katsahdus teollsuuteen Suonen khlakunnssa vuonna 900. Lään. S brutto-arvo. Työpakkan lu ku. (Telt, ja vers- t.) a. A lle 5 vuodon. _! T y ö v ä o S t ö. 5 ja 8 vuoden Yl 8 V. Suu mu. välllä. K äytett. löyrymotooreja. Luku. Hevosvoma. Uudenm. Helsngn khl. 7,88, S 30, !, ,55 Pernajan 2,793, Lohjan 2,029, ! Raaseporn,639,65' ! 4 20 Ulvlan 4,506, , ' Maskun 2,396, Halkon,775, Ikaalsten» 835, : Turun ja Porn Hämeen Vpurn Pkkön,547, ; Lomaan,504, Tyrvään» 800, Ahvenanm.» 374, Mynämäen» 233, AVehmaan» 45, O Tammelan»,569, !, ,993,02 4 2,705 Haulon - 3,896, Brkkalan» 3,054, Ruoveden 2,583, Hollolan» 2,342, Jämssän»,924, Kymn 2,242, , , Lappeen»,29, , , ,433 Rannan * 4,25, ,68 287, ,206 J ääsken» 3,507, , , Ayräpään -> 3,80, Käksalm en,744, Sortavalan»,645, Mkkeln ---- Kurkjoen» 350, t 5, 9 9 s Rantasalmen»,240, Mkkeln»,03, I Henolan» 756, Juvan» 364, Srto 96,24,888 j 2,23, 44; 4, ,522 5,044 23, ,727,

21 l Lään. Kuopon Vaasan ; Khlakunta. brutto-arvo.» Työpakkan lu kufc-) (Telt, ja vers- A lle 5 vuoden. N a sp. T y ö v ä e s t ö. 5 ja 8 vuodon vlllä. Srto 96,24,888 2, ,24!! N asp. Y l 8 v. _ N asp. Summa. N a sp. K äytett. löyrymotooreja. Luku. Hevosvoma. ; j ,522, 5,04423,950 5, ,727 Lpert) kll. 3,579,265 70, Rautalammn,583, ! Kuopon 748, ; j Isalmen 48, Ilomantsn, 326,824 76, ! ; Pelsjärven > 68, ! Laukkaan > 4,205, ; K uoltaneen» 3,349,432 9, ; 54! Korsbolm an *,792, Ilm ajoen >,463, ; Lapuan»,398,754 4; Petarsaaren 95, ! Kem n» 4,838, ,042, 52,4 78 0' 324 Oulun Oulun»,949, ! 556! 8; , 424 Sälösten» 805, Haapajärven» 07,072 30! - ~ Kajaann? 28, Lajn» 0,30 2-2! Sunn),') 23,84,76 3, ,697,' ,893) 6,058' , ,582 Taollsumthtftn r.ltu

22 V. K a t s a h d u s Suomen Tehdas- j a Kästyöteollsuuteen

23 ] 2 ;ï T y ö v ä e s t Ö, mestart ; a. konttoorväestö she Käytetyn koneellsen Valmstetun tavaran Teollsuuslaj. bruttoarvo. lkutus voman Alle 5 5 ja 8 v. paljous ja laj. Yl 8 v. hnf. määrä. vuoden. välllä. Ryhmä. Luokka. L y kumäärä.! t j luettuna. Summa. I_ Mustutuksa. IV Kvteollsuus. 8 Kvenlouhoksa ja kvenhakkuuverstata. Uudenm aan lä ä n...,027,582 3 höyryk. 38 lv Turun ja P orn lään... 44, Hämeen l ä ä n... 3, V purn l ä ä n , hautukvoä, 2,20 m3 hakattua kveä y. m. 344 _ M kkeln lä ä n... 2, K uopon lä ä n... 7,824 ~ _ 5 5 _ V asan l ä ä n... 2,000 5 bautakveä. _ Oulun l ä ä n... 32, ,343,297 3 höyryk. 38 hv. 7 _ M aaseudulla. T urun ja Porn lään... V p u rn lä ä n... 36,208 45,250 8,42 tonna kalkkkveä, 592 tonna marmorjauhoja, 65 tonna marmor-murtojauhoja. 3 höyryk. 6 lv. 4 K uopon lä ä n... *) höyryk. 0 hv ,458 4 höyryk. 26 lv » 9 Kalkkpolttmota. Uudenm aan lä ä n... 79,990 62,073 l kalkka,, 20,00 kg kpsä, höyryk. 5 hv ,360 kg jauh. kalkkkveä, 3,284 ; kuormaa muursavea. j V purn l ä ä n... 5,00,70,960 kg kalkka ,073 hl ja,70,960 kg kalkka, 20,00 kg kpsä, 4,360 kg jauh. kalkkkveä, 3,284 kuorm. muursavea. höyryk. 5 hv ; *) Kvlouhos yhdstettynä kvonlakkuulatokson kanssa Helsngssä: arvo ssältyy Uudenmaan läänn kaupunken arvosummassa.

24 4 5 Ryhmä. Luokka. Lukumäärä. Teollsuuslaj. bruttoarvo. 3fmf Valmstetun tavaran paljous ja laj. Käytetyn koneellsen lkutu s vo] n an määrä. T ö y v ä o s tö, mestart ja konttoorväestö shen luettuna. Alle 5 vuoden. 5 ja 8 v. välllä. Yl 8 v. Sun ma. Mustutuksa. - Nasj». N asp. N asp. IA' 9 M aaseudulla. 2 Uudenm aan lä ä n... 94,000 höyryk. 3 hv Turun ja P o rn lään , V pu rn lä ä n... 22,52,973,753 kg kalkka. hövrvk. 6 lv M k k eln... 9,50 4,638 hl _ K uopon lä ä n... 9,337 6,490 > - - _ ,04 2,28 l ja,973,753 kg kalkka. 2 höyryk. 9 hv. 2 4 _ * V Tltehtata. 5 Turun ja P orn lään... 98,400,952,000 tltä. höyryk. 8 hv Hämeen l ä ä n... 0,530 2,7,000» M kkeln lä ä n... 8, , ; ,930 4,369,000 tltä. höyryk. 8 hv M aaseudulla. 3 Uudenmaan lä ä n ,628 3,257,323 tltä, 50,000 tltorvea.. 4 höyryk. 53 hv Turun ja P orn lään ,383 7,645,450 4» 33» Hämeen l ä ä n ,89 8,8,495 4» 05 a V purn l ä ä n ,738 20, » 77 ~ M kkeln lä ä n , K uopon lä ä n... 9,50,973,90 7 _ V aasan lä ä n... 8,45 3,778,300 > 4 höyryk. 35 lv ! - 6 Oulun l ä ä n... 9,00,905,000 2» 5» ,349,788j 58,460,583 tltä, 50,000 tltorvea. 5 höyryk. 734 hv , )2, > Savenvalajanverstata. 2 U udenm aan lä ä n... 2,960 _ Turun j a P o rn lään _ 9 9

25 k; 7 ] Rylm. ] Luokka. Ly kumäärä. Teollsuuslaj. j bruttoarvo. S m f Valmstetun tavaran paljous ja laj. K äytetyn koneellsen lkntusvoman määrä. Työväestö, mestart ja konttoorväestö shen luettuna. Alle 5 vuoden. 5 ja 8 v. välllä. Yl 8 v. Summa. Mustutuksa.. ; I n -!! j!! j j IV 9 H äm een l ä ä n... 2,500 l 2» ;» V aasa n lä ä n...,20 _ - O ulun lään... 2,400 2,000 ruukkua y. m. 2 _ 3 0 5, l M a a seu d u lla. 5 U u d en m aan l ä ä n... 6,850 59,500 kukkaruukkua, 0,000 vata. - l 9 0 l 7 T u ru n ja P o rn lään... 9,222 _ H äm een l ä ä n... 5, V a a sa n lään... 2,572 _ - _ , l Kaakel-, fajans- ja poslntehtata. K a u p u n g e s s a.» 2 U u den m aan l ä ä n , ,62 kpl. kaakeleta. l Käyt. ulk. aneta 26,747 m. arv. 3 T u ru n ja P o rn lään... H äm een l ä ä n , ,840 44,50»» 5,800 kaakeluuna, 50,000 kg kllosta, 8,000 kukkann kk u a : kaakol mal le, j a. 60,000 kpl. kaakeleta, y. m. 2 höyryk. 28 hv » san.» sam. 75,000»»,87»» V p u rn l ä ä n ,820 kpl » sam. 2,800»» : 7 957,479 ' ; 545,59 kpl. kaak., 5,800 kpl. kaakeluuna, 50,000 kg kllosta, 8,000 kukkaruukk. ; kaakelnnall. v. m. 2 höyryk. 28 hv Käyt. ulk. aneta 26,364 m arv. I [ M a a se u d u lla. ;! 2 Uudenmaan lä ä n ,592 Pajarsa, posl., kaakel., kps., kvn. 3 höyryk. 225 hv Käyt. kot. aneta 65,50 m. a-v. Vpurn l ä ä n , ,000 kpl. kaakeleta. 2» 8» » sam. 95,30»» Vaasan lää n > ,772 5 höyryk. 233 hv >:> Sementtvalmolta. K a u p u n g e s s a. 3 Uudenmaan lään ,000 Latta- porras- y. m. tötä fk ävt. kot. r.-an. 28,259m. arv., ' ulk.» 6,485» Hämeen lä ä n ,6 0 3 höyryk. 8 hv Käyt. ulk.» 82,20»» Teollsuustlasto vta

26 8 9 Ryhmä. Luokka. L akumäärä Teollsuuslaj. bruttoarvo. $ m f. Valmstetun tavaran paljous ja laj. Käytetyn koneellsen lkutusvomau määrä. Töyväestö, mestart ja konttoorväestö shen luettuna. Alle 5 vuoden. 5 ja 8 v. välllä. Yl 8 v. Summa. Mustutuksa.! IV 9 V p u rn l ä ä n... V asan l ä ä n... 6,325 9,49 5,000 sementt-porrasaskeletta y. m. j ,49 j löyryk. 8 hv /Käyt. kot. raaka-an.432 m. arv. \» ulk.» 220» >» Kpsvalmota. 4 Uudenm aan lä ä n... 6, : Marmortttehdas. U udenm aan lä ä n..., m2 marmortta y. m. _ Muursaventehdas. U udenm aan lä ä n... 52,000 52,000 hl muursavea. löyryk. 2 lv.!...» 0 Lastehtata. I Käyt. 6,000 hl kalkka. V purn l ä ä n... 50,000 8,0*0 laat. kkunalaseja Käyt. ulk. raakatav.;24900 m. arv.. M aaseudulla. Uudenmaan lä ä n... 07,270,079,250 pulloa ja purkka. höyryk. 3 lv Käyt. ulk. raakatav. 4,680 m. arv.! 2 Turun ja P orn lään ,000,00,000»»»,975 la at. kkunalaseja, I » sam. 49,75»» 3 Hämeen ä ä n ,000 6,056 laat. kkunalaseja, talous- ja ap- 2 höyryk. 30 hv. 23 _ > sam. 63,000 >» teekklaseja.

27 20 2 Ryhmä.! L ukumäärä Luokka.! Teollsuuslaj. bruttoarvo. &mf. Valmstetun tavaran paljous ja laj. j ; j Käytetyn koneellsen lkut us voman määrä. Työväestö, mestart ja konttoorväestö shen luettuna. A lle 5 vuoden.! 5 ja 8 v. välllä. N asp. Y l 8 v. j N asp. Summa. j N asp. Mustutuksa. j IV 0 4 ; Vpurn lä ä n... 2,05,085 3,229,775 pulloa, 30,825 laat. kkunalaseja, 09,769 m2 sekalasa laseja. 5 höyryk. 565 lv Käyt. ulk. raakat. 532,247 m. arv. Mkkeln lään... 65,970 3,665 laat. kkunalaseja » sam. 7,848»» Kuopon lään... 23,277 8,934» * j Vaasan lään ,000 Ikkunalaseja. höyryk. 6 lv Käyt. ulk. raakat. 25,000 m. arv. 3 3,85,602 5,409,025 pulloa ja purkka, 09,769 m2 sekalasa laseja; kkuna-, talous- ja apteekklaseja. 9 löyryk. 604 hv ,058 84, V Kemsk, ndustr. Kalsumkarbdtehdas. M aaseudulla. Vpurn lä ä n ,000 Kalsum karbda. 2 löyryk. 2 turb.,90 hv. ' Käyt. ulk. raakat. 75,000 m. arv. Värtehdas. Uudenmaan lään... 93,000 86,000 kg värejä ja vernssoja. löyryk. 8 lv fj Käyt. ulk. raakut-, 60,000 m. arv. ;» Kmröökktehtata. M aaseudulla.! Turun ja Porn lään...,800 27,700 kg kmröökkä. Vesvoma _ 3 Vpurn lä ä n... 95,900 j 680,700 :> sam. Sam Käyt.3,70 m3 puta. * 4 07, ,400 kg kmröökkä ! Värjäystehtata. Oulun l ä ä n... 9,000 2 höyryk. 60 hv l K äyt. väran. 8,000 m. arv.

28 22 28 Ryhmä. Luokka. Lukumäärä. Teollsuuslaj. bruttoarvo. fmf. Valmstetun tavaran paljous ja laj. Käytetyn koneellsen lkutusvoman määro. Työväestö, mestart ja konttoorväestö shen luettuna. Alle 5 vuoden. 5 ja 8 v. välllä. Y l 8 v. Summa. Mustutuksa.! ; ;... : P å landsbygden. j Y n 2 Vaasan lään... 02,000 2 höyryk. 2 hv. j l 5 l 6 l Käyt. vara n. 3,650 m arv. Värjäyslatoksa. j» 6 Uudenmaan lään... 60,65 _ 7 Turun ja Porn lään... 25,539 _ 4 Hämeen lä ä n... 22,638 2 Vpurn lään... 5,635 3 M k k e ln... 2,060 _ 8 Kuopon lään... 94,253 -! 8 Vaasan lään... 52,40 _ 4 Oulun l ä ä n... 23,275 _ , Käyt. väran. 0,05 m. arv sam. 5,826»» - 2 sam.,700»» 3 3 sam,005»» j _ - 5 _ 5 sam. 6,975»» sam. 6,388»» sam. 20,592»» _ 7 8 sam. 6,680»» Käyt. väran. 4,8 m. arv. : M aaseudulla. 9 Uudenmaan lään... 6,242 3 Turun ja Porn lään... 32,650 9 Hämeen lä ä n... 4,07 7 Vpurn lä ä n... 26,068 6 Mkkeln lään... 42,000 2 Kuopon lää n... 2, Vaasan lään... 7,259 7 Oulun l ä ä n... 38, , Käyt. väran. 4,668 m. arv. höyryk. 2 hv. 8 9» sam. 0,875»»» sam. 3,573»» 4 5» sam. 5,344»» - 9» sam. 6,200» * » sam. 2,54» >.! » sam. 2,42 '>» sam. 8,248»» höyryk. 2 hv Käyt. väran. 62,474 m. arv., ;» Lyjykynätehdas. Vaasan lään höyryk. 6 hv

29 24 25 Ryhmä. Luokka. Lu kumäärä. Teollsuuslaj. bruttoarvo. Sf/mf. Y almstetun tavaran paljous ja laj. Käytetyn koneellsen kutusvoman määrä. Työväest Ö) mestart j, konttoorväostö slen luettuna. A lle 5 vuoden. 5 ja 8 v. välllä. Y l 8 v. Summa. Mustutuksa.! A 2 Öljykettötä. M aaseudulla. Turun ja Porn lään... Hämeen lä ä n... 7, ,960 5,428 kg lnaöljyä,,790 kg pellav. sem. jauhoa. 6,727 kg sam., 23,288 kg. sam. sam Käyt kg kot. p ellavansem.» 38353»» 2 8,260 2,55 kg sam.'35,078 kg sam. sam. 5 5 Käyt kg kot. pellavansem. Kynttlätehtata. Vpurn lä ä n... 25,000 06,26 kg tarnkynttlötä. ' Käyt. 99,984 kg stearna 99,984 m. arv. Vaasan lä ä n , ,000» sam. sajpuatehtaan yhteydessä. Käyt. 220,000 kg stearna ' 202,400 m. arv , ,26 kg tarnkynttlötä Käyt. 39,984 kg stearnä 302,384 m. arv. Sappuatehtata.» '»! 2 Uudenmaan lään , ,005 kg sappuaa, 23,700 kg suopasappuaa pesulpaa. 0 0 Käyt. 74,455 kg tala ja luuraavaa,,733 kg olena, 64,47 kg palmuöljyä, 54,288 kg hartsa, 55,28 kg suudaa. Turun ja Porn lään , ,000 kg sappuaa, 9,000 kg ja 2,000 kpl. henompa sappuota, 5, Käyt. ulk. raakatav. 37,665 m. arv. kg suopaa, pöytäsuolaa, hajuaneta y. m. Vpurn lä ä n , ,787 kg sappuaa, 3,575 kg suopaa,,97 kg raakaa glysernä. höyryk. 20 hv » sam. 302,498»» 2 Vaasan lään , ,000 kg sappuaa. 2» 48» » sam. 48,600»» 6,2 9, ,063,792 kg sappuaa, 23,700 kg suo- j pasappuaa, 8,575 kg suopaa, j,97 kg raakaa glysernä; he- [ nompa sappuota, pesulp., pesu-! pulv., pöytäsuol., hajuan. y. m. 3 höyryk. 68 hv Teollsuustlasto v.ta

30 26 27 Töyväestö, Ryhmä. Luokka. L y kumäärä. Toollsuuslaj. bruttoarvo. mf Valmstetun tavaran paljous ja laj. K äytetyn koneellsen lkutusvoman määrä. mestart ja konttoorväestö shen luettuna. A lle 5 5 ja 8 v. Y l 8 v. Summa. vuoden. välllä. Mustutuksa. V 2 M aaseudulla. Vpurn lä ä n... 83,000 2,979 laat, pyykksappuaa. 4 4 Käyt, ulk. raakatav. 69,000m. arv. Vasan l ä ä n... 20,000 4,600» sam. 4 4» sam. 00,000» > 2 203,000 7,579 laat. pyykksappuaa. 8 8 Käyt. ulk. raakatav. 69,000 m. arv.» 3 Teknokemal. tehtata. 2 Uudenmaan lään... 05,000 Teknllsä valmstuksa. _ Käyt. ulk.raakatav.27,000m. arv. 4 Turun ja Porn lään... 50,540 35,000 pak. terveyssuolaa, 4,800 kg sam. 9,485»» kem. valmstuksa. Vpurn lä ä n... 3,000 _ 2 > sam. 50» * 7 8, Käyt. ulk. raakatav. 46,635 m. arv. M aaseuddla. 3 Uudenmaan lään... Turun ja Porn lään... 42,000 86,500 60,000. juoks. hlhappoa, 25,900 kg tärkkelystä, kg raak. tärkkelystä *) ; SYuclaa. Sappuaa, hajuan., kj. -mustetta. 2 löyryk. 90 hv Käyt. ulk. raakatav. 73,960m. arv. 5 > sam. 52,400»» 4 228,500 2 höyryk. 90 hv. _ gjkävt. ulk. raakatav. 26,360m.a'V.» Kuvatslauslatoksa. Vpurn lä ä n , ,500 kg etkkahapposta kalkka, 726,000 kg tervaa, 40,082.sprtä, 4,85 ma sysä, j löyryk. 250 hv Käyt, kot, kalkka 8,300 m. arv. ulk. aneta 3,000» > M aaseuddla, Uudenmaan lä ä n l tervaa, 600. tärpättä. 44 hl ; sysä. - 2 Kävt. M2 m3 tervasputa. *) Tärkkelystä on myös valmstettu yhdessä srapptehtaassa Hämeen läänssä (katso ryhm äxi luokka 29).