TEOLLISUUSTILASTOA INDUSTRI STATI STI K XVIII VUONNA 1931 ÅR 1931 STATISTIQUE DES INDUSTRIES ANNÉE fi 33

Transkriptio

1 f 33 * SUOMEN VIRALLINEN TILASTO FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK XVIII A TEOLLISUUSTILASTOA 48 VUONNA 93 INDUSTRI STATI STI K 48 ÅR 93 STATISTIQUE DES INDUSTRIES ANNÉE 93

2 Helsnk 933. Valtoneuvoston krjapano.

3 Alkusanat. Teollsuustlasto lm estyy tällä Vertaa samaan tapaan tom tettuna kun edellsenä vuonna. A neston k ä yttelyä on lähnnä valvonut allekrjo tta n u t Strömmer, joka m yös on laatnut ohesen tekstkatsauksen. H elsngssä, Tlastollsessa päätom stossa, helmkuussa 933. Förord. In dustrstatstken har denna gång utarbetats enlgt samma prncper som föregående år. Behandlngen av m ateralet har närm ast letts av undertecknad S t r ö m m e r, som även fö rfa tta t textöverskten. H elsngfors, å S tatstska centralbyrån, februar 933. M artt Kovero. V a lter L ndberg. M. Strömmer.

4 Ssällys. Innehåll. T ek st. (Sv. 7). Sv. Suomen teollsuus vuonna 93 : Yleskatsaus... Työpakat ja tuotannon suuruus... 8 Työpakkojen om stajat... 8 Työntekjät... M oottort... Työpakkojen tuotantoarvot ja työntekjät.. 3 Tomnnassa sattuneet k esk ey ty k set... 4 Aakkosellnen luettelo selostetusta tehtasta. 6 Résumé franças... 0 L ste des noms d ndustres employés dans les tableaux... 5 T ext. (Sd. 7). Sd. Industrn Fnland år 93 : överskt... Arbetsställen och tllverknngens storlek... 8 Arbetsställenas ägare... 8 Arbetarna... Motorer... Arbetsställenas tllverknngsvärde och antalet arbetare... 3 Avbrott verksamheten... 4 Alfabetsk förtecknng över förelggande statstk redovsade olka slag av fabrker.. 6 Résumé franças... 0 L ste des noms d ndustres employés dans les tableaux... 5 T aulu ltteet. (Sv. 3). Sv. Taulu. Teollsuustomnta kunnttan vuonna 93. Teollsuustomnta teollsuuslajttan. vuonna Teollsuuden käyttövoma teollsuuslajttan vuonna Teollsuuden raakaaneet ja tuotteet teollsuuslajttan vuonna T a b e llb la g o r. (Sd. 3). Sd. Tabell. Den ndustrella verksamheten kommunvs år Den ndustrella verksamheten efter ndustrarter år Industrns drvkraft efter ndustrarter år Industrns råämnen och produkter efter ndustrarter åv Table des matères. T exte. (Pages 7) Pag. Les ndustres fnlandases en 93: Coup d oel général... La classfcaton des entreprses ndustrelles selon la. valeur de la fabrcaton... 8 Les proprétares de en trep rses... 8 Ouvrers... Moteurs... Valeur des produts des leux de traval et nombre de leurs o u v rers... 3 Interruptons de l actvté... 4 Lste des catégores de fabrques dont trate la présente statstque... 6 Résumé franças... 0 Lste de noms d ndustres employés dans les tableaux... 5 T ab leau x. (Pages 3) P a g. Tableau. Tableau synoptque des entreprses ndustrelles dans les vlles et les ballages du pays.... Les entreprses ndustrelles groupées par genres d ndustres Force motrce employée par l ndustre Matères premères et produts machevés employés et produts fabrqués... 5

5 Suomen teollsuus vuonna 93. Yleskatsaus. Y leskatsauksen koko teollsuustomntaan esllä olevana vuonna sekä kolmena edellsenä vuonna antaa seuraava taulukko. Fnlands ndustr år 93. överskt. En överskt av hela den ndustrella verksam heten under frågavarande år samt under de tre föregående åren ges följande tabell Työpakkoja, luku Arbetsställen, antal lsäys ta öknng eller vähennys, luku mnsknng, antal ???? o % Työntekjötä, luku Arbetare, antal lsäys ta öknng eller vähennys, luku mnsknng, antal % Käyttövomaa, lv. Drvkraft, lkr lsäys, hv. öknng, hkr V ))??? % Palkkaus Avlönng OOOmk ,, lsäys ta öknng eller vähennys mnsknng?? *>?? )??? % Kaakaaneden arvo Kåämnenas värde OOOmk Sama, lsäys ta vähennys D : o, öknng eller m n sk n n g...?? ???????? % Kotm asa raakaaneta Inhemska råämnen OOOmk Sama, lsäys ta vähennys D :o, öknng eller m n sk n n g... >? o v n?? % Kotm asa puolvalmta teollsuustuotteta In 5.7 hemska halvfabrkat OOOmk Sama, lsäys ta vähennys D : o, öknng eller m n sk n n g ! *??!???? % Ulkomasa raakaaneta Utländska råämnen OOOmk Sama, lsäys ta vähennys D : o, öknng eller m n sk n n g...?? o o o?> % Tuotannon bruttoarvo Tllverknngens bruttovärde... OOOmk Sama, lsäys ta vähennys D : o. öknng eller m n sk n n g... v ;? r % Kun teollsuustomntaa on vuodesta 96 alkaen valastu kunnttan (taulu ), vodaan tarkastaa, mtkä seudut maasamme ovat muodostuneet erko Då statstken fr. o. m. år 96 ( tab. ) ger en överblck av den ndustrella verksamheten kommunvs, framgår det av densamma vlka delar av

6 sks teollsuuskeskuksks. Tällasa ovat ennen muta seutuja ) Helsnk ympärstöneen, johon on luettu H elsngn kaupunk, Haagan, Grankullan ja Keravan kauppalat sekä lsäks Oulunkylä, E s poo, H elsngn mlk., Tuusula ja Nurmjärv, ) Tampere ympärstöneen, s. o. Tampere, Kangasala, Messukylä, PohjosPrkkala, EteläPrkkala, Lempäälä, Ylöjärv ja Atolaht, 3) Turku ympärstöneen: Turku, Paranen, Kaarna, Räntämäk, P kkö ja Leto, sekä 4) Kymjoen laakso, jo hon on luettu Kotka, Kym, Kuusankosk, Kouvola, Pyhtää, Sppola ja Ruotsnpyhtää. Nän ryhmtellen saadaan seuraava asetelma : vårt land, som utvecklat sg tll egentlga ndustrella centra. I detta avseende framträda specellt ) Helsngfors med omnejd, vartll hänförts H elsngfors stad, Haga, Grankulla och Kervo köpngar samt Äggelbv, Esbo, Helsnge, Tusby och Nurmjärv, ) Tammerfors med omnejd, d. v. s. Tam m erfors,. K angasala, Messukylä, NorrBrkala, SöderBrkala, Lempäälä, Ylöjärv och Atolaht, 3) Åbo med omnejd: Åbo, Pargas, S :t Karns, S :t Mare, Pkkö och Lundo, 4) Kymmene älvdal, vartll räknats Kotka, Kym, Kuusankosk, Kouvola, P ytts, Sppola och Strömfors. En ndelnng enlgt dessa områden lar verkställts följande tabell : Pakkakunta Ort Työpakkojen luku Antalet arbetsställen Työntekjötä Antalet arbetare ' Välttömäst tehdaskoneta käyttävä voma, hv. Drvkraft för omedelbar drft av maskner, hkr. Työntekjän palkkaus, mj. mk., Arbetarnas avlönng, mlj. mk. Raakaaneden arvo, mlj. mk. Råämnenas värde, mlj. mk. Tuotannon bruttoarvo, mlj. mk. Tllverknngens bruttovärde, mlj. mk. Helsnk ympärstöneen H elsngfors med omnejd Tampere ympärstöneen Tammerfors med omnejd C Turku ympärstöneen Åbo med omnejd Kym joen laakso Kymmene älvdal Absoluuttsest lasken Helsnk lähympärstöneen muodostaa ss suurmman teollsuuskeskuksen. M utta jos vertaa työpakkojen lukua muhn lukuhn, huomaa het, että tämä alue e ole varsnasest suurteollsuusaluetta. Lähemmn tämä käy lm seuraa vsta luvusta: keskmäärn työpakkaa koht kullakn alueella vuosna 930 ja 93 tul: Absolut taget är H elsngfors med närmaste omnejd sålunda rkets största ndustrella centrum. Men om antalet arbetsställen jäm föres med andra sffror, kan man genast draga den slutsatsen, att detta område cke gett upphov tll någon egentlg storndustr. Närmare fram går detta av följande sffror: nom resp. områden kom medeltal på varje arbetsställe åren 930 och 93: Tuotantoarvo, Työntekjötä Tel. hv. Tllverknngs A rbetare Elf. nkr. värde, mlj. mk Helsnk ympärstöneen Helsngfors med omnejd Tampere Tammerfors Turku Åbo jj Kymjoen laakso Kymmene älvdal N ästä aluesta on ss K ym joen laakso tärken suurteollsuusseutu ja sen jälkeen Tampere ympärstöneen. Molemmssa nässä työntekjän keskmäärä samon kun hevosvomamääräkn ja tuotantoarvo kohos runsaast yl koko maan. vastaavan luvun. Stä vaston Turun ja H elsngn aluella tul työntekjötä keskmäärn työpakkaa kohden jonkn verran vähemmän kun Av dessa områden utgör således Kymmene älvdal det mest betydande storndustrområdet, därnäst kommer Tammerfors med omnejd. Inom båda dessa områden var det genom snttlga antalet arbetare lksom antalet hästkrafter och värdet av produktonen betydlgt större än motsvarande sffra för andet dess helhet. Däremot var antalet arbetare medeltal per arbets

7 3 koko maassa koko maan vastaavan luvun ollessa ja Seuraavassa taulukossa valastaan työntekjän lukumäärää sekä tuotannon bruttoarvoa vuosna 930 ja 93 teollsuusryhmttäm : ställe H elsngfors mel omnejd och Åbo med omnejd någon mån mndre än motsvarande antal hela landet frågavarande antal hela landet var år och år I följande tabell redogö.res för antalet arbetare och tllverknngens bruttovärde under åren 930 och 93 nom de olka ndustrgrupperna: Teollsuusryhmä Työntekjötä A rbetare Tuotannon bruttoarvo Tllverknngens bruttovärde Industrgrupp 930 9$ erotus skllnad erotus skllnad luku luku luku antal antal antal % OOOmk. 000mk. 000mk. % Malmnnosto ja rkastamnen Malmuppfordrng och anrknng Sulatot y. m. s. metallen jalostuslatokset Smält o. a. d. netallförädlngsverk K onepajat Mekanska verkstäder Henomp koneteollsuus Fnare masknndustr Kv, sav, las ja turveteollsuus Sten, er, glas oeh torvndustr Kemallnen teollsuus Kemsk ndustr F Nahka, kum ja karvateollsuus Läder, gumm ocl lärndustr Kutoma ja vaatetustavarateollsuus Textl och beklädnadsvarundustr Paperteollsuus Pappersndustr , Puuteollsuus T rän d u str ; Ravnto ja nautntoaneteollsuus Närngs o. njutnngsmedelsndustr : Valastus, vomansrto ja vesjohtoteollsuus Belysnngs, kraftöverförngs och vattenlednngsndustr Graafllnen teollsuus Grafsk ndustr !.f Edellsn kuulumaton teollsuus Tll föreg. ej hänförlg ndustr Yhteensä Summa Vuos 93 on merknnyt Suomen talouselämälle erttän raskasta akaa. Teollsuustomnnan alalla on taantumnen lmennyt snä, että usempen teollsuusryhmen tuotantoa on ollut pakko ja t kuvast supstaa, samalla kun hnnat ovat, vuoden loppupuolella tapahtunutta nousua lukuun o tta matta, vomakkaast laskeneet. Vuoteen 930 verrattuna vähen teollsuuden työntekjän luku 5 35 el 0.0% ja tuotannon bruttoarvo 030.o m lj. mk. el 8.0 %. N stä ykstysstä teollsuusryhmstä, john lamakaus on kohdstunut ankarmmn, manttakoon ennen kakkea puuteollsuus. Tällä teollsuuden alalla, jolle jo vuodet 99 ja 930 olvat tavattoman epäedullsa, vähen työntekjän År 93 har ställt Fnlands ekonomska lv nför många svårgheter. För den ndustrella verksamhetens vdkommande har depressonen haft tll följd att produktonen nom de flesta ndustrgrupper ständgt måst mnskas jämsdes med att prsen starkt nedgått om den prsstegrng som ägde rum slutet av året cke tages beaktande. I jäm förelse med år 930 nedgck antalet arbetare med 5 35 eller med 0.«% och produktonens bruttovärde med 036.O m lj. mark eller med 8.0 %. Av de ensklda ndustrgrupper, som krsen drabbat mera ån andra, må fram för allt nämnas trändustrn. Inom denna ndustrgrupp, för vlken konjunk

8 4 lukumäärä vuonna el 5.3 % ja tuotannon arvo 745. mlj. mk. el 3.3 %. Varsn huomattava lasku on myös todettavana nahka, kum ja karvateollsuuden ryhmässä, työntekjän luku ol nmttän 3.7 % ja tuotannon arvo 30.o % penemp kun edellsenä vuonna. Musta tärkemmstä teollsuusryhmstä estettäköön velä seuraavat luvut: konepajojen tuotannon arvo vähen 00.6 mlj. mk. el.3 %, ravnto ja nautntoaneteollsuuden 36.e mlj. el 5.5 % ja paperteollsuuden 00.7 mlj. mk. el 8. %. Alempana olevasta asetelmasta nähdään sahatavaran tuotanto vuonna 94 ja kymmenvuotskautena 9 93 standartessa. Er lajen tuotantomäärät olvat seuraavat : turerna redan åren 99 oeh 930 voro sällsynt dålga mnskades antalet arbetare år 93 med eller med 5.3 % oeh produktonsvärdet med 745. mlj. mark eller med 3.3%. En synnerlgen betydande nedgång kunde även konstateras nom gruppen läder, gumm och hårndustr; antalet arbetare var sålunda 3.7 % och produktonsvärdet 30.0 % lägre än föregående år. För de vktgaste ndustrgruppernas vdkommande må ytterlgare fram läggas följande sffror: för de mekanska verkstäderna mnskades produktonsvärdet med 00.6 m lj. mark eller med.3 %, för närngs och njutnngsmedelsndustrn med 36.9 mlj. eller med 5.5 % och för pappersndustrn med 00.7 m lj. mk. eller med 8. %. Av nedanstående sfferserer framgår produktonen av sågade varor standards år 94 och under toårsperoden Produktonsmängderna för de olka slagen av sågade varor ha vart : Vuonna ^L ankkuja Soroja Kapeasoroja L autoja Parruja valm steta Olka övrga Yhteensä År Plankor Battens Scantl ngs Bräder Sparrar tllverknngar Summa , ^ Selluloosan tuotanto on vuodesta 93 jatkuvast lsääntynyt. Tarkemmn näkyvät nätä sekkoja koskevat absoluuttset luvut seuraavasta taulukosta, jossa selluloosan tuotanto on lm otettu tonnessa. Vuonna Ar Sulfaattselluloosaa Sulfatcellulosa valkastua blekt OO C l 0 5 Cellulosatllverknngen har stadgt stgt frän år 93. Denna utvecklng belyses närmare genom de absoluta sffrorna nedanstående tabell, vlken cellulosaproduktonen uppgves ton. S ulf ttselluloosaa Sulftcellulosa valkasematonta oblekt valkastua blekt valkasematonta oblekt tonna ton tonna ton Mudenkn paperteollsuuden haarojen tuotanto on vuoden 93 kuluessa jonkn verran lsääntynyt. Även för övrga grenar av pappersndustrn hade produktonen under år 93 någon mån ökats.

9 Alempana estetään.tuotannon suuruus er vuosna. Luvut tarkottavat tonneja. Härnedan framläggas uppgfter om produktonens storlek under olka år. Mängderna äro angvna * ton. Vuonna År Puuvanuketta Trämassa märkää våt kuvaa torr Puupahva ja kartonka Träpapp och kartong Lumppupahva Lumppapp Papera Papper n Tuotantokustannuksen valasemseks on seuraavassa taulukossa lm otettu työntekjän palkkojen suuruus teollsuusryhmttän. Taulukossa on lsäks jaettu kunkn ryhmän työpalkat ja tuotantoarvo työntekjän luvulla. För belysande av produktonskostnaderna har följande tabell upptagts storleken av arbetarnas avlönng nom olka ndustrgrupper. I tabellen ha dessutom arbetslönerna och produktonsvärdet nom varje grupp dvderats med antalet arbetare. Teollsuusryhmä Industrgrupp P alk at Löner 000mk. Palkkaa työntekjää koht, mk. Lön per arbetare, mk. Tuotantoarvo työntekjää koht, mk. Tllverknngsvärde per arbetare, mk. Malmnnosto ja rkastamnen Malmuppfordrng och anrknng Sulatot v. m. s. metallen jalostuslatokset Smält o. a. d. mctallförädlngsverk K onepajat Mekanska verkstäder Henomp koneteollsuus Fnare m ask n n d u str Kv, sav, las ja turveteollsuus Sten, er, glas och torvndustr Kemallnen teollsuus Kemsk ndustr Nahka, kum ja karvateollsuus Läder, gumm och hårndustr Kutoma ja vaatetustavarateollsuus Textl och beklädnadsvarundustr Paperteollsuus Pappersndustr Puuteollsuus Trändustr Ravnto ja nautntoaneteollsuus Närngs och njutnngsmedelsndustr... Valastus, vomansrto ja vesjohtoteollsuus Belysnngs, kraftöverförngs och vattenlednngsndustr Graafllnen teollsuus Grafsk ndustr E dellsn kuulumaton teollsuus Tl föreg. ej hänförlg ndustr Kakk teollsuudet Alla ndustrer Tässä yhteydessä on syytä vrheellsten johtopäätösten välttäm seks erkosest huomauttaa, että edellä laskettu työntekjää kohden tuleva palkka on luonnollsest van kankea keskmääräsluku. Tämä sekka on slm npstävä etenkn sellasssa teollsuusryhmssä, jossa teollnen tom nta tse teollsuuden luonteesta johtuen tapahtuu van ajot I detta sammanhang må, för undvkande av orktga slutsatser, särsklt påpekas att den ovan uträknade lönen per arbetare naturlgtvs endast är ett grovt medeltal. D etta är särsklt fallet nom de ndustrgrupper, där den ndustrella verksamheten på grund av frågavarande ndustrs natur är koncentrerad tll vssa tder av året. ') Tähän lukuun ssältyy myös nsultt. ') Här ngår även nsult.

10 6 tasest. N npä esm. puuteollsuudessa, jossa työt ovat käynnssä enmmäkseen van osan vuotta, työntekjöden keskmääränen palkka muodostuu yksstään tämän taka tuntuvast alhasemmaks kun sellaslla teollsuuden alolla, jolla tuotanto 0 jatkunut tasasest kautta koko vuoden. Manttakoon velä, että kun käytettävänä e ole tetoja suortettujen työtunten luvusta ekä myöskään mespuolsten ja naspuolsten työntekjän palkosta erkseen, e mnkäänlanen keskmääräsen tuntpalkan laskemnen vo tulla kysymykseen edellä estettyjen lukujen perusteella. Sen sekan valasemseks, m ssä määrn maamme teollsuus käyttää ulkomasa ja kotm asa raakaaneta sekä puolvalm steta, on laadttu seuraava yhdstelmä : Den genom snttlga lönen per arbetare är sålunda nom trändustrn, där arbetet allmänhet pågår endast under en del av året, enbart på grund härav avsevärt lägre än nom sådana ndustrer, vlkas produkton fördelar sg jäm nt på olka årstder'. Det må ytterlgare nämnas att den genomsnttlga lönen per tmme cke heller kan uträknas på grundvalen av ovananförda sffror, emedan uppgfter saknas rörande antalet presterade arbetstm mar och om lönernas fördelnng på manlga och kvnnlga arbetare. För att belysa vlken utsträcknng vår ndustr använder utländska eller nhemska råämnen oeh halvfabrkat har följande sammanställnng u t arbetats : Käytettyj en raaka aneden ja puolvalmsteden arvo: Värdet av använda råämnen och halvfabrkat: kotmasa: ulkomasa : koko arvo: nhemska : utländska : hela värdet: Malmnnosto ja rkastam nen M alm uppfordrng 000mk. % 000mk. % 000mk. ooh anrknng o Sulatot y. m. s. m etallen jalostuslatokset Smälto. a. d. m etallf örädlngsverk Sähköuunt Elektrska ugnar M artnuunt M artnugnar Sähkösulatusuunt Elektrska smältugnar Valsslatokset Valsverk K o n epaja t M ekanska v e r k s tä d e r l H enom p koneteollsuus Fnare masknndustr K v, sav, las ja turveteollsm s Sten, er, glas och torvndustr L astehtaat Glasbruk Kem allnen teollsuus K em sk n d u s tr Nahka, kum ja karvateollsuus Läder, gummoch hårndustr Nahkatehtaat ja nahkurn työpä jä t Läderfabrker och garverer Jalknetehtaat Skofabrker Kutom a ja vaatetustavarateollsm s Textl och h eklädnadsva rundustr V llatehtaat Yllefabrker Puuvllatehtaat Bomullsfabrker Pellavatehtaat Lnnefabrker Trkoon ja sukankutomot Trkot oeh strumpväverer Paperteollstm s P a p p e rsn d u str Puuhomot ja pahvtehtaat Träslperer oeh pappfabrker Sulfttselluloosatehtaat Sulfteellulosafabrker Sulfaattselluloosatehtaat Sulfateellulosafabrker Papertehtaat Pappersbruk PvMteollsuus T rändustr Sahat ja höyläämöt Sågverk ooh hyvlerer Puusepän ja huonekalutehtaat Snckerer o. möbelfabrker... 9, Bulla ja nappulatehtaat Bull ooh pnnfabrker

11 7 Käytettyjen raakaaneden ja puolvalmsteden arvo: Värdet av använda råämnen och halvfabrkat: kotmasa koko arvo: nhemska : hela värdet: 000mk. % 000mk. ulkomasa : utländska : 000mk. % Bavnto ja nautntoaneteollsuus Närngs och njutnngsm edelsmdustr Jauho ja suurmomyllyt Mjöl ooh gryntovarnar L epätehtaat ja lepomot Brödfabrker och bagerer Makkaratehtaat Korvfabrker Sokertehtaat Sockerbruk Tupakkatehtaat Tobaksfabrker Valastus y. m. teollsuus Belysnngs m. fl. n d u s tr e r Muu teollsuus Övrg ndustr S K akk teollsuudet A lla n d u s tr e r Ulkomasten raakaaneden osuus on maalman D e utländska råämnenas andel la relatvt tasodan jälkeen suhteellsest vähentynyt. Vuonna get nedgått efter världskrget. År 93 använde 93 käytettn teollsuudessamme 43.4% ulkotma vår ndustr 43.4% och år 90 t. o.m. 44.3% sa raakaaneta, 90 velä 44.3 %, mutta jo 9 utländska råämnen, men redan år 9 hade mängmäärä. ol laskenut 40.4% :n. Sen jälkeen on den dylka sjunkt tll 40.4%. H ärefter har puheena oleva osuus pysytellyt enmmäkseen jon frågavarande andel för det mesta utgjort något kn verran 40%:n alapuolella. under 40%. Seuraava taulukko valasee stä suhdetta, mkä I följande tabell belyses förhållandet melvalltsee maksettujen työpalkkojen sekä käytetty lan utbetalade arbetslöner ooh värdet av använda jen raakaaneden ja puolvalmsteden välllä to råvaror och halvfabrkat å ena sdan Samt tllselta puolen sekä valmstusarvon välllä toselta verknngens värde å andra, varvd de förra äro puolen, t. s. edellset lm astuna prosentessa val angvna procent av tllverknngens värde : m stusarvosta : Kaakaaneden ja puolvalmst. Tuotanto Palkkaa: arvo: arvo: Avlönng: Värdet av råäm TUverknnnen och halv gena värde: Malmnnosto ja rkastam nen M almuppfordrmg ooomk. % l ooomk. % 000mk. och anrknng Sulatot y. m. s. m etallen jalostuslatokset Smïlto.a.d. m etallförädlm gsverk K onepajat Mekanska verkstäder Henomp koneteollsuus Fnare m asknndustr K v, sav, las ja turveteollsuus Sten, er, glas och torrndustr K em allnen teollsuus K em sk n d u s tr Nahka, kum ja hanateollsuus Läder, gummoch hårndustr Kuom a ja vaatetustavarateollsuus Textl och heklädnadsvarundustr Paperteollsuus P appersndustr. ; S P u u teollsu u s T rändustr o Bavnto ja nautntoaneteollsuus Närngs och njntnngsm edelsndustr Valastus y. m. teollsuus Belysnngs m. fl. ndustrer Graafllvnen teollsuus Grafsk n d u s tr Muu teollsuus ö vrg n d u s tr K a kk teollsuudet A lla ndustrer

12 8 Kuten edellä olevasta näkyy, menot palkkohn ja raakaanesn olvat er teollsuudenhaarossa hyvnkn er suuret tuotannon bruttoarvoon verraten. Kakk teollsuudet mukaan ottaen työntekjän palkat tekvät 6. % ja raakaaneet 5.5 % tuotannon bruttoarvosta el yhteensä 67.6 %. Vuonna 93 vastaavat luvut olvat 5.8 % ja 57.0 % el yhteensä 73.7 %. Såsom av ovanstående framgår, varerade nom de olka ndustrgrenarna utgfterna för löner oel råämnen hög grad jäm fört med tllverknngens bruttovärde. Då alla ndustrgrupper medräknas, utgjorde de utbetalade lönerna 6. % och råämnena 5.5 % av tllverknngens bruttovärde eller tllsammans 67.6 %. För år 93 voro motsvarande sffror 5.8 % och 57.9 % eller tllsammans 73.7 %. T yöpakat ja tuotannon suuruus. T uotantoarvonsa mukaan jakautuvat teollsuuslatokset ja nden työntekjät erkseen kaupungessa ja maaseudulla seuraavast: A rbetsställen och tllverknngens storlek. Med hänsyn tll tllverknngsvärdet fördela sg arbetsställena och arbetarna vd dem städerna ooh landsbygden sålunda : Kaupungt : Städer: Maaseutu: Landsbygd: Koko maa: landet Hela Tuotantoarvo: Tllverknngsvärde : työpakk. työnt. työpakk. työnt. työpakk. työnt. arbetsst. arbetare arbetsst. arbetare arbetsst. arbetare lm ottam atta eke angvet : alle under mk , m'k ja enemmän oel mera Yhteensä Summa Ensmmäseen ryhmään, työpakkohn, joden tuotantoarvoa e ole lm otettu, kuuluvat muden tehtaden yhteydessä olevat korjaustyöpajat. Ryhmn, jossa tuotantoarvo on alle mk?, saattaa kuulua varsn huomattavakn tehdaslatoksa, joden valmstus on jäänyt vähäseks sen vuoks, että ne ovat syystä ta tosesta joutuneet sesomaan suurmman osan vuotta ta ovat alkaneet tomntansa han vuoden lopussa. Sen sekan valasemseks, montako työntekjää tulee keskmäärn kutakn työpakkaa koht edellä m antussa er ryhmssä, saadaan seuraavat luvut: Tuotantoarvo: Tllverknngsvärde : Työntekj. työp. koht Arbetare per arbetsställe Den första gruppen, arbetsställen utan angvet tllverknngsvärde, om fattar reparatonsverkstäder som äro anslutna tll andra fabrker. T ll de grupper, nom vlka produktonsvärdet uppgår tll mndre än mk., höra eventuellt även en mängd mycket betydande fabrker, vlkas produkton uppgått tll en obetydlghet, emedan de av ett eller annat skäl stått under största delen av året eller börjat sn verksamhet alldeles slutet av året. Följande sffror utvsa huru många arbetare medeltal det kommer på varje arbetsställe nom här nedan angvna grupper: Tuotantoarvo : Tllverknngsvärde : Työntekj. työp. koht Arbetare per arbetsställe mk mk ja enemmän och mera K akk työpakat Alla arbetsställen T yöpakkojen om stajat. O m stajen mukaan jakautuvat työpakat seuraavalla tavalla:

13 9 Omstajat: Ägare: Kaupungt: Städer : työpakk. arbetsst. työnt. arbetare Maaseutu: Landstyönt. bygd työpakk. arbetsst. arbetare Koko maa: Hela landet työpakk. työnt. arbetsst. arbetare Ykstyset henklöt Ensklda personer Osuuskunnat Andelslag Osake ja muut yhtöt Akte och övrga bolag Kunnat Kommuner Valto Statsverket Yhteensä Summa Jos jätämme pos ne verrattan harvat latokset, jotka kuuluvat osuuskunnlle, kunnlle ja valtolle, nn jakautuvat ykstysten henklöden sekä osake ja muden yhtöden omstamat lkkeet er tuotantoryhmn seuraavast : Om man bortlämnar de relatvt fåtalga nrättnngar, som tllhöra andelslag, kommuner och statsverket, fördela sg de arbetsställen, som ägas av ensklda personer eller av akte och övrga bolag med avseende å tllverknngsvärdet på följande sätt : Ykstyset henklöt: Osake ja muut yhtöt: Tuotantoarvo : Ensklda personer: Akte och övrga bolag : Tllverknngsvärde : työpakkoja työntekjötä työpakkoja työnteldjötä arbetsställen arbetare arbetsställen arbetare lm ottam atta cke angvet alle under mk , mk ja enemmän oeh m e r a Yhteensä Summa Tästä näkyy osake ja muden yhtöden sekä ykstysten henklöden omstamen lkkeden eroavasuus. Samalla kun jälkm m ässsä on keskmäärn työntekjää työpakkaa koht, on vastaava luku edellsssä 49. Ykstysten henklöden ja yhtöden omstamen lkkeden eroavasuutta teollsuuslajttan valasee seuraava taulukko : Här framträder skllnaden mellan arbetsställen, som ägas av abte eller andra bolag och av ensklda personer. Medan de senare medeltal hava arbetare per arbetsställe, är motsvarande tal för de förra 49. I följande tabell belyses skllnaden detta avseende mellan arbetsställen, som ägas a,v ensklda personer eller av bolag, nom olka ndustrgrenar : Teollsuusryhmä Industrgrupp Ykstyset henklöt Ensklda personer Työpakkoja Arbetsställen Työntekjötä Arbetare Tuotantoarvo, Tllverknngens värde, 000mk. Osake ja muut yhtöt Akte och övrga bolag Työpakkoja Arbetsställen Työntekjötä Arbetare Tuotantoarvo, Tllverknngens värde, 000mk. Malmnnosto ja rkastamnen Malmuppforårng och anrknng... Sulatot y. m. s. metallen jalostuslatokset Smält o. a. d. metallförädlngsverk Konepajat Mekanska verkstäder G Henomp koneteollsuus Fnare masknndustr Kv, sav, las ja turveteollsuus Sten, er, glas och torv n d u str Kemallnen teollsuus Kemsk ndustr Nahka, kum ja karvateollsuus Läder, gumm och h å rn d u str Teo lsuustlasto v. 93.

14 0 Teollsuusryhmä Industrgrupp Ykstyset henklöt.ensklda personer Työpakkoja Arbetsställen Työntekjötä Arbetare Tuotantoarvo, Tllverknngens värde, 000mk. Osake* ja muut yhtöt ; Akte och övrga bolag j Työpakkoja Arbetsställen Työntekjötä Arbetare Tuotantoarvo, Tllverknngens värde, 000mk. Kutoma ja vaatetustavarateollsuus Textl oeh beklädnadsvarundustr Paperteollsuus P appersndustr Puuteollsuus T rän d u str..., j Kavnto ja nautntoaneteollsuus N ä rngs och njutnngsmedelsndustr Valastus, vomansrto ja vesjohtoteollsuus Belysnngs, kraftöverförngsoch vatten led nngsn dustr... 5 ' ; Graafllnen teollsuus Grafsk ndustr Edellsn kuulumaton teollsuus Tll föregående ej hänförlg n d u str... 8! Yhteensä Summa o : Osuuskunten, kunten ja valton merktys teollsuustomnnan harjottajna on jokseenkn vähä.nen, kuten seuraavat luvut osottavat: Ganska rnga är andelslagens, kommunernas samt statsverkets betydelse nom den ndustrella produktonen, vlket framgär av följande sffror: Teollsuusryhmä Industrgrupp Osuuskunnat Andelslag Kunnat Kommuner VaJto Statsverket Työpakkoja Arbetsställen Työntekjötä Arbetare Tuotantoarvo, Tllverknngens värde, 000mk. Työpakkoja Arbetsställen Työntekjötä Arbetare Tuotantoarvo, Tllverknngens värde, 000mk. Työpakkoja Arbetsställen Työntekjötä Arbetare Tuotantoarvo, Tllverknngens värde, 000mk. Malmnnosto ja rkastamnen Malmuppfordrng och anrknng Sulatot v. m. s. metallen jalostuslatokset Smält o. a. d. metallförädlngsverk Konepajat Mekanska verkstäder Henomp koneteollsuus Fnare masknndustr... _ Kv, sav, las ja turveteollsuus Sten, er, glas och torvn d u str a 'Kemallnen teollsuus Kemsk ndustr; Nahka, kum ja karvateollsuus Läder, gumm och h ä rn d u str Kutoma ja vaatetustavarateollsuus Textl och beklädnadsvarundustr Paperteollsuus P appersndustr Puuteollsuus T rän d u str Bavnto ja nautntoaneteollsuus N ä rngs och njutnngsm edelsndustr Valastus, vomansrto ja vesjohtoteollsuus Belysnngs, kraftöverförngsoch vatten led nngsn dustr Graafllnen teollsuus Grafsk ndustr Edellsn kuulumaton teollsuus Tl föregående ej länförlg n d u s tr... _ Yhteensä Summa ; o Er omstajaryhmen merktystä teollsuudes Betydelsen av de olka grupperna av ägare for samme valasee yllä oleven absoluuttsten lukujen vår ndustr belyses av ovanstående absoluta sffror lsäks seuraava taulukko, josta teollsuuslajttan samt dessutom av följande tabell, vlken utvsar

15 käy lm, montako prosentta kussakn omstajaryhmässä työntekjän luku ol työntekjän koko määrästä sekä montako prosentta valmstusarvo ol valmstuksen koko arvosta. huru många procent de olka gruppernas arbetarantal utgjorde av hela arbetarantalet och huru många procent deras tllverknngsvärde utgjorde av tllverknngens hela värde nom de olka ndustrgremarna. ' Teollsuusryhmä Industrgrupp Työntekjät %:na työpakossa, jota omstvat : Arbetare % vd arbetsställen, som ägdes av : ykstyset henklöt j ensklda personer yhtöt akte o. övr. bolag osuuskunnat andelslag kunnat kommuner valto statsverket Yhteensä Summa Tuotannon bruttoarvo %:na työpakossa, jota omstvat: Tllverknngens bruttovärde vd arbetställen, ykstyset henklöt ensklda personer som ägdes av : yhtöt akte o. övr. bolag osuuskunnat andelslag kunnat ; kommuner valto statsverket Yhteensä Summa Malmnnosto ja rkastamnen Malmuppfordrng och anrknng..... loo.o 00.O 00.O loo.o Sulatot y. m. s. metallen jalostuslatokset Smält o. a. d. metallförädlngsverk O l. 0. loo.o K onepajat Mekanska verkstäder loo.o O Henomp koneteollsuus Fnare masknndustr loo.o loo.o Kv, sav, las ja turveteollsuus Sten, er, glas ooh torvn d u str... l l. l O loo.o Kemallnen teollsuus Kemsk ndustr _ O Nahka, kum ja karvateollsuus Läder, gumm och h å rn d u str f.5 loo.o loo.o Kutoma ja vaatetustavarateollsuus Textl och beklädnadsvarundustr loo.o O Paperteollsuus P appersndustr loo.o O Puuteollsuus T rän d u str loo.o O,Kavnto ja nautntoaneteollsuus N ä rngs oeh njutnngsmedelsndustr loo.o O Valastus, vomansrto ja vesjohtoteollsuus Belysnngs, kraftöverförngsoch vatten led nngsn dustr ! loo.o loo.o Graafllnen teollsuus Grafsk ndustr _ O loo.o Edellsn kuulumaton teollsuus Tl föregående ej hänförlg ndustr _ 00.O _ loo.o Yhteensä Humma O 5.8! O Näm ä suhdeluvut osottavat, että osake ja muden yhtöden rnnalla muut yrttäjäryhm ät valtakunnan teollsuudessa ovat varsn vähäpätösä. Teollsuustyöväen koko määrästä tul yhtöden osalle 8.6 % ja koko teollsuustuotannon bruttoarvosta 83.%. Vastaavat luvut vuodelta 93 olvat 77.5 ja 8.5 %. Ykstysten henklöden merktystä teollsuudenharjottajna valasevat seuraavat luvut: 98 ol ykstysten henklöden omstamssa työpakossa työntekjötä 0.3 %, %, % ja % kaksta, ja tuotannon avo vastaavast 7.6, ja 5.8 %. Av dessa proportonstal framgår, at.t jäm förelse med akte och andra bolag övrga företagargrupper äro av synnerlgen lten betydelse nom landets ndustr. Av hela antalet ndustrarbetare kom på bolagens del 8.6 % ooh av hela ndustrtllverknngens bruttovärde 83. %. För år 93 voro motsvarande sffror 77.5 och 8.5 %. F öljande sffror belysa, vlken ställnng ensklda personer ntaga såsom ndustrdkare: 98 voro 0.3 % av samtlga arbetare anställda vd av ensklda personer ägda arbetsställen, %, % och % medan produktonens värde utgjorde resp. 7.6, 6.9, 0.5 och 5.8 %.

16 T yöntekjät. T yöntekjän todellnen luku A rbetam e. D et faktska antalet arbetare kvarmäärä koko maassa neljännesvuosttan ol: talsvs hela landert var: Kaupungt : Städer : Maaseutu : Landsbygd : Yhteensä : Summa : luku muutos luku muutos luku muutos antal] ändrng antal ändrng antal ändrng p:n ä tammk. den januar huhtk. aprl % % % henäk. ju l )> lokak.., oktober )> Työntekjän käsuhteta valasevat luvut : alle 5 vuoden under 5 år vuotaat 5 8 å r... 8 v. täyttäneet fyllda 8 å r... seuraavat Arbetarnas åldersfördelnng sffror : mehet : män : naset : kvnnor : % % belyses av följande kakk työnt.: alla arbetare: % Yhteensä Summa loo.o % loo.o % loo.o % Teollsuudessamme on maalmansodan puhjettua ruvettu yhä suuremmassa määrn käyttämään naspuolsta työvomaa, mkä yhä jatkuvast pyrk kasvamaan. Vuonna 93 ol näet nastyöläsä van 7.8 %, mutta jo v %, %, %, % ja %. M oottort. Vomakoneta esttävä taulu (taulu 3) on vuonna 90 kokonaan uusttu. Stä huolm atta prmäärmoottoren lukua ja vomamäärää koskevat tedot ovat verrannollsa akasempen vuosen tetojen kanssa. Sen sjaan akasemmlta vuoslta e ole olemassa tetoja stä, suurko määrä tästä vomasta käytt suoranasest tehdaskoneta ja suurko osa stä tarvttn sähkögeneraattoren käyttöön. Prmäärvoma vuonna 93 ja lähnnä edellsnä vuosna käy lm seuraavasta: Industrn har efter världskrgets utbrott börjat a llt större utsträcknng använda kvnnlg arbetskraft, vlken allt fortfarande tenderar att tllväxa. Är 93 utgjorde näm lgen antalet kvnnlga arbetare endast 7.8 %, men redan år %, år %, år %., år % och år %. Motorer. Tabellen rörande användnngen av kraftmaskner (tabell 3) har år 90 helt oeh hållet ändrats. Det oaktat kunna uppgfterna över antalet prmärmotorer och deras drvkraft jäm föras med uppgfterna från tdgare år. Däremot förefnnas cke uppgfter för tdgare år över den del av drvkraften, som användes för drekt drft av fabrksmaskner, och den del. som användes för drft av elektrctetsg'eneratorer. Storleken av den prmära drvkraften år 93 och under de närmast föregående åren framgår a.v följande sffror: Vuos År Ves V att luku antal Vesmoottoreta V attenm otorcr rä nhjul teh. hv. eff. hk. Turbneta Turbner luku antal teh. hv. ; eff. hk. M äntäkoneta Kolvmaskner Höyrym oottoreta Ångmotorer luku teh. hv. antal ' eff. hk. Turbneta Turbner luku teh. hv. antal eff. hk. K aasu ja öljym oottoreta Gas och oljemotorer luku :teh. hv. antal eff. hk. Yhteensä teh. hv. Summa eff. hk ; , U I , : j , : ;

17 3 Yleskuvan prmäärvoman käytöstä sekä sähkömoottoren vomamäärästä antavat teollsuuslajttan seuraavat, tehokkaden hevosvomen määrä lmasevat luvut: En bld av användnngen arv den prmära drvkraften samt drvkraftens storlek hos de elektrska motorerna nom de olka ndustrgrenarna erhålles av följande sffror, som utvsa antalet effektva hästkrafter : I Vuos Å r koneden välttömään käyttöön för omedelbar drft av maskner vespyörä ja turbneta vattenhjul o. turbner ' : ' ) turbneta ; ångmaskner o.. turbner höyrykoneta ja Prmäärmoottoreta on käytetty: Av prmärmotorerna ha använts: öljy ja kaasu moottoreta olje och gas motorer yhteensä summa sähkögeneraattoren käyttöön för drvande av elektrctetsgeneratorer vespyörä ja turbneta vattenhjul o. turbner höyrykoneta ja turbneta ; ångmaskner o. j turbner öljy ja kaasumoottoreta olje och gas : motorer yhteensä summa Sähkömoottort Elektrska motorer Voma, joka välttömäst käyttää tehdä skoneta Drvkraft för omedelbar drft av fabrksmaskner Taulukko osottaa, että prmäärmoottoren osuus tehdaskoneta käyttävänä vomana on vähenemässä, vakkakaan vähentymnen e ole läheskään säännöllstä. Sen sjaan sähkögeneraattoreta käyttävä voma on vuos vuodelta yhä lsääntynyt. Vm eks kuluneen kymmenen vuoden akana on hevosvomamäärä lsääntynyt 9 %. On luonnollsta, että myöskn sähkömoottoren voma on lsääntynyt varsn tuntuvast. Näden osalle tuleva lsäys ol 45 %. Työpakkojen tuotantoarvot ja työntekjät. Työpakat on entsen julkasun taulussa 0 jaettu sekä tuotantoarvon että työntekjän lukumäärän mukaan, m käl on ollut mahdollsta. Tällasta ja koa e kutenkaan voda ana tom ttaa, sllä erässä tapauksssa on kahdesta työpakasta lm otettu osttan työntekjät yhtesest, osttan työntekjät ja tuotantoarvo yhtesest. Sen tähden kussakn alla luetellussa ryhmässä on työpakkojen yhtessumma yhteenlaskettaven summaa jonkn verran suuremp. Samasta syystä e er ryhmen prosenttlukujen summakaan ole 00.o, vaan vähän penemp, ja osottaa puuttuva prosenttluku puuttuva työpakkoja. Tabellen utvsar, att prmärmotorernas andel av drvkraften för fabrksmasknerna synes hålla på att mnskas, ehuru mnsknngen eke på långt när är regelmässg. Den kraft, som användes för drft av elektrctetsgeneratorer, har däremot år för år kontnuerlgt ökats. Under det senast förflutna decennet ha.r antalet hästkrafter ökats med 9 %. D et är självklart, att även de elektrska motorernas kraft synnerlgen kännbart ökats. På deras andel kom en öknng om 45 %. A rbetsställenas tllverknngsvärde och antalet arbetare. En fördelnng av arbetsställena både efter tllverknngsvärdet och antalet arbetare hade, såvtt det var m öjlgt, verkställts tabell 0 den tdgare publkatonen. En sådan fördelnng är cke alltd genomförbar, det att vssa fall dels arbetarna, dels såväl arbetarna som tllverknngsvärdet uppglvts gemensamt för tvenne arbetsställen. Därför är var ooh en av nedan upptagna grupper antalet arbetsställen något större än addendernas summa. Av samma orsak utgör eke heller procenttalens summa varje grupp 00.o, utan är den något mndre, varvd det resterande procenttalet hänför sg tll det återstående antalet arbetsställen.

18 4 Työpakkoja: Arbetsställen Tuotantoarvo, mk: Tllverknngsvärde, mk: Työntekjötä: Arbetare: luku antal % kakk alla lmottamatta cke angvet alle 0 färre än alle under alle 0 färre än alle 0 färre än alle 0 färre än alle 0 färre än ' alle 0 färre än ja enemmän ooh däröver alle 0 färre än l.o ' ja enemmän ooh flere 4 l.o 387 kakk työpakat alla arbetsställen alle 0 färre än ja enemmän ooh flere Tomnnassa sattuneet keskeytykset. Työpa Avbrott verksamheten. De avbrott arbetet, kossa sattuneet keskeytykset jakautuvat seuraa som ägt crum vd arbetsställena, fördela sg efter vast er teollsuusryhmen kesken: ndustrgrupper på följande sätt: Työpakkoja, jossa on sattunut sesauksa: Arbetsställen med avbrott: Malmnnosto ja rkastamnen Malmuppfordrng och anrk luku %:na kaksta sesauksa antal % av alla antal avbrott nng... Sulatot y. m. s. metallen jalostuslatokset Smält o. a. d. metallförädlngsverk Konepajat Mekanska verkstäder Henomp koneteollsuus Fnare m ask n ndu str O Kv, sav, las ja turveteollsuus Sten, er, glas och torvndustr N stä tltehtassa Därav vd tegelbruk Kemallnen teollsuus Kemsk ndustr Nahka, kum ja karvateollsuus Läder, gumm och hårndustr...; ' Kutoma ja vaatetustavarateollsuus Textl och beklädnadsvarundustr Paperteollsuus Pappersndustr Puuteollsuus Trändustr N stä sahossa ja höyläämössä Därav vd sågverk ocl hy vlerer Ravnto ja nautntoaneteollsuus Närngs och njutnngsmedelsndustr Valastus y. m. teollsuus Belysnngs m. fl. ndustrer Graafllnen teollsuus Grafsk ndustr....0 Edellsn ryhmn kuulumaton teollsuus Industr, som ej äv att hänföras tll föregående grupper... : Yhteensä Summa

19 5 Ptuutensa mukaan jakautuvat työnkeskeytykset seuraavast : Med avseende å varaktgheten fördela sg avbrotten på följande sätt: luku antal % Vähemmän kun. yhden vkon Kortare td än en veoka..4 vkkoa veckor vkkoa kuukaus veckor månad kuukautta månader o ,, , Sattuneden työnsesauksen syyks on lm otettu: Yhteensä Summa 99 loo.o Orsakerna tll de tmade avbrotten la uppgvts vara : V. år 98 I r 99 V. år 930 V. år 93 luku antal 0/ /o luku antal o/ o luku antal 0/ / 0 luku antal 0/ /O Sopmaton vuodenaka Olämplg årstd G Sopmaton vedenkorkeus Olämplgt vattenstånd Tulpalo Eldsvåda Korjaukset Reparatoner O Työnsesaukset Arbetsnställelser > y Vararkko Konkurs Raakaaneen puute Brst på råvara Työn puute Brst på arbete o Muut syyt Övrga o r sa k e r Yhteensä Summa 0 lofl.o loo.o O 99! 0 0.o Keskeytysten syyt vahtelevat er vuosna tuntuvast. Vme akona on luonnollsest työn puute muodostunut lamakauden johdosta entstä tärkeämmäks keskeytyksen syyks. Orsakerna tll avbrotten varera avsevärt under olka år. Under den senaste tden har självfallet arbetsbrst på grund av krsen spelat en mycket större roll än tdgare som orsak tll avbrotten.

20 Aakkosellnen luettelo tlastossa esntyvstä er ty ö pakosta. Alfabetsk förtecknng över förelggande statstk redovsade olka slag av fabrker. Teollsuuslaj Tlastollsen ryhmän numero I n ( u s t r a r t Summer den statstska grupperngen Ajoneuvotehtaat... ' X Alum nteostehtaat II 3 A sfa ltth u o p a teh ta a t... IX 5 A sfaltttehtaat V 0 Aspestlouhmot ja tehtaat.. V 9 Autokortehtaat X 3 : Autokorjaamot III 6 Dynam tttehtaat VI Erstysanetehtaat V Eaneertehtaat X 4 Galvanomstehtaat II 5 Halkosahat X Hanskas y. m. s. pukutavaraj tehtaat... VII 7 Harja ja svellntehtaat VII 0! H attutehtaat VrIII 7! H aultehtaat II 0 Hevosenkenkäteltaat II 6 Hlhappotehtaat VI 6 Hva ja väkvnatehtaat... X I Hllo ja mehutehtaat X I 6 Huopatavara y. m. s. tehtaat.. VIII 9 Imuketehtaat X 9 Itsenäset korjauspajat III 7 ; Itsenäset sysen valm stuslatokset VI 9 Jalknetehtaat VII 3 Jauho ja suurmomyllyt X I I Jouhkehräämöt VII Joustntehtaat II Kaakeltehtaat V 4 K aapeltehtaat III Kaasutehtaat X II Kahvpaahtmot X I 7 Kade. prtatehtaat II 9 Kalkkkv ja marmorlouhmot ynnä rouhmot V Kalkkteltaat ja polttmot... V 4 K alkktltehtaat V 6 K asenkuvaam ot VI Kassakaapptehtaat II Kauluslnatehtaat VIII 6 Kehys ja lstatehtaat X 8 Kenotekosten kven valmstus V 0 A ffärer för nstallerng av rörlednngar III 5 Alumnumvarufabrker II 3 Anrknngsverk I Asbestbrott och fabrker V 9 Asfaltfabrker V 0 A sfaltfltfabrker IX 5 Ask, låd och kartongfabrker samt bokbnderer IX 8 Automoblkarosserfabrker... X 3 Automoblreparatonsverkstäder III 6 Bandväverer VIII 6 Beklädnadsfabrker och skräd derer VIII 4 Benmjölsfabrker och bgödselkvarnar VI 6 Bleclk, plåt och kopparslagerer I II 4 Boktryckerer ; X III Bomullsfabrker... ' VIII 4 Borst och penselfabrker I VII 0 Bränntorvfabrker... V 3 Brödfabrker och bagerer... X I 5 Cementfabrker V 8 Cementgjuterer \ 9 Ckorefabrker X I 8 Djuptryckerer X III 3 Drevfabrker... VIII Dynamtfabrker... VI Elektrska belysnngs och kraftöverförngsverk X II Elektrska nstallatonsverk...' III 4 Elektrska smältugnar II 3 Elektrska ugnar II Fabrker för skolutensler... XIV 3 Fabrker för tllv. av elektr. maskner och apparater... H l 3 Fabrker för tllv. av solerngsmassa V F abrker för tllv. av vde, rotoch rottngsfabrkat...'. X 7 Fanerfabrker X 4 Flfabrker II 6 Fltvaru o. a. d. fabrker VIII 9 Fjäderfabrker II Färgerer... VIII 9 Galvansermgsfabrker II 5 Gasverk j X II Gpsvarufabrker V