SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA LAATINUT SUOMEN PANKIN TILASTO~OSASTO HELSINGISSÄ X VUOSIKERTA

Transkriptio

1 SUOMEN PANKK 929 VUOSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TLASTO~OSASTO X VUOSKERTA HELSNGSSÄ 930.

2 HELSNX 930 VALTONEUVOSTON KBJAPANO

3 Täten saatetaan julksuuteen Suomen Pankn vuoskrjan kymmenes vuoskerta. Se on laadttu saman suunntelman mukaan kun tämän julkasun edellset vuoskerrat. Taulusto ssältää, samaten kun vuoskrjan edellsssä vuoskerrossa, sekkaperäsä tetoja Suomen Pankn aseman ja tomnnan er puolsta. Pats tetoja vuodelta 929 taulustossa on erätä katsauksa myös edellsten vuosen tärkempn sekkohn. Sen lsäks taulustoon on otettu tärkemmät ykstyspankken tomntaa koskevat luvut. Tekstosastossa tehdään, nnkun ennenkn, toselta puolen selkoa vme vuoden taloudellsesta kehtyksestä Suomessa, toselta puolen taas selvtellään Suomen Pankn tomntaa ja tuloksa. Vuoskrja on laadttu Suomen Pankn Tlasto-osastolla, ja vastaa stä lähnnä allekrjottanut osaston esmes. Nnkun ennenkn vuoskrja julkastaan suomen-, ruotsn- ja englannnkelsenä panoksena. Helsngssä, Suomen Pankn Tlasto-osastolla maalskuun 4 p:nä 930. A. E. TUDEER.

4

5 SSÄLLYSLUETTELO. TABLE DES MAT/ERES. TEKSTOSASTO. TE X TE.. Katsaus Suomen taloudellsn olohn 'ljuonna 929. Revue generale de la stuaton economque en Suomen Pankk vuonna 929. La Banque de!'nlande en Setelnanto. Emsson de bllets Setelnantoa vastaavat varat. Gouverture de l'bmsson Kotmanen lanaus. 0pBratons de prets nrereurs Oblgatsonvarasto. Stock d'oblgatons Vaadttaessa maksettavat stoumukset. Engagements a vue Pankn tla ja omat varat. Elan et londs Tulot ja menot, vottovarojen käyttö. Recettes, dbpenses, bbnblce net Clearng-lke. OpBratons de Glearng TAULUOSASTO. TABLEA U X. Setelnanto. Emsson de bllets. taulu. Setelnanto v Emsson de bllets en Lkkeessä olevat setelt kunkn kuukauden lopussa vv Grculaton des bllets a la n de chaque mos en » Yleskatsaus setelnanto-okeuteen vv Drot d'bmsson en » Yleskatsaus lkkeessä olevaan setelstöön vv Grculaton des bllets en » Lkkeessä oleva setelstö kuukauskeskmäärn vv Grculaton MS bllets, montant moyen pour chaque mos en » Yleskatsaus setelnantoreservn vv RBserve d' Bmsson de bllets en

6 V 7 taulu. Setelnantoreservn suhde setena.nto-okeuteen vv Rapport entre la ruerve dl hrvsbon te bllets et le Mot dl hrvsson total en Lkkeessä olevan setelstön kokoonpano vv:n lopussa. Detal te la crculaton tes bllets a la n des annees Setelnvalmstus vv Fabrcaton te bllets pendant les annbes Setelnpoltto vv. 9~ Annulaton et testructon te bllets pendant les annees taulu >} Setellnantoa fjastaafjat fjarat. Couverture de l' emsson. Setelnantoa vastaavat varat v Oouverture te l'emsson en Yleskatsaus kultakassaan vv Encasse 0'' en Kultakassan suhde lkkeessä olevaan setelstöön vv Rapport ent'l'e l'encasse 0'' et la crculaton tes bllets en Kultakassan suhde vaadttaessa maksettavn stoumuksn vv Rapport entre l'encasse 0'' et les engagements a vue en Setelnantoa vastaavan varan kokoonpano vv:n lopussa. Detal te la couverture de l' emsson te bllets alan tes annees Vaadttaessa maksettafjat stqum"ukset. Engagements a vue. 6 taulu. Vaadttaessa maksettavat stoumukset v Engagements a vue en Kotmanen lanananto ja obllgatsonfjarasto. Operatons de prets ntereurs et stock d' oblgatons. 7 taulu. Kotmanen lanananto ja oblgatsonvarasto v Prets ntereurs et stock d'oblgatons en >} Kotmanen lanananto kunkn kuukauden lopussa vv Prets ntereurs a la n te chaque mos en Konttorjen lkefjahto. Mouvement general aux seges de la Banque. 9 taulu. Pääkonttorn ja haarakonttoren lkevahto vv Mouvement general au sege central et dans les succursales en Pankn tla ja omat fjarat. Blan et jonds. 20 taulu. Tla vv:n lopussa. Blan alan tes exercces Yleskatsaus omn varohn vv:n lopussa. Fonda a la n tes exercwes Tulot ja menot, fjottofjarojen käyttö. Recettes, depenses et be.nejce net. 22 taulu. Votto- ja tappotl vv Oompte prolts et pertes en Vottovarojen käyttö vv Benelce net en et sa repartton

7 V 24 taulu taulu. 27 & 28.) 29 taulu. 30 Clearng-lke. Operatons de Clearng. Pääkonttorn clearng-lke vv Operatons de Olearng du B6ge central en H88l'akonttoren clearng-lke vv Operatons de Olearng de8 BUccur8ale8 en Vekselkursst. Cours du change. Avsta myyntkursst v Oour8 du change a vue en Avstamyyntlrursstkeskmäärnkunaknkuukautenavv Oour8 moyens du change a vue pour chaque mo8 en Yleskatsaus avsta veksekurssehn vv Reaume de8 cour8 du change a vue en Korkomäärät. Taux d' escompte. Aln dskonttokorko vv; Varaton du taux nlereur de l'e8compte durant la perode Aln dskonttokorko keskmäärn vv Moyenne du taux ntbreur de l'eacompte durant la perode Ykstyspankt. Les banques prvees. 3 taulu. Kotmanen lananotto kunkn kuukauden lopussa vv DbpOt8 a la n de chaque mob en Kotmanen lanananto kunkn kuukauden lopussa vv Pret8 ntereur8 a ta n de chaque mo8 en Saatavat ulkoma.lta kunkn kuukauden lopussa vv Oredta a l'stranger a la n de chaque mob en Velat ulkomalle kunkn kuukauden lopussa vv Dettea a l'etranger a ta n de chaque mo8 en Eduskunnan pankkvaltuusmehet ja Suomen Pankn johtokunta vuoden 929 lopussa. Lea Deleguea de la OhaJmbre de8 Dbpute8 et ta Drecton de ta Banque de Fnlande a la n de l'annee

8

9 . KATSAUS SUOMEN TALOUDELLSN OLOHN VUONNA 929. Talouselämä kehtty vuonna 929 edellsenä vuonna alkaneen rahannukkuuden ja hntanlaskun merkessä. Vuoden alkaessa velä vlkas rakennustomnta supstu supstumstaan ja tukn kaatoa rajotettn melkosest, mutta muuten tuotantotomnta yleensä jatku samalla tasolla kun edellsenäkn vuonna, tosn lman sellasta vomakasta nousua, joka ol edellä käyneelle ajanjaksolle omnanen. Laajojen kansalaspren ostokyvyn j a- halun vähetessä tuont ja kotmanen kauppa penenvät varsnkn vuoden loppupuolella. Kun pääomanmuodostus ol paljon nukemp kun edellsnä vuosna ekä ulkomalta saatu sanottava pääoma, olvat maatalouden ja lke-elämän luottovakeudet suuret ja luottolatosten asema raskas, samalla kun kreän ajan tavallset seuraukset, lukusat vararkot ja vekselprotestt sekä lsääntyvä työttömyys, rasttvat talouselämää. Tästä kakesta huolmatta vodaan kutenkn todeta talouselämän suurn prten jatkuneen verraten säännöllsest; tuotanto on erällä alolla supstunut, mutta toslla laajentunut, ja vakka laskukauden vakeudet usella lke-elämän alolla vasta vuoden lopussa nousvat huppuunsa, osottavat merkt tosaalla kehtyksen jo svuuttaneen aallonpohjan. - Talouselämän tärkempä puola kosketellaan seuraavassa vähän tarkemmn. Valton talouspoltkka. Valto on ylesessä talouspoltkassaan noudattanut samoja peraatteta kun edellsnä vuosna. Seuraavat tomenpteet, josta useat suoraan ta epäsuoraan johtuvat vme vuonna vallnneesta laskukaudesta, ansatsevat erkosta mantsemsta. Antaaksensa tukea kotmaselle maatalous- ja teollsuustomnnalle Eduskunta vuotta 930 varten hyväksy suuren joukon tullnmuutoksa takka, muuttamalla eräden nmkkeden tullt tähttulleks, okeutt valtoneuvoston vahvstamaan korotetut tullmäärät. Korotukset koskvat etupäässä erlasa vljatavarota y. m. maataloustuotteta, moottorajo-

10 2 neuvoja, kutomateollsuuden tuotteta, tlä, bensnä, kumjalkneta y.m.s. Huono aka on pakottanut valton ja kunnat harjottamaan verraten laajaa työttömyyspoltkkaa, jonka hyväks nden on täytynyt myöntää yhä uusa määrärahoj a. Syksyllä 928 asetettu Taloudellnen Neuvottelukunta on tutknut sytä talouselämässä tapahtuneeseen käänteeseen ja laatnut valton vastasen talouspoltkan suuntavvat valmstellen usesta kysymyksstä erkostutkmuksa ja -ehdotuksa. - Jo ennestään päväjärjestyksessä ollut kysymys osakeyhtöden verotuksesta on huonon ajan taka tullut polttavaks, ja on. ehdotus tämän verotuksen uudstamseks valmstella. Suomen kauppasopmusverkko muden maden kanssa alkaa olla valms, mutta sen sjaan olosuhteden muutokset ovat tehneet eräden vanhempen sopmusten tarkastamsen tarpeellseks. Vuoden varrella on tässä melessä käyty neuvotteluja Saksan ja Vron kanssa. Ellnkelnot. Vakka kevät ol satenen ja kolea ja lämpömäärä kesällä ol keskmäärästä alemp, saatn suurmmassa osassa maata tyydyttävä sato, joka e tosn noussut vuosen 925 ja 927 ennätysten tasolle, mutta ~l paljon paremp kun vuoden 928 hekko sato. Tärkempen vljelyskasven sato, verrattuna edellsten vuosen vastaavn lukuhn, ol ennakko ~etojen mukaan seuraava (tonnessa lmotettuna): Rllkta. Ohca. Kauroja. Perunota. PeltohenL ,000 30, , ,00 2,400, ,600 40, , ,00 2,445, ,500 56,00 592,700 85,000 2,353, ,500 43,00 633, ,000 2,682, ,400 25, , ,900 2,680, '" ,900 36, , ,700 2,447,700 Karjatalouden elpymstä osottaa parhaten maataloustuotteden vennn kasvamnen. Vonvent lsäänty non 24 % vuodesta 928 ja saavutt ennätystuloksen 6,625 tonna vastaten 3,376 tonna edellsenä vuonna ja 5,077 tonna vuonna 927. Myös juustonvent yltt vuoden. 928 määrän nousematta slt vuoden 927 saavutuksen tasalle. Vennn lsääntymseen vakutt, maataloustuotannon ylesen suunnan ohella, vuoden 928 henäsadon hyvä laatu ja kulutuksen penenemnen kotmaassa.

11 3 SAHATUN PUUTAVARAN HNNAP) VUOSNA , SMK STANDARTLTA. MK ~oo~ ~ ~~oo tooo~ ~ ;000 J 0 o... :W V'UlX X :m Jr m V luldllx:x:u:m ][ m Dl V lx X : J[ "27 '~ X9") '/2X7"J\ Mäntyset. 2><4".. 3><9"\ / 2 X7"f Kuusset x4" Maatalousväestön taloudellnen asema ol tästä huolmatta vakea, kun maataloustuotteden hnnat alenvat ja metsätöden supstamnen vähens hedän tulojaan metsänmyynnestä ja metsätöstä. Edellsnä vuosna alulle pannut maanparannukset, rakennustyöt y. m. tomenpteet maatalouden kohottamseks vaatvat edelleen suurten pääomen sjottamsta, mkä aheutt raskata luottovakeuksa. Puutavaranmyynnt vuoden 929 lavausta varten alkovat edellsen vuoden lokakuussa, jollon ostohalu erässä massa ol melkonen. Mutta kun venäläset luettelot jo marraskuussa lmestyvät mekäläsä hntoja alempne hntoneen, ja kun lmotettn skälästen tuotantomäären lsääntyvän, synty ostajssa epävarmuutta ja menekkmahdollsuudet vähenvät. Markknat pysyvät sten huonona koko vuoden.ajan hntojen panuessa entstä alemmks. Vakka ol odotettu tuotannon Suomessa supstuvan, todellnen tulos osott pänvastasta. Vent kasvo näet,46,500 standertsta vuonna 928,206,800 standerttn, mkä on enemmän kun mnään vuonna lukuun ottamatta ennätysvuotta 927. Tämä odottamaton tulos johtu osaks kotmasen menekn penenemsestä, osaks taas stä, että eräät saha~ sahauttvat loppuun koko tukkvarastonsa lopettaaksensa tomntansa stten kokonaan. Hntojen aletessa e sahatavaran vennn arvo sanottavast noussut. -- Vuonna 928 tehtyjen sopmusten mukasest ) Käyrät osottavat asanoma~na kuukausna noteeratun puutavaran hntoja.

12 4 MK PAPERVANUKKEEN JA PAHVN HNNAT VUOSNA , SMK.000 KG:LTA D: m rr V 'lf 'lld X X Xl ' m rr V 'l 'lldx X X X m rr V 'l WlDJ. X X Xl MK ! J ::..:_~.._~.:_~ ~= ~;;;;;;:;:::t;:::;;...;;;;;;;;;;::::;:;;::;:;~;;;:::.;:~:'::-..-~-~ ::::":.'":'!:::.'::'.,.~...:= _..., :.. ;-::-----:h---~.-=.-:=:.~-::.:..._._.-.", ~... _... _... ", +_+-"'-+-4"-._+ _ ::.'L!!o.,r-;;d... ~'-" -..u! -~ "'-"' ~-... =-~ -!!!!..o:!-=.~ Sulfttsellulos&. Sulfaattselulosa.._._._ Kuva puuvanuke. -+_+-+_ Mrkä puuvanuke Pahv. vähennettn vmetalvsa metsätötä, ja arvodaan vähennys 30 %:ks. Kun markknatlanne jatkuvast on huonontunut - kertomusvuoden lopussa ol myyty vuoden 930 lavausta varten arvolta 240,000 standertta vastaten 350,000 standertta vuotta akasemmn - odotetaan sahatavaran vennn supstuvan tuntuvast kuluvana vuonna. Pyöreän puun vent, joka vuonna 927 nous 4,367,600 mz:n ja alen vuonna 928 3,876,300 m 2 :n, penen edelleen vuonna 929, jollon ventmäärä ol 3,58,800 m 2 Vähennys koskee sekä paperputa että kavospylvätä. Faneermarkknat olvat melko tyydyttävät. Kysyntä ol sks suur, että kakk Suomen faneertehtaat vovat työskennellä täydellä vomalla. Hntataso ol knteä, vakka, katsoen raaka-aneen ja tarvkkeden kalleuteen, alhanen. Vakke uusa teollsuuslatoksa tullut entsten lsäks, kasvo vent 82,882 tonnsta edellsenä vuonna 98,60 tonnn. Sellulosateollsuus saavutt vme vuonna jälleen tuotantoennätyksen, mutta tuotannon lsäys ol paljon penemp kun edellsenä vuonna. Vent nous 473,030 tonnsta vuonna ,43 tonnn vuonna 929. Mtään uusa tehtata e valmstunut, mutta valmstella ol kolme uutta latosta, mnkä ohessa on tekellä ta päätetty tehdä ~rnäsä laajennuksa vanholla tehtalla, nn että sellulosateollsuuden tuotantokyky ennen

13 5 PAPERN HNNAT VUOSNA , SMK KG:LTA n m ly v 'llll' X. X ljxm l' m NV 'lylydl X X :xnm. r m ly V 'lw'nnux XXn MK T MK 5 ~ ~ ~~ ~ 5 4~ r ~~ ~ 4 3 ~ ~ ~~ ~3 o UmYVYlllYllfJ:x:XXlXlr. nmyyylylydlxjrxjxr ml! y wmlj(jl[xxr:m Vomapaper. Sanomalehtpanopaper. Luonnonruskea kltrepaperl. ptkää lsääntyy yl 200,000 tonnlla vuodessa. Vahvan ja helpost valkastun sellulosan hnnat paranvat jonkn verran vuoden kuluessa, mutta valkastun sulftn sama.ten kun sulfa.a.tn hnna.t olva.t nn a.lhaset, ette tuottajalle jäänyt lankaa.n vottoa. Vuoden 929 päättyessä ol non 60 % vuoden 930 arvodusta. tuota.nnosta sjotettu. Homateollsuuden asema paran jonkn verran Suomen, Norjan ja Ruotsn homateollsuudenharjottajan yhtestomnnan johdosta, vakkakn sopmus est tehtata käyttämästä enempää kun 3/ 4 tuotantokyvystään. Hnnat, jotka vuoden alussa olvat kovn alhaset, paranvat syksyllä vähäsen. Anoatakaan uutta tehdasta e ole rakennettu, mutta erätä vanhoja on uusttu. Vent lsäänty 37,77 tonnsta vuonna ,870 tonnn vuonna 929, saavuttaen sten uuden ennätyksen. Myös pahvn vent lsäänty vme vuonna nousten 52,29 tonnn vastaten 45,248 tonna vuonna 928. Tästä huolmatta tehtaat evät voneet käyttää koko valmstuskykyään. Pahvmarkknan tlassa e vuoden kuluessa tapahtunut sanottava muutoksa, vaan hnnat pysyvät edelleen kovn alhasna. Papermarkknat kehttyvät vuonna 929 samossa lkatuotannon ja aleneven hntojen merkessä kun edellsnäkn vuosna. Anoastaan greaseproof'n valmstajat savat tuottelleen tasasen menekn kntesn

14 6 hntohn. Stä vaston varsnkn vomapapern hnnat laskvat romahdusmasest, ekä tlanne sanomaleht- ja henopapern nähden ollut paljoa paremp. Suomen papertehtassa e vme vuonna tehty suura laajennuksa, mutta jotakn uusa koneta monteerattn ja uudstuksa pantn vomaan. Tosaalta on todettava kahden papertehtaan lopettaneen tomntansa. Tuotanto ol suunnlleen sama kun edellsenä vuonna. Vent nous 243,899 tonnn vastaten 243,807 tonna vuonna 928. Kotmarkknateollsuuden usemmat haarat savat vakessa luottoolossa tastella ankaraa ulkomasta klpalua vastaan, mkä kansan ostokyvyn vuoden varrella vähtellen vähetessä vuoden jälkpuolella aheutt menekkvakeuksa. Kutomateollsuuden ol pakko vähentää työvkkonsa neljään ta vteen pävään, ja varsnkn nahka- ja metallteollsuus valttvat akaa huonoks. Mtä lopulta tulee rakennusteollsuuteen, mnkä laajuus suurelta osalta aheutt vuonna 928 tapahtuneen konjunktuurkäänteen, se jatku alkuvuodesta melko vlkkaana luottovakeukssta huolmatta. Mutta kun van harvoja uusa työmata avattn, supstu tomnta stä myöten kun saatn työt päätetyks valmstella olevlla rakennukslla, nn että tomnta 'vuoden päättyessä ol lamassa. Helsngssä valmstu sten lähes yhtä paljon uusa asunhuoneta kun edellsenä ennätysvuonna, ja arvodaan yksn tämän kaupungn rakennustomnnan stoneen non 740 mlj. markkaa. Kun rakennustomnta muuallakn supstu melko htaast, se myös vme vuonna asett suura vaatmuksa rahamarkknolle. Työmarkknat huononvat vme vuoden kuluessa suurest. Jo metsätöden supstamnen talvkautena ol omansa vähentämään työtlasuuksa, mutta vasta rakennustomnnan lamaantumnen sa akaan huomattavaa työttömyyttä. Kun tuotantoelämä myös mullakn alolla ol vähemmän vlkasta kun edellsnä vuosna, sa tavanmukanen talvtyöttömyys vuoden 929 lopulla harvnasen suuren laajuuden. Kaupunken työnvältystomstojen luettelossa ol vuoden päättyessä non 8,500 työtöntä, kun vastaava luku edellsnä vuosna e noussut kolmeentuhanteen. - Stä vaston työrauha yleensä ol hyvä; työnsesaukset olvat vähälukuset ja penet. Ulkomaankauppa. Suomen kauppavahdon vmeakasta kehtystä valasee seuraava asetelma.

15 2.~ 7 Tllont. Mlj. mk. Vent. Mlj. mlt. 'fuonnn (-) ta ~ennn (+) enemmyya. Mlj. mk. Tuont. Vent. Volyg:m, 0/. (9" =00) ,75.5 4, ; ,59.5 5, ! , , , , ,02.9 6, , , , Kauppavahdon kokonasarvo ol 3,43. mlj. markkaa el 5.8 % penemp kun ennätysvuonna 928, mutta toselta puolen 5.7 % suuremp kun vuonna 927, jollon kauppavahto ol lähnnä suurn. Nnkun kauppavahdon huppusaavutus vuonna 928 pääasallsest johtu tuonnn pokkeuksellsesta suuruudesta, ol sen penenemnen seurausta tuonnn jälleen tapahtuneesta supstumsesta. Tuonnn volyym ol sten 8.6 % ja sen arvo hnnanalennusten taka 2.6 % penemp kun vuonna 928. Stä vaston tuont sekä arvoltaan että volyymltään edelleen ol 9.6 vast. 3.4 % suuremp kun vuonna 927. Tuont e ss velä vähentynyt nn paljoa, kun konjunktuurkäänteen tapahtumsen johdosta ols odottanut. Toselta puolen on tyydytyksellä pantava merklle, että vent lsäänty jonkn verran. Volyymn lsäys ol 6. %, mutta arvon lsäys ol hntasuhteden huononemsen taka van 3.0 %. Vent, joka vuonna 928 ol ollut vähän penemp kun vuonna 927, svuutt sten jälleen mantun vuoden tason saavuttaen uuden ennätyksen. Nässä olossa kauppatase e muodostunut läheskään yhtä epäedullseks kun pokkeusvuonna 928, jollon tuontenemmyys ol,767.6 mlj. markkaa. Mutta 57.7 mlj. markan tuontenemmyys osottaa, että kauppatase e velä ollut päässyt sellaseen tasapanoon, kun se ol akana ennen vuotta 928. Vennn kokoonpano näkyy seuraavasta yhdstelmästä, jossa venttavarat on ryhmtetty ntä tuottaven elnkenonhaarojen kesken ja jossa e takasnventä ole otettu huomoon. Lsäys (+) ta Mlj. Mlj. Puuteollsuus...,... 3, , O.() Vent 9'2.8. mk. '. Vent 929. mk. % vähennys (-J. Mlj. mk. % Paperteollsuus..., , , 34...L.8 Maatalous Muut elnkenot J_ , , ~

16 8 Ventarvon lsäys johtu paperteollsuuden ja maatalouden samaten kun myös muden elnkenojen tuotteden vennn kasvamsesta. Mustettava on kutenkn, että myös puuteollsuuden vent määrältään lsäänty tuntuvast, nnkun myös -edellä on manttu, vakka sahatavaran hntanlaskun taka ventarvo pysy melken muuttumattomana. Mtä tulee»muden elnkenojen» tuotteden ventn, vakuttvat sen lsääntymseen m. D. kuparmalmn, kutomatuotteden, kumtavaran, separaattoren ja kvteosten vennn kasvamnen. Tuonnn jakaantumsta tavaroden tarkotuksen mukaan valasee seuraava asetelma. Tuont jaettuna tavaroden tarkotuksen mukaan. K u u tu s tavarat. Elntarvkkeet ja Valmt teoll-.uautntoaneet. suustuotteet. Tu otantotavarat. Raaka-aneet ja Kujetusneuvot. koneet y. nl. tuotantovälneet. puolvalmsteet. Mlj. mk. 0,. Mlj. mk.! 0'. Mlj. mk.! "0 Mlj. mk. '0 Arvo ja suhde koko tuontn , [, , , , , , , , , , , ,40.8 [ , , ,280.4 [ 32.6, Arvo v:n 93 hntojen mukaan ja paljoubndeks, j =00. ~~ ! ' : ! :4, ! [ : , , Nnkun tästä asetelmasta näkyy, vähen kakken neljän tavararyhmän tuont huomattavast vuonna 929. Kun vuoden 928 sato ol hekko ja tuont joulukuussa 929 pokkeuksellsen suur odotettujen tullnkorotusten taka, vähen vljatavaran tuont suhteellsen vähän, kun taas vähennys mussa ryhmssä ol huomattavast suuremp. Tämän johdosta elntarvkkeden ja nautntoaneden osuus tuonnn kokonasarvosta vme vuonna kasvo. Samasta syystä myös kulutustavaran osuus tuonnn arvosta nous 50.5 %:n, kun se edellsnä vuosna yleensä on ollut vähän

17 puolta määrää penemp. Tällanen kehtys on muuten sopusonnussa laskukauden ylesen luonteen kanssa. Toselta puolen vodaan ottaa huomoon, että melkonen osa tuonta on tarkotettu käytettäväks vuoskausen kuluessa ekä het kulutettavaks. Jos laskee, paljonko tällasa tavarota (koneta, kuljetusneuvoja, metalleja, tlä, sementtä, huonekaluja, tade-esnetä y. m. s., joden kestävyys on arvotu vähntään- 0 vuodeks) ssälty vuoden 929 tuontn, saadaan loppusummaks,898mlj. markkaa, mkä vastaa 27. % tuonnn kokonasarvosta. Tässäkn suhteessa tuonnn absoluuttnen arvo huomattavast vähen; suhteessa tuonnn kokonasarvoon vme vuosen kehtys käy samaan suuntaan vakka erotus on penemp. Puheena olevaan ryhmään luettava tavarota tuotn näet vuonna 928 2,286 mlj. markan arvosta vastaten 28.5 % tuonnn kokonasarvosta, kun vastaavat luvut vuodelta 927 olvat,83 mlj. markkaa el 28.7 %. Sekä tuont- että venttavaran hnnat kehttyvät vuonna 929 ylesen alenemsen merkessä. Skäl tämä kehtys ol maallemme edullnen, että tuonttavaran hntanlasku ol suuremp kun venttavaran. Tuonnn ja vennn arvo sekä nden välnen erotus ol vuoden er kuukausna seuraava (mlj. markon): Ventenemmyys (+) tl 'l'uont. Vent. tuontenemmyys (-J. T~~lcuussa Hel~lcuussa MaaJskuussa Huhtkuussa Toukokuussa Kesäkuussa L 29.0 Henäkuussa Elokuussa , ~ Syyskuussa Lokakuussa Marraskuussa Joulukuussa ;\ ::Y~h~t:-ee-n-s-::ä:---::7-::,0:-:0"':'" ::6:-,47: 2 ;-;:9: ::5;-::7~ Rahamarkknat. Vuoden 928 puolvälssä alkanut rahankreys pano lemansa vuoden 929 rahamarkknohn vuoden alusta ana sen loppuun ast. Pääomen kerääntymnen lkepankkehn ol verrattuna edellsten vuosen vastaavn tuloksn kovn vähästä vuoden alkupuolskolla, ja jälkpuolskolla lananottotlt. ylesest jälleen penenvät. Kun osa van- 2

18 0 hosta luotosta tlanteen krstyessä ol muuttunut»jäätyneks», e pankella ollut sanottava mahdollsuuksa myöntää uutta luottoa, mkä aheutt suura rahavakeuksa lke-elämän.kaklle haarolle: maanvljelykselle, teollsuudelle ja kaupalle, sten osaltaan pakottaen tomnnan supstamseen. Vasta vuoden lopulla votn nässä olossa havata erätä merkkejä, jotka vttaavat käänteeseen helpompa akoja koht. Tätä kehtystä valasee seuraava asetelma. Rahamarkknat vuosna , mlj. mk. Vuoden ta kunkauden "' ~ Ykstyspankken lananotto... ~. '<l. t' Suomen Pankn ;:;' _ro o!!.... 8': '._.'- P'~.", S. ~.. ~ -'" ;... P 5= ~ '".. '" ~'" ~.Jr' c "'t ", ä ~~., "' -... '" lo lo.. '"... "".. e.... ~ =t.:.. ".. 0'"' '"... 0:'".. '<;::" "'0 ""=-- 0 ".. "... " ?... ",0' ~ '" lo.. 0 " '" S:' / "'. /.. ~. ".....::> ;:l. " g gf e: l".., / ~~... 't plulttyessä. ""- CD 0 ~ t:r.. ~.. '" :? : '? et-... ; ,696.0, ,40.9 6,770.4, ; ,68.4, , ,506.6,04.8 4ö3,] ,648.5, ,0.3 7, , ,98.6 8,7.8, ,843.2, , , Tammkuu... 5,89.9, , , ,.997,' Helmkuu... 5,928.8, , , , Maalskuu... 6, , ,78.7 2, Huhtkuu '0 6,076.6,553. 7, , , ;6 Toukokuu... 6,064.5, , , , Kesäkuu... 6,78.8,55.0 7, , , Henäkuu... 6,48.4,5.5 7, ,93.4 2, Elokuu... 6,085.7, , ,89. 2, Syyskuu ,52.4 7,554. 9, , Lokakuu... 5,95.7, , , , Marraskuu... 5,892.7,48. 7,30.8 9,667. 2, Joulukuu... 5,995.2,486. 7,48.3 9,566. 2, , Varsnaset ylesön talletukset (talletus- ja säästötlt) lsääntyvät vuoden akana van 52 mlj. markkaa, kun lsäys ol ollut vuonna 928 non 556, vuonna 927 non 638 ja vuonna 926 non 480 mlj. markkaa. Kun juoksevalla tlllä ja kotmasten krjeenvahtajen tlllä oleven varojen määrä samanakasest penen non 5 mlj. markkaa, pankken uus luotonotto nous kakkaan non 0 mlj. markkaan. Vastaava lsäys ol lähnnä edellsenä vuonna, jollon käänne rahamarkknan tlassa tapahtu,

19 lähes 400 mlj. markkaa ja vuonna 927 non 880 mljoonaa. Lananantoon nähden panee merklle, että sekä lkepankken että Suomen Pankn lanananto kasvo jonkn verran vuoden 929 alkupuolella ptmentyäkseen jälleen vuoden jälkpuolskolla ja varsnkn joulukuulla. Sten lkepankken lanananto vuoden päättyessä ol non J.fl mlj. markkaa suuremp kun vuotta akasemmn, kun- taas Suomen Pankn suorananen lanananto ol penentynyt 48 mlj. markkaa. Luottovolyym pysy nän ollen käytännöllsest katsoen muuttumattomana, kun se stä vaston edellsnä vuosna ol lsääntynyt huomattavast, nm. vuonna 928 ;53 mlj. markkaa ja vuonna. 927,25 mljoonaa. Näs-tä luvusta saa hyvän kästyksen stä, kunka huonot luotonsaantmahdollsuudet olvat. Ekä, musta luottolatokssta ollut paljoakaan apua, sllä nhnkn kerty' paljon vähemmän uusa talletuksa kun edellsnä vuosna. Tallettajan s'aamsten lsäykset olvat näet, osaks ennakkoarvoden mukaan vme vuodelta, seuraavat (mlj.markon): 926. m Säästöpankessa Postsäästöpankssa Osuuskauppojen säästökassossa... ' Osuuskassossa ja nden keskuslanarahastossa Yhteensä Kun nätä varoja vertaa tallettajan saamsn, joden yhteenlaskettu maärä vuoden 929 päättyessä ol 5,020 mlj. markkaa" vo todeta, että lsäys e edes vastaa tlelle kertyneden korkojen määrää. Kun vodaan arvoda maksutaseen kuluneelta vuodelta päättyneen non 400 mlj. markan vajaukseen, kun pääomalkettä e oteta huomoon, on lmestä, että tämäkn ol omansa rasttamaan rahamarkknota ja varsnkn asettamaan melkosa vaatmuksa Suomen kansantalouden ulkomaslle suhtelle. Tlannetta vakeutt se tosasa, että ulkomasten rahamarkknan kehtys ana lokakuuhun saakka käv krstymsen ja nouseven korkojen merkssä ja että oblgatsonmarkknat olvat melken lamassa. Vasta vuoden lopussa kehtys käänty edullsemmaks. Nässä olossa otettn ulkomalta van kolme pentä lanaa nmttän Suomen Hypoteekkyhdstyksen lo mlj. Ruotsn kruunun 6 Y2 %:n, Suomen Höyrylava Osakeyhtön 4 mlj. Ruotsn kruunun 7 %:n ja Turun kaupungn 500,000!:n, 6 Y2 %:n lanat. Kun osa oblgatsonesta jä kotmaahan,

20 2 tuottva t nämä lanat van non 200 mlj. markkaa ulkomasta pääomaa. Ja stäkn on vähennettävä vanhojen oblgatsonlanojen säännöllset ja ylmääräset kuoletukset, nn että varsnasta uutta pääomaa saatn ptkäakasen lananoton avulla melkosta vähemmn. Tämän lsäks hankttn ulkomalta puolptkää luottoa eräsn vastavalmstunesn kaupunkkntestöhn ja lkeyrtyksn. Lsäks on velä otettava huomoon se ulkomanen pääoma, mkä sjotettn suomalasten yhtöden osakkesn ja realomasuuteen täällä. Huomattavmmat tällassta pääomansjotukssta ovat Waldhof yhtön tekemät. Paljonko ulkomasta pääomaa nässä muodossa vme vuoden akana tuotn Suomeen, on tetojen puut~ teessa vakeata arvoda, mutta lmesest se rtt pettämään sen osan maksutaseen vajausta, jota ptkäakanen lanaus ja pankken ulkomaset suhteet evät pettäneet. Pankken osanotto maksutasevajauksen pettämseenolkn, tosn kun lähnnä edellsenä vuonna, melko vaatmaton. Suomen Pankn osuus ol 64 mlj. markkaa, mllä summalla sen ulkomaset nettosaatavat penenvät. Ykstyspankt stä vaston lyhensvät ulkomasta nettovelkaansa 25 mlj. markkaa, joten ne evät suoranasest lankaan helpottaneet suhdetta ulkomahn. Toselta puolen on huom.attava, että nden ulkomaset takaukset kasvovat non 50 mlj. markkaa. Er muodossa pankt sten hankkvat maahan non 90 mlj. markkaa ulkomasta pääomaa maksutaseen vaj auksen pettämseks. Korkokanta pysy koko kuluneen vuoden ajan korkeana.. Suomen Pankk e tehnyt mtään muutoksa soveltamnsa korkohn, ja muualla korot pkemmn pyrkvät nousemaan kun laskemaan, nn että korot yleensä vuoden lopussa olvat %- % korkeammat kun vuotta akasemmn. Keskuspankn soveltamat korot olvat koko vuoden seuraavat: Puhtasta lkevekselestä; jolla maksupävään e ole kolmea kuukautta ptemp aka.... Musta vekselestä, rppuen vekseln laadusta ja juoksuajasta Hypoteekka.nosta ja kassakredtvestä, vakuudesta rp- 7% 7 ~:-8 % puen... 7 ~.. ~-S % Suurpankt sovelsvat vme vuoden lopussa yleensä lananannossaan 8 %- %%:n korkoja ja muut lkepankt taas O-3%:n korkoja, kun taas talletukssta maksettn korkoa 7-8 % ja juoksevalta tlltä 5 % %. Säästöpankt suorttvat säästöönpanosta ylesmmn 7 %-8 % % ja

21 ottvat lanostaan 9-0 %. Ykstysstä lanosta vaadttn ja maksettn usen melkosta korkeampa korkoja. Huono aka vakutt lamauttavast myös uusen osakeyhtöden muodostamseen ja osakepääomen lsäämseen. Tätä valasee seuraava asetelma. Uusa osakeyhtötä. Osakeyhtötä kakkaan. OsaKepääoma, Osakepääoma, Lsäys, Luku. mlj. mk. Luku. Lsäys. mlj. mk. llj. mk , , , , , ,462. '" --t , ,486. +, , , , , , Yllä oleva lukusarjoja arvosteltaessa on mustettava, että osakepääoman suur kasvu vuosna 927 ja 928 melkoselta osalta johtu arvonjärjestelytarkotuksssa jaetusta lmassta osakkesta. Osakeyhtöden saaman uuden osakepääoman määrä e sten vme vuonna ollut nn paljon penemp kun edellsnä, kun tämän asetelman luvut osottavat. Mtä taas tulee uusen osakeyhtöden pääomamäärään, on otettava huomoon, että vme vuonna perustettuhn uusn yhtöhn on luettu m. m. Maakuntan Pankk OY., vakka se van tul kolmen purkautuneen pankkyhtön tlalle. Ottaen velä huomoon, että kaupparekster-lmotukset usen myöhästyvät, joten kehtys lmenee todellsta htaampana, vodaan todeta pääomanmuodostuksen tässäkn muodossa melkosest hekentyneen lähnnä edellseen akaan. verrattuna. Erkosen selväst näkyvät nykysen askukauden vakutukset Helsngn arvopaperpörssn tomnnassa. Vahto, joka konjunktuurkäänteen johdosta jo vuonna 928 alen 50.8 mlj. markkaan mlj. markasta vuonna 927, penen kertomusvuonna edelleen 68.8 mlj. markkaan. Ja. noteeraukset, jotka Untaksen laskeman ndeksn mukaan vuonna 928 alenvat 82:sta maalskuussa ana 49:ään joulukuussa, alenvat edelleen ana 24:ään vme joulukuussa. Vekselprotestt alkovat lsääntyä jo vuoden 928 lopulla, ja nousua jatku koko vme vuoden ajan. Protestattujen vekselen luku ol sten vuonna 929 kakkaan 7,07 vastaten 7,354 vuonna 928, ja protestattu kokonassumma nous 42.6 mlj. markasta vuonna mljoonaan vme vuonna el lähes 2 2 kertaseks. Joulukuussa protestattn vek-

22 seletä enemmän kun koskaan akasemmn yhden kuukauden akana el 2.7 mlj. markkaa, s. o. non vs kertaa enemmän kun joulukuussa 927. Myös. vararkkojen luku todstaa lke-elämän vakeuksa, vakka olosuhteden huononemnen e näytä yhtä suurelta kun vekselprotesten valossa. Vararkk.öja pantn vuonna. 928 alulle 884 kpl., mutta nden luku nous vme vuoden' ~kana ;40 kpl:een, joten lsäys ol 58 %.. Edellä lyhyest selostettujen lmöden nojalla vo päätellä, että ne vakeudet, john talouspula on saattanut kaupjtn, teollsuuden ja maa-. - talouden, vasta vmevuoden lopulla saavuttvat huppunsa, mutta että rahamarkknossa. jo vo nähdä merkkejä lähestyvästä paranemsesta.. Valton raha-asat. Talouselämän vlkkauden väheneml.len on vakuttanut myös valton talouteen, vakka lmesest tämä vakutus e velä ulottunut nn laajalle kun,; todennäkösest kuluvana vuonna. Ettna.kkotetojen mukaanvalton.tulot ja menot vuonna 929, verrattuna vuosen 927 ja 928 tlnpäätösten lopullsn lukuhn, olvat Seuraavat (mlj. markon): Tulot Vakpa.sa tuloja ,907.9 Ylmääräsä tuloja Tuloja budjetn ulkopuolella...' ~Y~h~t~e-en-s~ä~~3~,9~8~6~~.---~~=-----~== La.naa..... Edellst. vuosen pääomasäästöä käytetty 2;'4 ~K~a~k~k~aa~n~~3~,9~8~8~ ~~----~~ Menot Vakna.sa menoja.... 3,329. s Ylmääräsä menoja , 9 Menoja budjetn ulkopuolella...." O. s Yhteensä 3,988.5 Yljäämä Kakkaan 3,988.5 Tulosta ovat varsnkn ne, jotka valto saa metsstään, rautatestään, tullesta ja lemamaksusta, penentyneet, aheuttaen vaknasten tulojen vähenemsen 35 mlj. markkaa vuodesta 928. Kun menopuolella e ole syntynyt vastaava vähennystä - pänvaston valton on ollut pakko käyt-

23 tää melkosa summa ylesten töden järjestämseen - on jälleen ollut pakko tlnpäätöksen tasottamseks turvautua edellsnä vuosna kertyneeseen pääomasäästöön, jonka määrä vuoden 929 päättyessä ol non 680 mlj markkaa. Nätä lukuja arvosteltaessa on edelleen otettava huomoon, että menohn ssältyy non 70 mlj. markkaa vaknasta ja ylmäärästä velankuoletusta ja että on käytetty non 450 mlj. markkaa sellasn pääomansjotuksn, jotka joko het ta anakn lähakona tuottavat valtolle tuloja. Valtovelassa e vuoden 929 akana tapahtunut sanottava muutoksa. Valtotulojen penenemsen johdosta valto vuoden loppupuolella kassansa vahvstamseks ott lyhytakasta luottoa, jonka määrä vuoden päättyessä ol 99.3 mlj. markkaa. Krjattu velka, joka vuoden 928 päättyessä ol 2,939.6 mlj. markkaa, nous sten vuoden päättyessä 3,023.6 mlj. markkaan. Nnkun edellsssä vuoskatsauksssa on huomautettu, nämä luvut van kotmasen velan osalta ovat avan tarkkoja. Ulkomaset lanat on Suomessa, nnkun muuallakn on tapana, krjattu oman maan rahassa sen kurssn mukaan, joka vallts lanaa otettaessa, esm. ennen sotaa otetut lanat melken vanhaan parkurssn. Jotta valtovelan määrä votasn täsmällsemmn lmasta, on valtokonttorssa kuukausttan tehty laskelma, joka osottaa, mkä määrä markkoja ols tarvttu kunakn ajankohtana koko valtovelan maksamseen valltsevan kurssen mukaan. Tämän laskelman mukaan Suomen valtovelka vuoden 929 alussa ol 3,470.4 mlj. markkaa ja sen lopussa 3,547.4 mlj. markkaa el 77.0 mlj. markkaa suuremp. Raha ja hntataso. Ne taloudellset vakeudet, jotka Suomella ol kestettävänään kuluneen vuoden akana, evät mllään tavalla vakuttaneet Suomen markan vakavuuteen. Vakka tuont ol ventä suuremp ja vakka lyhytakaset velat vuonna 928 olvat lsääntyneet, e rahan vakaan arvon ylläptämnen vaatnut erkosa tomenptetä, ulkomasta valuuttaa kun joka tapauksessa ol rttäväst käytettävssä. Kultavaluuttojen noteeraukset ovat tosn vuoden varrella vahdelleet jonkn verran, mutta pokkeamset pararvosta sen alapuolelle enempää kun sen yläpuolelle evät kertaakaan nousseet %:n ast. Nämä helahtelut ovat stäpats enemmän johtuneet muden maden rahapoltkan aheuttamsta, nden 5

24 . 6 välsten suhteden muutokssta kun Suomen markan arvon vahtelemsesta. Pävttäsä vahteluta valasee 26. taulu. Markan kotmanen 08tokyky kuvastuu hntatason vahtelussa. Hntandeksen kehtystä kuukaudesta seuraavaan valasee seuraava asetelma, jossa elnkustannusndeksn luvut on laskettu Ulldestaan, nn että vuoden 926 hntataso on kummankn lukusarjan pohjana. 928 Tnkknhntandeks. Elnkustannus- Muutos. ndeks. Muutos. Joulukuu Tammkuu Helmkuu Maalskuu Huhtkuu Toukokuu Kesäkuu Henäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu...,. ~ Joulukuu Tukkuhntandeksn kehtyksessä lmenee jyrkkänä sama aleneva suunta, mkä vme vuonna pano lemansa usempen maden hntalkkeeseen. Elnkustannusndeksn vahtelut johtuvat osaks tavanmukassta Vuodenakassystä, mutta tämänkn lukusarjan lukuhn ylemen hntanlasku vakutt. Vuoden kesklnnat olvat sten alemmat kun edellsen vuoden vastaavat luvut, nnkun näkyy seuraavasta asetelmasta: '27... ;... ~... ; Tukknhntandeks Elnknstannuusndeks Velä vuoden 928 alkupuolella vallnnut nouseva suunta vahtu sten selväks hntanlaskuks, jonka vakutukset vähemmän lmenevät elnkustannus- kun tukkuhntandeksstä.

25 . SUOMEN PANKK VUONNA SETEUNANTO. Suomen Pankn setelnantoa osottavat jäljempänä olevan tauluston.-0. taulut. Nästä. taulu koskee yksnomaan vuotta 929, kun taas muut ssältävät katsauksa myöskn edellsn vuosn. Mantut taulut perustuvat Pankn sekä vkko- että kuukausblanssehn lukuun ottamatta 2. taulua, joka on laadttu yksnomaan kuukausblanssen nojalla. Vmeks manttuun nähden on huomautettava, että setelnanto kuukausen lopussa yleensä on suuremp kun muullon. Seteln~nto-olke"s. Joulukuun 2 pävänä 925 annetun lan mukaan on Suomen Pankn setelnanto-okeus = kultakassa ja Pankn rdattomat ulkomaset konttokuranttsaatavat +,200 mlj. markkaa kutenkn sllä rajotuksella, että se osa setelstöä ja vaadttaessa maksettava stoumuksa, joka e ole katettu kullalla ta konttokuranttsaatavlla, on katettu n. s. lsäkatteeseen kuuluvlla varolla l ). Nähn taas luetaan ulkomaset vekselt, ulkomasssa pörssessä noteeratut ulkomaset oblgatsont, ulkomaan rahan määräset erääntyneet korkolput ynnä ulkomaset setelt sekä vsst ehdot täyttävät kotmaset vekselt. Näden määräysten mukasest erotetaan Pankn tlalmotuksssa kahdenlanen setelnantoreserv: käytettävssä oleva ja tossjasen katteen lsääntymsestä rppuva. Katsoen kutenkn shen, että lsäkate esm. veks~letä dskontattaessa samalla välttömäst lsääntyy, on j älkmmäsenkn luontonen setelnantoreserv tosallsest käytettävssä. Setelnanto-okeus ol vuonna 929 keskmäärn 2,7.0 mlj. markkaa el penemp kun se on ollut anoanakaan vuonna stten vuoden 922. Vertalun vuoks manttakoon, että vastaava keskmäärä vuonna 928 ol ) Vrt. Suomen Pankn vuoden 925 vuoskrjaa, jossa Pankn ohjesääntö on julkastu.. 3

26 8 SUOMEN PANKN LKKEESSA OLEVA SETELSTO VV '::~L. m N V Y W :w X X X X ~'tt. NO~--~---r--~--~--~----~--~--~--~--~--~---,~ rr m V Y Yl W X X X X 2,367.9 ja vuonna 927 2,647. mlj. markkaa. Setelnanto-okeuden penenemnen ol tetyst seurausta stä, että Pankn saatavat ulkomaslta krjeenvahtajlta vme vuonn!l pysyttelvät alhasemmalla tasolla kun edellsnä. vuosna, nnkun edempänä osotetaan. Lllkkeessll oleflat setelt. Vuonna 928 tapahtu käänne setelstön kehtyksen ylesessä suunnassa; edellsen ajan lsääntymsen jälkeen setelstö jälleen alko supstua. Vuoden 929 alkaessa setelstö ol,53.2 mlj. markkaa el kutakunkn samansuuruq,en kun vuotta akasemmn. Sen jälkeen -lkkeessä oleva setelstö, seuraten tavanmukasa vkko- ja kuukausvahtelujaan, vähtellen panu yhä penemmäks verrattuna edellsen vuoden vastaaven ajankohten setelstöön. Vuoden lopussa, kun lkkeessä ol seteletä,360.6 mlj. markan arvosta, set'elstö jo ol 52.6 mlj. markkaa penemp kun vuoua akasemmn. - Tätä kehtystä valasevat seuraavat lukusarjat. Lkkeessä. oleva setelmäärä. Korken. Aln. Keskmäärn ,399.9,54.8, ,385.8,239.6, ,522.,269.6, ,660.9,446. 7, ,596.0,300.9,439.3

27 Setelstö ol keskmäärn 08.7 mlj. ma.rkkaa penemp kun vuonna 928 mutta edelleenkn suuremp kun lähnnä edellsen ajan muna vuosna. Setelstön vahteluta- valasee selväst edellsellä svulla oleva prros. 9 SetellstlJn kokoonpano. Setelstön jakaantumnen lkkeessä oleven setelen arvon mukaan ol suurn prten samanlanen kun lähnnä edellsnä vuosna. Nnkun näkyy alla olevasta asetelmasta, kakken setellajen kappalemäärä penen vme vuonna; enmmn vähen lkkeessä oleven,000 markan setelen luku. Kappalemäärätä ol er setellajeja -,:... kun e oteta huomoon vanhempa emssoneja, john on luettu kakk pats vuoden 922 mallt - lkkeessä vuosen lopussa seuraavat määrät: 926 9" kpl. kpl. kpl. kpl.,000 mk ,2_67 443, , , ~ ,_ , , ,38 00 ~... 4,869,850 5,3,l4 5,30,097 4,800, )... 2,03,367 2,6,054 2,088,696,930, ~... 79,329 2,3.3,663 2,648,587 2,546,038 0»... 7,354,95 4,776,3 4,428,90 3,892,608 5 ~... 5,30,299 5,340,007 5,526,987 5,48,823 Yhteensä 20,463,488 20,878,00 20,987,449 '9,95,426 Kultarahoja, jota vuoden 925 rahalan määräysten mukaan on lyöty sekä 200 että 00 markan arvosa~ e ylesessä lkkeessä ollut enempää nyt kun akase:mmn. Vuonna 928 rahalakn tehdyn muutoksen perustalla otettn vme vuonna käytäntöön 0 ja 5 markan arvosa alumnumpronssrahoja. Nden levkk ol verraten pen; vuoden päättyessä ol lkkeessä 3,33,500 markan arvosta 0 markan ja,43,085 markan arvosta 5 markajl arvosa rahoja. Samassa rahalanmuutoksssa käytäntöön otettavkspäätettyjä 20 markan rahoja e velä ollut lkkeessä. Nkkelrahoja ol vuosen lopussa lkkeellä seuraavat määrät (markossa): mk ,335,66: ,828,895: ~ ,093,954: ,524,984: ,995,8:- 50 p.' 5,607,38: - 6,9,649: - 6,879,43: - 7,568,62: - 7,738,946: p. 4,732,736: - 5,26,748: 75 5,828,330: - 6,47,385: 50 6,749,768: 50 Yhteensä, mk. 29,675,535: - 32,237,292: 75 35,80,697: - 39,564,988: 50 40,484,526: -

28 20 Setelen flalmlstus ja pouto. Vme vuoden kuluessa setelpanossa valmstettujen setelen. määrä ol sekä kappaleluvultaan että arvoltaan penemp kun lähnnä edellsnä vuosna. Valmstuneden setelen kappaleluku ol kakkaan 4,578,000 ja nden arvo 673,50,000 markkaa. Stä vaston ol lkkeestä postettujen ja hävtettyjen setelen luku suu~mp kun parna edellsenä vuonna, nm. 7,374,00. Nden yhteenlaskettu arvo, 735,635,000 markkaa, ol sekn suhteellsen suur. KllyttllmlltJn setelnanto-okeus. Setelnanto-okeuden ja kakken vaadttaessa maksettavan stoumusten el n. s. käytetyn setelnantookeuden välnen erotus lmasee Suomen Pankn käyttämättömän setelnanto-okeuden, jota myös sanotaan setelnantoreservks ta lyhyest setelreservks. Tauluston l. taulussa on estetty setelnantoreserv sekä suppeammassa että laajemmassa merktyksessä. Vuonna 929, kun tossjanen kate koko ajan pysyttel,200 mlj. markkaa suurempana, e lankaan ollut olemassa tämän katteen lsääntymsestä rppuvaa setelnantoreservä, vaan tämä reserv ol kokonasuudessaan välttömäst käytettävssä. Keskmäärn setelnantoreserv kertomusvuotena ol mlj. markkaa el 77.9 mlj. markkaa penemp kun lähnnä edellsenä vuonna ja paljon penemp kun vuosna Huomattava on kutenkn, että setelnantoreserv ol penmmllään vuoden alkaessa, jollon se ol panunut ana mlj. markkaan. Jo tammkuun 8 pävän tlalmotuksessa reserv ol kasvanut mlj. markkaan nousten stten vähtellen, varsnkn vuoden jälkpuolskolla, ana mlj. markkaan joulukuun 4 pävänä. Vuoden vmesenä pävänä setelnantoreserv ol mlj. markkaa el mlj. markkaa suuremp kun vuotta akasemmn. Suhde koko setelnanto-okeuteen pysyttel penempänä kun edellsnä vuosna. Keskmäärn se ol 8. % vastaten 9.25 % vuonna 928ja28.94 % vuonna 927. Vahtelu tapahtu 2.99 ja 25. %:n välllä. 2. SETELNANTOA VASTAAVAT VARAT. Suomen Pankn setelnantoa vastaava varoja esttävät l.-5. taulu. Kakk nämä taulut perustuvat sekä vkko- että kuukausblanssehn, lukuun ottamatta 5. taulua, joka osottaa setelnantoa vastaava

29 varoja vuosen 928 ja 929 lopussa, sellasna kun ne esntyvät vuostlnpäätöksssä. A. Var8nanen kate. Varsnanen kate, s. o. kultakassan ja ulkomasten krjeenvahtajasaataven summa, ol vuonna 929 keskmäärn 97.0 mlj. markkaa, ss mlj. penemp kun lähnnä edellsenä vuonna, jollon se myös ol penentynyt. Suurmman määränsä,,058.7 mlj. markkaa, varsnanen kate saavutt jo tammkuun 5 p:nä, kun taas penn määrä, mlj. markkaa, saavutettn henäkuun 23 p:nä, mnkä jälkeen kate jälleen nous vuoden loppuun saakka. Myös suhteessa vaadttaessa maksettaven stoumusten kokonasmäärään varsnanen kate pysy alemmalla tasolla kun edellsnä vuosna. Kun keskjnääränen kateprosentt vuonna 927 ol % ja velä vuonna %, se vme vuonna ol van %. Toselta puolen on huomattava, että vme vuoden kuluessa tapahtu~ut kehtys jälleen ve parempaan suuntaan. Puheena oleva kateprosentt, joka vuoden 928 päättyessä ol 5.68 %, pysy näet vuoden alkupuolen verraten alhasena saavuttaen almman tasonsa, %, henäkuun lopussa, mutta nous loppuvuodesta saavuttaen korkemman määränsä, %, vuoden vmesenä pävänä. Kldtakassa. Kultakassassa e vuoden 929 akana tapahtunut sanottava muutoksa, vaan se pysy säännöllsest vähän Pankn ohjesäännössä säädettyä mnmmäärää, 300 mlj. markkaa, suurempana. Kun Panksta ostettn jonkn verran kultaa teknllsä tarkotuksa varten, sen ol pakko vastaavast ostaa ulkomalta penehköjä kultamäärä. Kultakassa ol keskmäärn % lkkeessä olevasta setelstöstä ja 7.84 % Pankn kaksta vaadttaessa maksettavsta stoumukssta. Kumpkn suhdeluku ol vähän suuremp kun vastaava keskluku vuonna 928. Saata'Dat ulkomaslta krjeen'dahtajllta. Määrältään kultakassaa tärkeämp on se osa Suomen Pankn varsnasesta katteesta, jonka muodostavat rdattomat saatavat Pankn ulkomaslta krjeenvahtajlta. Näden määrä ol kertomusvuoden alkaessa 73.5 mlj. markkaa ja saavutt korkemman huppunsa, mlj. markkaa, jo tammkuun 5 pävänä. Stten seuras tavanmukasta valuuttavaraston penenemstä ana henäkuun 23 pävään, jollon vuoden aln määrä, 489. mlj. markkaa, saavutettn, 2

30 22 mnkä jälkeen puheena olevat saatavat vähtellen taas kasvovat. Vuoden päättyessä nden määrä ol mlj. markkaa el 62.0 mlj. penemp kun vuoden alkaessa. Keskmäärn valuuttavarasto vme vuonna ol 64.8 mlj. markkaa, ss melkosta penemp kun lähnnä edellsnä vuosna, jollon se ol mlj. markkaa vuonna 928 ja ;009.6 mlj. markkaa vuonna 927. B. Lsäkate. Edellä, sv. 7, on lueteltu ne varat, jotka Suomen Pankn ohjesäännön mukaan saadaan lukea lsäkatteeseen. Nästä e Panklla lankaanole ollut hallussaan ulkomasssa pörssessä noteerattuja ulkomasa oblgatsoneja. Muden lsäkatteeseen kuuluven varojen vahteluta valasee. taululte. Kotmaset vekselt. Lsäkatteen suurmpana ryhmänä ovat kotmaset vekselt. Nätä kästellään sekkaperäsemmn myöhemmn, kun tulee puhe kotmasesta lananannosta. Tässä on van manttava, että ne' vuonna 929 keskmäärn muodostvat % lsäkatteesta. Ulkomaset vekselt. Edellsten rnnalla lsäkatteen muden tekjöden merktys on vähänen. Ulkomasa vekseletä dskontattn vuonna 929 kakkaan mlj. markan arvosta el melkosta vähemmän kun lähnnä edellsenä vuonna, jollon vastaava luku ol mlj. markkaa~ Myös salkussa oleva määrä ol vme vuonna tuntuvast penemp nm. keskmäärn van 5.0 vastaten 44.7 mlj. markkaa vuonna 928. Suhteessa lsäkatteen kokonasmäärään ulkomaset vekselt "\TUonna 929 olvat van. %. Ulkomaset setelt jakorkollpat. Velä penemp merktys lsäkatteen kannalta ol Pankn hallussa olevlla ulkomaslla setelellä ja korkolpulla. Vuoden päättyessä ntä ol Suomen Pankn hallussa van. 9 mlj. markan arvosta. 3. KOTMANEN LANAUS. Suomen Pankn kotmasta lananantoa ylesölle ja ykstyspankelle joka vkko vuonna 929 osottaa 7. taulu sekä lananantoa joka kuukauden lopussa vuosna taulu.

31 Redskonttaus. Suomen Pankn redskonttaukset, joden pääosana on lkepankelle myönnetty luotto mutta john on luettu myös penehköjä maana Osuuskassojen Keskuslanarahastolle myönnettyä luottoa, nous vuoden 928 kuluessa mtättömästä määrästä mlj. markkaan vuoden päättyessä. Tammkuussa 929 tämä määrä alen mlj. markkaan kuukauden vmesenä pävänä, saavuttaen tällön vuoden almman määrän. Keväällä ja kesällä redskonttaukset, nnkun munakn vuosna on tavallsta, jälleen lsääntyvät neusten mlj. markkaan elokuun 8 pävänä. Tämän jälkeen tlanne vähtellen helppor., ja redskonttaukset panuvat mlj. markkaan vuoden päättyessä. Redskonttausten keskmäärä, 595. mlj. markkaa, ol täten paljon suuremp kun edellsnä vuosna, jollon vastaava keskluku ol 238. mlj. markkaa vuonna 928 ja van 32.5 mlj. markkaa vuonna 927. Suomen Pankn varsnasesta lanauslkkeestä tul vuonna 929 keskmäärn 40.2 % redskonttausten ja 59.8 % suoranasen lananannon osalle. Vuonna 928, jollon vuoden alussa redskonttausten määrä ol avan vähänen, vastaavat suhdeluvut olvat 7.5 % ja 82.5 %. Suorananen lanananto. Suomen' Pankn suorananen lanananto, joka, tlapäsn helahteluhn katsomatta, vuodesta 924 alkaen vuos vuodelta on lsääntynyt, vuosna 927 ja ja 24.2 mlj. markkaa, supstu jälleen vuoden 929 kuluessa 47.9 mlj. markkaa. Vuodenakaslmöden johdosta suoranane:q lanananto tosn kasvo mlj. markasta vuoden 928 päättyessä mlj. markkaan toukokuun 23 pävänä, mutta sen jälkeen se taas penen 83.3 mlj. markkaan joulukuun lopussa. - Keskmäärn suorananen lanananto vuonna 929 ol 886. mlj. markkaa, s. o. vähän penemp kun edellsenä vuonna, jollon vastaava keskluku ol mlj. markkaa. Suorananen lanananto tapahtuu kolmessa muodossa, nm. vekseletä dskonttaamalla sekä myöntämällä hypoteekklanoja ja kassakredtvlanoja. Vekselen dskonttaamnen, tärken nästä lanausmuodosta, kehtty suurn prten samalla tavalla kun suoranasen lananannon kokonassummat. Tammkuussa tapahtuneen supstumsen jälkeen vekselen dskonttaus saavutt huppunsa, mlj. markkaa, huhtkuun 2:3 pävänä, mnkä jälkeen se jälleen penen aleten mlj. markkaan joulukuun 4 pävänä. Kassakredtven käytetty määrä vahtel vuoden 23

32 24 SUOMEN PANKN TARKEMMAT TLT VV ~<~' m Y Y [ m X X Xl :m m " Y ' m X x Xl m MJ'rt U " \~,, ~ ~ ';j ~ ~ ~ ~ J ~ ~ ~.. \~ ". f\ ::... ~ ~ ~ ~,.~ ~ ~, ~ ~ ~ f',. ~.\W, ~ ~ \j ~ ~ ~ 500 La. ~ 'Y J ' 300 r 300.-\ 200 Ä 200,- \ : ~ \ ~ 00 ~ ' ~~,j ~'tj l:~ 0: f j , '\... ~~.." "... ; ~ J' J'~ r\. ':! ~ n \ ~.~ '\.,V ""': fv J,,,.,... '''''' J ~ A.... tt e e ~ ~ y '" ~ ~ ~ " " ~ ~ "4 ( J ') lf ~ ' ~ ~ " ~ ; '~ ~ ~~ W 00 "'. t' ~ r o ~- ~ mny'uxxxlelmwy'm~x:nn === Lkkeessä oleva setelstö. Setelnantoreserv. Koko lanananto.... Ulkomaset konttokuranttsaatavlt. (kredtvä lukuun ottamatta). Redskonttaus )0 400 ' o