SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. XVIII. TEOLLISUUSTILASTOA. 28. Vuonna HELSINKI KEISARILLISEN SE N A A TIN K IRJAPAINOSSA.

Transkriptio

1 SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. XVIII. TEOLLISUUSTILASTOA. 8. Vuonna 9. HELSINKI 93. KEISARILLISEN SE N A A TIN K IRJAPAINOSSA.

2 Ssältö: Sv. Y leskatsaus... I Teollsuusluoktuksen aakkosluettelo... XV Taulu. Katsaus teollseen tomntaan maassa, läänttän vuonna 9...».»»»» kunnttan vuonna » 3.»»» t> teollsuusluokttan vuonna 9..» 4. Teollsuuslkkeet, ryhm tettynä valm stuksen bruttoarvon sekä omstajen mukaan, vuonna » 5. Teollsuuden alalla tomva henklökunta vuonna t> 6. Teollsuudessa käytetyt moottort, höyrykattlat ja sähkögeneraattort vuonna » 7. Työpakkojen omstajat vuonna » 8. Työpakat, jossa e ole tehty työtä koko vuotta, vuonna * 9. Työpakossa tapahtuneden työnkeskeytysten syyt vuonna o 0. Teollsuuden kuluttamat raaka-aneet ja sen tuotteet vuonna Rahapaja... 9 K ontrolllatos... 33

3 T'a mä vuoden 9 teollsuustlasto on laadttu samaan tapaan kun kahden edellsenkn vuoden teollsuustlastot. Sekä 909 että 90 vuoden teollsuustlastossa on lmotettu»jalostetun tuotteen arvo», mkä on laskettu sten, että tuotannon bruttoarvosta on vähennetty kotmasten puolvalmtten tehdastuotteden arvo. K un e täm ä m enettely kutenkaan ole näyttänyt vastaavan tarkotustaan, nmttän että tlastoon saatasn kahdestlaskusta vapata arvoja, lmotetaan tässä julkasussa taasen»tuotannon bruttoarvo». Jotta kutenkn votasn saada tetää tuotannon todellnenkn arvo, on kotmasten raaka-anetten arvo jaettu»raaka-anesn» ja»puolvalmsn teollsuustuottesn», joden vmemanttujen arvo on laskettu tuotannon bruttoarvoon. Kun ss halutaan tetää jonkun teollsuuslajn todellnen tuotantoarvo, on tuotannon bruttoarvosta vähennettävä kotmasten puolvalmtten teollsuustuotteden arvo. Kuten jo kummassakn vmeks lmestyneessä julkasussa on huomautettu, ovat sekä aneston että sen järjestämsen suhteen tehdyt muutokset nn suuret, ette vo tomeenpanna mtään ylesä vertauksa. Van muutama suurempa teollsuuslajeja, jossa e ole kästyölkketä ne on nyttemmn jätetty pos teollsuustlastosta vo verrata tosnsa ptem m ltä ajanjaksolta. Vertalu vuoden 90 kanssa. luvut: Vuoslta 90 ja 9 saamme kaksta teollsuuslajesta yhteensä seuraavat 90 9 Teollsuuslkketä Työpakkoja Henklökuntaa keskmäärn: T yöntekjötä Muuta henklökuntaa Yhteensä

4 II 90 9 K äyttövom an suuruus, teh. hevosv Työntekjän palkkaus, markkaa Raaka-anetten koko arvo, markkaa Stä ol K otm asta raaka-anetta, markkaa Kotm asa puolvalmta teollsuustuotteta, markkaa Yhteensä kotmasa raaka-aneta Tuotannon bruttoarvo, markkaa Nämä luvut osottavat melkosta lsäystä vuoteen 90 verrattuna. Teoll- suuslkketten lukumäärä on kasvanut 30:a (3.3 %), työpakkojen lukumäärä 7:llä (3. %) ja nden palveluksessa oleva henklökunta henklöä (4.8 %). Käyttövoma on lsääntynyt 8 874:llä hevosvomalla (7.8 %). Työntekjölle maksettu palkka on mk. suuremp kun edellsenä vuonna. Lsäys on 7.3 % el ss vähän suuremp kun työntekjän lukumäärän lsäys (4.9 %), mkä osottaa että palkat ovat vuonna 9 olleet suuremmat kun edellsenä vuonna. Tämä käy lm stäkn, että keskmääränen palkka ol vuonna 90 non 95 mk, mutta vuonna 9 non 937 mk. K äytettyjen raaka-anetten arvo on noussut kokonasta mk (6.9 %), mstä tulee kotmasten raaka- anetten osalle mk:n (.8 %:n) lsäys. K uten jo edellä on huomautettu, e taulukossa tällä kertaa lmoteta,»jalostetun tuotteen arvoa», nn kun kahdessa edellsessä julkasussa, vaan»tuotannon bruttoarvo». Vähentämällä stä, mk:sta, kotmasten puolvalm tten teollsuustuotteden arvon, el mk., saamme 90 vuoden jalostetun tuotteen arvon, el mk., kanssa yhdenmttasen luvun. Täten laskettu tuotantoarvo on mk. el 4.9 % suuremp kun edellsen vuoden tuotantoarvo. K aksta nästä luvusta näemme, että maan teollsuustomnta on edelleen kehttynyt vuonna 9. Taulussa lmotetaan samat tedot kun ensmäsessäkn taulussa, jaettuna kaupunken ja kauppalan sekä khlakunten mukaan. arvo on seuraavssa kaupungessa: Tuotantoarvo H elsn k Tampere Turku V aasa P o r Petarsaar.../ Suurn tuotanto-

5 III Tuotantoarvo: Oulu Kotka V pur Kuopo Vuoteen 90 verrattuna ovat kaupungt tuotantoarvonsa suhteen muuten samassa järjestyksessä, pats että Por ja Petarsaar ovat menneet Oulun ja K otkan oh. Khlakunnsta on seuraavssa suurn tuotantoarvo, nmttän Lapveden khlakunnassa mk., Kymn mk., Tammelan mk., Helsngn mk. ja Jääsken mk. Taulussa 3 ovat mantut tedot jaetut teollsuuslajen mukaan. Svulla IV olevassa taulussa estetään suurten teollsuuslajen tärkemmät tedot vuodelta 9, ynnä muutokset vuoteen 90 verrattuna (tuotantoarvon muutoksa e kutenkaan ole laskettu monast mantun erlasen laskuperusteen taka). I IV. Metallteollsuus. Työpakkojen lukumäärä on vähentynyt :a, mutta työntekjän lukumäärä on stä huolmatta kasvanut 87:llä. Työpakkojen lukumäärässä tapahtunut vähennys johtuu suureks osaks penstä kultakavokssta ja -huuhtomosta, josta e ole tetoja vuodelta 9. V. Kv-, sav-, las-, hl- ja turveteollsuus. Työpakkojen lukumäärä on lsääntynyt 9:llä. Tltehtatten lukumäärä on kasvanut 0:llä, 79:stä 89:ään, ja nden työntekjän lukumäärä 99:llä. Lastehtatten lukumäärä on kasvanut 3:a ja nden työntekjän lukumäärä 368:a. Myöskn tuotantoarvo on lsääntynyt. Koko tämän teollsuusryhmän tuotantoarvo on kasvanut varsn huomattavast, el mk:sta (jalostetun tuotteen arvo) vuonna mk:aan vuonna 9.

6 IY T yöpakkoja T yöntekjötä Luku 9. Lsäys ta vähennys 90:een verrattuna. Luku 9. Lsäys ta vähennys 90:een verrattuna. T uotantoarvo Sm k 9. M etallteollsuus l l K v-, sav-, las-, hl- ja turveteollsuus K em allsten latteden valm stusteollsuus Terva-, öljy-, kum- ja muu sen laatunen te o llsu u s Nahka- ja karvateollsuus Kutomateollsuus P aperteollsu us Puuteollsuus Ravnto- ja nautntoaneteoll Valastus-, vomansrto- ja vesjohtoteol- lsuus Graafllnen teo llsu u s Muu teollsuus Kakk teollsuudet VI. Kemallsten latteden valmstusteollsuus. Tultkkutehtaat, 3 luvultaan, ovat tärken ryhmä tässä teollsuuslajssa. Nden lukumäärä on vähentynyt yhdellä ja työntekjän lukumäärä :a. VII. Terva-, öljy-, kum- ja muu sen laatunen teollsuus. Sappua- ja suopatehtata on 4 vastaten 3 vuonna 90. Tuotantoarvo on kutenkn mlte muuttumaton. öljytehtatten lukumäärä on kasvanut :a ja nden työntekjän lukumäärä 6:a. Nden tuotantoarvo on mk. VIII. Nahka- ja karvateollsuus. Nahkatehtatten jn nahkurntyöpajojen lukumäärä on kasvanut 3:sta 39:ään, mutta työntekjän lukumäärä on vähän penentynyt ja tuotannon arvo varsn tuntuvast.

7 Y J alknetehtatten lukumäärä on kasvanut 0:stä 4:ään ja nden työntekjän lukumäärä 73:sta 938:aan (9.8 %:n lsäys). Tuotannon arvo on tullut mlte kaksnkertaseks ja on nyt mk. Myöskn vuonna 90 votn panna merklle yhtä nopea kasvamnen, mkä osottaa, että kotmanen jalkneteollsuus on vme vuosna päässyt hyvään vauhtn. IX. Kutomateollsuus. V llateollsuudessa (kästtäen sekä kehräämöt että kutomot) on työpakkojen lukumäärä kasvanut 7:stä 3:een, m utta työntekjän lukumäärä on vähentynyt 73:a (5.9 %). Myöskn tuotantoarvo on laskenut varsn huomattavast ja on n yt mk. Puuvllateollsuuden kehtys näkyy seuraa vasta taulusta: V uonna. Työpakkoja. T yöntekjötä, Tuotontoarvo, Muutos % T u o tettu raakapuu- vllaa, kg. M uutos % f Puuvllateollsuutemme näyttää tätä nykyä olevan sesahdustlassa, osottaen pyrkm ystä vähentämään tuotantoaan. X. Paperteollsuus. Kokonasuutena katsottuna on paperteollsuus kehttynyt ylöspän sllä työpakkojen lukumäärä on kasvanut 4. %:lla ja työntekjän lukumäärä.8 %:lla. Tuotantoarvokn on noussut mk:lla el 7. %:lla. Puuhomoja on 44 vastaten 43 vuonna 90, työntekjän lukumäärä on kasvanut 3 05:stä 3 7:ään, mutta tuotantoarvo on laskenut vähäsen. Selluloosatehtata on nyt 7 nnkun edellsenäkn vuonna, työntekjän lukumäärä on kasvanut 60:stä 679:ään ja tuotantoarvokn vähäsen. Papertehtatten lukumäärä oh taasen 6, vastaten 7 vuonna 90, ja työntekjän lukumäärä 4 869, vuonna Tuotannon arvo on noussut melkosest, el mk. (5.7 %), ja on se nyt mk.

8 VI Paperteollsuuden suurteollsuuteen kuuluvan osan, t. s. puuhomojen, selluloosatehtatten, pahvtehtatten ja papertehtatten, kehtystä valasee seuraa va taulu: Vuonna. M uutos % T yöntekjötä. Tuotantoarvo, Muutos % V ennn arvo, Muutos % M ekannen k äy ttö voma, H. V : f j Seuraavassa taulussa estetään vertaleva katsaus puuvanukkeen ja pahvn, selluloosan sekä papern tuotantoon ja ventn. Tuotantoa koskevat tedot evät alkuvuoslta kutenkaan ole avan täsmällset, stä syystä että eräät teh taat ovat antaneet epätäydellsä tetoja stä. P uuvanuketta ja pahva. Selluloosaa. Papera. V uonna. T uotanto, tonna. V ent, tonna. T uotanto, tonna. V ent, tonna. Tuotanto, tonna. Vent, to n n a

9 VII X I. Puuteollsuus. Kokonasuutena katsottuna on puuteollsuus kehttymään pän myöskn vuonna 9. Nn muodon on työpakkojen lukumäärä kasvanut 44:llä (7.0 %) ja työntekjän lukumäärä 738:a (6. %). Tuotannon bruttoarvo on mk. ja jalostetun tuotteen arvo kokonasta mk suuremp kun vuonna 90 (7. %:n lsäys). Puuteollsuudessa muodostavat suurmman ryhmän sahat ja höyläämöt. Tämän teollsuushaaran kehtystä valasee seuraa va taulu: Vuonna. T yöpakkoja. T yöntekjötä. Tuotantoarvo, /o* Muutos 0/ Smk Muutos % S ahattua puutavaraa 000 m -l S ahatun p uutavaran vent 000 m I j f j , , f f Tuotannon arvo on, nnkun näkyy, vuoteen 90 verrattuna noussut mk:a el 7.0 %:lla. XIII. Ravnto- ja nautntoaneteollsuus. Sokertehtata on 6 nn kun edellsenäkn vuonna, nden työntekjän lukumäärä on kohonnut 780:stä 793:een ja tuotannon arvo mk. (6.7 %). Alkoholptosten juomen valmstustehtata (kästtäen olutpanmot, palo- vnapolttmot ja hvatehtaat, väkvnatehtaat ja tslaus latokset sekä punssja vntehtaat) on 8 vähemmän kun edellsenä vuonna, nden työntekjän lukumäärä on vähentynyt 37:a (9. %) ja tuotannon arvo mk:sta mk:aan, el mk. (9.3 %). Suurn vähennys on tapahtunut palovnapolttmossa ja hvatehtassa, joden tuotantoarvo on penentynyt mk. el 38 %. Myöskn olutpanmojen tuotantoarvo on laskenut vähäsen. Tupakkatehtata on 5 nnkun edellsenäkn vuonna, m utta sekä työn tekjän lukumäärä että tuotantoarvo ovat nousseet, jälkmänen lähes mljoonan markkaa.

10 VIII XV. Graafllnen teollsuus. Krjapanojen lukumäärä on noussut 4:stä 8:aan, mutta työntekjän lukumäärä on laskenut 93 ja tuotantoarvo myöskn vähäsen. Kvpanojen ja kemgraafllsten latosten suhteen e ole havattavssa mantta vampa muutoksa edellseen vuoteen verraten. Teollsuuslatosten tuotantoarvot ja omstajat. Taulussa 4 ovat teollsuuslatokset järjestetyt läänttän, kaupungt ja maaseutu erkseen, sekä omstajan ja tuotantoarvon suuruuden mukaan. Teollsuuslatokset ja nden työntekjät jakautuvat tuotantoarvonsa mukaan seuraavast: Tuotannon arvo: Kaupungt Maaseutu Koko maa Lkketä. Työntekj. Lkketä. Työntekj. Lkketä. Työntekj. alle mk » » » » » mk ja enemm ' Yhteensä Tässä kntyy huomo ennenkakkea teollsuuden erlaseen kehtykseen kaupungessa ja maaseudulla. Samalla kun enemmän kun 70 % kaksta lkkestä maaseudulla kuuluu penmpään ryhmään, on penteollsuus van vähäsessä määrn edustettuna kaupungessa ja näyttää pyrkvän yhä penenemään suurteollsuuteen verrattuna. Kaupungessa kuuluu penmpään ryhmään 0 lkettä (.3 %), vastaten 30 lkettä (3.8 %) vuonna 90, ja 39 työntekjää (0.0 9 %), vastaten 76 työntekjää (0.8 %) edellsenä vuonna. Jos laskemme yhteen lkkeet, joden tuotantoarvo on markkaa tah enemmän, nn huomaamme, että tähän ryhmään taasen kuuluu 4.9 % kaksta kaupungssa olevsta lkkestä, vastaten 36.9 % vuonna 90, ja 89. % työntekjöstä, vastaten 86.9 % edellsenä vuonna. Jos laskemme montako työntekjää keskmäärn tulee kutakn teollsuus- lkettä koht edellämantussa er ryhmssä, saamme seuraavan tuloksen: Tuotannon arvo: Työntekj. Tuotannon arvo: Työntekj. lkettä koht. lkettä koht. alle mk m k » » » mk ja enemm » j 6.9 Kakk lkkeet 3.8

11 TX Omstajen mukaan jakautuvat teollsuuslkkeet seuraavalla tavalla: Omstaja: Kaupungt Maaseutu Koko maa Lkketä. Työntekj. Lkketä. Työntekj. Lkketä. Työntekj. Ykstyset h e n k lö t Osuuskunnat Osake- ja muut y h tö t Kunnat Valto Yhteensä Jos jätäm m e pos ne verrattan harvat latokset, jotka kuuluvat osuuskunnlle, kunnlle ja valtolle, nn jakautuvat ykstysten henklöjen sekä osake- ja muden yhtöden omstam at lkkeet er tuotantoryhm ssä seuraavast: Y kstyset henklöt: Osake-ja muut yhtöt Tuotanon arvo: Lkketä. Työntekj. Lkketä. Työntekj. alle mk » » » » » H mk ja enemm Yhteensä Tässä näemme erttän selväst ykstysten henklöjen sekä osake- ja muden yhtöden omstamen lkkeden eroavasuuden. Samalla kun edellsssä on keskmäärn 59. työntekjää lkettä koht, on vastaava luku jälkmässsä anoastaan 8.. Taulussa 7 ovat työpakat järjestetyt teollsuuslajen ja omstajen mukaan. Osuuskunten omstamat lkkeet ovat lukusmmat ravnto- ja nautntoaneteollsuudessa, jossa ntä on 37 ja joden tuotantoarvo on kakkaan mk. Nästä lkkestä on 3 veromyllyä. Osuuskunta ön edelleen lukusast puuteollsuudessa, jossa ne omstavat 30 sahaa, sekä kv-, sav-, las-, hl- ja turveteollsuudessa. Nnkään om stavat osuuskunnat 8 krjapanoa. Kunnallnen teollsuustom nta kohdstuu m lte yksnomaan valastuspa vesjohtoteollsuuteen. Nnmuodon omstaa kunta 8 sähkövalastuslatosta, 7 vesjohtolatosta ja kaasulatosta, joden yhtenen tuotantoarvo on kuudetta mljoonaa markkaa. Valton teollsuustom nta kohdstuu etupäässä konepajo- Teolls uustlasto.

12 X hn, jota valton rautateden tarvetta varten on 8. Sen ohella omstaa valto 4 sahaa, 9 veromyllyä, krjapanon ja kaasulatoksen. Teollsuuslatosten työntekjät. Taulussa 5 on tetoja osttan työntekjän todellsesta lukumäärästä nnä neljänä ajankohtana vuodessa, josta tetoja on annettu, osttan työntekjän käjaosta. Työntekjän todellnen lukumäärä ol: Mehä Nasa Kakkaan Muutos. Muutos. Muutos. P- tammk » huhtk % % % ]» henäk f-.6» » »» lokak » » » K aupungttan ja m aaseuduttan jakautuvat työntekjät seuraa va st (taulu ): Kaupungt. Maaseutu. Muutos. Muutos. P- tammk » huhtk % %!(> henäk » »» lokak » » Työntekjän lukumäärässä tapahtuneet muutokset ovat toselta puolen suuremmat mesten kun nasten keskuudessa ja toselta puolen paljon suuremmat maaseudulla kun kaupungessa. Vmemanttu sekka johtuu suurmmaks osaks tltehtassa ja sahossa tapahtunesta vahtelusta. Eräden suurten teollsuus lajen työntekjän todellnen lukumäärä ol: Työntekjän lukumäärä. p. tammk. p. huhtk. p. henäk. p. lokak. Konepajat Vllakutomot Puuvllakutomot P u uhom ot

13 X I Työntekjän lukumäärä lp. tammk. p. huhtk. p. henäk. p. lokak. Selluloosatehtaat Papertehtaat Tupakkatehtaat K rjapanot Krjapanotyöntekjän suhteellsen pen lukumäärä vuoden ens puolskolla johtuu stä koko maan kästtäneestä krjapanotyöntekjän lakosta, mkä alko pävänä tammkuuta 9. Muuten evät vahtelut nässä teollsuusryhmssä ole erttän suuret. Tosn on tltehtatten ja sahojen lata, jotka ovat erttän suurten vahtelujen alasa er vuoden akona. Tätä suhdetta valasee seuraava yhdstelmä: Työntekj. Tltehtaat Lsäys ta vähenn. /o Sahat ja höyläämöt Työntekj. Lsäys ta vähenn. /o p- tammk » huhtk., » henäk » lokak Työntekjän käsuhteta valasevat seuraavat luvut, jotka lmottavat er käluokat prosenttena erkseen kaksta mespuolssta ja naspuolssta työntekjöstä sekä mesten ja nasten välsen suhteen: M ehet. N aset alle 5 vuoden....3%.8 %.9 %.6 % 5 8 vuotaat » 5.9» 0.3» 0.4» kakk alakäset 7.0» 7.».».» yl 8 vuoden » 9.7» 87.8» 88. l» kakk työntekjät, 7.7» 7.5» 8.3» 8.5» Kuten näkyy on er käluokken välnen suhde sangen pysyvänen ekä ole huom attavssa mtään vahteluja vuodesta toseen.

14 XII Moottort. Teollsuudessa käytetyt moottort (taulu 6) jakautuvat seuraavast: Teh. hv. Vesmoottoreja: vesrattata » turpneja Höyrymoottoreja: mäntäkoneta » tu rp n eja Polttomoottoreja Sähköm oottoreja Muta m oottoreja Höyrypannujen lukumäärä on lmotettu 773:ks ja nden yhtenen tul- pnta m :ks. Sähkögeneraattoren lukumäärä on 577, yhteensä klowatta, ja sellasten sähkömoottoren lukumäärä, jotka saavat vrtansa saman teollsuuslkkeen sähkögeneraattoresta, 49, yhteensä teh. hv. Työssä sattuneet sesaukset. Taulu 8 valasee teollsuuslkkessä sattuneta työnsesauksa. sesaukset jakautuvat er teollsuusryhmen kesken seuraavast: Nämä Työpakat, jossa on sattunut Sesausten sesauksa, lukumäärä. Sulatot ja metallen jalostuslatokset Konepajat Henomp koneteollsuus... Kv-, sav-, las-, hl- ja turveteollsuus Nästä tltehtassa Kemallsten latteden valmstusteollsuus... 4 Terva-, öljy-, kum- ja muu sen laatunen teollsuus. 9 4 Nahka- ja karvateollsuus Kutomateollsuus... 7 Paperteollsuus... 9 P u uteollsu u s Nästä sahossa Ravnto- ja nautntoane-teollsuus Valastus- y. m. teo llsu u s Graafllnen te o llsu u s Muu teollsuus... Yhteensä

15 XIII Ptuutensa mukaan jakautuvat työnsesaukset seuraavast: vähemmän kun yhden vkon vkkoa vkkoa kuukaus k u u k a u tta » » » o 5 6» » » Yhteensä o Tltehtaat sesovat yleensä suuren osan vuodesta. Nnpä on tänä vuonna 48 tltehdasta sesonut 3 kuukautta, kuukautta, kuukautta, kuukautta, kuukautta j. n. e. Vahtelevampa ovat sahossa sattuneet sesaukset, parsta vkosta ana kuukauteen. Krjapanotyöntekjän lakon aheuttamat työnsesaukset ovat 48 krjapanossa sekä 3 kvpanossa ja kemgraafllsessa latoksessa kestäneet 3 4 kuukautta. Sattuneden työnsesausten syyks on lmotettu: /. Sopmaton vuoden aka Sopmaton veden k o r k e u s Tulpalo Korjaukset Lakko Työnsulku Vararkko Muta s y tä Yhteensä Lakko on lm otettu syyks 76 työnsesaukseen el 7.8 %:n kaksta, samalla kun vastaava luku vuonna 90 ol 8 (0.9 %). Yleensä ovat nämä tedot sangen epätäydellsä, koska lähes puolet systä on jätetty tarkemmn m äärttelemättä

16 XIV Taulussa 0 on tetoja kunkn teollsuuslajn käyttäm stä raaka-anesta ja valmstamsta tuottesta. Edellsn julkasuhn verrattuna on tähän tauluun tehty se muutos, että kotmaset raaka-aneet ovat jaetut raaka-anesn ja puolvalmsn teollsuustuottesn, joten saadaan täydellsemp kuva maan teollsuustomnnasta. Lopuks on julkasussa tetoja rahapajan ja kontrolllatoksen tom nnasta. Helsngssä, Teollsuushalltuksessa toukokuussa 93. N. Garoff.

17 Aakkosellnen luettelo tlastossa selostetusta tehtasta. T eolls uuslaj. T lastollsen ryhm än num ero. T eo lls uuslaj. Tlastollsen ryhm än num ero. A jo k a lu teh ta a t... X V I K a u lu stn te h ta a t... IX e A sfa lttte h ta a t... V a K ehys- ja p e n a te h ta a t... X I b K enotekosten kven valm s D y n a m ttte h ta a t... VI c tuslatokset... V a K ek steh ta a t... X I I I b E tk k a te h ta a t... X III d K m röökktehtaat... V I d Knnas- ja hanskkatehtaat. V III b G a lvan om steh taat... II b K rjan stom ot... X b K rja p a n o t... H a lk o sa h a t... X I a Krjekuor- ja paperpussteh- H a rja teh ta a t... V III c ta at... X b H attu teh taat... IX e K vennäsves- ja vrvotus H a u lte h ta a t... II b juom atehtaat... X III d H lhappotehtaat... VI a K vlouhm ot sekä kvenhak- H v a te h ta a t... X III d kuu- ja hom alatokset... V a H llo- ja m ehutehtaat... X III c K vpanot ja kem graafllset H u o p a ta v a ra teh ta a t... IX f la to k se t... X V K lo ra a ttteh ta a t... Jalk n eteh taat.?... V III b K o n e p a ja t... III X V V I a Jauho- ja suurm om yllyt... X III b K ork k teh taat... X I c K otelo- ja h y ls y te h ta a t... K aakao- ja suklaatehtaat... X III c K ultakavokset ja huuhto- K a a k e lte h ta a t... V a m ot... I K a a s u te h ta a t... X IV K u m ta v a ra teh ta a t... V II b K a h v p a a h tm o t... X III c K uparkavokset... I II K y n ttlä te h ta a t... V II b Kalan verkko tehtaat... IX f K äärek ah d n teh taat... IX f K a lja p a n m o t... X III d K öysteh taat... IX d K a lk k teh ta a t..... V a K aram ell- ja m arm elaatteh- L a a tk k o teh ta a t... X I b taat... X III c Lava- ja venevestäm öt... XI b K arkea- ja m usta- sekä heno- Lakka- ja pultuurtehtaat.. V II b taetebtaat... II b L a k k teh ta a t... I X e K a rsta teh ta a t... V III b L a ste h ta a t... V b X b

18 XVI T e o llsu n sl aj. T lastollsen ryhm än n u m ero. T eollsuuslaj. T lastollsen ryhm än num ero. Lasten vaunutehtaat... X V I Puuhom ot... X a L a stu v lla teh ta a t... X I a Puun k yllästytys ja värjäys- L ekkkalutehtaat... X V I tehtaat... X I a Lemasn t e h t a a t... X V I L ep o m o t... X III b Puun tslauslatokset... V II a L est- ja p u u varsteh taat.... X I b Puusepän ja huonekalutehtaat X I b L uujauhotehtaat ja luun sur- Puuvllakehrääm öt... IX a vom slatok set... V I b Puuvllakutom ot... IX b Lakk- ja peltsepän tehtaat.. II b P yörätehtaat... X I b M ak k arateh taat... X I I I a R au ta la v a v estä m ö t... III M a lla ste h ta a t... X I I I b R ulla-, rullanemäs- ja nappula- Marks- ja sälekahdntehtaat IX f tehtaat... X I b M artn la to k set... II a M a su u n t... II a S a h a n terä teh ta a t... II b M ellotuslatokset... II a Sahat ja h ö y lä ä m ö t... X I a Messnk- ja tna valm ot... II b Sappua- ja suopatehtaat.... V II b M uurauslaasttehtaat... V a Sateen- ja pävänvarjotehtaat IX f Satulasepäntehtaat... V III b N ahkatehtaat ja nahkurn S ellu lo o sa teh ta a t... X a työpajat... V III a Sem entt- ja asfalttvalm ot N apptehtaat... X V I sekäasfaltthuovan- ja keno N auhan kutom ot...-, I X b tekosten kven valm stus- N aula-, rautalanka- ja pultt- latokset... V a teh taat... II b S ra p p teh ta a t... X III e N eulatehtaat... I I b Slkklnojen rpsuam nen.. IX f Skurtehtaat... X III c O lu tp a n m o t... X III d Sottokonetehtaat... IV Sokertehtaat... X III c X a Soodatehtaat... VI a P a ta te h ta a t... IX e Sorvaustehtaat... X I b Paju- juur- ja rottnktehtaat X I c Sysen valm stuslatokset... V c P a p erte h ta a t... X a S ä h k ö k o n eteh ta a t... III Parkkm yllyt... X I c Sähkövala3tus- ja vom an- P e lla v a k u to m o t... I X b sr to la to k se t... X IV Pellavan, ham pun ja juten Sälyketehtaat... X III a kehrääm öt... I X a Pellavan puhdstu slatokset.. IX a T apetttehtaat... X b Posln- ja fajansstehtaat.. V a Teknokem allset tehtaat... VI d X I I I d T ek o v lla teh ta a t... IX a P utk johto tehtaat... III T ervapolttm ot ja pktehtaat V II a

19 XVII T eolls usla. Tlastollsen ry h m n num ero. T e o l s n aslaj. T lastollsen ryhm n num ero. T lte h ta a t... V a V anutuslatokset... IX e T lketehtaat... IX f V e r o m y lly t... X III b Trkoon ja sukan kutom ot.. IX e V esjohtolatokset... X IV T ultkkutehtaat... VI e V latehtaat... II b T upakkatehtaat ja -työpajat. X III e V n a p o lttm o t... X III d V llakehrääm öt... IX a Turvepehku- ja turvem ulta- V llakutom ot... IX b tehtaat... V e V äkvnatehtaat ja -tslausla- T ynnyrtehtaat... X I b tokset... X III d U r k u te h ta a t... IV Vär- ja vernssatehtaat... VII b U udntehtaat.... IX b Värjäys-, valkasu- ja. apreteerau sla to k set... IX c V a lm o t... III V a n u te h ta a t....ix f Ö ljy te h ta a t... V II a Teollsuustlastoa. 3

20 TAULUKKOJA.

21 3 Lään. Uudenmaan lään. 3 6 Taulu. Yleskatsaus maan teollsuus tomntaan läänttän vuonna 9. 4!! 5 7 Teollsuuslkkeden Työpakkojen HenJdlökun- nan keskmääränen Käyttövoman suuruus Työntekjftä. Muuta henk Jökuntaa. Yhteensä. S 9 0 Työntekjän palkkaus, ; Koko arvo. l Baaka-anetten arvo, tehollsssa hevosvomssa. Kotmasten raakaaneden arvo. Kotmasten puolvalmtten teollsuustuotteden arvo. Tuotannon brutto-arvo, K a u p u n g M a a s e u u Turun ja Porn lään. Yhteensä 555! K a u p u n g t M a a s e u t u ; 506 j Yhteensä 658; Hämeen lään. K a u p u n g t M a a s e u t u ] Vpurn lään. Yhteensä K a u p u n g t j M a a s e u t u ; Mkkeln lään. Yhteensä ^ U I K a u p u n g t M a a s e u t u j ! j Yhteensä! Kuopon lään.! K a u p u n g t M a a s e u t u ] ; ) ; Vaasan lään. Yhteensä K a u p u n g 06 ; : M a a s e u u. 689 j Yhteensä 795: Oulun lään. f K a u p u n g M a a s e u u 59 j ) Yhteeesä ! j Yhteensä kaupungessa j ! Yhteensä maaseudulla j j Yhteensä koko maassa! 4 08! ! !

22 4 5 Taulu. Yleskatsaus maan teollsuus- tomntaan kunnttan, vuonna ! ! 3 Kunt a. Teollsuuslkkeden Työpakkojen Työn Tam mk. H uhtk. p:nä. p:nä. tekjötä. Henäk. p:nä. K äyttövom an suuruus tehollsssa Lokak. hevosvomssa. p:nä. Työntekjän palkkaus, Koko arvo. Raaka-anetten arvo, K otm asten raakaanetten arvo. K otm asten puolvalmtten teollsuustuotteden arvo. Tuotannon bruttoarvo, Uudenmaan lään. K aupungt: H e lsn k Porvoo L o v sa ; T a m m saar H a n k o ; M aaseutu : Y hteensä Raaseporn k h la k u n ta L ohjan» H elsngn» P ernajan» ; Y hteensä Turun ja Porn lään. Kaupungt : T urku ) Por ' ; R a u m a U u sk a u p u n k , N aantal M aaranham na : Salon k a u p p a la j ' M aaseutu : Y hteensä H alkon k h la k u n ta M askun» Pkkön» V ehm aan > M ynäm äen» ; A hvenanm aan > ; ' U lvlan» ! Ikaalsten > T yrvään» ) Lom aan» Y hteensä

23 6 8 0 Taulu. (Jatk.). Yleskatsaus maan teollsuus- tomntaan kunntan vuonna Kunta. Hämeen lään. K aupungt: Teollsuus- lkkeden!! Työpak kojen Tammk. p:nä. H uhtk. p:nä. Henäk. p:nä. Lokak. p:nä. T y ö n- tekjötä K äyttövom an suuruus tehollsssa kaus, hevosvomssa. Työntekjän palk 3 Koko arvo. B aaka-anetten arvo, K otm asten raakaanetten arvo. K otm asten puolvalmtten teollsuustuotteden arvo. H äm eenlnna ! ! T am pere L a h t j y h teen sä! ! Tuotannon bruttoarvo, M aaseutu: H auhon k h la k u n ta ; Hollolan» Jäm sän» : 6 59 ; Ruoveden» : Prkkalan» ! Tam m elan» ; Y hteensä j Kaupungt : V p u r H a m n a... 7! K otka ' L a p p e e n ra n ta... 6 : K ä k s a lm S o rta v a la U I Y hteensä M aaseutu: K ym n k h la k u n ta ' Lappeen > I R annan» Ä yräpään > Jääsk en» K urkjoen > K äksalm en» Sortavalan» Sahun» Y hteensä

24 Kunta Taulu. (Jatk.). Yleskatsaus maan teollsuus- tomntaan kunnttan vuonna T y ö n - Kaaka-anetten arvo, tekjötä K äyttövom an suuruus T uotannon Työntekjän p alk Teollsuus- Työpak lkkeden kojen tehollsssa bruttoarvo, kaus, K otm asten raaka- puolvalmt- Kotm asten Tammk. H uhtk. Henäk. IOkak. hevosvomssa. arvo. tuotteden Koko arvo. p:nä. p:nä. p:nä. p:nft. anetten ten teollsuus arvo. 6 Mkkeln lään. K aupungt: M k k e l Savonlnna H enola Y hteensä Mkkeln k h la k u n ta H enolan» : R antasalm en» j Ju v a n» ; Kuopon lään. K aupungt : Y hteensä K u o p o J o e n s u u ! I s a lm N urm eksen k a u p p a la...! Y hteensä j » K uopon k h la k u n ta _ : R autalam m n» ! Pelsjärven» Isalm en»... : Lpern» Ilom antsn» Ylteensä Vaasan lään. Kaupungt : N kolankaupunk... 45! K a s k n e n K rstna U usk aarlep y y t P e ta rsa a r K o k k o la Jyväskylä Yrhtecn sä Teollsuustlastoa.

25 Kunta. r t Taulu. (Jatk.). Yleskatsaus maan teollsuus- tomntaan kunnttan vuonna ! 6! Teollsuus- lkkeden! Työpak kojen Tam mk. j lp :n ä. [ Huhtk. p:nä.! Henäk. p:nä. Lokak. p:nä.! T y ö - t e k j ö t ä Käyttövom an suuruus tehollsssa Työntek hevosvomssa. jän palkkaus, n! 3 Raaka-anetten arvo, Kotmas- Koko arvo.! ten raakaanetten! arvo. Kotm asten puolvalmtten teollsuustuotteden arvo. T uotannon bruttoarvo, M aaseutu: Ilm ajoen k h la k u n ta L apuan >> K orshohnan» P etarsaaren > j K uortaneen» ! L aukaan»... 6 ; 07 ; Y hteensä * 68» ) Oulun lään. K aupungt : O u lu o ; ; Raahe...;... 8 s! Torno K e m ' 3 cs.l CM th Y hteensä (M E^c s CO CO O CO t GO O S ! Salon. k h la k u n ta ! H aap a jä rv en >> j Oulun» ! K em n > ; K ajaann >... ; ; Y hteensä ! Y hteensä k aupungessa 856 9» 3» Yhteensä m aaseudulla Yhteensä koko m aassa !»

26 I ' 3 4 Teollsuusryhmä ja -luokka Teollsuuslaj. « l Taulu 3. Yleskatsaus maan teollsuus- tomntaan teollsuuslajttan vuonna 9. jen HenklÖkun- nau keskmääränen Käyttövoman suuruus Työn tekjötä. Muuta henklökuntaa. Yhteensä. Työntekjän palkkaus, 3 Koko arvo. Baaka-anetten arvo, tehollsssa hevosvomssa. Kotmasten raakalaneden arvo. Kotmasten puolvalmtten teollsuustuotteden arvo. Tuotannon bruttoarvo,! Kavoslouhnta ja malmnnosto. ; K uparkavoksa ' II a ) M e t a l l e n v a lm s t u s la t o k s e t. M asuunt ) M ellotuslatokset ) Ö o M artnlatokset : b ) M e t a l l e n ja lo s t u s la t o k s e t. Naula-, rautalanka- ja p u lttte h ta a t K arkea-, m usta- ja h e n o ta e te h ta a t ' S ahan teräteh taat , V la te h ta a t Lakk- ja p e lts e p ä n te h ta a t K a d e te h ta a t... 3! Messnk- ja tn a v a lm o t ! H a u lte h ta a t G alvanom stehtaat N e u la te h ta a t Konepajat. Yhteensä Valm ot ja k o n e p a ja t ! P u tk jo h to te h ta a t S äh k ö k o n eteh taat j R a u ta la v a v e stä m ö t Henomp Koneteollsuus. Y l t n ' M » S o tto k o n e te h ta a t j : U rk u teh taat ! S ä h k ö k o n e te h ta a t... j ' V Kv-, sav-, las-, hl- ja lurveteollsuus. a ) K v - j a s a v t a v a r a t e o lls u u s. Yhteensä _ K vlouhm ot sekä kvenhakkuu- ja hom alatokset ! ; K a lk k te h ta a t x) Ilman myyntä. -) Yhdestä maasuunsta ja mellotuslatoksesta ovat tedot annetut martnlatosta koskeven tetojen yhte;

27 j j! 3 Teollsuus- ryhm ä ja -luokka. JA T e o s u u s a j. Tauln 3. (Jatk.). Yleskatsaus maan teollsuus tom ntaan teollsuuslajttan vuonna 9. jen! I Työntekjötä. M uuta henklökuntaa. Yhteensä.. 8 Henkökun- nau keskm ääränen K äyttövom an suuruus tehollsssa hevosvomssa. 9 Työntekjän palkkaus, 0 Koko arvo. l B aaka-anetten arvo, Kotm asten raakaaneden arvo. Kotm asten puolvalmtten teollsuustuotteden arvo. Tuotannon bruttoarvo, T lte h ta a t K aak e lteh taa t Posln- ja fa ja n sste h ta a t M u u ra u sla a stte h ta a t... Sem entt- ja asfalttvalm ot sekä afsaltthuovan ja ! kenotekosten kven v a lm stu sla to k se t M uut täh än k u u lu v at te h ta a t b ) L a s - j a l a s t a v a r a t e o lls u u s. L a ste h ta a t b VI c ) H l - j a t u r v e t e o lls u u s. Turvepehku- ja tu rv em u ltate h ta at _ Sysen v alm stu sla to k se t ; Kemallsten latteden valmstusteollsuus. Y hteensä a ) E lm e t t ö m e n h a p p o je n, e m ä k s e n j a s u o lo je n v a lm s t u s t e o lls u u s K lo ra a ttte h ta a t H lh a p p o te h ta a t S o o d a te h ta a t ) L a n n o t u s a n e t e o U s u u s. L u u jauhotehtaat ja luun su rv o m slato k set c ) R ä jä h d y s - j a s y t y t y s a n e t e o lls u u s. D y n a m ttte h ta a t T u ltk k u te h ta a t ! d ) V ä r e n s e k ä m u d e n k e m a lls t e n la t t e d e n v a lm s t u s t e o lls u u s. K m rö ö k k te h ta a t M uut teknokem allset te h ta a t Y hteensä V I I Terva-, öljy-, kum-, y. m. tällasten aneden teollsuus. a ) N ä t t e n a n e d e n v a lm s t u s t e o lls u u s. Puun tslauslatokset, tervapolttm ot ja pktehtaat.. 0! Ö ljy te h ta a t

28 ryhm ä ja -luokka Taulu 3. (Jatk.). Yleskatsaus maan teollsuus tomntaan teollsuuslajttan vuonna 9. 4 [ ö Teollsuuslaj. Teollsuus- Työpakkojen Henklökn!- Työntekjötä. nan keskmääränen M uuta hen- j ; klökuntaa. J K äyttövom an suuruus tehollsssa j hevosvomssa. Yhteensä. ; j Työntek- kans, Koko arvo. 9! 0 Kaaka-anetter arvo, Kotmas- ; K otm asten ten raaka- puolvalmtaneden ;en teollsuustuotteden arvo. j arvo. Tuotannon bruttoarvo, ' b) N ästä anesta tehtäven valmsteden teollsuus. K u m tav arateh taat ; l ooo; K y n ttlä te h ta a t ' ) Lakka- ja p o ltu u rte h ta a t , ; e ! : j » ; Vär- ja v e rn ssa te h ta a t ! 54j ; Y hteensä VIII Nahka- ja karvateollsuus. a) Nahkojen ja turkksen valmstusteollsuus. N ah k ateh taat ja nahkurn ty ö p a ja t ; 96 4, lool IX b ) Nahkatavaraeollsuus. J a lk n e te h ta a t ! ; K nnas- ja h a n s k k a te h ta a t... 9 ' ' 9! K ars a t e h t a a t ! ; ; Yl teensä » ' 96 OOOl c) Karva-, harjas- ja jouhtavarateollsuus. H a r ja te h ta a t... 8 Kutomateollsuus. a ) KehruuteoUsuus. Pellavan p u h d stu sla to k se t... T ekovllatehtaat... I ; ; ; ; ; V llak eh rääm ö t ) P u u v llak eh rä äm ö t ; 4 600! P ellav ak eh rääm ö t : ) Kutomateollsuus. 6 V llak u to m o t... P u u v llak u to m o t ! ' Pelä v a k u to m o t ! ; N auhan k u to m o t : Teollsuustlastoa. a

29 t O o 3 I* T e o s h o s a j. Taulu 3. (Jatk.). Yleskatsaus maan teollsuus- tomntaan teollsuusl&jttan vuonna 9. Teollsuusryhm ä ja -luokka. * n Henklökn)- Ian keskm ääränen K äyttövoman suuruus Tuotannon K-aaka-anetten arvo, Työntekjän Työpakko palk jen Työntekjötä. Yhteensä. tehollsssa : M uuta henklökuntaa. hevosvomssa. kaus, Koko arvo. K otm asten raakaaneden arvo. K otm asten puolvalmt- ten teollsuustuotteden arvo. v ) \ (tnutus-< v ä r jä y s- ja a p re te e ra u ste o llsu u s. V a n u t u s l a t o k s e t ; V ä r j ä y s t e h t a a t s e k ä v a l k a s u - j a a p r e t e e r a u s l a t o k a e t ) d ) P u n o m a te o lls u u s e ) P u k u la v a r a te o lls u u s. 4 T r k o o n j a s u k a n k u t o m o t ! P a t a t e h t a a t n K a u l u s n t e h t a a t _ H a t t u t e h t a a t L a k k t e h t a a t j j M u u valm steteolhsuus. T l k e t e h t a a t V a n u t e h t a a t H u o p a t a v a r a t e h t a a t , M a r k s - j a s ä l e k a h d t e h t s w t : ( 6 8 K ä ä r e k a h d n t e h t a a t K a l a n v e r k k o t e h t a a t : S l k k l n o j e n r p s u a m n e u Y hteensä bruttoarvo, tl X Paperteollsuus. u ) P u u v a n u k e - ja p a p e r te o lls u u s. P u u l o m o t j S e l l u l o o s a t e h t a a t P a h v t e h t a a t _ P a p e r t e h t a a t ( ! b ) P a p e r- n p a h m ta r a ra te o lls u u s. 8 T a p e t t t e h t a a t UI K r j e k u o r - j a p a p e r p u s s t e h t a a t ! K r j a n s t o m o t ! ') Kahden tehtaan tuotantoarvo on lmotettu muden latosten tetojen yhteydessä. 8 : Y hteensä I