TEOLLISUUS-TILASTOA.

Transkriptio

1 SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. X V I I I. TEOLLISUUS-TILASTOA. 7. V"TTOIDIEXjIAA Jälkmmänen osa. T e h ta ta j a K ä s t y ö latoksa. HELSINKI, S u o m a l a s e n K b j a l l s u u d e n S e u k a n K b j a p a n o s s a, 8 9.

2 Ssällys: Sv. J o h d a n to... I. Vuorvljelys, Tehdas- ja Kästyö-teollsuus luokttan järjestettynä ertysest Suomen olohn k a ts o e n... XIII. Classfcaton de l explotaton ndustrelle des mnes, des fabrques et des méters... XVIII. I. Ylenen katsahdus Tehdas- ja Kästeollsuuteen S u o m e s s a.... II. jokasessa Suomen läänssä. III. Suomen kaupungessa ja k au p p a lo ssa IV. Suomen khlakunnssa.. 8. V. Katsahdus Suomen Tehdas- ja K ä ste o llsu u te e n.... VI. Luettelo 889 vuoden kuluessa perustetusta teollsuuslatokssta VII. Luettelo 890 vuoden kuluessa perustetusta teollsuuslatokssta VIII. Höyrykonetten luku sekä nden voma, jaettuna joka lä ä n lle IX. er teollsuukslle X. Taulu, näyttävä ulkomaalasten am m attlasten ja työntekjän lukum äärää maamme k a u p u n g e s s a XI. Taulu, näyttävä ulkomaalasten am m attlasten ja työntekjän lukum äärää maamme k h la k u n n s s a XII. Kertomus tapahtunesta tapaturm sta XIII. Kertomus apurahastosta ja m usta hyväntekeväsyyslatokssta... 0.

3 T teo llsu u stu o ta n to vuonna 890 osottaa edellsn vuosn verrattuna jatkuvaa enenemstä, vakka tuo enentym nen e olekaan nn suur kun lähnnä edellsenä vuonna 889. E sllä oleva osa teollsuustlastoa kästtää nm. kakkaan, työpakkaa, jossa työntekjötä ol 9,7 ja joden tuotantoarvo nous,78,90 m arkkaan; vastaavat num erot edellsenä vuonna olvat,8 työpakkaa,,79 työmestä ja,90,0 markkaa tuotantoarvoa. Lsäys tuotantoarvossa on ss 7,86,7 m arkkaa el non 6 % ; edellsenä vuonna ol stä,,99 markkaa el %. V svuotskautena on teollsuustom nta ollut keskeytym ättömän ja, lukuun-ottam atta vuotta 889, jotenkn tasasen kehtyksen tlassa. V uonna 886 nous työpakkojen luku,6:een, nssä,87 työntekjää ja n den tuotantoarvo 9,779,80 markkaa. Lsäys työpakkan luvussa on ss koko ajanjaksolle 96 el 0 % sekä keskm äärn vuotta koht. Työntekjän luku on samaan akaan lsääntynyt,6 el %, joka keskm äärn vuotta koht on,66. Lsäystä vuotusessa tuotantoarvossa vhdon osottaa yhteensä summa 6,968,700 m arkkaa el 0 % sekä keskm äärn,7,78 m arkkaa vuotta koht. Ylennys teollsuustuotannossa vuodesta 889 vuoteen 890 e kutenkaan sunkaan koske kakka teollsuuden haaroja, vaan on olemassa sellasa, jossa melkonenkn vähennys on huomattavana. Lähnnä koskee täm ä sahateollsuutta, jonka tuotantoarvo vuoden kuluessa syntyneden huonompen olosuhteden vuoks on alennut 7,0,6 markasta,9,9 m arkkaan el ss,,06 markkaa. Jauhom yllyjen tuotantoarvo on,97,6 m arkasta vuonna 889 laskeutunut,7,6 m arkkaan vuonna 890, joka,770,7 m arkan vähennys rppuu stä tulpalosta, joka W aasan höyrym yllyssä on ollut, ja jonka johdosta täm ä maan suurn mylly vuoden kuluessa on ollut tometonna. Samallanen satunnanen sekka, T urpan ruuttehtaassa tap a h tu n u t räjähdys, joka suurem m aks osaks häv tt täm än latoksen, on syynä shen että ruuttehtaden tuotantoarvo,000:sta vuonna 889 on alennut,0:een vuonna 890. Myös muutamssa mussakn teollsuusryhm ssä on vähennystä, vakka e kovn suurta: m antussa kolmessa ryhmässä on vähennyssumma yhteensä,0,8 markkaa, joten lsäys tuotantoarvossa m ussa teollsuushaarossa nousee yhteensä,08,00 m arkkaan. IV:nnessä, kvteollsuuden ryhmässä, astuvat ens sjaan tlruukt, kaakel-, fajanss- ja poslntehtaat sekä lasruukt. Tlruukken luku ol vuoden kuluessa 96, nssä,788 työntekjää ja n den tuotantoarvo,08,98 m arkkaa; edellsenä vuonna ol ruukken luku 87, työntek jän,6 ja tuotantoarvo,78,98 m arkkaa. Täm ä teollsuus on vsvuotskautena ollut keskeytym ättöm än ja hyvn nopean kehtyksen tlassa.. Y. 886 ol nm ttän 8 tltehdasta, nssä,68 työntekjää ja nden tuotantoarvo 996,0 m arkkaa. Lsäys on ss ruukka el %,,0 työntekjää el 67 %

4 II ja,06,6 m arkkaa el 07 % tuotantoarvossa. Ylenemnen rppuu pääasassa lsääntyneestä rakennustom esta Helsngssä. Kaakel-, fajanss ja poslntehtata ol v , nssä 607 työntekjää ja n den tuotantoarvo,0,87 m arkkaa; edellsenä vuonna ol tehtata 0, nssä 6 työntekjää ja nden tuotantoarvo,89,7 m arkkaa. Myös täm ä teollsuus osottaa vsvuotskautena ylenem stä, joka keskeyty anoastaan vuodesta 887 vuoteen 888, jollon non 0,000 m arkan vähentym nen tuotantoarvossa tapahtu. Y. 886 ol m anttujen tehtaden luku 8, nssä 99 työntekjää ja nden tuotantoarvo 96,0 markkaa. Lsäys on ss tehdas, 08 työntekjää el % ja 0,07 m arkkaa el % tuotantoarvossa. Y. 890 ol lasruukka, nssä 98 työntekjää ja nden tuotantoarvo,98,9 markkaa, vastaten edellsenä vuonna ntä 6 tehdasta, 9 työntekjää ja,0,66 m arkkaa tuotantoarvoa. Yähennys johtuu pääasallsest stä että Utran pullo-lastehdas Joensuun kaupungn luona vuoden kuluessa p antn sesomaan. Tätä yhtä vuotta lukuun-ottam atta ovat lasruukt, mtä tuotantoarvoon tulee, olleet yh tä tasasest nousemassa, kun stä vaston nden luku ja työntekjän luku on mllon lsääntynyt, mllon vähentynyt. Yuonna 886 ol lasruukka, nssä 666 työntekjää ja nden tuotantoarvo,9,80 markkaa. Lsäys on ss työntekjää el 8 % ja tuotantoarvo 667,67 m arkkaa el %. Manttava on kutenkn että v. 886 ol huom attava melkosesta vähennyksestä lastehtaden tomnnassa, johon todennäkösest olvat suureks osaks vakuttam assa snä vuonna vomaan astuneet tullm ääräykset Yenäjälle Suomesta tuodessa. V. 88 ol nm ttän maassa 8 lasruukka, nssä 6 työm estä ja nden tuotantoarvo,0,80 m arkkaa. Muden teollsuuksen joukossa tässä ryhmässä vo velä m anta kvenhäkkuulatokset, joden luku ol, työntekjötä 08 ja tuotantoarvo 70,87 markkaa. Se kehtys, m tä täm ä teollsuus kysymyksessä olevana vsvuotskautena osottaa, kun vuonna 886 ol 6 kvenhakkuulatosta, nssä 0 työntekjää ja nden tuotantoarvo, m arkkaa, rppuu suurm m aks osaks sllakaa perustetun osakeyhtö G rant n tom nnasta tällä alalla. V:s, kemallsen teollsuuden ryhmä, on yhä maamme teollsuudessa avan syrjäsjalla. E ns sjaan tu lev at tehtaat sappuan, hajuvesen y. m. kemallsten valmsteden lattamsta varten. Sellasa on vuoden kuluessa ollut, nssä 9 työntekjää ja nden tuotantoarvo 79,87 m arkkaa; edellsenä vuotena ol ntä, nssä 8 työntekjää ja nden tuotantoarvo 67,9 markkaa. Yalmstusarvo tässä teollsuushaarassa ja snä käytettyjen työntekjän luku on vsvuotsjakson kuluessa ollut yhä nousemassa. V. 886 ol 9 sellasta tehdasta, nssä 6 työntekjää ja nden tuotantoarvo,06 markkaa. Lsäys on ss työntekjää el 6 % ja 0,807 m arkan tuotantoarvo el %. Nousem nen rppuu pääasallsest lsääntyneestä sappuan tuotannosta; shen etupäässä on auttanut vuonna 886 perustettu W aasan sappuatehdas, jolla nykyään on suurn valm stus maassa, nm. v. 890,76,67 pesusappuaa, arvoltaan 8,000 m arkkaa; tehtaassa työskentelee 0 henkeä. Tultkkutehtata ol vuonna 890, nssä 7 työntekjää ja nden tuotantoarvo 8,8 m arkkaa; edellsenä vuonna, nssä 8 työntekjää ja valm stusarvo,6 m arkkaa. T ällä teollsuudella e ole puheen-alasena vsvuots-

5 m kautena osotettavana m tään kehtystä, vaan pkemmn jonkunlanen alentumnen. Tosn m antaan 886 vuoden teollsuustlastossa paljo alempa num erota kun seuraavana vuonna, m utta täm ä rppuu stä että m anttuna ja edellsenä vuonna kaks suurem m sta tu ltk k u teh tasta e huolnut antaa tetoja. V. 887 nous tu ltkkutehtaden luku :ään, nssä 89 työntekjää ja nden tuotantoarvo, markkaa. Luujauhotehtaat, jo sta useam pa käytetään hyvn penessä koossa kotteollsuutena maaseudulla, edustavat edelleenkn vähemmän huom attava määrä, m utta ansatsevat m antsem sta tasasest nousevan valmstussumman vuoks. Sellasa ol v , nssä 0 työm estä ja nden tuotantoarvo 68,6 m arkkaa; edellsenä vuonna ol luumyllyä, nssä 0 työm estä ja nden tuotantoarvo 6,9 markkaa. Vuonna 886 ol nden luku 8, nssä 6 työntekjää ja nden tuotantoarvo 6,0 markkaa. Lsäys on ss työntekjää el /o j a,66 m arkkaa el 70 % tuotantoarvossa. Samalla kertaa vähentym nen luum yllyjen luvussa osottaa e ttä täm ä valm stus yhä on m uuttum assa kotteollsuudesta tehdasteollsuudeks. VI:s, nahkateollsuuden ryhm ä kuuluu tärkeäm pen joukkoon, nahanvalmstu sta ja nahkurn-am m atta kun m aassa suuressa m äärässä harjotetaan. Nahkatehtata ja n ah kurn- työp aj oj a ol v , nssä,977 työntekjää ja nden tuotantoarvo 9,87,8 m arkkaa; edellsenä vuonna ol n tä 76, työntekjötä,87 ja tuotantoarvo 8,7,676 m arkkaa. M antusta latokssta ovat lähnnä, jossa on työntekjää ja joden tuotantoarvo on,69,00 markkaa, katsottavat tehtaks, kun tosssa työtä harjotetaan enemmän kästyön tavalla. V. 886 nous nahkurn-työpajan luku 8:een, nssä,0 työm estä ja nden tuotantoarvo 7,0,60 markkaa. Lsäys on ss 0 el %> työntekjötä el 9% j a,8,9 m arkkaa el 0 % tuotantoarvossa. Jokskn penemmäks osaks on täm ä lsääntym nen tosn anoastaan näennänen, rppuen stä että vsvuotskauden alussa tetoja maaseudulta e oltu saatu kylln täydellsä, kun nykyään m tään tärkeäm pä vajavuuksa tu sk n lenee. E ttä täm ä sekka kutenkaan e m anttavast vakuta lopputulokseen, käy stä selvlle että lsäys m aaseudulla on työntekjää ja,8,96 markkaa, kun se kaupungessa on työntekjää ja,66,98 m arkkaa tuotantoarvossa. Lsäys kaupungessa rppuu taas pääasallsest stä melkosesta laajennuksesta, joka Åström-veljesten nahkatehtaassa Oulussa on täm än ajan kuluessa tapahtunut. V. 886 ol tässä tehtaassa 68 työntekjää ja snä valm stettn,66,000 ff pohja- ja hhnanahkaa, arvoltaan,868,000 markkaa, kun vuonna 890 työntekjän luku nous 7:ään sekä valm stus,9,8 :aan, arvoltaan,,00 m arkkaa. Satulasepän-pajoja ja hhnatehtata ol v , nssä 0 työntekjää ja nden tuotantoarvo,069,097 m arkkaa; edellsenä vuonna 8, nssä 8 työntekjää ja tuotantoarvo 67,78 markkaa. Yuonna 886 ol maassa 79 satulasepänpajaa, nssä 8 työntekjää ja nden tuotantoarvo 78,990 markkaa. Lsäys on ss 6 työpakkaa, 6 työntekjää el 98 % ja 790,07 m arkkaa el 7 % tuotantoarvossa. Tämä m erkllnen lsäys saa seltyksensä vuonna 887 perustetusta Aström -veljesten hhna- ja satulasepän tehtaasta Oulussa, joka vuonna 890 pt työssä työntekjää ja valm st tavaraa 708,000 m arkan arvosta. E ttä täm ä tehdas m enestyksellä on ruvennut klpalem aan varsnkn tähän saakka m aahan tuotujen tavaran kanssa, käy selvlle sekä tehtaan rpeästä kehtyksestä että myös

6 IV stä, että samaan akaan kästyön-om anen satulasepän-teollsuus maassa on m enn yt jonkun verran eteenpän, näden työpakkan luku kun v. 890 ol 8, nssä 7 työntekjää ja nden tuotanto 6,07 markkaa, osottaen sten lsäyksenä työpakkaa sekä työntekjää el 7 % ja 8,07 m arkkaa el 9% tuotantoarvoa. VTI:s, kutomateollsuuden ryhmä on tuotantoarvon puolesta het puutavarasekä ravnto- ja nautntoane-teollsuuden jälkeen, sekä työntekjän luvun puolesta lähnnä ensnm antun jälkeen tärk en ryhm ä maamme teollsuudessa. Etusjassa ovat täällä pumpltehtaat. Nden luku ol v , ollen nssä, työntekjää ja nden tuotantoarvo,7,96 m arkkaa; edellsenä vuonna tehtata yhtä monta, nssä,88 työntekjää ja tuotantoarvo,6,00 markkaa. Tämä teollsuus osottaa vsvuotskautena tasasest jatkuvaa ylenemstä. V. 886 ol tehtaden luku samon 6, m utta työntekjän luku nous anoastaan,70:een sekä tuotantoarvo 0,9,670 markkaan. Lsäys on ss,06 työntekjää el % ja,,6 m arkkaa el % tuotantoarvossa. Yllä m anttuun lukuun on otettuna myöskn eräs pen käsnkutoma-latos, joten varsnasten tehtaden luku on, nstä yks myöhemmältä ajalta, nm. v. 890 perustettu W aasan verkko- ja kertaam stehdas, jossa tähän saakka on ollut anoastaan kertaam skoneta käynnssä. Eräs Oravasten ptäjässä tomessa ollut käsnkutoma-latos ertysten täysja puolvllasten sekä pum pultavaran valm stam sta varten, jo k a ennen on m an ttu pumpul tehtaden joukossa, on sttem mn m uutettu ja sen vuoks srretty vllatavara-tehtaden joukkoon. K ehtys puheen-alasessa teollsuudessa rppuu ss pääasallsest jo olemassa-oleven latoksen melkosesta laajentamsesta. Y. 886 käytettn nssä,6 hevosv. vesvoma sekä 7 höyrykonetta, vomaltaan,7 hevosv. V. 890 käytettn vesvomaa,900 hevosv. ja ol höyrykoneden luku, vom altaan,9 hevosv. Vllakutomot sekä vllatavara-, verka- ja shoddytehtaat näyttävät vähtellen nousevan yhä tärkeäm pään sjaan maamme teollsuudessa. Nden luku ol v , jossa työntekjötä ol 89 ja joden tuotantoarvo tek,09,69 m arkkaa; edellsenä vuonna tehtata, työntekjötä 6 ja tuotantoarvo,,78 markkaa. Myöskn täällä on keskeytym ätöntä ylenem stä kestänyt koko vsvuots-kauden. Y. 886 ol tehdasta, nssä työntekjää ja tuotantoarvo,,7 markkaa. Lsäys on ss, työntekjän 7 el 9 % ja tuotantoarvon,68, m arkkaa el 0 %. Lsäys rppuu pääasallsest vanhempen tehtaden laajennuksesta; erttänkn on asanlata ollut täm ä Tampereen verkatehtaden suhteen. Hljemmn perustetut ovat kakk verraten vähemmn tärketä; suurn nstä on V rtan vllankutom o W aasan läänssä. Lnatehtata edustaa edelleenkn maassa yks anoa tehdas, jossa ol,070 työntekjää ja jonka tuotantoarvo ol,900,000 m arkkaa; edellsenä vuonna 998 työntekjää ja tuotantoarvo,70,000 markkaa. Tuotanto on vsvuotskauden kuluessa m ennyt keskeytym ättä eteenpän. V. 886 ol tehtaassa 98 työntekjää ja nous valmstusarvo,00,000 markkaan. Lsäys on ss 86 työntekjää el 9 % ja 700,000 m arkkaa el % tuotantoarvossa. Vuonna 886 valm stettn,77,798 S> lankaa ja,77 kpl. kudoksa sekä käytettn 0 hevosv:n vesvoma. Y. 890 ol valmstus,,89 lankaa ja 7,07 kpl. kudoksa. K äytetty vesvoma e ollut m uuttunut, stä vaston ol tu llu t lsää 00 hevosvrn höyrykone. Trkootavara- ja sukkatehtata ol v. 890, nssä 8 työntekjää ja nden tuotantoarvo 66,97 m arkkaa; edellsenä vuonna ol teh ta ta y h tä monta, nssä

7 Y 0 työntekjää ja nden tuotantoarvo 8,0 markkaa. Lsäys vsvuotskauden kuluessa on sekä keskeytym ätön että koko melkonen. V. 886 ol kaks tehdasta, nssä 0 työntekjää ja nden tuotantoarvo 78,0 m arkkaa; lsäys on ss tehdasta, 88 työntekjää el 6 % j a 68,7 m arkkaa el % tuotantoarvossa. Sll akaa perustetusta latokssta on Tampereen trkootehdas verraten suurenpuolnen; m olemm at toset stä vaston vähem m n laajoja. V altavassa m äärässä rp puu tuotannon ylenem nen k u ten k n ennen-olleden tehtaden laajentam sesta. K akkaan nousee ylenem nen vasta m antussa neljässä pääryhmässä kutom ateollsuutta,09 työntekjään ja 6,860, m arkkaan tuotantoarvossa, el edellsessä 0% j a jälkm äsessä % :n vastaavsta luvusta maan teollsuudesta ylpäänsä. YIII:nnessa, paperteollsuuden ryhmässä esntyy 6 puunhomoa, jossa ol,08 työntekjää ja joden valm stusarvo ol 0,866,8 kloa puupahva ja puumassaa, arvoltaan,9,7 markkaa; ed. vuonna yhtä m onta tehdasta, 99 työnt.,,8,67 kloa ja,08,7 m. valm stusarvossa. E ttä työntekjän luku ja tuotannon arvo ovat hukkasen suurem m at m utta tuotannon m äärä penem p kun edellsnä vuosna, vo m ahdollsest, vakka se e varm ast tule näkyvn lähetetystä lmotukssta, rppua stä että vuonna 890 valm stettn verraten suuremp määrä kallm paa pahva. Selluloosatehtaden luku ol 6, nssä 69 työntekjää ja nden valmstus,,868 kloa selluloosaa, arvoltaan,, m arkkaa; edellsenä vuonna ol tehdasta, nssä 9 työntekjää ja valm stus nssä,07,9 kloa, arvoltaan,9,6 m arkkaa. Paperruukka ol luvultaan 9, nssä,70 työntekjää ja nden valmstus,, kloa erlajsta papera, arvoltaan 6,8,6 m arkkaa; v. 889 ol tehtata 0, nssä,69 työntekjää ja nden valmstus,69, kloa, arvoltaan 6,998,96 markkaa. Tuotannon vähentym nen rppuu stä että Kyröskosken pap erruukk snä tapahtuneen tulpalon vuoks suurem m an osan vuotta on sesonut. E dellsen vuoden suhteen osottaa ss paperteollsuus, jo ta edustavat ylläm antut kolme pääryhmää, anoastaan vähäpätöstä työntekjän luvun ja tuotantoarvon lsäystä. V errattaessa edellsn vuosn ovat m antut kolme ryhm ää otettavat yhdessä sekä yhtesestä valm stusarvosta vähennettävä sen puumassan ja selluloosan arvo, m kä suoranasest on kulunut papern valm stukseen, kun akusemmn ntä puunhomoja ja selluloosatehtata, jotka ovat perustetut paperruukken välttöm ään yhteyteen, e erttän ole otettu laskuun. Tämän laskun tehtyä on v. 890 puunhomojen, selluloosatehtaden ja paperruukken yhtenen työntekjäluku,09 ja tuotantoarvo 0,76,87 m arkkaa; v. 886 ol työntekjötä,9 ja tuotantoarvo 7,66,860 markkaa. Lsäys, jota -vuotskautena on yhä kestänyt, on ss 900 työntekjää el % ja,8,0 m arkkaa el 7 % tuotantoarvossa. Täm ä paperteollsuuden kehtys ansatsee stä enemm än huom ota, kun papertehta a t v. 886 m äärättyjen tullen vuoks Suom esta Venäjälle vedystä papersta kärsvät kovaa hattaa, jolle täm än teollsuuden on p tä n y t hankka korvausta etsmällä kauppapakkoja mussa massa. Puunhomojen luku ol v. 886 ; lsäks tulleta vsvuotskautena ovat Enson, Karhulan, Verlan ja M yllykosken, jonka lsäks usemmssa m ussakn on tehty melkosa laajennuksa. Selluloosatehtaat ovat kakk n y t kysym yksessä olevan ajanjakson kuluessa syntyneet. P aperruukken luku on täm än ajan kuluessa vähentynyt llrs tä 9:ks sen johdosta että K u u

8 VI sankosken paperruukk on palon jälkeen uudestaan rakennettu anoastaan puunhomoks ja selluloosatehtaaks sekä Juvankosken vähälkkenen tehdas on ollut tom etonna. Pahv- ja asfaltthuopa-tehtata on ollut luvultaan, nssä 06 työntekjää ja tuotantoarvo,08, m arkkaa; edellsenä vuonna ol ntä 0, työntekjötä 7 ja tuotantoarvo 878,9 markkaa. Vsvuotskautena on täm äkn teollsuus m ennyt lakkaam atta eteenpän. V. 886 ol 6 tehdasta, nssä 8 työntekjää ja nden tuotantoarvo 90, m arkkaa; lsäys ss tehdasta, 78 työntekjää el 6 % Ja 90,988 m arkkaa el 8 % tuotantoarvossa. IX:s, puuteollsuuden ryhm ä on tärken Suomen teollsuudessa. Ens sjassa ovat täällä sahalatokset, jota vuonna 890 ol luvultaan, nssä 0,78 työntekjää ja nden valm stus,06 standerta sahattua tavaraa,9,9 m arkan arvosta, johon vastas edellsenä vuonna 0 sahaa, nssä 0,9 työntekjää sekä valm stus,99 standerta *), arvoltaan 7,0,6 m arkkaa. Tässä esntyy se m erkllnen sekka, että sahalatosten ja sahan työmesten luvun ollessa vuonna 890 suuremp kun ennen, sekä tuotantom äärä että sen arvo kutenkn ovat alemmat. Tähän lenee selvtyksenä se, että vuosen 888 ja 889 suotusat puukaupan-suhteet johtvat sekä rakentam aan joukon uusa penempä sahalatoksa että panemaan kuntoon vanhempa, jota sahalatoksa kutenkn vuonna 890 huonontuneden puukaupan-suhteden vuoks pdettn käynnssä anoastaan jonkun osan vuotta, suurten sahan samaan akaan vähentäessä tuotantoaan. Sten perustettnkn vuonna 889 kokonasta sahalatosta, suurmmaks osaks penä höyrysahoja. Vuonna 890 ol käynnssä kakkaan 66 vessahaa sekä 7 höyrysahaa, jossa ol 9 höyrykonetta, kakkaan,0 j hevosv.; v. 889 ol 0 vessahaa ja höyrysahaa, nssä 6 höyrykonetta, vomaltaan,88 hevosv. Pats tätä vme vuotta on sahalke vsvuotskautena m uuten ollut yhä nousemassa. V. 886 ol tomessa sahalatosta, nstä 9 vessahaa ja 06 höyrysahaa, jossa höyrykonetta ja,00 hevosv.; nässä ol työssä 7,69 työntekjää ja näden valm stus ol,66 strrta, arvoltaan,9,7 m arkkaa. L säys on ss 96 sahaa jo sta 78 on v ast alkuja ja m uut vanhoja sahoja, enm m äkseen penem pä vessahoja, jo tk a ovat olleet sesoksssa m utta jo tk a ovat uudestaan asetetut käyntn,09 työntekjää el % sekä valmstuksessa 9,0 st:rta el %, vastaten arvossa 0,0,0 markkaa el % Vlkastumnen sahalatosteollsuudessa on ss non / à / vlkastum sesta maan koko teollsuustuotannossa ja työväenluvussa, kun taas suhteellnen vlkastum nen prosenttluvussa täm än teollsuuden alalla on lähes yh tä suur kun teollsuuden kokonasuudessaan. Onko maan sahateollsuuden rpeä kehtys okeassa suhteessa luonnollseen kasvamseen maamme metsssä, on kysymys, johon teollsuustlasto e vo antaa mtään vastausta. E tte nn, anakaan pakottan, ole ollut lata, vaan että tosn pakon hyvnkn tu n tuvaa m etsän harventam sta on tapahtunut, lenee kum m nkn keltäm ätöntä. Tunnettu asa, jonka myöskn tlasto vahvstaa, on että vme akona sahateollsuus yleensä on raaka-anenaan käyttänyt penempkokosa puta kun ennen. V. 890 sahattn nm ttän kakkaan,,7 pölkkyä, jo k a on *) Tässä korjataan kävä vrhe v:n 889 tlastossa, jossa Turun läänn maaseudun sahojen tuotantom äärä lm otetaan 60,000 St:rta alhasemmaks kun se ol.

9 VII non 6 pölkkyä standertlle, kun pölkkyluku v. 886 nous anoastaan 6,99,:een el :een standerta koht. U us ertysala on vsvuotskautena sahateollsuudessa tu llu t lsää, n m ttän kovuskväresen valmstamnen. Tostaseks on täm ä teollsuus kutenkn vaan vähemmästä tärkeydestä. V:n 890 valmstusmäärään kuuluu nm ttän,8 standertta kovuskväresä, el anoastaan tuskn / /o koko valm stusm äärästä. Ansannee tässä manta, että maan sahateollsuus on n yt kysymyksessä olevana akakautena jonkun verran m uuttunut. Edellsnä akona, ennen vuotta 860, kun m elken yksnom aan vessahoja maassa löyty, olvat näm ä luonnollsest latettav at sellaslle pakolle m ssä vesvomaa löyty. Sahateollsuuden tu n nusm erkknä on sen vuoks tähän akaan joukko penä, maan ssäosn rak en n ettuja sahalatoksa. Snä vauhdssa, m nkä sahateollsuus 60- ja 70-luvulla ott, e täm ä asanlata vonut jatkua, kun sahattujen tavaroden m aantetse k u ljettam nen, ol sekä lka kallsta e ttä työlästä. H öyryvom an käyttäm nen tek k n m uutoksen mahdollseks. Anoastaan Samaan vesstössä, jossa ovallsa vestetä laajalta alalta ssämaasta alas rannkolle löyty, sälytt sahateollsuus yhä vanhan luonteensa. Maan mussa osssa tul täm ä aka sen sjaan huom attavaks stä että uttoväylän suulle rakennettn suurenmosa vessahoja, john tosnaan on pantu ernomasen suura pääoma. Nähn höyrysahohn utettn pölkyt usen hyvn kaukassta seudusta. K un 80-luvun loppupuolella vuosen kuluessa panuksssa olleet puutavaran kauppasuhteet parantuvat, ol osaks kallst ostetusta kokem uksesta opttu huom aam aan kunka hetken akaa hyvä aka välstä vo kestää. Ol sen vuoks, nn sanoaksemme, satutettava hyvää akaa lennossa, joka e ollut m ahdollsta vanhalla m enetystavalla monvuotsne uttam sneen. Maan rautatelatoksessa sll akaa tapahtunut kehtys ol m yöskn osaltaan m u u ttan u t sahateollsuuden asemaa. Tämän teollsuuden kehtys vmeks kuluneessa ajanjaksossa osottaa ss pääom nasuutenaan joukon penem pä höyrysahoja, usen hyvn välakasta laatua, jo ta on rakennettu rautaten ta vesväylän varrelle ja joden ta r kotuksena on sahata pölkkyjä läheseltä, hyvn rajotetulta alalta. Sten syntynestä sahosta on joku määrä ennen ajanjakson loppua jo taas sesautettu, stten kun puunsaals sahan alueella on loppunut; toset ovat kertävää laatua, ntä kun vuos vuodelta m uutetaan pakasta toseen. Sahalatosten asettam seen ssämaahan ynnä rautaten käyttäm seen sahatun tavaran kuljettam seks on ollut syynä sekn sekka että nn penä puta, kun m tä n y t paljo sahateollsuudessa käytetään, e ju u r kovnkaan edullsest vo ptken m atkan takaa uttaa. Tosta pääryhm ää puuteollsuudessa edustavat nkkarnlatokset, joden luku v. 890 ol 8, nssä,8 työntekjää ja nden tuodantoarvo,8, m arkkaa, josta höyryllä käypä, nssä 0 työntekjää ja tuotantoarvo,97,77 m arkkaa; edellsenä vuonna ol nkkarnlatoksa kakkaan 0, nssä, työntekjää ja tuotantoarvo,8,67 markkaa, josta höyryllä käypä 0, nssä 07 työntekjää ja tuotantoarvo,6,6 markkaa. Y. 886 nous nkkarnlatosten luku 6:een, nssä 806 työntekjää ja tuotantoarvo,,670 m arkkaa; lsäys on ss nkkarnlatosta. työntekjää el 6 % sekä tuotanto 89, markkaa el 7 %. E rttän ovat höyryllä käyvät nkkarnlatokset ajanjakson vmesnä vuosna m enneet rvakast eteenpän; v. 887 ol nm ttän ntä 6, ja nssä työntekjötä 8 sekä nden tuotantoarvo 66,0 m arkkaa, jo te n nden luku kolmessa vuodessa on m elken tullut kahta vertaa suuremmaks.

10 VIII Lankarullatehtalla on myöskn jonkun verran huom attava sja. V. 890 ol sellasa, nssä työntekjää ja tuotantoarvo 6,000 m arkkaa; edellsenä vuotena ol ntä yhtä monta, työntekjötä nssä 9 ja tuotantoarvo 96,000 m arkkaa. V. 886 ol olemassa anoastaan yks lankarulla-tehdas, snä 9 työntek jää j a sen tuotantoarvo 90,00 m arkkaa. X:nnessä, rakennusteollsuuden ryhm ässä, ovat tedot osttan nn epätäydellsä ja epäluotettava, ette m tään pettäm ätöntä arvostelua täm än teollsuuden kehtyksestä vo nden johdolla antaa. E rttän koskee täm ä muuraren ja rakennus-urakotsjan tomntaa. Nden luku lm otetaan vuonna 890 9:ks, ja nden työm esten l,96:ks, sekä tuotantoarvona on m anttu,8,0 markkaa, joka vm eks m anttu luku kutenkaan e edes lähm allekaan vastaa todellsta määrää. Tässä ryhmässä onkn todella hyvn suura vakeuksa työntekjän luvun ja tuotantoarvon määräämsessä. Luotettavam pa ovat maalareta koskevat numerot. Nden tom nta vo myös olla osotteena rakennustom nnasta. Maalaren luku nous v :een, nllä,00 työntekjää ja nden tuotantoarvo,,9 m arkkaa; edellsenä vuonna ol maalareta 0, nllä,000 työntekjää ja tuotantoarvo,8,6 markkaa. V. 886 ol 6 maalara, nllä 806 työntekjää ja tuotantoarvo 997,770 m arkkaa. XI:s, ravnto- ja nautntoaneteollsmden ryhm ä on hyvn tärkeä osa Suomen teollsuudesta. M uutamat tähän lasketut ryhm ät kuuluvat kutenkn paljo lähem m n m aanvljelykseen kun teollsuustom ntaan. Tämä on sanottava usemmsta myllylatokssta, jota v. 890 on lm otettu olleen,8, nssä,7 työntekjää. Suurn osa nstä on vero-jauhomyllyjä maalla, jossa m yllär on anoa työntekjä. M tään tuotantoarvoa e tuollassta m yllystä tetyst vo lm ottaa ekä se m tään m erktsskään. Tlastoon otettu tuotantoarvo tarkottaa sen vuoks anoastaan kauppa myllyjä. V. 890 lm otetaan täm ä arvo,7,6 markaks, jota summaa edellsenä vuonna vastas,97,6 markkaa; syy tähän vähentymseen on jo edellä lm otettu. V. 886 ol jauhom yllyjen lm otettu luku,, nssä,7 työntekjää ja nden tuotantoarvo,660,0 m arkkaa. Sokurtehtaden luku on edelleenkn anoastaan, nssä työntekjää ja nden valmstus 6,7,9 kloa sokura ja srappa, arvoltaan 6,09,0 markkaa; edellsenä vuonna y h tä m onta tehdasta, työntekjää ja valm stus,606,9 k loa, arvoltaan,900,000 markkaa. V. 886 ol samossa kahdessa sokurtehtaassa 88 työntekjää, nden valmstus,76,077 kloa el,0,7 markkaa. Lsäys vsvuotskautena on ss työntekjää el % sekä vuotusessa valmstuksessa,609,87 kloa el 6 9 % Ja,88,97 m arkkaa el 7%. Täm ä sokurtehtaden tom nnan laajennus e ole kum m nkaan tasasest ja tk u n u t koko ajanjakson kuluessa; vuosna 887 ja 888 ol n m ttän tuotannon arvo,6,80 m arkkaa edellsenä ja,78,6 markkaa jälkmmäsenä, m utta nous v. 889 äkkä ylös yllä m anttuun,900,000 m arkan summaan. Selvtys tähän on, anakn osaks, e tsttävä v. 888 säädetyssä korotetussa sokurtullssa. Sokurtehtaden laajennus alko vmeks m anttuna vuonna. Vuosna 886 ja 887 käytettn nm ttän höyrykonetta, vom altaan hevosv., edellsenä ja konetta, hevosv., jä l kmmäsenä, kun nden luku v. 888 nous 8:aan, hevosv., sekä v :ään, 6 hevosv. K äy tetty jen höyrykoneden voma on ss ajanjakson kuluessa noussut han kaksnkertaseks.

11 IX Mejert ovat, kuten k erta k erralta on huom autettu, verraten svussa varsnasesta tehdasteollsuudesta. E ttä k utenkn jossan m äärässä votasn rajottaa tutkm usta shen osaan tätä tomntaa, jolla on jotakn yhteyttä teollsuuden kanssa, on teollsuustlastoon pääasallsest otettu anoastaan separaattornejert. On k utenkn ollut ernom asen vakeata saada täydellsä tetoja velä sten supstetustakn alasta; erttän ovat monet suuremmat mejern-omstajat etelä-suom essa joko säännöllsest lyöneet lam n ta uudestaan kysyttäessä jy rk ä st keltäytyneet antam asta pyydettyjä tetoja. M ejerlatosta koskevat tedot lenevät sen vuoks vrheellsempä kun m tä ne teollsuustlaston mussa ryhmssä on. V. 890 lm otetaan separatorm ejeren luku 90:ks, nden työväestö 9:ks ja tuotantoarvo,9,79 m arkaks; edellsenä vuonna m ejeretä 8, nssä 86 työntekjää ja tuotantoarvo,8,8 markkaa. Y. 886 ol 8 mejerä, nssä 8 työntekjää ja nden tuotantoarvo 99,6 m arkkaa. Tuotantoarvo ol tänä akakautena ss tullut vsnkertaseks. Vakka nämä num erot evät olekaan täysn tarkkoja, kuvaavat ne kutenkn ylm alkaan otettuna jo ten k n oken sen suurenmosen kehtyksen, joka vme akona on m ejertomessa tapahtunut. E rttän huom attava on tässä suhteessa Pohjanm aa, jo k a akasem m n on tu o ttan u t verraten vaan vähäsen vota. K aksta yllä lasketusta m ejerestä kuulu nm ttän v. 890 Vaasan ja Oulun läänehn kakkaan, jossa työväkeä ol 9 ja joden tuotantoarvo nous,8,0 markkaan. Kuvaavana slle suurelle tehtävälle, mkä höyryvom alla on nykyakasessa m ejertom essa, m anttakoon e ttä v. 890 m ejeressä k äy tettn yhteensä höyrykonetta, vom altaan 6 hevosv., jo sta Vaasan ja Oulun läänen osalle tu l 67, vom altaan hevosv., kun m ejer-höyrykoneden luku koko maassa vuonna 886 nous :een, vom altaan 7 % hevosv. Olut- ja portterpanmoja ol v. 890 tomessa 89, nssä,06 työntekjää ja valmstus 9,88,69 ltraa olutta, 99, ltraa porttera ja 7,8 ltraa smaa, vastaten arvossa 6,9,87 m arkkaa; edellsenä vuonna ol panm oja 88, työntekjö tä,00, valm stus 9,86,0 ltraa olutta, 7, ltraa porttera ja, ltraa smaa, sekä arvo,9, m arkkaa. Vuodelta 890 p u u ttu u kum m nkn te toja parn panmon tuotantom äärästä, jonka vuoks yllä m antut luvut tse asassa ovat lka alhaset. Vuonna 886 ol tomessa 8 olut- ja porttertehdasta, nssä 9 työntekjää sekä valm stus,66,8 ltraa olutta, 7,89 ltraa porttera ja 8,70 ltraa smaa, arvoltaan,90,7 markkaa. Lsäys on ss 6 panmoa, työntekjää el 7 % ja tuotantoarvossa,9, m arkkaa el 66%. Tuotannon enentym nen vsvuotskauden kuluessa on jatkunut keskeytym ättä ja jotenkn tasasest. Suurest eroavan kuvan antavat stä vaston vnapolttmot ja väkvnatehtaat. Nden luku ol v. 890 kakkaan (panohvatehtaat nhn luettuna) 06, nssä 90 työntekjää ja valm stus 7,860, ltraa raakaa väkvnaa, josta väkvnatehtassa valm stettn 6,6,7 ltraa tsleerattuja väkjuoma sekä 68,900 ft panohvaa, arvoltaan kakkaan,7,70 m arkkaa; edellsenä vuonna tehtata 0, työntekjötä 9, raakaa väkvnaa 7,00,08 ltraa, 6,7,77 ltra a tsleerattuja väkjuoma,,000 ft panohvaa ja arvo,8,79 markkaa. V. 886 stä vaston ol käynnssä 6 polttm oa ja väkvnatehdasta, nssä,9 työntekjää ja valmstus,8,7 ltraa raakaa väkvnaa, 7,68,6 ltraa tsl. väkjuoma ja 6, ft panohvaa, vastaten arvossa 6,09,70 m arkkaa. V ähennys vsvuotskauden kuluessa on ss 0 polttm oa ja väkvnatehdasta el 9 %, 7 työntek-

12 X el % j a,,60 m arkkaa el 8%. Täm ä vähentym nen e kutenkaan ja kaannu tasasest ajanjakson er vuoslle. Vuodesta 886 vuoteen 887 alen nm ttän tom nta tässä teollsuudessa äsken m antusta määrästä 0 tehtaaseen, 860 työntekjään ja,88,796 m arkan tuotantoarvoon; v. 888 jatku vähentym stä 99 tehtaaseen, 68 työntekjään ja,00,80 m arkan tuotantoarvoon. Sttemmn on tuotanto taas ollut nousemassa, kuten edellä m antusta vuosen 889 ja 890 luvusta näkyy. Se valm stus, jo k a stä vaston on koko akakauden ollut ylenemässä, on panohvan-teko, jo k a täm än ajan kuluessa on enentynyt kym m enkertaseks. Selvä on, että nyt m anttu lmö palovnateollsuudessa, samaan akaan kun oluen valmstus on yhä noussut, on yhteydessä vuodesta 886 m uutetun palovna-lansäädännön kanssa. Palovnateollsuuden yhteydessä on huomo luotava toseen teollsuuden haaraan n y t kysym yksessä olevassa ryhm ässä: vntehtahn. V. 886 ol anoastaan yks vntehdas (hedelmävntehdas), snä työmestä ja sen valmstusarvo,00 markkaa. K utakn seuraavaa vuotta koht lsääntyy nden luku ja tuotanto kum m nkn kelpo lalla: sten ol v. 887 ntä, työntekjötä ja tuotantoarvo 86,90 m arkkaa; v. 888 teh tata, työnt. 6, tuot. 60,00 m arkkaa; v. 889 teh tata 6, työnt. ja tuotanto 98,668 markkaa, sekä vmen v. 890 tehtata 8, työntekjötä ja tuotantoarvo 8, markkaa. Suurmmaks osaks näyttää näden vntehtaden tarkotuksena olevan valmstaa värjättyjä alle -prosenttsa väkjuoma, kun sellasten juom an kauppa uuden vnalan m ukaan on vähemmn rajotettu. Vme akona on valm stusten joukossa kutenkn myöskn koko suur osa todellsa m arja- ja hedelm ävnejä. Tupakkatehtaden luku ol v , nssä,7 työntekjää ja tuotantoarvo,7,67 m arkkaa; edellsenä vuonna ol ntä, työntekjötä,77 ja tuotantoarvo,,77 markkaa. V. 886 ol nden luku 9, nssä,79 työntekjää ja nden valm stusarvo,8,9 m arkkaa. Ylennys tuotannossa, jo ta koko vsvuotskauden on yhä kestänyt, on ss työväestön suhteen el % ja valm stusarvon suhteen,7,76 m arkkaa el sam aten % XILnnessa, vaatetus- ja puhdstusteollsuuden ryhmässä on ens sjassa 0 räätälntyöpajaa, nssä,67 työntekjää ja tuotantoarvo,878,9 m arkkaa; edellsenä vuonna ol 9 työpajaa,, työntekjää ja,9,07 m arkkaa tuotantoa. V. 886 ol räätälntyöpajan luku, nssä,0 työntekjää ja nden tuotantoarvo,776,86 m arkkaa. Suutarntyöpajoja ol v , nssä,6 työntekjää ja nden tuotantoarvo,0,78 markkaa; edellsenä vuonna ol ntä 80, työntekjötä,0 ja tuotanto,9,79 markkaa. V. 886 ol 9 suutarntyöpajaa, työntekjän luku 97 ja tuotantoarvon m äärä 87,90 m arkkaa. K um m assakn tapauksessa koskevat num erot anoastaan oloja kaupungessa. X U Ltta, graafllsen teollsuuden ryhmää, edustavat ens sjassa krjapanot, joden luku v, 890 ol, nssä,0 työntekjää ja nden tuotantoarvo,87,6 markkaa; edellsenä vuonna ol krjapanoja, työntekjötä 909 ja tuotantoarvo,7, markkaa. V. 886 nous krjapanojen luku 9:ään, jossa työntekjötä ol 699 ja joden tuotantoarvo laskettn,097, markaks. Lsäys on ss krjapanoa, työntekjää el 6% ja 70,0 m arkkaa el 67%. Lenee huom autettava että tuotantoarvon m äärä e ole täysn tarkka, kun par krjapanoa e

13 X I ollenkaan katsonut vovansa lm ottaa tuotannon arvoa, toset taas ovat lm ottaneet mkä lasken joukkoon käytetyn papern arvon, m kä jättäen sen laskuunottamatta. K un joka krjapanossa kakkna kysymyksessä olevna vuosna on kutenkn pääasassa sam allasta m enetystapaa noudatettu, antanevat estety t n u m erot sttenkn jotenkn okean kästyksen er vuosen suhteellsesta tuotannosta. Sen sjan valasemseks, m hn m antussa summ ssa käytetyn papern arvo nousee, manttakoon, että se paper, joka yllä olevassa tuotantoarvossa on lukuun otettu, nousee arvoltaan v ,:een sekä v ,8 m arkkaan. Kvpanoja ol v , nssä 9 työntekjää ja nden tuotantoarvo 6,6 m arkkaa; edellsenä vuonna ol kvpanoja 7, työntekjötä 0 ja tuotantoarvo 0,000 m arkkaa sekä v. 886 panoa, 7 työntekjää ja 0,0 markkaa tuotantoarvoa. T uotannon arvo on vsvuotskautena ss tu llu t lähes kaksnkertaseks. Teollsuustom nnan suhde kaupungn ja m aaseudun välllä sekä er läänessä e ole vsvuotskauden kuluessa sanottavast m uu ttu n u t ja nekn m uutokset, m tkä ovat tapahtuneet, evät ole stä laatua että nstä m tään varm oja jo h to päätöksä vos tehdä. Sama on lata lasten, nuorten henklöden ja nasten prosenttluvun, teollsuus-työntekjän kokonaslukuun verrattuna. Tedot apukassosta y. m. edellsltä vuoslta ovat nn epävarm oja ja epätäydellsä, ette nden suhteen m tään vertauksa vo tehdä. Velä suuremmassa m äärässä on täm ä nden tapaturm an lata, jo sta lm otuksa on annettu. Ylmalkaan osottavat m antut num erot lahduttavaa edstystä melken kaklla maan teollsuuden alolla. Jos tämä kehtys onkn jokskn osaks vonut olla rppuvanen satunnassta sekosta, näyttää se kum m nkn enm m ältään olevan stä laatua, että se ennustaa hyvää tulevasuudessakn, jolle epäsuotusa sekkoja satu, jo tk a ehkästen vovat vakuttaa kehtyksen luonnollseen kulkuun. H elsngssä Joulukuun p. 89. Lennart Grpenberg. ----

14 Vuorvljelys. Tehdas- ja Kästyö-teollsuus luokttan järjestettynä ertysest Suomen olohn katsoen. Ensmmänen Osasto. Ensmmänen ryhm ä. Kavoslouhnta ja malmnsaals. Luokka. Rauta-, kupar-, hopea-, lyjy-, tna-, nkkel ja snkkm alm - kavoksa.. Rkkksu-, graft-(lyjykv)kavoksa ja louhoksa. Luokka. Järvm alm n saantpakkoja.. Suomalmn saantpakkoja. Luokka. Huuhtam ota.. Annollslatoksa. Tonen ryhm ä. Sulattoja ja metalln jalostuttamslatoksa. Luokka. Masuuneja.. M ellotuslatoksa.. Terästehtata.. K ankrautatehtata.. R auta- ja teräslevytehtata. 6. R auta valmota. 7. Hopea-, kupar-, tna-, lyjy- ja snkktehtata. 8. Jura- ja henotaetehtata. 9. K uparsepän verstata. 0. Naula-, rautalanka- ja pultttehtata.. Sahanterätehtata.. H aul- ja luottehtata.. K rj asn valmota.. Rahapajoja. Luokka. T ehtata kulta-, hopea- ja tnatavaran valm stam sta varten.. V askvalmota.. K ultaus-, hopeotus-, tnaus- ja galvanom stehtata.. Läkk- ja peltsepän verstata.. Y latehtata.

15 XIV 6. T ehtata karstojen ja muden teräslankatavaran valm stam sta varten. Kolm as ryhm ä. Koneteollsuus. L uokka 6. Konepajoja.. Lavavestäm ötä, varveja. L uokka 7. T ehtata kellojen ja teteellsten konetten valm stam. varten.. sottokonetten valm stam sta varten.. sähkökonetten. haavanparannuskalujen.,, om pelukonetten 6. am pum a-asetten Tonen Osasto. Neljäs ryhm ä. Kvteollsuus. L uokka 8. K vlouhoksa ja kvenhakkuuverstata.. K vhom ota ja kllotuslatoksa.. K vm yllyjä ja kvensurvontalatoksa. Luokka 9. K alkkuuneja.. Sem entttehtata.. T ltehtata.. Savenvalajan verstata.. Kaakel-, fajanss- ja porslntehtata. 6. Savpppu- ja torvtehtata. 7. K psvalajan verstata. Luokka 0. L astehtata ja lashomota.. P eltehtata. Vdes ryhm ä. Kemallnen teollsuus. L uokka. T uotteta, jo tk a perustuvat elm ettöm n aneksn, esm. elm ettöm ä happoja ja suoloja.. K m röökk- ja värtehtata.. Värjäys- ja valkasulatoksa. Luokka. Oljykettötä.. K ynttlätehtata.. Sappua-, suopa-, glysern- ja vodetehtata. L uokka. Terva-, pk- ja asfaltkettötä.. T ehtata hartsn, tärpätn, puuöljyn, puuvnan, lakkavem ssan, snettlakan, hajuvesen y. m. s. valm stam sta varten.. Puu- ja kvennäsöljyn (Petrolon) puhdstuslatoksa.

16 XY. K aasutehtata.. Sähkövalotehtata. 6. Turpeennosto- ja sydenpolttolatoksa. L uokka. T ultkkutehtata.. R uuttehtata.. D ynam ttehtata.. T ehtata m uunlasen räjähdysanetten valm stam sta varten. L uokka. L m akettötä ja gelatntehtata. L uokka 6. Luum yllyjä.. T ehtata kenotekosten lannotusanetten valm stan, varten.. Tadej auho-(pudrett-)tehtata. Kuudes ryhm ä. Nahkateollsuus. L uokka 7. Nahkapar kttoj a.. T ehtata ja v erstata satulasepän tö tä ja nahkateoksa varten.. nahkasurrogaatteja ja nahan jäljennöksä esm. kenotekosta nahkaa, gum - ja vahakangasta varten.. karva-, harjas-, jouh-, höyhen-, nahka-, turk k - ja patja-aneksa sekä harjateoksa varten. Setsem äs ryhm ä. Tekstlteollsuus. L uokka 8. V llakehruulatoksa.. Vlla- ja verkatehtata.. Y anutuslatoksa. L uokka 9. Pum pulkehruu- ja kutom atehtata.. Lnakehruu- ja kutom atehtata.. Trkootehtata.. Sukkatehtata.. Rhm a- ja ptstehtata. 6. Y anutehtata. L uokka 0. K öystehtata.. N yörnpunojan verstata. K ahdeksas ryhm ä. Paperteollsuus. L uokka. Puuhom ota, puu- ja olkm assatehtata.. Sellulosatehtata.. Pahv-, kattohuopa- ja asfaltttehtata.. P apertehtata.. T apetttehtata. 6. K rjeenkuor- ja pusstehtata.

17 XVI 7. Laatkkotehtata. 8. K ortttehtata. 9. K rj anstom atehtata. Y hdeksäs ryhm ä. Puun, luun, kautsun, guttaperkan ja mutten samanlaatusten anetten kalustamsta tarkottava teollsuus. L uokka. Sahalatoksa.. Paanunvestolatoksa.. Km p- tah puulankatehtata. Luokka. N kkarn verstata ja huonekalutehtata.. Sorvausverstata ja lankarullatehtata.. T ynnyrntekjän verstata.. V äkpy örätehtata.. K orkktehtata. L uokka. K oppatehtata (puuta, nntä, juura, rottnka).. T ehtata pusen lekkkalujen valm stam sta varten. Luokka. Luunvestolatoksa.. K am patehtata.. T ehtata kautsu-, guttaperkka- ja m ervahateoksa varten. Luokka 6. A jokalutehtata. Kymmenes ryhm ä. Rakennusteollsuus. Tötä, jo ta ovat valm staneet: Luokka 7. Y kstyset arkktehdt.. R akennusurakkam ehet.. M uurart.. Salvum ehet.. K atonpanjat. 6. M aalart ja tapetnpanjat. 7. Lasm estart. 8. Nuohojat. 9. K adunlaskjat. Y hdestosta ryhm ä. Ravnto- ja nautntoaneta valmstava teollsuus. Luokka 8. Jauhom yllyjä.. Ryyn-, seulo- ja survnm yllyjä.. Tärkkelys- ja destrntehtata. L uokka 9. Sokertehtata.. S uklaattehtata.. Skur- ja kahvsurrogaatttehtata. L uokka 0. L epätehtata.. Sokerlevostehtata.

18 xvn. Teurastuslatoksa.. M akkaratehtata.. M ejeretä. 6. Sälytys-(konserv-)latoksa. L uokka. O luttehtata.. P o rttertehtata.. V napolttm ota ja panohvatehtata.. V äkvna- ja lköörtehtata.. H edelm ävntehtata. 6. E tkkatehtata. 7. K vennäsvestehtata. L uokka. T upakkatehtata (kartuustupakkaa, skareja, paperosseja, nuuskaa). K ahdestosta ryhm ä. Vaatetus- ja puhdstusteollsuus. L uokka. Patatehtata.. R äätäln verstata.. H attu- ja lakktehtata.. T urkkurn verstata.. T ehtata hanskasten, hankklusten y. m. valm stam sta varten. 6. Jalkn eteh tata ja suutarn verstata. Luokka. T ukankäherrys- ja parranajohuoneta. L uokka. K ylpylatoksa.. Pesu- ja m ankellatoksa. Luokka 6. K rjapanoja.. Kvpanoja.. Puunprroslatoksa.. Valokuvauslatoksa. K olm astosta ryhm ä. Kuvaava teollsuus.

19 Classfcaton de l explotaton ndustrelle des mnes, des fabrques et des méters, partculèrement par rapport à l état des choses en Fnlande. Premère Secton. Groupe I. Abatage et extracton des mneras. Classe.. Mnes de fer, de cuvre, d argent, de plomb, d étan, de nckel et de znc.. Mnes et carrères de pyrte et de graphte. Classe.. E xtractons du fer des lacs.. Extractons du fer des maras. Classe.. Laveres.. Enrchssem ents. Groupe I I. Fonderes et raffneres de métaux. Classe.. H auts-forneaux.. Fourneaux à soufflets.. Acéres.. F orges à barres.. Forges à plaques de fer et d acer. 6. Fonderes de fer. 7. Forges à argent, à cuvre, à étan, à plomb et à znc. 8. Tallanderes et petts ouvrages en fer. 9. Chaudronneres. 0. Clouteres, tréfleres et fabrques de boulons.. F abrques de sces.. F abrques de p e tt plomb et de balles.. Fonderes de caractères.. Monnaes. Classe.. F abrques d artcles en or, en argent et en étan.. Fonderes de bronze.. A telers de dorure, d argenture, d étamage et de galvansaton.. Ferblanteres et lam nors.

20 X IX. A telers de talleur de lmes. 6. Fabrques de cardes et d autres artcles en fl d acer. Groupe I I I. Industre à la mécanque. Classe. 6. A telers mécanques.. Constructons de navres, docks, slps. Classe. 7. H orlogeres et fabrques d nstrum ents scentfques.. Fabrques d nstrum ents de musque.. Fabrques d apparels électrques.. Fabrques d apparels de chrurge. o. F abrques de machnes à coudre. 6. Fabrques d armes à feu. Seconde Secton. Groupe IY. Industre des perres. Classe. 8. Carrères et chanters de talleur de perres.. A telers de polssage des perres et lssors.. Moulns à perres. Classe. 9. Fours à chaux.. Fabrques de cment.. Tuleres. Poteres.. Fabrques de carreaux de brque glacée; de faïence et de porcelane. 6. Fabrques de ppes en terre et de tuyaux. 7. Fonderes de plâtre. Classe. 0. Verreres et atelers de polsseur de verre.. M anufactures de glaces. Groupe Y. Industre de la chme. Classe.. Fabrcatons fondées sur des m atères norganques, telles que les acdes norganques et les sels.. Fabrques de nor de fumée et de couleurs.. Tentureres et blanchsseres. Classe.. H uleres.. Fabrques de bouges.. Faqrques de savon, de glycérne et de grasse. Classe.. Goudronneres, fourneaux à pox et usnes à asphalte.

21 X X. Fabrques de pans de résne, d hule de térébenthne et de bos, d esprt de bos, de laque, de cre à cacheter, de parfumeres, etc.. Raffneres d hule de bos et de pétrole.. Usnes à gaz.. E tablssem ents d eclarage électrque. 6. Tourberes et carbonsatons du bos. Classe.. F abrques d allum ettes.. Poudreres.. Fabrques de dynamte.. Fabrques de m atères explosves d autres espèces. Classe.. Fabrques de colle et de gélatne. Classe. 6. Moulns à os.. Fabrques d engras artfcels.. Fabrques de poudrette. Groupe YI. Industre des curs. Classe. 7. Tanneres.. Selleres et d autres ouvrages en cur.. E quvalents et m tatons des curs, telles que le cur artfcel, l étoffe mperméable et la tole crée.. Objets en pols, en soes, en crn, en plum e et en peaux; m atères de pelletere et de m atelas; brosseres. Groupe Y II. Industre textle. Classe. 8. F latures de lane.. M anufactures de draps et d autres étoffes de lane.. Fouleres. Classe. 9. F latu res et tssages de coton.. F latu res et tssages de ln.. Fabrques de trcots.. Bonneteres.. M anufactures de rubans et de dentelles. 6. Fabrques d ouate. Classe. 0. Corderes.. Passem enteres. Groupe Y III. Industre de paper. Classe.. Polssages de bos; fabrques de pâtes de bos et de palle.. Fabrques de cellulose.

22 X X I. Fabrques de carton et de feutre d asphalte et à couvrr les tots.. M anufactures de paper.. M anufactures de papers pents. 6. Fabrques d enveloppes et de sacs de paper. 7. Fabrques de boîtes. 8. Fabrques de cartes. 9. A telers de relure. Groupe IX. Ouvrages en bos, en os, en caoutchouc, en gutta-percha et en parelles matères. Classe.. Sceres.. Talle-copeaux et talle-bardeaux.. Fabrques de fl de bos. Classe.. M enuseres et ébénsteres.. A telers de tourneur et fabrques de bobnes.. Tonnelleres.. Pouleres.. Fabrques de bouchons. Classe.. Vanneres (en bos, en tlle, en racnes et en rotn).. Fabrques de jouets en bos. Classe.. A telers de sculptures en os.. F abrques de pegnes.. Ouvrages en caoutchouc, en gutta-percha et en écume de mer. Classe. 6. Carrosseres. Groupe X. Industre de constructon. Ouvrages de: Classe. 7. A rchtectes prvés.. E ntrepreneurs de bâtm ents.. Maçons.. Charpenters.. Couvreurs. 6. P entres en bâtm ents et tapssers-décorateurs. 7. V trers. 8. Ram oneurs. 9. Paveurs. Groupe X I. Industre des vvres et des denrées de joussance. Classe. 8. Moulns à blé.. Moulns à gruau, à blutor et à plons.

23 xxn. Fabrques d amdon et de dextrne. Classe. 9. Raffneres de sucre.. F abrques de chocolat.. Fabrques de chcorée et de succédanés du café. Classe. 0. Boulangeres.. Confseres et pâtsseres. Boucheres.. Fabrques de saucsses et de sausssons.. Lateres. 6. Fabrques de conserves. Classe.. Brasseres.. Brasseres de porter.. D stlleres et fabrques de levure pressée.. Fabrques d esprt-de-vn et de lqueurs.. Fabrques de vn de fruts. 6. Fabrques de vnagre. 7. Fabrques d eaux m nérales. Classe.. Fabrques de tabac (paquets, cgares, cgarettes et à prser). Groupe X II. Industre des vêtements et du nettoyage. Classe.. Fabrques de chemses.. Boutques de talleur. o. o Fabrques de chapeaux et de casquettes.. Pelleteres.. Fabrques de gants, de bretelles, etc. 6. Fabrques de chaussures et cordonneres. Classe.. Fabrques de perruques et salons de coffure. Classe.. Etablssem ents de bans.. Etablssem ents de blanchssage et de calandrage. Classe. 6. Im prm eres.. L thographes. O. o A telers de xylographe.. A telers de photographe. Groupe X III. Industre graphque.

24 I. Ylenen katsahdus Tehdas- ja Kästyöteollsuuteen Suomessa vuonna 890. Ryhmä. Luokka. Teollsuuslaj j a Teollsuuslatoksa. Työpakkan luku. Kaupungessa ja kauppalossa. Työntekjän luku. Valmstetun tavaran arvo. Suom. markossa. Työpakkan luku. Maaseudulla. Työntekjän luku. Valmstetun tav a ran arvo. Suom. markossa. Summa koko maalle. Työpakkan luku. Työntekjän luku. Valmstetun tavaran arvo. Suom. markossa. IV 8 Kvlouhoksa, kvenhakkuuverstata ja homota , , ,87 n 9 K alkkuuneja ,66 7,768 0, Sementtvalmota. 0,000 0,000»» T ltehtata... 87,70 8,0,8, 96,788,08,98»» Savenvalajan tehtata 7 6,6 8 6,0 8 6,98» n Kaakel-, fajanssja porslntehtata 0,6 7 99, 9 607,0,87 n» Kpsvalajan verst. 9,90 9,90 n 0 Lastehtata... 0, ,8,9 98,98 9. V Km röökktehtata. 8, 8, n V ärtehtata ,000 6,600,600» y> V ärjäyslatoksa.. 8 7,6 8 78, 8,766» Ö j y kett ö tä... 77,0 77,0 n Sappna- ja hajuanetehtata y. m. kemallsa valmstelatoksa ,0,7 9 79,87» Lakka ja poltyyrte h ta ta , ,000» A sfaltttehtata... 9,800 9,800» Pkkettötä , ,0 9,0» n Tehtata kuv. tsl. v a r t e n...,000, ,9 n n Turvep ehkntehtata , ,07» n Kaasutel ta ta... n» Sähkövalastustehta ta , ,000 n Tultkkutehtata.. 7 8,8» R uuttehtata ,0 9,0 6, 9 0,8 6 L uum yllyjä... 9,96 6 8, ,6 VI 7 Nahkatehtata.. 8,6, ,000,69,00 n» Nahkaparkttoja.. 0 6,98,8 8,6,8, 8,6 6,8,88 y> H hnatehtata , ,000 Satulasepän verstata... 8,67 6, ,07

25 Ryhmä. Luokka. Teollsuuslaj ja Teollsuuslatoksa. Työpalkkan luku. Kaupungessa ja kauppalossa. Työntekjän luku. Työpakkan luku. Maaseudulla. Työntekjän luku. Valmstetun tavaran arvo. Suorn. markossa- Valmstetun tav a ran arvo. Suom. markossa. Summa koko maalle. Työpakkan luku. Työntekjän luku. Valmstetun tavaran arvo. Suom. markossa. VI 7 Tehtata lampaan! nahan valmstam. varten , ,000 Harjas- ja pensseltehtata ,,9 87,98 VII 8 Vllakehruulatoksa, verka- ja shodd y te h ta ta...,,7 77,88, ,09,69 Vanntnslatoksa.. 8 0,7 8 0,7 9 Pnmpulkehrnu- ja kntomatehtata..,999 0,7,96,,00,000 6,,7,96» Lnateollsunslat.,070,900,000,070,900,000 Lnanloukutuslato k sa...,, Tadekutomalatoks a... 7,966 7,966 Trkoo- ja sukkatehtata... 60,07 6, ,07» Matonkutomalatoks a...,8,8 0 K öystehtata.... 9,80 9,80 n» Nyörnpnnojanversta ta... 6,7 6,7 VIII Pnnhomota , ,,7 6,08,9,7» Sellulosatehtata ,, 6 69,,» Pahv- ja asfaltthnopatehtata , ,8 06,08, Papertehtata... 0,7,96 8,.8,9,0 9,70 6,8,6 T apetttehtata... 8,000 8,000 Puss- ja krjeenknortehtata , ,00 Kartongtehtata.. 9,07 9,07 > Krjanstomateht , ,88 Sahalatoksa....,9 6,88, ,66 7,08,0 0,78,9,9 Parkkm yllyjä ,00 6 0,00 Rahnatehtata... 76,900 76,900 Puuvllatehtata..,00,00 Höyrynkkarnversta ta ,,9, 0,97,77 Nkkarnverstata ,9 9, ,78 Ruumskrstuteht.. 8,70-8,70 Lankarnllatehtata 6,000 ' 6,000 Sorvanstehtata.. 9,0 9,0 Sorvanslatoksa ,, , Tynnyrntekjän t v e rs ta ta , ,00 0,80

26 Ryhmä. Luokka. Teollsuuslaj ja Teollsuuslatoksa. I Työpakkan luku. Kaupungessa ja ; kauppalossa. j Työntekjän S luku.! Valmstetun tavaran arvo. Suom. markossa. Työpakkan luku. Maaseudulla Työntekjän luku. Valmste- j tun tavaran arvo. Suom. markossa. Summa koko maalle, j Työpakkan luku. Työntekjän luku. Valmstetun tav a ran arvo. Suom. markossa. VIII Väkpyörätehtata. 6,000 j 6,ooo ;»» Korkkteltata ,000 6,000 9,000 IX Koppateltata...,70,70» Lekkkalutehtata. 7,800 ; 7,800»» Kampatehtata... 6,600-6,600 Tehtata kautsuteoksa varten.. 6, : 6,» 6 Ajokalu- ja vaunutehtata , , ,6 X 7 Muurarej a j arakennus-urakkamehä. 9,96,8,0 9,96,8,0»» Maalareta ja tapetnpanjota... 06,00,,9 06,00,,9» Lasmestareja ja kultaaja , ,7» Nuohoja , ,0» «Kadunlaskjota.. 0 0,6 0 0,6 XI 8 Jauhomyllyjä ,7,6,6,6,8,7,7,6»» Mallastehtata..,000,000 Perunajauhoteht... 6,00 6,00 9 Sokertehtata... 6,09,0 6,09,0 Kahvn paahtamstehtata...,000,000 w Skurtehtata.. 8 6,80,0 8 60,00 0 Lepureta... 80,,870 80,,870» Sokerlevosteht , ,0»» Teurastuslatoksa 97 7,78, ,78,78»» Santeurastuslatoksa , ,000»» Makkaratehtata , ,»» Mejeretä... 6, ,778, 90 9,9,79» Sälytys- (konserv-)tehtata... 7 S 0,00 7 0, Tjl/V 907 yjcls )UvT) 70 TV 87, 6 \jy 69 \j y Ù97 Q %»» Porttertehtata.. 0, ,0,0 >»» Vnapolttmota.. :,,9 87,69, 709,700,96»» Väkvna- ja lköö rtehtata , ,» Panohvatehtata. : 8,00 8,00 Vntehtata , 8 8, n» Etkkatehtata ,8 79,8 7 n» Kvennäsvestehtata ,88 8, ,88 n Tupakkatehtata..,68,,89 8,8 8,7,7,67 XII Patatehtata , ,0»» Räätäln verstata. 0,67,878,9 ;! 0,67,878,9

27 Ryhmä. Luokka. Teollsuuslaj ja Teollsuuslatoksa. Työpakkan luku. Kaupungessa ja kauppalossa. Työntekjän luku. Valmstetun tavaran arvo. Työpakkan luku. Maaseudulla. Työntekjän lku. Suom. markossa- Valmstetun tavaran arvo. Suom. markossa. Summa koko maalle. I Työpakkan luku. Työntekjän luku. Valmstetun tav a ran arvo. Suom. markossa. XII Kurelvlatoksa.,00,00» E attn teh tata ,9 78,9»» Hattu- ja lakkteht. 8,6 7, ,6 n n Turkkurntehtata. 6 7, ,68» H anskkatehtata.. 8,68 8,68 n Sateenvarjotehtata 9,0 9,0 K ravatttehtata.. 6,88 6,88» Jalknetehtata... 89,6,00,78 _ 89,6,0,78 Tnkankäherryslato k sa... 98,0 98,0 Kylpylatoksa , ,76 n Pesulatoksa... 8,000 8,000 XIII 6 Krjapanoja...,0,87,6,0,87,6 r>» Kvpanoja , ,6» Pnnnprroslatoks V alokuvauslatoks. 8 0,6 8 0,6 Yhteensä,689,776 79,69,769,86,6 6,78,. 9,7,78,90 Vuonna 889,69,008 7,,7,7,7 6,766,0,8,79,90,0 888, 0, 9,87,0,69 8,08 8,9,0, 8,0 08,0,6 887,6 8,88 6,6,08,8 7,,97,,86 6,0 00,88,79 886, 8,80,67,70,80 6,07 9,06,0,6,87 9,779,80

28 II. Ylenen katsahdus Tehdas- ja Kästyöteollsuuteen jokasessa Suonen läänssä vuonna 890. Kaupungt ja kauppalat. Maaseudut. S u m m a. Lään. (Teht. ja verst.) Työpakkan luku. Työntekjän luku. Valmstetun ta varan bruttoarvo Suom. markossa. (Teht. ja verst.) Työpakkan luku. Työntekjän luku. Valmstetun ta varan bruttoarvo Suom. markossa. (Teht. ja verst.) Työpakkan luku. Työntekjän luku. Valmstetun ta varan bruttoarvo Suom. markossa. U udenm aan läänssä 6 7,087,6,97 0,08 6,899,6 87 0,0 9,6, T urun ja P orn 60,66,,000 7,7,,8,07 8,96 6,7,8 Häm een,, 9,7,90,070 98,79 6,8,7 690,6,,80 W purn 6, 9,0, 08,79,0,08 8 8,0,,06 M kkeln , ,89,,0,8, K uopon 0 90,789,7 86,9,76,87 6,,966, W aasan 9,68 7,8,89 8,,798,07 87,80,60,890 Oulun 80, 7,9,9 6,68,60,7,8 0,8,980 Y hteensä,689,776 79,69,769,86,6 6,78,, 9,7,78,90

29 6 III. Ylenen katsahdus Tehdas- ja Kästyöteollsuuteen vuonna 890 Suonen kaupungessa ja kauppalossa, järjestetyt näden teollsuuden tuotannon brutto-arvon mukaan. Kaupunk tah kauppala. Valmstetun tavaran brutto-arvo. Suom. m arkossa. Työpalkkan luku. (Teht. ja verst.) Alle vuoden. Työväestö.! Yl 8 vuotta. Summa. K äytetytä höyrylkuttma. Luk» ja 8 vuoden välllä. Hevos voma. S H elsnk... 0,8, ,6,67,680, Tam pere...,96, ,070,97,60,7,97 T u r k u... 0,8, ,68 97,97,0 8 8 O u l u...,99, ,07 6 N kolankaup..,, / W pur...,989, ,06 08,09 9 K o t k a...,67, P o r...,9, P etarsaar...,, K uopo...,86, H äm eenlnna. 89, L appeenranta. 87, Porvoo... 78, R a a h e , Jyväskylä..., R au m a... 7, Tam m saar.., Ham na... 87, H ankonem.. 8, Lovsa..., U uskaupunk., M kkel... 8, Joensuu..., K okkola... 09, K ajaan... 07, R stna... 76, Sortavala... 7, Savonlnna.., T o rn o... 9, H enola... 9, Isalm... 7, Naantaal... 67,00 8 9

30 Kaupunk tah kauppala. Valmstetun tavaran brutto-arvo. Suom. m arkossa. Työpalkkan luku. (Teht. ja verst.) Alle vuoden. Työväestö. Yl 8 vuotta. Summa. K äytetytä höyrylkuttma. Luk u. ja 8 vuoden välllä. Hevos voma. Uuskaarlebyy 00,089 _ 8 Salon kaupp.. 9, Lahden 8, M aranham na 79, Kasknen... 7, Ikaalst. kaupp. 7, K em..., Käksalm..., n; Nurmes....,0 8! 9 Y hteensä 79,69,769,689 68],97,,96,87; 8,8 7,9 8,97Va M aaseudulla 6,78,,86 6, 6 7,07*,67,8,80,6 80 7,090 Y hteensä koko maalle...,78,90, ;, 96,06,766,,97 9,89 7,86,8 98,07 V* Y uonna 889,90,0,8,078 7,99,7 0,0 8,6.0 0, ,8 V ,0,6, 96967,0,8,79!7,8 9, 9,98 9 9, ,88,79,86,07 6,8,79,08,7,0 7,9 8,8 8, ,779,80,6 96,7 97,8 6,8 6,97 7,89 9 7,68

31 B IV. Ylenen katsahdus teollsuuden tomesta Suomen khlakunnssa 890 vuoden kuluessa. Lään. I Kllakunt a. Valmstetun tavaran brutto-arvo. Suom. m arkossa. Työpalkkan luku. (Teht. ja verst.) Alle vuoden. ja 8 vuoden välllä. Työväestö. Yl 8 vuotta.. Summa. Luk :u. Käytetytä höyrylkuttma. Hevos voma. Mkkeln. W purn. Hämeen. Turun ja! Porn. Uuden m. H elsngn...,0, ,00,8 8 P ernajan...,776, Va L o h j a n...,8, Raaseporn... 8, U lv la n... 6,6,9 8 7,,8 7, M a sk u n...,670, H a lk o n...,6, '/a Pkkön...,6, Lom aan , V a Tyrvään... 7,88 o O W ehm aan... 7, Ikaalsten... 8, A hvenanm aan.,087 ) o _ Mynämäen..., Tam melan... 8,9, , ,0 86, Prkkalan...,96, H a u h o n...,070, Hollolan...,8, J ä m s ä n... 8, Va Ruoveden..., K y m n...,069, 7 8,77,60 80 Lappeen...,68, Va Rannan...,8, A yräpään... 87, S a lm e n... 6, Jääsken... 7, K äksalm en... 67,0 7 Va K urkjoen... 8, Sortavalan... 6, Rantasalmen.. 97, 8 8 _ H enolan... 6, Juvan... 6,6 7 Ï) M kkeln..., ? 00

32 9 Oulun. Waasan. Kuopon. Lään. Khlakunta. V alm stetun tav aran hrutto-arvo. Hevoskossa. Työpalkkan luku. (Teht. ja verst.) Alle VUO( [en. N asa. ; l ja 8 vuoden välllä. Työväes ö. Yl 8! ï uotta. '!N asa. r. Summa. N asa. K äytetytä höyrylkuttma. ~... j Luk u. Suom. m ar vom a. L p e r n...,7, R au talam m n.. 9, K uopon..., Pelsjärven... 7, Ilom antsn...,8 8 9 Isalm en...,8 8 L aukkaan...,6, : Lapuan...,7, , V Ilm ajoen.... 9, K uortaneen , ! P etarsaaren.. 69, ! K orsholm an.. 68, V» K em n...,8, Oulun... 77,7 8 _ 0! 8 Sälösten... 6, ! H aapajärven.., ! Kajaann.... 6,8 6 0! _ Y hteensä j 6,78,!,86 6,! 6 7,07:,67*8,80,6! 80 7,090

33 V. Katsahdus Suomen Tehdas- ja Kästyöteollsuuteen 890. ss- shk-b* ^

34 Ryhmä. Luokka. Lukum äärä. V alm stetun ta v aran brutto-arvo Suon, m arkossa. V alm stetun ta v a ra n paljous ja laj. j K äytetyn koneellsen lkutusvom an m äärä. Työväestö, shen lu ettu n a m e start ja konttoorväestö. Alle vuoden. N asa. l ja 8 vuoden välllä. N asa. Yl 8 vuotta. j N asa. Summa. N asa. M ustutuksa. j I Y K vteollsuutta. n 8 Kvlouhoksa, kvenhak- kuuverstata ja homota. j Kaupungessa ja kauppalossa. 9 Uudenmaan l ään ,06 H autakvä, kolonnea, rakennus höyryk., öhv. 8 0 kvä, katukvä.! Turun lä ä n..., 80 hautakveä. 8 ; Hämeen l ä ä n... 0, H a u tap atsata y. m. 8 8 Kuopon lä ä n...,66 hautakveä. Waasan l ä ä n...,79 6 6,099 höyryk., 0 hv. - 69! Maaseudulla.! Turun lä ä n...,800 6 n. sylt. pkkukvä, 0 kpp. su r ; höyryk., hv. 7 7 _ v o ttu a m arm ora, 0 kpp. m arm orjauhoja. W purn lä än... 9,97 70,000 L patakvä, 80,000 L ukonkvä, k lattu ja kvä _ 7,77 höyryk., hv n 9 Kalkkuuneja. n Kaupungessa ja kauppalossa. Uudenmaan lään.... 0,000 höyryk., 6 hv. Hämeen l ä ä n..., 0 tynn. kastam., 0 tynn. kaste tt. kalkka. ' _ W purn lä än...,0 6,97 tynn. kalkka ,66 höyryk., 6 hv. Maaseudulla. Turun lä än... 98,7 8,9 tynn. kalkka. j Mkkeln lä ä n...,,70 9 Wpurn lään...,970,9 höyryk., 6 hv. 8 8 Kuopon lä ä n... 0,800,600,768 0,8 tynn. kalkka.! höyryk., 6 hv Sementtvalmotta. Kaupungessa ja kauppalossa. ' Uudenmaan lään...., Käyt. ulkom. raakatav. 0,00

35 Ryhmä. Luokka. Lukumäärä. Valmstetun tavaran brutto-arvo Suom. markossa. Valmstetun tavaran paljous ja laj. I! Käytetyn koneellsen lku tus voman määrä. Työväestö, shen luettuna mestart ja konttoorväestö. Alle vuoden. I ja 8 vuoden välllä.. Yl 8 vuotta. Summa. Mustutuksa. IY 9 Tltehtata. Kaupungessa ja kauppalossa. 6 T u ru n l ä ä n... 9,00,906,000 tltä. _ _ H äm een l ä ä n... 8,000,9,000 6! 0 W p u rn lä ä n... 7,00 00,000 _ K uopon l ä ä n...,0 7 8 W aasan l ä ä n... 7,00 höyryk., 8 hv ,70,0,000*) tltä. höyryk., 8 hv Maaseudulla. U udenm aan lään.... 7,8,689,000 tltä. höyryk., hv _ 7 T u ru n l ä ä n... 79,0,607, _ 0 H äm een l ä ä n...,0,69, _ M kkeln l ä ä n... 8,78 90,000 _ 6 0 W p u rn lä ä n... 08,87 7,98,00 _ K uopon l ä ä n...,,0, O ulun l ä ä n... 0, H _ 8,8,,08,00*) tltä. höyryk., hv ,86 8,006 9 V n Savenvalajan tehtata. Kaupungessa ja kauppalossa. U udenm aan lään....,9 * _ T u ru n lä ä n... 0,96 6 _ 6 H äm een l ä ä n... 6,6 8,00 kaakelta, sekal. astota. 8 8 W p u rn lä ä n K uopon l ä ä n W aasan l ä ä n..., O ulun l ä ä n...,0 _ 7,6 _ Maaseudulla. W p u rn lä ä n... 6,0-8 8 *) Merkk * lm asee e ttä sum m a on vallnanen.

36 7 R; ylmä. Ln tokka. Luk um äärl L Valm stetun tavaran brutto-arvo j a laj. K äytetyn koneellsen lkutusvom an Suom. m arkossa.! IV 9 Kaakel-, fajanss- ja pors-! lnteltata. ; m äärä. Työväestö, shen lu ettu n a m e start ja konttoorväestö. Alle ja 8 vuoden vuoden, j välllä.! j Yl 8 vuotta. ] Summa. N asa. M ustutuksa.! Kaupungessa ja kauppalossa. Uudenmaan lä ä n ,7 8,700 kaakelta,,600 uunnpoh- tuulmylly. ~! 8 89 Käyt. ulk. raakatav.,976 juustltä, jalustm a, vaaseja j a fajansseja. Turun lä ä n... 8,90,00 kaakeluuna, kpstötä, höyryk., hv K äyt ulk. ra ak atav.,0 kaakela, k vastota y. m. ; W purn lä ä n... 0,000,000 kaakelta. Käyt. ulk. raakatav.,9 m.! arv. 0,6 höyryk., hv. : K äyt. ulk. ra ak atav. 7,78 } n Maaseudulla. Uudenmaan l ään ,00 Fajansseja 69,0,porsl h ö y ry k, 6 hv.! 09 Käyt. ulk. raakatav. 9,7 neja,8 ; raak k eja : 6,90 ; kaakela 79,, kpsejä 8,688 W purn lään... 6, Fajansseja, 8,000 kaakelta, Käyt. ulk. ra ak atav. 0,00,000 tltä. m. arv 99, höyryk., 8 hv Käyt. ulk. raak atav. 9,7 Kpsvalmota. ; Kaupungessa. Uudenmaan lä ä n.... 9,90 ;» 0 Lastehtata. Kaupungessa. W purn lään...,000,00 laatkkoa kkunalasa. _ K äyt. ulk. raak atav. 8,000 I Maaseudulla. j Uudenmaan lään....,000 90,000 pulloa, k o k o -ja,00 Vesvoma. 9 6 _ 9 _ 8 Käyt. ulk. raak atav.,0 puollaatkkoa kkunalasa. Turun lä ä n... 7,9 99,07 ernlasa pulloja, 0,80 _ 6 9 Käyt. ulk. ra ak atav. 8,90 laatkkoa kkunalasa. Hämeen l ä ä n...,000,8 laatk k o a kkunalasa, sek. höyryk., hv.! 96! 7 0 K äyt. ulk. ra a k atav. 78,00 rekälaseja.

37 8 9 Ryhmä. j Luokka. Lukum äärä. V alm stetun tav a ran brutto-arvo Suom. m a r kossa. V alm stetun tav a ran paljous j a laj. K äytetyn koneellsen lkutusvom an m äärä. Työväestö, shen luettuna m e start ja konttoorväestö. Alle vuoden. j a 8 vuoden välllä. Yl 8 vuotta. Summa. M ustutuksa. I V 0 W purn lä ä n... 76,09,60,000 pulloa,,00 laat. k höyryk., hv Käyt. ulkom. raak atav. 60,7 kunalasa, sek. laseja W aasan l ä ä n... 60,7 Ikkunalaseja,7, pul Käyt. ulkom. ra a k a ta v.,0 loja 0,000 j,8,9 höyryk., 6 hv Käyt. ulkom. raak atav.,8 y K e m a lls ta te o l l s u u tta. : 77 K m röökkteltata. Maaseudulla. ] T urun lä ä n..., 6 7 kmröökkä. Vesvoma. 9 9! W purn lä ä n... 9, ,000 _ 6 a 6 O o,,06,7 km röökkä. j j 7 77 Y ärtehtata. " t* Kaupungessa. Uudenmaan lään.... 0,000 höyryk., 8 hv. 0 0 O O Käyt. ulkom. raak atav. 6,000 T urun lä ä n... 0,000 6 Käyt. väraneta,000 m. arv. 0,000 höyryk., hv. Käyt. ulkom. raakatav. 67,000 Maaseudulla. W purn lä ä n...,600,000 S punavärä. Yhten. m otoor höy ry sah an kanssa Värj äyslatoksa. Kaupungessa ja kauppalossa. 8 Uudenmaan lään....,78 I 6 6 Käyt. väraneta,77*) m. arv. j 7 T urun lä ä n...,0 6 K äyt.! arv. 0,0 m. Hämeen l ä ä n... 6,6 Vesvom a, turhn, 0 Käyt. 9,9 m.! 0 hv. arv. W purn lä ä n..., Käyt.,9 m., arv. : M kkeln lä ä n... 8,000 _ - K äyt. *,00 m. arv. 6

38 0 B [ylmä. L uokka. Lut :umaärä. Valmstetun tavaran brutto-arvo Suom. markossa. Valmstetun tavaran paljous ja laj. Käytetyn koneellsen lkutusvoman määrä. Työväestö, shen luettuna m estart ja konttoorväestö. Alle vuoden. ja lf vuoden välllä. *! Yl 8 : vuotta. Summa. I Mustutuksa. V Kuopon lään ,0 _ 9 "Waasan l ä ä n... 69,9 6 7 Käyt. väraneta 6,67 m. arv. 9 Oulun lä ä n... 8,70 Vesvoma. 7 9 Käyt.,7 m. arv. 8 7,6 6 Käyt. väraneta 90,600*) m. arv. J Maaseudulla. 6 Uudenmaan lään....,0 _ 9. 9 Käyt. väraneta,000*) m.! arv. Turun lä ä n...,60! l 6 7 Käyt. 7,9 m. arv. 7 Hämeen l ä ä n... 8, 9. 9 Käyt..,,70 m. arv. W purn lä ä n...,080 _ 6 6 Käyt.,86 m. arv. 6 Mkkeln lä ä n... 0,770 Käyt. 0,80 m. arv. Kuopon lä ä n... 0,6 Käyt. arv. 6, m. Waasan l ä ä n... 68,79! 9 Käyt. arv. 9, m. Oulun lä ä n... 8,90 _ 8 8 Käyt. arv.,600*) m. 8 78, 6 Käyt. väraneta 7,9*) m. arv. n Öljykettötä. \ Maaseudulla. Uudenmaan lään.... 9,00 Pellavansem. kaakkuja,00 m. 7 7 arv.; vernssaa 8,000 ; männynsem. 6,000 Turun lä ä n...,,70 k:nua lnaöljyä,,07 k:nua vernssaa,,6 L pellav. Hämeen l ä ä n...,00 sem. kaakkuja.,0 k:nua lnaölj., 79 k:n. hamp- Käyt. 8 tynn. pellavansem., j puöljyä,,990 L pellav. sem. tynn. hampunsemenä. jauh.,77l hampunsem. jaul. 77,0

39 Ryhmä. I Luokka. - Lukumäärä. Valmstetun tavaran brutto-arvo! Valmstetun tavaran paljous Suom. mar ja laj. kossa. Käytetyn koneellsen lkutusvoman määrä. Työväestö, shen luettuna mestart ja konttoorväestö. Alle vuoden. g a>ss: ja 8 vuoden välllä. j Yl 8 vuotta. Summa. Mustutuksa,. j Y Sappua- j a hajuanetehtata y. n. kem allsa valms- telulatoksa. Kaupungessa. Uudenmaan lään.... Turun lä än... Hämeen l ä ä n... W purn lä ä n... Waasan l ä ä n... 7,80 0,0 00 8,0 8, ,0 Sappuaa, jalkneöljyä. 0,879 terveyssuolaa,000 tusnaa j a 6,000S vaatetussappuaa, 7,000 pyykks.,,000 pöytäsuolaa, 00 tus. hajuaneta,00 nelkk. suopaa,,000 pesopulvera,,000 rasaa kltomustetta. Reum. essensä Sappuaa.,8,08 sappuaa.,76,67 pyykksappuaa. - j! _ n 0 8 Käyt. ulkom. raakatav. 0,00 * Käyt. kotn, raakatav. 6,87 Käyt ulk. raakatav. 68,! Käyt.,000 L kotm. tala,.000 Käyt ulk. raa- * katav.:,000 L tala, L palmunsydänöljyä, 0,000L soodaa, L S hartsa y. m. 7,00 9 O Käyt. ulk. raakatav. 6, Maaseudulla. Uudenmaan lä än.... 7, L S sappuaa, Turun lä ä n...,000 Sappuaa 8,000 ; hajuaneta,000 mk. arv.; krjotusm ustetta,000 ; kltom usetta,000, Hämeen l ä ä n Eau de colognea pullossa 90 tusn.,7 - Käyt. ulk. raakatav.,97 Käyt. ulk. raakatav.,000 * Käyt. ulk, raakatav.,97 ' H Lakka- ja poltyyrteltata. Kaupungessa. Uudenmaan lään ,000,00 kloa myöpellakkaa, 8,80 ltr. poltyyrä. höyryk.. hv. V 7

40 R j yhmä. L rokka. Luk um äärä. Y Asfaltttehtata. n Kaupungessa. V almstetun tavaran brutto-arvo Suom. m ar kossa. V alm stetun tav aran paljous ja laj. U udenm aan lään.... 9,800 8,000 käär. kattohuopaa,,800 ast. asf. la k k a a,60 ast.kreosotölj., 0 ast. kreos. tervaa, 70 ast. pelt - vern.,,00 kt. m. asf.lattapan.,,00 kt. m. huop. kattopan. y. m. Pktehtata.! K äytetyn koneellsen lkutusvom an m äärä. Työväestö, shen luettuna m estart ja väestö. Alle vuoden. N asa. ja 8 vuoden välllä. N asa. Yl 8 vuotta. N asa. konttoor- Summa..... ] M ustutuksa. _ Käyt, 0,000 kloa raakapahva y. m. kotm. raak atav.,000,,,000 kloa a sfaltta y. m, ulkom. raakatav. 6,000 Kaupungessa. O ulun l ä ä n... 8,000,9 tynn. pkä, 7 tynn. plköljyä. 6 6 K äyt.,000 tynn. tervaa. Maaseudulla. W aasan l ä ä n... 9,0,80 tynn. pkä, 66 tynn. pköljyä.! _ 6 6 Käyt.,760 tynn. tervaa.! 7 n Teht. kuv. tslauksa varten. Kaupungessa. T u ru n l ä ä n...,000 0 tynn. tervaa, 7 tynn. tervahapetta, 80 tynn. tärp ä ttä, 80 tynn. hlä. - Käyt. 0 kuut. sylt. kantoja.! Maaseudulla. H äm een l ä ä n... W p u rn lä ä n... K uopon l ä ä n... W aasan l ä ä n...,9,90,8, 8 tynn. tervaa, 8 tynn. pkä,,0 tynn. hlä,,0 k:n. tärpättä. 0 tynn. puuhapetta, tynn. hlä. 6 tynn. tervaa,,0 k:nua tä r pättä, 80 tynn. hlä. 0 tyrn, tervaa, 7 k:nua tä rp ä ttä j a tervaöljyä, 97 tynn. hlä.,9 tynn. tervaa,, tynn. hlä,,7 k:nua tä rp ättä, 0 tynn. puuhapetta, 8 tynn. pkä. 7» Turvepehkutehtata. Maaseudulla. H äm een lään..... Sopm attom an lm an sattu essa e ole anetta votu täysn valm staa. -! Käyt. kuut. sylt. tervasputa. Käyt. 7 kuut. sylt. kantoja j a juura. Käyt. kuut. sylt. tervasputa. Käyt. 6*) kuut. sylt. tervasputa. J höyryk., hv. 00 j 0! 0 ; !

41 6 7 R; dmä. Lu lokka. Luk um äärä j V alm stetun tavaran brutto-arvo Suom. m a r kossa. V alm stetun tav aran paljous j a laj. K äytetyn koneellsen lkutusvom an m äärä. Työväestö, shen lu ettu n a m e start j a konttoorväestö. Alle vuoden. ja 8 vuoden välllä.! Yl 8 vuotta. Mehä Summa. M ustutuksa. Y K a a s n te h ta ta. K aupungessa. U udenm aan lään.... T u ru n l ä ä n... "W purn l ä ä n... 8,007 8,00 70,000,097,06 kuutojalk. kaasua. 0,67,000 7,00,000 höyryk., 6 hv. höyryk., hv Käyt.,60 tynn. kvhlä, kloa m assutta. Käyt. 8,00 tynn. kvhlä, 6,90 Käyt. 6,600 tynn. kvhlä,,000 69,07.66,06 kuutojalk. kaasua. höyryk., 0 hv. _ 0 0 Käyt. 6,60 tynn. kvhlä S ä lk ö v a lo te h tata. K aupungessa. U udenm aan lään.... 6,000 höyryk., 89 hv. 7 8 Tosella teh ta alla on,00 hv. vom. dynamokone., 6 hehkulam ppua. 77 T u ltk k u te h ta ta. K aupungessa. H äm een l ä ä n... K uopon l ä ä n... 90,000, W aasan l ä ä n...,000,00 *) tultkkuja. j,7 laat. tultkkuja. j 6,,87*) laat. tultkkuja. M aaseudulla. höyryk., hv Käyt. ulk. raak atav a ro ta 7 0 9,000 Käyt. kem kaaleja 8,68 m. arv. 8 7 Käyt. ulk. ra ak atav.,00 höyryk., hv Käyt. ulk. raak atav.,768! U udenm aan l ään ,6 6,87 laat. tultkkuja. _ Käyt. ulk. raak atav. 8,98 T u ru n l ä ä n...,77,7! W p u rn lä ä n...,,98 ; K äyt. ulk. raak atav. 0,7 W aasan l ä ä n... 7,000,00 höyryk., 6 hv.» K äyt. ulk. raakatav., ,8,07 laat. tultkkuja. höyryk., hv K äyt. ulk. raakatav. 70,*) 7

42 8 konttoor- R yhm ä. L uokka. Luk um äärl V alm stetun ta v a ra n paljous j a laj. K äytetyn koneellsen V alm stetun ta v a ra n brutto-arvo Suom. m ar kossa. lkutusvom an m äärä. Työväestö, shen luettuna m e start ja väestö. Alle vuoden. ja 8 vuoden välllä., Yl 8 vuotta. Summa. M ustutuksa. Y R uuttehtata. Maaseudulla. "Wpurn lä ä n... Waasan l ä ä n...,00,00 sentn. ruuta. Vesvoma. 6 hv. _ Käyt. ulkom. raakatav.,00 Käyt. ulkom. raakatav. 8,860,0 0 sentn. ruuta. 8 8 Käyt. ulkom. raak atav.,060 rt 6 Luun y yjä. Kaupungessa. Uudenmaan lään.... W purn lään... Mkkeln lä ä n... 8,6 60,00 7,790 67,7 L luujauhoja,,0 L lm aa,,7 L luurasvaa. 9,00 L luujauhoja,,0 L lm aa, 66 L lu u rasv aa,000 L luujauhoja,,60 L lm aa, 0 L luurasvaa. Kuopon l ä ä n...,00,800 L luujauhoja. 9,96,9 L luujauhoja, 7,7 L lm aa,,8 L luurasvaa. Maaseudulla. Uudenmaan lään.... Turun lä ä n... Hämeen l ä ä n... W purn lä ä n... Kuopon lä ä n... Waasan lään....,000 9,760 8,9 9,7,0,7,000*) L luujauhoja,,000 L luurasvaa. 7,000 *) L 0, L 6,9 L lm aa. 8,909 L, L lm aa, 09 L luurasvaa.,8 L luuj auhoj a, L lmaa.,09*) L luujauhoja. 8, 7,78*) L luujauhoja 7,90 L lm aa,,09 L luurasvaa. höyryk., 7 hv.» 0» 9 Tuulvoma. höyryk., 66 hv. höyryk., 0 hv., vesvoma. Vesvom a. höyryk., 8 hv. /a hv. hv. Vesvoma. 6 6 höyryk., V, hv K äyt. 09,970 kloa kotm. raavaan lu ta 0,78 Käyt. 9, L luta, jo s ta 0,0 L 7,07 V enäjältä. rt 7 Nahkateollsuutta. N ahkatehtata. Kaupungessa. Turun lä ä n... 00,000 6,000 nahkaa. höyryk., hv. 7 7 Käyt. ulkom. raak atav. 80,000

43 0 R yhmä. L uokka. LuIl :um ään V alm stetun tav aran paljous j a laj. K äytetyn koneellsen V alm stetun tavaran brutto-arvo Suom. m ar kossa. lkutusvom an m äärä. Työväestö, shen luettuna m e start ja konttoorväestö. Alle vuoden. N asa. ja 8 vuoden välllä. N asa. Yl 8 vuotta. j jn asa. Summa. N asa. M ustutuksa.! V I 7 O ulun l ä ä n...,,00,9,8 anturanahkaa, volokka, konehhnoja. 7 höyryk., 99 hv Käyt. 9 kotm. vuotaa, 0,0 ulkom. vuotaa.,6,00 8 höyryk., hv M aaseudulla. W aasan l ä ä n... 70,000,00 L nahkaa. höyryk., 6 hv. 8 8 K äyt.,000 kotm. vuotaa,000 nahkaa,,000 ulkom. v uotaa,000 n n N ahkaparkttoj a K aupungessa. U udenm aan lään.... T u ru n lä ä n... H äm een lään.... W p u rn lä ä n... M kkeln l ä ä n... K uopon l ä ä n... W aasan l ä ä n... O ulun l ä ä n... 77,86 766,8 0,80 7,668,968 6,,96 7,86 M uokattu 6,9*)vuotaa, 6,9* nahkaa. M uokattu,78*) vuotaa, 9,09*) nahkaa. M uokattu,00*) vuotaa, 0,07*) nahkaa. M uokattu 7,*) vuotaa, 7,77 *) nahkaa. M uokattu,90 vuotaa, 7,89 nahkaa; valm stettu,000 para käsnetä,,00 rah ak u k karoa. M uokattu 7,6 vuotaa, 0,98 nahkaa. M uokattu,780*) vuotaa, 6,7*) nahkaa. M uokattu 7,69 vuotaa,,0 nahkaa. 0,98,8 M uokattu 9,0*) vuotaa,,7*) nahkaa,,000 par. käsnetä,,00 rahakukkaroa. kaasuöljym otoor, 6 hv. höyryk., hv. höyryk., hv V uodsta,00*) ulkom aal.,00*) V uodsta 0,77*) ulkom. 8,80 *) V uodsta, *) ulkom. 7,79*) V uodsta,*) ulkom. 0,69*) V uodsta,867 ulkom. 89, V uodsta 00 ulkom. 9, V uodsta,7 ulkom. 9,8 V uodsta,00*) ulk. 7,000*) höyryk., 6 hv. V uodsta 0,7*) ulkom. 60,7*) M aaseudulla. U udenm aan lään.... T u ru n l ä ä n... H äm een l ä ä n... W p u rn lä ä n... 90,77 60,6, ,0 M uokattu,76*) vuotaa, 8,0*) nahkaa. M uokattu 0,606, vuotaa, 9,8 nahkaa. M uokattu,609 vuotaa, 0,8 nahkaa. M uokattu,760 vuotaa, 6,9 nahkaa V uodsta,700*) ulkom. 0,60 V uodsta,86*) ulkom. 76,0 V uodsta,679 ulkom. 9,9 V uodsta,00 ulkom.,6

44 R; yhmä. Lu Lokka. Luk um äärä. Valm stetun ta v a ra n brutto-arvo Suom. m a r kossa. V alm stetun tav a ran paljous j a laj. K äytetyn koneellsen lkutusvom an m äärä. Työväestö, shen luettuna m estart ja konttoorväestö. Alle vuoden. N asa. j a 8 vuoden välllä. N asa. Yl 8.vuotta. N asa. Summa. N asa. M ustutuksa. V I Mkkeln lä än... Kuopon lä ä n... Waasan l ä ä n... Oulun lä ä n... 8,977,769 67,967,9 M uokattu,76 vuotaa, 6,70 nahkaa. M uokattu 7, vuotaa, 0,889 nahkaa,,000 para käsnetä. M uokattu 0,006 vuotaa, 7, nahkaa. M uokattu,60 vuotaa,,0 nahkaa. 8,8, M uokattu 0,99 vuotaa, 86,76 nahkaa,,000 p ara käsnetä V uodsta 7, ulkom. 7,7 V uodsta,88 ulkom.,6 7,070 7,09 7 Vuodsta0,70 ulkom.,89 î? n H hnatehtata. Kaupungessa. Oulun lä ä n ,000 M änttnahkaa, sloja y. m. Yht. m otoor nahkateh taan kanssa Käyt. 69 kotm. ja 0,000 ulkom. vuotaa.»» Satulasepänverstata. 9 0 Hämeen l ä ä n... 8 Kaupungessa ja kauppalossa. Uudenmaan lään.... Turun lä ä n... W purn lä än... Mkkeln lä än... Kuopon lä ä n... 8, 78,6 79,0 7,807,70,7-0 Waasan l ä ä n..., Oulun lä ä n... 8, , Käyt. n ahkaa 9,000 *) m. arv. Käyt. kotm. nahkaa,0*) m arv., ulkom. nahkaa,0 Käyt. kotm. raak atav.,90*), ulkom. sam aa,090*) Maaseudulla. Waasan l ä ä n... 6,00,000 p ara nahkakäsnetä, 600 kadetta. - Käyt.,00 lam paannahkaa.

45 B [yhmä. L uokka. Lu :um äärl. V alm stetun ta v a ran paljous ja laj. K äytetyn koneellsen V alm stetun ta v a ra n brutto-arvo Suom. m ar kossa. lkutusvom an m äärä. Työväestö, shen lu ettu n a m e start ja konttoorväestö. Alle vuoden. N asa. j a 8 vuoden välllä. N asa. Yl 8 vuotta. N asa. Summa. N asa. M ustutuksa. Yl 7 Tehtata lampaannahan valmstamsta varten. Kaupungessa. Oulun lä än... 0,000 Turkksa, kalanpyydyksä, kvtö tä y. m. höyryk., hv T r> Harja- ja pensseltehtata. vn 8 Kaupungessa. Uudenmaan lään.... Turun lä än...,,00 H arjoja ja pensseletä. 60, harjaa, 8,80 pensselä. höyryk., hv Käyt. kotm. raak atav. 7,0, ulkom. s;ja 9,0 Käyt. kotm. ra ak atav.,0, ulkom. s:ja 7,0 8, höyryk., hv. 8 6 Käyt. kotm raak atav. 9,80, ulkom. s:ja 6,60 Maaseudulla. Kuopon lä ä n...,9 70 h arjaa,,00 pensselä. Tekstlteollsuutta. Y llakehruulatoksa sekä vlla-, verka-ja shoddyteht. Kaupungessa. Turun lä än... Hämeen l ä ä n... Waasan l ä ä n... 99,96 97,000 69,,0 m eträ verkaa, 7 saala, 0 S vllalankaa om sta anekssta,,00 S tlaajen aneks sta ; rä s sä tty j a van u tettu,000 kyyn. kudoksa, sekal. kom m ssontötä. 8, kloa kudoksa, 7,67 kloa la n k a a sekä kom m ssontötä. N asten kaulavaatteta. höyryk., hv. höyryk., hv., vesvoma., 7 hv.,,7 höyryk., 60 hv ! l Käyt. ulkom. raakatav. 7,07,,89 kotm. vlloja. Käyt. ulk. raak atav. 96,00, kotm. v llo ja0,70 T osessa te h ta assa on,90 rukka, k an gaspuuta. Käyt. ulkom. raak atav. 7,997 K äyt. ulk. ra a k atav. 8,68

46 6 7 tyhm ä. L uokka. Lul kum äär ä. V alm stetun ta v a ra n paljous j a laj. K äytetyn koneellsen V alm stetun ta v aran brutto-arvo Suom. m ar kossa. lkutusvom an m äärä. Työväestö, shen luettuna m e start ja konttoorväestö. Alle vuoden. N asa. I j a 8 vuoden välllä. N asa. Yl 8 vuotta. J N asa. Summa. M ustutuksa. vn 8 Maaseudulla. Uudenmaan lään.... Turun lään... Hämeen l ä ä n... W purn lään... Waasan l ä ä n... 99,7,6,68 8,000,000 60,0,*) S lankaa,,000 kyyn. kudoksa, verkaa.,0*) S lankaa, 0,000 kyyn. j a,06 verkaa, huopaa y. m.,00 kyyn. kudoksa, 67,700 & lankaa, 0 vllasaala, kommssontötä. 0,000 vllalankaa, k ankaden v ä rjäy stä.,700 S shoddyä, 0,907 kloa vllalankaa,,00 kloa huveja, v ä rjä tty,76 kloa pumpullankaa,, kloa kudoksa. höyryk., hv., v esvoma. höyryk., 6 hv. vesvom a, 60 hv. höyryk., 6 hv. 6,88,998 7 höyryk., 0 hv., vesvom a K äyt. ulk raak atav. 6,80 m. arv.,,80 kotm. vlloja. Käyt. non 9,00 kotm. vlloja, non 00,000 ulkom. sja, non,000 väraneta ja kem kaleja; tosessa te h ta assa löytyy,000 rukka ja kangaspuuta. Käyt.,00 vlloja; v ä ran eta 7,00 m. arv ; komm ssontavarana 0,000 ff vlloja. T e h taassa on 6 rukka. Käyt.,000 v lla rättejä,700 m. arv.,0,800 klo a ko - tm. vlloja,000,,8 kloa ulk. vlloja ja shoddyä,,,6 kloa kotm. pum p.lankaa,0,9,9kloaulk. pump.lankaa 9,60,,86 kloa ulk. vllalankaa,6» n Y anutuslatoksa. Maaseudulla. Turun lä ä n... V anutettu,68 kyyn. kudoksa. Vesvoma. Hämeen l ä ä n... 0 V anutettu,000 Kuopon lä ä n... V anutettu,780 Waasan l ä ä n V anutettu,000*) Oulun lä ä n... 6 V anutettu 7,700 8,7*) V anu tettu 0,6*) kyyn. kudoksa. Vesvoma. 0 _ 0 - n 9 Pumpulkehruu- ja kutomatehtata. Kaupungessa. Turun lä ä n... 7,000 9, S lankaa,,00 vanua j a rassela,,000 kyyn. pumpulkangasta. ; höyryk., 0 hv K äyt. pum pula,98 v äran eta,0, pum pullankaa,00 m. arv.

47 8 9 R) rhmä. L lokka. Luk um äärä V alm stetun tav aran paljous j a laj. K äytetyn koneellsen V alm stetun ta v a ra n brutto-arvo Suom. m ar kossa., lkutusvom an m äärä. Työväestö, shen lu ettu n a m e start ja konttoorväestö. Alle vuoden. N asa ja 8 vuoden välllä. N asa. Yl 8 vuotta. N asa. Summa. j N asa. M ustutuksa. VH 9 Hämeen l ä ä n... Waasan l ä ä n... 6,00,000,80,96 K ehrätty,608, lankaa; kudottu,876 kpl. ta,,6 S k ankata, 7,00 S vanua.,00,687 lankaa, jo s ta 08,99 8 k äy tettn kutom alatoksessa 6,99 kudokseen. V ärjäyslatoksessa ja appreturssa on ja lo stettu 9,8 p u n tta lankaa, 7, kangaspakk., p untta kalast.lankaa,,6 punt. lomlankaa,89 kerää vrkk.lankaa. 9 höyryk., non 86 hv., vesvom.,,80 hv. höyryk., 688 hv. 0,7,96 6 höyryk.,,6 hv., vesvom a, l,80hv. Maaseudulla. Hämeen l ä ä n...,00,000,000,000 kloa pump, teoksa. höyryk., 89 hv., vesv., 0 hv. n n Lnankehrun- ja kutomalatoksa. Kaupungessa. Hämeen l ä ä n...,900,000,98,76 vyhtä,,89 8 pellava-, ta p p u ra -ja ju telan k aa, 7,07 kudosta. n n Pellavanloukutuslatoksa. Maaseudulla. Hämeen l ä ä n...,,686 L pellava,,070 L ta p purota. höyryk., 00 hv., vesvom., 00 hv ,09 6 7, ,9,08,9 Käyt. 8,90 paala pum pula,0,09. Käyt,,09 kloa ulk. pump. lankaa 70,0,,0,787 pum pula 98, Käyt.,,000 kloa pumpula K äyt.,07,00 kotm. pellav. 7,90,,979,60 venl. pellav, 79,799 m.arv., 77, ju te a,69 Vesvom., 0 hv. 0 K äyt.,69 L pellavankorsa 7,7 n n Tadekutomalatoksa. Kaupungessa. Uudenmaan lään.. 7,966 ryjyä, p ara korkoompelusta, m yöpelkangasta, y. m. T) 7) Trkoo- ja sukkatehtata. Kaupungessa. Turun lä än... 6,789 0 tus. alushousuja, tusn. röjyjä, 78 tus. sukka,,69 tus. huva, 8,80 tus. comfortables, 0 tus. kohtua, y. m. - _ Käyt.,87 kot. lankaa, 6,0 pum pullankaa,000 m. arv., 7,90 ulk. vllalankaa,,66 ulk. puolvllalankaa,,0 ulk. pumpullankaa 9,68

48 0 R yhmä. L uokka. Luk :umâârë V alm stetun tav ara n kossa. V alm stetun ta v a ra n paljous ja laj. K äytetyn koneellsen brutto-arvo Suom. m arlkutusvom an m äärä. Työväestö, shen luettuna m e start ja konttoorväestö. Alle vuoden. N asa. ja 8' vuoden välllä. N asa. Yl 8 vuotta. N asa. Summa. j N asa. M ustutuksa. VII ) Hämeen l ä ä n... Wpuru lään... 0,8 6,000 V llatrkooteoksa,000, pum pultrkooteoksa,000 m. arv. 700 lennkä ty ttö jä vart., 00 pok a v aatetu sta, 00 röjyä,,00 p a ra sukka. Yht. m otor pumpulkehr.latoks. kanssa, petrol, motor, 6 hv Käyt. kotm. lankaa 7,97 m. arv., ulkom. s:m aa 7,067 Käyt. 60 kotm. pum pullank aa l,600;,900 ulk. vllalankaa,000 m. arv. 60, Käyt. kotm. lan k aa,897, ulkom. s:m aa 98,69 M aaseudulla. Mkkeln lään... 6,00 Sukka, röjyjä, y. m. - Käyt. ulkom. lan k aa,00 m. arv.» n Matonkntonalatoksa. K aupungessa. W purn lä än...,8 m attoa.» 0 Köystehtata. K aupungessa. Turun lä ä n... 0,80 9 _ \ 7) 77 Nyörnpunojanverstata. VHI K aupungessa. Uudenmaan lään...., Turun lä ä n...,0 6, Paperteollsuutta. 77 Puuhomota. M aaseudulla. Hämeen l ä ä n... 08,000,600,000 kloa puupahva, 600,000 kloa puuvanua. Vesvom a, 80 hv Käyt.,900 sylt. honputa,000 - M aaseudulla. Uudenmaan lään.... 6,00,08,980 kloa puuvanua,,60,8 kloa pahva. Vesvoma.!! : Käyt., kuut. sylt. honp u ta 7,9,

49 Ryhmä. Luokka. Lukum äärä. V alm stetun ta v a ra n paljous ja laj. K äytetyn koneellsen lkutusvom an m äärä. Alle vuoden. ja 8 vuoden välllä. N asa. Yl 8 vuotta. V alm stetun tav ara n brutto-arvo Suom. m arkossa. Työväestö, shen lu ettu n a m e start j a kontto or- väestö. Sum ma. N asa. M ustutuksa. VHI 8 Hämeen l ä ä n... Wpurn lä ä n... Waasan l ä ä n... 66,8,8,,6,70 kloa puuvanua, jo s ta non,00,000 kloa käyt. suora s ta a n te h taan om a papertarp eta varten 0,000,0,600 kloa puuvanua ja puupahva, jo s ta käyt. om assa p ap erteh taassa,00,000 kloa 0,000,,6 kloa rättpahva.,9,699 kloa puuvanua om a ta rp e ta varten.,,7 8,666,8 kloa puupahva ja puuvanua, jo s ta 6,09,699 kloa su o rastaan k äy tettn om assa p ap erteh taassa 60,000 m. arv.;,6 kloa rä ttp a h va. Vesvom a,,087 hv. höyryk., hv., vesvoma. h ö y ry k, hv., vesvom a. Ova yht eyde ssä japert ehtaan lm. k anssa ! Käyt. kotm. raakatav. ja p o ltto an eta 67,0, kem kaleja,98 (?). Yhden teh taan lm otukset lk. vom asta ja työväen lu u s ta ovat yhteydessä paperteht. kanssa. Käyt. 6, kuut sylt. honputa, 8,060 IM puuvanua,,77 kloa sellulosaa, (?) ulkom. raak atav.,98 m. arv. Käyt. honputa 6,00 m. arv Sellulosateltata. Maaseudulla. Hämeen l ä ä n... W purn lään ,9 7,600,6,0 kloa sellulosaa, jo s ta non,,80 kloa käyt. om assa p ap erteh taassa 00,000 m. arvosta.,898,666 kloa sellulosaa, jo s ta,00,000 kloa käyt. om assa papertehtaassa 8,000 6,,,,868 kloa sellulosaa, jo s ta non,7,80 kloa käyt. suor. om assa pap erteh taassa 8,000 höyryk., 60 hv., vesvom a., 6 hv. höyryk., hv., vesvoma. höyryk., 9 hv., vesvom a K äyt. kotm. ra a k atav ar. ja polttoaneta 8,8, ulk. raak atav. 7,0 m. arv. Käyt. p u ta 78,00, ulkom. raak atav. 9,000 m. arv K äyt.kotm. raak atav. ja p o lttoan eta 6,98 ulkom. raakatav. 76, Pahv- ja asfaltthuopatehtata. Kaupungessa. Uudenmaan lään.... Turun lä än... 69,00 9,000,00 k. kattohuopaa,,0 tynn. asf. lakkaa, 0 tynn. pelt vern., 60,000 nelö jalk. asf. lattata, 0 tynn. karbolneum a y. m.,000 nelö sylt. kattohuopaa. - Käyt. kotm. raak atav. 6,(, ulk. s:ja,00 Käyt.,6 nelö sylt. kotm h uopaa,00, 60 tynn. kvhlä,0 m. arv 9

50 Ryhmä. Luokka. Lukum äärä V alm stetun tav aran brutto-arvo Suom. m arkossa. V alm stetun ta v a ra n paljous ja laj. K äytetyn koneellsen lkutusvom an m äärä. Työväestö, shen luettuna m e start ja konttoorväestö. Alle vuoden. j ja 8 vuoden välllä. I Yl 8 vuotta. j -. Summa., M ustutuksa. VIII Hämeen lä ä n... 0,000,7,00 S ra akap ah va, 67,00 pngotuspahva,,99,00 puupahva,,78,000 käärepapera, 9,00 käärepapera. 78,00,00 käär. j a,000 nelö. sylt. kattohuopaa,,06,00 erlajs ta pahva.,0 tynn. peltvernssaa,,0 tynn. asfalt.lakkaa, 60,000 nelö sylt. asf.lattata, 0 tynn. karbolneum a,,78,000 käärepapera. Maaseudulla. Turun lä ä n... Hämeen lä ä n... 88, 9,000,78 käär. asfaltthuopaa,,7 tynn asfalttlakkaa,,7 luskoja, 00 j alk aa soleerauslevyjä, 0 tynn. peltvernssaa. 0,000 L kattohuopaa,,000 L verhostnpahva. Wpurn lään... 7,600 0,00 käär. asfaltthuopaa, 0 ast. asfalttlakkaa. 7,8,8 käär. ja 0,000 L kattohuopaa,,000 L verhostnpahva,,97 tynn. asf.lakkaa, 0 tynn. peltvernssaa,,7 huopaluskoja, 00Q jalk. soleer.levyjä. Vesvoma, 6 hv Käyt. raakatavarota ja polttoaneta 8,00, kem kaleja,700 höyryk., 8 hv. 0 Käyt. kotm. ra a k atav a ro ta j a polttoaneta 9,690 m. arv., ulkom. raakatav a ro ta,0 6 6 Käyt. kotm. raak atav.,70, ulk. s:ja 8,67 m. arv. Käyt. kotm. raak atav., näden jouk. 600,000 puuvanua 76,000, ulk. ra ak atav. 0, Käyt. ulkom. ra a k atav a ro ta 9,90 höyryk., 8 hv K äyt. kotm. ra a k ata v a ro ta 9,70, ulk. s:ja 8,06 n 77 Papertehtata. Kaupungessa. Hämeen l ä ä n...,7,96,066,88 kloa sekal. paperlajeja. höyryk., 0 h v, vesvoma, 600 hv R ättejä, puuvanua, olka y. m. kotm. raak atav. 9, m. arv., kem kaleja y. m. ulk. raak atav. 8,9 Maaseudulla. Turun lä än...,00 70,000 kloa puupapera. höyryk., 7 hv., vesvoma. Hämeen lä ä n...,06,8 6,0, kloa papera. höyryk., hv., vesvom a. 0 8 Tehdas palo p. E lokuuta 889 ; tul osaks uudestaan käyntn p. M arrask Käyt. kotm. ra a k atav aro ta 7,7, ulk. s:ja,8 Wpurn lään...,0,6,70,900 kloa papera. höyryk., 0 hv Käyt. kotm. ra a k atav a ro ta,000 ; ulkom.s:ja 09,877

51 6 tavaran lkutusvom an ja laj. määrä. höyryk., 60 hv Käyt.,000L k otm.ja,000 L ulk. rättejä60,000, sek kem kaleja7, Käyt. ulk. raakatav.,6 Käyt. kotm. papera y. m , värejä y. m Käyt. papera,00, väraneta y. m. 8,000 höyryk., hv., v e svoma.,7,9 kloa papera;,70 kloa pahva. M ustutuksa. Summa.,70 Y l 8 vuotta.,9,0,098,06 kloa papera; kloa pahva. 690, Waasan. l ä ä n... A lle j a 8 vuoden vuoden. välllä. kossa. 8 n K äytetyn koneellsen V almstetun tavaran paljous brutto-arvo Suom. mar Työväestö, shen luettuna m estart ja konttoorväestö. Valmstetun LukLmäärä. Lu okka. Ryhmä. v m 7 T apetttehtata. T) Kaupungessa. Uudenmaan lään ,000 W purn l ään ,000 88,000 käär. tapetteja ja reu nuksa.,000 8,000*) käär. tapetteja ja reu nuksa ja,000,000 kpl. pussa, vhkoja, lem oja Turun lä ä n... 70, krjeenkuorta,,900,000 pussa Hämeen l ä ä n ,000,000 krjeenkuorta, 800,000 pussa. Kuopon lä ä n... Oulun lä ä n... 8,00 _ 7 j höyryk., hv. _ K äyt. arv. papera 9,000 m 9 Käyt. arv. papera,8 m. Käyt. arv. papera 0,000 m. Käyt. kotm. papera 6,00, ulk. raakatavarota 09,000 Puss- ja krjeenkuortehtata.» Kaupungessa. Uudenmaan l ään...., ,00 6 r> höyryk., 8 hv. Paperpusseja krjeenkuorta. 0,060,000 krjeenkuorta, 7,000 ja 7,700,000*) pussa, vhkoja, lemoja y. m K artonglatoksa. r> Kaupungessa. Uudenmaan lä ä n....,07 Kartonga ja pahvkotelota Käyt. papera 0,8*) m. arv.

52 8 9 R; yhmä. L uokka. Lul :umäär V alm stetun ta v a ra n paljous j a laj. K äytetyn koneellsen Valm stetun tav aran brutto-arvo Suom. m ar kossa. lkutusvom an m äärä. Työväestö, shen lu ettu n a m e start ja konttoorväestö. Alle vuoden. N asa. j a 8 vuoden välllä. N asa. Y l 8 vuotta. ; N asa.... Summa. N asa. M ustutuksa. "VIII K rjanstom atehtata Kaupungessa. Uudenmaan lään.... Turun lä ä n... Hämeen l ä ä n... W purn lään... Mkkeln lä ä n... Kuopon lä ä n... 66, 8,8 7,989 7,96,7,00 - höyryk., 6 hv. 0 Waasan l ä ä n..., Oulun lä än... 8, ,88 höyryk., 6 hv Ilm. yhd. krjanstom atehta a sta, jo k a käyt. yht. k rjapanon kanssa, ovat yht. krjapanolm. kanssa. Käyt. kotm. ra a k atav a ro ta 6,700 ; ulk. s:ja,00 Yhden k rjanstom atehtaan lm. kuuluvat krjapanolm. Käyt. kotm. raak atav.,800 ; ulkom. s:ja,00 m. arv. Yhden krjanstom a te h ta an lm. kuuluvat krjap.lm. IX Puun-, luun-, kautsun-, guttaperkan ja saman, aln. kalnst. tark o ttavaa teollsuutta. Sahalatoksa.! Kaupungessa. Uudenmaan lään.... Turun lään... Hämeen lä ä n... W purn lään... Mkkeln lä än... 88,6,79,06 6,700,9,890,600 6,866 st:rta sah attu ja puutavarota, jo s ta 0 st:rta km pä; p u ta 9,, höylättyjä lankkujajalautoja8,000m. arv. 0,900 sfcrta s ah a ttu ja puutav a rota, josta,887 strta kmpä.,9 st:rta lankkuja ja lautoja. 7,6 s t:rta sah a ttu ja p u u tav a rota, jo sta,977 st:rta kmpä. 0 s t:rta sah a ttu ja puutavarota, 00 s t:rta kovukeppejä. höyryk., 6 hv. höyryk., 80 hv. 6 vessaha. 7 höyryk., 80 hv. höyryk., 0 hv Yhden höyrysahan työväestöluku kuuluu höyrynkkarverst. lm. S ah attu 7,000 tukka. S ah a ttu,690 tukka. S ah attu 8,96 tukka 9,0 S ahattu 8,999 tukka. S ahattu,000*) tukka, 800*) kuut. sylt. kovuja.

53 0 Ryhmä. IX Luokka. Lukum äärä Kuopon lä ä n... W aasan l ä ä n... Oulun lä ä n... Maaseudulla. Uudenmaan lään.... Turun lä ä n... Hämeen l ä ä n... W purn lä ä n... M kkeln lä ä n... Kuopon lä ä n... W aasan l ä ä n... Oulun lä ä n... V alm stetun ta v aran brutto-arvo,000 0,00 87,0 V alm stetun ta v a ra n paljous j a laj., s t:rta sah a ttu ja p u u tav a rota, jo s ta,000 tusn. höyl. lautoja. 6,6 st:rta sah a ttu ja p u u tav a rota. 6,88,989 7,6 sfcrta sah attu ja p u u tav a rota, jo sta,0 st:rta km pä; 00 s t:rta kovukeppejä, puta 9,, höyl. lankkuja j a lauto ja 8,000,0,00 7,9,096,087,60,967,6 96,690,67,7,670,67,00,7,66*) st:rta sahattuja puutavarota, jo s ta 9 st:rta kmpä, 80 st:rta kovusquaresta, kattolstettä. 9,0 s t:rta sah a ttu ja p u u tav a rota, jo sta,0 st:rta kmpä, sylt. k attopäretä.,0 s t:rta sah a ttu ja p u u tav a rota, jo s ta,7 s t:rta kmpä, 76 sfcrta kovukeppejä,,000 kloa puuvllaa. 0, st:rta sah a ttu ja puutavarota, jo s ta,9 st:rta km pä;, s t;rta kovukeppejä, 00 st;rta höylättyjä puutavarota. 9,88 st:rta sah attu ja puutavarota, 600 st:rta kovukeppejä. 8,97 sfcrta sah a ttu ja p u u tav a rota, 8 st:rta kovukeppejä. 7,0 s t:rta sah a ttu ja puutavarota, 96 sfcrta kovukeppejä,.000 k a tto p ärettä. 8,7 sfcrta sah a ttu ja puutavarota. 9 7,08,0 0,00 sfcrta sah attu j a puutavar., jo s ta 6,6 sfcrta km pä;,8 sfcrta kov.keppejä, 706,000ja sy ltä k atto p äretä,,000 kloa p.vllaa, 00 sfcrta höyl. puutav. ' K äytetyn koneellsen lkutusvom an m äärä. höyryk., 0 hv. 0,. 90 vesvom., tuulvom. 6 höyryk., 906 hv., vessahaa. 7 höyryk., hv., vessahaa. höyryk., 7 Va hv., vessahaa. 0 höyryk., 86 hv., vessahaa. höyryk., hv., 9 vessahaa. höyryk., 8 hv., 9 vessahaa. 7 höyryk., 9 hv., vessahaa. höyryk., 6 hv., 8 vessahaa. 9 höyryk., 80 hv., 6 vessahaa. 6 höyryk.,,99 */ hv., 6 vessahaa, shen Alle vuoden. 6 6 N asa Työväestö, luettuna m estart ja väestö. j a 8] y l 8 vuoden välllä.,. vuotta. 6 N asa.! ; ' 90 N asa. Suom. m arkossa. konttoor- Summa N asa ,6, ! ,8 8, ! 76, ,666,6, M ustutuksa, S ah attu 6,000 tukka. S ah a ttu,7 tukka. S ah attu 6,98 tukka. S ah a ttu,969,87*) tukka, 800*) kuut. sylt. kovuja. S a h attu 97,00*) tukka, 600 sylt. kovuja, H elsngn pt, palo yks saha p. Toukokuuta 890. S ah attu,9,8 tukka ; kahdesta s ah a sta puuttu v at lm otukset. S a h attu,06,0 tu k k a,,87 kuut. sylt. kovuja, kovuja 696,08 S ah attu,0,66 tukka, 70 kuut. sylt, kovuja. S ahattu 7,7 tukka. S a h attu 967, tukka,,880 kuut. sylt. kovuja. S a h attu 7,7 tukka, 0 kuut. sylt. kovuja, 98,80 kovu tukka. S ah attu 7,0 tukka. 7,0 99 8,00 6 S ah attu 9,7,0 tukka,,87 kuut. sylt. kovuja. j n n Parkkmyllyjä. Maaseudulla. Kuopon l ä ä n... 0,00 6,000 L S jauh. pajuparkka. höyryk., 8 hv.!! 6 0

54 j Ryhmä. IX I Luokka. L lukumäär p:!! Rahnateltata. Maaseudulla. Valm stetun tav aran brutto-arvo Suom. m arkossa. V alm stetun ta v a ra n paljous j a laj.! [ ; Työväestö, shen luettuna m e start ja konttoorväestö. K äytetyn koneellsen lkutusvom an m äärä. Alle vuoden. N asa. j a 8 vuoden välllä. N asa. Yl 8 vuotta. N asa. Summa. N asa. M ustutuksa. l Wpurn lään... 76,900 9,70 mlj. tultkkurahnaa. höyryk., hv. 0 K äyt.,96 kuut. jalk. h a a paa. n n \ Puuvllatehtata. Maaseudulla. l Wpurn lään... 0,000 7,000 kloa puuvlloja,,80,000 paketnkannatnta, 8 laat. rah naa, lu sfcrta squaresta, 7 l /» sfcrta sa h a ttu ja puutavarota. l Waasan l ä ä n...,00 9,0 kloa puuvllaa.,00 8,0 kloa puuvlloja,,80,000 paketnkannatnta, 8 laat. rah naa, / st:rta sq u aresta, 7/ sfcrta sa h a ttu ja puutavarota. n n Höyr. käyp. nkkarnverstata. Kaupungessa. Uudenmaan lään.... Turun lä ä n... Mkkeln lään ,700,070,960 N kkarntötä ja höylättyjä tav a rota, tam m p ark etteja,000, peltötä 8,0 N kkarntötä rak. varten. höyryk., 6 hv Vesvom a. höyryk., 6 hv höyryk., 6 hv., yht. m otor höyrysahan kanssa. höyryk., 8 hv. Yht. m otor polttm on kanssa. Waasan l ä ä n...,96 höyryk., 6 hv. 8 8 Oulun lä ä n..., ,,9 8 höyryk., hv S a h a ttu,00 tukka, 00 kuut. sylt. kuusa j a haapoja. K äytetty kotm. puuaneta,00. ulkom. s:ja 67,00 K äyt. kotm. puuan. 0,87 m. arv.,u lk. s:ja jam yöpelk a n g a sta 0,0 Maaseudulla. Uudenmaan lään.... Turun lä ä n... W purn lään...?,79 9,60? höyryk., 0 hv. yht. m otor höyrysahan kanssa. 7 7 j!,*). höyryk., hv

55 Rj,'hmä. Lu okka. Luk» m äära. IX N kkarnverstata. Valm stetun tavaran paljous ja laj. ; K äytetyn koneellsen Valm stetun tav aran brutto-arvo Suom. m ar kossa. lkutusvom an m äärä. Työväestö, shen luettuna m e start ja konttoorväestö. Alle vuoden. I N asa. j a 8 vuoden välllä. N asa. Yl 8 vuotta. jmehä, N asa. Summa. j N asa. M ustutuksa. K aupungessa j a kauppalossa. 7 Uudenmaan lään , Turun lä ä n...,90 8 Hämeen l ä ä n... 9, W purn lä än... 00, Mkkeln lä ä n... 0,90 0 Kuopon lä ä n... 6, Waasan l ä ä n... 68, Oulun lä ä n... 0, ,9 6! 69 _ M aaseudulla. Hämeen l ä ä n...,00 80 vskuukonetta, 0,000 skarlaatkkoa, sälem yöpeletä. Wpurn lä ä n... Waasan l ä ä n...,00,89 00,000 pusa apteeknkotelota. j 8,98 skarlaatkkoja. 9, 80 vskuukonetta, 8,98 skar- j n n Ruum nkrstutehtata. K aupungessa. Uudenmaan lään.... 8,70 _ V) n Lankarcdlatehtata. M aaseudulla. Uudenmaan lään.... Hämeen l ä ä n laatkkoa, 00,000 pusa aptee- ; knkotelota, sälem yöpeletä. >! 8,060 krossa lankarulla. 70,000 6, ,060 krossa lankarulla. n!«sorvaustehtata. höyryk., 8 hv. Vesvoma höyryk., 8 hv. 6! höyryk., hv höyryk., hv. ' Käyt.,0 kuut. sylt. kovuja.! K äyt.,900 k. sylt. kovuprop- j sa,660st:rtakovukeppejä. ; Kaupungessa. T urun lä ä n... 9,0 7,000 paperossptm ä, 70 penatuola. j höyryk., hv. -! b 8 Käyt. ulk. ra a k a tav aro ta: tonkntorva j a pockenholtz a,878 m arv.

56 6 7 Ryhmä. Luokka. h ukumäärä Valmstetun tavaran brutto-arvo Suom. markossa. Valmstetun tavaran paljous n ja laj.! j Käytetyn koneellsen lkutusvoman I... maara. Työväestö, shen luettuna mestart ja konttoon- Alle : ja 8 Yl 8 vuoden. välllä. vuotta. Summa. Mustutuksa. IX S o rv a u sla to k sa. ; K aupungessa ja kauppalossa. 7 U udenm aan lään....,99 T u ru n l ä ä n...,97 _ 0 _ H äm een l ä ä n... 9,60,600 tusnaa pppuja; sek. 7 tötä. W p u rn l ä ä n... 9,08 6 _ M kkeln l ä ä n...,70 K u opon l ä ä n...,70-0 _ --- W aasan l ä ä n...,9 O ulun lään......,0 - _ , 8 97 ; M aaseudulla. T u ru n l ä ä n..., penatuola, kenutuo Vesvoma. la. n 77 T y n n y rn te k j ä n v e rsta ta. Kaupungessa ja kauppalossa. b U udenm aan l ään.... 9, T u ru n l ä ä n... 99,0 0,000*) sekal. astota. höyryk., hv Käyt. ulkom. raakatav. 60,000 H äm een l ä ä n...,00 _ : W purn lä ä n...,080 - I _ K uopon l ä ä n...,70,00 vodrttelejä. _ J O 6,080 M aaseudulla. j Yht. motor höyrysa- Hm. yht. höyrysahan kamssa. I hän kanssa. höyryk., hv. 7 - W aasan l ä ä n... 6,00,000 vodrttelejä, sekal. astota. 6 _! 6 ]! Y ä k p y ö rä te h ta ta. Kaupungessa. T u ru n l ä ä n... 6,000 Väkpyörä y. m. höyryk., hv. 0 Käyt. ulk. ra ak atav. 9,

57 8 9 p:... : r < ' ^ & B P? 99: p p: p: ; V alm ste t«n ta v aran brutto-arvo Suom. m a r kossa. V alm stetun tav a ran paljous ja laj. K äytetyn koneellsen lkutus vom an.m äärä. Työväestö, shen luettuna m e start j a konttoorväestö. Alle vuoden. ja 8 vuoden välllä. Yl 8 vuotta., Summa. M ustutuksa. IX Korkktehtata. Kaupungessa. T u r u n l ä ä n... 00,000 60,000,000 korkka. höyryk., 6 hv. 6 8 Käyt. 6,00 kloa korkkparkka. Maaseudulla. W p u r n l ä ä n...,000,000,000 korkka. 6 6 K äyt. korkkparkka 9,00 Y) Koppatehtata. Kaupungessa. U u d e n m a a n lä ä n.... T u r u n l ä ä n... W a a s a n l ä ä n... 8,00,0,000, T " 6 8 Y) V Lekkkalutehtata. Kaupungessa. T u r u n l ä ä n... K u o p o n l ä ä n ,000 Sekal. lekkkaluja !, Käyt. kotm. ra a k a tav a ro ta,00, ulkom. s:ja,00??!) Kampatehtata. Kaupungessa. U u d e n m a a n lä ä n.... T u r u n l ä ä n ,000,860 tus. kam paa ,600 6 Käyt.,000 p ara sarv a 600 >> Teht. kautsuteoksa varten. : Kaupungessa. U u d e n m a a n l ään...., _ - 8 Käyt. ulkom. raakatav a ro ta 8,000

58 60 6! j Ryhmä. L uokka. Lu um äär; p : V alm stetun ta v a ra n paljous ja laj. K äytetyn koneellsen Valm stetun ta v a ra n brutto-arvo Suom. m ar kossa. lkutusvom an m äärä. Työväestö, shen luettuna m e start j a konttoorväestö. Alle vuoden. ja 8 vuoden välllä. Yl 8 vuotta. Summa. M ustutuksa. IX 6 Ajokalu- ja vaunutehtata. Kaupungessa. Uudenmaan lään...., höyryk., hv. 0 - Turun lä ä n... 9, Hämeen l ä ä n...,7 ~ - Wpurn lään..., Oulun lä ä n...,7 6 6,996 höyryk., hv. 7 9 Maaseudulla. Hämeen l ä ä n... 9,0 rekeä, n. k. Turun kärrä, 7 rtaa, 7 8 X R a k e n n u s t e o lls u u tta.?> 7 M uurareja ja rakennusurakkam ehä. Kaupungessa. Uudenmaan lään....,00,*) 7 höyryk., *) hv Turun lä ä n..., W purn lään...,, *) höyryk.,? hv Kuopon lä ä n Waasan l ä ä n... 8, ,8,0*) 9*) höyryk., *) hv l, 6,70 6 Ilm otukset puutteellset. M aksettu työväenpalkossa 7,67*) m.» v Maalareta ja tapetnpanjota Kaupungessa. Uudenmaan lään.... Turun lään... Hämeen l ä ä n... W purn lään... Mkkeln lään...,8,90 07,696,86 6,

59 - 6 6 Rl dmä. L u okka. Luk määrä V alm stetun tav aran brutto-arvo Suom. m a r kossa. V alm stetun ta v a ra n paljous j a laj. K äytetyn koneellsen lkutusvom an m äärä. Työväestö, shen lu ettu n a m e sta rt ja konttoorväestö. Alle vuoden. N asa j a 8 vuoden välllä. I N asa. Yl 8 vuotta. Mehä N asa. Summa. M ustutuksa. X 7 9 W aasan l ä ä n... 89, O ulun l ä ä n... 6, ; 06,, n 77 L a sm e sta re ta j a kulta a jo ta. Kaupungessa. 8 U udenm aan lään.... T u ru n lä ä n... H äm een l ä ä n... K uopon l ä ä n... W aasan l ä ä n... O ulun l ä ä n...,00 6,86,000,00 7,,0 0 96, _ 0 Käyt. la sa,00 Käyt. la sa,000 n 77 Nuoloja. 8 Kaupungessa. U u denm aan lään.... T u ru n l ä ä n... H äm een l ä ä n... W p u rn lä ä n..... M kkeln l ä ä n... K uopon l ä ä n... W aasan l ä ä n... O ulun l ä ä n... 7,890,,,7,900,00 6,060, ,0 q Kadunlaskj ota. Kaupungessa. U udenm aan lään.... 0,6 0 ' 0

60 6 6 Ryhmä. L mokka. Lu m m äär ä. Valm stetun tav aran brutto-arvo Suom. m arkossa. V alm stetun ta v a ra n paljous j a laj. K äytetyn koneellsen lkutusvom an m äärä. Ty ö v ä e s t ö, shen luettuna m e start ja konttoorväestö. Alle vuoden. j a 8 vuoden välllä. Yl 8 vuotta. Summa. M ustutuksa. X I Ravnto- ja nau tn to aneta valm. teo llsuutta. >> 8 Jauhomyllyjä. Kaupungessa. Uudenmaan lään.... 8,0 Jau h e ttu,86 tynn. vljaa. höyryk., 0 hv. Yks yht. m otor höyrysahan kanssa. Turun lä än... Jau h ettu,9 *) tynn. vljaa. höyryk., 6 hv. Y ks yht. m otor väkpyöräte h ta a n kan ssa Tuulvoma. höyrym yllyä. 6 6 höyrym yllyä, tuulmylly. Hämeen l ä ä n... _ Vesvom a, 00 hv. vesm ylly. W purn lään... 9,0*) Jauh. 8, tynn. kotm. vljaa,,0 m atto a venäl. rukta, 9,7 säkkä rsä. höyryk., hv. 6 6 höyrym yllyä. Mkkeln lä ä n... Jau h e ttu,70 tynn. vljaa. vesm ylly. Kuopon lä ä n... 00, Jau h e ttu,00*) tynn. vljaa. höyryk., 0 hv. Yks yht. m otor höyrysahan kanssa. 8 8 höyrymyllyä. Waasan l ä ä n... Jau h e ttu,890*) tynn. vljaa. V esv.,yksyht.m otor höyrysah kanssa. Oulun lä ä n...,,687 Jauh.,80,60 kloa jau h o ja ja ryynejä, jo s ta 6,80 kloa rsry y n ejä j a 7,80 kloa m annaryynejä. höyrymylly, vesmylly. höyryk., hv. 6 6 höyrymyllyä. 8,7,6 höyryk., 9 hv höyrym yllyä, v esmyllyä, tuulmylly. Maaseudulla. 9 Uudenmaan l ään.... Jauhettu 70,08 tynn. vljaa. höyryk., hv., vesvoma. 7 Turun lä ä n... Jau h e ttu,09 tynn. s:aa. 6 höyryk., 0 hv., yht. m otor höyrysah an kanssa, vesvoma. 6 Hämeen l ä ä n... Jau h e ttu,0 tynn. s:aa. 08 W purn lä än... Jau h ettu,68 tynn. s:aa. 0 höyryk., 76 hv., 9 m yllyä, jolla on yht. m otor höyrysahan k anssa. Vesvom a. Tuulvoma. höyryk., hv., m yllyä, jo lla on yht. m otor höyrysahan kanssa. Vesvom a. 6 6 höyrym yllyä, 90 vesmyllyä höyrym yllyä, 6 vesm yllyä höyrym yllyä, vesm yllyä, tuulm yllyä höyrym yllyä, 0 vesm yllyä.

61 66 67 Ry hm ä. Lu Lokka. Luk m äärä, V alm stetun ta v a ra n brutto-arvo Suom. m arkossa. V alm stetun ta v a ra n paljous j a laj. K äytetyn koneellsen lkutusvom an m äärä. Työväestö, shen luettuna m e start ja konttoorväestö. Alle vuoden. ja 8 vuoden välllä. Yl 8 vuotta, N asa. j j Summa. M ustutuksa. X I Mkkeln lään... Kuopon lä ä n... "Waasan l ä ä n... Jau h ettu,60 tynn. vljaa. Jau h ettu 6,00 tynn. Jau h ettu 09,700 tynn. 8 Oulun lä ä n... Jau h ettu 9,0 tynn.,000 tynn. venäläsä rusjauhoja.,6 Jau h ettu,96, tynn. vljaa,,000 tynn. venäl. rusjauhoja. 7? 7 Mallasteltata. 8 höyryk., hv. Vesvoma. höyryk., hv., m yllyllä yhtenen m otor höyrysahan kanssa. höyryk., hv. Vesvoma. 8 höyryk., 66 hv. Vesvoma höyrym yllyä, 6 vesm höyryk., 9 hv. 7,6,6 7 höyrym.,,8 vesm yllyä, tuulm yllyä. Maaseudulla. Hämeen lä ä n...,000 6,000 L ohram altata.,_,_ Käyt. 600 tynn. ohra. } 77 Potatnj aulotehtata Maaseudulla. Hämeen lä ä n...,00 - höyryk., 6 hv. Yhd. te h ta as ta puuttu v at te dot. Sokertehtata. Kaupungessa. Uudenmaan lään....,000,000,7,67 kloa puh. sokera, 6,7 kloa farn sokera; 9, kloa srappa. Turun lään...,09,0,9,68 kloa sokera j a srappa. 6,09,0 6,7,9 kloa sokera ja srappa. 77 Kalmnpaahtamstehtata. höyryk., hv. 6 9 K äyt.,0,0 kloa raakasokera. 7» Käyt.,0,78 kloa raaka- 9 höyryk., 6 hv. 6! sokera,88,70 m arv., sek. m uta ulk. raak atavaro ta 8, Käyt. 6,60,98 kloa raakasokera. Kaupungessa. Uudenmaan lään....,000 P aahdettua kahva. _. Käyt. kahva 0, Skurtel tata. Kaupungessa. Hämeen lä ä n... 7,80 8,000 kloa jauh. skura. höyryk., 0 hv Käyt. 0,00 kloa skurju u ra 0,60

62 68 69 Ryhmä. Luokka. Lukumäär go: Valmstetun tavaran brutto-arvo Suon, markossa. Valmstetun tavaran paljous ja laj. Käytetyn koneellsen lkutusvoman määrä. Työväestö, shen luettuna mestart ja konttoorväestö. Alle vuoden. Nasa ja 8 vuoden välllä. j Yl 8 vuotta.! jmehä Summa. Mustutuksa. X I 9 W p u rn lä ä n... W aasan l ä ä n... 6,000 87, kloa skura kloa ruostutettua ja jauhettua skura. höyryk., 6 hv. * Käyt. 0,000 kloa ulk. skura. Käyt. 900,000 kloa skurjuura,,000 6,80,06,000 kloa skura. höyryk., 0 hv Käyt.,90,00 kloa skurjuura. Maaseudulla. U udenm aan l ään....,000 6,000 kloa skura. höyryk., 6 hv. 8 Käyt. skurjuura,600 m. arv. W p u rn l ä ä n...,0 66,87 kloa paahdettua skura.» 9,0,87 kloa skura. höyryk., 0 hv.! X 0 L e p u re ta. Kaupungessa. U udenm aan lään....,7,66 _ T u ru n lä ä n...,07 _ _ 7 H äm een l ä ä n... 6,76 _ W p u rn lä ä n... 7, M kkeln lä ä n... 87,9 _ 7 6 K uopon l ä ä n... 0,98 _ W aasan l ä ä n... 06,98 _ O ulun l ä ä n... 86,97 _ 0 8,, »» S o k u rle v o ste h ta ta. Kaupungessa. 6 U udenm aan lä ä n...., T u ru n l ä ä n... 6, H äm een l ä ä n... 7,00 _ 6 7 W p u rn l ä ä n...,9 _ K uopon l ä ä n...,800 W aasan l ä ä n... 9,00 O ulun l ä ä n..., ,

63 70 7 Ryhmä. Luokka. Lukumäärä. Valmstetun tavaran paljous ja laj. Käytetyn koneellsen lkutusvoman määrä. Valmstetun tavaran brutto-arvo Suom. markossa. T y ö v ä e s t ö, shen luettuna mest àrt ja kontto orväestö Alle vuoden. ja 8 vuoden välllä. Yl 8 Q vue tta. Sur îma. Mustutuksa. X 0 T e u ra stn sla to k sa. Kaupungessa. U udenm aan l ään.... 6,8 7 7 Teurastuslatoksessa teurastettu 8,8 nautaa. 7 T u ru n l ä ä n...,6 _ H äm een l ä ä n... 8,60 Teurastuksa 0*) nautaa, 70*) _ lammasta, 0*) skaa. W p u rn lä ä n... 7,9 _ _ M kkeln l ä ä n K uopon l ä ä n... 79,67 Teurastettu,69 nautaa. 8 8 t W aasan l ä ä n... 86,88 Teurastettu 90 nautaa,,07 skaa. O ulun l ä ä n..., ,78, S a n te u ra stu sla to k sa. M aaseudulla. R aaseporn k h la k u n ta.. 7,000 0,60 L. 8 9 Teurastettu,000 skaa, josta 700 Venäjältä; 7 härkää. 7) 77 M a k k a ra te h ta ta. K aupungessa. 7 U udenm aan lään.... 0, T u ru n l ä ä n... 88,7 7 7 H äm een l ä ä n... 0, W p u rn lä ä n...,00 6 _ 8 K uopon lään....., _ Waasan l ä ä n... 6, Oulun lä ä n..., , ? Mejeretä. Kaupungessa. Turun lään... 6,0 6,90 vota. _ Hämeen lä ä n... 0,80 6,7 höyryk., hv.

64 7 7 Ryhmä. Luokka. Lukumäärä. Valmstetun tavaran brutto-arvo Suom. markossa. Valmstetun tavaran paljous ja laj. Käytetyn koneellsen lkutusvoman määrä. Työväestö, shen luettuna mestart ja konttoorväestö. Alle vuoden. ja 8 vuoden välllä. Yl 8 vuotta.!! Summa. Mustutuksa. X 0 K uopon l ä ä n...,800,000 vota. Yhd. yht. motor höy --- rysahan kanssa.,68,09 vota. höyryk., hv. --- Maaseudulla. 8 "W purn l ä ä n... Vesvoma. 7,76 00,0 vota,,06 juustoa. höyryk., 7 hv., yhd. yht. motor höyrysahan kanssa _ I 9 M kkeln lä ä n... 0, 7,0,000 höyryk., hv. _ K uopon l ä ä n... 6,80 9,0 8,878 _ ---. _ 8 8 _ 80 W aasan l ä ä n...,6,06,88,9, 6 7 V, hv _ Yks yhtenen m o tor höyrysahan O ulun l ä ä n... 9,98 7, ff vota. kanssa. Vesvom a. höyryk., 7 hv., _ yht. m otort höyrysahan kanssa. 87,778,,0,97*) vota, 0 kpl. ja 9,6 juust.,,76 S casenä. hv. höryk., 6/ îî 77 Sälytyslatoksa. Kaupungessa. O ulun l ä ä n... 0,00 Lohta, 00 purkka lnnunlhaa. _ rt 77 Oluttehtata. Kaupungessa. U udenm aan lään....,9,66 6,68,60*) ltra a olutta, 7,8 6 höyryk., 8 hv. _ K äyt,668,70 kloa kotm. 9 U udenm aan lään.... 8, 6 höyryk., 0 V hv. --- _ _ 8 T u ru n lään...,90,07,69,6 vota, 0 kpl. ja ,6 justoa. H äm een l ä ä n ,7 7,0 vota,,76 casenä, 9» 6 V, _ 0 0,7 juustoa. yht. motort höyrysahan kanssa. ltraa porttera,000 ltraa s vljaa,,8 kloa ulk. m aa ja sahta. s:maa, 8,968 kloa hum a lo ta,800 0 T u ru n lä ä n ,00,00,69 ltra a olutta,,0 ltra a höyryk., 6 hv Käyt. 9,800 kloa kotm. porttera. vljaa, 88,00 kloa ulk. s:maa, 9,9 kloa hum a lo ta 6,7 7 H äm een l ä ä n...,00,,6 ltra a olutta, 0,000 ltraa 8._ 6 6 K äyt. 77,00 kloa kotm. vlporttera, 79 ltraa smaa. ja a, hum alota,60

65 7 7 Ry hm ä. Lu okka. Luk m äärä. V alm stetun ta v a ran brutto-arvo Suom. m arkossa. V alm stetun ta v a ra n paljous j a laj. K äytetyn koneellsen lkutusvom an m äärä. Työväestö, shen luettuna m e start ja konttoorväestö. Alle vuoden. lo j a 8 vuoden välllä. N asa. Yl 8 vuo tta. j, N asa. Sum ma. Mehä M ustutuksa. X W p u r n l ä ä n ,80,7,7 ltra a olutta, 6, höyryk., 6 hv Käyt. 9,700*) kloa kotm. vlltra a sm aa. ja a,,,00 kloa ulkom. s:aa,hum alota,07 M k k e l n l ä ä n... 66,8 0,06 ltra a olutta. _ Käyt.,77*) kloa kotm. v lja a, 0*) kloa hum alota,90 6 K u o p o n l ä ä n... 7,0 7,6 ltra a olutta,,900 ltraa Käyt. hum alota 8,77 p o rttera,,077 ltra a sm aa. 7 W a a s a n l ä ä n... 9,9 87,7 ltra a olutta, 8,68 pul Käyt. 8,6 kloa kotm. vrvotusjuom a j a kvennäsvesä, vljaa,78 kloa hum alota,8 ltra a sm aa.,67 6 O u lu n l ä ä n... 96,6 9,986*) ltra a olutta,,70 lt höyryk., hv. Käyt.7,000 kloa kotm. vljaa ra a porttera, sahta.. 0,00 kloa ulkom. s:aa, hum alota 6,70 8,907,97,6,907*) ltraa olutta,,77 höyryk., 0 hv Käyt.,807,*) kloa kotm. ltra a p o rttera, 6,07 ltra a smaa, 8,68 pul. vrvotusjuom a ja kvennäsvesä, sahta. vljaa,,,9 kloaulkom. s:aa, hum alota non 86,66 Maaseudulla. 8 U u d e n m a a n l ä ä n....,99,,989 ltraa olutta, 78 ltraa höyryk., 0 hv Käyt. 68,77 kloa kotm. vlporttera, 6,700 ltraa smaa. jaa,,96 kloa ulk. s:aa,,96 kloa hum alota,60 T u r u n l ä ä n... 0,680 78,680 ltra a olutta, 0 hehtoltraa m altata Käyt.,00 kloa kotm. vlja a, 8,00 kloa ulk. s:aa,,7 kloa hum alota,7 7 H ä m e e n l ä ä n... 9,06 77,060 ltra a olutta. 0 Yht. 7 7 Käyt. 9, kloa kotm. vlm otor polttm on jaa,,7 kloa ulk. s:aa, hum kanssa. alota 8,0 W p u r n l ä ä n...,000 90,08,000 ltra a k höyryk., / hv. 8 8 Käyt. 60,600 kloa kotm. vlvennäsvesä,,000 ltra a s ja a, 9,000 kloa ulk. s:aa, m aa. hum alota,0 M k k e l n l ä ä n...,0,6 ltra a olutta. 8 8 Käyt. 0,000*) kloa kotm. vlja a, 0 kloa hum alota.,000 K u o p o n l ä ä n... 7,80 90,6,69 lt! 0 0 Käyt.,800 kloa kotm. vlra a sm aa. ja a, 0 kl. humal.,6 m. W a a s a n l ä ä n... 6,97,7,88 ltra a 6 lt höyryk., hv. 76! 77 Käyt. 600,00 kloa kotm vlra a sm aa. S ja a,,00 kloa ulk. s:aa, hum alota 6,06 9,,70,96,980 ltraa olutta, 78 ltraa 9 höyryk., 8'/ hv Käyt.,,7 kloa kotm. porttera, 9,87 ltra a sm aa, vljaa, 0, kloa ulk.,000 ltra a kvennäsvesä, 0 s:aa, hum alota 8,8 m. hehtoltraa m altata.! arv.

66 76 77 L uokka. R yhmä. Lul:umäär Valm stetun tavaran Käytetyn koneellsen V alm stetun tavaran paljous lkutusvoman brutto-arvo ja laj. Suom. mar määrä.. Mustutuksa. Summa.! v. Yl 8 vuotta. X Alle ja 8 vuoden vuoden. välllä. kossa.! Työväestö, shen luettuna m estart ja konttoorväestö.! { P o rtte rte h ta ta. Kaupungessa. U udenm aan l ä ä n.... 0,000 6,000 ltraa porttera, 08,600 höyryk., 6 hv. 0 0 Käyt. 8,90 kloa kotm. vl jaa, humalota,000 ltraa olutta. Maaseudulla. U udenm aan lään.... höyryk., 6 hv. 8,0 9,86 ltraa porttera, 60, K äyt. 6,808 kloa kotm. - ltraa olutta. n V napolttm ota. n Kaupungessa. 0,79 9,8 ltraa palovnaa. höyryk., 6 hv. 8 T u ru n lä ä n... 6, K äyt.,667,900 kloa kotm. Häm een l ä ä n... 6,6 8,9 K äyt.,87 kloa kotm. vl W purn lä ä n... 78,6 0,08 K äyt.,00 kloa ulkom. v ljaa. - M kkeln lä ä n... 6,700 8,087., K äyt. 6,8 kloa kotm. vljaa. K uopon l ä ä n... 69,70,60.. W aasan l ä ä n... 6,99 769,87 Oulun l ä ä n...,60,000 U udenm aan lään....,0,00 v ljaa, 0,0 kloa ulkom. s:aa,,97 hl. p o ta a tte ja. v ljaa,,00 kloa ulk. s:aa, 6,76 hl. p o ta a tte ja. ja a, 8,077 kloa ulk. s:aa, s tä 0,9 kloa m assa. j K äyt. kotm. v lja a 9,06 m. arv. 8 8 K äyt.,9, kloa kotm. v ljaa,,00 kloa m assa, 96 hl. p o ta a tte ja. 6 K äyt. 07,7 kloa kotm. 6 Y ht. m otor höyrys ah a n k anssa. Q,8,98 ltraa palovnaa. U udenm aan l ä ä n ,98,0, ltraa palovnaa. T urun l ä ä n... 87,90 6,07 H äm een l ä ä n...,90 6,7 9A j höyryk., hv Maaseudulla. panohvaa. 88,900 höyryk., 69 hv. 8 _ vljaa K äyt. 8, kloa kotm. vl K äyt. 87,077 kloa kotm vl ja a, 770,6 kloa ulk. s:aa, s tä 6,70 kloa m assa,,8 hl. p o ta a tte ja. K äyt. 8,0 kloa kotm. v l ja a,, hl. p o ta a tte ja. ja a, 9, kloa m assa,,990 p o ta a tte ja.

67 79 78 Lul cumäär I mokka. Ryhmä. tavaran K äytetyn koneellsen V almstetun tavaran paljous lkutusvom an brutto-arvo ja laj. Suom. mar määrä. Summa. N asa. N asa. N asa. Käyt.,78 kloa kotm. v l jaa, 7,000 kloa ulk. s:aa. 8 8 Käyt. 70,7 kloa kotm. v l jaa, 6,88 kloa massa. 6 Käyt. 9,99 kloa kotm. vl jaa, 7,00 kloa ulk. s:aa,,06 hl. potaatteja, Käyt. ulk. vljaa 6,77 m. arv. 7,8 7, ltraa palovnaa. höyryk., 8 M kkeln lä ä n...,000,000., 0 W aasan l ä ä n..., 78,79 8'/*» Oulun l ä ä n... 7,68 9, höyryk., V, hv.,, S panohvaa. TI Mustutuksa. W purn lä ä n...,69,,00,9 ltraa palovnaa, 88,900 Yl 8 vuotta. hv. N asa. Alle ja 8 vuoden. vuoden välllä. kossa. XI Työväestö, shen luettuna m estart ja konttoorväestö.! Valmstetun Käyt.,06,6 ltraa raaka- 9 9 Käyt.,08,8 ltraa raaka- Yäkvlna- ja lköörteht. T) Kaupungessa. 0 Uudenm aan lä ä n.... netto.,6,00,8 ltraa tsl. väkjuoma. höyryk., hv. vnettä,976,77 netto. 6 T urun l ä ä n... 76,788,870,87» 0 vnettä,,797,09 netto. H äm een l ä ä n...,77 98,0, Käyt. 8,90 ltraa raakav nettä 87,997 6 Käyt.,69 ltraa raakav netto. W purn lä ä n... 89,0, nettä 9,96 netto. M kkeln l ä ä n...,6,80 Käyt.,6 ltraa raakav nettä 6, Käyt. 9,60 ltraa raakav nettä 08,9 Käyt.,00 ltraa raakav netto. K uopon l ä ä n... 69,69*) 6,798 netto. 7 W aasan l ä ä n... 6,89 6,6 nettä 6, netto. Oulun l ä ä n...,670 6, netto. 79,*) 6,6,7 ltraa tsl. väkjuoma. 60 Käyt. 6, ltraa raakav nettä 6,7 8 Käyt. 6,7,7 ltraa raaka- S höyryk., hv vn että 6,,89 :! j PanoM vatehtata. n Maaseudulla. : Uudenm aan lä ä n.... 8,00 80,000 S panohvaa, 76,600 ltraa raakavnettä. höyryk., 6 hv. 7 9 Käyt.,00 kloa kotm. v l - jaa,, kloa ulk. s:aa.,

68 8 I tyhmä. L uokka. Lul tum äär ä. V alm stetun ta v a ra n paljous j a laj. K äytetyn koneellsen : V alm stetun tav aran b rutto-arvo Suom. m ar kossa. lkutusvom an m äärä. Työväestö, shen luettuna m e start ja konttoorväestö. Alle vuoden. [ ja 8 vuoden välllä. N asa.! Yl 8 vuotta. N asa. Summa. M ustutuksa. X I Y ntehtata. Kaupungessa. Uudenmaan lään.... Turun lä ä n... Hämeen l ä ä n... Wpurn lään... 7,800 69,00 98,98,0 Punssa ja vnejä.,700 k:nua vnä, 8,00 k:nua punssa, 8,00 k:nua m arjaneste ttä.,00 k:nua vnä,,9 k:nua punssa. Mkkeln lä än... 0,000 Punssa ja vnejä. 8 8, _ 6 Käyt. kotm. raakatav. 70,000, ulk. s:ja 70,000 Käyt. kotm. ra akatav. 8,000, ulk. s:ja 0,000 Käyt. kotm. ra ak atav. 9,00, ulk. s:ja 7,967 Käyt.,800 ltra a väkvnettä, 7,7 ltraa vnejä ja m arjo ja,000 n n E tkkatehtata. Kaupungessa. Uudenmaan lään.... Turun lä än... Wpurn lä än...,0,,60 7,60 ltra a etkkaa. 7,876, K äyt,0 ltra a raak av n e ttä,000 Käyt. 8,0 ltraa raakavn että 8,00 Käyt., ltra a raakav- ; n e ttä, ,8 0,799 ltra a etkkaa. 9 9 Käyt.,80 ltra a raak av n e ttä,00 r> T) Kvennäsvestehtata. Kaupungessa ja kauppalossa. 8 Uudenmaan lään.... Turun lä ä n... 7 Hämeen l ä ä n... W purn lään... Mkkeln lä än... 79,08,0,0 8,80 6,00,0,6*) pul. vrvotusjuom a j a kvennäsvesä. 0,00 pul. vrvotusjuom a ja kvennäsvesä.,900 pulloa vrvotusjuom a ja kvennäsvesä pulloa vrvotusjuom a ja kvennäsvesä..000 pulloa vrvotusjuom a ja kvennäsvesä. kaasum otor, hv

69 8 8! R: fhmä. L K k k a. Luk um äärä! x Valm stetun ta v aran kossa. K uopon l ä ä n... W aasan l ä ä n... O ulun l ä ä n... 8,70 6,0 6,000 V alm stetun tav aran paljous j a laj.,000*) pul. vrvotusjuom a ja kvennäsvesä. 8,00*) pul. vrvotusjuom a ja kvennäsvesä. 8,000 pul. vrvotusjuom a ja kvennäsvesä. 8,88,80,6*) pul. vrvotusjuom a j a kvennäsvesä. K äytetyn koneellsen b rutto-arvo Suom. m arlkutusvom an m äärä. Työväestö, shen luettuna m e start ja konttoorväestö. Alle vuoden. N asa. ja 8 vuoden välllä. N asa. Yl 8 vuotta N asa. Summa. N asa M ustutuksa. -- [ Maaseudulla. T u ru n lä ä n... 8,000 Vrvotusjuom a. n I 7 6 T u p a k k a te h ta ta. Kaupungessa ja kauppalossa. U u denm aan lään.... T u ru n l ä ä n... H äm een l ä ä n... W p u rn lä ä n... W aasan l ä ä n...,78,8,87,08 09,9,8,0 69,69,800paperossa,,6,00 skara, 86,90 ppputupakkaa,,880 S nuuskaa. 8,77,00 paperossa,,,000 skara, 98,000 kartuusa,,0 S nuuskaa, 7,67 rullatupakkaa paperossa, 889,000 skara, 6 tupakkaa paperossa, 0,0,600 skara, 60,86 ppputupakkaa. 9,9,000 *) paperossa,,9,000 *) skara, 7,00*) k artu u sa, 0,080 rullatupakkaa, 67,0 nuuskaa. kaasum otor, hv. höyryk., 7 hv. höyryk., 7 hv. höyryk., 6 hv., petroleum m otor, hv Käyt. tu p ak k aa 887,00 m. arv. Käyt. tupakkaa 60,78 m. arv. Käyt. tu pakkaa,67 m. arv. Käyt. tupakkaa,600 m. arv. K äyt. tupakkaa 6,06 m. arv.,,79 9,86,000*) papeross., 0,0,800*) skara,,70*) nuuskaa, 7,*) rullatupakkaa,,00,00*) kartuusa. 6 höyryk., 00 hv ,86 Käyt. tu p ak k aa,60,70 m. arv. Maaseudulla. W p u rn lä ä n... W a a s a n l ä ä n... 6,00 6,,900,000 paperossa. 8,00 skara, 7 L ru llatu pakkaa K äyt. 00 L& tupakkaa 8,900 Käyt. tupakkaa,60,8 8,00 skara,,900,000 paperossa, 7 L rullatupakkaa K äyt. tupakkaa,0

70 8 8 Ryhmä. Luokka. L ukum äärä. Valm stetun tav aran brutto-arvo Suom. m a r kossa. V alm stetun ta v a ra n paljous j a laj. K äytetyn koneellsen l kutus vom an m äärä. Työväestö, shen luettuna m e start ja konttoorväestö. Alle ja 8 Yl 8 vuotta. N asa Summa. M ustutuksa. X II Yaatetus- ja puhdstus teollsuutta. Patatehtata. Kaupungessa ja kauppalossa. U u d e n m a a n l ä ä n....,000 T u r u n l ä ä n... 87,0 höyryk., hv K u o p o n l ä ä n..., ,0 höyryk., hv n 77 Räätäln verstata. Kaupungessa ja kauppalossa. 7 U u d e n m a a n lä ä n....,069, T u r u n l ä ä n... 60, H ä m e e n l ä ä n... 9, W p u r n l ä ä n... 68, M k k e l n l ä ä n..., K u o p o n l ä ä n... 7, V W a a s a n l ä ä n... 69, Oulun lä ä n... 68, ,878, , 7) 77 Kurelven valmstelua. Kaupungessa. Uudenmaan lään....,00 0 kurelvä Hattutehtata. Kaupungessa. Uudenmaan lään.... 7,8 7 felbhattua,,66 h u opahat höyryk., 0 h v Käyt. ulk. ra a k a tav a ro ta tua, 87,6 vllahattua. 78,7 Turun lä ä n... 0,7,99 erlajsa h attu ja ,9 6,0 erlajsa hattu ja. höyryk., hv

71 86 87 R yhmä. L lokka. Luk um äärä V alm stetun tav aran brutto-arvo Suom. m a r kossa. V alm stetun tav a ran paljous j a laj. K äytetyn koneellsen lkutusvom an m äärä. Työväestö, shen luettuna m e start ja konttoorväestö. Alle vuoden. N asa. ja 8 vuoden välllä. N asa. Yl 8 vuotta. I N asa. Summa. j M ustutuksa. X II Hattu- ja lakktehtata. Kaupungessa. Uudenmaan lään.... T urun lä ä n.... Hämeen l ä ä n... Kuopon l ä ä n... Oulun lä ä n... 7,000 0,,99,0, h attua, 800 lakka.,00 kesä- ja,760 talvlakka.,96 lakka. 8 jäneksennahk. hattua, 6 lam m asnahk. h attua, 0 para huopatohveleta, olkhattuja. 00 h attu a, 96 p ara huopakenkä, korjauksa. 8,6,000 h attu a, 9,06 lakka, 6 p a ra huopakenkä, korjauksa. Maaseudulla. Uudenmaan lään....,000 7,000 nahkalakka. T urkkur ntehtata. Kaupungessa. Uudenmaan lään.... T urun lä ä n... Hämeen l ä ä n... W purn lä ä n... W aasan l ä ä n... Oulun lä ä n...,60 0,6 6,70,00 7,000,900 f ~ - - _ Käyt. nah k aa,00, v äran eta , Hanskkatehtata. Kaupungessa. Uudenmaan lään.... T urun lä ä n... Sateenvarjotehtata. Kaupungessa. Uudenmaan lään.... Turun lä ä n...,7,79,68 9,0,600 6,0,0 sade- ja p ävävarjoa; k o r jauksa _ 6 Käyt. ulkom. ra a k atav a ro ta 6,800

72 89 Ryhmä. Luokka. Lukumäärä. Valmstetun tavaran brutto-arvo Suom. markossa. Valmstetun tavaran paljous ja laj. Käytetyn koneellsen lkutusvoman määrä. Työväestö, shen luettuna mestart ja konttoorväestö. Alle vuoden. ja 8 vuoden välllä. Yl 8 vuotta. Summa. Mustutuksa. x n K ra v a ttte h ta ta. Kaupungessa. W p u rn lä ä n... 9,8, tusnaa kravatteja Käyt. ulk. raakatavarota,86 K uopon l ä ä n...,00 Kravatteja. _ 7 9 W aasan l ä ä n...,000 Kravatteja ja rosetteja. Käyt. ulk. kankata,000 m. arv.,88 9 6?> 77 J a lk n e te h ta ta. Kaupungessa ja kauppalossa. U udenm aan l ään.... 0,697 _ T u ru n l ä ä n... 96,7 _ H äm een l ä ä n...,79 _ W p u rn lä ä n... 0,76 _ M kkeln lä ä n... 6, 6 6 K u opon l ä ä n... 80, W aasan l ä ä n..., O ulun l ä ä n... 9, ,00, ,09 9, 0 77 P a r r a n a j o lato k sa. Kaupungessa. U udenm aan l ään.... 6, T u ru n l ä ä n... 7,600 6 _ H äm een l ä ä n...,700 6 W p u rn lä ä n...,979 8 K u opon l ä ä n...,0 - W aasan l ä ä n...,00 O ulun l ä ä n...,00 - -, » Kylpylatoksa. Kaupungessa.! U udenm aan lä ä n.... 6,70 7 höyryk., 7 hv. 0 I T u ru n lä ä n...,98 6 8

73 90 9 Ryhmä. Luokka. Lukum äärä. V alm stetun ta v a ra n b rutto-arvo Suom. m arkossa. V alm stetun ta v a ra n paljous j a laj. K äytetyn koneellsen lku tusvom an m äärä. Työväestö, shen luettuna m e start ja konttoorväestö. Alle ja 8 vuoden vuoden, j välllä. N asa. Yl 8 vuotta. Mehä N asa. Summa. Mehä M ustutuksa. xn H äm een l ä ä n... 9, W p u rn lä ä n..., höyryk., 7 hv. j _ M kkeln l ä ä n... 7,00 _ _ 7 K uopon l ä ä n...,98 _ --- _ 9 W aasan l ä ä n... 8,97 - höyryk., 8 hv. 8 7,76 höyryk., hv n n Pesulatoksa. Kaupungessa. U udenm aan lään....? höyryk., 8 hv. 8 8 H äm een lään.....,000 Yht. motor vllakeh- 8 8 ruulatoksen kanssa.,000 *) höyryk., 8 hv xm Kuvaavaa teollsuutta. Î7 6 Krjapanoja. Kaupungessa. U udenm aan l ää n....,07,8 6 höyryk., 7 hv Käyt. papera 7,09*) Ilm otukset yhd. krjapan o sta ssältäv ät myöskn lm. krjanstom atehtaasta. 8 T u ru n lään..., Käyt. papera,00 8 H äm een l ä ä n... 8,00 höyryk., 7 hv.! Käyt. papera,66, ulk. raakatav. 7,00 8 W p u rn l ä ä n.....,886 _ Käyt. papera,60*) m. M kkeln l ä ä n...,0 _ arv. - 6 Käyt. papera,6 n o sta ssä ltä v ä t myöskn lm. krjanstom atehtaasta. Ilm otukset yhd. krjapa K uopon l ä ä n... 87, Käyt. papera 9,, ulk. raakatav.,70 Y ks krjapano ssältää krjanstom atehtaan lm. 7 W a a s a n l ä ä n... 0,600 höyryk., l l/ hv Käyt. papera 0,8 O ulun l ä ä n... 7,000 - Käyt. papera,000,87,6 9 höyryk., V hv. 77 [ K äyt. papera 8,*)

74 9 9 Lukum äärä. Luokka. Ryhmä. V alm stetun tavaran brutto-arvo Suom. m arkossa. V alm stetun tav aran paljous ja laj. K äytetyn koneellsen lkutusvom an m äärä. Työväestö, shen luettuna m estart ja konttoorväestö. Alle vuoden. N asa. ja 8 vuoden välllä. N asa. Yl 8 vuotta. N asa. Summa. j M ustutuksa. X III 6 Kvpanoja. Kaupungessa. Uudenmaan lään.... 9,000 höyryk., hv., Käyt. kotm. papera 0,000 m. kaasum otora, hv. arv., ulk. s:aa 9,000 Turun lään... 68,6 höyryk Käyt. papera,70 6 6,6 höyryk., *) hv Käyt. papera 9,70 n 7) Puunproslatoksa. Kaupungessa. Uudenmaan lään n 77 Y alokuvauslatoksa. Kaupungessa. Uudenmaan lään.... 7, 0 0 Turun lä ä n... 0, Hämeen l ä ä n... 7,890 "Wpurn lään..., Kuopon lä ä n ,0 Waasan l ä ä n ,0 Oulun lä ä n ,8 0,

75 VI. Osotus vuoden 889 kuluessa perustetusta teollsuuslatokssta (patse myllyjä ja mejeretä), lmottaen nden työväestöluvun ja valm. tav. arvon vuodelta 890. Uudenmaan lään. Turun ja Porn lään. Hämeen lään. Wpurn lään. Mkkeln lään. Kuopon lään. W aasan lään. Oulun lään. Y h te e n s ä. Teollsuuslatoksen laatu. Työntek. luku. Latosten luku. Valm. tav. arv. Suukossa.! Latosten luku. Työntek. luku. Valm. tav. arv. Suukossa. Työntek. luku. Latosten luku. Valm. tav. arv. Suukossa. Työntek. luku. Latosten luku. < m g. S? S* O p U < U ' S» p Työntek. luku. [ Latosten luku. ] Valm. tav. arv. Suukossa. Työntek. luku. j Latosten luku. Valm. tav. arv. Suukossa. Latosten luku. H «<! O: S c+- CD pr T t*r S Valm. tav. arv. Saukossa. Työntek. luku. j Latosten luku. Valm. tav. arv. Suukossa. Latosten luku. ; Työntek. luku. Valm. tav. arv. Suukossa. 0 T ltehtata , ,600 7, , ,600 Kalkk uuneja.. 8, ,00 Lastehdas , ,09 K mröökktehdas.?,800 --,800 Lakka- ja poltyyrtehdas... 9,80 9,80 Tultkkutehdas., ,7 Puuhomo... 7, ,60 Selluloosatehdas. 66 6,00 _ 66 6,00 Asfaltttehdas.. 9, ,000 Sahalatoksa.. 00,08 7 9, ,890 9, , , ,000 0,00 8,87,8 Höyrynkkarnverstata , ,00 Lekkkalutehdas,000,000 Santeurastuslatoksa , ,000,000 Krjapanoja..,000, ,000 Yhteensä 9 96j869,06 8 l07 l96,900 ll 9,08,90 9j9 98, ,00 j 98]l,000 l\ 96,000 0jll,00 l,6l,07,8

76 9 VII. Luettelo vuoden 890 kuluessa perustetusta teollsuuslatokssta, josta lmotus Teollsuushalltukselle on tullut. Lään. Kaupunk tah khlakunta. Ptäjä ja kylä. Latoksen laatu. Omstajan ta lkkeen nm. Hämeen Tampere. Trkootehdas. N. Bauer. Krjapano. Lång & Ståhlberg.» Vllakehruulatos. H. Lljeroos. Ruoveden khl. Ruoves, Murola. Sahalatos. Murolan Sahalatos Osakeyhtö. Prkkalan Prkkala, Pspala. Sahalehtlatos. Suomen Sahalehttehdas osakeyhtö.,, Papertehdas. Sandor Tngelus.» n Kangasala, Tursola. Sahalatos. K. Laurla. Tammelan Perttula, Kartanonkylä.» C. A. Colln.» Urjala, Menos. E. Maunula. Huhts. J. P. Ojanen.»»» Kokkos. J. K. Mäkelä.» Akaa, Vala. Lastehdas. Akaan Höyrysaha osakeyhtö. Hauhon Hausjärv, Rdasjärv. Sahalatos. Aug. Eklöf.» Tuulos, Sasala. V artsalan höyry s. yhtö. n y> Lopp, Sajanem. L. E. Åberg. n» Hausjärv, Kara. Turvepehkutehdas. Suomen turvepehkutehdas osakeyhtö. Hollolan Kärkölä, Maukkola. Sahalatos. C. Colln. Wpurn W purn kaup. Nklaustehdas. L Boje. Kymn khl. Pyhtää, Henlaks. Sahalatos. J. Ahlström.»» Kym, Sunla. Höyrynkkarnverstas. W. Ruth. Ä yräpään khl. Muola, Kyyrlä. Sahalatos. I. Galkn.» n Pölläkkälä. Sergejeff & Rosenus. Mkkeln Mkkeln Mkkel, Savonlaht. A. Mannnen. W aasan Nkolan kaup. Kerranto- ja verk- A. Schönberg kotehdas. n n V llatavaratehdas. W aasan vllatavaratehdas, M Haglund & C. W gardt. Korsholman khl Jurva, Jurva. Sahalatos. H. H. Mänty.»» M ustasaar, Böle. Tynnyrntekjän F. L. Wk. tehdas.»» Gerhy. Olutpanmo. Osakeyhtö Bock. Lapuan Lapuan, krkonkylä. Tupakkatehdas. 0. Kronqvst. Ilmolan Senäjok, Yl-Mart- Sahalatos. C. G. Blomberg. tla. Korsnääs, Töysä. ) A. H. Sandeln. n» Senäjok, Joup. Olutpanmo. E. Ljungqvst ja J. Petterson. Oulun Oulun kaup. Krjapano. J. Hekel & C:o.

77 VIII. Teollsuuslatosten v. 890 Suomessa käyttämen höyrykoneden lukumäärä ja nden hevosvomanen vahvuus; läänttän ryhmtettynä. [ Uudenmaan : läänssä. Lukum. Hevosvoma vahvuus. Turun ja Porn läänssä. Lukum. Hevosvoma vahvuus. Hämeen läänssä. Luknm. Hevosvoma vahvuus. Wpurn läänssä. Lukum. Hevosvoma vahvuus. Mkkeln läänssä. Lukum. Hevosvoma vahvuus. Lukum. Kuopon läänssä. Hevosvoma vahvuus. W aasan läänssä. Lukum. Hevosvoma vahvuus. Oulun läänssä. Lukum. Hevosvoma vahvuus. Y h te e n s ä. Lukum. Hevosvoma vahvuus. Kaupungessa ja kauppalossa.. 79, , , 7 8,9 7 7,! Maaseudulla... 6V* 06,.6/., ,090 Yhteensä,77, 9,8 9,967-7,8 0 7,87, ,077, IX. Teollsuuslatosten v. 890 Suomessa käyttämen höyrykoneden lukumäärä ja nden hevosvoman vahvuus; ryhmtettynä er teollsuukslle. C O 0 Tltehtata. Porsln-, fajanss- ja kaakeltehtata. Tultkkutehtata. Nahkap ar kttoj a. Vlla-, pumpul- ja lnateollsuuslatoksa. tata. Puuhomota, sellulosa-, paper- a tapetttehte nta ta j a rannatentata. Sahalatoksa, puuvlla- ankarullat ehta ta. Nkkarn, sorvarn ja tynnyrn tekjän verstata a Jauhomyllyjä. Sokertehtata. Mejeretä. Olut ja portterpanmota, vnapolttmota ja väk vnatehtata. Tupakkatehtata. Krja- ja kvpanoja. Muu teollsuus. Yhteensä. Hv. Lukum. Hv. Lukum. Hv. Lukum.! Hv Lukum. Hv. Lukum. Hv. [Lukum. Hv.! Lukum. Hv. Lukum. Hv. Lukun- Hv. Lukum. Hv. jlukum. Hv. Lukum. j Hv. jlukum. Hv. Lukum. Hv. jlukum. Hv. Lukum. Kaupungessa ja kauppalossa , ,977. Maaseudulla 8 6 0, , V ,090 Yhteensä ,0 89 9, V n ,077. Vuonna ; 9 0 0, , >/ , 609 0, ! ,0 7 7, V , , 66 0, /, 6 77, , ,*) 60, 0/, 77, ,68

78 97 X. Taulu, näyttävä ulkomaalasten ammattlasten ja työntekjän lukumäärää maamme kaupungessa v Teollsuus- tah kästyöla tokset, jossa m antut henklöt ovat olleet työssä. Helsngssä. j Oulussa. Wpurssa. Tampereella. Turussa. Kuopossa. Nkolankaup. Porssa. j Rstnassa. j Porvoossa. Hämeenlnnassa. Kotkassa. Uudessakaup. Jyväskylässä. Lappeenrannassa Raahessa. Tornossa. Tammsaaressa. Savonlnnassa. Hankonemessä. Yhteensä. Maaseudulla. Yhteensä koko maassa. Kvenhakkuuverstata Kalkkuuneja.. Tltehtata Kaakel- ja faja n sste h ta ta Savenvalajan verstata.... _ Sementtvalm.. L astehtata V ärjäyslatoksa Kmröökkteht.. Teknokemllsa tehtata... K aasutehtata.. - Tultkkutehdas. A sfaltttehdas.. N ahkaparkttoj a Satulasep. verst. H arjatehtata.. Vllateollsuuslatoksa... _._. 9 Pumpulteollsuuslatoksa. 8 Lnateollsuusla to s... T rkootehtata Puuhomota... Sellulosatehdas. Kattohuopateht. Papertehtata.. 7 Krjanstomaverstata Sahalatoksa R ahnatehtata.. N kkarnverst Lankarullateht.. Sorvausverstas. Tynnyrnt. verst. 8 K orkktèhtata Koppatehtata.. _ Ajoneuvo tehtat. '

79 98 Teollsuus- tah kästyölatokset, jossa m antut henklöt ovat olleet työssä. Kuopossa. Nkolankaup. Porssa. Oulussa. I W purssa. Tampereella. Turussa. Helsngssä. Rstnassa. Porvoossa. Hämeenlnnassa. Uudessakaup. Kotkassa. Jyväskylässä. Raahessa. Lappeenrannassa. Tammsaaressa. Tornossa. Savonlnnassa. Hankonemessä. Yhteensä. Maaseudulla. Yhteensä koko m aassa. M aalareta ja tapetnpanjota Kadunlaskjota Jauhom yllyjä.. S o kertehtata. 0 0 Lepureta _ -- Teurast. latoksa 8 M akkaratehtata _ Mejeretä... Olut- ja portterpanmota Ynapolttmota 6 Y äk vnatehtata... V ntehtata... Kvennäsvesteh tata... Tupakkatehtata _ P atatehtata.. Räätäln verst.. H attutehtata.. Turkkurn teht.. Hanskkateht... K ravatttehtata _ Jalkne tehtata. Tukankäherryslatoksa K rjapanoja Kvpanoja Valokuvauslat _ Yhteensä 8jl ,009

80 XI. Taulu, osottava ulkomaalasten ammattlasten ja työntekjän lukumäärää y. 890, sjotettuna maamme khlakuntn. ' Teollsuus tah kästyölatos, jo ssa mantut henklöt ovat olleet työssä. Raaseporn khl. Lohjan khl. Pernajan khl. Helsngn khl. j Pkkön khl. Lomjoen khl.! Maskun khl. Lapveden khl. Jääsken khl. Käksalmen khl. Äyräpään khl. j Ulvlan khl. j Halkon khl. Kymn khl. Rannan khl. Tammelan khl. Hauhon khl. Prkkalan khl. Lapuan khl. Ilmolan khl. Lpern khl. Hollolan khl. Korsholman khl. Kuortaneen khl. Laukaan khl. Salon khl. j Kemn khl. Yhteensä. os K a lk k u u n e ja... T lte h ta ta... 9 : Kaakel- ja fajanss tehtata... 6 _ 6 L a ste h ta ta ! Km röökktehtata... Teknokeemllnen tehdas.... : N a h k a p a rk tto ja... : V llateollsuuslatoksa ; Pumpulteollsuuslatoksa... - _ -- Puuhom ota...! S ellu lo sateh ta ta... P a p e rte h ta ta ~~ 7 S a h a la to k s a... - ; R a h n a te h ta ta... : N kkarnverstata... 9 L a n k a ru lla te h ta ta... Tynnyrntekjän verstata K orkktehtata... J- J a u h o m y lly jä... T e u ra s tu s la to k s a... M ejeretä... _ l -- Olut- j a portterpanmota Palovnapolttm ota... K v en n äsv esteh tata Yhteensä ' 7 C O C O

81 XII. 00 Lyhykänen kertomus nstä Suomen er teollsuuslatoksssa vuoden 890 kuluessa tapahtunesta tapaturmsta, josta on lmotus annettu. Teollsuuslatos. Tapaturman laatu. Kven h ak k m o... Marmornsurvolatos.. K alkktehdas... T lte h d a s... A s fa lttte h d a s... Kolme tapaturm aa, josta yks kuoleman seurauksella. Työnjohtaja joutu vauhtpöyrään ja tul nn pahon runnelluks, että hän pävän perästä kuol. Eräs kvtyömes kadott poraessaan okean käden pkkusormen. Eräs muur syösty, jo sta neljä henkeä vahngottu; nästä saatt kolme muutaman pävän kuluttua ja tk aa työtänsä, jo ta vaston neljäs ol kauemman akaa saraana. Kahdeksan palovammaa, josta yks stä vakeata laatua, että slmä katos. Eräs työmes vahngott kaks sormea. Sähkövalolatos... Luujauho te h d as... kadott yhden sormen. N a h k a p a rk tto... katkas käsvartensa. j Satulasepänverstas... lö tselleen somman haavan vasempaan reteen. V e rk a te h d a s... Lankeemus tkapusta, jo sta mes kadott näkönsä tosesta slm ästä elnajaks; lankeemus hssstä luuntatolla ja käsvarren nyrjähdyksellä; kaks tapaturm aa, jossa molemmssa sorm vahngottu. Sam Kaks nasta vahngott kunkn sormensa. Pumpulteollsuusatos. Kaks työm estä vahngott tsensä pudottuaan tkapusta. S:ma. Kaks tapausta, jossa sorm vahngottu. Lnateollsuuslatos.. Yks henklö vahngott slm änsä syöstävän kanssa. Tonen sa langetessa olkaluunsa katketuks ja haavan päähänsä. P u u h o m o... yjg penempää m userrusta ja haavavammaa. Sana... yks työmes katkas käsvartensa työskennellessään kuvukoneen ääressä. Sellulosatehdas.... Työmes nljahtu hhnan päällepanossa ja katkas snä vasemman resluunsa. P ap erteh d as... Yhden työmehen tappo srkkelsaha; 7 vuotas poka poltt rasvatessaan paperkoneen kuvuslnterä okean kätensä nn pahast, että se täyty lekata pos. Yks työmes menett sormea srkkelsahassa. S:ma... Setsemän penempää tapaturm aa, josta yks tuottaa hattaa vastasuudessa syystä, että työlänen kadott kolme sormea. S a h a la to s... Kaks penempää tapaturm aa. S:ma... Penemp tapaturma. S:ma... Kuvnketon taka tapahtu höyrypannunräjähdys, jossa kaks henkeä sa polttovammoja; tonen nästä saatt 6, tonen pävän p erästä ja tk aa työtään. Sma... Työmes vott jalkansa; e kutenkaan vaarallsest (ol vkkoa kpeänä). Sna... Tukka m aallenostaessa tatt vuotas poka tosen resluunsa, jo sta hän ol saraana 7 vkkoa, kutenkn lman h attaa vastasuudessa. -vuotas poka, joka e kuulunut sahaan, lankes srkkelsahaa vasten sllä seurauksella, että res melkeen pokk sahattn; kuol verenjuoksusta tunnn kuluttua.

82 0 Teollsuuslatos. T a p a t u r m a n l a a t u. S a h a la to s...! Työmes kadott vasemman käden kakk sormet srkkelsahassa. Sma... Työmes kadott okean kätensä alapuolen käsranteen srkkelsahassa. g ;ma...kaks työmestä vottu lankunkannossa. S:ma... Eräs mes vott tosen kätensä srkkelssä S:ma... Eräs mes vott tosen kätensä srkkelssä ; tonen samoten kätensä laskukettngssä; erään mehen jalk a lksty tukn alla ; kaks vamoa vott kumpkn kätensä staafsrkkelssä. g ;ma...nanen sa tosen käsvartensa votetuks srkkelsahassa. g ;ma... Mes putos palavaan hlmluun ja palo: eräs poka palo tulpalossa. g ;ma... Lankkuja vskatessa tapulsta osuuntu lankku työmehen reteen, jo sta resluu katkes. g ;ma... Eräs sahuumes menett sahassa kaks vasemman käden sormea. g:ma... Kolme tapaturm aa ohmenevää laatua. g:na... Poka tarttu vaattestansa pyörvään akseln ja vottu nn pahast, että hän seuraavana pävänä kuol. g :ma... Mes joutu putoovan tukn alle ja musertu stä kuolaaks. Sma... Eräs työmes (rasvaaja) tarttu vaattestansa vetoakseln ja musertu kuolaaks. g:ma... 9 tapaturm aa, josta yks kuoleman seurauksella. g:ma... Eräs mes kadott vasemman peukalonsa ham m asrattaassa. Sma... Tyttö pokksahas okean kätensä etusormen. R a h n ateh d as... Kaks tapaturm aa. H öyrynkkarnverstas.. Eräs mes kadott okean pkkusormensa höylyykoneessa. Sma. E räs työmes kadott yhden sormensa. N u o h o ja... E räs työmes lankes katolta ja tatto tosen retensä. Jauhom ylly...e räs työmes vott tosen jalkansa. Sma... Myllärn käsvars joutu srtolatokseen ja vottu pahast. Sma... Eräs työmes sa tosen retensä sekä käsvartensa tatetuks vljasäkn pudotessa. S k u rte h d a s...työmes vott yhden sormensa. Sokurtehdas Neljä penempää ruumnvammaa, josta ol 6 pävän työhön kykenem ättömyys seurauksena. O lutpanm o...kaks penempää tapaturm aa. Sma... Tupakkatehdas.... Kaks penempää ruumn vammaa, tonen kosk sorma, ja tonen käsvartta. Yhteensä 0 tapaturm aa kuoleman seurauksella.

83 0 XIII. Lyhykänen kertomus apurahastosta ynnä masta ertysssä Suomen teollsuuslatoksssa v. 890 löytyvstä hyväntekeväsyys-latokssta työväkeä varten. Teollsuuslatoksen nm. Rahaston el hyväntekeväsyyslatoksen nm. pääoma. Rahastoon kerätty Työväen luku] latoksssa, jotka ovat j a) perustaneet saras- ja apu-, I rahaston. b) vakuuttaneet työväbensä tapaturman varalta. Osakeyhtö Grant. Han Sarasrahasto, johon yhtö antaa apua. konem. Rauhan tltehdas y. m. Saras- ja h autaus-apurahasto Janakkala. Araban porslntehdas. Saras- ja hau tau s-ap u rah asto..., Helsngn ptäjä. Sknnarvkn lastehdas. S a ra sra h a sto Dragsfjerdn ptäjä. Rokkalan lastehdas. Jo S:ma hanneksen ptäjä. Ptkärannan lastehdas. Saras- ja hautaus-apurahasto yhteydessä Salmn ptäjä. kupar- ja tnalatoksen k a n s s a...,96 Helsngn asfaltttehdas. Kakk työläset ovat krjotetut Helsngn ylesessä saras- ja hautausapurahastossa sekä vakuutetut tapaturm an varalta... Löyttymäen tla ja ter- A v u n a n to ra h a sto...,000 vatehdas. Janakkala. Helsngn Kaasutehdas. Saras- ja hau tau s-ap u rah asto... 7,00 60 Porn tultkkutehdas. S a ra sra h a sto Åström veljesten nahka- Saras- ja hautaus-apurahasto, johon työläset tehdas. Oulu. m aksavat 0 p. kuukaudessa. Maksuton lääkärnhoto. Työväk vakuutettu tapatu r man varalta kolm nkertasesta työpalkasta, Tampereen verkatehdas. Saras-apurahasto, perustettu osaks yhtön antam lla varolla, osaks työväen suorttamlla kuukausmaksulla. Antaa sarasapua non / osaa vkkopalkasta, hautausapua ja apua työhön kykenemättömlle lesklle sekä kuolleden työmesten alakäslle lapslle. Yhtö tom ttaa m aksuttoman lääkärnhodon sekä lääkkeet. Koko työväestö vakuutettu tapaturm an varalta. 6,9 6 6 Lttosten verkatehdas. Saras-apurahasto S h f 6,77:, jo sta vuoden Ledon pt. kuluessa on m aksettu 87. Inva- ld- ja apurahasto,9, jo sta on m aksettu Sfaf ,698 9 Kosksten verkatehdas. S aras-apurahasto Kosksssa. Fnlayson ja kumpp. Pumpulteollsuuslatos. Tampere. Apurahasto; vuoden kuluessa on m aksettu sarasavussa Mnf 0,0: 6 ; hautausavussa Sh/c 7; tapaturm sta Sfa/c 79:.... 0,87,076

84 0 Teollsuuslatoksen nm. Rahaston el hyväntekeväsyyslatoksen nm. pääoma. Rahastoon kerätty Työväen luku latoksssa, jotka ovat. a) perustaneet saras- ja apurahaston.!b) vakuuttaneet : työväkensä tapa- turman varalta. Forssan osakeyhtö. Tammela. W aasan pumpulteollsuuslatos. S aras-ja apurahasto. Yhtö kustantaa työväelleen m aksuttom an lääkärnhodon ja lääkkeet. vuoteella varustettu sarashuone 8,, Saras-apurahasto työväkeä varten. Työväen kettö, jo sta keskmäärn joka pävä,000 annosta à 0 p. myydään työväelle... 7,0 78 Saras- ja apurahasto, yhtenen pellavankehruulatokselle ja p u u h o m o lle... 90,000,070 Tampereen pellava ja rautateollsuuslatos osakeyhtö. John Dahlberg ja Kumpp. Saras-apurahasto, jo sta työväk trkootehdas. Turku. Nokan Osake-yhtö. Prkkala. sarauden tapauksssa saavat à 6 m. vkossa à 0 p. kuukausmaksulla. Stäpatse vapaan lääkärnhodon ja lä ä k k e e t... 8 Saras-apurahasto Sfap,06; apurahasto %,7 ;nvaldrahasto 7,87. Työväestö vakuutettu P a t r a s s a..., Mäntän papertehdas. Saras- ja köyhänrahasto ; koulurahasto ; Alek- Ruoves. santernrahasto ja kansakoulurakennusr a h a s to...,700 7 Kyröskosken paperteh Saras- ja hau tau s-ap u rah asto...,00 das. Hämeenkyrö. Verlan puuhomo. Jaala. Työväestö vakuutettu tapaturm an varalta, nautt vapaata lääkärnhotoa ja lääkkeet 60 Kymn papertehdas. Val Saras- ja a p u ra h a s to...,8 keala. Kannuskosken puuhomo. S aras-apurahasto Valkeala. Tampereen papertehdas. Saras- ja apurahasto, johon työväk m aksaa % p alk astan sa... 6,00 0 Lohkosken papertehdas. Apu- ja pensonrahasto. Lääkärnhodon Jyväskylä. m aksaa t e h d a s...,00 6 Valkakosken paperteh Saras- ja hautau s-ap u rah asto...,000 das. Sääksmäk. Tapaleen saha. Leppä- Saras-apurahasto on vuoden kuluessa perustettu vrta....,000 7 Jyväskylän höyrysaha. Saras- ja p e n s o n -ra h a sto... 0,77 08 Reposaaren Höyrysaha- Saras- ja hautaus-apurahasto... 9,9 7 osakeyhtö. Por. Kotkan höyrysaha. Kotka. Saras-apurahasto, johon työväk suorttaa % pakastansa. Rahasto kustantaa lääkärnavun ja lääkkeet, ynnä antaa sarauden kestäessä kauemman akaa myöskn apua,00 Hetasten höyrysaha. Kotka. Nätholman höyrysaha. Helsnk. L asarettrahasto, johon työväk suorttaa % p a lk a sta n sa... 8 Saras-apurahasto, jo sta tapaturm an sattuessa annetaan ap u a... 7

85 0 Teollsuuslatoksen nm. Rahaston el hyväntekeväsyys latoksen nm. Rahastoon kerätty pääoma. Työväen luku latoksssa, jotka ovat : a) perustaneet saras- ja apnrahaston. &) vakuuttaneet työväkensä tapaturman varalta. Hallan höyrysaha. Kym. Saras- ja a p u ra h a s to...,00 6 Sunlan höyrysaha.?»... 0 Koskulan höyrysaha ja n... 6,700 puuhomo. Kym. Porn Höyrysahayhtö. Vanhan sahan saras-apurahasto,; Por. Sekku sam. Sfoy:,87 ; C. & W. Rosenlevn apurahasto M n f,900; R. Rosengrenn sam. ï n f,000. Työväk vakuutettu tapaturm an v aralta /, kertasesta työpalkasta... 6, Porvoon höyrysaha. S aras-ap u rah asto... Tokn höyrysaha. Porvoo. Sam Auran sokertehdas. Työväen apurahasto.%: 0,000. Stäpatse Turku. löytyy rahasto, joka myöskn antaa apua sokertehtaan työmehlle sekä nden lesklle ja lapslle, ja jonka pääoma nousee,000 m. Tämän rahaston hotavat ja om stavat sokertehtaan osakkaat.... 8,000 0 Osakeyhtö P. Snebry Apurahasto. Sarashuone työväkeä varten.. 0, choff. Helsnk. P. C. Rettg ja Kumpp. tu Saras- ja h autaus-apurahasto... 8, pakkatehdas. Turku. Tollander & Klärchn tu A p u ra h a sto... 9,00 6 pakkatehdas. Helsnk. H. Borgström nuor. tu pakkatehdas. Helsnk. Saras- ja hautaus-apurahasto. Ertynen apurahasto. Ruoankettolatos (pävällstä p. h en g eltä)...,900 7 Weln & Göösn krja Saras- ja h a u ta u s-a p u ra h a sto...,000 9 pano. Helsnk. Tltehdas. Työväk vakuutettu tapaturm an v aralta... 0 Luuj auho tehdas. m»» «Nahkaparkkmo. 0,000m. 8 Krjanstomatehdas. 9 Papertehdas. 0 Kahdeksan sahalatosta. Rahnatehdas. Tynnyrntekjän verst. 6 Lankarullatehdas. 0 Kaks jauhomyllyä. 6 Lepomalatos. Skurtehdas. 8 Kolme olutpanmoa. 67 Palovhapolttmo. Vntehdas. rt rt»» * * 6 Palovnapolttmo.»»» Hvatehdas.»»»,680 m Yhteensä 699,77 ;,08,7

86 Vl. [A.] Säästöpankken tlasto. [.] Säästöpankt Suomessa vuosna Helsngssä 87.. Katsaus Suomen säästöpankkehn, nden kehtykseen ja tlaan vuosna Helsngssä VII. B. Postsäästöpankn halltuksen kertomus vuodelta 887. Helsngssä Sama sama vuodelta 888. Helsngssä Sama sama Vuodelta 889. Helsngssä Sama sama vuodelta 890. Helsngssä 89. VIII. IX. Sokean, Kuuromykkän ja melvkasten tlasto. [.] Tlastollsa tauluja Suomen sokosta vuonna 87. Helsngssä Hekkojärksä lapsa koulu-ässä, asantlan mukaan Maalskuulla 88. Helsngssä 88. Alkesopstojen tlasto. [.] Tlastollnen osotus Suomen alkesopstojen tlasta ja vakutuksesta lukuvuonna Helsngssä 886. [.] Sama sama lukuvuonna Helsngssä 887. [.] Sama sama lukuvuonna Helsngssä 888. [.] Kertomus Suomenmaan alkesopplatoksen tlasta ja tomnnasta lukuvuosna Helsngssä 888. [.] Tlastollnen osotus Suomen alkesopstojen tlasta ja vakutuksesta lukuvuonna Helsngssä 889. [6] Sama sama lukuvuonna Helsngssä 890. [7] Sama sama lukuvuonna Helsngssä 89. [S] Kertomus Suomenmaan alkesopstolatoksen tlasta ja tomnnasta lukuvuosna Helsngssä 89. X. Kansanopetuksen tlasto. [Uus jakso..] 9. Kansakoulut Suomessa lukuvuonna Helsngssä 88. [.] 0. Tlastollnen katsaus Suomen kansakoululatokseen lukuvuonna Helsngssä 886, [.]. Sama sama lukuvuonna Helsngssä 887. [,]. Tlastollnen katsaus lastenopetukseen Suomen evankels-lutherlasssa seurakunnssa vuonna 886. Helsngssä 888. [.]. Tlastollnen katsaus Suomen kansakoululatokseen lukuvuonna , Helsngssä 889. [ 6.]. Sama sama lukuvuonna Helsngssä 889. [ a] e. sasxm,^ r ktu Mtö00, Helsngssä 89L XII. Vankenhoto. k- r [Uus jakso..]. YankenhotolM lfegséfc -Kertomus vuodelta 88. Helsngssä 886. [.]. Sama sama vuodelta 88. Helsngssä 887. v, [.]. Sama sama vuodelta 886. Helsngssä 888. [.] 6. Sama sama vuodelta 887. Helsngssä 889..] 7. Sama sama vuodelta 888. Helsngssä 890. [ 6.] 8. Sama sama vuodelta 889. Helsngssä 89. XIII. XIV. XV. Posttlasto. Uus jakso.. Posthalltuksen kertomus vuodelta 887. Helsngssä 889. n. Sama sama vuodelta 888 Helsngssä Sama sama vuodelta 889. Helsngssä ! Sama sama vuodelta 890. Helsngssä 89. Maanmttaus ja Vakauslatos. [l.j Maanmttaus-ylhalltuksen kertomus vuodelta 88. Helsngssä Sama sama vuodelta 887. Helsngssä Sama sama vuodtelta, 888. Helsngssä Sama sama vuodelta 889. Helsngssä 89. Luots- ja Majakkalatos. Uus jakso.. Luots- ja Majakkalatoksen Ylhalltuksen Kertomus vuodelta 88. Helsngssä Sama sama vuodelta 886. Helsngssä Sama sama vuodelta 887. Helsngssä Sama sama vuodelta 888. Helsngssä 889. _. Sama sama vuodelta 8^9. Helsngssä 69. J

87 XVII. XVIII. XIX. Kruununmetsät. Uus jakso.. Metsänhotohalltuksen kertomus vuodelta 88. Helsngssä Sama sama vuodelta 888. Helsngssä 89. Teollsuustlasto Edellnen osa. Vuorvljelys, geolognen tutkmus ja malmen etsntä, rahapaja ja kontrolllatos, konepajat ja valmot y. m. Helsngssä 886. Jälkmmänen osa. Tehtata ja kästyölatoksa. Ensm. vhko. Helsngssä 886. Tonen vhko. Helsngssä Edellnen osa. Vuorvljelys, y. m. Helsngssä 887. Jälkmmänen osa. Tehtata ja Kästyölatoksa. Helsngssä Edellnen osa. Vuorvljelys, y. m. Helsngssä 888. Jälkmmänen osa. Tehtata, ja Kästyölatoksa. Helsngssä Edellnen osa. Vuorvljelys y. m. Helsngssä 889. Jälkmmänen osa. Tehtata ja Kästyölatoksa. Helsngssä Edellnen osa. Vuorvljelys y. m. Helsngssä 89. Jälkmmänen osa. Tehtata ja Kästyölatoksa. Helsngssä Edellnen osa. Vuorvljelys y. m. Helsngssä 89. Jälkmmänen osa. Tehtata ja kästyölatoksa. Helsngssä 89. Te- ja Vesrakennukset. [J Te- ja Vesrakennusten Ylhalltuksen kertomus sen johtaessa tehdystä töstä vuonna 889. Helsngssä 890 XX. Rautate-tlasto. [Uus jakso. [.] 6. Rautate-halltuksen kertomus vuodelta 886. Helsngssä [ * [.] 9. Sama sama vuodelta 889 ynnä lsävhko. Helsngssä 890. XXI. Köyhänhodon-tlasto. Köyhänhoto Suomessa vv. 88, 88, 88 ja 887. Helsngssä 89. K akk edelläsesovat vkot ovat päällekrjotuksella Bdrag tll Fnlands Offcela Statstk ulostuleet m yöskn ruotsks, sekä sen lsäks: Sajaa I:. Fnlands sjöfart och handel Häfterna. Helsngfors 866. V. T em perat urförhållanden Fnland åren Första häftet. Helsngfors 869. XI. Medcnalverket. Ny följd.. Medcnalstyrelsens berättelse för år 88. Helsngfors D:o d:o för år 88. Helsngfors 887. *. D:o d:o för år 886. Helsngfors D:o d:o för år 887. Helsngfors D:o d:o (ör år 888. Helsngfors D:o d:o för år 889. Helsngfors 89. XIII. Poststatstk. Ny följd.. Poststyrelsens berättelse för år 88. Helsngfors D:o d:o för ar 886. Helsngfors 888..j XIV. -andtmäteret och Justerngsverket.. Öfverstyrelsens för landtmäteret berättelse för år 886. Helsngfors 889. XIX. Väg- och vattenbyggnaderna. [.] Berättelse om de under Ingenörkorpsens lednng verkstälda arbeten år 88. Helsngfors 886. [.] D:o d:o år 886. Helsngfors 887. [.] D:o d:o år 887. Helsngfors 888. [.] D:o d:o är 888. Helsngfors 890 t XX. Jernvägsstatstk. [Ny följd..]. Jemvägsstyrelsens Fnland berättelse för år 88. Helsngfors 886. [ ] 7. D:o d:o för år 887. Helsngfors 888. [.] 8. D:o d:o för år 888. Helsngfors 889. [ 6.] 0. D:o d:o för ar 890. Helsngfors 89.