TEOLLISUUS-TILASTOA.

Transkriptio

1 SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. XVIII. TEOLLISUUS-TILASTOA. 8. VUODELTA 90. JÄLKIMMÄINEN OSA. TEHTAITA JA KÄSITYÖLAITOKSIA. HELSINGISSÄ, K EISA RILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA,

2 S sällys: S v u. Ylenen k a tsa u s... I. I. Ylenen katsaus tehdas- ja kästyöteollsuuteen Suomessa v. 90 (teollsuushaaran mukaan j a e t tu n a ).... II. Ylenen katsaus tehdas- ja kästyöteollsuuteen jokasessa Suomen läänssä v III. Y lenen katsaus tehdas- ja kästyöteollsuuteen y. 90 maan kaupungessa ja kauppalossa, järjestettynä tuotantonsa bruttoarvon m u k a a n IV. Y lenen katsaus tehdas- ja kästyöteollsuuteen v. 90 maan khlakunnssa.. 9. VI. VII. VIII. IX. X. V. Erkoskatsaus Suomen tehdas- ja kästyöteollsuuteen v. 90 (järjestys teollsuuslaaran mukaan).... Luettelo tehdaslatokssta, jota on perustettu v. 90 ja josta lmotus asanomasten kuvernöören kautta on tullut T eollsu u sh alltu k seen V. 90 käytettyjen höyrykoneden lukumää ä ja nden voma hevosvomssa, ryhmtettynä lä ä n t t ä n V. 90 käytettyjen höyrykoneden lukumäärä ja nden voma hevosvomssa. ryhmtettynä er teollsuuksen m u k a a n Taulu osottava ulkomaalasten ammattlasten ja työntekjän lukumäärää ja kansallsuutta maan kaupungessa v Taulu osottava ulkomaalasten ammattlasten ja työntekjän lukumäärää ja kansallsuutta maan khlakunnssa v

3 Okas u.j a. Sv. 8 lmotettaan sementtvalmojen lukumäärä (kaupungessa) 8:ks, ptää olle 9. Sv. 5 lmotetaan meksen työväen lukumäärä Hämeen läänn puukomoson 56:ks, ptää olle 56. Svv sekä ptää tedot Vpurn läänn maaseudulla olevsta sakosta sekä maaseudun kaksta sakosta muutettaman seuraavalla tavalla: Luku K äytetyn koneel Teollsuuslaj. brutto-arvo. paljous ja laj. lsen lkevoman Työväk, mestart ja konttoorväestö shen luettuna. A lle 5 v u o d e n. j M esp. N a s p. 5 j a 8 v. v ä lllä. M e sp. N a s p. Y l 8 v. S u m m a. M esp. N a s p. M esp. N a s p. Mustutuksa Vpurn lään.. 3,976,7 539,94 m5 sahattuja puutav., j osta 20,473 m* lcmpä, j a skvares a sekä,23 m3 Ieltejä. Yhteensä sahalatokset maaseudulla... 48,994,802,907,535 m3 sahattuja puutavarota josta 5,433 m 3 kmpä, skvares a ja laths a, 7,557 m3 lehtejä, 6,549 m3 rmaputa, 4 m3 homaputa; 4,290 kapp. laatkota; päretä. 54 höyryk. 2,483 hv. 45 höyry-, 20 vessahaa. 35 höyryk. 0,454 hv. 3 höyry-ja 289 vessahaa , , Sahattu 4,203,593 tukka ,52,40 5,454,575 Sahattu 7,826,872 tukka. Sv. 78 lmotetaan konevomaa kästtävässä sarekkeessa höyrymyllyjen Sv. 8 lmotetaan höyrymyllyjen lukumäärä Uudenmaan läänn maalukumäärä Kuopon läänn maaseudulla 5:ks ja koko luku- seudulla 3:ks; ptää olla 9. määrä maseudulla 8:ks; ptää olla 3 ja 6.

4 Samon kun vuor-ja metallteollsuudessa on myöskn Suomen muussa teollsuudessa tuotannon kokonasarvo vuonna 90 melkosta penemp kun edellsenä vuonna, ja samaten myöskn teollsuudessa työskentelevän luku Jos vertaa työpakkojen ja työntekjän lukumäärää sekä vuotusta tuotannon arvoa vv:lta , saadaan seuraava taulu: V uonna. luku Työpakkojen Lsäys ta vähennys % :na edellsen vuoden lukumäärästä. luku Työntekjän Lsäys ta vähennys %:na edellsen vuoden lukumäärästä. bruttoarvo, markkaa. Lsäys ta vähennys /o:na edellsen vuoden arvosta , ,6 47,250 4,6 39,388,324 3, ,580 0,8 46,085 2,5 36,973,967 -, , ,4 47, ,7 47,083, , ,02 + 3;2 53,85 -(-,9 62,499, , , ,7 59,82 +,3 87,457, , ,65 + h 8 64, ,7 24,298, , ,33 + 2,7 73, ,8 239,028,35 +, ,58 + 3!9 83, ,5 258,572, , ,677 + Id 80,556-3,9 287,076,78 +, ,795 -j-,8 78,636-2,4 270,33,083 5,8 Vähennys tuotannon arvossa v:lta 90 on ss sangen tuntuva ekä se myöskään ole vähänen työntekjän lukumäärään nähden, mutta stä vaston on työpakkojen lukumäärä kasvanut. Myöskn koneden lukumäärä ja nden hevosvoma on lsääntynyt, 8, 9 ja 2,8 /0:lla. Näytttää ss sltä kun v. 90 edelleenkn ols tehty ponnstuksa teollsuuden kohottamseks, mutta vähemmällä menestyksellä kun ennen. Tarkastaessa mllä tapaa edellä kosketellut sekat muodostuvat kaupungessa ja maaseudulla huomaa, että työpakkojen lukumäärä lsäänty kaupungessa,78 % ja maaseudulla,76 %, ss melken samassa suhteessa. Melkonen on stä vaston eroavasuus työväen lukumäärässä ja tuotannon arvossa, kun näet vähennys, joka tosn kyllä sattxx molemmssa sekä kaupunkehn että maaseutuun nähden, ol paljoa tuntuvamp maalla kun kaupungessa. Sllä työntekjän lukumäärän vähennys tek kaupungessa, %, mutta maaseudulla

5 II 3,7%, ja tuotantoarvon vähennys kaupungessa,8%, mutta maalla,%. Toselta puolen on myöskn höyrykoneden ja hevosvoman luvun lsäys ollut hyvn epätasanen kaupungessa ja maalla; koneden luvun lsäys ol kaupungessa van, %, mutta maalla 5,5 %, kun taas hevosvoman lsääntymnen ol 5,2 % kaupungessa ja 0,5 % maaseudulla. Sekä kaupungessa että maalla, mutta etenkn edellämantussa, on ss höyrykoneden keskmääränen voma kasvanut. Jos er läänen tuotantoarvoja verrataan vastaavn v:lta 900, saadaan seuraava taulu: Lään. bruttoarvo v bruttoarvo v. 90. L säys ta vähennys edellsen vuodon arvossa. Lsäys ta vähennys /o:na edellsen vuoden arvosta. U u d e n m a a n... 59,735,477 57,63,663 2,57,84 4,3 Turun ja P o r n... 47,207,53 44,09,49 3,6,040 6,6 H ä m e e n... 53,380,333 48,746,859 4,633, V p u r n... 55,270,07 52,454,94 2,85,03-5, M k k eln... 5,227,50 4,564, ,404-2,7 K u o p o n...,46,36,204, ,92 + 0,5 V aasan... 36,297,55 34,48,059 2,49,456 5,9 O u lu n... 8,8,488 7,939,492-87,996 4,6 Yhteensä 287,076,78 270,33,083 6,763, arvo on ss vähentynyt kakssa mussa patse Kuopon läänssä, joka osottaa vähästä lsääntymstä; suurn ol vähennys Mkkeln läänssä, senjälkeen Hämeen ja Vpurn läänssä. Vakka 90 vuoden tuotanto yleensä ol vähenemässä, vovat kutenkn usemmat suurmmsta kaupungesta osottaa lsäystä, jos kohta paljoa hekompaa kun edellsenä vuonna. Suurn absoluuttnen lsäys tuotantoarvoon sattu penessä Petarsaaren kaupungssa, jossa se tek,98,756 markkaa el 8,2 % edellsen vuoden arvosta. Sen perästä tulee Helsnk 866,868 markalla el 2, %:lla, Kuopo 735,342 markalla el 2,9 %:lla sekä Vpur 429,859 markalla el 5,4 %:lla. Turun tuotannossa on sattunut pen vähennys. Melkosen vähennyksen osottaa Por,,344,30 mkkaa (4,2 %), Nkolankaupunk,70,24 mkkaa (8, %), Kotka,52,383 mkkaa (9,5 %) ja Tampere 605,225 mkkaa (2,3 %). Usessa pkkukaupungessa on tuotantoarvo vähentynyt, joka vähennys, vakka absoluuttsest penemp kun edelläluetellussa, on suhteellsest hyvn suur. Nnpä Raahessa (52,5 %), Savonlnnassa (42 %), Henolassa (4,3 %), Lappeenrannassa (29,8 %), Naantalssa (25,7 %), Kemssä (24 %). Yhteensä on tuotantoarvo lsääntynyt 6 kaupungssa ja 2 kauppalassa sekä vähentynyt 2 kaupungssa ja 2 kauppalassa.

6 III Khlakunnsta osottaa Lappeen khlakunta suurmman lsäyksen, kuten kahtena edellsenäkn vuotena; sen tuotantoarvo on v. 90 kasvanut,765,394 markalla (6 /0). Sen perästä tulee Ruoveden khlakunta 973,586 markalla (37,7%), sekä Jääsken khlakunta 446,449 markalla (2,7%). Verrattuna edellsen vuoden tuotantoon ol lsäys sangen suur Kuopon khlakunnassa (32,6 %; 349,240 mkkaa) sekä Salon khlakunnassa (27 %; 27,298 mkkaa). Velä suuremp ol lsäys Vehmaan ja Pelsjärven khlakunnssa, jossa absoluuttset arvot kutenkn olvat vähäpätösä; Pelsjärven khlakunnassa on tuotantoarvo enemmän kun kolme kertaa suuremp edellsen vuoden arvoa. Kstä khlakunnsta, jossa tuotantoarvo on vähentynyt, täytyy esnnä manta Tammelan khlakunta markan (20 %) vähennyksellä, Kymn khlakunta 2,28,643 markalla (8, %), Helsngn khlakunta,679,083 markalla (30,5 %), Äyräpään khlakunta 702,385 markalla (22, %), Kuortaneen khlakunta 696,533 markalla (20,8 %), Lpern khlakunta 633,890 markalla (7,7 %), Maskun khlakunta 605,8 markalla (25,3 %). Lohjan khlakunta 602,248 markalla (29,7 %), Pernajan khlakunta 595,906 markalla (2,3 %) ja Raaseporn khlakunta 585,039 markalla (35,7%). Vähennystä on sattunut yhteensä 37 khlakunnassa ja 8:ssa nstä se on ollut 20 % suuremp, lsäystä taas 4 khlakunnassa. Muutokset er teollsuushaarossa näkyvät seuraavasta taulusta. Työntekjän luku bruttoarvo markossa Lsäys ta vähennys %: ssa" Lsäys ta vähennys %:ssa. IV. K vtoollsuus ja keraamnen te o lls u u s... V. Kem allnen teollsuus.... VI. N ahkateollsuus... VII. T ekstlteollsuus... VITI. P a p e r te o llsu u s... IX. P u uteollsuus... X. R akennusteollsuus... XI. Elanto- ja nautntoaneden teollsuus... X l l. V a a tetu steo llsu u s... X III. Graafllnen teollsuus.... 7,578 2,305 3,54,04 7,079 25,86 3,736,77 5,240 2,497 7,49 2,279 3,327 0,85 7,38 25,56 3,634 0,883 5,6 2,500-5,7 -, 5,3 6,6 +,3 -,2 2,7-2,6-2,4 + 0,t,269,655 8,620,926 5,200,882 34,994,723 29,850,226 88, ,548,980 75,892,927 0,034,987 6,09,075 0,942,496 9,08,660 5,69,06 33,025,976 3,659, 74,73,386 7,069,279 72,842,460 9,93,029 6,48,580-2,9 + 4,6-0,2 5,6 + 6, 7,8 + 7,9 4,0,0 -f- 6, Yhteensä 80,556 78,636-2,4 287,076,78 270,33,083 5,8 I III. M etallteollsuus... 8,205 7,29-5,4 52,509,08 46,209,004 2,0 Kakk yhteensä 98,76 95,855 2,9 339,585,259 36,522,087 6,8

7 IY Epäämättömän suurn on ss vähennys ollut puuteollsuudessa. Tässä on sahateollsuus vakuttanut tuntuvmmn vähennykseen, joka ol 8,7 %. Numerot osottavatkn, nnkun edellsessä on sanottu, että suurn vähennys tuotannossa on syntynyt nllä pakkakunnlla, mssä tämä teollsuus 0,valltsevana (esm. Mkkeln läänssä, Porssa, Kotkassa, Raahessa ja Kemssä). Erttänkn suur on vähennys ollut myöskn metallteollsuudessa. Tekstlteollsuus on tuotantoarvoon nähden kolmas järjestyksessä. Toselta puolen näkyy melkonen parannus sattuneen rakennusteollsuudessa, ja myöskn paperteollsuus, graafllnen teollsuus ja kemallnen teollsuus osottavat tuntuvast lsääntynetä tuotantoarvoja. Kun taulussa metalltuotanto on asetettu muun teollsuuden yhteyteen, huomautettakoon tämän ja muden teollsuushaaran välllä valltsevasta eroavasuudesta, että metallteollsuuteen 0 luettu kakk shen kuuluvat kästyölatokset, kun muhn teollsuushaarohn ne on otettu täydellsest van kaupunkehn, mutt e maaseutuun nähden (anoastaan värjärt, karvart y. m.) Tämä asanhaara täytyy tetyst jokasen ottaa huomoon, joka tahtoo tehdä vertauksa kaupunken ja maaseudun teollsuusolojen välllä. Tonen asaan vakuttava sekka on se, että tuulmyllylle e ole laskettu mtään tuotantoarvoa. Mejert on katsottu kuuluvan maanvljelykseen. Lsäks manttakoon er teollsuushaarossa tapahtunesta muutokssta seuraava. Tällön huomautettakoon että, samon kun ennenkn, tehtaden ja kästyölatosten työväestön määrään on luettu myöskn konttoorhenklökunta ja mestart (nden joukossa sellasa kästyömestarota, jotka tse ottavat työhön osaa) sekä että tuotannosta lmotetut arvot tarkottavat bruttoarvoa. Sellaset teollsuuslatokset, jotka vuoden kuluessa evät ole olleet tomnnassa, on katsottu olemattomks. IY Kvteollsuus ja heräämnen teollsuus. Kvenhakkuulatokset olvat lsääntyneet 35:stä 39:ään, mutta nden työväestön lukumäärä vähentynyt (,307 henklöstä l,036:een ol 20,7 %) ja samon tuotantoarvo (,624,755 markasta,558,023 markkaan el 4, %). Kalkkpolttmot olvat vähentyneet 29:stä 27:ään, mutta nden työväestö lsääntynyt 328:sta 44:ään (26,2 %) ja tuotannon bruttoarvo 65,94 markasta 666,87 markkaan el 8,3 %. Tlruukt olvat lsääntyneet 73:sta 86:een (7,5 %), ja myös nden työväen luku 3,455:stä 3,50:een (,3 /0), mutta tuotannon bruttoarvo vähentynyt 2,567,78 markasta 2,549,403 markkaan (0,7 %). Kaakel-, fajanss- ja poslntehtaden luku ol vähentynyt ll:stä 0:een ja nden työväen lukumäärä 749:stä 72:een (4,9 /0), mutta tuotanto kutenkn melkosest kasvanut (,864,25 markasta,968,628 markkaan el 5,6 %:lla).

8 Y Sementtvalmoden luku. ol nyt 9 (ennen 6), mutta nden sekä työväen lukumäärä että tuotantoarvo ol vähentynyt; edellnen 263 hengestä 8:een (3,2 %:lla) ja jälkmmänen 476,49 markasta 365,54:ään (23,3 %:lla). Vastaperustettu turveltttehdas, jonka tuotanto v. 90 velä ol vähänen, edust maalle uutta teollsuutta. Helsngssä oleva marmortttehdas o ollut vuoden akana tomnnassa. Lastehtaden luku ol vähentynyt l:llä (4:sta 3:een), työväk,389 hengestä,29 henkeen (2,2 % :Ua) sekä tuotantoarvo 4,00,602 markasta 3,7,55 markkaan (7,2 %:lla). V Kemallnen teollsuus. Kynttlätehtaden luku ol muuttumattomana, 2, sappuatehtaden samon, 8. Nden yhtenen työväen lukumäärä ol kasvanut 04 hengestä 35 henkeen el 29,S % sekä tuotantoarvo kynttlätehtassa markasta 679,250 markkaan el kokonasta 69,8 %, sekä sappuatehtassa,422,970 markasta,45,588 markkaan el 2 % Teknllskemallset latokset olvat lsääntyneet ll:stä 4:ään el 27,3%:lla ja nden työväk kasvanut enemmän kun kahdenkertasesta (69 hengestä 42:een el 05,8 /0) sekä tuotanto mlto kaksn kerron (347,040 markasta 686,655 markkaan el 97,9 %:lla). Kuvatslauslatokset olvat lsääntyneet 7:stä 8:aan, mutta sen johdosta että yks sellanen suurenmoseks yrtetty latos ol lakannut, ol työväk vähentynyt 70 hengestä 68:aan. Velä tuntuvamp ol tuotantoarvon vähennys, joka kutenkn vo johtua stä että se v.lta 900 ol arvattu lan suureks. V. 90 se tek 95,577 markkaa. Pkruukken luku ol muuttumaton, 2. Nssä työskentelevän luku ol vähentynyt ll:sta 8:aan ja tuotantoarvo vähempään kun puoleen edellsen vuoden tuotannosta (63,488 markasta 78,890 markkaan el 5,7%: la). Asfaltttehtaat olvat lsääntyneet 4:stä 5:eon, mutta työväk vähentynyt 2:stä 72:ecn ol 8,5 %:lla sekä tuotantoarvo,666,346 markasta,287,500 markkaan el 22,7 %:lla. Kaasutohtata ol edelleenkn 3. Nden työväk ol vähennyt 50:stä 43 henkeen el 4,7 %:lla, mutta tuotantoarvo kasvanut 667,02 markasta 695,709 markkaan el 4,3 %. Erttän suur lsäys näkyy sattuneen sähköteollsuuden alalla, kun näet, sähkölatosten luku ol kasvanut 7:stä 3:oen, sekä nden työväk 6:st,a 204 henkeen ja tuotantoarvo 577,28 markasta,4,90 markkaan el 97,8 %. Uus turvepolttotehdas, jonka tuotanto velä ol jotenkn vähänen, ol laatuaan ensmmänen maassa.

9 YI Tultkkutehtaat olvat vähentyneet 3:sta 2:een. Nssä työskentelevä henklökunta ol alentunut 633:sta 604:ään (4,6 /0), mutta tuotantoarvo stä huolmatta noussut,008,790 markasta,083,202 markkaan (7,4 %:lla). YI Hyhmä. Nahkateollsuus. Nahkatehtata ol edelleenkn 5. Nden henklökunta ol lsääntynyt 78:stä 829:ään (6, %) ja nden tuotantoarvo 6,088,2 markasta 6,836,36 markkaan el 2,3 %:lla. Stä vaston on vähennys sattunut kästyölatosten tapaan käytetyssä parktsemslatoksssa, nden luku kun on vähennyt 752:sta 736:een (2, %)? nden henklökunta 2,002:sta l,876:een (6,3 %) ja nden tuotantoarvo 7,84,00 markasta 6,495,640 markkaan (9,6 /0). Pänvastanen ol lata satulasepänteollsuuden; tehtaantapasa, tänlaatusa työpakkoja ol 2, mutta kovast vähentyneellä työväenjoukolla (3:stä 29:ään el vähennys 29,6 /0) sekä myöskn vähentyneellä tuotantoarvolla (96,300 markasta 832,000 markkaan el vähennys 9,2 %); stä vaston ol varsnasten satulasepänverstadon luku lsääntynyt 76:sta 78:aan ja nden henklökunta 25:sta 232:oen henkeen (7,9 %:lla) sekä tuotantoarvo 450,774 markasta 524,70 markkaan (<V Vov u Tekstlteollsuus. Vllatehtaden henklökunta ol vähentynyt 2,237 hengestä 2,05 henkeen (5,9 /o) ja tuotantoarvo 9,(565,700 markasta 8,720,778 markkaan (9,8 %). Nämä luvut evät kutenkaan ole tarkkoja, koska yks tehdas, josta tetoja vasta nyt on annettu, kutenkn on ollut tomessa jo edellsenä vuonna. Vllatehtaden lukumäärä e ss ole vuoden ajalla muuttunut, vakka nyt löytyy tetoja 29:st,ä latoksesta 28:n sjasta. Puuvllatehtaden luku ol entsellään, 6, mutta henklökunta ol vähentynyt 6,809:stä 6,235 henkeen el 8,4 0/0:lla, ja tuotantoarvo 8,662,305:stä 7,885,666 markkaan el 4,2 /0. Suomella ol odelleonkn yks anoa lnatehdas. Sen työväk ol vähennyt,62 hengestä l,456:een (9,7 %: la) ja sen tuotantoarvo 3,600,000 markasta 3,400,000:een (5,6 /o:lla). Trkootehtaat olvat lsääntyneet 4:stä 5:een. Nden työväk myöskn ol lsääntynyt, nm. 678:sta 749 henkeen, mutta tuotantoarvo jossan määrn vähentynyt (2,656,27 markasta 2,67,200 markkaan ol,5 % :Ua)- Uus slkkkankaan kutomo, perustettu vähänlasessa muodossa, ol maalle uus teollsuushaara. V III Paperteollsuus. Puuhomot olvat lsääntyneet 24:stä 26:oen, nden työväk 2,0 hengestä 2,47 henkeen (2,2 /0) ja nden tuotantoarvo 5,534,669 markasta 5,974,447 markkaan (7,9 %).

10 v n Selluloosatehtaat stä vaston olvat vähentyneet, 9:stä 8:aan ja nden työväk 684:stä 442 henkeen (35,4 %:lla), mutta stä huolmatta tuotantoarvo lsääntynyt 2,842,580 markasta 2, markkaan el 4,4 %. Papertehtaat olvat vähentyneet 6:sta 5:een, mutta nden työväk tuntuvast lsääntynyt, 3,59 hengestä 4,045 henkeen (5 %), sekä tuotantoarvo lsääntynyt 9,289,75 markasta 9,925,2 markkaan (3,3 /0). Tapetttehtaat olvat vähenneet 4:stä 3:een, mutta nden työväestö kasvanut 97 hengestä 0 henkeen (3,4 /0) ja tuotantoarvo samon kasvanut 833,400 markasta,558,000 markkaan, ss kokonasta 86,9 %. Asfaltttehtata ol, kuten ennenkn, 5. Nden työväk ol kasvanut 47:stä 54 henkeen (4,9 /0) ja tuotantoarvo 289,924 markasta 306,335 markkaan el 5,7 %. IX Puuteollsuus. Sahojen luku ol kasvanut 606:sta 637:ään (5, /0), mutta nden työväk vähentynyt 22,426:sta 2,937 henkeen el 2,2 %:lla, ja tuotantoarvo 79,549,606 markasta 64,709,02 markkaan el 8,7 /0:lla. Tuotantoarvon vähennys on ss vähästä penemp kun sen lsääntymnen edellsenä vuonna. *) määrä ol 2,459,974 m3 sahatuta tavarota, johon ol mennyt 22,04,35 tukka el keskmäärn 42, tukka kutakn puutavara-standertta varten; v. 900 tämä keskmäärä ol 40,6, ,2, ,8 ja kappaletta tukka. Sahosta 348 ol höyry- ja 289 vessaloja. Puusepänteollsuutta varten löyty yhteensä 28 työpakkaa, mkä edellseen vuoteen verrattuna osottaa lsäystä 3:a (6,3 %). Työväk ol lsääntynyt l,760:sta,999 henkeen (3,6 /0) ja tuotannon arvo 4,4,804 markasta 4,678,20 markkaan (6,0 %). Tehtaantapascst hajotettn tätä teollsuutta 28 pakassa,95 hengellä ja 3,683,93 markan tuotantoarvolla: Ruumsarkkutehtaat on nähn luettu mukaan. Lankarullateltaat olvat lsääntyneet 5:stä 6:een, mutta työväk kutenkn vähentynyt 95 hengestä 874 henkeen (4,5 /o) sekä tuotantoarvo vähentynyt 2,340,075 markasta 2,282,88 markkaan (2,5 %). Korkktohtaat olvat kasvaneet 3:sta 4:ään, nden henklökunta 06:sta 40:oen ja tuotantoarvo 643,600 markasta 696,600 markkaan (8,2 /0. Edelleen löyty maassa vaan yks gummteldas. Sen henklöluku ja tuotantoarvo ol melkosest kasvanut, edellnen 95 hengestä 29:ään el 35,8 /0, jälkmmänen 440,000 markasta 740,(XXI markkaan ol 68,2 %. *) Taulussa V olevat tedot maaseudulla sjatsevsta sahosta ovat lan alhaset, koska tedot kahdesta suuresta sahasta Vpurn läänssä olvat m yöhästyneet ja tätä aukkoa e huomattu taulua tehtäessä. Okastut tedot näkyvät okasusta.

11 v m X Rakennusteollsuus. Rakennusteollsuudesta annetut tedot, jotka todennäkösest ovat epätäydellsemmät ja epävarmemmat kun nstäkään muusta teollsuushaarasta, osottavat muuraren ja rakennusurakotsjan luvun kasvaneen 83:st,a 9:oen (9,6 %), henklökunnan,89 hengestä,928 henkeen (2 %) ja tuotantoarvon 3,537,246 markasta 4,83,245 markkaan (8,3 %). Maalaren ja verholjan luku ol kasvanut l:llä (24:stä 242:een), mutta työväk vähentynyt,544 hengestä l,46:oen (5,4%) ja tuotantoarvo 2,499,204 markasta 2,436,295:een (2,5 %). Lasmestaren luku ol lsääntynyt 23:sta 27:ään, ja nden työväk 46 hengestä 55:een, mutta tuotantoarvo vähentynyt 29,23 markasta 268,83 markkaan (7,7 %). X I Elanto- ja nautntoaneden teollsuus. Kauppanyllyjen luku ol vähentynyt 27:stä 26:een, nden työväk vähentynyt 209 hengestä 59:ään, ss kokonasta 23,9 % ja tuotantoarvo 0,428,457 markasta 7,637,480 markkaan, ss 26,8 % Jauhettu vlja tok 22,650,64 kg, 293,207 hl. ja 26,265 säkkä. Kauppamyllystä 8 käv höyryllä, 7 vesvomalla ja potroolmoottorlla. Tull myllyt olvat lsääntyneet l,687:stä l,692:een (0,3 %) ja nden henklökunta l,906:sta l,973:oen (3,5%). Nssä jauhettu vljamäärä ol myöskn lsääntynyt, non 3,520,000 hehtoltrasta 3,63,887 hehtoltraan el non 3,2 %. Nstä käytettn 36 höyryllä,,543 vesvomalla, 8 ol tuulmyllyjä ja 5 käytettn petroolmoottorlla. Sokertehtaat olvat lsääntyneet 6:sta 7:ään, mutta henklökunta vähentynyt 90 hengestä 808:aan el,2 % sekä tuotantoarvo 24,40,802 markasta 23,268,085 markkaan el 4,6 %. Srapptektata ol edelleenkn 2, mutta henklökunta ol vähennyt 20:stu 65:een (45,8 %) ja tuotannon arvo 39,229 markasta markkaan el,6%. Skurteltaat olvat vähenneet 5:stä 4:ään. Henklökuntaa e vo verrata edellseen vuoteen, koska sllon yhden tehtaan työväk luettn yhteen tosen latoksen väestön kanssa. Tuotantoarvo ol vähennyt 583,956 markasta 454,200 markkaan el 22,2 %. Maalle uus teollsuus ol kahvn- ja semenenpuhdstustehdas, jonka tuotantoarvo jo ol melkonen, 625,000 markkaa. Maan anoalle kaakaotojtaalle e ole mtään muutosta merkttävä. Höyrylepomot olvat kasvaneet 3:sta 4:ään, mutta työväk van 27:st.ä 30:een. arvon kasvamnen stä vaston ol suur, 563,700 markasta 842,700 markkaan ol 49,5 %. Sokurlepomot olvat lsääntyneet 8:sta 9:ään, nden henklökunta 24:stä 33:een ja lmotettu tuotantoarvo 468,450 markasta 688,098 markkaan, (46,9 o/o).

12 IX Karamelltehtaat olvat lsääntyneet 9:stä 2:een, nden työväk 8:sta 8:een henkeen (53,4 %) ja tuotantoarvo 573,405 markasta 789,809 markkaan el 37,7 %. Panmojen ja mallastektaden luku ol vähentynyt 89:stä 87:ään (sahtpanmota e ole nhn luettu). Nden työväk ol vähentynyt,562 hengestä l,504:ään (2,8 %), mutta tuotantoarvo stä vastaan lsääntynyt 8,026,05 markasta 8,487,65 markkaan el 6,4 %. Ynapolttmoden luku ol vähentynyt 29:stä 26:een, nden henklökunta 545:stä 457:ään el 6,l %.ja tuotantoarvo 3,435,94 markasta 2,740,292 markkaan el 20,2 %. Samon ol, mtä väkvnatehtasn tulee, melkonen vähennys sattunut; lukumäärä ol vähentynyt 37:stä 36:een, työväk 50 hengestä 43:een (4,7%) ja tuotantoarvo,08,90 markasta 874,847 markkaan el 4, /0:lla. Panohvatehtata ol, nnkun ennenkn, 3. Nden tuotantoarvo ol kasvanut 665,030 markasta 678,074 markkaan el 2 %. Työväk on laskettu yhteen tosn latoksn. Punss- ja vntehtaden luku ol entsellään, 4. Nden työväk ol lsääntynyt 69 hengestä 74:ään henkeen (7,2 %), mutta tuotantoarvo vähentynyt,986,27 markasta,962,098 markkaan el,2 %:lla. Vrvotusjuomateollsuus näkyy kovast kasvaneen. Tehtaden lukumäärä ol, karttunut 09:stä 42:een (30,3 %:lla), henklökunta 398 hengestä 477 henkeen el 9,8 %:lla ja tuotantoarvo 955,0 markasta,205,02 markkaan el 26,2 %:lla. Tupakkatehtaat olvat lsääntyneet 34:stä 38:aan. Nden työväk ol vähentynyt 2,994 hengestä 2,920 henkeen (2,5 %:lla) ja tuotantoarvo 3,668,262 markasta 3,520,993 markkaan el, %:lla. X II Vaatetus- ja puhdstusteollsuus. Hattutehtaden luku ol muuttumattomast 7. Nden työväk ol karttunut 225:stä 25 henkeen (,6 %:lla), ja tuotantoarvo,028,070 markasta,036,300 markkaan (0,8 %:lla). Jalknetehtaden luku ol entsellään, 2. Nden työväk ol lsääntynyt 38:sta 47 henkeen (6,5 %), mutta tuotantoarvo jossan määrn alentunut, 54,268 markasta 53,600 markkaan el,8 %:lla. Tällön e ole otettu lukuun yhtä puujalknetehdasta, joka ol ollut tomessa v. 900, m utt e enään v. 90. X III GraafUnen teollsuus. Krjapanot olvat lsääntyneet 75:stä 88:aan el 7,3 %, nden työväk l,968:sta 2,033 henkeen el 3,3 % ja tuotantoarvo 4,67,578 markasta 5,44,90 markkaan el 0, %. Kvpanojen luku ol entnen, 7. Nden työväk ol vähentynyt 350:stä 295 henkeen el 5,7 % ja tuotantoarvo 959,740 markasta 893,228 markkaan el 6,9%.

13 X Valokuvauslatosten luku ol lsääntynyt 44:stä 48:aan (9, %), mutta nden työväk stä huolmatta vähentynyt 77 hengestä 70 henkeen (4 %) sekä tuotantoarvo supstunut 475,757:stä 440,762 markkaan (7,4 /0:lla). Kun teollsuushalltus tästä lähn tulee.tomttamaan ertysen tlaston tapaturmsta ja pakollsesta tapaturmavakuutuksesta sekä työväenapukassosta, e tähän julkasuun ssälly, pänvaston kun edellsten, tehtata ja kästyölatoksa koskevan vuostlastojen on ollut lata, mtään tetoja tapaturmsta ekä apukassosta. Karl Appelberg. T. S. Dllner.

14 I. Ylenen " Kästyö- ja Tehdasteollsuuteen Suomessa 90. Luokka. Työpalkkan luku. Kaupungessa ja kauppalossa. Työntekjän luku. Teollsuuslaj ja T eollsuuslatoksa. arvo. ä!mf. Työpalkkan ' luku. Työntekjän luku. arvo. 5%: Summa koko maassa. Työpakkan luku. Työntekjän luku. arvo. IV 8 K venlouhoksa ja k - venhakkuuverstata 30 G82,5, ,83 39,036,558,023» 9 Kalkkpolttm ota , , ,87»» T ltehtatata , ,252 2,336, ,50 2,549,403»» Savenvalajan verst , , ,865»>» Kaakel-, fajanss- ja p o sln teh tata , ,037, ,968,628»» Sem enttvalm o tä , ,54» Kpsvalmota , ,700»» T o r fo lttte h d a s , ,625» >» M uursaventehdas , ,000» LO L a ste h ta ta ,000 2,69 3,5,55 3,29 3,7,55 V Kalsum karbdtehdas _ 64 43, ,000»» V ä rteh ta ta , ,000»» Km röökktehtata , ,220» V ärjäysteh tata , , ,800» Väjäyslatoksa , , ,434» 2 Öljykettötä , ,58»» K ynttlätehtata , ,250»» Sappuateh tata ,299, , ,45,588 3 T eknokeem llsä teht , , ,655»» K uvatslauslatoksa , ,577» P k te h ta ta... _ ,890 o 8 78,890» A sfa lttteh ta ta ,287, ,287,500 >;» Lakka- ja poltyyrteht , ,2» K aasu teh tata , ,709 Sähkövom a- ja sähköv a lo la to k sa ,4, ,4,90 Srto 59 2,346 8,802, ,050 9,50, ,396 8,32,73 Teollsuustlasto v.lta 90.

15 2 Luokka. Työpakkan luku. Kaupungessa ja kauppalossa. Työntekjän luku. Teollsuuslaj ja T eollsuuslatoksa. arvo. äfrnf. Työpakkan luku. Työntekjän luku. arvo. Smf. Summa koko maassa. Työpakkan luku. Työntekjän luku. arvo. Smf Srto 59 2,346 8,802, ,050 9,50, ,396 8,32,73 y 3 Sysen valm stuslatoks , ,093»» Poltnturvetehdas , ,000»» T urvepehkutehtata , ,344» T u ltk k u teh tata , , ,083,202» 4 Pyroteknllnen laboratoro , ,000»» D ynam tttehdas , ,250» 6 L uujauhotehtata , , ,536 VI 7 N ahkateh tata ,358, , ,836,36»» K arv a rv ersta ta ,650, ,532 4,845, ,876 6,495,640 * Satulasepäntehtata , ,000» Satulasepänverstata , ,70»» Turkktavarantehdas 2 22, ,000»» Harjanstomatehtata , ,750» Harjanstomaverstata , , ,645 VII 8 Vllateollsuuslatoksa 3,048 4,585,27 6,057 4,35, ,05 8,720,778»» Vanu tusteh tata , ,036» 9 P u m p u l-teoll.-latoksa 5 4,896 2,885,666,339 5,000, ,235 7,885,666»» Pellavanloukutuslatos 2 22, ,280»» Lnateollsuuslatos,456 3,400,000,456 3,400,000»» Trkootavaratehtata ,67, ,67,200» M atonkutom o , ,875»» V llakutom alatoksa , ,84»» Slkkkutom atehdas 3 7, ,000 > 20 K ö y ste h ta ta , ,600» Nyörnpunojaverstata , ,500» > N auhatehdas , ,000»» T lk e te h d a s , ,200» R ullakartntehdas , ,000 VIII 2 P uuhom ota , ,04 5,598, ,47 5,974,447»» Selluloosatehtata ,968, ,968,200»» P a h v te h ta ta , ,000 Srto ,38,03,32 3,432 33,80,872,52 26,233 77,82,885

16 3 Luokka. Työpalkkan Juku. Kaupungessa ja kauppalossa. Työntekjän luku. Teollsuuslaj ja T eollsuuslatoksa. arvo. Työpakkan luku. Työntekjän luku. arvo. Summa koko maassa. Työpakkan luku. Työntekjän luku. Toutan- non arvo. S m f. Srto 389 2,80 43,38,03,32 3,432 33,80,872,52 26,233 77,82,885 VIII 2 A sfaltthuopatehtata , , ,335»» P a p e rte h ta ta ,000, ,40 6,925,2 5 4,045 9,925,2» T a p e tt t e h ta ta ,558, ,558,000»»> P uss- ja k o telo teh tata , ,200»» K artonk t e h t , ,359»» K a rto n k la to k sa , ,24» K rjan sto m ateh tata 3 3 -»» K rjan sto m av erstata , ,8 IX 22 P a rk k m y lly jä , ,700»» S a h a la to k s a ,908 5,74, ,029 48,994, ,937 64,709,02»» P u u v l la t e h ta ta , ,267 >» 23 P u u n a u la - j a lestteht. 7 2, , ,938»» N k k a r n te h ta ta... 2,052 3,43, ,40 6,38 3,552,378»» N k k a rn v e rsta ta ,7 8 4, ,07»» R u u m n k rstu te h ta ta ,85 _ ,85»» S o r v a r n te h ta ta , ,750»» S o rv a rn v e rs ta ta , ,209»» Lankarullatehtata , ,274, ,282,88»» K a d e te h d a s , ,500»>» T y n n y rn te h ta ta , , ,65»» T y n n y rn te k jä n v e rst ,67 0, ,447»» K o r k k te h ta ta , ,600» 24 K o p p a te h ta ta , ,730» 25 K a m p a te h ta ta , ,78»» G u m m tav aran teh d as , ,000 >» G u m m ty ö n tekjä...,800,800» K au tsu lem ateh tata , , A jo k a lu te h ta ta , ,700»» V a u n u te h ta ta , ,203»» P y ö rä te h d a s , ,000 X 27 M uurareja ja ra k e n n u s u rak o tsjo ta... 9,928 4,83,245 9,928 4,83,245» M aalar. ja verhol. 242,46 2,436, ,46 2,436,295 Srto,9 25,055 77,74,687,772 34,837 02,866,588 2,89 59,892 80,608,275

17 4 I Luokka. Työpakkan luku. Kaupungessa ja kauppalossa. Työntekjän luku. Teollsuuslaj ja T eollsuuslatoksa. arvo. Shnf [ Työpakkan luku. Työntekjän luku. arvo. Summa koko maassa. Työpakkan luku. Työntekjän luku. arvo. Srto,9 25,055 77,74,687,772 34,837 02,866,588 2,89 59,892 80,608,275 X 27 L asm estareta , ,83»» N u o h o ja , ,425»» K adunlaskjota , ,483 X I 28 K auppajauhom yllyjä ,570, ,066, ,637,480»» T ulljauhom yllyjä ,684,953,692,973» 29 S ok erteh tata ,268, ,268,085 >»» S rappteh tata... 40, , ,027»» M akaroontehdas , ,000» >» S k u rteh ta ta , , ,200»» Kahv- ja sem en puh-» d s tu s t e h d a s , ,000» Kaakao- ja suklaattehd. 203,000, ,000,000» 30 Höyry le p o m o ta , ,700»» L epom ota ,83 4,947, ,83 4,947,760» S okerlep om ota , ,098»» K aram elltehtata , , ,809»» Santeurastuslatos , ,055»» Teurastuslatoksa ,488, ,488,763»» M ak k arateh tata , ,300»» Makkarantek. verst , ,93»» K o n serv teh ta ta , ,420»» M allastehtata..., , ,000» 3 O lutpanm ota... 5,096 6,635, ,832,32 85, ,467,65»» K aljap an m ota , , ,480»» V n a p o lttm o ta ,384, ,356, ,740,292»» S p rteh tata , ,847»» Panohvatehtata , ,074»» P unss- ja vntehtata 4 74,962, ,962,098»» E tkkatehtata ,900 4, ,50»» K vennäsvestehtata , , ,205,02» 32 T u p a k k a teh ta ta ,823 3,347, , ,920 3,520,993 X II 33 P atateh tata , ,927»» R äätälnverstata ,079 4,604, ,079 4,604,07 Srto 2,370 35,570 49,7,749 3,578 37,733 09,623,723 5,948 73, ,795,472

18 5 Kaupungessa ja kauppalossa. Summa koko maassa. Luokka. Työpakkan luku. Työntekjän luku. Teollsuuslaj ja T eollsuuslatoksa. arvo. dfaf; Työpakkan luku. Työntekjän luku. arvo. Työpakkan luku. Työntekjän luku. arvo. Sfonf. Srto 2,370 35,570 49,7,749 3,578 37,733 09,623,723 5,948 73, ,795,472 X II 33 K o rsettla to k sa , ,860»» Hanskkalatoksa , ,592»» H a ttu te h ta ta ,036, ,036,300»» Hattu- ja lakkverstata , , ,38»» K ravatttehtata , ,870» * Sateenvarjotehtata , ,424»» Slkkhuv. rpsutuslat. 5 3, ,900»» Turkkurnverstata , ,558»» Huopalatoksa , , ,735»» J a lk n e te h ta ta , , ,600» > Suutarn verstata ,368,925,07 472,368,925,07» 34 T ukanlekkauslatoksa , ,303» 35 K y lp y la to k sa , ,787»» P e s u la to k s a , ,767 X III 36 K rjapanoja ,033 5,44, ,033 5,44,90»» K vpanoja , ,228»» Puuprroslatoksa 2 2 3,400 _ 2 2 3,400»» Valokuvauslatoksa ,762 _ ,762 Summa 3,209 40,746 60,227,665 3,586 37,890 0,085,48 6,795 78, ,33,083

19 II. Ylenen katsahdus Tehdas- ja Kästyöteollsuuteen jokasessa Suomen läänssä Yuonna 90. Kaupungessa ja kauppalossa. M a a s e u dula. S u m m a. Lään. (Teht. ja verst.) Työpakkan luku. Töyntek- jän luku. brutto-arvo. 9, mf. (Teht. ja verst.) Töypakkan luku. Työntekjän luku. brutto-arvo. 9mf. (Tebt. ja verst.) Työpakkan luku. Työntekjän luku. brutto-arvo. 9mf. Uudenmaan läänssä 760 9,98 46,974, ,92 0,88,944,9 3,839 57,63,663 Turun ja Porn läänssä ,074 3,564, ,323 2,526,674,293 3,397 44,09,49 Hämeen läänssä ,935 27,33, ,524 2,63, ,459 48,746,859 Vpurn» ,894 4,700, ,930 37,753,977,033 5,824 52,454,94 Mkkeln» ,47, ,560 3,092, ,49 4,564,097 Kuopon» ,563 5,209, ,995, ,899,204,508 Vaasan» ,393 23,5, ,547,033,04, 8,940 34,48,059 Oulun» ,380 0,057, ,749 7,88, ,29 7,939,492 Summa 3,209 40,746 60,227,665 3,586 37,890 0,085,48 6,795 78, ,33,083

20 7 III. Y len en ; Tehdas- ja Kästyöteollsuuteen vnonna 90 Snomen kaupungessa ja kauppalossa, järjestettynä näden tuotannon brutto-arvon mukaan. Kaupunk tah kauppala. brutto-arvon. Shnf. Työpakkan luku. (Teht. ja verst.) A lle 5 T y ö v ä e s t ö. 5 ja 8 vuoden Y l 8 v. välllä. M esp. N asp. K öytett. höyrymotooreja. Hevosvoma. Luku. H e ls n k... 42,896, ,276 2,542 5,675 2, ,96 T a m p ere... 25,322, ,269 4,022 3,762 4, ,356 T u r k u... 20,545, ,333,475 2,583, ,572 Nkolankaupunk. 3,673, ,39,024,282, ,94 V p u r... 8,328, ,39 659, P o r... 8,2, , , ,98 Petarsaar.... 7,789, O u lu... 7,548, ,39 294, K o t k a... 4,745, ,547 63, K u op o... 4,087, K em...,833, R a u m a...,539, Hämeenlnna...,535, P o rv o o...,263, L ovsa...,28, H a n k o...,055, M kkel , Lappeenranta... 70, o Uuskaupunk , Tammsaar , K o k k o la , Jyväskylä , I s a lm , _ Joensuu , Sortavala , Hamna... '.. 396, Krstnankaup , Savonlnna , R a a h e... 34, N a a n ta l... 33, o 40 Srto 58,668,088 2, ,00,558 23,09 2,55 25,608 4, ,744

21 8 Kaupunk tah kauppala. brutto-arvo. ä h n f. Työpakkan luku. (Teht. ja verst.) A lle 5! N a s p. M esp. T y ö v ä e s t ö. 5 ja 8 vuoden välllä. Y l 8 v. N a s p. M e s p.j N a s p.! M esp. M esp. N a s p. K äytett. höyrymotooreja. Hevosvoma. Luku. Srto 58,668,088 2, ,00,558 23,094 2,55 25,608 4, ,744 H e n o l a , Lahden kaupp , Maaranhamna.. 2, T o r n o , o 25 Salon kaupp , K a j a a n... 53, Uuskaarlepyy.. 8, Käksalm , Nurmeksen kaupp. 4, K asknen... 38, Ikaalsten kaupp.. 28, Summa 60,227,665 3, ,95,565 23,64 2,637 26,263 4, ,787 Maaseudulla 0,085,48 3, , ,80 5,937 30,98 6, ,536 Summa 270,33,083 6, ,876 2,46 52,45 8,574 57,244 2, ,323 V ,076,78 6,677, ,02 2,798 53,266 8,852 58,49 22, ,623» ,572,490 6,58, ,423 2,802 55,385 9,49 60,939 22, ,025» ,028,35 6,33, ,77 2,46 49,844 6,32 54,604 9, ,642» ,298,440 6, ,67 2,9 43,342 4,355 47,923 7, ,800» ,457,902 6, ,72,839 39,83 3,074 43,824 5, ,25» ,499,857 6, ,85,633 36,25,60 39,608 3, ,082» ,083,806 5, ,647,447 32,593 0,343 35,765 2, ,892 V2» ,973,967 5, ,640,430 3,608 9,532 34,862, ,276 V,» ,388,324 5, ,88,72 32,24 9,236 35,895, ,079 */2» ,522,466 5,478, ,992,76 33,308 9,547 37,468, ,35 V2 Keskluku v ,893,684 5, ,790,598 33,75 0,054 36,720 2, ,529 Keskluku v ,280,665 6, ,87 2,409 48,334 6,404 53,42 9, ,043

22 9 IY. Ylenen katsahdus teollsuuteen Suomen khlakunnssa vuonna 90. Lään. brutto-arvo. Työpakkan luku. (Teht. ja verst.) Khlakunta. Alle 5 «M e sp. N a s p. Työväestö. 5 ja 8 vuoden Y l 8 v. välllä. N a s p. M esp. N a s p. M e s p r M esp. N a s p. Käytett. höyrymotooreja. Luku. Hevosvoma. Uuudenm. Turun ja Torn Hämeen Wpurn Mkkeln H elsngn khl. 5,509, , , Pernajan» 2,97, Lohjan»,427, :338 Raaseporn»,054, U lvlan» 4,450, ,24 389, Maskun»,790, Halkon»,669, Pkkön»,62, Lomaan»,6, Tyrvään» 889, Ikaalsten» 835, Ahvenanmaan» 255, Wehmaan» 200, Mynämäen» 3, Tammelan» 9,250, , , ,840 Hauhon» 3,683, ,070 Prkkalan» 3,6, Hollolan»,997, Jämssän»,955, Ruoveden»,609, Lappveden» 3,057, , , ,478 Kymn» 0,024, , , Rannan» 4,34, , , ,259 Jääsken» 3,954, ,54 306, Äyräpään» 2,049, Sortavalan»,580, Käksalmen»,404, Salmen»,3, Kurkjoen» 237, Rantasalmen»,03, Mkkeln» 984, Henolan» 70, Juvan» 374, Srto 85,75,06 2, , ,068 4,849 22,647 5, ,253 Teollsuustlasto v:lta 90. 2

23 0 Lään. Khlakunta. brutto-arvo. Työpalkkan luku. (Teht. ja verst.) A lle 5! N a s p. M esp. T y ö v ä e s t ö. 5 ja 8 vuoden Y l 8 v. välllä. N a s p. M esp. ' N a s p. N a s p. Käytett. höyrymotooreja. Luku. Hevosvoma. Srto 85,75,06 2, , ,068 4,849 22,647 5, ,253 Lpern khl. 2,945, Kuopon Vaasan Oulun Rautalammn»,08, Kuopon»,097, Ilomantsn >» 35, Isalmen» 283, Pelsjärven»> 209, Laukaan» 3,756, Kuortaneen» 2,646, Korsholman»,34, Lapuan»,285, Ilmajoen»,28, Petarsaaren» 784, Kemn» 4,98, ,24 97, Oulun»,834, Sälösten»,022, Haapajärven» 76, Kajaann» 2, Lapn» 8, Summa 0,085,48 3, , ,80 5,937 30,98 6, ,536

24 V. K atsahdus Suomen Tehdas- ja Kästyöteollsuuteen 9 0.

25 2 IB Luokka. Luku Teollsuuslaj. Sfrnf. V alm stetun tavaran paljous ja laj. K äytetyn koneellsen lkutusvom an T 7 ö v ä e s t ö, m estart ja konttoorväestö shen luettuna Alle 5 5 ja 8 v. välllä. Yl 8 v. K äytettyjä raakaaneta.. IV 8 K v t e o l l s u u t t a. Kvenlouhoksa ja kvenhakkuu- verstata. 2 Uudenmaan lään ,970 _ 3 höyryk. 38 hv :4 Turun ja Porn lään.,. 53,350 ; ; _ Hämeen lä ä n... 2, _ 3 AV purn lä ä n....6, kpl. hautapatsasta, 980 m3 hakattua kveä y. m Mkkeln lään... 2,000 _ Kuopon lään , Oulun l ä ä n... 47,98-42 _ 42 _ 30,5,840 3 höyryk. 38 hv Turun ja Porn lään... 89,233 3,200 kg stuckom armora, 464,240 kg m armorjauhoja, 24,800 kg murtom arm ora, 0,000 m3 katukveä, 300 m3 rakennuskveä. l %höyryk. 24 hv Hämeen lä ä n... 9,200 85,000 kpl. kovasma AV purn lä ä n... 90, Kuopon lään... 43,700 2 höyryk. 20 hv ,83 3 höyryk. 44 hv l 353 l 9 Kalkkpolttmota. Uudenmaan lään... 04,042 83,900 hl kalkka, 7,370 kg kpsä, 4,783 kuorm aa savruukka. höyryk. 5 hv. _ AVpurn lään... 23,500 5,667 hl kalkka. _ 2 2 _ 2 27,542 99,567 hl kalkka, 7,370 kg kpsä, 4,783 kuorm aa savruukka. höyryk. 5, hv

26 4 5 Ryhm ä. Luokka. Lukum äärä. Teollsuuslaj. V alm stetun tavaran paljous ja laj. K äytetyn koneellsen lkutusvom an Työväestö, m estart ja konttoorväestö shen luettuna. Alle 5 5 ja 8 v. välllä. Yl 8 v. K äytettyjä raakaaneta. N a s p. IV 9 2 Uudenmaan lä ä n... 97,500 höyryk. 3 hv Turun ja Porn lään... 24,693 27,325 h l kalkka ,240» sam., 623,000 kg hakattuja» Wpurn lään... 94,37 m arm ortötä Mkkeln lään... 5,00 2,797 hl kalkka Kuopon lään... 27,25 22,35» sam , ,677 hl kalkka, 623,000 kg hakattuja m arm ortötä. höyryk. 3. hv »» Tltehtata. 5 Uudenmaan lään... 85,09,793,200 kpl. tlä. höyryk. 8 hv. 2 _ Hämeen lä ä n... 94,478,50,000» sam.» 32» Wpurn lään... 8,500 40,000» sam. - Mkkeln lään... 2, ,000» sam Oulun lä ä n... 2,80 83,000» sam. Höyryv. yht. sahan kanssa ,897 3,466,200 kpl. tlä. 2 höyryk. 50 hv Uudenmaan lään ,50 3,065,400 kpl. tlä. 6 höyryk. 73 hv Turun ja Porn lään ,936 0,59,250» sam. 2» 33» Tavastehus ä n ,500 2,57,000»> sam. CO o Wpurn lään ,805 0,94,690» sam. 6» 8» Mkkeln lään... 52,840,96,05» sam Kuopon lään... 90,832 2,583,537» sam Waasan lään ,433,500 > sam. 2 höyryk. 00 hv Oulun lään.,... 54,895 2,623,300» sam. C ,336,506 54,844,782 kpl. tlä. 33 höyryk. 703 hv , , CO CO

27 6 7 Luokka. Lukum äärä. Teollsuuslaj. SSm f V alm stetun tavaran paljous ja laj. K äytetyn koneellsen lkutusvom aan T y ö v ä e s t ö, m estart ja konttoorväestö shen luettuna. Alle 5 5 ja 8 v. välllä. Yl 8 v. K ävtetytä raakaaneta.! j I Y 9 Savenvalajanverstata. 2 Uudenmaan lään...,366 l Turun ja Porn lään... 6, Hämeen lä ä n... 8,700 37,400 kpl. kvast., 8,000 kpl. kaakel. _ W aasan lään Oulun l ä ä n..., tus. ruukkuja y. m , Uudenmaan lään... 8,00 76,200 kpl. kvast. _ 8 9 l 8 Turun ja Porn lään... 6,460 _ l l Hämeen lä ä n... 6,385 47,870 kpl. kvast., 2,040 kpl. kaakel l 9 l Wpurn l ä ä n... 5,204 32,797» sam Waasan lä ä n... 3, Oulun l ä ä n kpl. kvast.,,250 kpl. kaakeleta ,594 4 l 42 l 47 2 tehtata. Kaakel-, fajanss- ja posln 2 Uudenmaan lään , ,49 kpl. kaakeleta Ulk. aneta 34,06 m. arv. 3 Turun ja porn lään ,06 54,000» sam., 6,000 kpl. kakluuneja, 2 höyryk. 28 hv. _ » sam. 42,742»» 20,000 kpl. kvast., kll. ja malleja. Hämeen lä ä n... 66,055 _ » sam. 0,487»» 6 93,359 2 höyryk. 28 hv. l Ulk. aneta 87,290 m. arv. Teollsuustlasto r/.lta 90. 3

28 8 9 Rylmä. Luokka. Luku T c o s u u s a j. fmf. Va m stetun tavaran paljous ja laj. Käyt.etvn koneellsen lkutusvom an Työväestö, m estart ja konttoorväestö shen luettuna. Alle 5 5 ja 8 v. väl Uä, Yl 8 v. K äytotytä raakaaneta. N asp. j N asp.! N asp. IY 9 2 Uudenmaan lään ,069 Fajansa, posl., kaakeh, kps., kvn. 3 höyryk. 225 hv Ulk. anota 66,005 m. arv. Hämeen lä ä n... 3,000 4,000 kpl. kakoleta. _ 4 4 Sam.,440»» Wpurn lään , ,000 > sam. 2 höyryk. 38 hv. 8 _ Sam. 32,660»» 4,037,269 5 höyryk. 263 hv. 2 2 ' Ulk. aneta 200,05 m. arv. Sementtvalmolta. 5 Uudenmaan lään ,752 _ ' Ulk. aneta 40,990 m. arv. Hämeen lä ä n... 26,38 2 höyryk. 8 hv Sam. 29,500»» 2 ^Vpurn lä ä n... 30,650 4,0u0 sem enttporrasaskeletta y. m. _ 6 6 Kot. aneta,065»» - Ulk.»> 2,880» >» p ,54 höyryk. 8 lv Kpsvalmota. 3 Uudenmaan lään... 6, » > Torfoltttehdas. Uudenmaan lään... 5,625 3,450 kg klotusjauhoa: katonruusukketa ja lstoja. _ _» Muursaventehdas. Uudenmaan lään... 52,000 52,000 hl savruukka., höyryk. 2 hv. ^ ,000 hl kalkka.

29 20 2 Luokka. Lukum äärä. T e o s u u s a j. Smf. Valm stetun tavaran paljous ja laj. K äytetyn koneellsen lkutusvoman Työväestö, m estart ja konttoorväestö shen luettuna. Alle 5 5 ja 8 v. välllä. Yl 8 V. K äytetyttä raakaaneta. I Y 0 Lastehtata. Wpurn lä ä n... 70,000 8,500 laat, kkunalaseja Ulk. raakatav. 28,200 m. arv. Uudenmaan lään... 99,600,008,490 kpl. pulloa ja purkka.! löyryk. 3 hv Ulk. raakatav. 3,790 m. arv. 2 Turun ja Porn lään ,762 2,544 laat. kkunalaseja,,004,490 s e -.» 2» Sam. 60,023»> >» kalasa laseja. 3 Hämeen lä ä n ,300 5,884 laat. kkunalaseja, pulloja, ta lous- ja apteekklaseja. 2 >» 30»> Sam. 52,000»» ') 3 Wpurn lään...,843,289 6,987 laat. ja 75,690 m 2 kkunalaseja, 5 >» 643» Sam. 575,090»» 2,897,470 pulloa, 2,362,48 talous- ; laseja, 9,900 m'2 värllsä ja j 34,790 m2 pel-laseja. Mkkeln lään... 2,600,080 laat. kkunalaseja Sam. 60,798 kg. Kuopon lään ,000 5,392» sam Sam. 7,43 m. arv. Waasan lä ä n ,000 0,300» sam. löyryk. 4 hv Sam. 20,800»>» 2 3,54,55 62,87 laat. kkunalaseja, 75,690 m2 sam., 9,90 0 m 2 värllsä laseja, 34,790 m 2 pellaseja; pulloa, ta lous- ja apteekk-laseja. 0 löyryk. 692 hv ,02 67 Kemallnen teollsuus. Y K alsum karbdtehdas. Wpurn lään... 43, ,000 kg karbda, 40,000 kg ferroslcum. Vesvoma Ulk. raakatav. 24,000 m. arv.»» V ärtehtata. 2 Uudenmaan lään ,000 Oljyjauhettuja, tulenkestävä ja kuva värejä; vernssoja; kuvuusvalm st. höyryk. 8 hv Ulk. raakatav. 70,000 m. arv.2) 2) Teto puuttuu 2 tehtaalta. 2) K osk ee anoastaan yhtä tehdasta.

30 Luokka. Lukum äärä. Teolls uus a j. Sh/f. Valm stetun tavaran paljous ja laj. : lkutusvoman Työväestö, m estart ja konttoorväestö shen luettuna. Alle 5 j 5 ja 8 v. välllä. Yl 8 v.!. L I. K äytetyltä raaka aneta. V Kmröökktehtata. : T u r u n j a P o r n lä ä n... 0,620 3,30 kg kmröökkä. _ m 3 kovuhlä. 2 W p u r n l ä ä n ,600 55,500» l 4 o _ 7,220» puta. 3 84, ,630 kg kmröökkä. l 0» Värjäystehtata. O u lu n l ä ä n... 9,800 _... höyryk. 20 hv l 5 l V äraneta m. arv, W a a s a n l ä ä n... 90,000 höyryk. 6 hv. l 3 l 4 l Väraneta,600 m. arv.» Värjäyslatoksa. ; 3 U u d e n m a a n l ä ä n _ 6 l 6 - Väraneta 8,785 m. arv.! 7 T u r u n j a P o r n lä ä n... 25, Sam. 6,95»» 4 H ä m e e n l ä ä n... 8, Sam. 7,00»» 3 W p u r n l ä ä n... 4, Sam. 3,520» > *) 3 M k k e ln l ä ä n... 2, Sam. 8,924»» 8 K u o p o n l ä ä n... 0,775 - : Sam. 57,685»» 8 W aasan l ä ä n... 63,384 ; Sam. 9,793»» 3 O ulun l ä ä n... 32,650 l Sam. 622»» I , »,J 90 3 Väraneta 3,380 m. arv. *) Teto puuttuu yhdeltä värjäyslatokselta

31 Kyhmä, Luokka. Luku T e o s u u s I a j. Stnf. Valm stetun tavaran paljous ja laj. K ävtetvn koneellsen lku tus voman Työväestö, m estart ja konttoorväestö shen luettuna. Alle 5 5 ja 8 v. välllä. Yl 8 v. K äytettyjä raakaaneta.! N asp.! N asp. N asp. N asp. Y u 0 Uudenmaan lään... 60,587 _ 0 Turun ja Porn lään... 76,830 7 Hämeen lä ä n... 0,535 9 ^Vpurn l ä ä n ,804 _ 6 Mkkeln ] ään ,00 Kuopon lään...,50 _ 3 Waasan lään... 66,435 7 Oulun lä ä n... 32, ,688 l Väraneta 3,620 m. a rv.') höyryk. 2 hv. 2 2 Sam. 6,995»» 9 9 Sam. 3,743 > 8 8 Sam. 6,42»» Sam. 6,780»> >» _ Sam.,270»>» 3 l Sam. 8,963»» 2 2 Sam.,365»» 2) höyryk. 2 hv. 3 4 l Väraneta 59,57 m. arv.» 2 Öljykettötä. Turun ja Porn lään... Hämeen lään... 0,04 4,477 0,636. lnaöljyä. 7,677» sam., 34,000 kg pellav. sem. jauhoa. 2 24,58 8,33. sam., 34,000 kg sam. sam ,992 kg kot. pellavansem ,4» sam ,33 kg kot. pellavansem. *» Kynttlätehtata. Wpurn lä ä n... 45, ,586 kg tarnkynttlötä. Waasan lä ä n , ,000» sam ,250 57,586 kg tarnkynttlötä j 35,670 kg tarn. 347,237 m. arv. Sappuatehtaan yhteydessä. 235,000» sam. 2,500 ->» 9 20 : 550,670 kg tarn. 558,737m.arv.» Sappuatehtata. 2 Uudenmaan lään , 7 8 Pyykksapp., suopasapp., pesulpää. Turun ja Porn lään ,2 0 62,000 kg pyykksappuaa,,800 tus. ja 8,200 kg henompa sappuota, 6,000 kg suopaa, 800 kg pöytäsuol., hajuaneta, pesupulv. y. m. 0; 0' Ulk. raalcatav. 67,859 m. arv j 2 K ot. sam. 3,925» >. Ulk. sam. 42,50»» 2) Teto puuttuu yhdeltä värjäyslatokselta, 2) Teto puuttuu kolm elta värjäyslatokselta. Teollsuustlasto v.lta 90.