XVIII. TEOLLISUUSTILASTOA. 25. V U O N N A JÄLKIMÄINEN OSA o - 2 ^ _ HELSINGISSÄ, 1910.

Transkriptio

1 S U O M E N M A A N V I R A L L I N E N TILASTO. XVIII. TEOLLISUUSTILASTOA. 5. V U O N N A 908. JÄLKIMÄINEN OSA. TEHTAAT JA KÄSI AMMATTILIIKKEET. o ^ 0 HELSINGISSÄ, 90. K E ISA R IL L ISE N SENAATIN K IR I AP AINO S S A.

2 Ssällys: Sv. Yleskatsaus... I Taulu. Tehdas ja käsanmattteollsuusluoktuksen aakkosluettelo... >. Summttanen katsaus Suomen teollsuuteen (vuor ja metallteollsuus lukuunotettuna)... 4». Summttanen katsaus Suomen teollsuuteen (vuor ja metallteollsuus lukuunotettuna)... 5» 4 ja 5. Summttanen katsaus teollsuudessa tomvn työntekjöhn... 6» (S. Katsaus teollsuuteen teollsuusryhmttän ja läänttän... 8» 7. Summttanen katsaus teollsuuteen er teollsuudenhaarojen mukaan jaettuna» 8. Erkoskatsaus er teollsuudenhaaran työpakkan ja työntekjän lukuun sekä tuotannon bruttoarvoon... 8» 9. Erkoskatsaus valmsteden laatuun ja määrään sekä kulutettuhn raakaanesn... 68» 0. Yhteenveto taulusta ». Teollsuudessa käytetyt moottort... 9». Yhteenveto taulusta... 04».»»» 05» 4. Vuonna 908 perustettujen teollsuuslatosten luettelo... 06» 5. Verasta kansallsuutta olevan työntekjän luku maamme kaupungessa..» 6.»»»»» «khlakunnssa..

3 Jälkmmänen osa Teollsuustlastoa vuodolta 908. mkä nyt lmestyy, on nnhyvn järjestyksensä kun estystapansa puolesta yhtälänen kun tätä edellnen. Vuoden 909 Teollsuustlasto laadtaan avan tosenlaatusen järjestyksen perusteella, kun mtä tähän saakka on noudatettu, ja saadaan sten selvemp yleskatsaus suurteollsuudesta. Rakennusteollsuuden alalla on m yöskn vuonna 908 tomeenpantu ertynen tutkmus vuoden 907 tetojen täydentämseks. Vmeks kuluneen kymmenvuotskauden akana tapahtuneen kehtyksen valasemseks julkastaan seuraava taulu, jossa metallteollsuuskn on otettu lukuun: Vuonna. Työpalkkan luku. Lsään nys ta vähennys % edell. vuoden luvusta. Työntekjän luku. L sään nys ta vähennys % edell. vuoden luvusta. Tuotannon kxruttoarvo. Lsään nys ta vähennys % edell. vuoden m äärästä f J CO (M ~r l.l Jo s kaupunken ja maaseudun teollsuustomnnan erottaa tosstaan, nn saadaan seuraavat lu v u t: Kaupungessa ja kauppalossa: V u o n n a. T y ö p a l k k a n l u k u. T y ö n t e k j ä n l u k u. T u o t a n t o a r v o S m k Maaseudulla:

4 ! n Seuraavassa taulussa on tom tettu vertalu er läänen välllä: : TyöpakJlan luku. Työntekjän luku. Tuotantoa V'o Smk L a ä n ; 908. Uudenmaan Turun Hämeen Vpurn ; Mkkeln Kuopon Vaasan Oulun , Yhteensä ; Seuraavaan tauluun ovat otetut ne kaupungt, jossa tuotantoarvo on 5 mljonaa m arkkaa suuremp, m etallteollsuus myöskn otettuna lukuun. Työpalkkan luku. Työntekjän nka. Tuotantoarvo Kuup k e j t.! Helsnk Tampere Turku ! Nkolankaupunk Vpur Por K otka Petarsaar Oulu Kuopo : E r teollsuusryhm ssä ovat työntekjän ja työpakkojen luvut sekä tuotannon bruttoarvo muuttuneet nn kun seuraavasta kahdesta taulusta näkyy

5 III Työpakkoja Työntekjötä:! T e o s u u s r y l m. luku vuonna 907. ukn vuonna 908. lsäännys ta vlen ys % luku vuonna 907 luku vuonna 908. lsäännys ta vähennys % I. Metallteollsuus O.o ! IV. Kvteollsuus f.! v. Kemallnen teollsuus r r 4.9 I VI. Nahkateollsuus VII. Kutomateollsuus Vl. Paperteollsuus IX. Puunjalostusteollsuus X. Rakennusteollsuus XL Ravnto ja nautnto aneteollsuus H 6. XII. Vaatetusteollsuus XIII. Kuvaava teollsuus Yhteensä Tuotantoarvo. T e o s u u s r y m ä. Sm k v'. I.9G7. Smk v Lsäännys ta vähennys /0. IIII. Metallteollsuus IV. Kvteollsuus V. Kemallnen teollsuus VI. Nahkateollsuus VII. Kutomateollsuus VIII. Paperteollsuus IX. Puunjalostusteollsuus X. Rakennusteollsuus XI. Ravnto ja nautntoaneteollsuus XII. Vaatetusteollsuus XIII. Kuvaava teollsuus f 6,o Yhteensä j Työpalkkan luku on vähentynyt usemmssa teollsuudenhaarossa, mutta lsääntynyt kemallsessa, kutoma ja kuvaavassa teollsuudessa. Työntekjän luku on vähentynyt metall, nahka, paper, puu, rakennus ja vaatetusteollsuudessa. Tuotantoarvo on myöskn vähentynyt usemmssa teollsuudenhan

6 IV rossa, ennten puuteollsuudessa, el. m ljoonalla m arkalla, senjälkeen rakennusteollsuudessa.5 mljoonalla markalla, paperteollsuudessa 5.6 m ljoonalla markalla ja metallteollsuudessa 4.4 mljoonalla markalla. Kvteollsuus osottaa mljoonan markan lsäännyksen. Tedot teollsuudessa käytettyjen moottoren luvusta vuonna 908 sekä nden kehttäm ästä vom am äärästä näyttävät vuoteen 907 verraten lsäännyksen, mkä lsäännys suuremmaks osaks on katsottava johtuvan stä, että asanomaset teollsuudenharjottajat ovat antaneet tarkempa tetoja, kun stä, että moottoren luku teollsuudessa ols lsääntynyt. Vuodelta 908 saatujen tetojen mukaan ol kaupungessa 50 höyrykonetta ( hevosvomaa) ja m aaseudulla 894 höyrykonetta (7 005 hevosvomaa) el yhteensä 97 höyrykonetta ( hevosvomaa), johon m yöskn on luettu metallteollsuudessa käytetyt höyrykoneet. käytäntö näyttää lsääntyneen melkosest. Polttomoottoren Suurn yhdstetty vomamäärä on otettu koskstamme, ja käytt vuonna vesratasta ja turbna vesvomaa, kehttäen yhteensä hevosvomaa. Runsammn on vesvoma käytännössä paperteollsuudessa, joka käytt hevosvomaa, stä lknnä kemallsessa ja sähköteknllsessä teollsuudessa, jonka hevosvomaluku on 6 09 sekä kutomateollsuudessa, joka käyttää hevosvomaa. Tässä on kutenkn huomattava, että myllyteollsuus käyttää melkosen m äärän vesvomaa, jota e ole votu ottaa lukuun, syystä että sen suuruutta e ole lmotettu. Sähkömoottort ovat tulleet käytäntöön rakennusteollsuudessa ja penemmssä teollsuudenhaarossa, m ssä voman käyttö harvon on 50 hevosvomaa suuremp. L säk s manttakoon tetoja tärkemm stä er teollsuudenhaarossa tapahtunesta m uutokssta. IV. K v teollsu us ja savteollsuus. Selostettujen kvlouhosten ja hvenhahkoden luku on edelleen 47, työntekjän luku on lsääntynyt 776 hengestä 9 henkeen sekä tuotantoarvo on lsääntynyt m arkasta markkaan. Tlteollsuuden alalla on työpakkan luku lsääntynyt 00:sta 0:een, työntekjän luku on vähentynyt 4 86 hengestä henkeen ja tuotantoarvo lsääntynyt m arkasta markkaan. Vuonna 908 valm stettn yl 88 m ljoonaa tltä. Lastehtasn nähden on merkttävä, että nden luku edelleen on, työntekjän luku on lsääntynyt hengestä henkeen sekä tuotantoarvo m arkasta markkaan.

7 V V. Kem allnen ja sähköteknllnen teollsuus. Tultkkutehtaden luku vuonna 908 ol sama kun edellsenä vuonna nmttän 5, työntekjän luku on lsääntynyt 70 hengestä 88 henkeen, jotavaston tuotantoarvo on vähentynyt m arkasta markkaan. VI. Nahkateollsuus. Nahkatehtatten luku ol vuonna 908 5, työntekjän luku on vähentynyt 6 hengestä 47 henkeen ja tuotantoarvo markasta markkaan. Karvuutehtatten luku on vähentynyt 85:sta 779:ään, työntekjän luku 00 hengestä 95 henkeen ja tuotantoarvo markasta markkaan. V II. Kutom ateollsuus. Vllateltatten luku on lsääntynyt 6:sta 7:ään, työntekjän luku on vähentynyt 446 hengestä 48 henkeen sekä tuotantoarvo markasta markkaan. Pumpultehtatten kehtyksen valasem seks julkastaan seuraava taulu: Vuonna. j Työpakj kojen j luku. Työntekjöden luku. Tuotantoarvo Sm k. Lsännys %. Raakapum puln maahan tuot kg. Lsäännys % G9 00<> f G K uten huomataan on kymmenvuotskautena nnhyvn tuotantoarvo kun raakapumpuln maahan tuont lsääntynyt, mkä osottaa pumpulteollsuuden kehttymstä. Akakaus osottaa työntekjän luvun ja tuotantoarvon lsääntyneen, jotavaston raakapumpuln maahan tuont on paljoa penemmässä m äärässä lsääntynyt, mkä taasen osottas työpalkkojen koholemsta. Vuonna 908 on työntekjän luku kun myöskn tuotantoarvo lsääntynyt vakka raakapumpuln maahantuont on vähentynyt, mkä osottas työkustannusten lsäännystä.

8 VI V III. Paperteollsuus. Puuhomojen luku vuonna 908 ol edelleen 4, työntekjän luku on vähentynyt 08 hengestä 594 henkeen ja tuotannonarvo markasta markkaan. Selluloosatehtatten luku vuonna 908 ol edelleen, työntekjöden luku on vähentynyt 55 hengestä 480 henkeen, mutta tuotantoarvo on lsääntynyt m arkasta markkaan. Papertehtatten luku ol muuttumaton el, työntekjän luku on vähentynyt 8 5 hengestä henkeen ja tuotantoarvo markasta markkaan. Tämä vähennys rppuu suurmmaks osaks stä, että vuonna 908 myydyn papern hnta on lmotettu tehtaasta, ekä kuten ennen osaks on ollut tavallsta lukuun ottam alla raht, vältystom tus ja tullmaksuja. Paperteollsuuden kehtyksestä vuodesta 885 julkastaan seuraava taulu, m ssä nnhyvn tuotantoarvo kun myöskn työntekjän luku ja käytetty m ekaannen käyttövoma on yhtenen puuhomossa, selluloosa ja pahvtehtassa sekä papertehtassa. Edelleen on taulussa puuvanukkeen, selluloosan ja papern yhdstetty maastavennn arvo. V u o l l a. Työntekjän luku. Lsännys % Tuotantoarvo Lsäännys %. M aastavennn arvo Lsäännys %. K äytetty m ekaannen käytnvoma. (Hevosvomaa). L t f o r r I t r Seuraavasta taulusta näkyy puuhomojen, selluloosatehtatten ja papertehtatten valmstusmäärät sekä myöskn puuvanukkeen. selluloosan ja papern maastaventmäärät. Nämät arvot evät kutenkaan ole ehdottomast luotettava, syystä että muutamat tehtaat evät ole antaneet tetoja valmstusmäärästään ertysest edellsltä vuoslta.

9 VII Puuvanuketta ja pal va. Selluloosaa. Papera. Vuo a. Valm stettu M aastavety tonna. tonna. Valm stettu Maastavety tonna. tonna. Valm stettu tonna. Alaastavety tonna ! ; ; ! ; , Vakka puuvanukkeen ja pahvn valmstus yleensä 0 lsääntynyt, on maastavent melkosest vähentynyt, mkä osottas puuvanukkeen omassa m aassa yhä jalostuneen. Nnhyvn papern valm stus kun myöskn m aastavent 0 vuos vuodelta lsääntynyt. Papernvalm stus on vuonna 908 vähentynyt, m utta m aasta lähetys 0 stä huolmatta lsääntynyt. IX. Puuteollsuus. Sahojen luku on vuonna 908 vähentynyt 6:sta 59:een, työntekjän luku 5 8* hengestä henkeen. Tuotantoarvo 0 myöskn vähentynyt m arkasta markkaan. Sahateollsuuden kehtyksen valasem seks vuodelta 885 julkastaan seuraava taulu: V u o n n a. Työntekjän luku. L sään nys %. Tuotantoarvo. Sm k. Lsään nys %. S alattuja p uutavarota 000 m*. Sahattujen p a tavaroden m aastavent 000 m j f f ; f f f Kuten taulusta selvenee on puutavaroden maastavent akasemmlta vuoslta suuremp kun mtä Teollsuushalltukseen jätetyt tedot valm stukssta

10 Vl osottavat. Myöhemmltä vuoslta, varsnkn vuodelta 907 ja 908, ovat saapuneet tedot tarkastettu ja täydennetty. Ylläolevat luvut osottavat yleensä sahateollsuuden kehttyneen, vakka taantumus on huom attavssa vuosen 900 ja 905 välllä; vuos 908 osottaa taantumuksen, rppuen tämä ulkomalla valltsevsta epäedullssta lkeolosta. Puutavaroden maastavent vuonna 908 on enemmän kun puolet maan lähetyksestä el 5.5 /. Vuoden kuluessa on sahalatoksssa sahattu tukka vuoden tukka vastaan. Puusepänteollsuutta edust vuonna 908 tehdasta, jossa ol 447 työntekjää ja joden tuotantoarvo ol yhteensä markkaa sekä 77 puusepäntyöpajaa, jossa ol 84 työntekjää ja joden tuotantoarvo ol yhteensä markkaa. Rlmarullateltätten luku ol lsääntynyt 8:aan, työntekjöden luku 8 hengestä 55 henkeen ja tuotantoarvo m arkasta markkaan. X. R akennusteollsuus. Kuten jo edellä manttn on rakennusteollsuuden alalla tomeenpantu vuonna 908 erkostutkmus, syystä että on näyttäytynyt mahdottomaks saada luotettava tetoja tavallsen kokoomsen kautta. Rakennustlastoon e ole otettu valton rakennustötä mutta kyllä kunnallset. Vuonna 908 on Suomen kaupungessa rakennettu yhteensä 496 rakennusta, josta Helsngssä 90, Tampereella 8 ja Turussa 5. Tuotantoarvo vuonna 908 ol 6. mljoonaa markkaa vuoden mljoonaa markkaa vastaan, mkä taantumus on suuren rahaahdngon tuottama. Vuoden kuluessa rakennettujen rakennusten arvo nous. mljoonaan markkaan. Rakennustössä on vuonna 908 ollut yhteensä 0 0 työntekjää, nstä mespuolsa työntekjötä 8 96 ja naspuolsa työntekjötä 40. H elsngssä on ollut työssä 80 mespuolsta ja 405 naspuolsta työntekjää, Tampereella vast. 69 ja 48; T urussa vast. 877 ja 9; V purssa vast. 770 ja 99 ja K u o possa vast. 46 ja 5. Yhteensä on työpalkkoja maksettu markkaa, stä H elsngssä , Tampereella , Turussa , Vpurssa 8970 ja K uopossa 8470 markkaa,. Työn alla oleven huoneden luku ol 096, josta vuoden kuluessa valm stu 0 8. Sähkömoottoreja on, mssä sähkövrtaa ol saatavssa, käytetty jotensakn suuressa määrässä. Lopuks julkastaan taulu rakennusteollsuudesta muutamssa maamme kaupungessa, m ssä se on ollut suurn.

11 IX Kaupunkeja. [ Rakennusten luku. I Työntekjö J den luku. j! Tuotantoarvo M aksettuja päväpalkkoja S mk. Valm stuneden huonedenj luku v Rakennuksen alla oleven rakenn. koko m äärä v Helsnk Vpur Kotka Tampere Turku Oulu : Nkolankaupunk Kuopo X I. R av n to ja nautntoaneteollsuus. Kauppajahomyllyssä on jauhetun vljan valm stus säännöllsest lsääntynyt vme vuosen kuluessa. Vuonna 908 on kutenkn penemp vähennys huomattavssa. Soker tehtatten luku ol vuonna sekä nden tuotantoarvo m arkkaa edellsen vuoden markkaa vastaan. Raakasokern maahan tuont vuonna 908 ol k g ja on se yhä lsääntymässä. Puhdstettua sokera tuotn maahan vuonna 908 anoastaan 44 7 kg. ja on tämän m aahan tuont vuos vuodelta vähentynyt, mkä osottaa, että medän omat sokertehtaamme vovat tyydyttää maan sokern tarpeen. Olutpanmot, jotka nyt ovat paljoa suuremman mallasveron alasa, osottavat vuonna 908 tuotantoarvon vähennyksen markasta markkaan, työntekjöden luku on vähentynyt 90 hengestä 5 henkeen ja työpakkojen luku 90:stä 8 8:aan. Vuonna 908 suortettn mallasveroa markkaa, mkä summa on otettu tuotantoarvoon. Vuonna 908 valmstettn 7.8 m ljoonaa ltraa olutta edellsen vuoden 7.6 mljoonaa ltraa vastaan. vnapolttmoa on antanut selostuksen valmstuksestaan. Vuoden 908 kuluessa on työpakkojen luku lsääntynyt 0:sta :een, työntekjän luku 475 hengestä 57 henkeen ja tuotantoarvo markasta markkaan, m kä arvo e ssällä veroa. Vuoden kuluessa on valm stettu 6.4 mljoonaa ltraa palovnaa edellsen vuoden 6. m ljoonaa ltraa vastaan. Tupakkatehtatten tuotanto on jatkuvast lsääntynyt, vakka työpakkojen luku on melken muuttumaton. Vuonna 908 on työpakkojen luku lsääntynyt 6:een. työntekjän luku 959 hengestä 4 6 henkeen ja tuotantoarvo m arkasta markkaan.

12 X X II. V aatetusteollsuus. Räätäln]rkkestä ja jalknelkkestä, m tkä okeastaan ovat kästyöammatteja. e ole olemassa varmoja tetoja. Tallesta selostukssta vodaan kutenkn päättää edellsten lsääntyneen, jotavaston taantumus on huomattavssa jalkneam m atessa. Tehdasmanen jalkneteollsuus on ulkomalla, varsnkn Am erkassa, saavuttanut ylesön suoson, ja on ulkomasten jalkneden maahantuont vme vuosna lsääntynyt. Y rtteläsyys on m aassa myöskn kohdstunut tähän teollsuuden haaraan, ja on se, varsnkn senjälkeen kun tull ulkom assta jalknesta korotettn, nopeast elpynyt. Sten on jalknetehtatten luku vuonna 908 lsääntynyt 4:stä 5:teen, työntekjöden luku 76 hengestä 4 henkeen ja tuotantoarvo m arkasta markkaan. Hattutehtatten luku ol vuonna 908 5, työntekjöden luku on lsääntynyt 9 hengestä 95 henkeen ja tuotantoarvo vähentynyt m arkasta markkaan. X III. K u vaav a teollsuus. Krjapanojen luku on lsääntynyt 09:stä 9:sta, työntekjöden luku 77 hengestä 850 henkeen ja tuotantoarvo m arkasta markkaan. Kuten ylläolevasta lmenee osottaa vuoden 908 teollsuustom nta taantumuksen, rppuen täm ä vakesta taloudellssta ahdngosta, jotka ovat vallnneet ulkomalla vuonna 907, ja joden vakutukset vuonna 908 ovat ulottuneet maahamme. Avan selvää on, että taantumus on kohdstunut m aasta vetävks tarkotettuhn teollsuudentuottesn, ja osottaa puu ja paperteollsuuden tuotantoarvot suura eroavasuuksa. Rahan saant on m aassa vuonna 908 ollut varsn nukka, mkä suorastaan on vakuttanut rakennusteollsuuteen, mkä teollsuudenhaara osottaa suhteellsest suurmman vähennyksen el 9. /o. H elsngssä Teollsuushalltuksessa helm kuussa 90. N. Garoff.

13 T a u lu. T e h d a s ja käsammattteollsuuteen kuuluven teollsuuslajen aakkosellnen luettelo teollsuustlastossa noudatetun luoktuksen mukasne järjestysnumeroneen. Teolls uuslaj. Ryhmän numero. Luokan numero. Teollsuuslaj. Ryhmän numero. Luokan numero., Ajokalutehtata... IX 6 Karamelltehtata... XI 0 Asfaltthuopateltata... VIII Kartonktehtata... vt Asfaltttehtata... V Kartonktvöpajoja...»» Dynamtttehtata...» 4 Karvuutehtata... VI 7 E rsty sl kketä... IV 9 Kautsulemasntehtata... IX 5 Etkkatehtata... XI Kmröökktehtata... V Fajansstehtata... IV 9 Kpsvalmoja... IV 9 Hanskastehtata... XII Krjanstomatehtata... VIII Harjantekopajoja... VI 7 Krjanstomoja...»» Harjatehtata...»» Krjapanoja... XIII 6 Hattu ja lakktyöpajoja... XII Kvlouhoksa ja kvenhak Hattu tehtata...»» kota... IV 8 Huopatyöpajoja...»» Kvpanoja... XIII 6 Höyläämöjä... IX Korkktehtata... IX Höyrykahvpaahtmoja... XI 9 Kravatttehtata... XII Höyrylepomoja...» 0 Kuvatslauslatoksa... V Jalknetehtata... XII Kumtavaratehtata..., IX 5 Jalknetyöpajoja...»» Kurelvtehtata... XII Kaakao ja suklaatehtata... XI 9 Kylpylatoksa...»> 5 Kaakeltehtata... IV 9 Kynttlätehtata...! v Kaasutehtata... V Käärnkahdntehtata... ' VII 0 Kadunkvettäjä... X 7 Köystehtata... l»» Kadetehtata... IX Lakka ja pultuurtehtata.... V Kaljatehtata... XI Lasnlekkaaja... I X 7 Kalkkpolttmoja... IV 9 Lastehtata... I IV 0 Kampatehtata... IX 5 Lastuvllatehtata...! x Teollsuustlasto 908.

14 I Teollsuuslaj. Ryhmän numero. Luokan numero. Teollsuuslaj. Ryhmän numero. Luokan numero» Lepomoja... X I 0 Sah oja... IX Luujauhotehtata... V 6 Sappuatehtata... V Maalareja ja verholjota... X 7 Sateenvarjotehtata... XII Makkarantekjötä...» 0 Satulasepäntehtata... VI 7 Makkaratehtata...»» Satulasepäntyöpajoja...»» Mallastehtata...»» Savenvalmoja... IV 9 Muurlaasttehtata... IV 9 Selluloosatehtata... VIII Myllyjä... XI 8 Sementtvalmoja... IV 9 Nahkatehtata... VI 7 Srapptehtata... XI 9 Nauhatehtata... VII 0 Skurtehtata... *» Nuohooja... X 7 Slkk huvnrpsuttaja... XII Nyörnpunonoja... VII 0 Sokerlepomoja... X I 0 Olutpanmoja... XI Sokernmuserrustehtata...» 9 Panohvatehtata...»» Sorvaustehtata... IX Patatehtata... XII Sorvaustyöpajoja...»» Papertehtata... VIII Suutatehtata... V j Parkkn^llyjä... IX Svstehtata...» /> Parturnlkketä... XII 4 Sähkövomatehtata...»» Pellavanlhtauspajoja... VII 9 Sälyketehtata... X I 0 Pellavatehtata...»» Taljatehtata... IX Pesulatoksa... XII 5 Tapetttehtata... VIII Pkruukkeja... V Teknokemallsa tehtata... V Poslntehtata... IV 9 Teurastamoja... X I 0 Pumpultehtata... VII 9 Tltehtata... IV 9 Punss ja vntehtata... XI Torf olttteh tata... >» Puss ja krjeenkuortehtata.. VIII Trkootehtata... v n 9 Puuhomoja...»» Tultkkutehtata... V 4 Puunaula ja lesttehtata... IX Tupakkatehtata... X I ; Puun kyllästytys ja värjäys.., V 6 Turkkurntyöpajoja... XII Puuprtämöjä... x m, 6 Turvepehkutehtata... V ' Puusepäntehtata... IX Tynnyrtehtata... IX j Puusepäntyöpajoja...»» Täpetehtata... v n : 0 Pyroteknllsä laboratoorota. V 4 Valokuvaamoja... XIII ; 6 Pyörätehtata... IX 6 Vanneltmoja... IX Rakennusurakotsjota... X 7 Vanutehtata... VII 9 Rhmarullatehtata... IX V an utuslatoksa...» 8 Ruumsarkkutehtata...» V asutehtata... IX! 4 " Räätälnlkketä... XII ; Vaunutehtata....» 6

15 Teollsuuslaj. Ryhmän j numero. Luokan numero. Teollsuuslaj. Ryhmän numero. Luokan numero. : Vnapolttmoja... X I Väkvnatektata... X I Vllakutomoja... VII 9 Värtehtata.... V : Vllatehtata...» 8 Värjäämöjä...» Vrvotusjuomatehtata... X I Oljvtehtata... Vuorausvanuketehtata... V 6

16 ! j Taulu. Summttanen katsaus Suomen teollsuustomntaan v (Vuor ja metallteollsuus lukuun otettuna.) Kaupungt. Maaseutu. Yhteensä. Lään. Työpakkoja. ' Työntekjötä. Tuotannon bruttoarvo. Sm k. Työpakkoja. Työntekjötä. Työpakkoja. ( Työntekjötä. l.. Tuotannon Tuotannon bruttoarvo. Sm k. bruttoarvo. Sm k. Uudenmaan lään f Turun ja Porn lään ' Hämeen» Vpurn» Mkkeln» Kuopon» f Vaasan» j Oulun» ! Yhteensä '

17 Taulu. Summttanen katsaus Suomen teollsuustomntaan v (Vuor ja metallteollsuus lukuun otettuna.) Kaupungt. Maaseutu. Y h t e e n s ä. Teollsuusrvh mä. Työpakkoja. Työntekjötä. Työpakkoja. Työntekjötä. Tuotannon bruttoarvo. Sm k. Tuotannon bruttoarvo. Sm k. Työpakkoja. Työntekjötä. Tuotannon brutto arvo. Sm k. IV. Kvteollsuus V. Kemallnen ja sähköteknllnen teollsuus VI. Nahkateollsuus VII. Kutomateollsuus VIII. Paperteollsuus IX. Puunjalostusteollsuus : X. Rakennusteollsuus XI. Ravnto ja nautntoane teollsuus XII. Vaatetusteollsuus ; XIII. Kuvaava teollsuus Yhteensä IITI. Metallteollsuus / Yhteensä '

18 j 6 7 Taulu 4 ja 5. Summttanen katsaus teollsuudessa vuonna 908 tomnehn työntekjöhn jän ja sukupuolen mukaan jaettuna. (V u o r ja m etallteoll suus lukuun otettuna.) K a u p u n g t. s o CG a? PH ; e e n s ä. T y ö v ä k ( m e s t a r t j a k o n t t o r v ä k l u k u u n o t e t t u n a ). T y ö v ä k ( m e s t a r t j a k o n t t o r v ä k l u k u u n o t e t t u n a ). T y ö v ä k ( m e s t a r t j a k o n t t o r v ä k l u k u u n o t e t t u n a ) A l l e 5 v u o d e n. N a s p. M e s p 5 j a 8 v u o d e n v ä l l l ä. N a s p. M e s p. I Y h t e e n s ä a l a k ä s ä. Y l 8 v u o d e n. N a s p. M e s p. Y h t e e n s ä m e h ä. Y h t e e n s ä n a s a. K a k e n k a k k a a n. A l l e 5 v u o d e n. 5 j a 8 v u o d e n v ä l l l ä. j Y h t e e n s ä a l a k ä s ä. Y l 8 v u o d e n. Y h t e e n s ä m e h ä. Y h t e e n s ä n a s a. N a s p. M e s p. N a s p. M e s p. j N a s p. M e s p. K a k e n k a k k a a n, j ' A l l e 5 v u o d e n. M e s p. N a s p. 5 j a 8 v u o d e n v ä l l l ä. N a s p.! M e s p. Y h t e e n s ä a l a k ä s ä. Y l 8 v u o d e n. N a s p. M e s p. Y h t e e n s ä m e h ä. Y h t e e n s ä n a s a. ; K a k e n k a k k a a n. T a u lu 4. L ä ä n ltä n ja e ttu n a. Uudenmaan lään j ! ) » 6 l Turun» u ! Hämeen» ! L ) ] ) ) ' Kuopon» ) Vaasan : : Oulun» ! 567\ ) Yhteensä \ ) : Iau lu 5. T eo llsu u s!} lm ttä n ja e ttu n a. 0 IV. K vteojlsuus : V. Kemallnen ja sähköteknllnen teollsuus l VI. N ahkateollsuus VII. Kutomateollsuus : ! VIII. Paperteollsuus ! l 5 IX. Puunjalostusteollsuus ! ' : 5 69 : X. Rakennusteollsuus : : XI. Ravnto ja nautntoaneteollsuus ! XII. Vaatetusteollsuus ooq ! : ! X III. Kuvaava teollsuus ! ! Yhteensä ! ! 0 IIII. M etallteollsuus ! Yhteensä CTT w ;7 460!

19 Taulu 6. Katsaus 908 vuoden teoll suuteen teollsuusryhmttän ja läänttän. I I I I. V u o r j a m e t a l l t e o l l s u u s. I V. K v t e o l l s u u s.! V. Kemallnen ja sähköteknllnen teollsuus. VI. Nahkateollsuus. V.I. Kutomateollsuus. Vl. Paperteollsuus. L ä!. k o j a. T y ö p a k Työntekjötä. S m k. b r u t t o a r v o. T u o t a n n o n k o j a. T y ö p a k j ö t ä. T y ö n t e k S m k. ; b r u t t o a r v o. T u o t a n n o n Työpakkoja. Tuotannon bruttoarvo. Työpakkoja. Tuotannon bruttoarvo, j ; Työpakkoja. Työntekj jötä. Tuotannon bruttoarvo. Työpakkoja. Työntekjötä. Työntekjötä. Työntekjötä. Tuotannon bruttoarvo.!. Kaupungt. Uudenmaan lään Turun ja Porn lä ä n Hämeen lä ä n Vpurn» Mkkeln» Kuopon» ! Vaasan»> Oulun» n 400 Yhteensä ; n j M aaseutu. Uudenmaan lään Turun ja Porn lä ä n Hämeen lään J Vpurn» Mkkeln» Kuopon» Vaasan» Oulun» Yhteensä ; ; ; ; Koko maa. Uudenmaan lään Turun ja Porn lä ä n Hämeen lä ä n , Vpurn» Mkkeln» Kuopon» Vaasan» Oulun» , Yhteensä ! ! ! L Teollsuustlasto 908.

20 ! 0 Katsaus 908 vu oden teollsuuteen teollsuusryhmttän ja läänttän. ( Jatk.) IX. Puu, luu, kautsu a j nden k altase t teokset. X. R aken nusteollsuus.. X I. R avnto ja nautnto aneteollsuus. X II. V a a te tu sja puh d stu steollsuus. XTTI. K u v aava teo llsuus. Y l t e e n s ä. L ä ä n T y öp akkoja. Työntek jötä. I Sm k. bruttoarvo., Tuotannon T y öp akkoja. T yöntekjötä. Sm k. bruttoarvo. Tuotannon Työpakkoja. jötä. Työntek Sm k. bruttoarvo. Tuotannon Työpakkoja. T yöntekjötä. I Sm k. bruttoarvo. Tuotannon Työpakkoja. Tuotannon bruttoarvo. ' Sm k. Työpakkoja. Työntekjötä. T yöntekjötä. t Sm k. bruttoarvo, Tuotannon K a u p u n g t. Uudenmaan lään... Turun ja porn lä ä n... Hämeen lä ä n... Vpurn»... Mkkeln»... Kuopon.>... Vaasan»... Oulun» j Yhteensä M aaseu tu. Uudenmaan lään Turun ja Porn lä ä n Hämeen lä ä n Vpurn» Mkkeln» Kuopon» V aasan» Oulun» Yhteensä j ; ; 9 40; ! ! ' ; ; ; K o k o m a a. Uudenmaan lään Turun ja Porn lä ä n Hämeen lään Vpurn» Mkkeln» ! Kuopon» Vaasan» Oulun» ! Yhteensä ! ! ! ; ! ; ! j

21 Taulu 7. Summttanen katsaus Suomen tehdas ja käsammattteollsuuteen vuonna 908. Teollsuusryhmä. Teollsuu «luokka. T e o s u u s a j. Työpakkoja. K aupungessa. Yhteensä. Työntekjötä. *) bruttoarvo. Tuotannon Työpakkoja. I Työntekjötä. r) ' bruttoarvo. Tuotannon Työpakkoja. Työntekjötä. *) Sm k. bruttoarvo. Tuotannon IV Kvteollsuutta. 8 Kvlouhoksa ja kvenlakkota Kalkkpolttnoja » Tltehtata '» Savenvalmoja > » Kaakel, fajanss ja poslntehtata ;» Sementtvalmoja ;» Kpsvalmoja » Erstyslkketä » Torfoltttehtata » Muurlaasttehtata Lastehtata V Kemallsta ja sähköteknllstä teollsuutta L Värtehtata » Kmröökktehtata :» Värjään) öjä... 9! Öljvtehtata... 4() ; 0 400» Kynttlätehtata » Sappuatehtata Teknokemallsa tehtata ;» Suutateltata » Kuvatslauslatoksa » Pkruukkeja » Asfaltttehtata... 7 t » Lakka ja pultuurteht. 4! o ) Mestart ja konttorväk lukuun otettuna.

22 IB Teollsuusryhmä. Teollsuusluokka. T e o l l s u u s ] a j. Työpakkoja. kaupungessa. Y l t e e n s ä. ; Työntekjötä. r) Tuotannon bruttoarvo. Työpakkoja. Työntekjötä. ) bruttoarvo. Tuotannon Työpakkoja. Työntekjötä. >) Sm k. bruttoarvo. ; Tuotannon. V K a a s u t e h t a t a » S ä h k ö v o m a te h ta ta <> S y s t e h t a t a » Turvepelkutehtata ;» Tultkkutehtata Pyrot. laboratoorota ' 0 000» Dynamtttehtata ; Duujauhotehtata ; » Vuorausvanuketehtata »> Puun kyllästytys ja värjäy s VJ Nahkateollsuutta. L7 Nahkatehtata : » Karvuutehtata » Satulasepäntehtata » Satulasepäntyöpajoja Harjatehtata » Harjantekopajoja ! VII Kutonateollsuutta. 8 Vllatehtata ;» V anutuslatoksa Pumpultehtata : > Pellavanlhtauspajoja :» Pellavatehtata ;» Trkootehtata » Vanutehtata » Vllakutomoja Köystehtata » Nyörnpunomoja ; > Nauhatehtata ;» Täpetehtatn ;» Käärnkahdntehtata (

23 4 T e o lls u u s r y h m ä. T e o lls u u s lu o k k a. Teollsuuslaj. T yöpakkoja. K a u p u n g e ssa. M aaseu u la. Y h t e e n s ä. T y ö n te k jötä. ) S m k. b ru tto a rv o. T u o ta n n o n T y ö n te k jötä. T yöpakkoja. S m k. b ru tto a rv o, T u o ta n n o n T y ö n te k jötä. l) T yöpakkoja. S m k. b ru tto a rv o. T u o ta n n o n VIII IX Paperteollsuutta. Puuhomoja » Selluloosatehtata » Pahvtehtata » Asfaltthuopatehtata » Papertehtata ( 480j » Tapetttehtata ! > Puss ja krj. kuorteht. 6 4; » Kartonktehtata » Kartunktyöpajoja » Krjanstomatehtata » Krjanstomoja ; o Puu, luu, kautsu, guttaperkka ja nden kaltaset teokset. Parkkmvllvjä » Sah oja >/ Lastuvllateltata Puunaula ja lesttehtata n » Höyläämöjä Puusepäntehtata ; » Puusepäntvöpajoja » Ruumsarkkutehtata ! » Taljatehtata » Sorvaustehtata » Sorvaustvöpajoja Rhmarullatehtata Kadetehtata » Tvnnvrtehtata » Vannehtmoja Korkktehtata Vasutehtata Kampateltata » Kumtavaratehtata »! Kautsulemasntehtata.. 5 7! [ Ajokalutehtata... 67j » Vaunutehtata ! » Pvörätehtata I

24 5 Teollsuusryhmä.. Teollsuusluokka. T e o s u u s a j. Työpakkoja. K aupungessa. Yhteensä. j Työntekjötä. ') Sm k. Tuotannon bruttoarvo. Työpakkoja. Työntekjötä. J) bruttoarvo. Tuotannon Työpakkoja. Työntekjötä. 4) Sm k. bruttoarvo. Tuotannon X V T A Rakennusteollsuutta. 7 Rakennusurakotsjota » Maalareja ja verholjota Lasnlekkaaja Nuohooja... * Kadunkvettäjä Ravutoja nautntoaneteollsuutta. 59; 5 ' Kauppajauhomyllyjä » Tulljauhomyllyjä Sokertehtata ö Srapptehtata » Höyrykahvpaahtmoja » Skurtehtata » Kaakao ja suklaatehtata Höyrylepomoja » Lepomoja » Sokerlepomoja » Karamelltehtata » Teurastamoja » Makkaratehtata... n » Makkarantekjötä » Sälvketehtata Mallastehtata Olutpanmoja ; » Kaljatehtata Vnapolttmoja » Väkvnateh ta ta...! » Panohvatehtata » Punss ja vntehtata.. o; Etkkatehtata Vrvotusjuomatehtata Tupakkatehtata

25 !! 6 Teollsuusryhmä. Teollsuusluokka. Teollsuuslaj. Työpakkoja. Kaupungessa. Yhteensä. Työntekjötä. ) Tuotannon bruttoarvo. ; Työpakkoja. Työntekjötä. *) Tuotannon bruttoarvo. Työpakkoja. Työntekjötä. Tuotannon bruttoarvo. XII V aate tu s j a p u h d stu s te o llsu u tta. X III P a ta te h ta ta R ä ä tä ln lk k e tä K u re lv te h ta ta H a n s k a s te h ta ta » H attu te ltata > H attu ja lak k työ p ajo ja » K r a v a ttte h ta ta »> S a te e n v a rjo te h ta ta... 4' S lk k h u v n rpsuttajn > T u rk k u r n lk k e tä » H u o p a ty ö p a jo ja > J a lk n e t e h t a t a » Ja lk n e ty ö p a jo ja P a rtu r n lk k e tä K y lp y la to k s a » P e s u la to k s a ; ; Kuraavaa teollsuutta. 6 K rja p a n o ja » K vp an o ja » P u u p rtä m ö jä » V alo k u v aam o ja

26 TYOPAIKKAIN LUKU, TYÖ NTEKIJÄIN LUKU JA TUOTANNON BRUTTOARVO ERI TEOLLISUUDENHAAROISSA. Teollsuustlasto 908.

27 ! 8 9 Taulu 8. Teollsuuslatosten luku ynnä tedot nden työntekljäluvusta ja sekä kaupungessa tuotannon arvosta, jaettuna teollsuuslajttan, erttän jokasessa läänssä ja maaseudulla. Kaupungessa. M a a s e u d u l l a. Y h t e e n s ä. T e o l l s u u s l u o k k a. I Teollsuuslaj j a l ä ä n. T y ö p a k k o j a. S m k. T u o t a n t o a r v o. T y ö v ä k ( m e s t a r t j a k o n t t o r v ä k l u k u u n o t e t t u n a ). A l l e Y l 8 v u o d. v. v ä l. v u o d e n. N a s p. M e s p. N a s p. M e s p. N a s p. M e s p. Y h t e e n s ä. T y ö p a k k o j a. S m k. T u o t a n t o a r v o. T y ö v ä k ( m e s t a r t j a k o n t t o v ä k I t k u u n o t e t t u n a ). A l l e Y l 8 ] v u o d. v. v ä l. v u o d e n. N a s p. M e s p. N a s p. M e s p. N a s p. M e s p. Y h t e e n s ä. T y ö p a k k t > j a. S m k. T u o t a n t o a : L VO. T y ö v ä k ( n l e s t a r t j a k o n t t o r v ä k l u k u u n o t e t t u n a ). A l le 8! v u o d. j Y l 8 v u o d e n. N a s p. M e s p. Y h t e e n s ä. IV. Kvteollsuutta. 8 K v l o u h o k s a j a k v e n h a k k o t a. Uudenmaan lään Turun lä ä n Hämeen lä ä n Vpurn lä ä n Mkkeln lään : Kuopon lä ä n Vaasan lä ä n Oulun lä ä n l K a lk k p o lttm o ja. 9 Uudenm aan lään Turun lä ä n... Hämeen lä ä n Mkkeln lään... 4 Kuopon lä ä n » T l t e h t a t a. lö Uudenmaan lään... 6 Turun lä ä n ' 7 Hämeen lä ä n Vpurn lä ä n... 9 Mkkeln lään... 0 Kuopon lä än... Vaasan l ä ä n... Oulun lä ä n

28 ! 0 Kaupungessa. Yhteensä. T e o l l s u u s l u o k k a. Teollsuuslaj ja lään. T y ö p a k k o j a. S m k. T u o t a n t o a r v o. T y ö v ä k ( m e s t a r t j a k o n t t o r v ä k l u k u u n o t e t t u n a ). A l l e 5 v u o d. 58 Y l 8 v. v ä l. v u o d e n. N a s p. M e s p. N a s p. M e s p. N a s p. M e s p. Y h t e e n s ä. T y ö p a k k o j a. S m k. T u o t a n t o a r v o. T y ö v ä k ( m e s t a r t j a k o n t t o r v ä k l u k u u n o t e t t u n a ). A l l e Y l 8 v u o d. v. v ä l. v u o d e n. N a s p. M e s p. N a s p. M e s p. N a s p. M e s p. Y h t e e n s ä. T y ö p a k k o j a. S m k. T u o t a n t o a r v o. T y ö v ä k ( m e s t a r t j a k o n t t o r v ä k l u k n u n o t e t t u n a ). A l l e 8 v u o d. Y l 8 v u o d e n. N a s p. M e s p. Y h t e e n s ä. 9 S a v e n v a lm o ja. Uudenmaan lään Turun lään Hämeen lään Vaasan lä ä n... 5 Oulun lään ~» K a a k e l, fa ja n s s j a p o s ln te h ta ta Uudenmaan lään Turun lään Vpurn lään »> S e m e n ttv a lm o ja. 9 Uudenmaan lään Turun lään Hämeen lään » K p s v a lm o ja Uudenmaan lään » E r s t y s l k k e t ä. Uudenmaan lään Turun lään » T o r f o l t t t e h t a t a. 5 Uudenmaan lään » M u u r la a s tte h ta ta. 6 Uudenmaan lään L a s t e h t a t a. 7 Uudenmaan lään... 8 Turun lään l l

29 ! Kaupungessa. M a a s e u d u l l a. Y h t e e n s ä. Teollsuusluokka. Teollsuuslaj ja lään. Työpakkoja. Tuotantoarvo. Työväk (mestart ja konttorväk lukuun otettuna). Alle 5 vuod. Mesp. Nasp. 58 v. väl. Mesp. Nasp. Y l 8 v u o d e n. Hämeen lä ä n... J Vpurn lä ä n... ; Vaasan l ä ä n... ~ V. Kem allsta ja sähkö teknllstä teollsuutta.! n V ä r t e h t a t a. 4 Uudenm aan lään ! Hämeen lä ä n yhtenen työväk tosen tehtaan kanssa. ;! 6 V aasan lä ä n ! » K m rö ö k k te h ta ta. Mesp. Nasp. Yhteensä T y ö p a k k o j a. S m k. T u o t a n t o a r v o. A l l e 5 M e s p. v u o d. T y ö v ä k N a s p. ( m e s t a r t j a k o n t t o l u k u u n o t e t t u n a ). 5 V. M e s p. 8 v ä l. J N a s p. Y l 8 v u o d e n. M e s p. N a s p. r v ä k Y h t e e n s ä. T y ö p a k k o j a. S m k. T u o t a n t o a r v o. T y ö v ä k ( m e s t a r t j a k o n t t o r v ä k l u k u u n o t e t t u n a ). A lle 8 v u o d. Y l 8 v u o d e n ; M e s p. N a s p. ; Y h t e e n s ä Turun lä ä n... : 8 Vpurn lään...,...» V ä rjä ä m ö jä. 9 Uudenmaan lään Häm een lä ä n Vpurn lä ä n Kuopon lä ä n V aasan lä ä n Oulun lä ä n O l j y t e h t a t a. 7 Uudenmaan lään ! ~ 8 Turun lä ä n......,» K y n t t l ä t e h t a t a. 9 Vaasan lä ä n yhtenen työväk sappuatehtaan kanssa ; n ; ' ' o ;» S a p p u a t e h t a t a.!! 0 Uudenmaan lään Turun lä ä n j ; 4 48 ;

30 4 5 Kaupungessa. I M a a s e u d u l l a. Y h t e e n s ä. Teollsuusluokka. Teollsuuslaj ja lään. I Työpakkoja. Tuotantoarvo. Työväk (mestart ja konttorväk lukuun otettuna). Alt 5 VII od. Mesp. Nasp. 68 v. väl. Mesp. Nasp. Yl 8 vuoden. Mesp. Nasp. Yhteensä. T y ö p a k k o j a. S m k. T u o t a n t o a r v o. A l l e 5 M e s p. v u o d. T y ö v ä k ( m e s t a r t j a k o n t t o r v ä k j N a s p. l u k u u n o t e t t u n a ). 5 8 v. v ä l. M e s p. N a s p. Y l 8 v u o d e n. j M e s p. N a s p. Y h t e e n s ä. T y ö p a k k o ja. T u o t a n t o a r v o. S m k. T y ö v ä k ( m e s t a r t j a k o n t t o r v ä k l u k u u n o t e t t u n a ). Alle 8 v u o d. Y l 8 v u o d e n. N a s p.! M esp. Y h t e e n s ä. Hämeen lään Vpurn lään V aasan lä än Oulun l ä ä n... T e k n o k e m a lls a te h ta ta Uudenmaan lään Turun lä ä n Vpurn lä ä n... 8 Vaasan lä ä n » S u u t a t e h t a t a. 9 Uudenmaan lä ä n l n S ' K u v a t s l a u s l a to k s a. 0 Turun lä ä n... Häm een lään... Vpurn lään... Vaasan l ä ä n... 4 Oulun lä ä n...» P k r u u k k e j a. 5 Vaasan l ä ä n... 6 Oulun lä ä n...» A s f a l t t t e h t a t a. 7 Uudenmaan lään Turun lä ä n Hämeen lä ä n Vpurn lään » L a k k a j a p u l t u u r t e h t a t a Uudenmaan lään Turun lä ä n ! Teollsuustlasto 908.