SUOMEN V IR A LLIN E N TILASTO FINLAND S OFFICIELLA STATISTIK XVIII A TEOLLISUUSTILASTOA VUONNA 1926 INDUSTRISTATISTIK Å R 1926 ANNÉE 1926

Transkriptio

1 SUOMEN V IR A LLIN E N TILASTO FINLAND S OFFICIELLA STATISTIK XVIII A TEOLLISUUSTILASTOA 43 VUONNA 6 INDUSTRISTATISTIK 43 Å R 6 STATISTIQUE D ES INDUSTRIES ANNÉE 6 H E LSIN K I 8 HELSINGFORS

2 V A L T IO N E U V O S T O N K I R J A P A I N O S T A T S R Å D E T S T R Y C K E R I

3 Espuhe. Teollsuustlasto lmestyy nyt ens kertaa skäl täydennettynä, että taulultteden ensmmäseen tauluun, ossa tähän saakka on estetty tärkemmät tedot teollsuustomnnasta van kaupungttan a khlakunnttan, nyt on otettu vastaavat tedot myöskn maalaskunnttan. Khlakuntaako on tästä huolmatta edelleenkn sälytetty. Helsngssä, Tlastollsessa Päätomstossa, maalskuussa 8. Förord. Industrstatstken uppträder nu för första gången kompletterad så måtto, att den första tabellblagan, vlken de vktgaste uppgfterna om den ndustrella verksamheten httlls meddelats endast för de olka städerna och häradsvs, nu ntagts motsvarande uppgfter även kommunvs för landsbygden. Häradsndelnngen har det oaktat fortfarande bbehållts. Helsngfors, å Statstska Centralbyrån, mars 8. Martt Kovero. Vlho Annala.

4 Ssällys. Innehåll. Tekst. (Sv. 7). Sv. Suomen teollsuus vuonna 6: Yleskatsaus... Työpakat a tuotannon suuruus... 8 Työpakkoen omstaat... 8 M o o tto rt"... Työpakkoen tuotantoarvot a työntekät 3 Tomnnassa sattuneet keskeytykset 4 Aakkosellnen luettelo selostetusta tehtasta... 6 Résumé franças... 0 L ste des noms d ndustres employés dans les tableaux... 5 Text. (Sd. 7). S d. Industrn Fnland år 6: Överskt... Arbetsställen och tllverknngens storlek.. 8 Arbetsställenas ägare... 8 Arbetarna... M otorer... Arbetsställenas tllverknngsvärde och antalet arbetare... 3 Avbrott verksam heten... 4 Förtecknng över förelggande statstk redovsade olka slag av fabrker... 6 Résumé franças... 0 Lste des noms d ndustres employés dans les tableaux Taulultteet. (Sv. 3). Sv. Taulu. Katsaus maan teollsuustomntaan kaupungttan a khlakunnttan.. >. Katsaus maan teollsuustomntaan teollsuuslattan Teollsuudessa käytetty käyttövoma > 4. Teollsuuden kuluttamat raaka-aneet a sen tu o tte e t... 5 Tabellblagor. (Sd. 3). Sd. Tabell. Överskt av den ndustrella verksamheten landets städer o. härader. Den ndustrella verksamheten efter ndustrarter I ndustrn använd drvkraft Använda råämnen och halvfabrkat samt förfärdgade alster ut ndustrn... 5 Table des matères. Texte. (Pages 7). P ag. L es ndustres fnlandases en 6: Coup d œl général... La classfcaton des entreprsesndustrelles selon la valeur de la fabrcaton... 8 Les proprétares des entreprses... 8 Ouvrers... Moteurs... Valeur des produts des leux de traval et nombre de leurs ouvrers... 3 Interruptons de l a c tv té... 4 Lste des catégores de fabrques dont trate la présente statstque... 6 Résumé franças... 0 L ste de noms d ndustres employés dans les tableaux... 5 Tableaux. (Pages 3). Tableau. Tableau synoptque des entreprses ndustrelles dans les vlles et les ballages du pays P a g.. Les entreprses ndustrelles groupées par genres d ndustres Force motrce employée par l ndustre Matères premères et produts m-achevés employés et produts fabrqués... 5

5 Suomen teollsuus v. 6. Yleskatsaus- Yleskatsauksen koko teollsuustomntaan puheenalasena vuonna sekä 4:nä edellsenä vuonna antaa seuraava taulukko: Industrn Fnland år 6. Överskt. En överskt av hela den ndustrella verksamheten under frågavarande år samt under de fyra f öregående åren erhålles ur fölande tabell: Työpakkoa, luku Arbetsställen, antal lsäys, luku öknng, antal % % S 6.3 Työntekötä, luku Arbetare, antal lsäys, luku öknng, antal % % l. 5. Käyttövomaa, H V. Drvkraft, H K lsäys, H V. D:o, öknng, H K * % % lo.o Palkkaus, A vlö n n g mk lsäys öknng *... % Raaka-aneden arvo Råämnenas värde 000-mk Sama, lsäys D:o, öknng % Kotmasa raaka-aneta Inhemska råämnen mk Sama, lsäys D:o, ö k n n g % 30. o Kotmasa puolval teollsuust. - Inhemska halvfabrkat mk Sama, lsäys D:o, ö k n n g % Ulkomasa raaka-aneta Utländska råämnen mk Sama, lsäys D:o, ö k n n g * * % Tuotannon bruttoarvo Tllverknngens bruttovärde mk ,7 Sama, lsäys D:o, ö k n n g % Kun v. 6 teollsuustomntaa on valastu kunnttan (taulu ), vodaan tarkastaa, mtkä seudut maassamme ovat muodostuneet erkosks teollsuuskeskuksks. Tällasa ovat ennen muta seutua ) Helsnk ympärstöneen, ohon on luettu Helsngn kaupunk, Hagan, Grankullan a Keravan kauppalat sekä lsäks Oulunkylä, Huopalaht, Espoo, Helsngn mlk., Tuusula D å statstken för år 6 ( tab. ) ger en överblck av den ndustrella verksamheten kom munvs, framgår det ur densamma vlka delar av vårt land, som utvecklat sg tll egentlga ndustrella centra. I detta avseende framträda specellt ) Helsngfors med omned, vartll hänförts Helsngfors stad, Haga, Grankulla och K ervo köpng samt, Åggelby, Hoplaks, Esbo, Helsnge,

6 a Nurm ärv ) Tampere ympärstöneen, s. o. Tampere, Kangasala, Messukylä, Pohos-Prkkala, Etelä-Prkkala, Lempäälä, Y lö ä rv a A to laht, 3) Turku ympärstöneen : Turku, Paranen, Kaarna, Maara, Pkkö, Raso a Leto, sekä 4) Kym oen laakso, ohon on luettu K otka, K ym, Anala, Kuusankosk, K ou vola a Pyhtää. Nän ryhmtellen saadaan seuraava asetelma: Tusby och Nurm ärv ) Tammerfors med, omned, d. v. s. Tammerfors, Kangasala, Messukylä, Norr- Brkkala, Söder-Brkkala, Lempäälä, Y löärv och Atolaht, 3) Åbo med omned: Åbo, Pargas, S:tK a- rns, S:t Mare, Pkkö, Reso och Lundo, 4) Kym mene älvdal, vartll räknats Kotka, 'Kym, Anala, Kuusankosk, K ou vola och Pytts. En ndelnng enlgt dessa områden har verkställts fölande tabell: P ak k ak u n ta. Ort. A n ta le t arbetsställen. T yöp ak ko en T yöntekö tä À n talet arbetare. V älttö m ä st tehdaskoeta käyttävä vom a. H. V. D rv k ra ft för o m edelbar drft a v m askner. H. K. T yöntekän p alkkaus, ml. m k. A rb e ta rn a s a vlön n g, ml m k. R a ak a - aneden arvo.! ml. m k. R åäm n en as. värde. ; m l. m k. T u otan n on bruttoarvo. ml. m k. T llv e rk n n gens bru tto värde, ml. m k. Helsnk ympärstöneen. H elsngfors med om ned Tampere ympärstöneen. Tammerfors med om n ed Turku ympärstöneen. Åbo med omned llo.o ! Kym oen laakso. Kymmene älvdal.' Absoluuttsest ottaen Helsnk lähympärstöneen muodostaa ss suurmman teollsuuskeskuksen. M utta os vertaa työpakkoen lukua muhn lukuhn, huomaa het, että täm ä alue e ole varsnasest suurteollsuusaluetta. L ä hemmn täm ä käy lm seuraavsta luvusta: keskmäärn työpakkaa koht kullakn alueella tul: Absolut taget är Helsngfors med närmaste omned sålunda rkets största ndustrella centru Men om antalet arbetsställen ämföres med andra sffror, kan man genast draga den slutsatsen, att detta område cke gett upphov tll någon egentlg storndustr. Närm are fram går detta av fölande sffror: nom resp. om råden kom medeltal på vare arbetsställe:,. Tuotantoarvo u6 Tet. hv. Tllverknngs- Arbetare E ff. hkr. värde Helsnk ympärstöneen Helsngfors med o m n e d Tampere > -Tammerfors 63. o Turku Åbo.> o 3. K ym oen laakso Kym m ene älvdal o t Nästä aluesta on ss Kym oen laakso tä r ken suurteollsuusseutu, a sen älkeen Tampere ympärstöneen. Molemmssa nässä työntekän keskmäärä kohos runsaast yl koko maan vastaavan luvun. Tosn on Turun a Helsngn alueden lata: kun työntekötä keskmäärn työpakkaa koht tul koko maassa 4. 3, ol Turun seudun vastaava luku van 37. a Helsngn 3.6. Seuraavassa taulukossa valastaan työntekän lukumäärää sekä tuotannon bruttoarvoa vuosna 5 a 6 teollsuusryhmttän: A v dessa områden utgör sålunda Kymmeneälvdal det mest betydande storndustrområdet; därnäst kommer Tammerfors m ed omned. Inom båda dessa områden var antalet arbetare genomsntt per arbetsställe betydlgt högre än m otsvarande sffra fö r hela rket. D et motsatta gäller för områdena krng Å bo och Helsngfors; medan antalet arbetare genomsntt per arbetsställe hela, rket utgorde 4.3, var motsvarande sffra för Åbo med omned 37. och för Helsngfors med omned 3.6. I fölande tabell redogöres för antalet arbetare och tllverknngens bruttovärde under åren 5 och 6 nom de olka ndustrgrupperna:

7 B Teollsuusryhmä. Industrgrupp. Työntekötä. Arbetare. Tuotannon bruttoarvo. Tllverknngens bruttovärde. 5 6 erotus skllnad. 5 6 erotus skllnad. luku. luku. luku. 000-mk. 000-mk. antal. antal. antal mk. / Malmnnosto Malmuppfordrng Sulatot a metallen alostuslatokset Smält- och metallförädlngsverk Konepaat Mekanska verkstäder Henomp koneteollsuus Fnare masknndustr K v-, sav-, las-, hl- a turveteollsuus Sten-, er-, glas-, koloch torvndustr Kemallsa valmsteta tuottava teollsuus Industr för tllverknng av kemska preparater Terva-, öly-, kum- a muu sell, teollsuus Tär-, ole-, gummoch övrg sådan n d u str Nahka- a karvateollsuus Läderoch hårndustr Kutomateollsuus Textlndustr Paperteollsuus Pappersndustr lo.o Puuteollsuus Trändustr Ravnto- a nautntoaneteollsuus Närngs- och nutnngsmedelsndustr Valastus-, vomansrto- a vesohtoteollsuus Belysnngs-, kraftöverförngs- och vattenlednngsndustr Graanlnon teollsuus Grafsk ndustr Edellsn kuulumaton teollsuus T ll föreg. e hänförlg ndustr Yhteensä Summa l o Taulukon antama yleskuva teollsuustomnnasta v. 6 on varsn edullnen. Työntekän luku lsäänty kakssa mussa teollsuudenhaarossa pats ravnto- a nautntoaneteollsuudessa sekä valastus- a vomansrtoteollsuudessa, osta edellsessä tapahtu 3 %:n a ä l kmmäsessä.4 % vähennys. Tuotannon arvo taasen lsäänty kakssa mussa teollsuuksssa pats sulatossa a metallen alostuslatoksssa, ossa tuotannon arvo vähen 5.6 % :lla stä huolmatta, että työntekän luku lsäänty 6. «%. Täm ä lenee kutenkn satunnasten sekkan aheuttama tlapänen lmö. Kun otetaan kakk teollsuudet mukaan, tek työntekän luvun lsäys vaaan 6 % a tuotantoarvon lsäys vähän yl 8 %. Maamme vennlle erkosen tärkeän sahateollsuuden valasemseks estetään sahatavaran tuotanto v:sta 4 lähten standartesaa. Er laen tuotantomäärät olvat seuraavat: Tabellen ger en rätt gynnsam bld av den ndustrella verksamheten är 6. Antalet arbetare ökades nom alla ndustrgrupper, utom nom närngs- oeh nutnngsmedelsndustrn samt b e lysnngs- och kraftöverförngsndustrn; nom den förra utgorde mnsknngen 3 % och nom den senare.4 %. Produktonsvärdet uppvsade för alla ndustrgrenar en öknng, utom för smältoch metallförädlngsverk för vlka produktonsvärdet nedgck med 5.6 %, trots att antalet arbetare ökades med 6. 6 %. Denna mnsknng torde lkväl ha sn grund tllfällga omständgheter. Om alla ndustrgrenar tagas med räknngen, utgorde öknngen av antalet arbetare något under 6 % och öknngen av produktonsvärdet något över 8 %. För belysande av den för vårt lands export specellt vktga sågndustrn meddelas uppgft om produktonen av sågade varor standards från och med år 4. A v de olka varuslagen producerades fölande mängder:

8 4 V u o n n a L a n k k u a r P la n k o r B attens S can tln gs L a u to a P a rru a E rl. m uta v alm steta Yhteen sä O lk a ö v rg a B rä d e r S p a rra r tllv e rk n n g a r S um m a Selluloosan tuotanto on vuodesta 3 atku vast lsääntynyt. Jo v. 0 tuotanto nous mantun vuoden tuotantoa suuremmaks. T arkemmn näkyvät nätä sekkoa koskevat absoluuttset luvut seuraavasta taulukosta, ossa selluloosan tuotanto on lmotettu tonnessa. Cellulosatllverknngen har fortgående stgt från år 3. Redan år 0 var tllverknngen större än förenämnda år. Denna utvecklng belyses närmare genom de absoluta sffrorna nedanstående tabell, vlken cellulosatllverknngen uppgves ton. Sulfaattselluloosaa Sulfatcellulosa Sulfttselluloosaa Sulftcellulosa Vuonna valkasema valkasema valkasematonta valkasematonta valkastua tonta märkää tonta kuvaa valkastua märkää kuvaa År blekt oblekt våt oblekt torr blekt oblekt våt oblekt torr t o n n a t o n t onna to n *) Mussakn papertellsuuden haarossa on v. 6 tapahtunut nousua, kuten näkyy seuraavasta taulukosta, ossa tuotanto kultakn vu o delta on lm ottettu tonnessa. Å ven nom andra grenar av pappersndustrn kunde år 6 förmärkas stegrng, såsom fram går av fölande tabell, vlken tllverknngen för resp. år uppgves ton. V n on n a Å r Puuvannketta Träm assa k u v a a m ärk ää torr v åt Puupahva Träpapp ruskeata v alk eata b run vt R y y sy p a h v a Lu n p p a p p P ap e ra P ap p e r L Luvusta näkyy, että anoastaan puuvanukkeen tuotanto on kasvanut edelleen v. 6. Sen saan puupahvn a papern tuotannon nousussa tapahtu v. 5 pysähdys, m kä kutenkn lenee tlapäsluontonen lmö. Ryysypahvn valm s- ) Selloloosan määrä koskevat luvut v. a 3 esntyvät tässä korattuna. Sffrorna utvsa, att endast produktonen avträmassa ökats ännu år 6. Produktonsstegrngen för träpapp och papper avstannade år 5. Den mnsknng, som kan observeras, torde lkväl vara av tllfällg natur. Produktonen av x) Sffrorna rörande mängden av cellulosa åren och 3 förekomma här korrgerade.

9 5 tus on nn m tätön, e ttä stä koskevn lukuhn e ole syy tä knn ttää huom ota. M aksettuen palkkoen, työn tek ä ä koht tu levan keskm ääräsen palkan sekä ty ön tek ä ä koht tulevan tuotantoarvon m äärät er te o llsuudenhaarossa o v a t seuraavat: lum ppapp är så obetydlg, att d et cke är skäl att närm are uttala sg om densamma. In om de olka ndustrgrupperna va r to ta l beloppet a v de u tbetalade arbetslönerna och arbetslönen m edeltal per arbetare samt tllverknn gsvärdet p er arbetare fölan de: Teollsuusryhmä. Industrgrupp. Palkat, Löner, 000-mk. Palkkaa työntekää koht, mk. Lön per arbetare, mk. Tuotantoarvo työntekää koht, mk. Tllverknngsvärde per arbetare, mk. M alm nnosto M alm uppfordrng Sulatot a m etallen alostuslatokset Smält- och metallfö rä d ln g sverk K on epaat Mekanska v e rk s tä d e r H enom p koneteollsuus Fnare m askn n d u str K v-, sav-, las-, hl- a turveteollsuus Sten-, er-, glas-, ko- ooh torvndustr K em allsa valm steta tuottava teollsuus Industr för tllverk n n g av kemska p re p a ra te r Terva-, öly-, kum- a muu sellanen teollsuus Tär-, ole-, gum m - och ö v rg sådan ndustr... Nahka- a karvateollsuus Läder- och h å rn d u str... Kutom ateollsuus T e x tln d u str Paperteollsuus Pappersndustr... Puuteollsuus T rän dustr R avnto- a nautntoaneteollsuus Närngs- och nutnngsm edelsndustr Valastus-, vom ansrto- a vesohtoteollsuus Belysnngs-, kraftöverförngs- och vatten led n n gsn d u str G raafllnen teollsu u s Grafsk ndustr E dellsn kuulumaton teollsuus T l föreg. e hänförlg ndustr K akk teollsuudet A lla ndustrer P a lk k a keskm äärn ty ö n tek ä ä koh t on v. 6 noussut edellsestä vu odesta 5. %, m u tta tu o ta n toarvo ty ö n te k ä ä k oh t van %. V. 5 ol lm ö pänvastanen: työn tekän keskm ääränen palkka nous van 3 %, m u tta tu o tannon arvo työn tek ä ä koht 7. l %. Sen sekan valasemseks, m ssä m äärn v a lta kunnan teollsuus k äyttää ulkom asa a k otm asa raaka-aneta sekä puolvalm steta, on la a d ttu seuraava yhdstelm ä: Genomsnttslönen per arbetare har år 6 ä m fö rt m ed föregåen de år ökats m ed 5. %, produkton svärdet p er arhetare därem ot m ed endast %. Å r 5 uppvsade utvecklngen en m otsatt tendens: arbetarnas genomsnttslön ökades endast m ed 3 %, m en produkton svärdet p er arbetare m ed 7. %. F ö r att belysa vlken utsträcknng rkets n dustr använder sg a v utländska eller nhemska råämnen och halvfabrkat, har efterfölande sam m anställnng utarbetats: Käytettyen raaka-aneden a puolvalm steden arvo : V ärdet a v an vän d a r&ätnnen och h a lv fa b rk a t: ulkom asa : kotm asa : koko arvo : utländska: nhem ska: hela värdet: 000 m k. % 000-mk. /o 000-m k. Malmnnosto M alm upp fo rd rn g Sulatot a metallen alostuslatokset Smält- och metallförädlnqsverk Kuparnvalm stuslatokset K opparextrakt o n s v e r k o 646.? Sähköuunt E lektrska ugnar M artnuunt M a r tn u g n a r

10 6 K ä y tetty e n raak a-an eden a pu o lvalm sted en a rv o : Värdet av använda råäm nen ooh halvfabrkat: ulkom asa : kotm asa : koko arvo: utländska: nhem ska: hela värdet: 000-mk. / /o 000-mk. / /o 000-mk. Sähkösulatusuunt Elektrska smältugnar Valsslatokset V a ls v e rk Konepaat Mekanska verkstäder Henom p koneteollsuus Fnare masknndustr K v -, sav-, las-, h l- a turveteollsuus Sten-, er-, glas-, ko- och torvndustr Lastehtaat G la sb ru k e Kemall. valmsteta tuottava teollsuus Industr för tllverknng av kemska preparater Terva-, öly-, kum- a muu sellanen teollsuus Tär-, ole-, gumm- och övrg sådan ndustr Nahka- a hanateollsuus Läder- 0. hårndustr Nahkatehtaat a nahkurntyöpaat Läderfabrker och gar v e r e r Jalknetehtaat Skofabrker Kutomateollsuus T e x tln d u str Vllatehtaat Yllefabrker Puuvllatehtaat Bomullsfabrker Pellavatehtaat Lnnefabrker Trkoon- a sukankutomot Trkot- och stru m pväverer Paperteollsuus Pappersndustr s Puuhom ot a pahvtehtaat Träslperer och p a p p fa b rk er Selluloosatehtaat Cellulosafabrker Papertehtaat P appersbru k e Puuteollsuus T rä n d u s tr Sahat a höyläämöt Sågverk och hyvlerer 78.7 O Puusep. a huonekalutehtaat Snckerer 0. möbelfabrker Bulla- a nappulatehtaat Bull- och pnnfabrker Ravnto- a nautntoaneteollsuus Närngs- och nutnng smedelsndustr Makkaratehtaat K o rv fa b rk e r Jauho- a suurmomyllyt Möl- och grynkvam ar Lepom ot Bagerer Sokertehtaat Sockerbruk Tupakkatehtaat T obaksfabrker Valastus- y. teollsuus Belysnngs- fl. n d u s tre r Oraafllnen teollsuus Orafsk n d u s tr M u u teollsuus Övrg n d u s tr K akk teollsuudet A lla n d u strer Ulkomasten raaka-aneden osuus on m aalmansodan älkeen suhteellsest vähentynyt. V. 3 käytettn teollsuudessamme % ulkomasa raaka-aneta, 0 velä 44.3 %, m utta E fter världskrget spelade de utländska råämnena relatvt taget en mndre roll än tdgare. Å r 3 användes nom vår ndustr 43.4% u t ländska råämnen och år 0 ännu 44.3 %, redan

11 o määrä ol laskenut %:n pysyen suunnlleen samassa seuraavanakn vuonna. Noustuaan %:n, luku taas oseuraavana vuonna lask 40.3 %:n a 6 edelleen 3. 7 %:n. Täm ä prosenttluvun penenemnen e merktse sunkaan ulkomasten raaka-aneden määrän vähentymstä, vaan kotmasten entstä vomakkaampaa lsääntymstä, mkä on seurauksena lähnnä puu- a paperteollsuuden r peästä noususta. Seuraava taulukko valasee stä suhdetta, mkä valltsee maksettuen työpalkkoen sekä käytettyen raaka-aneden a puolvalmsteden välllä toselta puolen sekä valmstusarvon välllä to selta puolen, t. s. edellset lmastuna prosen- 4 m C G a T 7 a l m a f T a f l. T > T 7 n ö + Q - år sönk procenttalet emellertd tll % och stannade ung. å denna nvå även fölande år. Å r 4 steg det tll 4. 3 %, men sönk fölande år tll 40.3 % och år 6 tll 3.7 %. Denna nedgång av procentsffran betyder cke, att mängden Utländska råämnen skulle ha mnskats, det är mängden nhemska råämnen, som ökats mera än tdgare. D etta beror åter närmast på den kraftga utvecklngen av trä- och pappersndustrn. I efterfölande tabell belyses förhållandet m ellan utbetalade arbetslöner och värdet av använda råvaror och halvfabrkat å ena sdan samt tllverknngens värde å andra, varvd de förra äro angvna procent av tllverknngens värde: Raaka-aneden a puolvalmst. Valmstusarvo: Palkkaa: arvo : Avlönng : Värdet av råämnen och halvgens värde : Tllverknnfabrkat : 000 mk. % 0C0-mk. % 000-mk. Malmnnosto M alm uppford rng Sulatot a metallen alostuslatokset Smält- och metallförädlngsverk Konepaat Mekanska verkstäder l Henom p koneteollsuus Fnare masknndustr K v -, sav-, las-, h l- a turveteollsuus Sten-, er-, glas-, ko- och to rvn d u str Kem allsa valmsteta tuottava teollsuus In dustr för tllverknng av kemska preparater e Terva-, öly-, kum- a muu sellanen teollsuus Tär-, ole-, gumm- och övrg sådan ndustr Nahka- a karvateollsuus Läder- och härn d u 8 tr o Kutomateollsuus Textlndustr Paperteollsuus Pappersndustr s Puuteollsuus T rä n d u s tr s Ravnto- a nautntoaneteollsuus Närngs- och nutnngsmedelsndustr Valastus y. teollsuus Belysnngs- fl. n d u s tre r Oraafllnen teollsuus Orafsk ndustr o M u u teollsuus Övrg n d u s tr K akk teollsuudet A lla n d u strer s Kuten ylläolevasta näkyy, menot palkkohn Såsom av ovanstående framgår, varerade uta raaka-anesn olvat er teollsuudenhaarossa gfterna för löner och använda råämnen ämhyvnkn er suuret tuotannon bruttoarvoon förelse med tllverknngens bruttovärde nom de verraten. K akk teollsuudet mukaan ottaen olka ndustrgrupperna hög grad. Då alla ntyöntekän palkat tekvät 6.5 % a raaka- dustrgrupper medräknas, utgorde de utbetalade aneet 53.4 % tuotannon bruttoarvosta el yh- lönema 6. &% och råämnena % av tllverk - teensä 6.%. Vuonna 3 vastaavat luvut nngens bruttovärde eller tllsammans 6.%. olvat 5.8 % a 57. % el yhteensä 73.7 %. För år 3 voro motsvarande sffror 5.8 % och 5 7. % eller tllsammans 73.7%.

12 Työpakat a tuotannon suuruus. Tuotantoarvonsa mukaan akautuvat teollsuuslatokset a nden työntekät erkseen kaupungessa a maaseudulla seuraavast: Arbetsställen och tllverknngens storlek. Med hänsyn tll tllverknngsvärdet fördela sg arbetsställena och deras arbetare städerna och pä landsbygden sålunda: Kaupungt : Städer: Maaseutu: Lands- Koko maa:: Hela Valmstusarvo : bygd: landet: Tllverknngsvärde: työpakk. työnt. työpakk. tvönt. työpakk. työnt. arbetsst. arbetare. arbetsst. arbetare. arbetsst. arbetare. lm ottam atta cke a n g v e t alle under m k m k a enemmän o. mera Yhteensä Summa Ensmäseen ryhmään, työpakkohn, oden tuotantoarvoa e ole lmotettu, kuuluvat muden tehtaden yhteydessä olevat koraustyöpaat. Ryhmn, ossa tuotantoarvo on alle mk, saattaa kuulua varsn huomattavakn tehdaslatoksa, oden valmstus on äänyt vähäseks sen vuoks, että ne ovat syystä ta tosesta outuneet sesomaan suurmman osan vuotta. Sen sekan valasemseks, montako työntekää tulee keskmäärn kutakn työpakkaa koht edellämantussa er ryhmssä, saadaan seuraavat luvut: Den första gruppen, arbetsställen utan angvet tllverknngsvärde, om fattar reparatonsverkstäder sammanhang med andra fabrker. T ll de grupper, nom vlka produktonsvärdet uppgår tll mndre än mk, höra även en mängd m ycket betydande fabrker, vlkas produkton uppgått tll en obetydlghet, emedan de av ett eller annat skäl stått under största delen av året. Fölande sffror utvsa huru många arbetare medeltal det kommer på vare arbetställe nom här nedan angvna grupper: T u o ta n to a rv o : T y ö n te k. työp. koht. T u o ta n to a rv o : T llv e rk n n g s v ä rd e : A rb e ta re p e r T llv e rk n n g s v ä rd e : arbetställe. T yön tek. työp. k oh t A rb e ta re.per arbetställe. lm ottam atta cke an gvet mk alle under m k o. mera ^ K akk työpakat A lla arbetsställen Työpakkoen om staat. Omstaen mukaan akautuvat teollsuuslkkeet seuraavalla tavalla: Arbetsställenas ägare. Med avseende å ägarna fördela sg arbeetsställena på fölande sätt: O m sta at: Ä g a re : K a u p u n g t : S täder : ty ö p a k k. arbetsst. työnt. arbetare. M aaseutu : Landsb y g d : työpakk. työnt. arbetsst. arbetare. K o k o m a a : H e la la n d e t : työpakk. arbetsst. työnt. arbetare. Ykstyset henklöt Ensklda personer Osuuskunnat Andelslag Osake- a muut yhtöt Akte- och ö v rga b o l a g Kunnat Kom m uner Valto Statsverket Yhteensä Summa

13 Jos ätämme pos ne verrattan harvat la tokset, otka kuuluvat osuuskunnlle, kunnlle a valtolle, nn akautuvat ykstysten henklöden sekä osake- a muden yhtöden om stam at lkkeet er tuotantoryhmn seuraavast: Om man bortlämnar de relatvt fåtalga nrättnngar, som tllhöra andelslag, kommuner och statsverket, fördela sg de arbetsställen, som ägas av ensklda personer eller av akte- och övrga bolag, med avseende å tllverknngsvärdet på föl ande sätt: Y k sty se t h e n k lö t: O sake- a m uut yh tö t: Tuotantoarvo : Ensklda personer: Akte - och övrga bolag : Tllverknngsvärde : työpakkoa. työntekötä. työpakkoa. työntekötä. arbetsställen. arbetare. arbetsställ er. arbetare. lm ottam atta cke a n g v e t alle under m k mk a enemmän och m e ra Yhteensä Summa Tästä näkyy osake- a muden yhtöden sekä ykstysten henklöden omstamen lkkeden eroavasuus. Samalla kun älkmässsä on keskmäärn 3.5 työntekää työpakkaa koht, on vastaava luku edellsssä Vastaavat luvut v. 0 olvat.5 sekä Ykstysten henklöden a yhtöden omstamen lkkeden eroavasuutta teollsuuslattan valasee seuraava taulukko: Teollsuusla. Industrart. Ykstyset henklöt. Ensklda personer. H är framträder skllnaden mellan arbetsställen, som ägas av ensklda personer och av akte- eller andra bolag. Medan de förra m e deltal hava 3. a arbetare per arbetsställe, är motsvarande tal för de senare Motsvarande sffror för år 0 voro. 5 och I fölande tabell framträder skllnaden detta avseende mellan arbetsställen, som ägas av ensklda personer eller av bolag, nom olka ndustrgrenar: Työpakkoa. Arbetsställen. Työntekötä. Arbetare. Tuotantoarvo, Tllverknngens värde, 000-mk. Osake- a muut yhtöt. Akte- och övrga bolag. Työpakkoa. Arbetsställen. Työntekötä. Arbetare. Tuotantoarvo, Tllverknngens värde, 000-mk. Malmnnosto Malmuppfordrng Sulatot a metallen alostuslatokset Smält- och metallförädlngsverk Konepaat Mekanska verkstäder Henomp koneteollsuus Fnare masknndustr Kv-, sav-, las-, hl- a turveteollsuus Sten-, er-, glas-, ko - och torvndustr Kemallsa valmsteta tuottava teo ll... Ind. för tllv. av kemska preparater Terva-, öly-, kum- y. s. teollsuus Tär-, ole-, gumm- 0. övr. såd. ndustr Nahka- a karvateollsuus Läder- och hårndustr Kutomateollsuus Textlndustr Paperteollsuus Pappersndustr Puuteollsuus Trändu str Ravnto- a nautntoaneteollsuus Närngs- och nutnngsmedelsndustr ' O8O.0 Valastus-, vomansrto- a vesohtoteollsuus Belysnngs-, kraftöverlörngsoch vattenlednngsndustr Graaf Unen teollsuus Grafsk ndustr Edellsn kuulumaton teollsuus Tl föregående e hänförlg ndustr Yhteensä Summa Teollsuustlasto v. 6. Industrstatstlc år 6.

14 0 Osuuskunten, kunten a valton merktys teollsuustomnnan harottana on varsn vä hänen, kuten seuraavat luvut osottavat: Synnerlgen rnga är andelslagens, kommunernas samt statsverkets betydelse nom den ndustrella produktonen, vlket framgår av fö l ande sffror:' Osuuskunnat. - Andelslag Kunnat. Kommuner. Valto. Statsverket. Teollsuusla. Industrart. Työpakkoa. Arbetsställen. Arbetare. Työntekötä. 000-mk. Tllverknngens värde, ' Tuotantoarvo, Työpakkoa. Arbetsställen. Työntekötä. Arbetare. Tuotantoarvo, Tllverknngens värde, 000-mk. Työpakkoa. Arbetsställen. Työntekötä. Arbetare. 000-mk. Tuotantoarvo, Tllverknngens värde, Malmnnosto Malmuppfordrng Sulatot a metallen alostuslatokset Smält- och metallförädlngsverk , Konepaat Mekanska verkstäder.. Kv-, sav-, las-, hl- a turveteollsuus Sten-, er-, glas-, ko- o.torvndustr K em allsa valmsteta tuottava teoll. Ind. för tllv. av kemska preparater ! Nahka- a karvateoll. Läder- o. hårnd _ _ Kutomateollsuus Textlndustr Paperteollsuus Pappersndustr Puuteollsuus Trändustr... Ravnto- a nautntoaneteollsuus I l l Närngs- och nutnngsmedelsndustr Valastus-, vomansrto- a vesohtoteollsuus Belysnngs-, kraftöver förngs- och vattenlednngsndustr Graafllnen teollsuus Grafsk ndustr Yhteensä Suhma l ' o Er omstaaryhmen m erktystä teollsuudessamme valasee yllä oleven absoluuttsten lukuen lsäks seuraava taulukko, osta teollsuuslattan käy lm, montako prosentta kussakn omstaaryhmässä työntekän luku ol työn tekän koko määrästä sekä montako prosentta valmstusarvo ol valmstuksen koko arvosta. Betydelsen av de olka grupperna av ägare fö r vår ndustr belyses av ovanstående absoluta sffror samt dessutom av fölande tabell, vlken u t vsar huru många proeent de olka gruppernas arbetarantal utgorde av hela arbetarantalet och huru många proeent deras tllverknngsvärde utgorde av tllverknngens hela värde nom de olka ndustrgrenarna. Teollsuusla. Industrart. Työntekät 7«:na työpakossa, ota omstvat: Arbetare /«vd arbetsställen, som ägdes av: ykstyset henklöt, ensklda personer. yhtöt, akte- o. övr. bolag. osuuskunnat. andelslag. kunnat. kommuner. valto. statsverket. Yhteensä. Summa. Tuotannon bruttoarvo % :na työpakossa, ota omstvat * Tllverknngens bruttovärde 7o, vd arbetsställen, som ägdes av: ykstyset henklöt, ensklda personer. yhtöt, akte- o. övr. bolag. osuuskunnat. andelslag. kunnat. kommuner. valto. statsverket. Yhteensä. Summa. Malmnnosto Malmuppfordrng loo.o loo.o Sulatot a metallen alostuslatokset Smält- och m etallförädlngsverk loo.o loo.o Konepaat Mekanska verkstäder... Henomp koneteollsuus Fnare maskn loo.o loo.o ndustr... Kv-, sav-, las- hl- a turveteollsuus loo.o loo.o Sten-, er-, glas-, ko- ooh torvndustr O 0.4 loo.o O.O] 0. loo.o Kemallsa valmsteta tuottava teollsuus Industr för tllverknng av kemska preparater loo.o loo.o Terva-, öly-, kum-. s. teollsuus Tär-, ole-, gumm- o. övr. sådan ndustr loo.o loo.o

15 TeoUsuusla. Industrart Työntekät /:na työpakossa, ota omstvat: Arbetare /o vd arbetsställen, som ägdes av: ykstyset henklöt, ensklda personer. akte- o. övr. bolag.! yhtöt, osuuskunnat. andelslag. kunnat. kommuner. valto. statsverket. Yhteensä. Summa. Tuotannon bruttoarvo 0 :na työpakossa, ota v omstvat : Tllverknngens bruttovärde "/., vd arbetsställen, som ägdes av: ykstyset henklöt, ensklda personer. yhtöt, akte- o. övr. bolag. osuuskunnat. andelslag. kunnat. kommuner. valto. statsverket.- Yhteensä. Summa. N a h k a- a k a rvateo llsu u s L ä d e r- och h årn d u str loo.o loo.o K u to m a te o llsu u s T e x tln d u s tr loo.o O. loo.o P a p e rte o lls u u s P a p p ersn d u str loo.o O. loo.o P u u teo lls u u s T rä n d u s tr o loo.o O..0 loo.o R a v n to - a n au tn toan eteollsu u s N ä rn gs- och nu tnn gsm edelsndu str loo.o OO.0 Valastus-, v om a n srto - a v e s o h to te o llsuus B e ly s n n g s -, k ra ftö v e rfö rn g s - och v a tte n le d n n g s n d u s tr loo.o loo.o G raaflln en teollsu us G rafsk n d u s tr loo.o loo.o E d e lls n k uulu m aton teollsu u s T l fö r e g å e n d e e h ä n fö r lg n d u s t r o 50. o loo.o loo.o K a k k teollsu u d et A lla ndustrer loo.o loo.o N äm ä suhdeluvut osottavat, että osake- a muden yhtöden rnnalla muut yrttääryhm ät valtakunnan teollsuudessa ovat varsn vähäpätösä. Teollsuustyöväen koko määrästä tul yhtöden osalle % a koko teollsuustuotannon bruttoarvosta %. Vastaavat luvut vuodelta 3 olvat 77.5 a 8.5. A v dessa proportonstal framgår, att akte- och andrabolag, ämförelse med de övrgaföretagargrupperna äro av synnerlgen stor betydelse nom landets ndustr. A v hela antalet ndustrarbetare kom på bolagens del 83.8 % ooh av hela ndustrtllverknngens bruttovärde 85. o %. För år 3 voro de motsvarande sffrorna 77. s och 8.5 %. Työntekät. Työntekän todellnen lukumäärä koko maassa nelännesvuosttan ol: Arhetarne. D et faktska antalet arbetare kvartalsvs hela landet var: Kaupungt : Städer: Maaseutu :: Landsbygd : Yhteensä: Summa: laku. muutos. luku. muutos. luku. muntos. antal. ändrng. antal. ändrng. antal. ändrng. p:nä tammk. - den anuar huhtk. > aprl % % % henäk. >> ul f. lokak. oktober o > Työntekän käsuhteta valasevat seuraavat luvut: Arbetarnes åldersfördelnng belyses av fölande, sffror: alle 5 vuoden under 5 å r vuotaat 5 8 å r... 8 v. täyttäneet fyllda 8 år.... mehet: män : % naset: kvnnor : % kakk työnt: alla arbetare: / /O Yhteensä Summa 5 57 loo.o % o % o 0/ O

16 Teollsuudessamme on maalmansodan puhettua ruvettu yhä suuremmassa määrn käyttämään naspuolsta työvom aa, mkä yhä atkuvast pyrk kasvamaan. V. 3 ol näet nastyöläsä van 7.8 %, m utta o v %, %, % a %. Moottort. Vomakoneta esttävä taulu (Taulu 3) on v. 0 kokonaan uusttu. Stä huolmatta prmäärmoottoren lukua a vomamäärää koskev a t tedot ovat verrannollsa akasempen vu o sen tetoen kanssa. Sen saan akasemmlta vuoslta e ole olemassa tetoa stä, suurko määrä tästä vomasta käytt suoranasest tehdaskoneta a suurko osa stä tarvttn sähkögeneraattoren käyttöön. Prm äärvom a v. 6 a lähnnä edellsnä vuosna käy lm seuraavasta: Industrn har efter världskrgets utbrott börat allt st örre utsträcknng använda kvnnlg arbetskraft, vlken allt fortfarande tenderar att tllväxa. Å r 3 utgorde nämlgen antalet kvnnlga arbetare endast 7.8 %, men redan år %, år 3 5. %, år % och år %. Motorer. Tabellen rörande användnngen av kraftmaskner (Tabell 3) har år 0 helt och hållet ändrats. D et oaktat kunna uppgfterna över antalet prmärmotorer och deras drvkraft äm föras med uppgfterna från tdgare år. Däremot förefnnas cke uppgfter för tdgare år över den del av drvkraften, som användes för drekt drft av fabrksmaskner och för drft av elektrctets - generatorer. Storleken av den prmära drvkraften år 6 och under de närmast föregående åren framgår av fölande sffror: V u o s. Â r. Vesmoottoreta. Vattenmotorer. Vespyörä Turbneta Vattenhul Turbner Höyrymoottoreta. Ångmotorer. Mäntäkoneta Turbneta Kolvmaskner Turbner K aasu- a ölymoottoreta. Gas- och ole- motorer. Yhteensä teh. hv. Summa eff. hk. luku. teh. hv. luku. teh. hv. luku. teh. hv. luku. teh. hv. luku. teh. hv. antal. ef t. hk. antal. eff. hk. antal. eff. hk. antal eff. hk. antal. eff. hk Vomakoneden hevosvomamäärä on v. 0 edellseen vuoteen verraten vähentynyt. Tämä ohtuu stä, että tänä vuonna on verom yllyt ä tetty tlastosta pos. Taulukko osottaa, että m yllyen vomakoneet olvat pääasassa vesmoottoreta, veläpä suureks osaks alkeellsnta laa, n vespyörä. Yleskuvan prmäärvoman käytöstä sekä sähkömoottoren vomamäärästä antavat teollsuuslattan seuraavat, tehokkaden hevosvomen määrä lmasevat luvut. Drvkraftens storlek hästkrafter mnskades år 0 ämförelse med föregående år. D etta beror på att tullmölkvarnarna år 0 b ortlämnades ur statstken. Tabellen utvsar, att kraftmasknerna vd kvarnarna tll största delen utgordes av vattenmotorer, tll betydande del av prm tvaste slag, d. v. s. vattenhul. En bld av användnngen av den prmära d rvkraften samt drvkraftens storlek hos de elektrska motorerna nom de olka ndustrgrenarna erhålles av fölande sffror, som utvsa antalet effektva hästkrafter.

17 3 Vuos. Å ft koneden välttömään käyttöön för omedelbar drft av maskner vespyörä a -turbneta. vattenhul o. -turbner. höyrykoneta a turbneta. ångmaskner o. turbner. Prmäärmoottoreta on käytetty Ay prmärmotorema hava använts öly- a kaasumoottoreta.! o e- och gasmotorer., summa. yhteensä. sähkögeneraattoren käyttöön för drvande av elektrctetsgeneratorer vespyörä a turbneta. vattenhul o. -turbner. höyrykoneta a -turbneta..ångmaskner o. -turbner. öly- a kaasumoottoreta. o e- o. gasmotorer. summa. yhteensä. Elektrska motorer. Sähkömoottort. Voma, oka välttömäst käyttää tehdaskoneta. Drvkraft för omedelbar drft av fabrksmaskner Taulukko osottaa, että prmäärmoottoren osuus tehdaskoneta käyttävänä vomana on vähenemässä, vakkakaan vähentymnen e ole läheskään säännöllstä. Sen saan sähkögeneraattoreta käyttävä vom a on vuos vuodelta yhä van lsääntynyt, vähmmn v. 5. Vuodesta 0 tekee hevosvomen lsäys 8.8%. On luonnollsta, että myöskn sähkömoottoren v o m a on lsääntynyt, opa runsaammnkn kun sähkögeneraattorea käyttävä vom a, nmttän 4.3 %. M utta suunta muuttuu laskevaks o seuraavana vuonna, noustakseen taas huomattavast v. 6. Sähkögeneraattorea käyttävä vom a on vuodesta 0 lsääntynyt 8. 8 % :lla a sähkömoottoren vom a 4.3 %:lla. Tabellen utvsar, att prmärmotorernas andel av drvkraften f ör f abrksmasknerna synes hålla på att avtaga, ehuru mnsknngen cke på långt när är regelmässg. Den kraft, som användes för drft av elektrctetsgeneratorer har däremot år för år kontnuerlgt ökats. I förhållande tll år 0 utgör öknngen av hästkrafterna 8.8 %. Det är sälvklart, att även de elektrska m otorernas kraft ökats, den har t. o. vuxt högre grad än elektrctetsgeneratorernas, nämlgen med 4.3 %. Men den sunkande tendensen vdtager redan fölande år ånyo. A r 6 uppvsar däremot en avsevärd stegrng. Drvkraften för elektrctetsgeneratorer har samtdgt stgt med 8. 8 % och de elektrska motorernas drvkraft med 4.3%. Työpakkoen tuotantoarvot a työntekät. Työpakat on entsen ulkasun taulussa 0 aettu sekä tuotantoarvon että työntekän lukumäärän mukaan, mkäl on ollut mahdollsta. Tällasta akoa e kutenkaan voda ana tom ttaa, sllä erässä tapauksssa on kahdesta työpakasta lmotettu osttan työntekät yhtesest, osttan työntekät a tuotantoarvo yhtesest. Sentähden kussakn alla luetellussa ryhmässä on työpakkoen yhtessumma yhteenlaskettaven summaa onkn verran suuremp. Samasta syystä e er ryhmen prosenttlukuen summakaan ole loo.o, vaan vähän penemp, a osottaa puuttu va prosenttluku puuttuva työpakkoa. Arbetsställenas tllverknngsvärde oeh antalet arbetare. En fördelnng av arbetsställena både efter tllverknngsvärdet och antalet arbetare hade, såvtt det var m ölgt verkställts tabell 0 den tdgare publkatonen. En sådan fördelnng är cke alltd genomförbar, det att vssa fall dels arbetarna, dels såväl arbetarna som tllverknngsvärdet uppgvts gemensamt för tvenne arbetsställen. Därför är var och en av nedan upptagna grupper antalet arbetsställen något större än addendernas summa. A v samma orsak utgör cke heller procenttalens summa vare grupp loo.o, utan är den något mndre, varvd det resterande procenttalet hänför sg tll det återstående antalet arbetsställen.

18 4 Työpakko a: Arbetsställen Tuotantoarvo : Tllverknngsvärde: Työntekötä: Arbetare: lu k u. kakk. an tä. /o alla Ilm ottam atta: Icke angvet: alle 0 färre än alle under mk: alle 0 färre än mk: alle 0 färre än mk: alle 0 färre än O alle 0 färre än alle 0 färre än mk a enemmän ocb däröver: alle 0 färre *än l a enemmän oeh flere K ak k työpakat: A lla arbetsställen: alle 0 färre än a enemmän och flere Tom nnassa sattuneet keskeytykset. Työp akossa sattuneet keskeytykset akautuvat seuraavast er teollsuusryhmen kesken: Avbrott verksam heten. De avbrott arbetet, som ägt rum vd arbetsställena, fördela sg efte ndustrgrupper på fölande sätt: Työpakkoa, ossa on sattunut sesauksa: Arbetsställen med avbrott: luku. /0:na kaksta. Sesauksa, autal. % av alla. Antal avbrott. Malmnnosto Malmuppfordrng... Sulatot a metallen alostuslatokset Smält- och m etallförädlngs verk K o n e p a a t Mekanska verk stä d er Henomp koneteollsuus Fnare masknndustr K v-, sav-, las-, hl- a turveteollsuus Sten-, er-, glas-, ko- ooh to rvn d u str Nstä tltehtassa D ärav vd tegelbruk Kem allsa valmsteta tuottava teollsuus Industr för tllverknng av kemska preparater Terva-, öly-, kum- a muu sellanen teollsuus Tär-, ole-, gumm- ooh övrg sådan ndustr Nahka- a karvateollsuus Läder och hårndustr Kutomateollsuus Textlndustr Paperteollsuus Pappersndustr Puuteollsuus Trändustr Nstä sahossa a höyläämössä D ärav vd sågverk och lyvlerer llavnto- anautntoaneteollsuus Närngs- och nutnngsmedelsndustr

19 5 T y öp ak k o a, o ssa on sattunut sesauk sa: A rb e tsstä lle n m ed a v b ro tt: luku. % :n a kaksta. Sesauksa, antal. % av alla. A n tal avbrott. Valastus- y. teollsuus Belysnng- fl. ndustrer Graafllnen teollsuus Grafsk ndustr Edellsn ryhmn kuulumaton teollsuus Industr, son e är att hänföras tll föregående gru p p er Yhteensä Summa Ptuutensa mukaan akautuvat työnkeskeytvkset seuraavast: Med avseende å varaktgheten fördela sg a v brotten på fölande sätt: lu k u. «/ antal. lo Vähemmän kun yhden vkon K ortare td än en vecka vkkoa veckor vkkoa kuukaus veckor m å n a d kuukautta månader > > > > Sattuneden työnsesausten syyks on lm otettu: Orsakerna tll de tmade avbrotten ha uppgvts vara: V. år Ir 3 Yhteensä - Summa o V. år 4 v. å r 5 V. år 6 lu k u. lu k u. lu k u. luku. lu k u. / autal. /o / lo / antal. autal. /0 antal. 7. autal., 7. Sopmaton vuodenaka Olämplg årstd Sopmaton vedenkorkeus Olämplgt vattenstånd Tulpalo Eldsvåda Koraukset Reparatoner Työnsesaukset Arbetsnställelser V ararkko K o n k u r s O. O. Raaka-aneen puute Brst på råvara Työn puute Brst på a r b e te Muut svyt Övrga orsaker Yhteensä Summa o o o o o Keskeytysten syyt vahtelevat er vuosna tuntuvast. Vuoslle 3 on omnasta, että koraukset ovat sangen runsaast aheuttaneet keskeytyksä, keskeytysten kokonasmäärästä %. Täm ä merktsee stä, että teollsuustomnta ol atkuvast nousussa, sllä koraukset merktsevät usen tehdastomnnan laaennusta. V. 4 on tapahtunut huomattava lasku, kuten prosenttluku osottaa. Sen saan tälle a kahdelle seuraavalle vuodelle on om nasta, ettäraaka-aneen a työnpuute ovat olleet tärkem pnä keskeytyksen aheuttana. Orsakerna tll avbrotten varera under de olka åren märkbart. Kännetecknande fö r åren 3 är, att reparatonerna förorsakat ett betydlgt antal avbrott, d. v. s % av hela antalet. D etta betyder att den ndustrella verksamheten allt fortfarande är tlltagande; reparatonerna tyda nämlgen ofta på fabrksverksamhetens utvdgnng. Å r 4 kan förmärkas en betydande nedgång, såsom procenttalet u t vsar. Därem ot är det utmärkande för detta år och de tvenne fölande åren, att brst på råvara och brst på arbete vart de vktgaste orsakerna tll avbrotten.

20 Aakkosellnen luettelo tlastossa selostetusta erlaatussta tehtasta. Alfabetsk förtecknng över förelggande statstk redovsade olka slag av fabrker. Teolls u uslat. Tlastollsen ryhmän numero. Industrslag. Nummer den statstska grupperngen. Aoneuvotehtaat X V Alumnumteosten valmstuslatokset I I 3 Ampumatarvetehtaat I I 6 Asbesttehtaat V 4 [ Asfalttvalmot.V 4 Autokortehtaat X V Autokorauspaat I II 3 Dynamtttehtaat V I 7 Erstysanetehtaat V 5 Faneertehtaat X I 5 Faneerteosteltaat X I 6 Galvanomstehtaat I I 8 Halkosahat X I 3 Hanskastehtaat V III 3 Hara- a svellntehtaat V I II 6 Hartstehtaat V II H attutehtaat IX 7 Henotaetehtaat I I Hlhappotehtaat V I Hvatehtaat... XII Hllo- a mehutehtaat X II 5 Huopatavaratehtaat IX Jalknetehtaat V III Jauho- a suurmomyllyt X II 4 Joustntehtaat I I Kaakao- a suklaatehtaat X II 3 Kaakeltentaat a savastanvalmstuslatokset V Kaasulatokset X II I Kahvpaahtmot X II 6 Kalanverkkotehtaat IX 4 Kalapanmot X II 0 Kalkkkven a marmorn survomslatokset V 3 Kalkkkvlouhmot V Kalkktehtaat a -polttmot V 5 Karamell-, marmelaat-, kaakaoa suklaatehtaat X II 3 Karkea- a mustataetehtaat... I I 8 Kaulustntehtaat IX 6 Kehys- a lstatehtaat... XI6 Kenotekosten kven valmstuslatokset V 4 Kekstehtaat X II 8 Keramkktehtaat V 8 Kmrööktehtaat V I 0 Kranstomot X 6 Krapanot X IV Krekuor- a paperpusstehtaat X 5 Alumnumkärl, nrättnngar för tllverknng av... II 3 Ammuntonsfabrker... II 6 Asbestfabrker... V 4 Asfaltguterer... V 4 Automoblkorgfabrker XV Automoblreparatonsverkstäder.. III 3 Bagerer... [ X II 7 Bandväverer IX 6 Benmölsfabrker och -stampar..! VI 5 Börkkäppsågar... ; XI Bleck-, plåt- och kopparslagerer II Bokbnderer X 6 Boktryckerer... X IV Bomullsfabrker... IX 4 Borst- och penselfabrker V III 6 Cellulosafabrker... X Cementfabrker... V 3 Cement- och asfaltguterer samt tllverknng av asfaltflt och konstgord sten V 4 Ckorefabrker..... X II 7 Dynamtfabrker V I 7 Drevfabrker IX Elektrska belysnngs- och kraftöverförngsverk X III Elektrska maskner och apparater ämte nstallatoner, fabrker för tllverknng a v... III 6 Elektrska smältugnar... II 5 Elektrska ugnar... II 3 Fanérfabrker... X I 5 Fanértllverknngar, fabrker för.. X I 6 Flfabrker ; II Fltvarufabrker \ IX Fnsmdesfabrker... II Fsknätfabrker IX 4 Fäderfabrker...' I I Färgerer... IX Färg- och femssfabrker V II Galvanserngsfabrker II 8 Gasverk X III Guterer, mekanska verkstäder och skeppsvarv I l l Glasbruk och -slperer 6 Glasmästareverkstäder V 7 Grov- och svartsmdesfabrker.. II 8 Guldsmedsverkstäder II 7 Gummreparatonsverkstäder... V II 5 Gummvarufabrker V II 4 Handskfabrker V III 3 Hartsfabrker V II