SU O M E N V IR A L L IN E N TILA S T O - F IN L A N D S O F F IC IE L L A STATIS T IK XVIII TEOLLISUUSTILASTOA VUONNA 1920 INDUSTRISTATISTIK ÅR 1920

Transkriptio

1 SU O M E N V IR A L L IN E N TILA S T O - F IN L A N D S O F F IC IE L L A STATIS T IK XVIII TEOLLISUUSTILASTOA 37 VUONNA 920 INDUSTRISTATISTIK 37 ÅR 920 STATISTIQUE DES INDUSTRIES A N N É E 920 HELSINKI 923 H ELSING FO R S V A L T I O N E U V O S T O N K I R J A P A I N O S T A T S R Å D E T S T R Y C K E R I

2 Ssällys. Innehåll. Tekst. (Sv. 48). Text. (Sd. 48). Sv. Sd. Johdanto... In lednng... Suomen teollsuus vuonna 920: Y lesk a tsau s... 0 Industren Fnland år 920: Ö verskt... 0 M eta llteollsu u s... 3 M etallndustren... 3 K v-, sav-, las-, hl- a turveteollsuus.. 3 Sten-, er-, glas-, kol- och torvndustr Kem allsten latteden valmstusteollsuus 4 Industr för tllverkn ng av kemska preparater... 4 Terva-, öly-, kum- a muu senlaatunen Tär-, ole-, gumm- och ö vrg sådan n teollsuus... 5 dustr... 5 Nahka- a karvateolsuus... 5 Läder- och hårndustr... 5 Kutom ateollsuus... 6 T e x tln d u s tr Paperteollsuus... 9 P a p p ersn d u str... 9 Puuteollsuus Trändustr Ravnto- a nautntoaneteollsuus Närngs- och nutnngsmedelsndustr Valastus-, vom ansrto- a vesohtoteolls u u s Belysnngs-, kraftöverförngs- och vattenled n n gsn du str Graafllnen teollsuus Grafsk n d u s tr Edellsn ryhmn kuulumaton teollsu u s.. 28 Industr, som e är att hänföras tll fö regående g ru p p e r Työpakkoen om staat Arbetsställenas ägare T yöntekät... 3 A rb eta rn a... 3 M oottort M o to re r Työpakkoen tuotantoarvot a työn tekät 34 Arbetsställenas tllverknn gsvärde och antalet arbetare Tom nnassa sattuneet k e s k e y ty k s e t 35 A v b ro tt verk s a m h e te n Aakkosellnen lu ettelo selostetusta tehtasta... Förtecknng över förelggande statstk re 37 dovsade olka slag av fabrker Résumé fra n ç a s Résumé franças L s te des noms d ndustres em ployés dans les tableaux L ste des noms d ndustres em ployés dans les tableau x... 46

3 IV Taulultteet. T abellblagor. (Sv. 7) S v. Taulu. Katsaus maan teollsuustom ntaan kaupungttan a khlakunnttan Katsaus maan teollsuustomntaan teollsuuslattan Teollsuudessa k äytetty käyttövoma * 4. Teollsuuden kuluttamat raaka-aneet a sen tu otteet (Sd. 74). S d. Tabell. Överskt av den ndustrella verk samheten landets städer o. härader 2 2. Den ndustrella verksam heten efter ndustrarter... '8 3. I ndustren använd drvkraft Använda åäm nen ooh halvfabrkat samt förfärdgade alster ut ndustren Rahapaa v K on trolllatos v M yn tverket år K on tro llverk et år Table des matères. T e x t e. (Pages 48). Pag Observatons prélmnanes... L es ndustres fnlandases en 920: Coup d œl général... 0 Industres des m étaux... 3 Industres de la perre, de l argle, du verre, du charbon et de la tourbe... 3 Fabrcaton de produts chm ques. 4 Industres du goudron, de l hules, de la gom m e etc... 5 Industres du cur et du p ol... 5 Industre te x tle... 6 Industre du p a p e r... 9 Industre du bos Industres des com estbles et exctants.. 24 Eclarage, transmsson d énerge, servse d eau Industre graphque Industres non rapportables aux groupes précédents L e s proprétares des entreprses Ouvrers... 3 M oteu rs Valeur des produts des leu x de traval et nombre de leurs ouvrers Pag. Interruptons de l a c t v t é L ste des catégores de fabrques dont trate. la présente statstque Résumé franças L s te de noms d'ndustres em ployés dans les tableaux Tableaux. (P ages 74). Tableau. Tableau synoptque des entreprses ndustrelles dans les vlles et les ballages du pays L es entreprses ndustrelles groupées par genres d ndustres Moteurs, chaudères à vapeur et générateurs d'électrcté employés par l ndustre M atères prem ères et produts machevés em ployés et produts fabrqués L a M on n a e L e Contrôle des métaux D ré c e u x... 72

4 Johdanto. V uoden 920 teollsu u stla sto lm estyy kooltaan sam anlasena kun kahden edellsen vuoden tlasto, m utta ssällöltään erältä kohdn m uutettuna. Teollsuustlastossa on vuodesta. 909 alkaen sllo sen senaatn kauppa- a teoll'suustomtu'skunnan päätöksen m ukasest o llu t k ästeltävä anoastaan tehdasteollsuutta, oten ss.akasemmn t lastossa m ukana ollu t käs- e l penteollsuu s ä te ttn pos. M u tta m ssä k u lkee suur- a p en teollsu u den vä ln en raa, stä on o llu t sangen vakea m äärätä. M tään ylespätevää, ykstysk oh ta m yöten pakkansa ptävää määrtelm ää tehtaasta erotukseks k ästyöpaasta e ole v o tu esttää. J otta teollsu u stla sto k u ten k n e r vu oslta tu ls yhdenm ukasest tom tetuks, h yväk syttn v. 95 tlaston laatm soh ek s seuraavat säännöt: T la stoon otetaan k ak k teollsuustom n- taa h a r o tta v a t la to k set, ) ossa: >a) työvom an suuruus on väh n tän 0 työn tekää, ollen käyttövom aa k äytettäessä kunkn vak u tta va n hevosvom an k atsottava vastaavan 3 työn tekä ä, tah b ) tu otannon b ru ttoa rvo on väh n tä n 5,000 mk. vuodessa, sekä 2 ) (kakk v e ro m y lly t, 3) k ak k tlte h ta a t, sahat a turvepeh ku - tehtaat, p ats n tä, o ta lm esest (käytetään lanoastaan om staan omaa ta r vetta varten, sekä 4) k a k k tarkastuksen alaset latokset, t. s. v n a p o lttm o t, väk vn a -, v n - a punsstehtaat sekä olu tpanm ot a m etoen m allasuom en panm ot. N äm äkn säännökset fcap-aavat erältä kohdn tarkstusta. N m en om a an k o lta b, oka m äärttelee tehtaan suuruuden tuotan non b ru ttoarvon m ukaan, on osottautunut kokonaan käyttökelvottom aks. Kohdassa 2 tah dotaan epäselvyyden välttäm seks nm en- Inlednng. In dustrstatstken fö r år 920 fra m trä d er sam ma fo r m a t som s ta ts tk e n fö r de tvän n e fö regåen d e åren, m en fö re te r frå g a om n n eh å llet vssa förä n d rn g a r. A n d a frå n och m ed år 909 lar n d u strsta tstk en 'e n lg t beslut av handels- och ndu strdepartem entet v d dåvarande senat endast om fa tta t fab rk sn d u stren, m edan hantverkseller sm åndustren, vlk en td g a re behandlats samband härm ed, bortläm nats ur statstken. F a ststä lla n d et av gränsen m ellan stor- och sm åndustren har em ellertd erb u d t betydande svårgh eter. E n a llm ä n g ltg d e fn ton, som även sp ecella fa ll sku lle vsa s g rk tg, på fa b rk t l l åtsklln ad frå n hant- verk e r har cke k u n n at uppställas. T och fö r ernående av en h etlgh et m ellan n d u strstatstk en fö r o lk a år, fastställdes lk v ä l föl.ande regler fö r uppgörande av ndu strstatstken år 95. I ndu strstatstk en m edtagas alla n rä ttn n ga r av n d u strell natur, ) v lk a hava: a) m n st 0 arbetare, v.arvd, där d rv k r a ft användas, v a r e e ffe k t v hästk r a ft lkställes med 3 arbetare, eller b ) e tt tllv e rk n n g sv ä rd e av m nst 5,000 mk per år, samt 2) alla tu llm ölk varn ar, 3) alla tegelbruk, sågar och to rv s trö fa b rker, föru to m sådana, v lk a ty d lg e n a r beta endast fö r ägarens e get behov, ävensom 4 ) alla k o n tro ll underkastade n rä ttn n g a r, d. v. s. b rä n n vn steä n n erer, sprt-, vn - och p u n sch fabrker sam t ö lb ry g g ere r ävensom b ry g gerer fö r svagare m altd rycker. Ä v e n dessa reg le r k rä va vssa hänseended en revson. Särsfclt punkt b, som fx e r a r fabrkens storlek på grun dvalen av produktonens bru ttovärde, har v sa t s g fu llk om lg t oanvändbar praktken. F ö r undvkan de av oklarhet påpekas punkt 2 u ttryck lgen,

5 2 omaan huom auttaa, että v e ro m y lly t on lu ettava suurteollsuuteen kuuluvks. T ä tä vastaan saattaa k u ten k n h uorna-u taa, että tälla slla vähäpätösllä k y lä m y lly llä e ole m tään n tä om nasuuksa, o ta teoreettsest katsoen vaadtaan tehdasteollsu uden p r n k u u lu vlta työp ak olta, vaar pänvaston (sella sa, o tk a ovat ty y p lls ä ks- e l p e n teollsuuden tunnusm erkkeä: ) pen tuotanto, 2) tu o tteet valm stetaan tlauksesta, velä p ä k u lu tta a n om sta raaka-anesta. Lsäks on huom attava, että vero-m yllyt evät pysty, enem pää kun muutkaan kästyöpaat, antamaan yhtä sekkaperäsä teto a tom nnastaan k u n varsn aset tehdaslatokset a k u n m tä teollsu u stla sto edellyttää. N n p ä ne e v ä t v o lm o tta a raaka-aneden enem pää k u n tuotannonkaan arvoa, evätp ä usem m ssa tapauksssa edes k on eellsen vo-, mau. su u ru u tta. A n o a t su u n n lleen o k e a t ted ot ovat n d en lukua a työn tek ö tä koskevat, otka näm äkn vu o stta n suurest vah talevat rpp u en stä, että tosena vu o tena on suurem p, ' tosena p en em p määrä m y lly ä, o s ta ted o t kokonaan puuttu vat. K u n ss v e ro m y lly s tä saadaan nän pern hatarat ted ot, on avan tarp eeton ta kästellä n tä teollsuustlastossa. K u n ne k u ten k n o vat o lle e t m ukana, o n teollsu u stlasto antanut m aan teollsuustom m näeta a van väärän kuvan, koska m y lly t ovat l sänneet työp ak k oen luvun.kaksnkertaseks stä m tä teollsuuslatosten luku on o llu t lman -m yllyä, vaku ttam atta kutenkaan la n kaan tuotannon (suuruutta osuttavn lu k u hn. N ä n on tlasto n äyttän yt teollsu u dellem m e epäedu llseks n uhteen työp ak k oen a tu otan toarvon välllä. n ä m a n tu s ta -systä a lle k ro tta n u t tek v. 920 ehdotuksen, että v e ro m y lly t ä tettä sn m an tu sta vuodesta lä h ten kokonaan pos teojls-uustlastos-ta. T o s e lta puole-n s säls ehdotus sen, että m ee rt tästä lähn- t lastossa k ästeltäsn, ko-sk-a näm ä n y kyään o ovat m uodostu neet hu om attavks teollsu u sla tok sk s, va rsn k n os suuruutta arvostellaan tu otan toarvon m ukaan. M e llä tu skn len ee m ontakaan teollsuudenhaaraa, onka tu o tan toarvo koh oas yh tä suureks kun m eeren. N äd en puuttum nen te o llsuustlastosta antaa vaavasen kuvan va lta - kunnan teollsu u stom n n a sta. Se tlastokom tea, oka 90 asetettn kästtelem ään v rallsen tlaston uudsta m skysym yksä, asettu teöllsu-ustlas-toa koskevassa metnnc-s-- sään, oka 907 valm stu, m eereh n nähden att tullm ölkvarnarna bora hänföras tl- storn dustren. H ä rem o t kan man lk v ä l göra den n vän d n n gen, att d ylk a ob etyd lga bykvarn ar cke fö re te några av de egenskaper, som teoretskt taget, böra anses karaktärs- t-slka fö-r arbetsställen nom fa b rk s n dustren, utan tvärtom en m ängd sà-dana, s-o-m äro typska fö r hantverks- e ller sm åndustren : ) lten produkton, 2) alstren fra m stä lla s på b eställn n g, t. o. un. av råäm nen, s'0'm tllh ö r a kon su m en terna. Yda-re bör observeras, -att tu ll-m ölkvarn arna lk a lt-et so-m öv-rga hantve-rkerer fö rm å länn-a lk a n o g g ra n n a u p p g fte r cm sn verk sam h et som do e g e n tlg a fab-rksför-eta-^en och som ndu- strstatstk-en -föru tsätter. Sålun-da kunn a -de u p p gva varken råämnenas e-ller prod u k tonens värde och de flesta fa ll cke ens.maskn kraften s storlek. I huvudsak r k t g a äro enda-st u p p gftern a o-m deras antal oeh arbetare, vlk a lk v ä l årlgen uppvsa starka växln g a r, beroende på -att antalet kvarn ar, om vlk a u p p g fte r saknas, är större al-ler m n d re under de olk a åren. D å u p p g fte rn a o-m tu llm ölk varn arn a fö re te dylk a stora b rs tfä llg - heter, är det cke skäl att behandla dem n dustr-statstken. D å de lk v ä l u pptagts, har n d u strsta tstk en skänkt en alldeles o r k tg bld av den ndustrella verksam heten lan det, emedan an talet arbetsställen nom ndu-stren på gru n d av k varn arn a ökats t ll det dubbla alv vad det e l est.v a rt, utan a-tt -de s-ffr-or, som u t vsa storleken- -av p ro d u k ton en, rö n t någon n verkan -a-v dem. Sålunda har statstk en väokt en -ofördelaktg förestä lln n g om fö r h å llan d et m ellan -arbetsplatser oeh produ-ktonenls- värde nom vå r n d u str. P å ovannäm nda grun der fram ställde undertecknad år 920 -ett fö rs la g om att tu llm ö l- kvarnarn-a frå n sagda år h elt och h å llet skulle bortläm nas ur n d u strstatstk en. Å andra sdan åter nnebar fö rsla get, a tt m eerern a frå n samma år skulle m edtagas n dustrstatstlken, emedan dessa num era u tveck la t sg t l l b etydan de n d u s trfö re ta g, syn n erhet om storleken bedömes e fte r produ kton svärdets -storlek. Hots oss torde d et knappa-st fn nas m ånga ndustrgrenar, vlk as produktonsvärde skulle s tg a t ll så betydan de belopp som m eerernas. D å de bortlämn-as ur statstken, erh å ller man en o fu lls tä n d g b ld av den.ndustr,da verksam heten nom rket. D en statstkkom m t-té, sam tllsa ttes år 90 fö r att behandla frå g a r rörande om organsaton av den o ffc e lla statstken, n to g stt

6 3 slle kannalle, että ne o ls (kästeltävä van m aan vlelystlaston yhteydessä, m utta e te o l lsuustlastossa,,;koska ne luontonsa puolesta ovat lähem pänä maan vlelystom n ta a. K u n kom tean (m etntö tältä osaltaan tu l hyväksytyks, äävät m ee rt sllon teollsuu stlastosta pos. (Edelleen ehdott a llek ro tta n u t, että v o m akoneta koskeva teollsu u stla ston taulu (T a u lu 3 ), oka e l osttan epätarkka, osttan v rh e elln e n k n, kokonaan u u d stetta sn. Y llä m a n tu n tla sto k om tean laatm an kaavakkeen m ukasest on tähän saakka seuraavan ssältönen : Teollsu u sla. [ Industrart. tämä tau lu ollu t... betänkande av är 907 rörande n d u strstatstken den ståndpunkten frå g a om m eerern a, att dessa borde behandlas nom lantbruksstatstken-, men cke nom n d u strstatstken, om(edan de t ll sn natur stå närm are ord b ru k sn ä rn gen. Då- kom m ttén s betänkande denna punkt godkändes, bortlärn- nades (m eererna ur ndustrstatstken. V d a re fö re slo g undertecknad, att tabellen rörande k ra ftm a sk n ern a n d u strstatstk en (T ab. 3 ), son vssa punkter u ppvsade o fu llstän dgh eter och t. o. m. d rek ta fela k tgh eter, skulle h elt och h å llet om arbetas. E n lg t det ta b ellfo rm u lä r, som utarbetats av ovannäm nda statstkkommtté, har denna tabell h ttlls va rt av fölan d e art: Käyttövom akoneta. -- Drvkraftm askner. Vesm oottorea. Vattenm otorer. vattenhul. luku. antal. s... vespyörä. teh. hev. eff. hk. turbner. luku. antal. turbnea. teh. hv. eff. hk. H ö y ry m oottorea. Angm otorer. kolvm askner. luku. antal, mä ntäkon eta. teh. hv. eff. hk. turbner. luku. antal. turbnea. ( teh. hv. eff. hk. Fö rbrännngsm otorer. luku. antal. Polttom oottorea. teh. hv. eff. hk. E lektrska m otorer. Söhköm oottorea. teh. hv. eff. hk. luku. antal. Övrga m otorer. luku. antal. luta m oottorea. teh. hv. eff. hk. Ångpannor. luku. antal. H öyrykattlota. tuhpnta. eldyta. Ï Uektret et sgeneratorer. luku. antal. Sähkögeneraattorea. klow att. klow att. Elektrska motorer, vlka erhålla I sn sttöm från el. gener, samma ndustrföretag. antal. luku. Sähkömoottorea, otka saavat vrtansa saman teollsuuslkkeen generaattorsta., eff. hk. teh. hv. T ä stä taulusta e -enskslkään- käy lm, m ten p rm äär-m oottort akau tu vat tehdaskoneden välttö m ä ä n käyttöön a sähkögeneraatto ren käyttöön. T o sek s sähköm oottoren erottam nen kahteen e r ryhm ään sen m u kaan, m stä ne saavat vrtansa, on aheu ttanut, että tässä tulee sama vom a otetuks ostta n kahteen kertaan. Taulussa on n m ttä n sarakkeden, otka kuuluvat, otskon,,k ä y ttö vom akon eta alle, katsottu lm asevan te o l lsuutem m e k on eellsen vom an suuruutta. N ä d en sarekkeden s s m yösk n.sähkö- m oottorev-sarekkeen yh teen la sk ettu hevosvom am äärä on otettu m. m. taulussa a 2 sarekkeeseen,,k äyttövo m an (suuruus tehollsssa hevosvom ssa. M u tta n y t on se voma, m kä on puheenalaslla sähköm oottorella, otka ss saavat vrtansa veraan teollsuuslatoksen shkögeneraattoresta, o l m otettu nätä gen era a ttoreta k ä yttä ven p rmäärmoottoren vom an a, oten ss tämä m äärä konevom aa on tu llu t tlastossa mu- A v denna tabell fra m g å r fö rs t och frä m st cke hu ru prm ärm otorerm a fö rd ela sg på den drekta d rfte n av fabrfcsm askner och på d rfte n -av eléktretetsgener-atorer. E ö r det andra är fö ld e n av (fördeln ngen av de elektrska, m oto rern a tv å olka g ru p p er på gru n d va len av v a r fr å n de erh å lla ström, a tt samma d r v k r a ft h ä rv d d elvs u pptages tvän ne gånger. D e k olu m n er tabellen, v lk a (falla under rubrken,,,d rv k ra fts - m aakn er, ha n ä m lg e n ansetts u ttry c k a den -masknella k ra ften s storlek nom v å r ndustr. D e t sam m an lagda a n ta let h ä s tk ra fte r desea kolu m ner -alltså kolum nen E le k trs k a moto-rer medräknad- h a r bl. a. u p p tagts även kolum nen D rv'kr.af- te-n-s -storlek -effek tva h ä s tk ra fte r ta b ellern a och 2. E m e lle rtd har -kraften hos frågavaran de elektrska m otorer, vlk a e r h å lla sn s-tröm frå n olektrctotsgen-er-atorer' v d -en an-nan f-abrksnrättnng, redan u p p tagts som k ra ft hos de p rm ärm otorer, vlk a

7 \ 4 kaan kaksnfcertaeena. Postaakseen täm än vrh eellsyyd en sekä selventääkseen erä ltä osn puheenalasta taulua, ehdott a lle k ro ttan u t m uutettavaks tau lun sellaseks, kun seuraa va kaava osottaa: användas fö r d rvan d e av dessa gen eratorer, vadan sålunda denna m askn ella k r a ft u pptagts tvänne gånger statstken. F ö r avlägsnande av detta fe l och fö r fö rty d lg a n d e av frå g a v a ra n d e ta b e ll n-å-gra andna punkter, föreslog undertecknad, att tabellen skulle fö r ändras så som nedanstående tabellform u-lär u tvsar : T eollsuusla. In d u stra r. Prraärmottore Prmärm oto re V esmootto- HÖyrymoottoret. reta. V attenm otorer. A ngm otorer. ; vespyörä. vattenhul. eff. lk luku. antal turbneta. turbner. - teh. h eff. hk luku. antal, tel. h v. kolvm askner. m äntäkoneta. teh. he eff. h \ luku. antal " ' ' : turbneta. turbner. J lu k u. antal v. teh. he eff. k'v v. t a Ole- och gasm otorer. luku. an tal Öly- a kaasum oottoreta. teh. h eff. h \ v. Y hteensä. Sum m a. \ teh. h eff. hk v. Prm äärm oottoreta on käytetty : Av p rm ärm otorem a hava använts: Koneden v älttöm ään k ä y t töön For omed. drft av m askner öly- a kaasumoot oreta. : ole- a gasm otorer. : höyrykone a a turbueta- ' ångmaskner och turbner. : vespöyrä a turbneta. ; vattenhul och < urbner. yhteensä. summa. J Sähkögenevaattoren käyttöön F ö r drvande av elektr. gener. vespyörä a turb: vattenhul och tu r neta. bner. öly- a kaasum oottoreta. ole- och gasm otorer. höyrykoneta a turbn eta. ångmaskner och turbner. teh. hevosv. - ef. h ästk r. yhteensä. sum m a. Elektrska motorer. Sähköm oottoreta. teh. lr eff. hk luku. antal v. Tehdaskoneden a latteden välttömään k äy t töön, teh. hv. För omedelbar drft av maskner och apparater, eff. hk. Pu h een a lasen uudstusehdotuksen ohdosta p yys K au ppa- a Teollsuuehall-tu-s lausuntoa tla s to llselta päätom stolta, o k a asettu ehdotusta oka suhteessa kannattam aan. V a l ton eu vosto puolestaan p yys lausuntoa m. m. m aataloushalltukeelta, varsnkn, m k ä l kysymys kosk m eeren ottam sta teollsuu stlastoon. M aata lou sh a lltu s -asettu kysym ykseen nähden vastustavalle kann alle ptäen r ttä vänä, että m e e r t kästellään ed elleen k n van m aatalou stlaston yhteydessä. Päätöksellään henäkuun 4 p ä vältä 92 va lto n eu vosto v a h v s t m u u t teollsu u stla stoon ehdotetu t m uutokset p ats m eeretä koskevan. T ä m än päätöksen mukaan m e e r t edelleenkn on ä te ttä v ä teollsu u stlastossa kästtelem ättä, koska V a lto n eu vosto e ole p tä n y t ta r p e e llsena nden yhdstäm stä teollsuu stlastoon. K u n v e ro m y lly t n y t on ä te tty pos, v a k u t taa tämä tlastossa tuntuvast työpakkoen lu kuun, o k a -e d e lls n v u o s n verra ten on ss palon penem p. K u ten akasem m n o huom au tettn tuntuu tämä on kn verran myösk n ty ö n te k ö tä a k äyttövom a a osottavssa luvussa, m u tta e lan kaan mussa. Teollsuustlastossa -kästellään' nykyään: I a n led n n g av ovannäm nda reorgansato n sfö rsla g a n h öll H an dels- och Industr-sty- nefoen om utlåtande av statstska cen tralbyrån-, vlken -ansåg sg allo kunna förord a fö r slaget. Statsrådet å sn sda anhöl-l om u t låtande av bl. a. lantbru ksstyrelsen, särsklt frå ga n om a tt m ee re rn a skulle m edtagas ndustrstatstk-en. Lamtbrukss-tyrelsen, n to g lk v ä l en a vvsan d e hålnn-g tl- fr å g a n,och ansåg det vara n o g o m m ee- rerna fo r tfa r a n d e behandlades en d ast sam band med l-antbtuksstatstken. G e nom beslu t a v den 4 u l 92 stadfäste stasrådet de fö resla gn a ä n d rn garn a n om nd u strstatstb en, m ed u n dantag -av fö rs la g e t om m eerern as upptagande densamma. E n lg t detta beslut böra m eerern a fo rtfa ra n d e ck e behandlas n d u strstatstk en, emedan «S ta ts rå d e t ck e ansett n ö d g t a tt upptaga dem ndustr-statstken. E n ä r tu llm ö lk v a rn a rn a bortlämmats, har an talet arbetsställen rö n t stark nverkan härav, det a tt detsamma u p p vsa r en stark m n sk n n g ä m fö relse m ed föregåen d e år. Som redan td g a re påpekats, n verk a r denna fö rä n d rn g även en vss grad på de s ffr o r, so-m u tvsa an talet arbetare och d rvk ra ften s storlek, m en cke på andra. I ndustrstat,stken behandlas sålunda num era :

8 5 a ) v a lto n tarkastuksen.a valvon n a n alaset teollsu u sla tok set, ossa valvon ta koskee ts e tuotantoa, b ) teknofcem allset tehtaat, c) tlte h ta a t, sahat a turvepehku tehtaat, p a ts n tä, o ta 'käytetään anoastaan om staan omaa tarvetta varten, d ) m u u t teollsu u stom n taa h a ro tta v a t latokset, ossa ty ö vom a n suuruus 0 väh n tän 0 työn tekä ä, a on snä ta pauksessa, että m yöskn kon eellsta k ä y t tövom aa (käytetään, (kunkn tehokkaan hevosvom an katsottava vastaavan 3 työn tekää. a) de fa b rk s n rä ttn n g a r, som underkastats statens nspektons- och kon trollverksam het, så v t t densam m a gäller sälva p roduktonen, b ) teknokeonäka fabrker, c ) tegelbru k, sågar och to rvströ fa b rk er, fö ru to m sådana, som användas endast fö r ägarens p rvata behov, d ) ö v rg a n rä ttn n g a r a v n d u s tre ll n a tu r, där arbetsstyrkans storlek u tgör m n st 0 arbetare, v a rv d den. m asknella d rv k ra fte n, där även sådan användes, lk ställes med 8 arbetare p er e ffe k tv h ä stkraft.

9 Suomen teollsuus v Yleskatsaus. Yleskatsauksen koko teollsuustomntaan puheenalasena vuonna sekä 4:nä edellsenä vuonna antaa seuraava taulukko: Industren Fnland år 920. Överskt. En överblck av hela den ndustrella verksam heten under frågavarande år samt under de 4 föregående åren erhålles av fölande tabell: I Työpakkoa, luku Arbetsställen, a n ta l... s> lsä3?s, luku > öknng, antal /o % Työntekötä, luku Arbetare, antal lsäys, luku öknng, antal o > % Käyttövom aa, (prmäärmottora) H V. D rvkraft, (prm ärmotoren) H K ; Sama lsäys, H V. D:o, öknng, H K % /o Palkkaus. A v lö n n g mk : lsävs ökn ng... > *... % Raaka-aneden koko arvo Råämnenas hela värde mk Sama, lsäys D:o, öknng /o Kotm asa raaka-aneta Inhemska råämnen mk Sama, lsäys D:o. öknng < p... % Kotm asa puolvalm. teollsuust, Inhemska halvfabrkat mk Sama, lsäys D:o, öknng *... / l Ulkom asa raaka-aneta Utländska råämnen mk Sama, lsäys D:o. ö k n n g P... / Tuotannon bruttoarvo Tllverknngens bruttovärde mk : Sama, lsäys D:o, ö k n n g p >... % ' Lähnnä edellsn vuosn verraten teollsuustom n ta on tavattom ast vlkastunut. Nnpä esm. työntekän luku on suuremp kun normaalsna vuosna ennen maalmansotaa. Tuotannon bruttoarvo on noussut edellsestä vuodesta lähes 20% : a, mkä on kerrassan tavaton, vakkakn ottaa huomoon, että nousuun on onkn verran vakuttanut myöskn hntoen kokoamnen- K äyttövo m aa koskevat luvut ylläm antussa taulukossa osottavat, kun ols tehokkaden he- I äm förelse med närmast föregående år häden ndustrella verksam heten ovan lg grad stegrats. Arbetarantalet var sålunda b etydlgt större än under de normala åren före världskrget. Tllverknngens bruttovärde ökades äm förelse med föregående år med närmare 20%, vlken öknng är enorm t stor, även om man tager hänsyn tll att denna stegrn g någon mån rönt nverkan av förhönngen av prsnvån. Sffrorna rörande drvkraftens storlek fö re gående tabell synas utvsa, att antalet effektva

10 7 v'osvornen määrä v. 920 akasempn vuosn verraten runsaast vähentynyt. Mutta asa on kutenkn nn, että, vuoden 920 luku tarkottaa kokonaan tosta hevosvomamäärää kun akasempen vuosen luvut, oten luvut ss evät ole lankan keskenään verrannollsa. Vuoden 920 luku tarkottaa nmenomaan stä vomamäärä, mkä välttöm äst käyttää tehdaskoneta a latteta, oten slen ssältyy: ) tehdaskoneta a latteta käyttäven prmäärmoottoren vom a a 2) kakken sähköm oottoren voma. Puheenalasta vuotta akasemmn lukuun ssälty: ) kakken prm äärm ootoren vom a, ss myöskn n den m oottoren vom a otka käyttvät sähkögeneraattoreta sekä 2) nden sähkömoottoren vom a, otka savat vrtansa oman tehdaslatoksen ulkopuolella olevasta sähkögeneraattorsta. Täm ä luku on enskskn sangen epämääränen a toseks se on vrheellnen, kuten ohdanossa s. 3 on lähemmn estetty. Työpakkoen lukumäärä, työn tekän keskmääränen luku sekä tuotannon bruttoarvo er läänessä sekä erkseen kaupungessa a maaseudulla ovat seuraavat: hästkrafter år 920 undergått en avsevärd mnsknng äm förelse med föregående år. E m ellertd är förhållandet det, att sffrorna för år 920 avse ett helt annat antal hästkrafter än sffrorna för de föregående åren, vadan alltså dessa sffror cke alls äro ämförbara med varandra. Sffrorna för år 920 avse den kraft,- som användes för omedelbar drft av fabrksmaskner och apparater, vadan alltså här ngår: ) kraft hos de prm ärm otorer, som användes för drft av fabrksmaskner och apparater, 2) kraft hos alla elek trska motorer. Sffrorna för de föregående åren avsågo: ) kraften hos alla prm ärmotorer, alltså även hos de m otorer, som användes för drft av generatorer, samt 2) kraften hos de elektrska m otorer, som erh öllo sn ström från elektrctetsgen eratorer utom den egna fabrksnrättnngen. Dessa sffror äro först och främ st synnerlgen obestämda och förete för det andra vssa felaktgheter, som närmare ådagalagts nlednngen, s. 3. Inom de olka länen, städerna och på landsbygden voro antalet arbetsställen, m edeltalet arbetare samt tllverknngens bruttovärde fö l ande: Lan L ä n : työpakk oa arbetsstä; llen lu Itu, antal / /o työ n tek ötä arbeta: L-e lu k u, antal 0/ /o tuotanto rvo tllverk n n g;avärde 0.0 mk. Uudenmaan N y ïa n d s Turun a Porn A bo o. Börneborgs Ahvenanmaan Å lan ds O. Häm een Tavastehus Vpurn V b o r g s M kkeln S:t M c h e ls Kuoppn K u o p o Vaasan V a s a Oulun U le â b o rg s K ok o maa H ela landet 2 92 loo.o loo.o loo.o K aupungt Städerna Maaseutu Lan dsb ygd en "/ Työn tek ötä on tänä vuonna van hukan enemmän kaupungessa kun maaseudulla. Vertaam alla toselta puolen työntekän lukumäärää a tuotannon bruttoarvoa pävänä tammkuuta 920 henkkrohn m erkttyyn väestöön, sekä toselta puolen työntekän lukumäärää tuotannon bruttoarvoon, saadaan seuraavat suhdeluvut: Arbetarantalet var detta år endast ob etydlgt större städerna än på landsbygden. Jäm för man å ena sdan antalet arbetare och produktonens bruttovärde med den mantalsskrvna befolknngen den anuar 920 och å andra sdan förhållandet mellan antalet arbetare och tllverknngen s bruttovärde, erhållas fölande relatva tal:

11 8 Lään Län : Uudenmaan N y la n d s... Turun a Porn Åbo o. Börneborgs Ahvenanm aan Ålands... Häm een Tavastehus.... Vpurn V b o r g s... M kkeln S:t M chels... Kuopon K u o p o... Vaasan V a s a... Oulun U le å b o rg s... työ n tek ötä % :na koko väestöstä arbetare /0 av hela befolknn gen tuotantoarvo asukasta koht tllverk n n g s värde per nvånare Smk. Fm k tuotantoarvo työntekää koht tllverk n n g s värde per arbetare Smk. Fm k K oko maa H ela landet Kaupungt Städerna Maaseutu Lan dsb ygd en Tuotantoarvo työntekää koh t osottaa vu o teen 99 verrattuna maaseudulla suurempaa nousua kun kaupungessa, kuten seuraavasta vertalusta lm enee: T llverk n n gsvärdet per arbetare utvsar äm förelse med år 99 en större stegrn g på landsbygden än städerna, h vlket fram går av nedanstående äm förelse: Tu otan toarvo asukasta kokt: Tllverk n n gsvä rd e per nvånare: l X'r 920. lsäys Öknng K o k o maa H ela la n d e t % Kaupungt Städerna s Maaseutu - - Lan dsb ygd en <; * T u otan toarvo työn tekää k o lt: T llv e rk n n gsvärd e per a rbetare: K o k o maa H ela la n d e t % Kaupungt Städerna * Maaseutu Lan dsb ygd en Sepraavassa taulukossa valastaan työntekän fölande tabell redogöres för antalet arbetare lukumäärää sekä tuotannon bruttoarvoa vuosna och tllverknngen s bruttovärde under åren a 920 er teollsuusryhm ssä: och 920 nom de olka ndustrgrupperna:

12 9 [ Työntekötä. Arbetare. Tuotannon bruttoarvo. Tllverknngens bruttovärde Teollsuusryhmä. Industrgrupp. 99 luku. antal. 920 luku. antal. ero tus skllnad luku. "/o au ta mk mk. erotus skllnad. 000-mk. % M almnnosto M alm uppfordrng Sulatot a metallen alostuslatokset Smält- och m etallförädln g s v erk Konepaat Mekanska verkstäder Henom p koneteollsuus.fnare m askndustr S) K v-, sav-, las-, hl- a turveteollsuus Sten-, er-, glas-, koloch to rvn d u str Kem allsa valm steta tuottava teollsuus Industr för tllverk nng av kemska preparater Terva-, öly-, kum- a muu sell, teollsuus Tär-, ole-, gumm och övrg sådan n d u s tr Nahka- a karvateollsuus Läderoch hårndustr Kutomateollsuus Textlndustr Paperteollsuus Pappersndustr Puuteollsuus Trändustr R avnto- a nautntoaneteollsuus Närngs- och nutnngsmedelsndustr Valastus-, vom ansrto- a vesohtoteollsuus Belysnngs-, kraftöverförngs- och vattenlednn gsu dustr G raaflnen teollsuus Grafsk n d u s tr E dellsn kuulumaton teollsuus T ll föreg. e hänförlg ndustr Yhteensä Summa f Suur tuotantoarvon lsäys käy erkosen selväst lm taulukon vm esestä sarakkeesta. K ak ken teolluudenhaaran luvut osottavat nousua, opa ana 97. /0:n saakka, kuten on paperteollsuudessa. M almnnoston suur prosenttluku ohtuu stä, että tämän teollsuusryhmän tuotanto edellsenä vuonna ol sangen vähänen. Suuresta nousuprosentsta huolmatta malmnnosto m ellä edelleenkn on mtättömän vähästä. M aksettuen palkkoen, työntekää koht tulevan keskmääräsen palkan sekä työntekää koht tulevan tuotantoarvon määrät er teollsuudenhaa,- rossa ovat seuraavat: D en stora stegrngen tllverkn ngen s värde fram går särdeles klart av den ssta kolumnen förelggan de tabell. Sffrorna för alla ndustrgrenar utvsa en stegrng, st>m utgör ända tll 97. % nom pappersndustren. D et höga procenttalet för m alm uppfordrngen beror på att produktonen nom denna ndustrgren under det föregående året endast utgorde en obetydlghet. Trots det höga procenttalet är m almuppfordrngen hos oss fortfarande av försvnnande lten betydelse. Inom de olka ndustrgrupperna utgorde de utbetalade arbetslönerna sn helhet och m edeltal per arbetare samt tllverknngsvärdet per arbetare fölande: Teollsuustlasto v Industrstatstk år

13 0 Teollsuusryhmä. Industrgrupp. Palkat, Löner, 000-mk. Palkkaa työntekää koht, mk. Lön per arbetare, mk. Tuotantoarvo työntekää koht, mk. Tllverknngsvärde per arhetare, mk. M alm nnosto M alm uppfordrng Sulatot a m etallen alostuslatokset Smält- och metallfö rä d ln g s verk o K on epaat Mekanska v e rk s tä d e r L962 H enom p koneteollsuus Fnare masknndustr K v-, sav-, las-, hl- a turveteollsuus Sten-, er-, glas-, ko- och torvndustr Kem allsa valm steta tuottava teollsuus Industr för tllverk n n g av kemska p re p a ra te r Terva-, öly-, kum- a muu sellanen teollsuus - Tär-, ole-. gumm- och ö vrg sådan ndustr Nahka- a karvateollsuus Läder- och h å rn d u str Kutom ateollsuus T extln du str Paperteollsuus Pappersndustr Puuteollsuus T rän dustr Ravnto- a nautntoaneteollsuus Närm gs- och nutnngsmedelsndustr Valastus-, vomansrto- a vesohtoteollsuus Belysnngs-, kraftöverförngs- och vatten led n n gsn d u str Graafllnen teollsuus Grafsk ndustr Edellsn kuulumaton teollsuus T l föreg. e hänförlg n d u s tr K akk teollsuudet A la ndustrer Vuoden 93 älkeen tapahtunutta työpalkkan nousua valasevat seuraavat vertausluvut, otka on saatu työntekän keskmääräsä vuospalkkoa vertaam alla vuoden 93 vuospalkkohn mtkä on m erktty = 00. Stegrngen av arbetslönerna sedan år 93 belyses av fölande äm förelsetal, vlka erhållts genom att ämföra arbetarnas genom snttslga årslöner med m otsvarande löner för år 93, vlk a betecknats = 00. y Sulatot a m etallen alostuslatokset Smält- och Ar m etallförädln gsverk K onepaat Mekanska v e rk s tä d e r Henom p koneteollsuus Fnare masknndustr K v-, sav-, las-, hl- a turveteollsuus Sten-, er-, glas-, ko- och torvndustr K em allsa valm steta tuottava teollsuus Industr för tllverk n n g av kemska preparater Terva-, öly, kum- a muu sellanen teollsuus Tär-, ole-, gumm- och ö v rg sådan ndustr Nahka- a karvateollsuus Läder- och hårndustr Kutom ateollsuus Textln du str Paperteollsuus Pappersndustr Puuteollsuus Trändustr R avnto- a nautntoaneteollsuus N ärngs- och nu tnn gsm edelsndustr Valastus-, vom ansrto- a vesohtoteoll. Belysnngs-, kraftöverförngs- och vatten lednngsndu str G raaflllnen teollsuus Grafsk ndustr Edellsn kuulumaton teollsuus T l föreg. e hänfö rlg ndu str K akk teollsuudet A lla ndustrer

14 Työpalkat ovat, kuten luvusta näkyy, hyvn epätasasest kohonneet er teollsuuden haarossa. Vuoden 920 luvussa k n tyy huomo erkosest kem allsen a puuteollsuuden suurn ndekslukuhn, m tkä osaltaan osottavat näden teollsuudenhaaran päässeen varsn rpeään vauhtn. M etallteollsuudessa on nnkään palkkan nousu ollu t huomattava. Sen sekan valasemseks, mssä määrn Suomen teollsuus käyttää ulkomasa a kotmasa raaka-aneta sekä puolvalm steta, on laadttu seuraava yhdstelm ä: D e utbetalade arbetslönerna hava således, såsom det fram går av ovannämnda tal, att uppvsa en m ycket oämn stegrng nom de sklda ndustrgrenarna. I fråga om sffrorna för år 920 observerar man att ndextalen för den kemska och trändustrn äro synnerlgen höga, vlk et sn mån utvsar, att arbetet nom dessa ndustrgrenar åter fått god fart. A ven nom m etallndustren var lön estegrngen betydande. F ö r att belysa det förhållande, vlk et den fnländska ndustren använder utländska eller nhemska råämnen och halvfabrkat har e fte rfö l ande sammanställnng utarbetats: Itäytettyen raaka-a aneden a p uolvaln asteden arvo : Värdet a v anvät dä råämne och ht lvfabrkat : ulkoma sä : kotmas da : koko arvo : ntländs' ka: nhemst ta : hela vardet: 000-mk. 0//O 000-mk. / mk. Malmnnosto M alm uppfordrng loo.o Sulatot a metallen alostas dtokset Smält- och metallförädlngsverk Masunt M a su g n a r Ahotaonta-, m ellotus-, martn- a valsslatokset Härdsmde. puddel-, martn- och v a ls v e r k Konepaat Mekanska verkstäder Henomp koneteollsuus Fnare masknndustr Kv-, sav-, las-, h l- a turveteollsuus Sten-, er-, glas-, kot- och torvudustr Lastehtaat Glasbruk ) Kemall. valmsteta tuottava teollsuus Industr for tllverknng av kemska preparater Terva-, öly-, kum- a muu sellanen teollsuus Tär-, ole-, gum m - och övrg sådan n d u s tr Nahka- a lmrvateollsuus Läder- och hårndustr Nahkatehtaat a nahkurntvöpaat Läderfabrker och g a r v e r e r Jalknetehtaat Skofabrker Kutomateollsuus Textlndustr Vllatehtaat Yllefabrk er Puuvllatehtaat Bom ullsfabrker Pellavatehdas Lnnefabrk Trkoon- a sukankutomot Trkot- o. strumpväverer Paperteollsuus Pappersndustr Puuhom ot a pahvtehtaatträslperer o. pappfabrker Selluloosatehtaat Cellulosafabrker o Papertehtaat Pappersbruk Puuteollsuus Trändustr Sahat a höylääm öt Sågverk och h y v le re r loo.o Puusep. a huonekaluteht. Snckerer o. möbelfabrker o Rulla-, rullanemäs- a nappulatehtaat R ull-, block- och pnnfabrker Ravnto- a nautntoaneteollsuus Närngs- och nutnngsmedelsndustr Makkaratehtaat K orvfabrker Jauho- a suurm om ylyt M öl- och grynkvarnar

15 2 - K äytettyen raak a- aneden a p u o lv a l m steden art V ärdet av anvä nda råäm n en och h alvfabrk at: ulkom asa : kotm asa : koko arvo : utländska: nhem ska : hela värdet 000-mk. % 000-m k. % 000-m k. Lep om ot B a g e r e r Sokertehtaat S ockerbru k Tupakkatehtaat T o b a k sfa b rk er o lo.o Valastus- y. m. teollsuus Helysnnr/s- m. fl. ndustrer Graallnen teollsuus Grafsk ndustr , Muu teollsuus ö vrg ndustr Kakk teollsuudet Alla ndustrel Tässä suhteessa on maalmansodan puhettua tavattavssa huomattavaa srtym stä, sllä kun ulkomaalasten raaka-aneden a puolvalm steden arvo o l velä v % a v %, ol se v. 98 van 35.0 % V. 99 se ol taasen noussut 48.7 /o; 'n< laskeakseen taas v :n. Seuraava taulukko valasee stä suhdetta, mkä valltsee m aksettuen työpalkkoen sekä käytettyen raaka-aneden a puolvalm steden välllä toselta puolen sekä valm stusarvon vä lllä toselta puolen, t. s. edellset lmastuna prosentessa valmstusarvosta: - I detta avseende har en b etyd lg förskutnng ägt rum efter utbrottet av världskrget, det värdet av utländska råämnen och halvfabrkat, som ännu år 96 utgorde 50.3% h ar o %, år 98 var endast 35.0%. Å r 99 steg denna sffra åter tll 48.7 %, för att år 920 åter sunka tll 44.3 %. I efterfölande tabell belyses förhållandet m ellan utbetalade arbetslöner och värdet av använda råvaror och halvfabrkat å ena sdan samt tllverknngens värde å andra, varvd de förra uttryckas procent av tllverkn ngen s värde: Palkkaa : Avlöun g : Raaka-aneden a puolvalnst. arvo : Värdet av råämnen och halvfabrkat : Valmstusarvo : Tllverknngens värde : 000-mk. / /o 000-mk. l to 000-mk. Malmnnosto M a lm uppfordrn g Sulatot a metallen alostuslatokset Smält- och metallförädlngsverk Konepaat Mekanska verkstäder Henomp koneteollsuus Fnare masknndustr ' K v-, sav-, las-, h l- a turveteollsuus Sten-, er-, glas-, ko- och torvndustr Kemallsa valmsteta tuottava teollsuus Industr för tllverknng av kemska p re p a ra ter Terva-, öly-, kum- muu sellanen teollsuus T ä r-, ole-, gumm - och övrg sådan ndustr s Nahka- a karvateollsuus Läder- och hårndustr Kutomateollsuus T e xtln d u str Paperteollsuus Pappersndustr Puuteollsuus Trändustr Ravnto- a nautntoaneteollsuus Närngs- oeh nutnngsmedelsndusr Valastus y. m. teollsuus Belysnngs- m. fl. ndustrer Graafllnen teollsuus Grafsk ndustr M uu teollsuus Övrg ndustr Kakk teollsuudet Alla ndustre] Kuten ylläolevasta näkyy, m enot palkkohn a raaka-anesn olvat er teollsuudenhaarossa hyvnkn er suuret tuotannon brutto- Såsom det av ovanstående framgår, varerade utgfterna för löner ooh använda råämnen äm förelse med tllverknn gen s bruttovärde nom de

16 3 arvoon verraten. K akk teollsuudet mukaan ottaen työntekän palkat tekvät 4.9 % a raaka-aneet 54. % tuotannon bruttoarvosta el yhteensä 69.0 %. Vuonna 93 vastaavat luvut olvat 5.8 % a 57.9 % el yhteensä 73.7 %. olka ndustrgrupperna hög grad. Då alla n dustrgrupper medräknas, utgorde de utbetalade lönerna 4.9% ooh råämnena 54.% av-tllverk nngens bruttovärde, eller tllsammans 69.0 %. F ö r år 93 voro de motsvarande sffrorna 5.8% ooh 57.9 % eller tllsammans 73.7 %. Metallteollsuutta (mhn kuuluu 4 ensmästä teollsuusryhm ää) valasee seuraava taulukko: Metallndustren (om fattande de fyra första n dustrgrupperna) belyses av efterfölande tabell : Vuonna. Työntekötä. Arbetare. Työpakkoa. Raaka-ane- Tuotanto- Käyttövoma. Palkkaus. den arvo. arvo. Drvkraft. Avlönng., Råämnenas värde H.V. - H. K. 000-mk. 000-mk. År. Arbetsställen. Tllverknngens'värde. 000-mk. : : ; M etallteollsuuden työpakat akaantuvat erlasten omstaen mukaan seuraavast: P å olka slag av ägare fördela sg arbetsställena nom metallndustren sålunda: työpakkoa. arbetsställen. työntek. arbetare. tuotantoarvo, tllverk, värde. C00-mk. ykstyset henklöt ensklda p e rs o n e r o osuuskunnat andelslag... 7 G osake- a muut yhtöt akte- och övrga bolag 285 ( kunnat kom muner valto - statsverket Taulussa 4 ovat m etallteollsuuden tuotteet estetyt ykstyskohtasest. Tabell 4 upptager en detalerad specfkaton av metallndustrens tllverknngar. Kv-, sav-, las-, hl- a turvcteollsuus. Tämän teollsuusryhmän kehtys kuutena vm e vuonna on ollu t seuraava: Sten-, er-, glas-, ko- och torvndustr. Under de sex senaste åren har u tvecklngen nom denna ndustrgrupp vart fölande: Vuonna. År. Työntekötä. Arbetare. Käyttövoma. Drvkraft. H.V. H.K. Palkkaus. Avlönng. 000-mk. Kaaka-aneden arvo. Råämnenas värde. 000-mk. Työpakkoa. Arbetsställen. Tuotantoarvo. Tllverknngens värde. 000-mk :

17 4 K olm essa tähän kuuluvassa luokassa, nm ttän kvlouhoksssa, kvenhakkaamossa a kvenhornossa, tltehtassa sekä turvepehkutehtassa, e lasketa k äytetylle raaka-anelle: kvelle, Savelle a hekalle sekä turpeelle, mtään arvoa. 'I âman teollsuuden tärkemmät ryhmät ovat tltehtaat a lastehtaat. Tltehtaden kehtys näkyy seuraavasta: F ö r tre av de här ngående fabrksgrupperna, näm lgen för stenbrott, stenhuggerer och stenslperer, för tegelbruk samt för torvströfabrker beräknas n tet värde för de använda råämnena: sten, lera och sand samt torv. D e främsta fabrksgrupperna nom denna ndustr äro tegelbruken och glasbruken. F ö r tegelbruken ställer sg utvecklngen på fölande sätt: Vuonna. År. Työntekötä. Arbetare. Käyttövoma. Drvkraft, H.V. H.K. Palkkaus. Avlönng. 000-mk. Valmstettu tlä. Tllverkade tegel. ooo-^ ; Työpakkoa. Arbetsställen. Tuotantoarvo. Tllverknngens värde. 000-mk : _ Lastehtasta ovat vastaavat luvut seuraavat: F ör glasbruken äro motsvarande sffror fölande : Vuonna. År. Työntekötä. Arbetare. Käyttövoma. Drvkraft. H.V. H.K. Palkkaus. Avlönng. 000-mk. Kaaka-aneden arvo. KAämnenas värde. 000-mk. Työpakkoa. Arbetsställen. Tuotantoarvo. Tllverknngens värde. 000-mk K ok o teollsuusryhm ässä akautuvat työpakat erlasten omstaen kesken seuraavast: P å olka slag av ägare fördela sg arbetsställena nom hela ndustrgruppen sålunda: työpakkoa. arbetsställen. työntek ö tä. arbetare. tuotantoarvo, tllv erk n. värde, 000-mk. ykstyset henklöt ensklda p e rs o n e r osuuskunnat andelslag t osake- a muut yhtöt akte- och övrga bolag kunnat kommuner valto sta ts v e rk e t Kem allsa valm steta tuottava teollsuus. K e- m alls-teknllnen teollsuus on mellä maalmansodan puhettua huomattavast kehttynyt. Stä edustaa vuonna työpakkaa, ossa on työntekää a oden tuotantoarvo on mk. Nästä on 0 tultkkutehtaassa yhteensä 087 työntekää a tuotantoarvo n0 mk. Vuonna 99 ol näden tuotantoarvo Industr för tllverknng- av kemska preparater. Den kemsk-teknska ndustren har hos oss efter utbrottet av världskrget märkbart utvecklats. Den representeras år 920 av 57 arbetsställen med arbetare och ett tllverk nngsvärde av mk. A v dessa äro 0 tändstcksfabrker med 087 arbetare och ett tllverknngsvärde av mk. Deras tll-

18 5 mk. Muden teknokem allsten tehtaden valm stusarvo on vähen tyn yt markasta markkaan. V. 93 ol kem alls-teknllsen teollsuuden palveluksessa van 925 työn tekää, nstä 606 tultkkutehtassa. Terva-, öly -, kum - a muu senlaatunen teollsuus. Tälläkään teollsuudella, ohon vuonna 920 kuulu 85 työpakkaa, 09 työntekää a mk:n tuotantoarvo, e ole huomattavampaa m erktystä. Suurn tuotantoarvo on öly- tehtassa nousten mk:aan. on Nahka- a karvateollsuus. kehtys kuutena vm e vuonna ollut seuraava : Tässä ryhmässä verknngsvärde utgorde år mk. Inom andra tekno-kemska f'abrksgrupper har tllverknngsvärdet mnskats från mk tll mk. A r 93 var antalet arbetare den kemsk-teknska ndustrens tänst 925, varav 606 voro anställda vd tändstcksfabrkerna. Tär-, ole-, gumm - och övrg sådan ndustr. Icke heller denna ndustrgrupp är av någon större betydelse och omfattade år arbetsställen med 09 arbetare och ett tllverkn ngsvärde av mk. Störst är tllverkn ngsvärdet fö r olefabrkerna eller mk. Läder- och härndustr. n om denna grupp företer u tvecklngen under de sex senaste åren fölande tendens: Vuonna. År. Työntekötä. Arbetare. Käyttövoma. Drvkraft. H.V. H.K. Palkkaus. Avlönng. 000-mk. P.aaka-ane- ' den arvo. Råämnenas värde. 000-mk. Työpakkoa. Arbetsställen. Tuotantoarvo. Tllverknngens värde. 000-mk , o Nahkatehtasta a nahkurntyöpaosta ovat vastaavat luvut seuraavat: F ör läderfabrkerna ooh garvererna äro m otsvarande Bff ro r : Vuonna. År. Työntekötä. Arbetare. Käyttövoma. Drvkraft. H. V. H.K. Palkkaus. Avlönng. 000-mk. Työpakkoa. Arbetsställen. Raaka-aneden arvo. Råämnenas värde. 000-mk. Tuotantoarvo. Tllverknngens värde. 000-mk. " I g J0 Jalknetehtasta taasen ovat vastaavat luvut: F ör skofabrkerna äro motsvarande sffror: Vuonna. Raaka-ane Tuotanto- Käyttövoma. Palkkaus. den arvo. arvo. Työpakkoa. Työntekötä. Drvkraft. Avlönng. Råämnenas Tllverknn År. Arbets Arbetare. gens värde. ställen. H.V. H. K. 000-mk. 000-mk. 000-mk Q G G o

19 6 Nahkatehtaden a nahkurntyöpaoen luvun suureen lsääntymseen on vakuttanut se, että v. 97 otettn mukaan huomattava määrä nahkurntyöpaoa, otka olvat kasvaneet nn suurks, että ntä e entsä mttaputa käyttäen votu ättää tlastosta pos. Sodan alkuvuosna on kumpaankn y llä estetystä teollsuusryhm stä sota suurest vakuttanut. nllä kun o l suura tlauksa Venään valtolta. Vallankumouksen vakutukset ulottuvat näden teollsuuksen tomntaan, oka vuodesta 96 lähten on tuntuvast penentynyt ana vuoteen 920 saakka, kuten lähnnä työntekän määrää osottavsta luvusta käy lm. Omstaan mukaan akautuvat nämä ryhmät seuraavast: D en stora öknngen ut läderfabrkernas och garverernas antal är en föld därav, att år 97 m edtogs ett betydande antäl garverer, vlkas storlek vu xt sådan grad, att de efter den gamla måttstocken e kunde utelämnas. B ägge dessa ndustrer hava under de första krgsåren rön t starkt nflytande av krget, det de haft stora beställnngar fö r ryska kronans räknng. R evolutonens nverkan på dessa g renar av den ndustrella verksamheten ger sg tllkänna den betydlga m nsknngen från år 96 ända tll år 920, vlken mnsknng närmast framgår av de tal, som angva arbetarnas antal. I fråga om ägarna fördela sg fabrkerna sålunda: työpakkoa. rrbetsställen. työntekötä. arbetare. tuotantoarvo, tllverk a, värdt 000-mk. y k s t y s e t h e n k lö t e n s k ld a p e r s o n e r o s u u s k u n n a t a n d e l s l a g o s a k e - a m u u t y h t ö t a k t e - o c h ö v r g a b o l a g Nahkatehtassa a nahkurntyöpaossa sekä alknetehtassa k äytettyen ulkomasten vuoten, nahkoen a taloen yhtenen arvo on mk ( mk vuonna 99), kotmasten mk ( mk vuonna 99) el yhteensä mk. ( U0 mk vuonna 99). Vuoten a taloen sekä nstä valm stettuen teosten tuonnn arvo ol vuonna 920 van mk. Nahkasten alknetten, puolvalm tkn mukaan luettuna, tuont on vm e vuosna ollut: Värdet av den vd läderfabrker, garverer och skofabrker förbrukade mängden utländska hudar, sknn och läder uppgck tll mk ( mk år 99), och värdet av de nhem ska råvarorna tll mk ^ år 99) eller tllsammans mk ( mk år 99). Im porten av hudar och sknn samt tllverk nngar därav hade år 920 ett värde av endast mk. Im porten av skoplagg, av läder halvfärdga här nbegrpna, har de senaste åren vart: V uonna. Ar. llu t u L (t ) l l t l l g U kg- m k Kutomateollsuus. K ok o tämän teollsuudenhaaran kehtys kuutena vm e vuonna on ollut seuraava: Textlndustr. U tveck ln gen nom denna ndustrgren har under de sex senaste åren vart fölande: Vuonna. År. Työpakkoa. Arbetsställen. Työntekötä. Arbetare. Käyttövoma. Drvkraft. H.V.- H. K. Palkkaus. Avlönng. 000-mk. Raaka-aneden arvo. Råämnenas värde. 000-mk. Tuotantoarvo. Tllverknngens värde. 000-mk. 93.-, s ;

20 7 Vllatehtaden kehtys näkyy seuraavasta: F ö r yllefabrkerna ställer sg förhållandet pa fölande sätt: Vuonna. A r. Työpakkoa. Arbetsställen. Työntekötä. Arbetare. Käyttövom a. D rvkraft. H.V. H.K. Palkkaus. A vlönn g. 000-mk. Raaka-aneden arvo. Råämnenas värde. 000-mk. Tuotantoarvo. Tllverkn n gens värde. 000-mk. ' J o ; Puuvllatehtasta saamme seuraavat luvut: F ör bomullsfabrkerna erhållas fölande sffror: Vuotna. År. Työntekötä. Arbetare. Käyttövoma. Drvkraft. H.V. H.K. Palkkaus. Avlönng. 000-mk. Raaka-aneden arvo. Råämnenas värde. 000-mk. Tuotantoarvo. Työpakkoa. Arbetsställen. Tllverknngens värde. 000-mk O Maamme anoasta pellavatehtaasta ovat vastaavat luvut seuraavat: F ö r landets enda lnnefabrk äro m otsvarande sffror fölande: Vuonna. År, Työntekötä. Arbetare. Käyttövoma. Drvkraft. H.V. - H. K. Palkkaus. Avlönng. 000-mk. Raaka-aneden arvo. Råämnenas värde. X 000-mk. Tuotantoarvo. Työpalkkoa. Arbetsställen. Tllverknngens värde. 000-mk ; , Julkastakoon tässä velä samat luvut trkoon- a sukankutomosta: H är meddelas vdare motsvarande sffror för trkot- och strumpväverorna: Vuonna. År. I Työntekötä. Arbetare. Käyttövoma. Drvkraft. H.V. H. K. Palkkaus. Avlönng. 000-mk. Työpakkoa. Arbetsställen. Raaka-aneden arvo. Råämnenas värde. 000-mk. Tuotantoarvo. Tllverknngens värde. 000-mk ; I Teollsuustlasto v In du strstatstk år

21 8 Vlla-, puuvlla- a pellavatehtassa käytettyen tärkem pen raaka-aneden kulutus näkyy seuraavasta yhdstelmästä: Förbruknngen av de förnämsta råvarorna vd ylle-, bomulls- och lnnefabrkerna fram går av fölande sammanställnng: Puuvllaa: Vllaa, tekovllaa, nukkavllaa a ryysyä: Bomull : TIU, konstull shoddy och lump: Vuonna. ulkomasta ulkomasta kotmasta yhteensä År. utländsk utländsk nhemsk summa I tonna. ton. 000-mk. tonna. ton. 000-mk. tonna. ton. 000-mk. tonna. ton. 000-mk ; ; Vuonna. År. Pellavaa, rohtma, hamppua a utea y. m. : Ln, blår, hampa, ute, m. m.: ulkomasta kotmasta yhteensä utländsk nhemsk summa tonna. ton. 000-mk. tonna. ton. 000-mk. tonna. ton. 000-mk H ; I Nässä tehtassa valm stettn a käytettn lankaa seuraavat klossa lm otetut määrät: V d dessa fabrker var tllverkn ngen ooh användnngen av garn fölande, uttryckt kg: Omassa kelrä- Stä Ostettua lankaa: Omassa kutornössä valm stettu lanka. Inköpt garn: m yyty. mossa k ä y te t t y lanka. I eget spnner Därav ulk. kotm. ylt. I eget vä ver tllverk a t garn försålts. utl. nh. summa använt garn. Vllatehtassa Y llefabrker B Puuvllatehtassa Bomullsfabrker Pellavatehtassa Lnnefabrker Tärkem pen kehruuaneden tuont on samona vuosna ollu t seuraava: Under samma år har m porten av de främsta spånadsämnena ställt sg på fölande sätt: Vuonna. År. tonna. ton. Lampaanvllaa: M rull : 000-mk. tukkavllaa a vllakakketa: Shoddy och ylleavlall tonna. ton. 000-mk. Puuvllaa: Bomull : tonna. 000-mk. töm. tonna. ton. Pellavaa: Ln : 000-mk _

22 9 Lan gan a rhman sekä nuoranpunontatuotteden tuonnn arvo nous vuonna markkaan sekä kudoksen arvo m akkaan. Edellsen tavararyhmän ventarvo ol mk a älkmmäsen mk. Kutom ateollsuuden kakk tehtaat akautuvat erlasten om staen kesken seuraavast: V ärdet av m porten av garn och tråd samt repslagerarbeten stog år 920 t ll mk samt av vävnader tll mk. Värdet av exporten fö r den förra gruppen av varor va mk samt för den senare mk. På olka slag av ägare fördela sg samtlga fabrker nom textlndustren sålunda: tuotantoarvo, työpakkoa, työntekötä, tllvärkn. värde, arbetsställen. arbetare. 000-mk. ykstyset henklöt ensklda personer,, osuuskunnat a n d e ls la g osake- a muut yhtöt akte- och övrga bolag Paperteollsuus. K oko tätä teollsuudenhaaraa slm älläptäen on kehtys kuutena vm e vuonna ollu t seuraava: Pappersndustr. F ör denna ndustr dess helhet har utvecklngen under de sex senaste åren vart fölan de: Vuonna. Ar. Työntekötä. Arbetare. Käyttövoma. Drvkraft. H.V. H.K. Palkkaus. Avlönng. 000-mk. Työpakkoa. Arbetsställen. Raaka-aneden arvo. Råämnenas värde. 000-mk. Tuotantoarvo. Tllverknngens värde. 000-mk o ; Puuhom osta a pahvtehtasta ovat vastaavat tedot seuraavat: Enahanda uppgfter för träslpererna och pappfabrkerna äro: Vuonna. År. Työntekötä. Arbetare. Käyttövoma. Drvkraft. H.V. - H.K. Palkkaus. Avlönng. 000-mk. Raaka-aneden arvo. Råämnenas värde. 000-mk. Työpakkoa. Arbetsställen. Tuotantoarvo. Tllverknngens värde. 000-mk S / Selluloosatehtasta taasen ovat mantut luvut seuraa vat: F o r cellulosafabrkerna äro nämnda sffror fö l ande : Vuonna. År. Työpakkoa. Työn tekötä. Arbetare. Käyttövom a. D rvkraft. H.V. H.K. Palkkaus. Avlönng. 000-mk. A rbetsställen. Raaka-aneden arvo. Råämnenas värde. 000-mk. Tuotantoarvo. Tllverkn n gens värde. 000-mk

23 20 Papertehtasta ovat nämä luvut seuraavat: F ör pappersbruken äro motsvarande sffrorfölande: Vuonna. År. Työntekötä. Arbetare. Käyttövoma. Drfkxalt. H.V. - H.K. Palkkays. Avlönng. Raaka-aneden arvo. Råämnenas värde. 000-mk. 000-mk. Työpakkoa. Arbetsställen. Tuotantoarvo. Tllverknngens värde. 000-mk I : x : I Puuhomossa, selluloosa- a pahvtehtassa sekä papertehtassa kulutetut raaka-aneet a puolvalm t teollsuustuotteet näkyvät seuraavasta yhdstelm ästä: D e vd träslpererna, cellulosa- och pappfabrkerna ävensom pappersbruken förbrukade råämnena och halvfabrkaterna fram gå av efterfölande sammanställnng : Vuonna. Ar. Homaputa: kotmasa Slpved : nhemsk Seluloosaputa: kotmasa Cellulosa ved : nhemsk m3 000-mk. m3 000-mk. Puuvanuketta: kotmasta tonna. ton. Trämassa : nhemsk 000-mk. Paperkarkketa: kotmasa Pappersavfall : nhemskt tonna. ton. 000-mk ; 385, R y y s y ä : L u m p : Selluloosaa: Cellulosa : Olkvanuketta: Halmmassa : Vuonna. Ar. ulkomasa utländsk kotmasa nhemsk yhteensä summa kotmasta nhemsk ulkomasta, utländs k tonna. ton. 000-mk. tonna. ton. 000-mk. tonna. ton. 000-mk. tonna. ton. 000-mk. tonna. ton. 000-mk o ' Kuutena vm eks kuluneena vuonna ovat kakk paperteollsuutta varten tarvttaven raaka-aneden hnnat atkuvast nousseet, mkä käy lm seuravassa estetystä keskhnnosta: H o m ap u u t m hltä. Slpved per m:. U nder de närmast förflutna sex åren hava prsen på alla fö r pappersndustren behövlga råvaror fortfarande stgt, vlk et ådagalägges genom fölande m edelprs: Selluloosap u u t m :lt&. Cellulosaved p e r m*. Puuvanuke to n n lta. T räm assa p er ton. R yysyt Lum p ulkom. ut. to n n lta per ton. kotm. n to n n lta, per ton :96 4: 32 7:43 373:2 6: :05 9: 92 39: : : : 8: :4 327: : :22 24: : :4 076: :23 33:86 400: 83 47: : :27 76: 3 983: : : 85

24 2 Puuhom oen a pahvtehtaden, selluloosa- a papertehtaden tuotantomäärät ovat o lleet seuraavat (ykstyskohtasemmat tedot taulussa 4): Tllverknngsm ängderna nom träslpererna och pappfäbrkerna, cellulosafabrkerna och pappersbruken hava vart fölande (detalerade uppgfter tabell 4): Puuvanuketta. Puupahva: Trämassa : Träpap : Ryysypahva: Papera: Vuonna. kuvaa märkää ruskeata valkosta Lumppapp : Papper : År. tort våt brun vt tonna. tonna. tonna. tmna. tonna. tonna. ton. ton. ton. ton. ton. ton o Vuonna. År. valkastua blekt tonna. ton. Sulfaattselluloosaa : Sulfatcellulosa : valkasem, märkää oblekt, våt tonna. ton. valkasem, kuvaa oblekt, torr tonna. ton. valkastua blekt tonna. ton. Sulfttselluloosaa: Sulftcellulosa : valkasem, märkää oblekt, vät tonna. ton. valkasem, kuvaa oblekt, torr tonna. ton Paperteollsuudessa käytetystä raaka-anesta tah puolvalm stesta tuodaan maahan yleensä anoastaan ryysyä. Tämän tuonnn suuruus kuutena vm e vuonna on ollut: A v råvaror eller halvfabrkat, vlk a användas pappersndustren, m porteras allmänhet, förutom kemkaler, endast lump. Storleken av denna m port under de senaste sex åren har vart: Paperteollsuuden tuotteden ven t on ollut seuraava; ; Vuonna. Vuonna. Av. tonna. ton, arvoltaan: värda: m k > E xporten av pappersndustrens alster har gestaltat sg sålunda: P u u v a n uketfca: Trä ma sa: P a pera: Paperteoksa: ' ' - Arbeten av ppper. hottua s ]o a d kemallsta kemsk ' a p p e r: och papp: märkää våt kuvaa torr märkää våt kuvaa torr År ,... tonna tonna. tonna tonna, - tonna tonna. : ton. mk. ton. mk. ton. mk. ton. mk. ton. mk. ton. 000-mk o ; ' > ;

25 22 Paperteollsuuden työpakat akautuvat erlasten omstaan kesken seuraavast: P ä olka slag av ägare fördela sg arbetsställena nom pappersndustren sålunda: työpakkoa. arbetsställen. työntekötä. arbetare. tuotantoarvo, tllverk, värde, 000-mk. ykstyset henklöt ensklda p e rs o n e r osuuskunnat a n d e ls la g osake- a muut yh töt akte- och övrga bolag valto sta tsverk et Puuteollsuus. K ok o tämän teollsuuden kehtys näkyy seuraavasta yhdstelmästä: Trändustr. U tvecklngen nom hela denna ndustrgrupp fram går av nedanstående: Vuonna. Ar. s Työpak- ; koa. Työntekötä. Arbetare. Käyttövoma. Drvkraft. H.V. H.K. Palkkaus. Avlönng. 000-mk. Raaka-aneden arvo. Råämnenas värde. 000-mk. Arbetsställen. Tuotantoarvo. Tllverknngens värde. 000-mk <J s Puuteollsuudessa on saholla ens sa. N den kehtystä valasee seuraava yhdstelm ä: In om trändustren är det sågarna, som ntaga första rummet. Beträffande dem åsbådlggöres u tvecklngen av fölande sammanställnng: Vuonna. År. I Työpak- I koa., Arbets- : ställen. Työntekötä. Arbetare. Käyttövoma. Drvkraft. H.V. H.K. Palkkaus. Avlönng. 000-mk. Raaka-aneden arvo. Råämnenas värde. 000-mk. Tuotantoarvo. Tllverknngens värde. 000-mk : Maalmansodan puhettua sahateollsuus outu vuos vuodelta yhä enemmän supstamaan tu o tantoaan, kun m aastavent ol m lte kokonaan pysähdyksssä. Samassa suhteessa kun ulkomaankauppa vlkastu, vlkastu myöskn sahateollsuus. Se pääs o v. 9 >9 huomattavast elpymään, mutta merkttävämpään vauhtn se pääs vasta v. 920, oskaan se e velä saavuttanut stä tasoa, m llä sahateollsuutemme ol ennen sotaa. Työntekötä esm. ol puheenalasena vuonna 22,999, mutta v E fter världskrgets utbrott måste sågndustren år fö r år nskränka sn produkton på grund av den nästan fullständga stagnatonen nom exporten. I samma mån utrkeshandeln åter fck fart, upplvades även verksam heten nom denna ndustr. Redan år 99 var den rätt lv lg, men vann ett större uppsvng först år 920, ehuru den cke ännu uppnådde den nvå verk samheten nom vår sågndustr n tog före k rget. Arbetarnas antal utgorde sålunda frågavarande år , men år

26 0 2 3 Sahattuen tukken lukumäärä on ollut: V uonna. Ar. k p l. st Valm steden ykstyskohtanen ako näkyy taulusta 4. Puden a puuteosten koko vennn arvo sekä tämä arvo prosenttena maan koko vennn arvosta on kuutena vm e vuonna ollut: A n talet stock, som försågats, har vart: Vuonna. Ar. kpl. st Beträffande detaler avseende å tllverkn ngarna hänvsas tll tabell 4. Värdet av exporten av trä och träarbeten ämte detta värde procent av landets hela exportvärde har under de senaste sex åren vart: V u on n a. Å r. A r v o V ä rd e 000-mk. /0:n a k o k o v e n ta r v o s ta. I % av hela exportvärdet * 4.s E rlasten puutavaran ventm äärät ovat olleet: Exportm ängderna för olka slag av trävaror hava vart: Puuaneta, honkasa ta kuussta: Trävrke av furu eller gran : Vuonna. År. valmstamattoma. oarbetat. m vestettyä ta osttan sahattua. tllhugget eller delvs sågat. m.. muta sa- Puuaneta muta hattua a kotmasa... f : puoleks puulaea teoksa, lankkua, battensa., lautoa, alostettua, ' Trävrke _ a.ra* plankor. battens. bräder. annat sâ- av andra arbeten. gat och nhemska halvfor- träslag. I adlat. tonna. m3 ms m8 m* m8 ton ; ; Lähnnä sahoa on puusepän työpaolla a huonekalutehtalla huomattavamp sa puuteollsuudessa. N den kehtystä valasee seuraava yhdstelm ä: N äst sågarna ntaga snckererna och m öbelfabrkerna det m est framträdnde rummet nom trändustren. U tveck ln gen för dem belyses av fölande sffror: Vuonna. Ar. Työntekötä. Arbetare. Käyttövom a D rvkraft H. V. - H. K. Palkkaus Avlönng 000-mk. Työpakkoa. Arbetsställen. 'Raaka-aneden arvo Kåämnenas värde 000-mk. Tuotantoarvo Tllverknngens värde 000-mk : C : ] ] ; ;

27 24 Lopuks estettäköön velä vastavat luvut rulla-, rullanemäs- a nappulatehtasta: Slutlgen meddelas här motsvarande sffror för rull-, bloek- och pnnfabrkerna: Vuonna. År. Työpak- : koa. : Työntekötä. Arbetsställen. Arbetare, Käyttövom a Drvkraft H.V. H.K. Palkkaus Avlönng 000-mk. Raaka-aneden arvo Råämnenas värde 000-mk. Tuotantoarvo Tllverknngens värde 000-mk : ; , ; ' Puuteollsuuden työpakat akautuvat omsta- an mukaan seuraavast: I avseende å ägarna fördela sg sam tlga ar- betsställen nom trändustren sålunda: ykstyset henklöt ensklda p ers o n e r... osuuskunnat andelslag... osake- a muut yh tö t akte- och övrga bolag kunnat kom m u nern a... valto s ta ts v e rk e t... työpakkoa. arbetsställen. työntekötä. arbetare. tuotantoarvo, tllverk n. värde, 000-m k Ravnto- a nautntoaneteollsuus. K ok o tämän teollsuusryhm än kehtys näkyy seuraavasta: Närngs- och nutnngsmedelsndustr. F ö r hela ndustrgruppen ställer sg utvecklngen sålunda: Vuonna. Ar. Työpakkoa. Arbetsställen. Työntekötä. Arbetare. Raaka-ane- J Tuotanto- Käyttövoma. Palkkaus. den arvo. : arvo. Drvkraft. Avlönng. Råämnenas Tllverknngens värde. värde. H.V.H.K. 000-mk. 000-mk. 000-rak I [ ; Taulukon kolm e ensmästä.saraketta osottaa lukuen puheenalasena vuonna entsn verraten tuntuvast penentyneen. Täm ä ohtuu stä, että v ero m y llyt on ä te tty tlastosta pos. Muhn lukuhn tämä sekka e lankaan vakuta, kuten ohdannossa o on manttu. V erom yllyä ol v. 920 lähes 800 a nssä käyttövom a hv. Erkseen sokertehtasta vastaavat luvut ovat seuraavat : D e tre första kolumnerna ådagalägga, att sffrorna för det frågavarande året starkt nedgått förhållande tll föregående år. D etta beror pa att tullm ölkvarnarna bortlämnats ur statstken. Ö vrga sffror påverkas cke härav, vlk et redan nlednngen påpekats. Tullm 'dkvarnarnas antal uppgck år 920 tll närmare 800 och deras drvkraft tll hk. Särsklt tör sockerbruken äro motsvarande sffror fölande:

28 25 Vuonna. Ar. Työpak- koa., Työntekötä. Arbetsställen. Arbetare, Käyttövoma. Drvkraft. H.V. H.K. Pakkaus. Avlönng.,000-mk. Raaka-aneden arvo. R&ämnenaa värde. 000-mk Tuotantoarvo. Tllverknngens värde. 000-mk : ; o o 33o Tupakkatehtaden kehtys on ollu t seuraa va: F ö r tobaksfabrkerna har utvecklngen vart fölande: Vuonna. Ar. Työpakkoa. Arbetsställen. Työntekötä. Arbetare. Käyttövoma. Drvkraft. H.V. H.K. Palkkaus. Avlönng. 000-mk. Kaak-aneden arvo. Itåämnenas värde. 000-mk. Tuotantoarvo. Tllverknngens värde. 000-mk Sokertehtassa on käytetty k g raakasokera, arvo mk. Samana vuonna ol puhdstetun sokern tuont k g a sen arvo mk. Tuotanto nousee kloon sokera, on ka arvo on mk. Karam ell-, marmelaat-, kaakao- a suklaatehtassa on kulutettu van ulkomasta sokera markan arvosta. Seuraavasta yhdstelm ästä näkyy palovnapolttm oen a hvatehtaden raaka-aneen kulutus a tuotanto: Vd sockerbruken hava år 920 använts k g råsocker, värda mk. Im porten av raffnerat socker var under samma år k g med ett värde av mk. Tllverk n n gen uppgck tll k g socker med ett värde av mk. Vd kararm-ll-, marmelad-, kakaî- och chokladfabrkerna har förbrukats utländskt socker tll ett värde av mk. Förbruknngen av råvara och tllverknngen vd brännvnsbrännererna och ästfabrkerna fram gå av fölande sffror: Vuonna. År. Käytetty vla. Förbrukad u' o- masta. tonna, utländsk, ton. spannmål. Hela tllverknngsvärdet kotmasta tonna. nhenmsk ton. arvo yhteensä väld tllsammans 000-mk. Peruna auloa. Potatsmöl. tonna. ton. 000-mk. raakaväkvnaa, 000-ltron. råsprt. 000-tal lter. Valmstettu : Tllver. cat: polttoväkvnaa, OUO-ltron. brännsprt, 000-tal lter. hvaa, tonna. äst, ton. Koko tuotannon arvo, 000-mk s 9.7 ) G ( ; o e 640. s o ') Shen lsäks paketta. ) D ärtll paket. Teollsuustlasto v In du strstatstk år

29 26 Kulutetun raakatupakan (tupakanlehten a varsen) määrää sekä tuotannon suuruutta tärkemmssä tuotantolaessa valasevat seuraavat luvut: M ängden nom tobaksfabrkerna förbrukad råtobak (blad ocb stälk) samt tllverknngen s storlek avseende å huvudprodukterna belysas av efterfölande tabell: Käytetty raakatupakkaa : Förbrukad råtobak : Valmstettu : - Tllverkat: Vuonna. År. tonna. ton. 000-mk. skarea, mlle. cgarrer, mlle. savukketa, mlle. cgarretter. mlle. toppa- a suutupakkaa, tonna. Kardus- o. tuggtobak, ton. nuuskaa, tonna. snus, ton o Jos valm stettuhn määrn lsätään tuonnn määrä a stä vähennetään vennn määrä, nn saadaan oman maan kulutus. Täten saadaan vuodelta 920 seuraavat luvut, ollon 200 skarn on edelly te tty panavan yhden klon a 000 paperossn yhtä palon: L ä g g e s tll allt det som tllverkats landet det som m porterats och fråndrages allt som exporterats, sâ erhålles den mängd, som konsumerats landet. P å detta sä.tt erhållas fölande tal för år 920, varvd 200 cgarrer antagts väga k g och 000 cgarretter lka m ycket: Skarea, Cgarrer. m lle. Savukketa, Cgarretter, m lle. P pputupakkaa, tonna. R öktobak, ton. Nuuskaa. ton na. Snus, ton Valm stettu T llverk a d e Tuotu Im p o rtera d e Yhteensä Summa V e ty E xporterade Kulutettu Förbrukade K ok o kulutuksen arvo taasen saadaan seuraa- Värdet av hela förbruknngen fås åter på fö l valla tavalla: an de sätt: Valmstuksen arvo Värdet av tllverkn n gen mk Tuotuen skaren arvo Värdet av m porterade c g a rre r savukkeden arvo Värdet av m porterade cga rretter Tuodun ppputupakan y. m. arvo Värdet av mporterad röktobak m. m > nuuskan arvo Värdet av m porterat sn u s Yhteensä Summa mk Vennn arvo Värdet av e x p o rte n Kulutuksen arvo Värdet av förbruknngen mk Maan koko väklukua slmälläptäen tulee D etta belopp, fördelat på landets mantalsskrvna Lästä määrästä 0 mk 68 p. asukasta koht. befolknng, ger 0 mk 68 p. per nvånare.

30 27 R avnto- a nautntoaneteollsuuden työpakat akautuvat omstaen mukaan seuraavast: P å ägarna fördela sg arbetsställena nom närngs- och nutnngsm edelsndustren sålunda: työpakkoa. a rb e ts s tä lle n. ty ö n tek ö tä. arbetare. tuotantoarvo, tllv erk n. varde. 000-mk. ykstyset henklöt ensklda p e rs o n e r osuuskunnat andelslag osake- a muut yhtöt akte- och övrga bolag kunnat kommuner o valto statsverket Valastus-, vomansrto- a vesohtolatokset. Tämän teollsuusryhmän kehtystä valasee seuraava taulukko : Belysnngs-, kraftöverförngs- och vattenlednngsndustr. U tvecklngen nom denna ndustrgrupp belyses av efterfölande tabell: Vuonna. Ar. Työntekötä. Arbetare. Käyttövoma. Drvkraft. H.V. H.K. Palkkaus. Avlönng. 000-mk. Työpakkoa. Arbetsställen. Itaaka-aneden arvo. Båämnenas värde. 000-mk. Tuotantoarvo. Tllverknngens värde. 000-mk ' ; Kulutetun raaka-aneen arvon ovat lm ottaneet anoastan kaasulatokset. Erlasten omstaen kesken akautuvat ty ö pakat seuraavast: Värdet av förbrukad råvara anges endast för gasverken. P å olka slag av ägare fördela sg arbetsställena sålunda: työpakkoa. arbetsställen. työntekötä. arbetare. tuotantoarvo, tlv erk n. värde 000-mk. ykstvset henklöt ensklda p erson er... G osuuskunnat a n d e ls la g osake- a muut yhtöt akte- och övrga bolag kunnat kommuner valto statsverket Graafllncn teollsuus. Tämän teollsuusryhmän olo t ovat kuutena vm e vuonna o lleet seuraavat: Orafsb ndustr. Inom denna grupp hava fö r hållandena under de sex senaste åren gestaltat sg såsom franogår av nedanstående: Vuonna. År Työntekötä. Arbetare. Käyttövoma. Drvkraft. H V. - H. K. Palkkaus. Avlönng. 000-mk. Työpakkoa. Arbetsställen. Raaka-aneden arvo. Råämnenas värde. 000-mk. Tuotantoarvo. Tllverknngens värde. 000-mk o

31 28 Kulutetun papern arvoks on lm otettu mk. Valton omstamat kaks työpakkaa ovat V altoneuvoston krapano maan suurn svlkrapano a Suomen Lem akonttor, ossa kartta-, post- y. m. m erkt panetaan. V ärdet av det konsumerade papperet har uppgvts tll mk. D e tvänn e statsverket tllh örga arbetställena äro Statsrådets trycker landets största cvltrycker och Fnlands Stämpelkontor, där kartamärken, postmärken och dylkt tryckas. Edellsn ryhmn kuulumaton teollsuus. Tällä vm esellä ryhm ällä e ole suurempaa merktystä, a shen kuuluu anoastaan muutama aoneuvotehtata, lelutehtata y. m. Tuotantoarvonsa mukaan akautuvat teollsuuslatokset a nden työntekät erkseen kaupungessa a maaseudulla seuraavast: Industr, som e är att hänföras tll föregående grupper. Denna ssta grupp är utan större betydelse och om fattar endast några åkdonsfabr- ker, leksaksfabrker m. m. M ed hänsyn tll tllverknn gsvärdet fördela sg arbetsställena och deras arbetare städerna och på landsbygden sålunda: V alm stusarvo : T llverknngsvärde : K aupungt: : S täder : työpakk. arbetsst. ty ö u t arbetare. M aaseutu : Landsbygd : työpakk. tyont. arbetsst. arbetare. Koko m aa: Hela landet : työpakk. työntek. arb etsst. arbetare. lm ottam atta cke a n g v e t alle under m k f mk a enemmän och mera Yhteensä Summa Ensm äseen ryhmään, työpakkohn, oden tuotantoarvoa e ole lm otettu, kuuluvat epätsenäset koraustyöpaat. Ryhm n, ossa tuotantoarvo on alle 00 OuO mk, saattaa kuulua varsn huomattavakn tehdaslatoksa, oden valmstus on äänyt vähäseks sen vuoks, että ne ovat syystä ta tosesta outunut sesomaan suurmman osan vuotta. Jos vertaa yllä o leva lukua vastaavn lukuhn edellsltä vuoslta, huomaa lukuen säännöllsest laskevan sellasten työpakkoen ryhmssä, oden D en första gruppen, arbetsställen utan angvet tllverknngsvärde, om fattar mndre reparatonsverkstäder. T ll de grupper, nom vlka produktonsvärdet uppgår tll m ndre än mk, hör även en mängd m ycket betydande fabrker, vlkas produkton uppgått tll en obetydlghet, emedan de av skäl eller annat stått under största delen av året. Jäm för man ovannämnda sffror med m otsvarande sffror för föregående år, fnner man, att talen regelbundet gått ned för de grupper av arbetsställen, vlkas tllverk n n g varerar från 5000 ända tll mk, medan de b etyd lgt gått upp för de största nrättnngarna med ett produktonsvärde överstgande mk. D etta beror delvs på förhönngen av prsnvån, men delvs även på öknng av produktonen. D fferen tuotantoarvo on a markan välllä, kun ne taas ovat sangen runsaast kohonneet nssä, oden tuotantoarvo on markkaa ta stä enemmän. Tämä rppuu osttan rahan arvon alentumsesta osttan tuotannon lsääntymsestä. Erotukset er ryhmssä käyvät lm seuraa vsta luvusta: serna nom de olka grupperna fram gå av fölande sffror: Valm stusarvo : Työpakkoa : A rbetsställen: T yöntekötä : Arbetare : Tllverknngsvärde : m k > mk a enemmän och mera

32 29 Sen sekan valasemseks, montako työntekää tulee keskmäärn kutakn teollsuuslkettä koht edellämantussa er ryhmssä, saadaan seuraavat luvut: Fölan de sffror utvsa huru många arbetare m edeltal, som komma på vare arbetsställe nom här ovan angvna grupper: T uotantoarvo: Tllverknngsvärde : Työntek. työp.koht. Arbetare per arbetsställe. lm ottam atta eke angvet alle under mk m k Omstaen mukaan akautuvat teollsuuslkkeet seuraa valla tavalla: O m staat: A gare: Tu otan toarvo: Tllverknngsvärde : Työn tek. työp. koht. Arbetare per arbetsställe mk ( mk a enemmän och mera ( 5.6 Kakk lkeet A lla arbetsställen 40. I avseende tll ägarna fördela sg arbetsställena på fölande sätt: K au p u n g t :; Städer: työpakk. arbetsst. työnt. arbetare. M aaseutu : L andsbygd : työpakk. työnt. arbetsst. arbetare. Koko m aa: H ela lan d et: työpakk. työnt. arbetsst. arbetare. Ykstyset henklöt Ensklda personer Osuuskunnat A n delslag., Osake- a muut yhtöt A k te och övrga bolag Kunnat K om m u ner Valto Statsverket Yhteensä Summa Jos ätämme pos ne verrattan harvat la tokset, otka kuuluvat osuuskunnlle, kunnlle a valto lle, nn akautuvat ykstysten henklöden sekä osake- a muden yhtöden om stamat lkkeet er tuotantoryhm n seuraavast : Utlämnar man de rela tvt fåtalga nrättnngar, som tllh öra andelslag, kommuner och statsverket, fördela sg de arbetsställen, som ägas av ensklda personer samt akte- och övrga bolag, på fölande sätt nom de olka grupper arbetsställena ndelats med avseende å tllverknngsvärdet: Tuotantoarvo : Y kstyset: h en klöt : Ensklda personer: Osake- a m uut y h tö t: A k te- och övrga b olag: Tllverknngsvärde : työpakkoa. työntekötä. työpakkoa. työntekötä. arbetsställen. arbetare. arbetsställen. arbetare. lm ottam atta cke a n g v e t s> mk a enemmän och mera Yhteensä Summa Tästä näkyy osake- a muden yhtöden sekä ykstysten henklöden omstamen lkkeden eroavasuus. Samalla kun älkmässsä on keskmäärn 2.5 työntekää, on vastaava luku ed ellsssä Y kstysten henklöden a yhtöden omstamen lkkeden eroavasuutta teollsuuslaettan valasee seuraava taulukko: H är framträder skllnaden mellan arbetsställen, som ägas av ensklda p erson er' och av akte- eller andra bolag. Medan de förra m e deltal hava 2.5 arbetare, är motsvarande tal för de senare I fölande tabell framträder skllnaden en lgt ndustrart m ellan arbetsställen, som ägas av ensklda personer och av akte- och övrga bolag:

33 30 Teollsusla. Industrart. Ykstyset henklöt. Ensklda personer. Työpakkoa. Arbetsställen. Työntekötä. Arbetare. Tuotantoarvo, Tllverknngens värde, 000-mk. Osake- a muut yhtöt., Akte- och övrga bolag: Työpakkoa. Arbetsställen. Työntekötä. Arbetare. Tuotantoarvo, Tllverknngens värde, 000-mk. M alm nnosto M alm uppfordrng Sulatot a metallen alostuslatokset Smält- ocl m e t a l lf ö r ä d l n g s v e r k ; Konepaat Mekanska verk städ er H enom p koneteollsuus Fnare masknndustr K v-, sav-, las-, hl- a turveteollsuus ; Sten-, er-, glas-, ko- och torvndustr ( Kem allsa valm steta tuottava teoll... lnd. för tlv. av kemska preparater : Terva-, öly-, kum- y. m. s. teollsuus I Tär-, ole-, gumm- o. övr. såd. rdustr Nahka- a karvateollsuus Läder- ooh hårndu str lo o; Kutom ateollsuus Textlndustr ' Paperteollsuus Pappersndustr ' Puuteollsuus T rä n d u s tr R avnto- a nautntoaneteollsuus ; Närngs- ooh nutnngsmedolsndustr : Valastus-, vomansrto- a vesohtoteollsuus Belysnngs-, kraftöverörngs-, ooh vattenlednngsndustr Graafllnen teollsuus Grafsk ndustr Edellsn kuulumaton teollsuus T l föregående e hänförlg n d u s tr Yhteensä Summa o Osuuskunten, kunten a valton m erktys teollsuustomnnan harottana on varsn vähänen, kuten seuraavat luvut osottavat: Synnerlgen rnga är andelslagens, kommunernas samt statsverkets betydelse nom den ndustrella produktonen, vlk et framgår av föl. sffror: Teollsuusla. Industrart O Työpakkoa. Arbetsställen. m «S a Ös. Arbetare. Työntekötä. Andelslag. Kunnat. Kommuner. Valto. Statsverket. Tuotantoarvo, Tllverknngens värde, 000-mk. Työpakkoa. : Arbetsställen. Työntekötä. Arbetare. Tuotantoarvo, Tllverknngens värde, 000-mk. ; Työpakkoa. Arbetsställen. : Työntek ötä. Arbetare. 000-mk. Tuotantoarvo, Tllverknngens värde, Sulatot a metallen alostuslatokset Smält- ooh m eta llfö rä d ln g s v e rk Konepaat Mekanska verkstäder c K v-, sav-, las-, hl- a turveteollsuus Sten-, er-, glas-, ko- 0. torvndustr Kem allsa valm steta tuottava teoll. Ind. för tllv. av kemska preparater Terva-, öly-, kum- y. m. s. teollsuus Tär-, ole-, gunn- 0. övr. såd. ndustr Nahka- a karvateoll. Lader- 0. härnd Kutom ateollsuus T e x tln d u s tr Paperteollsuus Pappersndustr Puuteollsuus Trändustr R avnto- a nautntoaneteollsuus Närngs- och nutnngsmedelsndustr Ô Valastus-, vom ansrto- a vesohtoteollsuus Belysnngs-, k raftöverförngs- och vattenlednngsndustr Graafllnen teollsuus Grafsk ndustr Yhteensä Summa

34 3 E r omstaaryhmen m erktystä teollsuudessamme valasee y llä oleven absoluuttsten lukuen lsäks seuraava taulukko, osta teollsuus- laettan käy lm, montako prosentta kussakn omstaaryhmässä työntekän luku ol työntekän koko määrästä sekä montako prosentta valm stusarvo ol valm stuksen koko arvosta. D e särsklda nnehavargruppernas betydelse för vår ndustr belyses av ovanstående absoluta sffror samt dessutom av fölande tabell, vlken utvsar huru många procent de särsklda gruppernas arbetarantal utgorde av hela arbetarantalet och huru mänga procent deras tllverknngsvärde utgorde av tllverkn ngen s hela värde nom de olka ndustrgrenarna. Teollsuusla. Industrort. : Työntekät /0:na työ- Tuotannon bruttoarvo pakossa, ota %:na työpakossa, ota omstvat: omstvat Arbetare % vd arbcts- Tllverknngens bruttoställen, som ägdes av: värde /, som ägdes av: ykstyset henklöt, ensklda personer. yhtöt, akte- o. övr. bolag. osuuskunnat. andelslag. kunnat. kommuner. valto. statsverket. Yhteensä. Summa. ykstyset henklöt, ensklda personer. yhtöt, akte- o. övr. bolag. osuuskunnat. andelslag. kunnat. kommuner. valto. statsverket. Yhteensä. Summa. Malm nnosto M a lm u p p fo rd rn g o 00.o loo.o loo.o Sulatot a m etallen alostuslatokset Smält- och m eta llförä d ln gsverk loo.o loo.o Konepaat Mekanska v e rk s tä d e r loo.o loo.o H enom p koneteollsuus Enare masknndustr loo.o o K v-, sav-, las-, hl- a turveteollsuus Sten-, er-, glas-, ko- och torvndustr I s 0. loo.o O. loo.o K em allsa valm steta tuottava teollsuus Industr för tllverkn ng av kemska preparater loo.o loo.o Terva-, öly-, kum-. m. s. teollsuus Tär-, ole-, gumm- o. övr. sådan ndustr l l. 88. O. loo.o O. loo.o Nahka- a karvateollsuus Läder- och hårndustr _ loo.o loo.o Kutom ateollsuus T extln d u str luo.o loo.o Paperteollsuus Pappersndustr... ' loo.o ] 0. loo.o Puuteollsuus Trändustr ? 0.2 O.s loo.o Ravnto- a nautntoaneteollsuus N ä rngs- och nutnngsm edelsndustr O. 2.0 Valastus-, vom ansrto- a vesohtoteollsuus Belysnngs-, kraftöverförngs- och vatten lednngsn dustr O loo.o Graafllnen teollsuus Grafsk ndustr loo.o loo.o Edellsn kuulumaton teollsuus T l föregående e hänförlg n d u s tr LOO.o : Kakk teollsuudet Alla ndustrer : O O o loo.o Nämä suhdeluvut osottavat, että osake- a muden yhtöden rnnalla muut yrttääryhm ät valtakunnan teollsuudessa ovat varsn vähäpätösä. Teollsuustyöväen koko määrästä tul yhtöden osalle 84.0 /0 a koko teollsuustuotannon bruttoarvosta 86.7 % Työntekät. Snä ulkasematta ätetyssä, taulussa, oka akasemmassa tlastoulkasussa ol 6-ntena on teollsuuslaettan tetoa osttan työntekän todellsesta luvusta nnä nelänä er aankohtana, osta tetoa annetaan, osttan työntekän käaosta: A v dessa proportonstal framgår, att äm förelse med akte- och andra bolag de övrga fö retagargrupperna nom landets ndustr äro av särdeles rnga betydelse. A v hela antalet ndustrarbetare kom på aktebolagens del 84.0 % och av hela ndustrtllvorknngens bruttovärde 86.7 % Arbetarne. den opublcerade tabell, som don tdgare statstska publkatonen ngck som tabell N :o 6, meddelas upplysnngar dels angående det verk lga antalet arbetare vd de fyra olka tdpunkter av året, för vlka uppgfter läm nas, dels uppgfter angående arbetarnes åldersfördeln ng:

35 32 Työntekän todellnen lukumäärä koko maassa nelännesvuosttan ol: D e t verk lga antalet arbetare kvartalsvs hela landet var: M ehä ;: Män : N asa : - K v n n o r: Yhteensä : Sum ma: luku. muutos. * luku. muutos. luku. muutos. antal. ändrng. antal. ändrng. antal. ändrng. p :nä tam m k. den anuar ' huhtk. a p r l % % % henäk. u l t> 0 lokak. oktober Vastaavat luvut kaupungessa a maaseudulla olvat: F ör städer ooh landsbygd var antalet arbetare: K a u p u n g t : S tä d e r: M aaseu tu : L a n d s b y g d luku. m uutos. luku. m uutos. antal. ä n d rn g. antal. ä n d rn g. p:nä tammk. den anuar huhtk. a p r l % % henäk. u l (- 3.3 P lokak. oktober P Seuraavat luvut osottavat palonko er teo llsuudenhaarossa ol työn tekötä kunkn vuosnelänneksen alussa a m llasa muutoksa lukumäärässä on ana edellseen vuosnelännekseen verraten tapahtunut: Fölan de tal angva antalet arbetare, som sysselsattes de olka ndustrerna böran av vare kvartal år 920 och de förändrngar, som detta avseende nträdde gentem ot föregående kvartal: Tam m k. H u htk. Muutos. H enäk. Muutos. Lokak. Muutos. p:nä. p:nä. Andrng. p:nä. A ndrn g. p:nft. Andrng. anuar. aprl. X ul. o k tob e r. 0 0/ /o < M etallt. (4 ens. teoll. ryh.) M etallndustr (de 4 första yrkesgr.) K v -, sav-, las-, hl- a tu rveteollsus Sten-, er-, glas-, ko- och to rv n d u s tr K em allsa valm st. tuottava teoll. Ind. för tllv. av kemska preparater Terva-, öly-, kum- y.m.s. teollsuus Tär-, ole-, gumm- och ö v rg sådan n d u str Nahka- a karvateollsuus Läder- och h å rn d u str Kutom ateollsuus Textlndu str Paperteollsuus Pappersndustr Puuteollsuus Trändustr J-20.S R avnto- a nautntoaneteollsuus Närngs- o. nutnngsmedelsndustr L Valastus-, vom ansrto- a vesohtoteollsuus Belysnngs-, kraftöverförngs- och vattenednngsndustr Graafllnen teollsuus Grafsk nd H E dellsn kuulumaton teollsuus T ll föregående e hänförlg ndustr Työntekän käsuh tetä valasevat seuraavat luvut : Arbetarnes åldersfördelnng belyses av fölande sffror : män : m ehet : h a set: k vn n or : k a kk työnt.: alla arbetare: alle 5 vuoden under 5 å r % 0.8 % 0.8 % 0.6 % 0.9 % 0.7 % 5 7 vuotaat 5 7 å r * 7.3 * t> v. täyttäneet fylld a 8 år * Yhteensä Summa loo.o /o loo.o % loo.o % loo.o % loo.o % loo.o %

36 03 Sotatarpede lsääntynyt valm stus a puute mespuolssta työnteköstä on sotaakäyvssä massa ohtanut shen, että sodan akana nasa on entstä suuremmassa määrässä ryh dytty käyttämään teollsuuden palveluksessa. M elläkn vodaan havata huomattava lsäys naspuolsen työvom an käyttämsessä, kun ernäsllä alolla on turvauduttu naspuolseen työvom aan suuremmassa määrässä kun akasemmn. V. 93 ol näet nastyöläsä van 27.8 %, mutta o v , v a v /0. Vuodesta 99 8 vuotta nuorempen työn tekän absoluuttnen luku on lsääntynyt 8 henklöstä 9890:een, mutta suhteellnen luku v ä hentyn yt 8.5%:sta 8.4 % :n, o llo n prosenttluku on otettu työntekän koko luvusta. M oottort. Johdannossa o on manttu, että vom akoneta esttävä taulu (Taulu 3) on kokonaan uusttu. Stä huolm atta prm äärm ootto- ren lukua a vomamäärää koskevat tedot ovat verrannollsa akasempen vuosen tetoen kanssa. Sen saan akasemmlta vuoslta e ole olemassa tetoa stä, suurko määrä tästä v o masta käytt suoranasest tehdaskoneta a suurko osa stä tarvttn sähkögeneraattoren käyttöön. Prm äärvom a v. vuosna käy lm seuraavasta: 920 a lähnnä edellsnä D en stegrade verksam heten fö r krgsändamål ooh brsten pâ manlga arbetare hava de k rgförande länderna åstadkommt att kvn n lg arbetskraft under k rget m ycket högre grad än tll- förene kom m t tll användnng ndustrens tänst. Ä v e n hos oss kan en cke ob etydlg öknng av den kvnnlga arbetskraften akttagas, det att nom vssa branscher kvn n lg arhetskraft anltas högre grad än tdgare. A r 93 utgorde nämlgen antalet kvnnlga arbetare endast 27.8 %, men redan år /0, år % och år %. D et absoluta antalet arbetare under 8 år har från år 99 ökats från 8 personer t ll 9 890, men deras relatva antal mnskats från 8.5 % tll 8.4 %, varvd procenttalet beräknats av arbetar- nes hela antal. M otorer. I nlednngen har redan framhållts, att tabellen rörande användnngen av kraftmaskner (Tabell 3) helt och hållet förändrats. D et oaktat kunna uppgfterna över antalet prm ärm otorer och deras drvkraft ämföras med uppgfterna från tdgare år. D ärem ot förefnnas cke uppgfter fö r tdgare år över den del av drvkraften, som användes I:o för drekt drft av fabrksmaskmaskner och II:o för drft av elektrctetsgeneratorer. Storleken av den prmära drvkraften år 9^0 och under de närmast föregående åren fram går av fölande sffror: V esmoottoreta. Höyrymoottoreta. Vattenmotorer. Ångmotorer. Kaasu- a öly-. moottoreta. Yhteensä Vuos. Vespyörä Turbneta Mänttäkoneta Turpneta Gas- och ole- teh. hv. Å r. Vattenhul Turbner. Kolvmaskner Turbner mofcorer. Summa _ eff. hk. luku. teh. hv. luku. teh. hv. luku. teh. hv. luku. 'teh. hv. luku. teh. hv. antal. ek. hk. antal. eff. hk. antal. ; eff. hk. antal, eff. hk. antal. eff. hk. 93, I ' ) : , ' Vom akoneden hevosvom am äärä on v. 920 edellseen vuoteen verraten vähentynyt. Täm ä ohtuu stä, että tänä vuonna on verom yllyt ätetty tlastosta pos. Taulukko osottaa, että m yllyen vom akoneet o lva t pääasassa ves- m oottoreta, veläpä suureks osaks alkeellsnta laa, nm. vespyörä. D rvkraftens storlek hästkrafter har år 920 äm förelse med föregående år undergått en mnsknng. D etta beror på att tullm ölkvarnarna år 920 bortlämnats ur statstken. Tabellen utvsar, att kraftmasknerna vd kvarnarna tll största delen utgordes av vattenm otorer, tll betydande del av prm tvaste slag, d. v. s. vattenhul. Teollsuustlasto v Indu strstatstk år

37 34 Yleskuvan prm äärvom an käytöstä sekä sähköm oottoren vomamäärästä antavat teollsuuslattan seuraavat, tehokkaden hevosvom en määrä lm asevat luvut. En bld av användnngen av den prmära drvkraften samt drvkraftens storlek hos de elek trska m otorerna nom de olka ndustrgrenarna orhälles av fölande sffror, som utvsa effektva hästkrafter. T e o l l s u u s l a. I n d u s t r a rt. koneden välttömään käyttöön för omedelbar drft av maskner vespyörä a -turbneta, vattenhul o. turbner. öly- a kaasumoottoreta. ole- och gdsmotorer. höyrykoneta a turbneta. ångmaskner o. turbner. Prmäärmoottoreta on käytetty Av prmärmotorema hava använts summa. yhteensä, sähkögeneraattoren käyttöön för drvande av elektrctetsgeneratorer. vespyörä a -tutbneta. vattenhul o. -turbner. höyrykoneta a ; -turbneta. ångmaskner o. -turbner. öly- a kaasu- moottoreta, ole- o. gasmotorer. summa. yhteensä. Elektrska motorer. Sähkömoottort. Voma, oka välttömäst käyttää tehdaskoneta. Drvkraft för omedelbar drft af fabrksmaskner. M alm nnosto Malmuppfordr. Sulatot a m etallen alost. lat ) 667 Sm ält- o. m etallförädl.-verk K onepaat Mek. v erk stä d er H enom p koneteollsuus F nare m askn ndustr... K v -, sav-, las-, h l-a turveteollsuus Sten-, er-, glas-, ko- o. torvndustr... Kem allnen teollsuus K e ; msk ndustr Terva-, öly- y. m. s. teollsuus Tär-, ole- o. ö. s. n d u str Nahka- a karvateollsuus Läder o. hårndu str ; Kutom ateollsuus Textlnd ; Paperteollsuus Pappersnd Puuteollsuus Trändustr ; R avnto -a nautntoaneteoll. Närngs- o. nutnngsmed. nd Valastus-, vom ansrto- a vesohtoteoll. Belysnngs-, kraftöverförn gs-o. vatten lednngsndustr P Graafllnen teollsuus Grafsk n d u s t r ; E dellsn kuulumaton teoll. Industr som e är att hänföras tll föregående grupper ; Kakk teollsuud. A lla ndust O U Työpakkoen tuotantoarvot a työntekät. Työpakat on entsen ulkasun taulussa 0 aettu sekä tuotantoarvon että työntekän lukumäärän mukaan, m käl on ollu t mahdollsta. Tällasta akoa e kutenkaan voda ana tomttaa, sllä erässä tapauksssa 0 kahdesta työpakasta lm otettu osttan työntekät yhtesest, osttan työntekät a tuotantoarvo yhtesest. Sentäkden kussakn alla luetellussa ryhmässä on työpakkoen yhtessumma yhteenlaskettaven summaa onkn verran suuremp. Samasta syystä e er ryhmen prosenttlukuen summakaan ole loo.o, vaan vähän penemp, a osottaa puuttuva prosenttluku puuttuva työpakkoa. Arbetsställenas tllverknngsvärde och antalet arbetare. En fördeln ng av arbetsställena både efter tllverknn gsvärdet och antalet arbetare har verkställts tabell 0 den föregående publkatonen, såvtt sådant vart m ölgt. En sådan fördelnng är cke alltd genom förbar, det att vssa fäll dels arbetarna, dels såväl arbetarna som tllverknn gsvärdet uppgvts gem ensam t fö r tvänne arbetsställen. D ärför är var och en av nedan upptagna grupper antalet arbetsställen någ o t större än addendernas summa. A v samma orsak utgör cke heller procenttalens summa vare grupp loo.o, utan n ågot mndre, varvd det resterande procenttalet hänför sg tll det resterande antalet arbetsställen.

38 35 Työpakkoa : A rbetsställen. T uotantoarvo: T llverknngsvärde: T yöntekötä: A rbetare: luku. antal. o- ' kakk. alla. Ilm ottam atta: Icke an gvet: alle 0 färre än mk: alle 0 färre än O mk: alle 0 färre än mk: alle 0 färre än ^ mk: alle 0 färre än mk a enemmän och däröver: alle 0 färre än o a enemmän och fe re K akk työpakat: A lla arbetsställen: alle 0 färre än a enemmän och flere Tomnnassa sattuneet keskeytykset. Entnen taulu valasee työpakossa sattuneta keskeytyksä. Nämä keskeytykset akautuvat seuraavast er teollsuusryhm en kesken: Avbrott verksamheten. Den bortlämnado tabellen N :o belyser de avbrott arbetet, som ägt rum vd arbetsställena. Dessa avbrott fördela sg på ndustrgrupperna på fölande sätt: Työpakkoa, ossa on sattun u t sesauksa: A rbetsställen med avbrott: lu k u. % :na kaksta. Sesauksa. antal. 0/ av alla. Antal avbrott. Malm nnosto M alm uppfordrng... Sulatot a m etallen alostuslatokset Smält- ooh metallförädlngsverk K onepaat Mekanska verkstäder H enom p koneteollsuus Fnare m askn ndu str... K v-, sav-, las- hl- a turveteollsuus Sten-,' er-, glas-, ko- och to rv n d u s tr N stä tltehtassa D ärav te g e lb r u k Kem allsa valm steta tuottava teollsuus Industr för tllverk n n g av kemska p rep a ra ter Terva-, öly-, kum- a muu sellanen teollsuus Tär-, ole-, gumm- och ö v rg sådan n d u str Nahka- a karvateollsuus Läder- och hårndustr Kutom ateollsuus T e x tln d u str Paperteollsuus Pappersndustr Puuteollsuus Trändustr N stä sahossa a höyläämössä Därav vd sågverk och h y v le r e r R avnto- a nautntoaneteollsuus Närngs- och nutnngsmedelsndustr Valastus- y. m. teollsuus Belysnngs- m. fl. ndustrer Graafllnen teollsuus Grafsk ndustr E dellsn ryhm n kuulumaton teollsuus Industr, som e är att hänföras tll föregåen de grupper Yhteensä Summa

39 36 M ed avseende å varaktgheten fördela sg av brotten på fölande sätt: Ptuutensa mukaan akautuvat työn keskeytykset seuraavast: luku. antal. / /o vähemmän kun yhden vk on K ortare td än en vecka vkkoa veckor C 2 vkkoakuukaus 2 veckor månad kuukautta m å n a d er d Yhteensä Summa loo.o Sattuneden työnsesausten syyks on lm otettu : Orsakerna tll de tm ade avbrotten hava upp- g vts vara: Ir. 97 år. 98 fc. 99 fc luku. luku. luku. lu ku. /0 / / 0 / antal. antal. antal. 7. antal. /o Sopmaton vuodenaka Oläm plg årstd Sopmaton vedenkorkeus Olämylgt vattenstånd Tulpalo E ldsvåda K oraukset Reparatoner... C O Työnsesaukset A rb etsn s tä lle ls er Vararkko Konkurs Raaka-aneen puute B rst på råvara l. l. l. l. T yö n puute B rst på a rb ete Muut syyt Ö vrga orsaker Yhteensä Summa 396 O O o 267 O O o 63 O O o 026 O O o O. 7.9 K un v. 97 non puolet (49.9 % ) kaksta työn- keskeytyksstä ol työnsesauksen, s. o. lakkoen a työnsulkuen aheuttama, olvat v. 98 työn- keskeytysten aheuttana pääasassa muut syyt. Tähän ryhmään on v e ty kakk välttöm äst kapnan aheuttamat keskeytykset. Vuodelle 99 on kuvaavaa, että raaka-aneen puute on aheuttanut varsn huomattavan määrän sesauksa (29.5 V. 920 taas suhteellsest suurmman määrän keskeytyksä ovat koraukset aheuttaneet (22.0 % ). Tämäkn puolestaan osottaa, että teollsuutemme vm eks manttuna vuonna työskente l vomakkaan nousun merkessä. H elsngssä, Kauppa- a Teollsuushalltuksen Tlastotom stossa, lokakuulla D å år 97 crka hälften (49.9 /0) av alla avbrott verksamheten voro förorsakade av arbetsnställelser, d. v. s. av streker och lockouter, föranleddes avbrotten år 98 huvudsaklgen av ö v rga orsaker. I denna grupp ha även ntagts de av upproret förorsakade avbrotten verksam heten. F ö r år 99 är kännetecknande, att hrst på råvara då förorsakade ett b etydlgt antal avbrott (29.5 %) Å r 920 har åter det rela tvt största antalet avbrott verksam heten förorsakats av reparatoner (22.0 /0). I sn mån utvsar även detta, att verksam heten nom vår ndustr under det sstnämnda året utvsade en stegrad lvaktghet. H elsngfors, å Handels- och Industrstyrelsens Statstska byrå, oktober 922. Vlho Ânnala.

40 Aakkosellnen luettelo tlastossa selostetusta erlaatussta tehtasta. Förtecknng över förelggande statstk redovsade olka slag av fabrker. T e o ä u u s a t, Tlastollsen ryhmän numero. Industrslag. I Nummer den statstska grupperngen. Aokalutehtaat... X V Asfaltttehtaat... V 9 Dynamtttehtaat... V I 5 Erstysanetehtaat... V 3 Galvanomstehtaat... 3 Graf tttehdas V 2 Halkosahat X I 2 Hara- a svellntehtaat V III 7 lartstehtaat V II 2 H attutehtaat IX 5 llaultehtaat... II lllhappotehtaat... V I 2 Hvatehtaat... X II 20 Hllo- a mehutehtaat X II 3 Ilomapuukettmöt... X Huopatavaratehtaat... IX 9 Jalknetehtaat... V I II 2 Jauho- a suurmomylyt... X II 4 Järvmalmnnostopakat... I 3 Kaakao- a suklaatehtaat. X II 2 Kaakeltehtaat V 7 Kaasutehtaat... X I I I Kahvpaahtmot X II 4 Kalanverkkotehtaat... IX 22 Kalapanmot... X II 8 Kalkkkvlouhmot... V 2 Kalkktehtaat a -polttmot V 3 Karamell- a marmelaattehtaat X II 2 Karkea-, musta- a henotaetehtaat II 6 Kasvsvotehtaat... X II 6 Kaulustntehtaat... IX 4 Kehys- a penatehtaat... XI4 Kenotekosten kven valmstuslatokset... V 9 Kekstehtaat X II 8 Keramkktehdas... V 6 Kmrööktehtaat... :. V I 7 Kranstomot... X 7 Krapanot... X IV Krekuor- a paperpusstehtaat X 6 Kvennäsves- a vrvotusuomatehtaat... XTI 7 Kvlouhmot sekä kvenhakkuua homalatokset... ; V Kvpanot a kemgraafllset latokset X IV 2 ; Konepaat I l l ; Koneremmtehtaat IX 0 A sfaltguterer V 9 B agerer X II 7 B a n d v ä v e re r IX 6 Benm ölsfabrker och -stam p ar.. VT 4 Bleck- och plåtslagerer... II 9 B okbnderfabrker... X 7 B oktryckerer... X IV B o m u llsfa b rk e r... IX 4 B orst- och p e n selfa b rk e r...i V III 7 B rännvnsbrännerer och ästfab rker... X II 20 C ellulosafabrker... X 3 Cem entfabrker V 0 Cem ent- och asfaltg u terer sam t tllverknng av konstgord sten V Ckorefabrker X II 5 ; D ynan tfab rk er..., V I 5 D revfabrker... IX 7 E lektrska belysnngs- och kraft- ' överförngsverk... X I I I 2 E le k trsk a m askner och a p p a ra te r äm te nstallatoner, fabrker för tllverknng a v I l l 5 E lektrska sm ältverk I I 2 F a n e rfa b rk e r X I 4 F lfabrker... II 8 F ltv a ru fa b rk e r...( IX 9 f F sk n ätfab rk er... IX 22 ; F ärgerfabrker... IX 24 Färg- och fern ssfab rk er V II 9 G alvanserngsfabrker II 3 G asverk X I I I G u te r e r I l l G lasbruk och -slperer V 4 G raftfabrker : V 2 Grov- och sv art- sam t fnsm des- fab rk er... II 6 : G uldsm edsverkstäder... ' I I 2 G um m varufabrker V II 5 H a g e lfa b rk e r II H a rts f a b r k e r V II 2 H attfab rk er IX 5 H ärdsm de... I I 4 Isolerngsm assefabrker... V 3 Jä stfa b rk e r... X I I 20 K a ffe ro ste re r.... I X I I 4

41 38 Te o l l s u u s l a t. Tlastollsen ryhmän numero. Industrslag. ( Nummer den statstska : grupperngen. Korauspaat, tsenäset... I I I 2 Korauspaat muden tehtaden yhteydessä... I I I 3 Korkktehtaat... X I IB Kotelotehtaat... X 7 Kultasepäntyöpaat... II 2 Kuntavaratehtaat...s. V II 0 Kuparkavokset... I Kuparnuutoslatos... I I 3 Kuparsepäntvöpaat... II 9 Kynttlätehtaat... V II 6 Kääre kahdntehtaat... IX 2 Köystehtaat... IX 8 Laatkkotehtaat... X I Lakka- a pultuurtehtaat... V II 8 Lakktehtaat... IX 6 Lastehtaat a -hom ot... V 4 Lastuvllatehtaat... X I 3 Lekkkalutehtaat... X V 3 Lemasn tehtaat... X V 0 Lepom ot... X II 7 Lest- a puuvarstehtaat... X I 3 Ltutehdas... V 4 Luuauhotehtaat a luunsurvoms- : latokset... V I 4 Lakk- a peltsepän tehtaat... II 9 Makkaratehtaat... X II Mallastehtaat... X II 6 Marks- a sälekahdntehtaat.. IX 2 Martn latokset,... II 4 Masuunt... II Mellotuslatokset... I I 4 Messnk- a tna,valmot... II 0 Muurauslaasttehtaat... V 9 Nahkatehtaat a nahkurn työpaat... V III Napptehtaat... XV 4 Nauhakutomot.... IX 6 Naula- a rautalankatehtaat.... II 0 Neulatehtaat... II 4 Nuoranpunomot... IX 9 Olutpanmot... X II 9 Pahvtehtaat... X 2 Patatehtaat... IX 2 Pau-, uur- a rnttnktehtaat.... X I 6 Papertehtaat... X 4 Papernalostustehtaat... X 8 Pellavatehdas... IX 5 Pellavan puhdstuslatos... IX Perunaauhotehdas... { X II 9 Ptstehtaat... IX 7 Porsln- a faansstehtaat.... V 8 Protees- a sdetarvetehdas... IV 3 Putkohtotehtaat... I I I 4 Puuhom ot... X 2 Puuntslauslatokset... V II Puulava- a venevestämöt... X I 0 P unsepän- a h u o n e k a lu te h ta a t.. ; X I 6 Puuvllatehtaat... ; IX 4 2 K akao- och c h o k la d fa b rk e r... X I I 2 K a k e lfa b rk e r... V 7 K alk b ru k och - b r ä n n e r e r... V 3 K a lk s te n s b r o tt...' V 2 K aram ell- och m arm eladfabrker X II 2 K a rto n g fa b rk e r... X 7 K e ra m k fa b rk... V 6 K exfabrker... X II 8 K m röksfabrkor... V I 7 ' K n ap p fab rk er... X V 4 K o lsy re fa b rk e r... V I 2 K onservfabrker X I I 2 K onstgord sten, tllverknng av V 8 K o nstullfabrker... IX K o p p a re x tra k to n sv e rk... II 3 K oppargruvor... I K o p p a rsla g e re r... I I 9 K orvfabrker... X II K orkfabrker... X I 5 lv ra v a ttfa b rk e r... IX 4 K rtfa b rk... V 4 K uvert- och p å s fa b r k e r... X 6 Lack- och polty rfab rk er... V II 8 L e k sa k s fa b rk e r... X V 3 L n s k ä k te r e r... IX L n n e fa b rk e r... IX 5 L usfabrker... V II 6 L ådfabrker... X I L äderfabrker och earverer... V III L äst- och tr ä s k a f tfa b rk c r... X I 3 M altfabrker... X II 6 M arks- och persennefabrker... IX 2 M a r tn v e r k... II 4 M asknrcm fabrker... IX 0 M asugnar... II M ekanska v erk städ er... I I I Messngs- och tenngu terer... II 0 M neralvatten- och läskdrycksfabrker... X II 7 Möl- och g r y n k v a rn a r... X II 4 M urbruksfabrker... V 9 M usknstrum ent, fabrker for.... IV M össfabrkcr... IX 6 N å lfa b rk e r... I I 4 O lefabrker... V II 3 O rgelfabrker... IV 2 P arap ly - och parasollfabrker... IX 20 P ap p ersb ru k... X 4 P appersförädlngsfabrker... X 8 P ap p fab rk er... X 2 Porslns- och faan sfab rk er..:... V 8 P otatsm ölsfsbrk... X II 9 Protes- och bandagefabrker... IV 3 P u d d e lv e rk... II 4 R am - och lstfabrker... X I.4 R eparatonsverkstäder, s älvständga... I I I 2 R eparatonsverkstäder, vd andra fab rk er... 3 R epslagerer... IX 8

42 T e o I s u «s a t. Tlastollsen ryhmän numero. I n d u s t r s l a g. Nummer den statstska grupperngen. Rautalavavestämöt I l l Rulla-, rullanemäs- a nappulatehtaat... X I 7 Räätälnlkkeet... IX 3 Sahanterätchtaat II 7 Sahat a höyläämöt X I Sappua- a suopatehtaat V II 7 Sateen- a pävänvarotehtaat.... IX 20 Satulasepäntehtaat... V III 4 Selluloosatehtaat... X 3 Sementttehtaat... V 0 Sementt- a asfalttvalmot sekä asfaltthuovan a kenotekosten kven valmstuslatokset V Srapptehtaat X II Skurtehtaat X II 5 Sokertehtaat... X II 0 Soodatehtaat... V I 3 Sottokonetehtaat... IV Sorvaustehtaat... X I 8 Sukstehtaat X I 2 Sysen valmstuslatokset... V 7 Sähkökone- a sähkölatetehtaat ynnä kuntoonpanolatokset... I I I 6 Sähkösulatto... I I 2 Sähkövalastus- a vomansrtolatokset... X I I I 2 Sälvketehtaat... X II 2 Taltehdas... ; V II 4 Tapetttehtaat..., X 5 Teknokemallset tehtaat V I 8 Tekovllatehtaat IX 2 Tervapolttmot a pktehtaat.... V II Teräskynätchtaat I I 5 Tltehtaat V 5 Trkoon- a sukankutomot IX Tultkkutehtaat... ; V I 6 Tupakkatehtaat... X II 22 Turvepehkutehtaat... V 6 Tynnyrtehtaat... XI0 Täpetehtaat... ' IX 7 ITkutehtaat IV 2 Valmot. I l l Valsslatokset II 4 Vanertehtaat.... X I 4 Vanutehtaat... IX 8 Vesohtolatokset... î X III 3 Vlatehtaat II 8 Vllatehtaat IX 3 Vnapolttmot a hvatehtaat.. X II 20 Vär- a vemssatehtaat V II 9 Väräyslatokset IX 24 Ölytehtaat V II 3 Rullgardnsfabrker... IX 2 Rull-, block- och pnnfabrker.. X I 7 Rörlednngsabrker... : I I I 4 Sadelmakerfabrker... V III 4 Srapsfabrker... X II Sömalmstäkter... I 3 Skepps- o. båtvarv för fartyg av trä X I 5 Skeppsvarv för ä m fa rtvg I l l Skdfabrkcr... X I 2 Skortfabrker... IX 2 Skofabrker... V III 2 Skrädderer...' IX 3 Slpvedkokerer... X Smdeskolberednng... V 7 Sncker- och möbelfabrker... X I 6 Snörmakerer... IX 9 Sockerbruk.... X II 0 Sodafabrker... V I 3 Spetsfabrker... IX 7 Spk- och äm trådfabrker I I 5 Stenbrott samt stenhuggerer och -slperer... V Stentryckerer och kemgrafska an-, stalter... X IV 2 Stålpennfabrker... I I 5 Stämpelfabrker... X V 5 Svagdrcksbryggerer... X II 8 Svarverfabrker... X I 8 Sylt- och saftfabrker... X II 3 Sâgbladsfabrker... I I 7 Sågverk och h yvlerer... X I Talgfabrk... ; V II 4 Tapetfabrker... X 6 Tegelbruk... V 5 Teknokemska fabrker... V I 8 Tärbrännerer och beckbruk... V II Tobaksfabrker... X II 22 Torvströfabrker... V 6 Trkot- och strumpväverer IX Trädestllerngsverk... V II Träslperer... X 2 Träullfabrker... X I 3 Tunnbnderfabrker... X I 0 Tvål- och såpfabrker... V II 7 Tändstcksfabrker... V I 6 Vaddfabrker... IX 8 ; Valsverk... UI 4 Vattenlednngsverk... X I I I 3 Vedsågar... X I 2 J Vde-, rot- och rottngsfabrker.. X I 6 Växtsmörfabrker... X II 6 Yllefabrker... IX 3 Åkdonsfabrker... X V Ölbryggerer... : X II 9

43 Résumé franças. L e contenu de la statstque ndustrelle pour l année 920 a sub certanes m odfcatons. L es moulns à farne afferm és, ne possédant pas quelques unes des qualtés qu on d ot consdérer com m e caractérstques pour la grande ndustre, ont été supprmés de la statstque ndustrelle. L e nom bre des leu x de tra val est par conséquent sensblement mons grand com paratvem ent à celu des années précédentes. Ce changem ent nflue à un certan degré égalem ent sur les chffres ndquant lo m om bre des ouvrers et l ntensté de la force m otrce, m as ne m odfe pas les autres chffres. L e tableau rela tf aux machnes- m otrces (tab. 3) qu présentat les années précédentes quelques lacunes et qu contenat m êm e de vértables fautes a été revu et corrgé, de sorte qu l ressort m antenant du dt tableau com m ent les moteurs prm ares se répartssent sur la producton drecte du m ouvem ent des machnes ndustrelles et sur la producton dt m ouvem ent des générateurs électrques. L o développem en t de l ndustre fnlandase pendant les années ressort du tableau suvant: ' 920 Leux de traval S 4 39o accrossement % Ouvrers...., nombre; ; accrossement : ;... / J Force motrce... chev, vap. effectfs I ; accrossement ; / ; 23.7 Salares... mll, dc Marcs; ; ; accrossement / ; Valeur totale des matères premères.... mll, de Marcs l Valeur totale des matères premères, accrossement Valeur totale des matères premères, accrossement... / f Valeur des matères premères fnlandases mll, de Marcs Valeur des matères premères fnlandases, accrossement Valeur des matères premères fnlandases, accrossement /o Valeur des produts dem-manufacturés ; fnlandas... mll, de Marcs Valeur des produts dem-manu facturés fnlandas, accrossement Valeur des produts dem-manufacturés fnlandas, accrossement... / Valeur dos matères premères mportées.. mll, de Marcs ' Valeur des matères premères mportées, ; accrossement Valeur des matères premères mportées, accrossement... / Valeur de la fabrcaton... mll, de Marcs accrossement % ]

44 4 C om paratvem ent à l année précédente l actvté ndustrelles est accrue à un degré extraordnare. L e nom bre des ouvrers éta t sensblem ent plus élevé que pendant les années norm ales avan t la guerre m ondale. L a valeur brute a augm enté com paratvem ent à l année précédente de 20 % envron. L es chffres relatfs à l ntensté de la force m otrce sem blent ndquer que le nom bre des ch evau x-vapeu r effectfs a en 920 sensblem ent dm nué com paratvem ent à l année précédente. M as les chffres pour l année 920 se rapporten t à un tou t autre nom bre de ch evau x-vapeu r que ne le fon t les chffres pour les années précédentes, ces chffres ne sont, par conséquent, p on t com parables. Les chffres pour l année 920 ndqu ent la force qu est em ployée pour la producton drecte du m ouvem ent des machnes ndustrelles et d apparels, et ls com prennent, par conséquent, l:o la force des moteurs prm ares em ployés à la producton du m ouvem ent de m achnes ndustrelles et d apparels et 2 :0, la force de tous les moteurs électrques. L es chffres pour les années précédentes ndquaent l:o, la force do tous les m oteurs prm ares, par conséquent y com prs auss celle des moteurs em ployés à la producton du m ouvem ent des générateurs d électrcté et 2:o, la force des moteurs électrques recevant leur courant de générateurs se trouvant en dehors de rétablssem ent ndustrel où ls étaent nstallés. L a dstrbuton des leux de traval, des ouvrers et de la valeur de la fabrcaton dans les vlles et dans les cam pagnes, est la suvante: Vlles. Campagnes. L eu x de tra val % % O uvrers , VTaleur de lafafcrcaton (m llers de narcs) > S Les ouvrers dos ndustres form a en t 3.7 % de la populaton totale des vlles, 2. % de celle des cam pagnes, et 3.7 % de celle du pays enter. L a valeur m oyenne de la fabrcaton par chaque ou vrer état de marcs dans les vlles, de marcs dans les campagnes, et de marcs dans l ensemble du pays. L e nom bre des leux de tra val et des ouvrers de chaque groupe d ndustres ans que la valeur brute de la fabrcaton, se trouvent ndqués dans le tableau c-dessous: G roupe d ndustres L e u x de tr a v a l O u vre rs V a le u r de la fa b rc a to n, m lle r s de m arcs. In d u stre m nère M étallurgo A telers m écanques F abrq u es d n stru m en ts de précson Ind. de la perre, de l argle, du verre, du charbon e t de la to u rb e F ab rcato n de p roduts chm ques In d u stres d u goudron, de l hule, de la gom m e, etc Industres d u cur e t du p o l In d u stre t e x t l e In d u stre d u p aper In d u stre d u bos In d u stres des com estbles e t e x c ta n ts E clarage, transm sson d énerge, servce d e a u In d u stre graphque In dustres non rap p o rtab les a u x groupes p r é c é d e n ts Total Teollsuustlasto v Industrshtstk år

45 42 L ndustre fnlandase se v o t oblgée d m porter une grande p arte de ses m atères prem ères, le pays n en produsant guère, à l excepton du bos. C et éta t de choses ressort clarem ent du tableau suvant: M a tè re s p r e m è - M a tè re s p r e m è re s m p o r té e s re s fn la n d a s e s G roupe d ndustres "~. m lle rs 0/ m lle rs 0/ ] de nm rcs de m arcs 0 Industre mnère O Métallurge Atelers mécanques Fabrques d nstruments de précson ; Ind. de la perre, de l argle, du verre, du charbon et de la tourbe Fabrcaton de produts chmques Industres du goudron, de l hule, de la gomme, etc Industres du cur et du p ol Industre te x tle Industre du paper Industre du bos Industres des comestbles et exctants Eclarage, transmsson d énerge, servce d e a u Industre graphque Industres non rapportables aux groupes précédents Total ; Les prncpales ndustres fnlandases sont celles du paper et du bos. L ndustre du paper com prend les fabrques de p âte m écanque et de carton, ans que celles de cellulose e t les papeteres. E n 920, le nom bre des fabrques de p âte m écanque et de carton éta t do 47 avec 3,50 ouvrers et une force m otrce de chevau x-vapeu r effectfs. Les salares des ouvrers attegnren t une som me to ta le de marcs, la valeu r des m atères premères fu t de marcs; celle de la fabrcaton s éleva à marcs. L es fabrques de cellulose étaen t au nom bre de 20, avec ouvrers; leur force m otrce éta t de chevau x-vapeu r effectfs; les salares des ouvrers s élevèren t à marcs. L a valeur des m atères prem ères fu t de marcs; celle de la fabrcaton fu t de marcs. L es papeteres étaen t au nom bre de 28 avec ouvrers. L a force m otrce qu elles em ployaen t éta t de chevau x-vapeu r effectfs. L es salares des ouvrers s élevèrent à un to ta l de marcs; la valeur des m atères prem ères fu t de marcs, celle de la fabrcaton fut de marcs. Les matères premères em ployées par ces usnes étaent les suvantes: * Quantté; Valeur: Bos pour pâte m écanque, n marcs cellulose, m P â te de bos fnlandase, tonnes D échets de paper fnlandas, tonnes Chffons, m portés, tonnes fnlandas, tonnes Cellulose, fnlandase, tonnes P â te de palle, m portée, tonnes...

46 43 E n 920, la producton de ces fabrques a été la suvante: Quantté: Valeur: P â te de bos, sèche, tonnes marcs > > humde, C arton de bos, brun, tonnes > blanc, chffons, Cellulose au sulfate, blanche, tonnes non blanche, humde, tonnes > *> > sèche, > o > sulfte, blanche, t o n n e s non blanche, humde, tonnes sèche, Paper, t o n n e s Produts secondares L exportaton des produts provenant de l ndustre du paper en 920 fu t la suvante: Q uantté : V aleur : P â te de bos m écanque, hum de, tonnes marcs sèche, > chm que, hum de, sèche, > Paper, tonnes Dans l ndustre du bos, ce sont les sceres qu occupent le prem er rang. E n sceres ont occupé un nom bre to ta l de ouvrers. L a force m otrce éta t de chevau x-vapeu r effectfs; le to tal des salares des ouvrers fu t de mares. L a valeu r des matères prem ères fu t de marcs, celle de la fabrcaton fu t de marcs. L ndustre du scage est celle de nos ndustres qu a été le plus sensblem ent atten te par les effets de la guerre m ondale, vu que presque tou te l exp ortaton du t cesser. Pou r cette rason et com m e les chanters fu ren t b en tô t encom brés de bos scé, la plu part dos sceres se sont vues forcées de congéder les ouvrers e t de dm nuer la producton. U no grande parte des soeres durent, déà en 96, arrêter entèrem ent leur producton. E n 93, l y a vat 60 sceres en a ctvté, mas en 98 le nom bre en a vat été rédut à 279. E n 920, on sca blles. L a classfcaton des entreprses ndustrelles et de leurs ouvrers, selon la valeur de la fabrcaton, donne le tableau suvant. ) Leu x de Nombro Valeur de la fabrcaton. traval. d ouvres. Non-m entonnée M ons de mares... de à marcs à > > à à à e t au-dessus T o ta l

47 44 L es entreprses se répartssent, com m e l sut, par rapport aux dverses catégores de patrons: Proprétares des leux de traval. L eu x de traval. Ouvrers. Personnes prvées Assocatons coopératves Socétés anonym es et autres Com munes L E ta t ' T o ta l L e nombre des ouvrers a sub les varatons suvantes au cours de l année: Ouvrers nombre. varaton. l:e r a n v e r... 0 l:e r a v r l % l:e r u n l:e r o c t o b r e D e ces chffres ressort l nfluence néfaste q u a eue la révolte sur la v e ndustrelle du pays. L a répartton en classes d âge ressort? du tableau suvant, ndquant le pourcentage de chaque classe du nom bre total des ouvrers ou des ouvrères, ans que la proporton de celles-c et de ceux-là: ouvrers. ouvrères. Au-dessous de 5 a n s % 0.8 % 5 7 ans ans révolus T o ta l loo.o > loo.o L ntensté de la force m otrce prm are en 920 et pendant les anuése précédentes ressort des chffres suvants: Année. Moteurs hydraulques nombre. roues hydraulques chv. vap. eff. t _... ; nombre. turbnes chv. vap. eff. Moteurs à vapeur machnes à ; nombre. pston turbnes Moteurs à combuston chv. vap. eff. nombre. chv, vap. eff. nombre. chv. vap. eff. Total chv. v. eff. ^ L ntensté de la force m otrce exprm ée en chevaux-vapeu r a en 920, dm nué com paratvem en t aux années précédentes. C ela dépend du fa t que les moulns à farn e afferm és ont été supprmés de la statstque.

48 45 L es chffres suvants, ndqu ant les chevau x-vapeu r effectfs, donnent une dée de l em plo de la force m otrce prm are et de l nten sté de la force des m oteurs électrques dans les dverses branches ndustrelles. Genre d ndustre. Des moteurs prm ares ont été employés pour producton drecte du î m oteurs hydralques. m ouvem ent de moteurs à vapeur. moteurs à combuston, total. pour producton du m ouvem ent de générateurs électrques ^ m oteurs hydralques. moteurs à vapeur. moteurs à com buston. total. Moteurs électrques. Force motrce e m ployéepou r la producton drecte du mouvement des m achnes ndustrelles. ndustre m nère M étallurge A telers mécanques Fabrques d nstruments de précson Industres de la perre, de l'argle, du verre, du charbon et de la tourbe Fabrcaton de produts ch m qu es Industres du goudron, de l hule, de la gom me, etc... _ Industres du cur et du p o l Industre t e x t le.... : Industre du paper Industre du bos... Industres des com est bles et exctants Eclarage, transmsson de force, servce d eau Industre graphque Industres uon-rapportables aux groupes précédents... ' Tota l 8 932) ) ' Dans 84 leux de traval, le tra val fu t nterrom pu pour un tem ps plus ou mons long. L e nom bre des nterruptons fu t de 026. Dans les tableau x d on t les données sont classées selon les ndustres, ces dernères son t numérotées: chaque groupe d ndustres est précédé d un ch ffre rom an e t chaque ndustre spécale d un ch ffre arabe. N ous donnons, p. 46, la lste françase de toutes ces ndustres et des numéros correspondants; elle perm ettra de retrouver les traductons françases respectves. E xem ple:,. V alm ot a konepaat G uterer och m ekanska verk städer =,. F onderes et atelers mécanques.

49 Lste des noms d'ndustres employés dans les tableaux (v. p. 45). I. Industre m nère. Lavage de sables aurfères. 2 Mne de cuvre. 3 Fabrcaton de brquettes de mnera. 4 Mneras lacustres. I I. M étallu rge. a ) Fabrcaton des métaux. Hauts-fourneaux. 2 Fonderes électrques. 3 Fonderes de cuvre. b ) Fabrcaton d artcles en métal. 4 Fours à puddler, fours Martn, lamnors. 5 Fabrques de clous et de fls de fer. 6 Ferronners, forgeurs do fer, forgerons. 7 Fabrques de lames de sces. 8 Fabrques de lmes. 9 Fabrques de ferblantere, de chaudronnere. 0 Fabrques de pegnes de tsserands. Fonderes de laton et d étan. 2 Fabrques de grans de plomb. 3 Orfèvreres. 4 Galvansaton. 5 Fabrques d agulles. 6 ; Fabrques de plumes à écrre. I I I. A telers mécanques. Fonderes, atelers mécanques, et chanters de constructon navale. 2 Atelers de réparaton ndépendants. 3, Atelers de réparaton annexés à d autres fabrques. 4 Fabrques de tuyaux. 5, Fabrques de machnes et d apparels électrques; nstallaton. ; IV. Fabrques d nstruments de précson. J Fabrques de panos. 2 Fabrques d orgues. 3 Fabrque d apparels de prothèses et de bandages. V. Industres de la perre, de l argle, du verre, du charbon et de la tourbe. a) Fabrcaton d'artcles en perre et en argle. Carrères; chanters de talleurs et polssage de perres. 2 Carrères de perres à chaux. 3 Fours à chaux, chaufoumeres. 4 Fabrques de crae. 5 Brqueteres. 6 Fabrque de céramque. 7 Fabrques de faïences pour poêles. 8 Fabrques de faïences et porcelanes. 9 Fabrques de morter. 0 Fabrque de cment. ; Fabrques de cment et de btume, de carton btumé, de perre artfcelle. 2 Fabrque de graphte. 3 Fabrques de masse solante. 4 Fabrques de plâtre. I ) Verreres. \ 5 IVerreres. c ) Industres du charbon et de la tourbe. 6 Fabrques de ltère de tourbe. 7 ; Etablssement pour préparaton de char- bon de forges.

50 47 V I. Fabrcaton de produts chmques. a ) Fabrcaton d acdes, de bases et de sels anorganques. Fabrques de chlorate. 2 Fabrques d acde carbonque. 3 Fabrques de soude. b) Fabrcaton d engras chmques. c ) 4 Fabrques d os pulvérsés. Fabrcaton de matères explosves et d'allumettes. 5 \Fabrques de dynamte. 6 Fabrques d allumettes. d) Fabrcaton de matères colorantes et d autres produts chmques. 7 Fabrques de nor anmal. 8 Autres usnes de chme ndustrelle. V II. Industres du goudron, de l hule, de a ) la gomme, etc. ; Fabrcaton des matères premères. Dstlleres de bos, fabrques de goudron et de pox. 2 Fabrques de résne. 3 Fabrques d hules. 4 Fabrque de suf. b) Fabrcaton d artcles. 5 Fabrques d artcles en caoutchouc. 6 Fabrques de bouges. 7 Savonneres. 8 Fabrques de laque. 9 Fabrques de couleurs et verns. IX. Industre textle. a) Flage et tssage. Tellage du ln. 2 ; Fabrque de lane artfcelle. 3 Fabrques de drap de lane. 4 Fabrques de drap de coton. 5 Fabrques de drap de ln. 6 Fabrques de rubans. 7 Fabrques de dentelles. b) Retordage. 8 Corderes. 9 Passementeres. 0 Fabrque de courroes de transmsson. c ) Industres du vêtement. Fabrques de trcots et de bas. 2 Fabrques de chemses. 3 Talleurs. 4 Fabrques de cravates. 5 Fabrques de chapeaux. d) Fabrques de casquettes. 6 Autres genres d ndustres textles. 7 Fabrques d étoupe. 8 Fabrques d ouate. 9 Fabrques d artcles en feutre. 20 Fabrques de paraplues et d ombrelles, 2 Fabrques de marquses et de volets. S 22 Fabrques de stores. 23 ; Fabrques de flets de pêche. 24 Frangers. 25, Usnes de tenturere. 26 Fabrque de guêtres. X. Industre du paper. V III. Industres du cur et du pol. a ) Fabrcaton du cur et des fourrures. Fabrques de cur et tanneres. b) Fabrcaton d artcles en cur. 2 Cordonneres. 3 Ganteres. 4 Selleres. 5 Fabrque d artcles sportfs. c ) Fabrcaton d artcles en pol, en soes et en crn.. \ 6 Fabrques de brosses et de pnceaux. a) Fabrcaton de la pâte de bos et du paper. ; Boullage du bos pour pâte mécanque. 2 Fabrques de pâte de bos et de carton. 3 Fabrques de cellulose. 4 Papeteres. b) ] Fabrcaton d'artcles en paper et en carton. 5 Fabrques de papers pents. 6 Fabrques d enveloppes et de sacs en paper. 7 Fabrques de cartons et de relures. 8 Fabrques de papers colorés.

51 48 X I. Industre du bos. Fabrques de bonbons, de fruts confts,5 I a ) ; Scage et rabotage; coloraton du bos. Sceres et raboteres. 2 Sceres pour bos de chauffage. 3 Fabrques de lane de bos. 4 Fabrques de bos en plaques. b) Fabrcaton d artcles en bos. 5 Chanters pour constructon de navres et bateaux en bos. 6 Fabrques de menusere et de meubles. 7 Fabrques de bobnes, de poulers, de chevlles. 8 Fabrques de tournage. 9. Fabrques de roues de voture. 0 Fabrques de tonnellere. Fabrques de casses en bos. 2 Fabrques de sks. 3 Fabrques de formes pour chaussures, de manches en bos. 4 ; Fabrques de cadres et de baguettes d encadrement. c) I Industres des écorces, etc. 5 Fabrques do bouchons de lège. 6 : Fabrques d artcles en oser, en rotn. X II. a ) Industres des comestbles et exctants. Fabrcaton de denrées de vande et de post son. ' Charcuteres. 2 Fabrques de conserves. 3 ' Fabrques pour fumage de possons. b) Tratement des céréales. 4 Moulns ndustrels à farne et à grane. 5 Moulns champêtres. 6 Fabrques de malt. 7 Boulangeres. 8 Fabrques de bscuts. c) Sucreres, fabrques de chocolat etc. 9 Sucreres. 0 Fabrques de mélasse. de cacao, de chocolat. 2 Fabrques de conftures et de srops. 3 ; Usnes de torréfacton du café. 4 Fabrques de chcorée. 5 Fabrques de beurre végétal. d) \ Fabrcaton de bossons, de vnagre. 6 Fabrques d eaux mnérales et de lmonades. 7 Brasseres de pette bère. 8 Brasseres. 9 ; Dstlleres d eau-de-ve, fabrques de le - vure et de levan. 20 Fabrques et dstlleres d alcool. 2 Fabrques de punch et de vns. 22 Fabrques de vnagre. e) ' Industre du tabac. 23 : Manufactures de tabac. X III. Eclarage, transmsson de force, servce d eau. Usnes à gaz. 2 Usnes d éclarage et de transmsson d énerge électrque. 3 Servce d eau. X IV. Industre graphque. Imprmeres. 2 I Atelers lthographques et chmgraph- ques. X V. Industres non-rapportables aux groupes précédents. \ Carrosseres. 2 Fabrques de votures d enfants. 3 Fabrques de ouets. 4 ; Fabrques de boutons. 5 Fabrques de cachets. 6 Fabrques de fleurs en cre et atelers de fabrcaton de couronnes de fleurs.

52 T A U L U L I I T T E E T V T A B E L L E R Å R T A B L E A U X.

53 K a u p u n k ta k h la k u n ta. S ta d e lle r h ä ra d. V lle ou ballage. Taulu. Yleskatsaus maan teollsuusto- mntaan kaupungttan a khlakunnttan. Tabell. Överskt av den ndustrella verk- samheten landets städer och härader. Tableau. Tableau synoptque des entreprses ndu- strelles dans les vlles et les ballages du pays. 2 T y ö - p a k k o e n lu k u. A n t a le t a r b e ts s tä lle n. Nom bre de le u x de traval. 3 4 [ 5, 6 ta m m k. p :n a. a n u a r..t :er a n ver. h u h tk. p :n â. a p rl. l:e r avrl. T y ö n t e k ö t ä : A n t a le t a r b e ta re : Nombre d ouvrers: h en ä k. p :n ä. u l. lo k a k u u n p :n ä. o k to b e r. 7 8 k e s k m ä ä rn. m e d e lta l. î :er ullet. :e r octobre. moyenne. M u u ta h e n k lö k u n ta a. Ö v r g p ersonal. Autre personnel. a V ä lt tö m ä s t te h d a sk o u e ta k ä y t t ä v ä v o m a. H. V. D v k r.t fö r o m e d e lb a r d r ft a v m ask n er. H. K. Force motrce drectement employée. Chv. vap. 0 T y ö n t e k ä n p a lk k a u s, S m k. A r b e ta re n a s a v lö n n g, T m k. Salare dee uvrers, M arcs. 2 3 R a a k a -a n e d e n a r v o, S m k. R å ä m n e n a s o ch h a lv fa b r k a te n s v ä r d e, TTnk. Valeur des matères premères et des produts m-achevés, M arcs. k o k o a r v o. h ela värrdet. valeur totale. k o tm a s te n r a a k a -a n e d e n a r v o. v ä r d e t a v n h em s k a rå ä m n e n. valeur des matères premères fn landases. k o tm a s te n p u o lv a lm tt e n te o lls u stu o t te - d e n a r v o. v ä r d e t a v n h e m ska h a lv fä r d g a n d u stra ls te r. valeur des produts m-achevés fnlandas. 4 T u o ta n n o n b r u tto a r v o, S m k. T llv e rk n n g e n s b r u tto v ä r d e, F m k. V aleur brute de la fabrcaton, Marcs. ; Uudenmaan lään. Nylands län Kaupungt Städer Helsnk Helsngfors Porvoo Borgå Lovsa Lovsa Tammsaar Ekenäs...: Hanko Hangö ' a s f lllll Mll nno Fnn 9Q 9 ;-. t u o Maaseutu Landsbygd \ Raaseporn khlak. Raseborgs härad Lohan Loo Helsngn Helsnge Pernaan Perna : Turun a Porn lään. Åbo och Börneborgs län Kaupungt Städer Turku Åbo ; Por Börneborg Rauma Raumo Uuskaupunk N ystad Naantal Nådendal Maaseutu Landsbygd Vehmaan khlak. Vehmo härad _ Mynämäen Vrmo Pkkön Pkks Halkon Halkko Ulvlan > Ulfsby Ikaalsten Ikals Tyrvään Tyrvs Lomaan Lomok Maskun Masku V I Ahvenanmaan lään. Ålands Iän Kaupungt Städer Maaranhamna Marehamn Maaseutu Landsbygd Ahvenanmaan khlak. Ålands härad Hämeen lään. Tavastehus Iän Kaupungt Städer Hämeenlnna-Tavastehus Tampere Tammerfors C Laht L ahts AO U V v «JUU 6DD UUU O u u I «JUU v & VJ A W

54 4 Taulu. B Tabell , n s I 3 4 K a u p u n k ta k h la k u n ta. S ta d e lle r h ä ra d. V lle ou ballage. ' T y ö p a k k o e n lu k u. A n t a le t a r b e ts s tä lle n. Nom bre de leu x de traval. ta m m k. p :n a. a n u a r. l:e r a n ver. lu h tk. p :n a. a p r l. l:e r avrl. T y ö n t e k ö t ä : A n t a le t a r b e ta re: Nombre d ouvrers: h en ä k. p :n ä. u l. lo k a k u u n p :n ä. o k to b e r. k e s k m ä ä rn. m e d e lta l. l:e r ullet. l:e r octobre. moyenne. M u u ta h en k lö - Ö v r g p erson al. Autre personnel. V ä lt tö m ä s t te h d a sk o n eta k ä y t tä v ä v o m a H. V. B r v k r 'f t fö r o m e d e lb a r d r ft a v m a sk n er. H. K. Force motrce dnctem nt employée. Chv. vap T y ö n t e k ä n p alk k a u s, S m k. A r b e ta ren a s a v lö n n g, F m k. Salare des ouvrers, Marcs. R a a k a -a n e d e n a r v o, S m k. R å ä m n e n a s o c h h a lv fa b r k a te n s v ä r d e, F m k. Valeur des matères premères et des produts m-achevés, Marcs. k o k o a r v o. h ela v ä r d e t. valeur, totale. k o tm a s te n ra a k a -a n e d e n a r v o. v ä r d e t a v n h em s k a rå ä m n e n. valeur des matères premères fn landases. k o tm a s te n p u o lv a lm tt e n te o lls u u s tu o tte d en a r v o. v ä r d e t a v n h e m s k * h d v fä r d g a n d u stru ls te r. valeur des produts m-achevés fnlandas. T u o ta n n o n b ru tto a r v o, S m k. T llv e rk n n g e n s b r u t to v ä r d e, F m k. Valeur brute de la fabrcaton, Marcs. Maaseutu Landsbygd Ruoveden khlak. Ruoves härad Prkkalan Brkkala Tammelan Tammela Hauhon Hauho I 4 E Jämsän Jämsä " Hollolan Hollola Vpurn lään. Vborgs Iän Kaupungt Städer l Vpur Vborg Sortavala Sordavala « C Käksalm Kexholm ; QOO; Lappeenranta Vllmanstrand Hamna Fredrkshamn ' K otka Maaseutu Landsbygd Rannan khlak. Stranda härad Kymn Kymmene Lappeen Lappves Jääsken Jääsk ; C Äyräpään Äyräpää Käksalmen Kexholm Kurkoen Kurkok : , Sortavalan Sordavala ; Salmn Salm Mkkeln lään. S:t Mchels län [ Kaupungt Städer Mkkel S:t Mchel î Henola Savonlnna N yslott ; Maaseutu Landsbygd Henolan khlak. Henola härad C ) Mkkeln S:t Mchels Juvan Jockas ) Rantasalmen Rantasalm ; Kuopon lään. Kuopo Iän Q; Kaupungt Städer ) Kuopo ) Joensuu Isalm Idensalm Maaseutu Landsbygd Pelsärven khlak. Pelsärv härad ) Ilomantsn Ilomants '

55 6 7 Taulu e Tabell H ty ö n t e k ö t ä : V l l e o u b a lla g e. N o m b r e de l e u x de t r a v a l. L p e rn k h la k. L b e lts h ä ra d. M u u ta h e n k lö - N o m b re d 'o u v r t r s : A n t a le t a r b e ts s tä lle n. S ta d e l l e r h ä r a d. t a m m k. p :n. h u h tk. p :n â. h e n ä k. p :n ä. lo k a k u u n p :n ä, k e s k m ä ä r n. a n u a r. a p r l. u l. ok tob er. m e d e lta l. l e r a n v e r. l e r a v r l. l : e r u l le t. l : e r octobre. m oyenn e Is a lm e n Id e n s a lm K u o p o n K u o p o 4 R a u ta la m m n R a u ta la m p S t ä d e r V a a s a - V a s a "" Vaasan lään. K a u p u n g t V a sa Iän U u s k a a rle p y y P e ta rs a a r N y k a rle b y J a k o b s t a d K o k k o la G a m la k a rle b y... J y v ä s k y l ä... M a a s e u tu L a n d s b y g d... Ilm a o e n k h la k. N ä rp ö n I lm o la N ärp es h ä r a d K o rs h o lm a n K o r s h o l m s L ap u an L appo P e ta rs a a re n P e d e rsö re K u o rta n e e n K u o rta n e L aukaan L aukas V ta s a a re n V ta s a a r Oulun lään. K a u p u n g t U leä borgs Iän. S t ä d e r ) ) ) ) ) oo O L a n d s b y g d L ap p m ark en s <> L a p n Yhteensä kaupungessa Summa för städerna Yhteensä maaseudulla Summa f. landsbygden Yhteensä koko maassa Summa för hela landet K a a n a K a a n a K em H a a p a ä rv h ä ra d K e m K a a a n n V a le u r b ru te de la fa b r c a to n, M a rcs K e m n T llv e r k n n g e n s b ru tto v ä rd e, Fm k H a a p a ä r v e n k h la k h e la v ä r d e t. v a le u r to ta le. k o t m a s te n p u o lv a lm t t e n te o lls u u s tu o t te d en a r v o. v ä r d e t a v n h e m s k a h a lv fä r d g a n du sfcralster. v a le u r des p r o d u ts m -a c h e vés fn la n d a s h ä r a d koko arvo; k o t m a s te n ra a k a -a n e d e n arvo. v ä rd et a v n h e m s k a rå äm n en. v a le u r des m a tè re s p r e m è re s f n la n d a ses k h la k. - U le å S a la r e des o u v re rs, M a rcs. T u o ta n n o n b ru tto a rv o, Sm k O u lu n A r b e ta r e n a s a v lö n n g, Fm k R å ä m n e n a s o c h h a lv fa b r k a te n s v ä r d e, F m k. V a le u r des m a tè re s p re m è re s et des p ro d u ts m -a c h e v é s, M a r c s M a a s e u tu F o r c e m o tr c e d re cte m e n t em p lo y ée. C hv. va p. T y ö n t e k ä n p a lk k a u s, Sm k T o rn eä K a a a n T o rn o 2 9 R a a h e B r a h e s t a d... O u lu - U le å b o rg A u tre p e rs o n n e l K ask ö D r v k r a f t f ö r o m e d e lb a r d r f t a v m a sk n er. H. K. ö v r g p e rs o n a l K r s t n a K r s t n e s t a d... K a sk n e n V ä lt t ö m ä s t te h d a s k o n eta k ä y t t ä v ä v o m a. H. V. A l t a le t a r b e ta re: Työp a k k o e n lu k u. R a a k a - a n e d e n a r v o, S m k ; ) )

56 9 8 Taulu 2. Yleskatsaus maan teollsuustabell 2. Tableau III 2 A Konepaat. M ekanska verkstäder. V a lm o t, k o n e p a a t a r a u t a la v a v e s t ä m ö t G u t e r e r, m e k a n s k a v e r k s t ä d e r o c h s k e p p s v a r v 4).. I t s e n ä s e t k o r a u s p a a t S ä lv s t ä n d g a r e p a r a t o n s v e rk s tä d e r n. kv. h. f ta a K a - a m e a e n a r v o, o m c. R å ä m n e n a s o c h h a lv fa b r k a t e n s v ä r d e, F m k. T y ö n t e k ä n p a lk k a u s, Va leu r des matères premères et des produts m-achevés, M arcs. k o t m a s te n r a a k a -a n e d e n arvo. A rb e te ré n a s a v lö n n g, Fm k. S alare des ouvrers, M a rcs. vä rd et a v n h e m s k a rå ä m n e n. k ok o arvo. h e la v ä r d e t. valeur totale, valeur des matères p re mères f n landases. T u o ta n n o n b ru tto a rv o, Sm k. k o t m a s te n p u o lv a lm t t e n te o lls u u s tu o t e. T llv e r k n n g e n s b ru tto v ä rd e, Fm k. v ä r d e t a v n h e m s k a h a lv fä r d g a n - V a le u r brute de la fa b r caton, M a rcs. ; valeur des p ro duts m -a ch e vés fnlandas. ; _ _ 8 2 m 05 6 _ 06, _ ; « Metallen alostuslatokset. Förädlng av me taller. A h o t a o n t a -, m e llo t u s -, m a r t n - a v ä ls s la t o k s e t H ä r s m d e, p u d d e l-, m a r t n - o c h v a ls v e r k ').... N a u la - a r a u a la n k a t e h t a a t S p k - o c h ä m t r ä d s f a b r k e r 2) K a r k e a -, m u s t a - a le n o t a e t e h t a a t G r o v -, s v a r t o c h f n s m d e s f a b r k e r 3) S a h a n t e r ä t e h t a a t S å g b la d s f a b r k e r V lla t e h t a a t F l f a b r k e r V a s k -, lä k k - a le v y s e p ä n t e h t a a t B le c k -, p lå t o c h k o p p a r s la g e r e r M e s s n k - a t n a v a l m o t M e s s n g s - o c h t e n n g u t e r e r A m p u r a a t a r v e t e h t a a t A m m n n t o n s f a b r k e r K u lt a s e p ä n t y ö p a a t G u ld s m e d s v c r k s t ä d e r G a lv a n o m s t e h t a a t G a lv a n s e r n g s f a b r k e r N e u la t e h d a s N å l f a b r k T e r ä s k y n ä t e h d a s S t å l p e n n s f a b r k m. m. employée. I h. n. kv. 5 V ä lt tö m ä s t teh da sk o n eta k ä y t tävä v o m a. H. V. D rv k r a t lör om edelbar drft a v m a sk n er. H. K. fe) 3 _ 54 total motrce drectement Chv. vap. 2 Force V a s k k a v o k s e t K o p p a r g r u v o r R a u t a k a v o s J ä r n g r u v a * ) J ä r v m a lm n n o s t o p a k k a S ö m a lm s t ä c k t h.. 4 Muuta h e n k lö k u n ta a ö vrg p e rs o n a l. su m m a. K a k k a a n. h. f y l l d a 8 Ar. y h te e n s ä. personnel. 4 M a s u u n t M a s u g n a r )... S ä h k ö s u la t t o E le k t r s k t s m ä lt v e r k K u p a r n u u t o s la t o s K o p p a r e x t r a k t o n s v e r k âges de: 8 ans révolus, m. m. 3 m e d e lta l: n. kv. n d u stres. lu k u : 8 v u o t t a tä y t t ä n e t ä, m. m. d 2 n Autre n. kv. 5 8 ans. Ensemble. m. m. 5 8 v. 5 âr. u n d e r 5 år. M alm nnosto. M alm uppfordrng. Sulatot a metallen alostuslatokset. Smält= och m etallförädlngsverk. m on s de 5 ans. a) Metallen valmstuslatokset. Berednng av me taller 3 9 «T o t a ls u m m a. 5 v u o t t a n u o r e m p a. lu k u. de traval. -lu o k k a. -k lass. a r b e ts s t ä lle n. Genre d 'ndustre. de leux I n cl u s t r a r t.. II ; Nom bre moyen d ouvrers T y ö p a k k o e n T e o l l s u u s l a. a d ndustres. och 3 5 g rou pes p a r genres A r b e ta re A n tale t Nombre et classe In d ustrgrup p Groupe T eo llsu u sryh m ä 2 4 verksamheten eîter ndustrarter. Len en treprses n du strelles T y ö n t e k ä n k e s k m ä ä r ä n e n s 2. tomntaan teollsuuslattan. Den ndustrella ; ' A 4-0 4*±uu 00 UxtU Du ~v. 0 A 2 25: ; ±«JU k a «JUU ^ A lo O V W K O AQ ± o a n ( xoo l v0 v0 00 l a9 9 ûuu ù\) loq JU U JU U q v S# U a ov nv n U UéSU U V v A AAA l o UUU K AAA 6 0 D v v ; O A4 A û h «A A J U o f o ï /OU A O KA OA A ) b o b JU U n m aa b U y u / U U ÊO 004 o n Al 4 AR 0 0 sa son 9, oaa onn ; AA 55 a AAA 7 F AA A AF0 AOO aa 4 0 ^ Ö M îj w ) ) Y h d e llä t e h t a a lla t y ö v ä k a k ä y t t ö v o m a y h t e s e t t o s e n t e h t a a n k a n s s a, F o r e n f a b r k g e m e n s a m t e h t a d e n k a n s s a. F ö r tr e f a b r k e r g e m e n s a m p e r s o n a l o c h d r v k r a f t m e d a n d r a fa b r k e r. 3) V d e llä t e h t a a lla. -,, -, p e r s o n a l o c h d r v k r a f t m e d e n a n n a n fa b r k. samma med andra fabrker. 4) Kahdella tehtaalla työväk, konttorhenklökunta a käyttövoma yhteset tosten yhtenen työväk ]a käyttövom a tosten tehtaden kanssa. r o r fem fabrke personalen och drvkraten gcmentehtaden kanssa.för tv a fabrker arbetarena, kontorspersonalen och drvkraften gemensamma med andra fabrker. v Teollsuustlasto v n a. x n u....,.. ) K o l m e l l a t e h t a a ll a y h t e n e n t y ö v ä k a k ä y t t ö v o m a o. t e

57 0 u Taulu 2. Tabell 2. T eo llsu u sryh m ä a -lu o k k a. ^ In dustrgrupp och -klass. Groupe et classe d ndustres. 2 T e o 3 u u s a. I n d u s t r a r t. Genre d ndustre. T y ö p a k k o en lu k u. 20 A n ta le t a rb e ts s tä lle n. Nombre de leux de traval v u o tt a n u o re m p a. u n d e r 5 år. mons de 5 ans. n. m. h. n. k v. / T y ö n t e k ä n k e s k m ä ä r ä n e n 5 8 v. 5 8 år. 5 8 ans. m. m. h. A r b e ta r e Nombre moyen d ouvrers n. k v. /. 8 v u o tt a tä y tt ä n e tä. fy lld a 8 å r. IS ans révolus. m. m. h. n. k v. / 0 lu k u : m e d e lta l; âges de: yh teensä. su m m a. total. \ : m. n. m. k v. h. \ t. T o ta ls u m m a. Ensemble. (M K a k k a a n. Muuta h e n k lö k u n ta a. 2 Övrg p ers o n a l. Autre personnel. V ä lttö m ä s t tehdaskoneta k ä y t tävä vom a. H. V. D rlv k ra t <r om edelbar drft a v ^ m askner. H. K. Force motrce dnctment employée. Chv. vap. 5 T y ö n t e k ä n p alk k a u s, A r b e ta re n a s a v lö n n g, F m k. Salare des ouvrers, Marcs. 6 7 [ 8 R a a k a -a n e d e n a r v o, S m k. R å ä m n e n a s o c h h a lv fa b r k a te n s v ä r d e, F m k. Valeur des matères premères et des produts m-achevés, Marcs. k o k o a r v o. h e la v ä r d e t. valeur totale. k o tm a s te n ra a k a -a n e d e n a r v o. v ä r d e t a v n h em s k a rå ä m n e n. matères premères fnlandases. k o tm a s te n p u o lv a lm tte n te o llsu u s tu ote. a r v o. v ä r d e t a v n h em sk a h a lv fä r d g a n d u s tra lster. valeur des produts m-achevés fnlandas. 9 T u o ta n n o n b r u tto a r v o, T llv e rk n n g e n s 3 Muden tehtaden yhteydessä olevat korauspaat C 9 5 Sähkökone- a sähkölatetehtaat ynnä kuntoonpano- Reparatonsverkstäder sammanhang med andra fabrker 4)... Putkohtotehtaat - Rörlednngsfabrker 2) _ latokset Fabrker för elektrska maskner och apparater ämte nstallatoner3)... 7 _ b r u tto v ä r d e, F m k. Valeur brute de la fabrcaton, IV Henomp koneteollsuus. Fnare masknndustr Sottokonetehtaat Fabrker för musknstrument IOC _ Urkutehtaat Orgelfabrker Protees- a sdetarvetehdas Fabrk för proteser och bandager ; V Kvs, savs, las=, hl= a turveteollsuus. Sten=, ler=, glass, kols och torvndustr a) Kv- a savtavarateollsuus. Tllverknng av sten- och lervaror. Kvlouhmot sekä kvenhakkuu- a homalatokset Stenbrott samt stenhuggerer och -slperer o C Kalkkkvlouhmot Kalkstensbrott4) Kakktehtaat a -polttmot Kalkbruk och -brännerer5) C Ltutehdas Krtfabrk ' C ( Tltehtaat Tegelfabrker 4) C Keramkktehtaat Keramkfabrker C 4 90( Kaakeltehtaat Kakelfabrker C ( Porsln- a faansstehtaatporslns- o. faansfabrker Muurauslaasttehdas Murbruksfabrk C Sementttehtaat Cementfabrker C ( C Sementt- a asfalttvalmot sekä asfaltthuovan a kenotekosten kven valmstuslatokset Cementoch asfaltguterer samt tllverknng av asfaltflt och konstgord sten 3) C Graftttehdas Graftfabrk OOC ; Erstysanetehtaat Isolerngsmassefabrker... 3 s ; u C b) Las- a lastavarateollsuus. Tllverknng av glas ; och glasvaror. 4 Lastehtaat a -homot. Glasbruk och slperer3) ' C Lasnlekkaamot Glasmästerer C c) Hl- a turveteollsuus. Kol- och torvndustr. 6 Turvepehkutehtaat Torvströfabrker : Sysen valmstuslatokset Inrättnngar för smdeskolberednng3) ) Vdellä tehtaalla käyttövoma a nelällä tehtaalla konttorhenklökunta yhteset tosten tehtaden kanssa. För fem fabrker drvkraften ooh för fyra kontorspersonalen gemensamma med andra fabrker. 2) Yhdellä tehtaalla yhtenen henklökunta, kahdella käyttövoma a nelällä yhteset raaka-aneet tosten tehtaden kanssa. För en fabrk personalen, för två drvkraften och för fyra råämnena gemensamma med andra fabrker 3) Yhdellä tehtaalla työväk a käyttövoma yhteset tosen tehtaan kanssa. För en fabrk gemensam perso- nal och drvkraft med en annan fabrk. 4) Kahdella tehtaalla työväk a käyttövoma yhteset tosten tehtaden kanssa. För två fabrker personalen ooh drvkraften gemensamma med andra fabrker. 5) Yhdellä tehtaalla yh- tenen konttorhenklökunta tosen tehtaan kanssa. För en fabrk gemensam kontorspersonal med en annan fabrk.

58 2 Taulu 2. Tabell 2. 3 Teollsuusryh m ä a -lu o k k a. w In dustrgrupp och -klass. Groupe et classe d'ndustres. 2 T e o s u u s a. I n d u s t r a r t. Genre d'ndustre. T yö p a k k o en lu k u. w A n talet a rb e ts stä lle n. Nombre de leux de traval. J 4 & ; 5 v u o tt a n u o re m p a. u n d er 5 år. m ons de 5 ans. m. m. h.,n - k v. /. T y ö n t e k ä n k e s k m ä ä r ä n e n m* m. h. ; A r b e ta r e N om bre moyen d ouvrers V. å r. an s. n. k v. 8 v u o t t a t ä y tt ä n e tä. f y lld a 8 å r. IS ans révolus. \ m. m. h. n. k v. t- 0 ( n lu k u : m e d e lta l: âges de: y h te e n s ä. su m m a. total. m. n. m. k v. h.. Ensemble. 2 T o ta ls u m m a. K a k k a a n. Muuta h e n k lö k u n ta a, w ö vrg p ers o n al. Autre personnel. V ä lttö m ä s t tehdaskoneta k ä y t tävä vom. H. V. ^ D rvk ralt ör om edelbar drft a v - m a sk n er. H. K. Force motrce drectement employée. Chv. tap. 5 T y ö n t e k ä n p alk k a u s, S m k. A r b e ta ren a s a v lö n n g, F m k. Salare des ouvrers, M arcs R a a k a -a n e d e n a r v o, S m k. R å ä m n e n a s o ch h a lv fa b r k a te n s v ä r d e, F m k. V aleur des matères premères et des produts m-achevés, M arcs. k o k o a r v o. ; h e la v ä r d e t. : k o tm a s te n ra a k a -a n e d e n a r v o. v ä r d e t a v n h em s k a rå ä m n e n. matères premères fn landases. k o tm a s te n p u o lv a lm tte n te o llsu u s tu o te. a r v o. v ä r d e t a v n h em sk a h a lv fä r d g a n - valeur des pro duts m-achevés fnlandas. T u o ta n n o n b r u t to a r v o, S m k. T llv e rk n n g e n s b r u t to v ä r d e, F m k. V aleur brute de la fabrcaton, VI Kemallsa valmsteta tuottava teollsuus. Industr för tllverknng av kemska preparater B a) Elmettömen happoen, emäksen a suoloen valmstus. Tllverknng av oorganska syror, baser ; och salter. Kloraatttehtaat. Kloratfabrker , Hlhappotehdas Kolsyrefabrk _ Soodatehtaat Sodafabrker... 3, b) Lannedtusaneteollsuus. Tllverknng av gödnngsämnen. Luuauhotehtaat a lmmsurvomslatokset Benmölsfabrker och stam par c) Räähdys- sytytysaneteollsuus. -Tllverknng av spräng- och tändnngsämnen. 5 Dynamtttehdas Dynamtfabrk... ' 2 4 I Tultkkutehtaat Tändstcksfabrker ; ' d) Vären sekä muden kemallsten valmsteden tuotanto. Tllverknng av färgämnen och andra kemska preparater. ; 5' ' 7 2 ; s Muut teknokemallset tehtaat Övrga teknokemska fabrker r) VII Tervas, ölys, kums y. m. tällasten aneden teollsuus. Tärs, oles, gumms och övrg sådan ndustr a) Häden aneden valmstus. Berednng av hthörande ämnen. Puuntslauslatokset, tervapolttmot a pktehtaat TrädestUerngsverk, tärbrännerer och beckbruk2) 45 4: 375 2l Ilartstehtaat Hartsfabrker... 3 _ Ölytehtaat Olefabrker ' Taltehdas. Talgfabrk2)... 6 ; b) Nästä anesta tehtäven valmsteden teollsuus Tllverknng av fabrkat av hthörande ämnen. 5 Kumta varatehtaat Gummvarufabrker Kynttlätehtaat Lusfabrker ) ; ; Sappua- a suopatehtaat Tvål- och såpfabrker : 37: Lakka- a poltuurtehtaat Lack- och poltyrfab- rker ; Vär- a vernssatehtaat-färg och fernssfabrker ; _ ) Yhdellä tehtaalla työväk a käyttövoma yhteset tosen tehtaan kanssa. För en fabrk gemensam personal och drvkraft med en annan fabrk. 2) Yhdellä tehtaalla yhtenen käyttövom a tosen tehtaan kanssa. För en fabrk drvkraften gemensam med en annan fabrk.

59 4_ 5 Taulu 2, Tabell 2. Teollsu u sryh m ä a -lu o k k a. ^ Industrgrupp och -klass. Groupe et classe d ndustres. 2 Teollsuusla. Industrart. Genre d ndustre. T yöpa kk oen lu k u. 50 A n talet a r b e ts s tä lle n. Nombre de leux de traval [ 0 5 v u o tt a n u o re m p a. u n d er 5 à r. m ons de 5 ans. m. m. h. n. k v. f. T y ö n te k ä n k es k m ä ä rä n en lu k u : 5 8 v. 5 8 år. 5 8 ans. m. m. h. Nom bre moyen d ouvrers n. k v. / A r b e ta r e m e d e lta l: 8 v u o tt a t ä y tt ä n e tä. f y lld a 8 å r. } 8 ans révolus. m. m. h. n. k v. - âges de: yh te e n s ä. su m m a. total. m. n. m. k v. h. f. Ensemble. S T o ta ls u m m a. K a k k a a n. Muuta h e n k lö k u n ta a. rt övrg p erson al. Autre personnel. V ä lttö m ä s t tehdaskoneta k ä y t tävä vom a. H. V. rt D rv k r a ft för omedelbar drft a v ^ m askner. H. K. Force motrce drectement employée. Chv. vap. 5 T y ö n t e k ä n p alk k a u s, A r b e ta ren a s a v lö n n g, F m k. S alare des ouvrers, M arcs R a a k a -a n e d e n a r v o, S m k. R å ä m n e n a s o c h h a lv fa b r k a te n s v ä rd e, F m k. Valeur des matères premères et des produts m-achevés, M arcs. k o k o a r v o. h e la v ä r d e t. valeur totale. k o tm a s te n r a a k a -a n e d e n a r v o. v ä r d e t a v n h em s k a rå ä m n e n. matères premères fn landases. k o tm a s te n p u o lv a lm tte n te o llsu u s tu o te. a r v o. v ä r d e t a v n h em sk a h a lv f ä r d g a n d u s tra lster. valeur des produts m-achevés fnlandas. 9 T u o ta n n o n b ru tto a rv o. S m k. T llv e rk n n g e n s b r u tto v ä r d e, F m k. Valeur brûle de la fabrcaton, - VIII Nahkas a karvateollsuus. Läders och hårndustr a) Nahkoen valmstus. Berednng av läder. Nahkatehtaat a nahkurntyöpaat Läderfabrker och garverer É T>) Nahkatavarateollsuus. Lädervarutllverknng. 2 Jalknetehtaat Skofabrker) : Ianskastehdas Handskfabrk _ Satulasepäntehtaat Sadelmakerer... U r Karstatehdas Kardfabrk c) Karva-, haras- a ouhtavarateollsuus. Hår-, borst- och tagelvandllverknng. Hara- a svellntehtaat-borst- och penselfabrker C IX Kutomateollsuus. Textlndustr ( a) Kehruu- a kdomateollsuus. Spnn- och vävndustr... Pellavanpuhdstuslatos Lnskftkter Tekovllatehdas Konstullfabrk : ( Vllatehtaat Yllefabrker : Puuvllatehtaat Bomullsfabrker 2) r Pellavatehdas Lnnefabrk Nauhakutomot Bandväverer S Ptstehtaat Spetsfabrker b) Punomateollsuus. Tvnnndustr. 8 Köydenpunomot Repslagerer Nuoranpunomot Snörmakerer Koneremmtehtaat Fabrker för tllverknng av masknremmar c) Pukutavarateollsuus. Industr för beklädnadsartklar. Trkoon- a sukankutomot Trkot- och strumpväverer ( Patatehtaat Skortfabrker C Olkantehtaat Hängselfabrker Kurelvtehtaat Korsettfabrker Räätälnlkkeet Skrädderer U C ) Yhdellä tehtaalla työväk a käyttövoma yhteset tosen tehtaan kanssa. För en fabrk gemensam personal och drvkraft med en annan fabrk. 2) Yhdellä tehtaalla työväk, käyttövoma a raaka-aneet yhteset tosen tehtaan kanssa. För en fabrk personalen, drvkraften oeh råämnena gemensamma med en annan fabrk.

60 6 Taulu 2. Tabell 2. 7 Teollsuusryh m ä a -lu o k k a. " Industrgrupp och -klass. Groupe et classe d ndustres. 2 T e o s u u s a. Indu stra t. Genre d ndustre. T yöpak k o en lu k u. w An talet a rb e ts s tä lle n. Nombre de leux de traval [ 5 v u o tt a n u o re m p a. u n d er 5 å r. mons de 5 ans. m. m. h. n. k v. - T y ö n t e k ä n k e s k m ä ä r ä n e n 5 8 V. 5 8 å r. 5 8 ans. m. m. h. A r b e ta r e N om bre moyen d ouvrers n. k v. /. 8 v u o tt a tä y tt ä n e tä. f y lld a 8 å r. 8 ans révolus. m. m. h. n. k v. / l lu k u : m e d e lta l: âges de: y h te e n s ä. su m m a. total. m. n. m. k v. h. f. Ensemble. 2 T ota ls u m m a. K a k k a a n. Muuta h en k lö k u n ta a rt ö vrg p erson al. Autre personnel. V ä lttö m ä st tehdaskoneta k ä y t tävä vom a. H. V.,* D rv k r..t ör omedelbar drft a v m askner. H. K. Force motrce drectement employée. Chv. vap. 5 T y ö n t e k ä n palk ka u s, A rb e ta re n a s a v lö n n g, F m k. Salare des ouvrers, Marcs R a a k a -a n e d e n a r v o, S m k. R å ä m n e n a s o c h h a lv fa b r k a te n s v ä r d e, F m k. Valeur des matères premères et des produts m-achevés, M arcs. k o k o a r v o. h e la v ä r d e t. valeur totale. k o tm a s te n r a a k a -a n e d e n a r v o. v ä r d e t a v n h em s k a rå ä m n e n. valeur des matères premères fn landases. k o tm a s te n p u o lv a lm tte n teollsu u s tu ote. a r v o. v ä r d e t a v n h em sk a h a lv fä r d g a n - vafeur des produts m-achevês fnlandas. 9 T u o ta n n o n b r u tto a r v o, T llv e rk n n g e n s b ru tto v ä rd e, F m k. V a le u r brute de la fabrcaton, M arcs. 6 Kaulustntehtaat Kravattfabrker4)... 3 l Hattutehtaat - Hattfabrker _ Lakktehtaat Mössfabrker ) b l d) M uu valmsteteottsuus. Övrg tllverknngsndustr. Täpetehtaat Drevfabrker Vanutehtaat Vaddfabrker Iluopatavaratehtaat Fltvarufabrker 2) ' Sateen- a pävänvarotehtaat Paraply- och parasollfabrker Marks- a sälekahdntehtaat Marks- och persennefabrker Käärekahdntehdas Rullgardnsfabrk Kalanverkkotehtaat Fsknätfabrker Mattokutomo Mattväver Väräystehtaat Färgerer... 9 _ X Paperteollsuus. Pappersndustr a) Puuvcmuke- a paperteollsuus. Tllverknng av trämassa och papper. Homapuukettmö Slpvedkoker Puuhomot a pahvtehtaat Träslperer och pappfabrker 2) _ Selluloosatehtaat Cellulosafabrker 2) Papertehtaat Pappersfabrker b) Paper- a pahvtavarateollsuus. Tllverknng av pappers- och pappvaror. 5 Tapetttehtaat Tapetfabrker Krekuor- a paperpusstehtaat Kuvert- och påsfabrker 2) Kotelo- a kranstomotehtaat Bokbnderer och kartongfabrker 2) _ Papernalostustehtaat Pappersförädlngsfabrker * XI Puuteollsuus. Trändustr a) Sahaus- a höylåysteollsuus. Såg- och hyvlngsndustr. Sahat a höyläämöt Sågverk och hyvlerer Halkosahat Vedsågar... 20, Lastuvllatehtaat Träullfabrker 2) Vanertehtaat Fanérfabrker b) Puunvalmsteteollsuus. Industr för trätllverknng. Puulava- a venevestämöt Skepps- och båtvarv för fartyg av t r ä *) Kahdella tehtaalla yhtenen työväk a käyttövoma tosten tehtaden kanssa. För två fabrker gemen- sam personal och drfkraft med andra fabrker. 2) Yhdellä tehtaalla yhtenen työväk a käyttövoma tosen tehtaan kanssa. För en fabrk gemensam personal och drvkraft med en annan fabrk. Teollsuustlasto v. 920.

61 8 9 T aulu 2. Tabell 2. I T eolls u u s ryh m ä a -lu o k k a. ^ In d u strgru p p och -k lass. Groupe et classe d'ndustres. T e o s u u s a. Industrart., Genre d'ndustre. 6 P u u s e p ä n - a h u o n e k a l u t e h t a a t S n c k e r e r o c h T y ö p a k k o en lu k u. n A n ta le t a rb e ts s tä lle n. Nombre de leux de traval I v u o tt a n u o re m p a. u n d er 5 år. mons de 5 ans. m. m. h. n. k v. - T y ö n te k ä n k es k m ä ä rä n e n 5 8 v. 5 8 år. 5 8 ans. n. m. h. Nom bre moyen d ouvrers n. k v. /. lu ku: A r b e ta r e m e d e lta l: 8 v u o tt a tä y ttä n e tä. f y lld a 8 år. 8 ans révolus. m ö b e l f a b r k e r R u l l a -, r u l l a n e m ä s - a n a p p u l a t e h t a a t R u l l -, b l o c k - m. m. h. n. k v. f. âges de: yh te e n s ä. s u m m a. total. m. n. m. k v. h. /. ' Ensemble. «' T o ta ls u m m a. K a k k a a n. Muuta h en k lö k u n ta a. ö vrg person al. ; Autre personnel. V ä lttö m ä s t tehdaskoneta k ä y t tävä vom a. II. V. D rv k ralt för om edelbar drft a v - m askner. H. K., Force motrce drectt ment employée. Chv. vap. 5 T y ö n t e k ä n p alk ka u s, A rb e ta re n a s a v lö n n g, F m k. Salare des ouvrers, M arcs. f [ 7 ( 8 K a a k a -a n e d e n a r v o, S m k. R å ä m n e n a s o ch h a lv fa b r k a te n s v ä r d e, F m k. Valeur des matères premères et des produts m-achevés, M arcs. k o k o a r v o. h ela v ä r d e t. valeur totale. k o tm a s te n ra a k a -a n e d e n a r v o. v ä r d e t a v n h em sk a rå ä m n e n. matères premères fn landases. k o tm a s te n p u o lv a lm tte n te o llsu u s tn o tt. a rvo. v ä r d e t a v n h em sk a h a lv fä r d g a n d u s tra lster. valeur des produts m-achevês fnlandas. 9 T u o ta n n o n b ru tto a rv o, S m k. T llv e rk n n g e n s b ru tto v ä rd e, F m k. Valeur brute de la fabrcaton o c h p n n f a b r k e r S o r v a u s t e h t a a t S v a r v e r e r T y n n y r t e h t a a t T u n n b n d e r e r x) ; U L a a t k k o t e h t a a t L å d f a b r k e r _ U : 2 S u k s t e h t a a t S k d f a b r k e r ) L e s t - a p u u v a r s t e h t a a t L ä s t - o c h t r ä s k a f t f a b r k e r U K e h y s - a p e n a t e h t a a t R a m - o c h l s t f a b r k e r ; 25 ; c Kaarna- y.m.s. teollsuus. Bark- och övrg lkartad ndustr. K o r k k t e h t a a t K o r k f a b r k e r P a u -, u u r - a r o t t n k t e h t a a t V d e -, r o t - o c h r o t t g f a b r e r... n k ; ; ' X II Ravntos a nautntoaneteollsuus. Närngss och nutnngsmedelsndustr a) Lha- a kalatavarateollsuus. Kött- och fskvarutllverknng. M a k k a r a t e h t a a t K o r v f a b r k e r S ä l y k e t e h t a a t K o n s e r v f a b r k e r U ; 6) Vlatavarateollsuus. Spannmålsvarullverknng. 4 J a u h o - a s u u r m o m y l l y t M ö l - o c h g r y n k v a r n a r ) ' M a l l a s t e h t a a t M a l t f a b r k e r L e p o m o t B a g e r e r K e k s t e h t a a t K e k s f a b r k e r P e r u n a a u h o t e h d a s P o t a t s m ö l s f a b r k c) Soker-, suklaa- y. m. s. teollsuus. Socker-, chokolad- o. övr. lkartad ndustr. 0 S o k e r t e h t a a t S o c k e r f a b r k e r G U S r a p p t e h t a a t S r a p s f a b r k e r ; 8) K a r a m e l l -, m a r m e l a a t -, k a a k a o - a s u k l a a t e h t a a t K a r a m e l l -, m a r m e l a d -, k a k a o - o c h c h o k o l a d f a b r k e r H l l o - a m e h u t e h t a a t S y l t - o c h s a f t f a b r k e r U K a h v p a a h t m o t K a f f e r o s t e r e r S k u r t e h t a a t C k o r e f a b r k e r K a s v s v o t e h t a a t V ä x t s m ö r f a b r k e r d) Juoma- a etkkateollsuus. Dryckes- och åtksndustr. K v e n n ä s v e s - a v r v o t u s u o m a t e h t a a t M n e r a l v a t t e n - o c h l ä s k d r y c k s f a b r k e r Yhdellä tehtaalla työväk a käyttövoma yhteset tosen tehtaan kanssa. För en fabrk drvkraften och personalen gemensamma med en annan fabrk. 2) Yhdellä tehtaalla yhtenen käyttövoma tosen tehtaan kanssa. För en fabrk gemensam drvkraft med en annan fabrk.

62 20 2 Taulu 2. Tabell 2. I S v a g d r g s b r v g g e r e r... 3 Ö l b r y g g e r e r V n a p o l t t m o t a h v a t e h t a a t B r ä n n v n s b r n n e r e r 2 V ä k v n a te h ta a t och h. d e s t l l e r n g s v e r k... T u p a k k a te h ta a t ts lä u s la to k s e t - S p rtfa b rk e r e ) T u p a k k a te o lls u u s 22 6 o c h ä s t f a b r k e r... a - 6 I n. kv. f R a a k a - a n e d e n a r v o, S m k. R å ä m n e n a s o c h h a lv fa b r k a t e n s v ä r d e, F m k. T y ö n t e k ä n p a lk k a u s, Sm k. A r b e ta r e n a s a v ö n n g, Fm k. Salare des ouvrers, Mares. Valeur des matères premères et des produts m->achevés, Marcs. k o t m a s te n ra a k a -a n e d e n arvo. k ok o arvo. h e la v ä r d e t. vä rd et av n h e m s k a rå äm n en. matères pre mères fn landases. k o t m a s te n p u o l v a lm t t e n te o U s u u s tu o tt. arvo. v ä r d e t a v n h e m s k a h a lv f ä r d g a n d u s tra ls te r T u o ta n n o n b ru tto a rv o, Sm k. T llv e r k n n g e n s ' b ru tto v ä rd e, Fm k, Valeur brute de la fabr- \ caton. \ valeur des pro duts m-achevês fnlandas. T o b a le s n d u s t r. T o b a k s f a b r k e r... H. H. m. m. 5 V ä lt tö m ä s t teh daskon eta k ä y t tävä v o m a. V. F r v k v lt för om edelbar drft a v m ask n er. K. h. Force motrce dncument employée. Chv. vnp. n. kv. / m. m. Autre personnel. h. total. IS ans révolus. n. kv. f m. m. l. kv. /. f y l l d a I S år. 5 IS ans. Muuta h e n k lö k u n t a a, ö v r g p ers o n a l. m ons de 5 ans. m. n. sum m a. 5 8 å r. u n d e r 5 4 r. y h te e n s ä. Ensemble. 20 âges de: K a k k a a n, de traval. O lu tp a n m o t m e d e lta l: 8 v u o t t a tä y t t ä n e t ä. 5 8 v, K a la p a n m o t 9 n T o t a ls u m m a. 5 v u o t t a n u o re m p a. h. 8 [ Genre d'ndustre. 0 I n d u s t r a r t. Nombre moyen d ouvrers lu k u : T e o l l s u u s la ll. A r b e ta re T y ö p a k k o e n lu k u. A n t a le t a r b e ts s t ä lle n, Nombre de leux Groupe et classe d'ndustres. T eo lls u u s ry h m ä a -lu o k k a. In d u s trgru p p och -k las s. T y ö n t e k ä n k e s k m ä ä r ä n e n ^ 4 S ^ , Valastus?, vomansrto? a ves oh to teollsuus. Belysnngs?, kraftöverförngs? och vatten? lednngsndustr X III 2 K a a s u te lta a t G asv e rk S ä h k ö v a la s tu s tr s k a 3 a... v o m a n s rto la to k s e t b e ly s n n g s - och V e s o h to la to k s e t Graafllnen teollsuus. G rafsk ndustr. X IV 2 K r a p a n o t - B o k try c k e re r K v p a n o t tr y c k e r e r a... k e m g ra a flls e t och k e m g ra fs k a la to k s e t A o n e u v o t e h t a a t Å k d o n s f a b r k e r 3 L e lu te h ta a t 4 N a p p te h d a s L e k s a k s fa b rk e r K n a p p fa b rk S t ä m p e l f a b r k e r... Kakk teollsuudet yhteensä Summa lör alla n dustrer... t e h t a a lla ' ; K ra n s b n d e re r s a m t t l l v e r k n n g a v v a x b l o m m o r... ) Y h d e llä V a h a k u k k a te h ta a t a s e p p e ls to m o t L e m a s n te h ta a t S te n - a n s t a l t e r Edellsn ryhmn kuulumaton teollsuus. Industr, som e är att hänföras tll före? gåfende grupper. X V 8 E le k k ra ftö v e rfö rn g s v e rk V a tte n le d n n g s v e rk y h t e n e n t y ö v ä k, k ä y t t ö v o m a a k o n t t o r h e n k lö k u n t a t o s e n t e h t a a n k a n s s a. - F ö r ( C ( bd Ö 0 2 öu b 25 l b 20C C Z ou U 0 40C _ ZZ\) ouu OC y / yuu O 0 y v o OO 2 U 0, (o UUU th J v en abrk P ^ n a l e n, d r v k r a f t e n o c h k o n t o r s p e r s o n a l e n gemensamma med e n a n n a n f a b r k.

63 22 23 I T eo llsu u sry h m ä a -lu o k k a. In d u strg ru p p och -klasf. Groupe et classe d ndustres. 2 T e o s u u s a. In d u stra rt. Genre d'ndustre. Malmnnosto. Malm uppfordrng. Vaskkavos Koppargruva... Rautakavos Järngruva 4)... Taulu 3. Teollsuudessa käy- tetty käyttövoma. Tabell 3. I ndustren an- vänd drvkraît. Tableau 3. Force motrce employée par f ndustre V e s m o o tto re ta V a tte n m o to r e r Moteurs hydraulques v e s p y ö rä v a tte n h u l roues hydraulques lu k u. a n ta l. nombre. J : te h. h v. eff. h k r. chev.-vap. eff. lu k u. a n ta l. nombre. tu r b n e ta t u r b n e r turbnes ( - teh. h v. eff. h k r. chev.-vap. eff. Prm äär- Fr mär- Moteurs H ö y ry - Å n g - Moteurs m ä n tä k o n e ta ' k o lv m a sk n e r machnes à pston \ lu k u. a n ta l. nombre. te h. h v. eff. h k r. chev.-vap. eff. 9 I 0 m o o tto r e ta : m o to re r: prmares : m o o tto re ta m o to re r â vapeur t u r b n e ta t u b n e r tur Hnes l u k u. an tal. nombre. te h. h v. eff. h k r. chev.-vap. t//. ö ly - a k a a s u m oo ttoreta o le - o c h g asm o to r e r moteurs à combuston lu k u. an tal. nombre. 2 3 u teh. h v. eff. h k r. chev.-vap. < tff. y h te e n s ä s u m m a total [ teh. h v. eff. hk r. chev.-vap. eff. P r m ä ä r m o o tto r e ta o n k ä y t e t t y : A v p r m ä r m o to r e r n a h a v a a n v ä n t s : Moteurs prmares employés: kone< e n v ä lttö m ä ä n k ä y ttö ö n fo r 0 îe d e lb a r d r f t a v m a s k n e r drectement pour actonner des machnes vespyörä a -tu rb n e ta v a tte n h u l och -tu rb n e r roues et turbnes hydraulques h ö y ry k o n. a - tu r b n e ta ; ån g m ask n er 0. - tu r b n e r machnes et turbnes \ à vapeur öly- a k a a s u m o o tto r e ta ole- och g a s m o to r e r moteurs à combuston y h teen sä s u m m a total s ä h k ö g e n e r a a tto r e n k ä y ttö ö n fö r d r v a n d e a v e le k tr c te ts g e n e - r a t o r e r pour actonner des générateurs électrques ; hydraulques ' v a tte n h u lo c h -tu r b n e r roues et turbnes : vespyörä a - tu r b n e ta à vapeur h ö y ry k o n. a -tu rb n e ta ångm askner 0. -turbner machnes et turbnes \ T e h. h v. - E ff. h k r. Chev.-vap. eff. öly- a k a a s u m o o tto re ta ole- och g a sm o to re r moteurs à combuston ) 23 yhteensä s u m m a total S ä h k ö m o o tto re ta E le k tr s k a lu k u. an tal. nombre. m o to r e r Électromoteurs teh. h v. eff. h k r. chev.-vap. eff. T eh d ask o n ed en a -latteden v ä lttö m ä ä n k äyttöön teh. hv. För o m edelb ar drft av m a - ^ skner och a p p a r a te r, eff. h k r. Force motrce d rectement employée, chev. vap. eff. (sar.-kol ) ; _ Sulatot a metallen alostuslatokset. Smält? och m etallförädlngsverk. 4 3? > a) Masuunt Masugnar4) _ Sähkösulatot Elektrska smältverk J Kuparnuutoslatos Kopparextraktonsverk... î :, I) 4 Ahotaonta-, mellotus-, martn-a valsslat. Härsmde-, puddel-, martn- och valsverk4) ? > ' Naula- a rautalankatehtaat Spk- och ärntrådsfab- J ' rker 2) Karkea-, musta- a henotaetehtaat Grov-, svart- och fnsmdesfabrker 3 )... _ Sahanterätehtaat Sågbladsfabrker ; ; Vlatehtaat-Flfabrker ; _ _ U I Vask-, lakk- a peltsepäntehtaat-bleck-, plåt- och kopparslagerer _ 2 Î Messnk- a tnavalmot - Messngs- och tennguterer... ; I Ampumatarvetehtaat Ammuntonsfabrker Kultasepäntvöpaat Guldsmedsverkstäder... z z Galvanomstehtaat Galvanserngsfabrker... Neulatehdas Nålfabrk... _] : III Konepaat. Mekanska verkstäder Valmot, konepaat a rautalavavestämöt Guterer, mekanska verkstäder och skeppsvarv 4) : Itsenäset korauspaat Sälvständga reparatonsverk städer... Muun tehtaan yhteydessä olevat korauspaat Repara 4 Putkohto tehtaat Rörednngsfabrker... n l ' _ ; tonsverkstäder sammanhang med annan fabrk ä)... ' ' _ 4 8 C ' p ~ Sähkökonetehtaat Fabrker för elektrska maskner 4) ) Y h d e l l ä t e h t a a l l a y h t e n e n k ä y t t ö v o m a t o s e n t e h t a a n k a n s s a. F ö r e n f a b r k g e m e n s a m d r v k r a f t m e d e n a n n a n f a b r k. 2) K o l m e l l a t e h t a a l l a y h t e n e n k ä y t t ö v o m a t o s t e n t e h t a d e n k a n s s a. F ö r t r e f a b r k e r g e m e n s a m d r v k r a f t m e d a n d r a f a b r k e r. 3 ) V d e l l ä t e h t a a l l a y h t e n e n k ä y t t ö v o m a t o s t e n t e h t a d e n k a n s s a. F ö r f e m f a b r k e r g e m e n s a m d n v - m e d a n d r a f a b r k e r. _ 4 \ K a h d e h a t e h t a a l l a y h t e n e n k ä y t t ö v o m a t o s t e n t e h t a d e n k a n s s a. F ö r t v å f a b r k e r g e m e n - sam drvkraît med andra fabrker. ù) Nelällä tehtaalla yhtenen käyttövoma tosten tehtaden kanssa. Tor tyra abr- ^er gemensam drvkraft med andra fabrker.

64 M.Taulu 3. Tabéll T e o llsu u sry h m ä a -lu o k k a. ^ In d u strg ru p p och -k la ss. Groupe et classe d n d u s tr e s. I V T e o s l u a a. I n d u s t r a r t. G enre d n d u s tr e. v e s p y ö rä v a tte n h u l * ro u es h y d r a u lq u e s \ lu k u. an t a. nom bre. V e s m o o tto re ta V a tte n m o to r e r M o te u rs h y d ra u lq u e 9 J te h. h v. eff. h k r. chev.-vap. eff. lu k u. an tal. ; n o m b re. \ tu r b n e ta tu r b n e r tu rb n e s te h. h v. eff. h k r. chev.-vap. eff. Prm äär- Prm är- M o te u rs m a n ta k o n e ta k o lv m a s k n e r H ö y r y - A n g - M o te u rs m achnes à pston lu k u. ' a n ta l.. J n o m b re. te h. h v. I eff. h k r. I chev.-vap. eff., y o m o o t t o r e t a m o to re r: p r m a r e s : m o o tto r e ta m o to r e r öly - a k aasu d v a p e u r J m o o tto re ta o le - o c h g asm o to r e r tu r b n e ta turbn er tu r b n e s lu k u. a n ta l. n om bre. te h. h v. I eff. h k r. chev.-vap. eff. J l ; 2 ( l t J 7 S 9 20 m o te u rs à c o m b u sto n lu k u. an tal., n o m b re. te h. h v. : eff. h k r. chev.-vap. e ff. y h te e n s ä s u m m a to ta l teh. h v. eff. h k r. chev.-vap. eff. k o n e d e n v ä lttö m ä ä n k ä y ttö ö n lö r o m e d e lb a r d r f t a v m a s k n e r d recte m e n t p o u r a c to n n e r des m a c h n e s h ö y ry k o n. a -tu rb n e ta ån g m a sk n e r o. -tu rb n e r m achnes et tu r b n e s à v a p e u r v espyörä a - tu r b n e ta v a tte n h u l och - tu r b n e r roues et tu rb n e s h y d r a u lq u e s P r m ä ä r m o o tto r e ta o n k ä y t e t t y : p r m ä r m o to r e r n a h a v a a n v ä n t s : Öly-a k a a s u m o o tto r e ta ole- ocl g a s m o to r e r moteurs à co m b u sto n M oteurs prm ares em ployés: y h te e n s ä s u m m a to ta l s ä k ö g e n e r a a tto r c n k ä y ttö ö n f ö r d rv a n d e a v e le k tr c te ts g e n e - rato rer pour a ctonner des générateurs électrques vespyörä a - tu r b n e ta v a tte n h u l och - tu r b n e r roues et turbnes, h y d r a u lq u e s îo y ry k o n. a -tu rb n e ta ån g m ask n er 0. -tu rb n er ; m achnes et tu r b n e s à v a p e u r T e l. h v. - E ff. h k r. C h e v.-v a p. eff. öly- a k a a s u m o o tto r e ta ole- och g a s m o to r e r moteurs à combuston 2 22 ; H enom p koneteollsuus. Fnare maskn? ndustr ' 25 25J, _ I S o t t o k o n e t e h t a a t F a b r k e r f ö r m u s k n s t r u m e n t U r k u t e h t a a t O r g e l f a b r k e r ' l 3 P r o t e e s - a s d e t a r v e t e h d a s F a b r k f ö r p r o t e s e r o c h b a n d a g e r y h teensä sum m a total [ S ä h k ö m o o tto re ta E le k tr s k a m o to r e r lu k u. a n ta l. nom bre. É le c tro m o te u rs tel. lv. eff. h k r. cher. vap. eff. T ehdask o n ed en a -latteden v ä lttö m ä ä n käyttöön te h. hv. För o m edelb ar drft av m a - skner och a p p a r a te r, eff. h k r. Force m o trce drectem ent e m p lo yée, chev. vap. eff. (sar.-kol ). ; V Kv?, sav?, las?, hl? a turveteollsuus. Sten?, er?, glas?, ko? och torvndustr. - - ; a ) K v l o u h m o t s e k ä k v e n h a k k u u - a h o m a l a t o k s e t % S t e n b r o t t s a m t s t e n h u g g e r e r o c h - s l p e r e r K a l k k k v l o u h m o t K a l k s t e n b r o t t 4) : K a l k k t e h t a a t a p o l t t m o t K a l k b r u k o c h - b r ä n n e r e r ; ; L t u t e h d a s K r t f a b r k T l t e h t a a t T e g e l b r u k K e r a m k k t e h t a a t K e r a n k f a b r k e r ' C 20 7 K a a k e l t e h t a a t K a k e l f a b r k e r a f ' P o r s l n - a f a a n s s t e h t a a t P o r s l n s - o c h f a a n s f a b r k e r.. - [ [ , 9 M u u r a u s l a a s t t e h d a s M u r b r u k s f a b r k... ; S e m e n t t t e h t a a t C e m e n t f a b r k e r... U S e m e n t t - a a s f a l t t v a l m o t s e k ä a s f a l t t h u o v a n a k e n o t e k o s t e n k v e n v a l m s t u s l a t o k s e t C e m e n t - o c h a s f a l t - g u t e r e r s a m t t l l v e r k n n g a v a s f a l t f l t o c h k o n s g o r d ( s t e n * ) ] G r a f t t t e h d a s G r a f t f a b r k ' E r s t y s a n e t e h t a a t I s o l e r n g s m a s s e f a b r k e r ; 22 5l4 L a s t e h t a a t a - h o m o t. - G l a s b r u k o c h - s l p e r e r x) ; ; 88 5 L a s n l e k k a a m o t G l a s m ä s t e r e r : c) 6 T u r v e p e h k u t e h t a a t T r o v s t r ö f a b r k e r I I ; S y s e n v a l m s t u s l a t o k s e t I n r ä t t n n g a r f ö r s m d e s k o l - b e r e d n n g x) V I K em allsa valm steta tuottava teollsuus. Industr för tllverknng av kem ska preparater ' ; a ) K l o r a a t t t e h t a a t K l o r a t f a b r k e r O ' c H l h a p p o t e h d a s K o l s v r e f a b r k S o o d a t e h t a a t S o d a f a b r k e r... : l ) 4 L u u a u h o t e h t a a t a l u u n s u r v o m s l a t o k s e t B e n m ö l s f a b ; r k e r o c h s t a m p a r ; ' ; , c ) 5 D y n a m t t t e h d a s D y n a m t f a b r k ; l) Yhdellä tehtaalla yhtenen käyttövoma tosen tehtaan kanssa. För en fabrk gemensam drvkraft med en an- nan fabrk Teollsuustlasto v

65 T e o l l s u u s r y h m ä a - l u o k k a. ^ I n d u s t r g r u p p o c h - k l a s s. Groupe et classe d n d u s tr e s. 2 T e o l l s u u s l a. I n d u s t r a r t. G enre d n d u s tr e G 7 8 P r m ä ä r P r m ä r M o te u r 9 0 m o o t t o r e t m o t o r e r : p r m a r e s : x : G P r m ä ä r m o o t t o r e t a o n k ä y t e t t y : A v p r m ä r m o t o r e r n a h a v a a n v ä n t s M o te u r s p r m a r e s em p lo yés : S ä h k ö m o o t t o r e t a E l e k t r s k a m o t o r e r É lectro - m o te u rs T e h d a s k o n e d e n a - l a t t e d e n v ä l t t ö m ä ä n k ä y t t ö ö n t e h. h v. F ö r o m e d e l b a r d r f t a v m a - ^ s k e r o c h a p p a r a t e r, e f f. h k r. Force motrce d rectem ent em p lo yée, chev. vap. e ff. ( s a r. - k o l ). V e s m o o t t o r e t a V a t t e n m o t o r e r M o te u rs h y d ra u lq u e s H ö y r y  n g M o teur. m o o t t o r e t a m o t o r e r à v a p e u r ö l y - a k a a s u m o o t t o r e t a o l e - o c h g a s m o t o r e r m o te u rs à co m b u sto n y h t e e n s ä s u m m a to ta l k o n e d e n v ä l t t ö m ä ä n k ä y t t ö ö n f ö r o m e d e l b a r d r f t a v m a s k n e r d recte m e n t p o u r a c to n n e r des m a c h n e s s ä h k ö g e n e r a a t t o r e n k ä y t t ö ö n f ö r d r v a n d e a v e l e k t r c t e t s g e n e - r a t a r e r pour actonner des généra teurs électrq u es I v e s p y ö r ä a - t u r b n e t a v a t t e n h u l o c h - t u r b n e r roues et tu r b n e s h y d r a u lq u e s h ö y r y k o n. a - t u r b n e t a å n g m a s k n e r o. - t u f b n e r machnes et tu r b n e s à v a p e u r ö l y - a k a a s u m o o t t o r e t a o l e - o c h g a s m o t o r e r moteurs à c o m b u sto n. v e s p y ö r ä v a t t e n h u l ro u es h y d r a u lq u e s t u r b n e t a t u r b n e r tu rb n e s m ä n t ä k o n e t a k o l v m a s k n e r m achnes d pston t u r b t u r tu r î n e t a o n e r b n e s y h t e e n s ä s u m m a to ta l v e s p y ö r ä a - t u r b n e t a v a t t e n h u l o c h - t u r b n e r roues et tu r b n e s h y d r a u lq u e s h ö y r y k o n. a - t u r b n e t a å n g m a s k n e r o. - t u r b n e r m achnes et tu r b n e s à v a p e u r ü l y - a k a a s u m o o t t o r e t a, o l e - o c h g a s m o t o r e r moteurs à com buston y h t e e n s ä s u m m a total l u k u. a n t a l. nom b re. t e h. h v. e f f. h k r. chev.-vap. e ff. l u k u. I a n t a l. nom bre. t e h. h v. e f f. h k r. chev.-vap. e ff. ' l u k u. a n t a l. nom bre. t e h. h v. e f f. h k r. chev.-vap. e ff. l u k u. a n t a l. nom bre. t e h. h v. e f f. h k r. chev.-vap. eff. l u k u. a n t a l. n o m b re. t e h. h v. e f f h k r ch ev.-va p. eff. \ t e l. l v. ; e f f. h k r. ch ev.-va p. l u k u. a n t a l. n o m b re. t e h. h v. e f f. h k r. ch ev.-va p. t ff- ' T e h. h v. E f f. h k r. C h e v.-v a p. eff. df- 6 T u l t k k u t e h t a a t T ä n d s t c k s f a b r k e r d) 7 K m r ö ö k k t e h d a s K m r ö k s f a b r k _ OO M u u t t e k n o k e m a l l s e t t e h t a a t Ö v r g a t e k n o k e m s k a f a b r k e r V I I T e r v a?, ö l y?, k u m? y. m. t ä l l a s t e n a n e d e n t e o l? l s u u s. T ä r?. o l e?, g u m m? o c h ö v r g s å d a n n d u s t r a) P u u n t s l a u s l a t o k s e t, t e r v a p o l t t m o t a p k t e h t. T r ä - d e s t l l e r n g s v e r k, t ä r b r ä n n e r e r o c h b e c k b r u k 4 ) H a r t s t e h t a a t H a r t s f a b r k e r Ö l y t e h t a a t O l e f a b r k e r b) 5 K u m t a v a r a t e h t a a t G u m m v a r u f a b r k e r _ K y n t t l ä t e h t a a t L u s f a b r k e r 4 ) S a p p u a - a s u o p a t e h t a a t T v å l - o c h s ä p f a b r k e r L a k k a - a p o l t u u r t e h t a a t - L a c k - o c h p o l t y r f a b r k e r ) V ä r - a v e r n s s a t e h t a a t - F ä r g - o c h f ä r n s s f a b r k e r J ) V I I I N a h k a? a k a r v a t e o l l s u u s. L ä d e r? o c h h å r n d u s t r a) N a h k a t e h t a a t a n a h k u r n t y ö p a a t L ä d e r f a b r k e r o c h g a r v e r e r ' : b) 2 J a l k n e t e h t a a t S k o f a b r k e r _ S a t u l a s e p ä n t e h t a a t S a d e l m a k e r e r e) 7 H a r a - a s v e l l n t e h t a a t B o r s t - o c h p e n s e l f a b r k e r I X K u t o m a t e o l l s u u s. T e x t l n d u s t r a). P e l l a v a n p u h d s t u s l a t o s L n s k ä k t e r _ T e k o v l l a t e h t a a t K o n s t u l l f a b r k e r V l l a t e h t a a t Y l l e f a b r k e r P u u v l l a t e h t a a t B o m u l l s f a b r k e r J ) P e l l a v a t e h d a s L n n e f a b r k f n N a u h a k u t o m o t B a n d v ä v e r e r U P t s t e h t a a t S p e t s f a b r k e r U b) 8 K ö y d e n p u n o m o t R e p s l a g e r e r N u o r a n p u n o m o t S n ö r m a k e r e r K o n e r e m n t e h t a a t F a b r k e r f ö r t l l v e r k n n g a v m a s k n - r e m m a r c) T r k o o n - a s u k a n k u t o m o t T r k o t - o c h s t r u m p v ä v e r e r J ) P a t a t e h t a a t S k o r t f a b r k e r ; O l k a n t e h t a a t H ä n g s e l f a b r k e r x) Yhdellä tehtaalla yhtenen käyttövoma tosen tehtaan kanssa. För en fabrk gemensam drvkraft mod en annan fabrk. 26 Taulu 3. Tabell 3. 27

66 28 20 Taulu 3. Tabell 3. Teollsu u sryh m ä a -lu o k k a. - Industrgrupp ooh -klass. Groupe et classe d ndustres. 2 S 4 T eolls uusla. Industrart. Genre d ndustre. V esm o c V a t te n 5 G t t o r e t a u o t o r e r M oteurs h /draulques v e s p y ö T ä v a tt e n h u l roues hydraulques lu k u. an ta l. nombre. chev.-vap. eff. eff. h k r. teh. h v. lu k u. an tal. nombre. tu r b n e ta tu r b n e r turbnes chev.-vap. eff. eff. h k r. teh. h v. 7 ; s Prmäär- Prmär- M oteurs H ö y r y - A n g - Moteurs m ä n tä k o n e ta k o lv m a s k n e r machnes à pston lu k u. an ta l. nombre. chev.-vap. eff. eff. h k r. tel. hv.. I 9 0 m o o ttoreta : m otorer: prmares : m o o tto r e ta m o to re r à vapeur tu rb n e ta lu k u. a n ta l. nombre. tu rb n e r turbnes teh. h v. eff. h k r. chev.-vap. eff. ö ly - a k a a s u m o o tto r e ta o le - o c h g a s m o to re r moteurs à combuston lu k u. ; an ta l. nombre teh. h v. eff. h k r. chev.-vap. eff. y h te e n s ä Summ a total - teh. h v. eff. h k r. chev.-vap. eff. 5 6 P r m ää A v p rm k o n e den v ä lt tö m ä ä n k ä y ttö ö n fö r on le d e lb a r d r ft a v m a s k n c r dre sf ernent p our acton er des ma chnes vespyörä a -turbneta vatten h u l och -tu rb n e r roues et turbnes hydraulques à vapeur. h ö y ry k o n. a -tu rb n e ta ångm askner o. -tu rb n e r m-achnes et turbnes 7 8 I 9 r m o o tt o r e t a o n k ä y t e t t y : x rm o to re rn a h a v a a n v ä n ts M oteurs prmares employés : Öly-a k a a s u m o o tto re ta ole-och g a s m o to r e r moteurs à combuston y h te e n s ä s u m m a total s ä h k ö g e n e r a a tto re n k ä y t tö ö n f ö r d r v a n d e a v e le k tr c te ts g e n e - r a to r e r pour actonner des générateurs électrques vespyörä a -tu rb n e ta v a tten h u l och -tu rb n e r roues et turbnes \ hydraulques, h ö y ry k o n. a -tu rb n e ta ' ångm askner o. -turbner machnes et turbnes à vapeur T e h. h v. - - E ff. h k r. Chev.-vap. eff. öly- a k a a s u m o o tto re ta ole- och g a s m o to r e r moteurs à combuston y h te e n s ä summa total : S ä h k ö m o o tto r e ta lu k u. a n ta l. nombre. E le k trs k a m o to r e r Électromoteurs teh. h v. eff. h k r. chev. vap. eff. Tehdaskoneden a -latteden v ä lttö m ä ä n käyttöön teh. hv. - För om edelbar drft av m a - ^ skner och a p p a ra te r, eff. hkr. Force motrce drectement employée, chev. vap. eff. (sar.-kol ). 4 Kurelvtehtaat Korsettfabrker Räätälnlkkeet Skrädderer Hattutehtaat ITattfabrker Lakktehtaat Mössfabrker <U9 Täpetehtaat Drevfabrker... : 2: 42 ; Vanutehtaat Vaddfabrker : Huopatavaratehtaat Fltvarufabrker * ) ; Sateen- a pävänvarotehtaat Paraply- och parasollfabrker Marks- a sälekahdntehtaatmarks- o. persennefabrker.,. _ Kalanverkkotehtaat Fsknätfabrker... _... ' Mattokutomo Mattväver... : : : ' X Paperteollsuus. Pappersndustr a) 200: Puuhomot a pahvtehtaat Täshperer och pappfab- ; rker _ _ Selluloosatehtaat Cellulosafabrker x)... ; Papertehtaat Pappersbruk J)... 9: b) 5 Tapetttehtaat Tapetfabrker... : _ 77 _ f Krekuor- a paperpusstehtaatkuvert- och påsfabrker *) I Kotelo- a kranstomotehtaat Bokbnderer och kartongfabrker * ) _ l _ 00 _ Papernalostustehtaat Pappersförädlngsfabrker..., XI Puuteollsuus. Trändustr a) Sahat a höyläämöt Sågverk och hyvlerer *) Halkosahat Vedsågar _ Lastuvllatehtat Träullfabrker *)... _. _ 2 66 _ _ Vanertehtaat Fanérfabrker b) 5 Puulava- a venevestämöt Skepps- och båtvarv för fartyg av trä ' Puusepän- a huonekalutehtaat Snckerer och möbelfabrker x) ' Rulla-, rullanemäs a nappulatehtaat Rull-, block- och pnnfabrker Sorvaustehtaat Svarverer Tynnyrtehtaat Tunnbnderer * Laatkkotehtaat Lådfabrker ' ' ' 2 Sukstehtaat Skdfabrker Lest- a puuvarstehtaat Lest- och träskaftfabrker *) Yhdellä tehtaalla yhtenen käyttövoma tosen tehtaan kanssa. För en fabrk gemensam drvkraft med en annan fabrk.

67 o 30 Taulu 3. Tabell 3. 3 Teollsuusryhmä a -luokka. ^ Industrgrupp och -klass. Groupe et classe d ndustres. 2 T e o lls u u s la. I n d u s t r a r t. Genre d'ndustre S P rm ä ä r - Prm är- Moteurs Vesmoottoreta Vattenmotorer Moteurs hydraulques luku. antal. nombre. teh. hv. eff. hkr. chev.-vap. e n- turbneta turbner turbnes luku. antal. nombre. teh. hv. eff. hkr. chev.-vap. eff. moteurs Höyry- Ang- Moteurs mäntäkoneta kolvmaskner machnes à pston luku. antal. nombre. teh. hv. eff. hkr. chev.-vap. eff. 9 0 H m o o tto r e ta : m o to re r: prm ares : moottoreta motorer à vapeur turbneta turbner turbnes luku. antal. nombre. teh. hv. eff. hkr. chev.-vap. eff. öly- a kaasumoottoreta ole- och gasmotorer moteurs à combuston luku. antal. nombre ; 9 Prmäärmoottoreta on käytetty: Av prmärmotorerna hava använts Moteurs prm ares employés: teh. lv. eff. hkr. chev.-vap. e n- yhteensä, summa total vespyörä vattenhul roues hydraulques teh. lv. eff. hkr. chev. vap. t tt- koneden välttömään käyttöön för omedelbar drft av maskner drectement pour actonner des machnes vespyörä a -turbneta vattenhul ooh -turbner roues et turbnes hydraulques h å öyrykon. a -turbneta.ngmaskner o. -turbner machnes et turbnes à vapeur. Iy* a kaasumoottoreta ole- och gasmotorer moteurs à combuston yhteensä summa total sähkögeneraattoren käyttöön för drvande av elektrctetsgeneratorer - pour actonner des générateurs électrques vespyörä a -turbneta vattenhul och -turbner roues et turbnes I hydraulques höyrykon. a-turbneta ångmaskner o. -turbner machnes et turbnes à vapeur Teh. hv. -Eff. hkr. Chev.-vap. eff. öly- a kaasumoottoreta oe- och gasmotorer moteurs à combuston yhteesä sumha total \ Elektrska motorer luku. antal. nombre. Sähkömoottoreta Électro- tell. hv. eff. hkr. chev.-vap. eff. Tehdaskoneden a -latteden välttömään käyttöön teh. hv.för omedelbar drft av maskner och apparater, eff. hkr. Force motrce w drectement employée, chev. vap. eff. (sar.-kol. 7+23). 4 Kehys- a penatehtaat Ram- och lstfabrker cj XII Ravnto? a nautntoaneteollsuus. Närngs? och nutnngsmedelsndustr. : a) Makkaratehtaat Korvfabrker Sälyketehtaat Konservfabrker... ;. U b) 4 Jauho- a suurmomyllvt Möl- och grynkvarnar * ) Mallastehtaat Maltfabrker ; Lepomot Bagerer Kekstehtaat Keksfabrker.... _ _ Perunaauhtotehdas - Potatsmölsfabrk clo Sokertehtaat Sockerbruk... _ _ Srapptehtaat Srapsfabrker _ Karamell-, marmelaat-, kaakao- a suklaatehtaat Kara ( mell-, marmelad-, kakao- och chokoladfabrker Hllo- a mehutehtaat Sylt- och saftfabrker... 3 : Kahvpaahtmot Kafferosterer Skurtehtaat Ckorefabrker*) _ Kasvsvotehtaat Växtsmorfabrker : d ) 7 Kvennäsves- a vrvotusuomatehtaat Mneralvatten- och läskdrycksfabrker Kalapanmot Svagdrgsbryggerer _ Olutpanmot Ölbryggerer... ~ ~ Vnapolttmot a hvatehtaat Brännvnsbrännerer och ästfabrker _ e22 Tupakkatehtaat Tobaksfabrker ; _ XIII Valastus?, vomansrto? a vesohtoteollsuus. Belysnngs?, kraföverförngs? och vatten?, lednngsndustr Kaasutehtaat Gasverk ' _ Sähkövalastus- a vomansrtolatokset Elektrska be lysnngs- och kraftö v erfö rn g sv erk : Vesohtolatokset Vattenlednngsverk U XIV Graafllnen teollsuus. Grafsk ndustr _ Krapanot Boktryckerer2) _ 2 _ Kvpanot a kemgraafllset latokset Stentryckerer och kemgrafska anstalter 3)... ~ _ ) Yhdellä tehtaalla yhtenen käyttövoma tosen tehtaan kanssa. För en fabrk gemensam drvkraft med en annan fabrk. 2) Kahdella tehtaalla yhtenen käyttövoma tosten tehtaden kanssa. För två fabrker gemensam drvkraft med andra fabrker. 3) Nelällä tehtaalla yhtenen käyttövoma tosten tehtaden kanssa. För fyra fabnker ge- mensam drvkraft med andra fabrker.

68 Teollsu u sryh m ä a -lu o k k a. ^ Industrgrupp och -klass. Groupe et classe d ndustres. 2 T e o l s u u s a. In dustrart. Genre d ndustre. XV E d e l l s n r y h m n k u u l u m a t o n t e o l l s u u s T aulu 3. Tabell v e s p y ö r ä V e s m o o tt o r e t a V a t te n m o to r e r Moteurs hydraulques v a tt e n h u l roues hydraulques lu k u. a n ta l. nombre. teh. h v. eff. h k r. chev.-vap. eff. lu k u. a n ta l. nombre. tu rb n e ta tu rb n e r turbnes eff. h k r. chev.-vap. eff ] 0 ( teh. h v. Prm äär- Prmär- Moteurs m ä n tä k o n e ta H ö y r y - Å n g - Moteurs k o lv m a s k n e r machnes à pston lu k u. antal. nombre. eff. h k r. chev.-vap. eff. teh. h v. m oottoreta: m otorer: prmares: m o o tto r e ta m o to r e r à vapeur tu r b n e ta lu k u. a n ta l. nombre. tu rb n e r turbnes teh. h v. eff. h k r. chev.-vap. eff. ö ly - a k a a s u m o o tto r e ta o le - o ch ga s m o to re r moteurs à combuston lu k u. a n ta l. nombre teh. h v. eff. h k r. chev.-vap. eff. y h te e n s ä su m m a total teh. h v. eff. h k r. chev. vap. eff. k o n e d e n v ä lt t ö m ä ä n k ä y t tö ö n för.o m e d e lb a r d r ft a v m a sk n er drectement pour actonner des machnes V V e s p y ö rä a -tu rb n e ta a tte n h u l och -tu rb n e r roues et turbnes hydraulques l à ö y ry k o n. a -tu rb n e ta ngm askner o. -tu rb n e r machnes et turbnes à vapeur P r m ä ä r m o o t t o r e t a o n k ä y t e t t y A v p rm ä r m o to re rn a h a v a a n v ä n ts Moteurs prmares employés: Ö Iy- a k a a s u m o o tto re ta ole- och g a s m o to rer moteurs à combuston y h te e n s ä su m m a total s ä h k ö g e n e r a a tto re n k ä y t tö ö n fö r d r v a n d e a v e le k tr c te ts g e n e - r a t o r e r pour actonner des générateurs électrques vespyörä a -tu rb n e ta v a tte n h u l och -tu rb n e r roues et turbnes hydraulques h å ö y ry k o n. a -tu rb n e ta ngm askner o. -tu rb n e r machnes et turbnes à vapeur T e h. h v. - E ff. h k r. Chev.-vap. eff. öly- a k a a s u m o o tto re ta o le- och g a s m o to r e r moteurs à combuston y h te e n s ä su m m a total S ä h k ö m o o tto r e ta lu k u. a n ta l. nombre. E le k tr s k a m o to re r Électromoteurs teh. h v. eff. h k r. chev.-vap. eff. Tehdaskoneden a -latteden v ä ltt ö m ä ä n käyttöön teh. hv. För om edelbar drft av m a - JJ skner och ap p ara ter, eff. hkr. Force motrce drectement employée, chev. vap. eff. (sar.-k o l ). I n d u s t r, s o m e ä r a t t h ä n f ö r a s t l l f ö r e g å e n d e g r u p p e r. - ; Aoneuvotehtaat Åkdonsfabrker.... _ Lelutehtaat Leksaksfabrker Napptehdas Knappfabrk.... _ Lemasntehtaat Stämpelfabrker..... ' : - ; Kakk teollsuudet yhteensä Summa för alla ndustrer Teollsuustlasto v. 920.

69 l Taulu 4. Teollsuuden kuluttamat raaka-aneet a sen tuotteet. Talbell 4. Använda råämnen och halv- fabrkat samt förfärdgade alster ut ndustren. Tahle 4. Matères p-emères et pro- duts m-achevés employés et produts fabrqués. 2. ;> E n m m ä k s e e n k u lu te ttu ra a k a -a n e en a. H u v u d s la g a v rå ä m n e n o c h h a lv fa b r k a t. E n m m ä k se e n v a lm s te ttu. - - H u v u d s la g a v llv e r k n n g a r. Genre prncpal de matères premère s et de produts m-achevés. Genre prncpal de produts fabrqués. 6 Teollsuusryh m ä a -lu o k k a. Industrgrupp och -k lass. Groupe et classe d ndustres. T e o lls u u s la. In d u s tr a rt. Genre d ndustre. T a v a r a n n m. V a ran s b en ä m n n g. N om des matères premères. M tta y k sk k ö. M å tten h e t. Unté de mesure. u lk o m a s ta ra a k a - a n e tta, utländska råäm nen och h a lv fa b r k a t, matères premères et produts m-achevés mportés, m ä ä rä, t m ä n g d. J quantté. \ värd e, F m k. valeur, Marcs. M ä ä r ä a a r v o. - M ä n g d o ch : arvo, Sm k. k o t m a s ta ra a k a - a n e tta, n h em s k a rå ä m n e n, matères premères fnlandases, m ä ä rä, m ä n g d. J quantté. valeur, Marcs. värd e, F m k. arvo, Sm k. v ä r d e. Quantté et valeur. k o tm a s a p u o lv a l m ta te ollsu u s tu o tte ta, n h em s k a h a lv fa b r k a t, quantté. produts m-achevés fnlandas, m ä n g d. m ä ä rä. valeur, M arcs. värd e, F m k. arvo, S m k. quantté., m ä n g d. y h te e n s ä, m ää r ä. s u m m a, total. T a v a ra n n m. valeur, Marcs. v ä rd e, F m k. arvo Sm k. V a ran s b en ä m n n g. N o m du produt. I Vaskkavokset. Koppar- Louhttu kallota a malma yh Suorastaan käyttökelp. malma. \ gruvor. teensä. Brutet berg och malm Drekt användbar malm. tonn tllsammans. tonn _ Rautakavos. Järngruva. Louhttu kallota a malma yh Brketteä. Brketter teensä. Brutet berg och malm tllsammans _ Käytett. malma. Använd malm. _ Järvmalmnnostopakka. Nostettua ärvmalma. Uppta SÖmalmstäkt. gen sömalm II Masuunt. Masugnar. Vuormalma. Bergmalm. tonn Takkrautaa. Tackärn. tonn Kalkkkveä. Kalksten Koklloa. Kokller ' Puuhlä. Träkol. m Sekalasta. Dverse Sähkösulatto. Elektrskt Vuormalma. Bergmalm. tonn _ Takkrautaa. Tackärn smältverk. Romua. Skrot. Puuhlä. Träkol. Kvartstä. Kvartst Tnté de mesure. Ferroclcum ' tonn Elektroodea. Elektrod Ferroslcum n o Kalkka. Kalk Kuparnuutoslatos. Kuparmalma. Kopparmalm Kupara. Koppar Kopparextraktonsverk. 4 Ahotaonta-,mellotus-, mar Rautamalma. Järnmalm Sulama. Smältstycken tn- a valsslatokset. Takkrautaa. Tackärn Rauta- a teräsvalanteta. - Järn- Härsmde-, puddel-, mar Romua. Skrot.. _ ocl stålgöt tn- ooh valsverk. Blletsä, martnvalant. Bllets, Rautavalutavaraa.Järngutgods martngöt ^ Teräsvalutavaraa. Stålgutgods Mangan-, ksel- a pelrautaa. Levyä. Plåt Mangan-, lrsel- och spegelärn Valssattua rautaa a terästä. Sulama. Smältstycken U Valsat ärn och stål Anerautaa. Ämnesärn Kankrautaa. Stångärn Muuta(koksa, sysä, kalkka,-kveä, Muuta. Övrgt halkoa y. m.). Övrgt (koks,. träkol, kalk, -sten, ved m. m.) Naula- a rautalankatehtaat. Anerautaa. Ämnesärn. tonn Nauloa. Spk. tonn Spk- och ärn tråds- Sekalasta. Dverse Ilevosenkenkänauloa. Hästskofabrker. 290 laat. låd tonn söm. Pärenauloa. Pärtspk. Lankanauloa. Trådspk. Prässnauloa. - Prässpk. Rautalankakudosta. Jämtrådsvävnad. Rautalankaa. Järntråd. M å tten h e t. M tta y k sk k ö. Quantté. M ä n g d. M ä ä r ä Valeur brute de la fabrcaton, Marcs. T llve rk n n gen s b ru tto v ä rd e, F m k. Tuotannon b ru tto a rv o, S m k } U

70 36 37 Taulu s 7 Tabell 4. Genre prncpal de matères premère t Genre prncpal de produts fabrqués. y h te e n s ä, sum m a, n h e m s k a h a lv f a b r k a t, arvo Fm k. Sm k o c h f n s m d e s f a b r k e r. R a k e n n u s t a t e t a. Byggnadsto n n. s m d e. H e v o s e n k e n k ä. K e t u a. / H ä s t- s k o r. k p l. s t. to n n. K e ttn g a r. H e n o t a k e t a. F n s m d e. L a m p p u a. L a m p o r. L a p o t a y. m. Spadar m. m. K r v e t ä Y xo r m. m. y. P u u k k o a a v e t s ä. H o y r y v a s a r a t a k e t a. m. S e k a la s a ta k e ta. S e k a la s ta. 7 S a h a n te rä te h ta a t. Säg- b la d s fa b rk e r. R a u ta a a te rä s tä. R a u ta - a.j ä rn o c h s tå l. te rä s le v v. Jä rn - och 25 3 to n n S rk k e l- H a lk o - s tå lp lå t. S e k a la s ta D v e rs e a C rk e lv ed D v e rs e 8 V M te h ta a t. F lfa b rk e r. R a u t a a a t e r ä s t ä. J ä r n o c h s t å l. S e k a la s ta. 9 V a s k -, la k k - a p a a t. le v y s e p ä n - B le c k -, p lå t- o c h k o p p a rs la g e re r. V a lu ra u ta a. G u tä rn. R a u ta a a te rä s tä. L ev y ä. M u ta P u o lv a lm s ta d g a P lå t. m e ta lle a. Ö v rg a a K o p p a rp lå t. t e r ä s l a n k a a. J ä n - 0 M e s s n k - a M e s s n g s - R o m u a, S k ro t. och R a u ta - re r. a Jä rn - m e ta lle a, Ö v rg a ta lle r. A m p u m a ta rv e te h ta a t. A m m u n to n s la b rk e r. B ly. R u u ta. K ru t. kg N a lle a. K n a lla r. K u u l a. K u l o r. K e m k a a le a. M u u ta. K e m k a le r. Ö v rg t k p l. s t V lo a, ' z k p l. s t. te rä. H a lv fä r D v e rs e. u u s a a te ro te ttu a. H a lv fä rd g t. K u p a rs e p ä n te o k s a. k p l. s t. M u u ta. J ä rn a rb e te n. - R e p a ra to n e r. Ö v rg t. A rm a tu u re a K o p p ar- s la g e ra rb e te n. R a n ta te o k s a. a m u ta u o te a n e tta y. î kg v a lu ta v a m. A r m a tu r e r o c h a n n a t g u tg o d s, g u täm nen F la r, n y a o c h u p p h u g g n a. ro ta, m e L y y ä, fa b rk a te r. K o ra u k s a. 83; S e k a la s ta. D v e rs e o. kg to n n. te rä s la n k a a. s tå ltrå d. M u ta 00 D v e rs e. tn a v a lm o t. te n n g u te o. s tå ltrå d. S e k a la s ta, ta v a ra a B e tt. P u o lv a lm ta. m e kg V a s k le v y ä to n n. J ä r n o c h s tå l. ta lle r. R a u ta - 02 to n n. D v e rs e. te rä. r a m s å g b la d. ta s o tu s s a h o. S e k a la s ta. D v e rs e. o. u s te rs å g b la d. T e rä s m ä ; R e p a ra to n e r. k e h ä s a h o. och a 72 2 H -h o c k a r. s m d e n Å ngham to n n. K o ra u k s a K n v a r. m a rs m d e. H -h o k k e a. S m k. v ä rd e, l aleur, Marcs. m ä ä rä. m ängd. Fm k. S m k. quantté. a rv o, aleur, Marcs. v ä rd e, m ä ä rä. m ängd. quantté b ru tto a rv o, Fm k. S m k Nom du produt. M ä ä rä. V a r a n s b e n ä m n n g. M ängd. T a v a r a n n m. total> produts m-achevés fnlandas, T u o ta n n o n T llv e r k n n g e n s b r u t t o v ä r d e, F m k. k o t m a s a p u o lv a lr a t a t e o lls u u s t u o t t e t a, Valeur brute dela fabrcaton, Marcs. Quantté et valeur. v ä rd e. ; 6 5 E n m m ä k s e e n v a l m s t e t t u. H u v u d s la g a v t l lv e r k n n g a r. h a lv f a b r k a t. et de produts m-achevés. a rv o, Marcs. v ä rd e,?)aleur, m ä ä rä. m ängd. quantté. Fm k. _ S m k. 06 J ä r n o c h s t å l. : t o n n. D v e r s e. a rv o, Marcs. R a u t a a a te rä s tä. v ä rd e, h e n o mleur, a matères premères fnlandases, m u s ta - t a e t e h t a a t, G ro v -, s v a rt- S e k a la s t a. m ä ä rä. K a rk e a -, m ängd. 6 quantté. lu o k k a. - klass. N om des matères premeres. 3 2 och Quantté V a r a n s b e n ä m n n g. matères premères et produts m-achevés mportés, k o t m a s t a ra a k a a n e t t a, n h e m s k a r å ä m n e n, 0 rå ä m n e n M å tte n h e t. a och Genre d'ndustre. n m. u lk o m a s t a ra a k a a n e t t a, u t lä n d s k a r å ä m n e n o c h h a lv f a b r k a t, \ av M t t a y k s k k ö. T a v a ra n M tta y k s k k ö. M å tte n h e t. I n d u s tr a r t. Unté de mesure. T e o lls u u s la. H u v u d s la g Unté de mesure. re o lls u u s r y h m ä In d u s tr g ru p p Groupe et classe d ndustres. II M ä ä r ä a a r v o. - - M ä n g d oc l 9. ; E n m m ä k s e e n k u l u t e t t u ra a k a - a n e e n a. m. m ~ H a u le a. H a g e l. L y y le m o a y. m. B ly p lo m b e r m. m. L a a k e rm e ta lla. K v ä ä rn p a tru u n a. ro n e r. L a g e rm e ta ll. G e v ä rp a tk p l. s t.

71 teollsuusryhmä a -luokka. Industrgrupp och -klass. Troupe et classe d ndustres. Teollsuusla. Industrart. Genre d ndustre. II 2 Kultasepäntyöpaat. Guldsmedsverkstäder. Tavaran nm. Varans benämnng. N om des matères premères. Mttaykskkö. Måttenhet. Unté dc mesure. Enmmäkseen kulutettu raaka-aneena. Genre prn cp a l de matères premères ulkomasta raakaanetta, utländska råämnen och halvfabrkat, matères premères et produts m-achevés mportés, î quantté. \ määrä. mängd, arvo, Smk. värde, Fmk. valeur, Marcs. Kultaa. Guld. Hopeaa. - Slver. Muta metallea. Övrga me taller. Sekalasta. - Dverse. Rautalevyä. Järnplåt. Rautalankaa. Järntråd. Muta metallea. Övrga metal gr Määrä a arvo. Mängd och kotmasta raaka- anetta, nhemska råämnen, matères premères J määrä, mängd. quantté. fnlandases,... - arvo, Smk. värde, Fmk. valeur, Marcs. 9 0 ; 2 Huvudslag av råämnen och halvfabrkat. et de produts m-achevés. värde. Quantté et valeur kotmasa puolval- mta teollsuus- tuotteta, nhemska halvfabrkat, \ produts m-achevés \ fnlandas, \ määrä, mängd. quantxé. arvo, Smk. värde, Fmk. valeur, Marcs. ~ ~ yhteensä, summa, total,... f määrä, mängd, quantté. arvo Smk. värde, Fmk. valeur, Marcs Enmmäkseen valmstettu. Huvudslag av tllverknnga Tavaran nm. Varans benämnng. N om du produt. Kultatötä, Arbeten av guld. Hopeatötä. Arbeten av slver. Kulta-, hopea- y. m. tötä. Guld-, Genre prncpal de produts fabrqués. Unté de mesure. Mttaykskkö. Måttenhet. Quantté. Määrä. Mängd. gr slver m. m. arbeten Odd \ 3500 ] Korauksa. Reparatoner Galvanomstehtaat. Gal- tonn Galvansotua sankoa, sokkoa a. vanserngsfabrær. \ H ; rkkalapota. Galvanserade I ; ämbaren, balor, sopskyfflar. tus. dus \ ler Sekalasta. Dverse : Neulatehdas. Nålfabrk. Rauta- a teräslankaa. Järn- och J Neuloa y. m. Nålar m. m. ståltråd. kg 26; 6000 _. _ ~ 5 Teräskynätehdas. Stål- Rauta- a teräslevyä. Järn- och ' Teräskynä. Stålpennor. kross.gross pennsfabrk. stålplåt. tonn _ Nastoa. Stft. laat. låd , III l Valmot, konepaat a lava- Takkrautaa, Tackärn Kauppa- a rakennus valu tavaraa. vestämöt. Guterer, Romua. Skrot Handels- och byggnadsgut- ( mekanska verkstäder och Valutavaraa (alostan.) Gutgods gods. tonn skeppsvarv. (obearbetat). 206, Konevalutavaraa. Maskngut- Rautaa a terästä. Järn och stål gods Levyä. Plåt Raftennustaketa. Byggnads- Rauta- a teräslankaa, Järn- och : smde. ; ståltråd. kg _ ' Musta- a karkeataketa. Svart- Putka. Rör och grovsmden Kuparlevyä. Kopparplåt. kg : Lokomotvea. Lokomotver. kpl. st Kuparputkea. Kopparrör ' Lokomobleä. Lokomobler. 00 Kuparlankaa. Koppartråd Höyrykoneta. Ångmaskner Kupara harkossa sekä kupar- a Höyrykattlota. Ångpannor messnkromua. Koppartackor Polttomoottorea. Bränslemoto- samt koppar- och messngsskrot. Snkkä a valkometalla (bobbts). Znk och vtmetall (bobbts). Koneenosa. Maskndelar. Kemkaalea. Kemkaler. Sekalasta. Dverse T a ulu 4. * rer. Sähkökoneta. Elektrska ma > _ skner Valastusarmatuurea. Belys ' nngsarmaturer. Vesturbnea. Vattenturbner. Tuulmoottorea. Vndmotorer. Höyrylavoa. Ångbåtar. Moottorvenetä. Motorbåtar. Proomua a lavoa lman omaa Valeur brute de la fabrcaton, Marcs 6 Tuotannon bruttoarvo, Smk. Tllverknngens bruttovärde, Fmk ' : käyttöv. Pråmar och båtar utan egen drvkraft ) Rautatevaunua. Järnvägsvagnar ; Sltoa a rautarakenteta. Brooch.ärnkonstruktoner. tonn : Metallnmuokkauskoneta a n den osa. Maskner 0. maskndelar för bearbetnng av metaller ; Puuhomakoneta a nden osa. Maskner och maskndelar för träslperer. _ Tabell kpl. st ,

72 4 40 Taulu Tabell Enmmäkseen k u lu tettu raaka-aneena. Genre prncpal de matères premères 5 6 H uvudslag av tllverknngar. Genre prncpal de produts fabrqués. Tuotannon bruttoarvo, Smk. arvo Smk. värde, Fm k. valeur, Marcs. m äärä. m ängd. quantté. arvo, Smk. värde, Fm k. valeur, Marcs. Nom du produt. M äärä. V a r a n s b e n ä m n n g. Mängd. T a v a r a n n m. total, produts m-achevés fnlandas, Tllverknngens bruttovärde, Fm k. yhteensä, sum m a, Quantté. kotm asa puolval m ta teollsuus tu o tte ta, nhem ska halvfabrkat, m äärä, mängd. arvo, Smk. värde, Fm k. valeur, Marcs. m äärä. mängd. quantté. Valeur brute dela fabrcaton, Marcs. v ä rd e. Quantté et valeur. m äärä. mängd. quantté. arvo, Smk. värde, Fm k. valeur, Marcs. Nom des matères premères. M åttenhet. Varans benämnng. kotm asta raakaanetta, nhemska råäm nen, matères premères fnlandases, 4 3 Enmm äkseen valm stettu. Mttaykskkö. Genre d ndustre. ulkom asta raakaanetta, u tländska råäm nen o c h halvfabrkat, matères premères et produts m-achevés mporté s, 2 Unté de mesure. Tavaran nm. M ttaykskkö. M åtten h et. Industrart. Unté de mesure. Teollsuusla. et de produts m-achevés. quantté. Teollsuusryhmä a -luokka. Industrgrupp och -klass. Groupe et classe d ndustres. M äärä a arvo. - Mängd och 0 9 H uvudslag av råäm nen och halvfabrkat. : S e llu lo o s a te h ta d e n den o s a. - s k n d e la r k o n e ta M a s k n e r fö r a n och m a c e llu lo s a fa b rk e r. P a p e rte h ta d e n k o n e ta a n d e n o s a. M a s k n e r o c h m a s k n d e la r fö r sek ä m u ta h ö y lä ä m ö k o n e ta p a p p e rsb ru k. S a h a ra a m e a a saha- n d e n a o s a. S å g r a m a r o c h ö v rg a m a s k n e r o c h m a s k n d e la r f ö r s å g v e rk och h y v le re r. : S rk k e l- a C rk e l- k e h ä s a h a n te rä. och ra m s å g b la d. M u ta p u u n m u o k k a u s k o n e ta a n d e n o s a. ' A n d ra m a s k n e r o c h lh a s k n d e la r ; K v e n, fö r saven k o n e ta a trä b e a rb e tn n g. m. n d e n s. m u o k k au s- o s a. - M a s k n e r o c h m a s k n d e la r fö r b e a r b e t n n g av s te n, le ra o. N a h k o e n a k a rv o e n k o n e ta a n d e n s k n e r och b e tn n g M a m a s k n d e la r fö r b e a r av lä d e r K u to m a te h ta d e n den d. m uok kau s- o s a. o s a, och h å r. k o n e ta M a s k n e r a n och m a n s k n d e la r fö r te x tlf a b rk e r. M y lly k o n e ta a n d e n o s a. M u ta r a v n to - te o lls u u d e n o s a. a ; 200 n a u tn to a n e - k o n e ta A n d ra K v a r n m a s k n e r o c h m a s k n d e la r. a n d e n m a s k n e r och m a s k n d e la r fö r n ä rn g s - o. n u t n n g s m e d e ls n d u s tre r.. ' P o ltto tu rv e - a tu r v e p e h k u te h ta - d e n k o n e ta a n d e n o s a, M a. s k n e r o c h m a s k n d e la r fö r b r ä n n to r v - och to r v s tr ö f a b r k e r K e m a lls e n te o lls u u d e n k o n e ta a n d e n o s a. m a s k n d e la r M a s k n e r och k e m s k a n fö r d u s tre r. K r a p a n o - y. m. s. k o n e ta a den o s a. s k n d e la r M a s k n e r och fö r try c k e re r o. V o m a n s rto la to k s a. n m a d. T ran s m s s o n e r. H ö y r y -, v e s - a k a a s u a r m a tu u r e a. A n g -, Teollsuustlasto v v a tte n - och g a s a rm a tu re r to n n

73 42 Taulu 4. TdbeU 4. 4H? > «E n m m ä k s e e n k u lu te ttu ra a k a -a n e en a. H u v u d s la g a v rå ä m n e n Ych h a lv fa b r k a t. E n m m ä k se e n v a lm s te ttu. H u v u d s la g a v tllv e rk n n g a r. Genre prncpal de matères premères et de produts m-achevés. Genre prncpal de produts fabrqués. T eollsu u sryh m ä a -lu o k k a. Industrgrupp och -klass..groupe et classe d ndustres. \ T e o lls n u s la. In d u s tra rt. Genre d ndustre. T a v a r a n n m. V a ra n s b en ä m n n g. Nom des matères premères. M tta y k s k k ö. M å tten h e t. Unté de mesure. u lk o m a s ta ra a k a - a n e tta, u tlä n d s k a rå ä m n e n och h a lv fa b r k a t, matères premères et produts m-achevés mportés, m ä n g d quantté. m ä ä rä, värd e, F m k. valeur, Marcs. M ä ä r ä a a r v o. - - M ä n g d o ch arvo, S m k. k o t m a s ta ra a k a - a n e tta, n h em s k a rå ä m n e n, matères premères fnlandases, m ä n g d. quantté. m ä ä rä. vätde, F m k. valeur, Marcs. arvo, S m k. v ä rd e. Quantté valeur k o tm a s a p u o lv a l m ta teollsu u s tu o tte ta,. n h em s k a h a lv fa b r k a t, produts m-achevés fnlandas, m ä n g d. quantté. m ä ä rä. v ä rd e, F m k. valeur, Marcs. arvo, S m k. m ä n g d. quantté. m ä ä rä, yh te e n s ä, su m m a, total, T a v a ra n n n. arvo S m k., v ä rd e, F m k. valeur, Marcs. V a ra n s b en ä m n n g. Nom du produt. Unté de mesure. M å tt e n h e t. M tta y k s k k ö. Quantté. M ä n g d. M ä ä r ä. Valeur brute dela fabrcaton, Marcs. T llve rk n n gen s b ru tto v ä rd e, F m k. Tuotannon b ru tto a rv o, S m k. m : ; /. Pumppua a muta pumppulatoskoneta, Pumpar och övrga maskner för pumpverk. Valettua putka a putkenosa. Gutna rör och rördelar. Ves- a vemärohtoa. Vattenoch avloppslednngar. Lämmtys- a lmanvahtolatoksa. Centraluppvärmnngs- och ventlatonsanordnngar. Muta putkohtotötä. Övrga rörlednngsarbeten. Meerkoneta a -työkalua sekä madonkuletusast. Meermaskner och -redskap samt mölktransoprtkärl. Auroa, äketä. m. s. maanvlelyskoneta. Plogar, harvar o. d. ordbearbetnngsredskap. Nttokoneta, hevosharav.. m. s. maanvlelyskon. Slåttermaskner, hästräfsor o. d. ordbruksmaskner. Pumalatoksa. Tröskverk. Penempä pumakoneta a vlanlattelota. Mndre tröskverk och sädessorterare. Muta maanvlelyskoneta a -työkalua. övrga ordbruksmaskner och -redskap. Hsseä, nostokoneta. Ilssar, elevatorer. Sammutusvälnetä. Eldsläcknngsredskap. Kassa- a asakrakaappea. Kassa- och dokumentskåp. Rautasänkyä. Järnsängar. Vomstelu- a urhelutarpeta. Gymnastk- och sportredskap. Polkupyörä. Velocpeder. Lumensulatuskoneta. Snösmältnngsmaskner. Vaakoa. - Vågar. Kuparsepäntötä, Kopparslagerarbeten. Vaskenvalmotötä. Gelbguterarbeten. Ratovaunua. Spårvagnar. Patenttkorkkea. Patentkorkar. tonn. * - kpl. tonn. st. kpl. st. kpl. st. kpl. st ] :

74 44 Taulu 4. Tabell Teollsuusryhmä a -luokka. Industrgrupp och -klass. Groupe et classe d ndustres.. Teollsuuslal. Industrart. Genre d ndustre \ \ \ Tavaran nm. Varans benämnng. N om des matères premères. I Mttaykskkö. Måttenhet. Unté de mesure. Enmmäkseen kulutettu raaka-aneena. Genre prncpal de matères premères Määrä ulkomasta raakaanetta, utländska råämnen och halvfabrkat, matères premères et produts m-achevés mportés, määrä. mängd. quantté. valeur, M arcs. arvo, Smk. värde, Fmk. a arvo. Mängd och kotmasta raakaanetta, nhemska råämnen, matères premères fnlandases, määrä. mängd. quantté. arvo, Smk. värde, Fmk. valeur, M arcs. J Huvudslag av råämnen och halvfabr kat. et de produts m-achevés. värde. Quantté et valent kotmasa puolvalmta teollsuustuotteta, nhemska halvfabrkat, pro/luts m-ackevés fnlandas, määrä, mängd. quantté. arvo Smk. värde, Fmk. valeur, Marcs. määrä. mängd. quantté. yhteensä, summa, total. arvo, Smk. värde, Fmk. valeur, Marcs. Enmmäkseen valmstettu. Huvudslag av tllverknngar. Tavaran nm. Varans -benämnng. N om du produt. Genre prn cp a l de produts fabrqués. Ill Emalastota. - - Emalkär. n u ooo, Höyryakkunulaattorea. Angaccumulatorer Vrkapukunappea. - - Unformsknappar ' Anturanastoa. Klmakser Kamnota. Kamner Kuorma- a henklöautoa, - - Last- och personbler Moottorpyörä. Motorcyklar ; Varmuuslukkoa. Säkerhetslås I Sotatarpeta. Krgsmateral ] Puolvalmta tavarota vuoden lo I pussa. Halvfärdga varor vd årets slut, ' Sekalasta. Dverse. _ Koraustötä. Reparatonsarbe 2]Itsenäset korauspaat. ten ; S älvständga reparatons verkstäder. Metallea y. m. Metaller m. m ; Koraustötä. Reparatonsarbe ten Putkohtotehtaat. Rör- Romua. Skrot. tonn. ; Armatuurea. Armaturer. tonn ; lednmgsfabrker. Rautaa a terästä. Järn och stål ; Vesohtoa. Vattenlednngar Rauta- a teräslevyä. Järn- och Lämpöohtoa. Värmelednngar stålplåt Puolvalmsta. Halvfärdgt Putkea. Rör Korauksa. Reparatoner Muta metallea. Övrga me Sekalasta. Dverse taller. kg Koneenosa. Maskndelar Valutavaraa. Gutgods. tonn Takkrautaa. Tackärn Sekalasta. Dverse Sähkökone- a sähkölate- Romua. Skrot. tonn Sähkökoneta a -latteta. Elektehtaat ynnä kuntoon- Valutavaraa, Gutgods trska maskner och apparater ]' panolatokset. Fabr Rautaa a terästä. Järn och stål ' Sähköohtoa. Elektrska lednn ' ker för tllverknng av Rautalevyä. Järnplåt ; gar elektrska maskner och Rautalankaa. Järntråd. kg Moottoreta. Motorer. kpl, st apparater ämte nstalla Rautaputkea. Järnrör Muuntaa. Transformatorer , toner. Takkrautaa. Tackärn. tonn , Puolvalmsta. Halvfärdgt Kuparlevyä. Kopparplåt. kg Korauksa. Reparatoner Sahkötarpeta. Elektrska tll Generaattorea. Generatorer. kpl. st behör Muuta. Övrgt Muta metallea, Övrga me. taller. kg : Koneenosa. Maskndelar Kuparlankaa. Koppartråd. kg Sekalasta. Dverse Unté de mesure. Mttaykskkö. Måttenhet. Quantté. Määrä. Mängd. Valeur brute de la fabrcaton, Marcs. Tuotannon bruttoarvo, Smk. Tllverknngens bruttovärde, Fmk.

75 2 3 4 ; I Enmmäkseen kulutettu raaka-aneena. Huvudslag av råämnen och halvfabrkat. Enmmäkseen valmstettu.-huvudslag av tllverknngar. Teollsuusryhmä a -luokka. Industrgrupp och -klass. Groupe et classe d n d u s tr e s. ; Teollsuusla. Industrart. G enre d n d u s tr e. Genre prnc pal de m atères premères et de produts m-achevés. Genre prncpal de produts fabrqués. ' Määrä a arvo.mängd och värde. Q u a n tté et v a le u r. ; ulkomasta raakakotmasta raaka- anetta-, utländska råämnen och anetta, halvfabrkat, nhemska råämnen, m a tè r e s p re m è re s et ; Tavaran nm. Varans benämnng. N o m d es m a tè re s prem ères. Mttaykskkö. Måttenhet. Unté de m esu re. \ p r o d u ts m -a ch evés m portés q u a n tté. J määrä, mängd, valeur, M a rcs. arvo, Smk. värde, Fmk. m a tè re s p rem è res fn la n d a s e s, määrä. mängd. q u a n tté. arvo, Smk. värde, Fmk. valeur, M a rc s. ' kotmasa puolvalmta teollsuustuotteta, nhemska halvfabrkat, p r o d u ts m -a chevés fn la n d a s, q u a n tté. määrä, mängd. arvo, Smk. värde, Fmk. valeur, M a rcs. määrä, mängd. q u a n tté. yhteensä, summa, to ta l. arvo Smk. I värde, Fmk. valeur, M arcs. Tavaran nm. Varans benämnng. N o m d u p ro d u t. lv Sottokonetehtaat. Fab Rautakehyksä, koneenosa, puu Pannoa. Pannos , rker för musknstru tavaraa y. m. Järnramar, ma Korauksa. Reparatoner ment. skndelar, trävrke m. m. ; Urkutehtaat. Orgefab ; Krkkourkua, u.-harmoonea y. m. rker. Tarvepuuta. Trävrke sekä kor. tötä. Kyrko-orglar, Metallea. Metaller. I ; orgelharmoner o. reparatoner ' Sekalasta. Dverse Puusepäntötä. Snckerarbeten Protees- a sdetarvetehdas Rautaa a terästä. Järn och stål. kg Proteesea a sdetarpeta. Pro Fabrk för tllverknng Nahkoa, vuota, kuma y. m. teser och bandager. kpl. st av proteser och bandager Läder, sknn, gumm m. m : Henomek. tötä, Fnmek. arbeten. _ V Kvlouhmot sekä kven ' Satulasepäntötä. Sadelmaker- : hakkuu- a homalatok arbeten set. Stenbott sanr stenhuggerer o. slperer Kvtötä. Stenarbeten. _ Kalkkkvlouhmot.Kalk ; _ Kalkkkveä, Kalksten. tonn ' S Kalkktehtaat stensbrott. a -polttmot Kalkkkveä. Kalksten. tonn. _ Marmora, -Marmor m3 2 2ô : Kalkbruk och -brännerer Sammuttamatonta kalkka. ( tonn. Osläkt kalk. hl [ Î/ Sammuttamat, kalkka. Osläckt ( ( g ggg QQQ kalk. \ hl aöaöauu: Sammutett. kalkka. Släckt kalk K Ltutehdas. Krtfabrk Ltua. Krta. tonn , Huuhdott. ltua. Slammad krta. tonn , Tltehtaat. Tegelbruk. 46 Taulu 4. Tleä, Tegel. Kaakelea. Kakel. Kalkktleä. Kalktegel. Sekalasta. Dverse. 6 Keramkktehtaat. Kera Savea. Lera. kg ( _ Salaotusputka. - Täckdknngsrör. kpl. st mkfabrker. Kvartsa. Kvarts. 500' 400, ; Erlasa keramkkvalmsteta. Metallväreä. Metallfärger ~ : Olka keramktllverknngar : Kaakeltehtaat. Kakel ; Savea a hekkaa. Lera och sand. _ Kaakelea. Kakel fabrker. Ltua. Krta _ Ltua. Krta Metallea, Metaller Sekalasta. Dverse Sekalasta. Dverse Porsln- a faansstehtaat Savea y. m. Lera m. m Porslna, faanssa, kaakelea y. m. Porslns- och faansfabr Sekalasta. Dverse ; _ Porsln, faans, kakel m. m : Muurauslaasttehdas.Mur Kalkka. Kalk. hl bruksfabrk. Savea a hekkaa. Sand och lera. = ' : Muurauslaasta, Murbruk. f kuorma t lass Sementttehtaat. Cement Kalkkkveä. Kalksten. kg Sementtä. Cement. vat.fat ; fabrker. Savea a hekkaa Kpsä. Gps Sementt- a asfalttvalmot Sementtä a asfaltta. Cement 2 298' sekä asfaltthuovan a och asfalt, : : _ _ s Asfaltteeraus- a sementttötä, kenotekosten kven va Tervaa a pkeä. Tära och beck _ katto- a vuoraushuopaa, muurauslaasta, lakkaa, myllynkvä mstuslatokset. Ce Kalkka. Kalk.. - ; * ment- och asfaltgutere Raakahuopaa. Råflt. ' ' y. m. Asfalterngs- och cesamt tllverknng av as Raakapahva. Råpapp. ; _ menterngsarbeten, tak- och förfaltflt och konstgorc Rautaa. Järn. _ hydnngsflt, murbruk, lack, sten. Sekalasta. Dverse ' kvarnstenar m. m. Tabell U nté de m esure. Mttaykskkö. Måttenhet. kpl. st. Q u a n tté. Määrä. Mängd Valeur brute de la fa b rcaton, M a rc s. 6 Tuotannon bruttoarvo, Smk. Tllverknngens bruttovärde, Fmk , 3 700' ,

76 - 48 Taulu 4. Tdbell ( > n Enmmäkseen ku utettu raaka-aneena. Huvudslag av råämnen och halvfabrkat. Enmmäkseen valmstettu. - Huvudslag av tllverknngar. G enre p r h c ;m l de m a tères -premères et de p ro d u ts m -a ch evés. G enre p r n c p a l de p ro d u ts fabrqués. Teollsuusryhmä a -luokka Industrgrupp och -klass. Groupe et classe d n d u s tr e s. Teollsuusla. Industrart. G enre d n d u s tr e. Tavaran nm. Varans benämnng. ^ M ttaykskkö. Måttenhet. Unté de m esu re. ulkom asta raaka- : anetta, utländska råäm nen och halvfabrkat, m a tè re s p re m è re s et p r o d u ts m -a chevés m p o r té s, m äärä. m ängd. q u a n tté. värde, Fm k. valeur, M a rc s M äär à a arvo. M ängd och arvo, Smk. kotm asta raakaanetta, nhemska råämnen, q u a n tté. m a tè re s p re m è re s fn la n d a s e s, mängd. m äärä. värde, Fm k. v a le u r, M a rcs. arvo, Smk. värde. Q u a n tté e t va leur. kotm asa puolvalm ta teollsuustuotteta, nhemska halvfabrkat, p r o d u ts m -a chevés fn la n d a s, \ V 2 Graftttehda.s. Graft- fabrk. Graftta. Graft. : kg Erstysanetehtaat. Iso-; lenngsmassefabrker. ' Sekalasta. Dverse. 3 b' Lastehtaat a -homot. Glasbruk och -slperer. : Hekkaa, savea, kalkka, kalkkkveä y. m. Sand, lera, kalk, kalksten m. m. ' : Kemkaalea a väreä. Kemkaler o. färger. - -, _ :35g Homatonta pel- a akkunalasa > 6 7 VI T Lasnlekkaamot. Glasmästerer. Turvepehkutehtaat. Torvströfabrker. Sysen valmstuslatokset. ' Inrättnngar för smdeskolberednng. Kloraatt tehtaat. Kloratfabrker. ' Hlhappotehdas. Kolsyrefabrk. Soodatehtaat. Sodafabrker. Luuauhotehtaat a luunsurvomslatokset. Benmölsfabrker och -stampar. Dynamtttehdas. Dynamtfabrk. Erlasa lastavarota. Olka glasvaror. Kemkaalea. Kemkaler. Sekalasta. Dverse. - Vfluputa. Kolved. Klorkaala. - Klorka. Vuorsuolaa. - - Bergsalt. Kemkalota. Kemkaler. Kalkka. Kalk. Sekalasta, Dverse. Puuhlä. Trakol. Soodaa. Soda. 3-laubersuolaa. Gaubersalt. Sekalasta. Dverse. Luta. Ben. Sekalasta. Dverse. Kemkaalea y. m. Kemkaler m. m. Tultkkutehtaat. Tänd- Puutavaraa. Trävrke. - stcksfabrker. Kemkaalea. Kemkaler. Kmröökktehdas. Km-, röksfabrk. Papera. Papper. Sekalasta. -Dverse. m 3 ; ; ' ; kg kg Puuhlä. Träkol. m O O O ; : m ängd. q u a n tté. m äärä _ värde, Fmk. v a le u r, M a rc s arvo, Smk määrä. m ängd, q u a n tté yhteensä, summa, to ta l, arvo Smk. värde, Fmk. valeur, M arcs. ] Tavaran nm. Varans benämnng. N o m d u p r o d u t. Jauhettua graftta. Förmalad graft. Erstystötä. Isolerngsarbeten. Unté de m esu re. M åttenhet. M ttaykskkö. Q u a n tté. Mängd. M äärä. Valeur brute de la fa b r c a to n, M a rcs. Tllverknngens bruttovärde, Fm k. Tuotannon bruttoarvo, Smk. kg Akkunalasa. Fönsterglas. Talouslasea, pulloa y. m. Hushållsglas, flaskor m. m. Hottua pel- a akkunalasa. Spat spegel och fönsterglas. Lasnlekkaustötä. Glasmästerarbeten. Peleä. Speglar. Turvepehkua. Torvströ. Polttoturvetta. Bränntorv. Turvetlä. Torvtegel. Puuhlä. Träkol. Tervaa. Tära. Kloorkaala. Klorkal. Krstallsoodaa. Krstallsoda. Kaustksoodäa. Kaustcsoda, Juoksevaa hlhappoa. Flytande kolsyra. Kalsalpetara. Kalsalpeter. Krstallsoodaa. Krstallsoda. Glaubersuolaa. Glaubersalt. Sekalasta. Dverse. Luuauhoa. Benmöl. Luulmaa. Benlm. Luurasvaa. Benfett. Sekalasta. Dverse. Dynamtta y.m. Dynamt m.m. Tultkkua. Tändstckor. Kmröökä. Kmrök. J paal. bal. tonn. m3 tonn. kpl. st. hl. m3 kg tynn.tunn. kg kg laat. lad. kg ) ) ) ) ) Teollsuustlasto v

77 50 Taulu 4. Talett * t o 2 3 I E n m m ä k s e e n k u lu te ttu ra a k a -a n e en a. H u v u d s la g a v rå ä m n e n o c h h a lv fa b r k a t. G enre p r n c p a l d e m a tè re s p re m è res P ro d u ts m -a ch evés. E n m m ä k s e e n v a lm s te ttu. - - H u v u d s la g a v tllv e r k n n g ar. G enre p r n c p a l de p r o d u ts fa b r qués. Teollsuusryh m ä a -lu o k k a. Industrgrupp och -klass. Groupe et classe d n d u s tr e s. V I T e o lls u u s la. In d u s tra rt. G enre d 'n d u s tr e. 8 Muut teknokemallset tehtaat. övrga teknokemska fabrker. V II Puunky ästytysla tokset, tervapolttmot a pktehtaat. Trädestllerngsverk, tärbrärmerer och beckbruk. T a v a r a n n m. V a ran s b e n ä m n n g. N o m des m a tères prem ères. M tta y k s k k ö. I M å tten h e t. I Unté de m esu re. u lk o m a s ta ra a k a - a n e tta, u tlä n d s k a rå ä m n e n och h a lv fa b r k a t, m a tè re s p re m è re s et p r o d u ts m -a ch evés m portés, m ängd. quantté. m ä ä rä, valeur, M a rc s. värd e, F m k. M ä ä r ä a a r v o. - - M ä n g d och arvo, S m k. k o t m a s ta ra a k a - a n e tta, n h em s k a rå ä m n e n, q u a n tté. m a tè re s p re m è re s fn la n d a s e s, m ä n g d. m ä ä rä. v a le u r, M a rcs. v ärd e, F m k. arvo, S m k. v ä r d e. Q uantté et valeur. k o tm a s a p u o lv a l m ta teollsu u s tu o tte ta, % n h em s k a h a lv fa b r k a t, q u a n tté. p r o d u ts m -a chevés fn la n d a s, m ä n g d. m ä ä rä. v a le u r, M a rcs. värd e, F m k. arvo, S m k. q u a n tté. m ä n g d. m ä ä rä. y h te e n s ä, Sprtä, mehusteta, ölyä a rasvaaneta, kemkaalea y. m. Sprt, essenser, olor o. fettämnen, kemkaler m. m Tervapuuta. Tärved. Tervaa. Tära. Sekalasta. Dverse. m3 ( tynn. \tunn su m m a, 373 to ta l, valeur, M a rcs. värd e, F m k. arvo S m k T a v a r a n n m. V a ran s b en ä m n n g. N o m d u p r o d u t. Teknokemallsa valmsteta. Teknokemska preparater. Tervaa. Tära. Tärpättä. Terpentn. t Pkeä. Beck. Pkölyä, tervavettä, puuhappoa, puuhlä, y. m. Beckola, Unté de m esu re. M å tten h e t. M tta y k s k k ö. kg. tynn. Q u a n tté. M ä n g d. M ä ä r ä. Valeur brute de la fa b r c a to n, M a rcs. T llve rk n n gen s b ru tto v ä rd e, F m k. Tuotannon b ru tto a rv o, S m k J [ : ,. A Ölytehtaat. Olefabrker. Puunkantoa. Trästubb. Muuta. övrgt. Pellavansemenä. Lnfrö. Kemkaalea. Kemkaler. Sekalasta. Dverse. 4 Taltehdas. Talgfabrk. Ölyä, Olor. Pkkkalaölyä. Taggfskola. Sekalasta. Dverse. 5 Kumtavara tehtaat. Gummvarufabrker. Lus 6 Kynttlätehtaat. fabrker Ölyä a rasvaa. Olor och fett Vernssaa. Fernssa PcIIavansemenkakkua, Lnfröo q 7 q n -, o.ls foo kakor. Tala. Talg Sappua- a suopatehtaat. Tvål- och såpfabrker. Kuma. Gumm. Kangasta. Tyg. Kvennäsaneta. Mneraler. Stearna. Stearn. Paraffna. Paraffn. Sekalasta. Dverse. Rasva-aneta, kasvsölyä, hartsa, kemkaalea y. m. Fettämnen, växtolor, harts, kemkaler, m.m. Lakka- a poltuurtehtaat. Väkvnaa. Sprt. Lack- och poltyrfabrker. harts m. m. Lakkaa, hartsa y. m. Vär- a vernssatehtaat. Sekalasta. Dverse. Färg- och fernssfabrker. Lack, V III Nahkatehtaat a nahkurn- Vuota a nahkoa. Hudar och työpaat. Läderfabrker och garverer. Parkkalueta. Garvämnen. sknn. Sekalasta. Dverse. m kg kg - kg _ Hartsa. Harts. Tärpättä. Terpentn. Sellakkaa. Schellack. kg Hartstehtaat. Hartsfabrker. Kalossea. Galoscher. Teknll. tavarota.teknska varor. Tuttea. Nappar. Stearnkynttlötä. Stearnlus. Paraffnkynttlötä. Paraffnlus. ( Sappuaa. Tvål. Suopaa. Såpa. Pesupulvera. Tvättpulver. Sekalasta. Dverse. Lakkaa a poltuura. Lack och poltyr. Snettlakkaa. Sgllack. Väreä. Färgor. Vernssaa. Fernssa. Lakkaa a teknokemallsa valmsteta. Lack och teknokemska tllverknngar. Nahkaa, mänttnahkaa, konehhnoa, valata, salkkua y. m.läder, mäntläder, masknremmar, körredskap, portfölvaror m. m. para, par kg gross. kg laat.låd. kg )). kg ; : ) : : d.fl U(

78 52^ Taulu 4. Tàhell Teollsuusryhmä a -luokka. ** Industrgrupp och -klass. Groupe et classe d n d u s tr e s. 2 TeoUsunsla. Industrart. Genre d ndustre. 3 * Tavaran nm. Varans benämnng. N o m d es m a tè res prem ères.. M ttaykskkö. M åttenhet. Unté de m e su re. Enm mäkseen kulutettu raaka-aneena. ulkom asta raakaanetta, utländska råämnen och halvfabrkat, m a tè re s p re m è re s et p r o d u ts m -a ch evés m portés, mängd. q u a n tté. m äärä. Genre prncpal de m atères premères valeur, M a rcs. Mää *ä a arvo. Mängd och arvo, Smk. värde, Fmk. kotm asta raakaanetta, nhemska råämnen, m a tè re s p re m è res fn la n d a s e s, mängd. q u a n tté. m äärä, J arvo, Smk. värde, Fm k. v a le u r, M a rcs Huvudslag a v råäm nen och halvfabrkat. et de p rod u ts m -achevés. värde. Q uantté et valeur. kotm asa puolvalm ta teollsuustuotteta, nhemska halvfabrkat, p r o d u ts m -a chevés fn la n d a s, mängd. q u a n tté. määrä. arvo, Smk. värde, Fmk. valeur, M arcs. m äärä. mängd. q u a n tté. yhteensä, summa, to ta l, valeur, M arcs. arvo Smk. värde, Fmk. 3 Î l 5 Enm mäkseen valm stettu. Huvudslag a v tllverknngar Tavaran nm. Varans benämnng.?. s e G enre p r n c p a l d e p r o d u ts fa b rq u és. Unté de m esu re. M åtten het. M ttaykskkö. Q u a n tté. M ängd. M äärä. Valeur brute dela fa b rca to n, M arcs. 6 Tllverknngens bruttovärde, Fmk. Tuotannon bruttoarvo, Smk. VIII 2 J a l l r n e t e h ta a t. S k o f a b N a h k a a. L ä d e r. ' J a l k n e t a. S k o d o n rker. S ek alasta. D verse V o m s te lu - a p o tk u p a llo k e n k ä, p o tk u p a llo a y. m. G y m n a - o+lr nph ft fh n llîlrü ntrdl* fn f o t l - U l a lu l;u U llojarj.jl ^U l, U I- b o la r m. m. H a n s k k a t a. H a n d s k a r ) I 3 H a n s k a s te h d a s. H a n d s k - N a h k a a. L ä d e r f a b r k. S e k a la s ta. D v e r s e S a t u l a s e p ä n te h t a a t. S a - V u o ta. H u d a r S a t u l a s e p ä n tö t ä. S a d e lm a k e r - delm akerer. S ek alasta. D verse arb eten., K a r s t a t e h d a s. K a r d f a b - L a n k o a, n a h k o a y. m. T r å d a r, K a r s t o a. K a r d o r r k. l ä d e r, m. m H a r a - a s v e lln te h ta a t. H a r a k s a, o u h a, u u r a, k u t u a H a r o a a s v e ltm ä. B o r s t a r B o rst- och penselfabrker. y. m. B o rst, tag el, ro t, fber, och penslar IX m. m P ellav an p u h d stu slato s. P ellav an v a rsa. L n stän g lar. kg P ellav aa. L n. kg S e k a la s ta. D v e r s e L n s k ä k te r. * 2 T e k o v l l a t e h t a a t. K o n s t- R y y s y ä. L u m p u llf a b r k e r N u k k a v l a a. B lä n. k g * 3 V l l a t e h t a a t. y s y ä a n u k k a -. Y lle f a b r V lla a, te k o v lla a, r y V lla la n k a a. U llg a rn k e r. v lla a. U ll, k o n s tu ll, lu m p, S t ä m y y t ä v ä k s. D ä r a v fö r s h o d d y f ö r s ä ln n g P u u v l l a a. B o m u ll ( m V lla la n k a a, o s t e t t u a. U llg a r n, K u d o k s a. V ä v n a d e r. < k p l. s t } n k ö p t { k g J P u u v l l a l a n k a a, o s t e t t u a. B o m T o m tu s t ö tä. I k o m m s s o n u lls g a r n, n k ö p t _ M u u ta. ö v r g t K u to m o s s a k ä y t e t t y la n k a a, o m a a v a l m s te t ta. I v ä v e r e t a n v ä n t g a r n a v e g e n tllv e r k n n g ' V ä r e ä, k e m k a a le a, o le n a y. m. F ärg e r, kem kaler, olen o. dyl P u u v l l a t e h ta a t. B o m P u u v lla a. B o m u ll. k g L a n k a a. G a m. k g u lls f a b r k e r. L a n k a a, o s t e t t u a. G a r n, n k ö p t S tä m y y t ä v ä k s. D ä r a v fö r K u to m o s s a k ä y t e t t y la n k a a, o m a a f ö r s ä ln n g v a l m s te t ta. I v ä v e r e t a n v ä n t ( m g a rn av egen tllverknng K u d oksa. V äv n ad er. kpl. st } V äreä, k em kaalea y. m. F ä r l kg J g e r, k e m k a le r m. m V a n u a y. m. V a d d m. m t> 5 P e lla v a te h d a s. L n n e P e lla v a a. L n. k S L a n k a a m y y t ä v ä k s. G a r n fö r fabrk. Rohtma. B lår _ försälnng k p l. s t H a m p p u a. H a m p a K u d o k s a. V ä v n a d e r. ) J u t e a. J u t e _ k g K e h r u u k a r k k e ta. m. s. S p n n - K a r k e t a p p u r o t a a t e r v a k ö y t t ä. av fall m. m. dyl A v fallsblån och tä rtå g. K u to m o s s a k ä y t e t t y la n k a a, o m a a v a l m s te t ta. I v ä v e r e t a n v ä n t g a rn av egen tllverknng L a n k a a, o s t e t t u a. G a r n n k ö p t _ K e m k a a le a a v ä r e ä. K e m k a le r o c h fä r g e r

79 2 3 * 5 6 I Teollsuusryhmä a -luokka. Industrgrupp och -klass. Groupe et classe d n d u s tr e s. Teollsuusla. Industrart. Genre d ndustre. 54 Tavaran nm. Varans benämnng. N o m d es m a tè re s p rem ères. Mttaykskkö. Måttenhet. Unté de m esure. Enmmäkseen kulutettu raaka-aneena. Huvudslag av råämnen och halvfabrkat. Enmmäkseen valmstettu. -Huvudslag av tllverknngar. G enre p r n c p a l de m a tè r e s p re m è re s e t d e p r o d u ts m -a ch evés. G enre p r n c p a l de p r o d u ts fa b rq u és. ulkomasta raakaanetta, utländska råämnen och halvfabrkat, m atères premères et p r o d u ts m -a ch evés m p o rté s, määrä, mängd. quantté. arvo, Smk. värde, Fmk. valeur, M a rc s. Määrä a arvo. - Mängd och kotmasta raakaanetta, nhemska råämnen, m atères premères fn la n d a s e s, määrä. mängd. q u a n tté. Taulu 4. arvo, Smk. värde, Fmk. v a le u r, M a rcs. värde. Q uantté et valeur. kotmasa puolvalmta teollsuustuotteta, nhemska halvfabrkat, p r o d u ts m -a c k e v è s fn la n d a s, määrä. mängd. q a n tté. arvo, Smk. värde, Fmk. v a le u r, M a rcs. määrä. mängd. q u a n tté. yhteensä, summa, to ta l, arvo Smk. värde, Fmk. v a le u r, M a rc s. Tavaran nm. Varans benämnng. N o m d u p r o d u t. IX 6 Nauhakutomot. Band- Slkkä, lankaa, metallea y. m. Nauhaa a kengännauhoa y. m. väverer. Slke och garn, metaller m. m _ _ Band och kängsnören m. m -- U Ptstehtaat. Spetsfabr Pellava- a puuvllalankaa. Ptseä. Spetsar. m ker. Lnne- och bomullsgarn. kg Uutma. Gardner Sekalasta. Dverse _ _ Sekalasta. Dverse Köystehtaat. Repslage- Pellavaa a hamppua. Ln och Köyttä. Rep. kg rer. hampa. kg _ Sekalasta. Dverse Sekalasta. Dverse _ _ * 9 Nuoranpunomot. Snër- Lankaa, slkkä y. m. Garn, Nyörä, rpsua, tohveleta y. m. makerer. slke m. m _ _ Snören, fransar, tofflar, m. m Konehhnatehtaat. Ma- Puuvllakudontaa y. m. Bom- Konehbnoa y. m. Masknrem sknremfabrkcr. ullsvävnader m. m _ _ mar m. m. Trkoon- a sukankutomot. Lankaa. Gam. kg ; Trkota, kudottua patoa, nut Trkot- och strump- Kankata. Tyger. -- ' 8500 _ tua, kntata, sukka y. m. väverer. Sekalasta. Dverse Trkot- och stckade skortor, tröor, vantar, strumpor m. m. _ Patatehtaat. Skortfab Kankata y. m. Tyger m m ' Nasten a mesten alusvaatteta rker. y. m. Dam- och herrunderkläder m. m Uutma. Gardner Olkantehtaat. Hängsel- Sekalasta. Dverse Olkama y. m. Hängslen m. m. tus. duss fabrker. Sekalasta. Dverse Kurelvtehtaat. Korsett- Kangasta y. m. Tyg m. m. -- _ ' _ _ Terveyslveä, kurelveä y.m. fabrker. Sundhetslv, korsetter m.m Räätälnlkkeet. Skräd Kankata y. m. Tyger m. m _ _ Vaatteta. Kläder derer. Sekalasta. Dverse ; _ _ Kaulustntehtaat. Kra- Slkk- a vuorkankata. Sden- Kaulustma. Kravatter vattfabrker. och fodertyger _ > 7 Hattutehtaat. Hattfab- Hattuhuopaa. Hattflt. kpl. st _ Huopa- a sametthattua. Fltrker. Kankata a nahkoa. - Tyger och och sammetshattar. tus. duss sknn _ Kors- a olkhattua. Strå- och Olk- a nauhapalmkota. Halm- halmhattar och bandflätor Vllaa a nukkaa. Ull och shoddy. kg Sekalasta. Dverse \ _ Lakktehtaat. Mössfab Nahkoa a kankata. Sknn och Lakkea a nahkatavarota. rker tyger Mössor och sknnvaror * 9 Täpetehtaat. Drevfabr Juteryysyä. Jutelump. kg Rakennustäppetä. Byggnads- ker. Sekotettua ryysyä. Blandad drev. kg lump Täppetä, nukkaa a vanua. Drev, flock o. vadd * 20 Vanutehtaat. Vaddfabr Ryysyä. Lump Nukkavllaa. Shoddy ker. Puuvllaa. Bomull Erstysanetta. Isolerngsämne Sekalasta. Dverse Vanua. Vadd Huopatavaratehtaat. Flt- Vllaa. Ull. kg Huopaalkneta. Fltskoplagg. para par varufabrker. Sekalasta. Dverse Sekalasta. Dverse Sateen- a pävänvaroteh- Kankata, kehkkoa y. m. Sateen- a pävänvaloa, Pa taat. Paraply- och Tyger, stommar m. m raplyer, parasoller. parasollfabrker. Tabell Unté de m esu re. Mttaykskkö. Måttenhet. Q u a n tté. Määrä. Mängd. Valeur brute dela fa b rca to n, M a rcs. Tuotannon bruttoarvo, Smk. Tllverknngens bruttovärde, Fmk Keppeä. Käppar Sekalasta. Dverse. _ z