TEOLLISUUSTILASTOA INDUSTRISTATISTIK

Transkriptio

1 SUOMEN VIRALLINEN TILASTO FIN LANDS OFFICIELLA STATISTIK XVIII A TEOLLISUUSTILASTOA 53 VUONNA 936 INDUSTRISTATISTIK 53 ÀR 936 STATISTIQUE DES INDUSTRIE DE FINLANDE ANNÉE 936 HELSINKI 937

2

3 Alkusanat. T eollsmstlasto lm estyy tällä kertaa mmten samaan tapaan tom tettuna kun akasemmn, pats että teollsuusryhmtyksessä on tehty erätä penehköjä muutoksa ja että ltetaulmhm, ssältyy kaks wu,tta tattua (taulut 5 ja 6), jossa kästellään teollsuuden polttoamekulutusta vuonna 936. Aneston käyttelyä on lähnnä valvonut allekrjottanut 8 t r ö m m e r, joka myös on laatnut ohesen tekstkatsauksen. Helsngssä, Tlastollsessa päätomstossa, joulukuussa 937. Förord. Industrstatstken har denna gäng övrgt rédgeras enlgt samma prncpes som tdgare, utom att nägra smärre förändrngar vdtagts ndustrem os grupperng samt att tabellblagan utökats med tvä ny a taheller (tabellerna 5 ooh 6), vlka utvsa ndustrns bränsleförbruknng är 936. Behandlngen av materalet har närmast letts av undertecknad Strömmer, som även fö rfa tta t textöverskten. Helsngfors, â Statstska centralbyrän, december 937. Martt Kovero. Valter Lndberg. M. Strömmer.

4 S s ä l l y s. Tekst. (Sv. 27). Sv. Suomen teollsuus vuonna 936: Y leskatsaus... T yöpakat ja tuotannon suuruus... 7 Työpakkojen om stajat... 8 T yöntekjät... M oottort... 2 Työpakkojen tuotantoarvot ja ty ö n tek jät 3 Tom nnassa sattuneet keskeytykset... 4 Teollsuuden käy ttäm ät polttoaneet... 5 A akkosellnen luettelo tlastossa esntyvstä er työpakosta... 6 Résumé fran ças L ste des noms d ndustres employés dans les tableaux I n n e h â ll. Text. (Sd. I 27). Sd. In d u strn Fnland är 936: överskt... rbetsställen oel tllverknngens storlek... 7 rbetsställenas äg are... 8 A rb et are... M otorer... 2 A rbetsställenas tllverknngsvärde och antalet arbetare... 3 A vbrott verksam heten... 4 Inom ndustrn förb ru k at bränsle... 5 A lfabetsk förtecknng över förelggande Statstk redovsande olka slag av fab rker 6 Résumé fran ças L ste des noms d ndustres employés dans les tableaux Taulultteet. (Sv. 35). Sv. Taulu. T eollsuustom nta k u nnttan vuonna T eollsuustom nta teollsuuslajttan vuonna ,, 3. Teollsuuden käyttövom a teollsuusla jtta n vuonna ,, 4. Teollsuuden raaka-aneet ja tuotteet teollsuuslajttan vuonna Teollsuuden käyttäm ät polttoaneet v ' _..6. Teollsuuden käyttäm ät polttoaneet v. 936 m äntyhaloks ja kvhlks m uunnettuna Tabellblagor. (Sd. 35). S d. Tabell. len ndustrella verksam heten komnunvs âr Den ndustrella verksam heten efter n d u strarter âr Ind u strn s drv kraft efter ndustrarter âr In d u strn s rftämnen och produkter efter n d u strarter âr Inom ndustrn förb ru k at bränsle âr Inom ndustrn âr 936 förbrukat bränsle om räknat tll tallved och stenkol Table des matères. T exte. (Pages I 27). P ag. Les ndustres fnlandases en 936 : Coup d œl général....la classfcaton des entreprses ndustrelles selon la valeur de la fab rcato n... 7 Les proprétares de entreprses... 8 O uvrers... M oteurs... 2 Valeur des produts des leux de trav al et nom bre de leurs ouvrers... 3 Interru p to n s de l actvté... 4 Combustbles employés dans l ndustre... 5 Lste des catégores de fabrques dont trate la présente statstque... 6 Résumé fran ças L ste de noms d ndustres employés dans les tableaux Tableaux. (Pages 35). Pag. T ableau. T ableau synoptque des entreprses ndustrelles dans les vlles et les ballages du pays... 2,, 2. Les entreprses ndustrelles groupées par genres d ndustres' Force m otrce employée par l ndustre M atères premères et produts m-aelevés employés et produts fabrqués Combustbles employés dans l ndustre en Combustbles de l ndustre réduts en bos de pn et en charbon, en

5 Suomen teollsuus vuonna 936. Fnlands Industr âr 936. Y leskatsaus. Y lesk atsau k sen koko teollsuus- ö v ersk t. En ö v ersk t av hela den n d u strella tom ntaan esllä olevana vuonna sekä kolmena verksamheten frägavarande är samt de tre föreedellsenä vuonna an ta a seuraava taulukko: gäende ären ges fö ljan d e tabell: T yöpakkoja, luku A rbetsställen, a n t a l lsäys ta öknng eller vähennys, luku m nsknng, antal ?? r? j??? % T yöntekjötä, luku A rbetare, an tal lsäys ta öknng eller vähennys, luku mnsknng, antal % K äyttövom aa, hv. D rv k raft, hkr lsäys, hv. öknng, hkr ,,,,,,,, Palkkaus A vlönng mk lsäys ta öknng eller vähennys mnsknng :> % Eaaka-aneden arvo Rääm nenas värde 000 mk Sama, lsäys ta vähennys D :o, öknng eller m nsknng...,, a n a % K otm asa raaka-aneta Inhem ska rääm nen mk Sama, lsäys ta vähennys H : o, öknng eller m nsknng % f K otm asa puolvalm ta teollsuustuotteta Inhem ska h alv fab rk at mk Sama, lsäys ta vähennys D :o, öknng eller m nsknng a a a % Ulkomasa raaka-aneta U tländska rääm nen mk Sama, lsäys ta vähennys I ) : o, öknng eller m nsknng o v n u % Tuotannon bruttoarvo T llverknngens bruttovärde mk ,3! Sama, lsäys ta vähennys D : o, öknng eller m nsknng...,, a % K un teollsuustom ntaa on vuodesta 926 alkaen valastu k u n n ttan (taulu ), vodaan ta rk astaa, m tkä seudut maassamme ovat muodostuneet erkosks teollsuuskeskuksks. H u om au tettak o o n kutenkn, e ttä tällaset keskukset evät te- D ä Statstken fr. o. m. ä r 926 ( tab. ) ger en överblek av den n d u strella verksam heten kotmmunvs, fr am gär det av densam m a vlka delar av värt land, som utveoklat sg tl egentlga n dustrella centra. Lkväl bör beaktas, a tt dylka

6 Tuotannon bruttoarvo, 000 mk 2 tenkään m uodosta m tään tarkon ja ehdottom ast ra jo te ttu ja alu eta, vaan vodaan ne k ä sttä ä er n äk ö k o h d sta rppuen laajem pna ta suppeam pna. Tärkem pnä teollsuuskeskuksna m anttakoon seuraavat alueet:: ) Helsnk ympärstöneen, johon on luettu H elsngn kaupunk, H aagan, K aunasten ja K eravan k auppalat sekä lsäks H uopalaht, Oulunkylä, Espoo, H elsngn mlk. ja Tuusula, 2) Tampere ympärstöneen, s. o. Tam pere, K angasala, M essukylä, Pohjos-Pdrkkala, E telä-p rkkala, L em päälä ja Y löjärv, 3) Turku ympärstöneen: Turku, P aranen, K aarn a, M aara, Raso, Pkkö ja L eto, 4) Kymjoen laakso, johon on lu ettu K otka, Kym, K uusankosk, Kouvola, P y h tää, Sppola ja R uotsnpyhtää, sekä 5) Ylnen Vuoksenlaakso, m hn kuuluvat Joutseno, R uokolaht ja Jääsk. K än rvhmtellen saadaan seuraava asetelm a: contra naturlgtvs cke blda nägra sk arpt ooh e n ty d lg t av g rän sade onräden, ltan g ränsern a kunna dragas vdare eller snävare, beroende p olka synpunkter. F öljande om räden mä näm nas säsom landets vktgaste n d u strcen tra: ) Helsnyfors med omnejd, vartll h än fö rts H elsngfors stad, H aga, G rankulla och Korvo köpngar sam t H oplaks, Aggelby, Esbo, H elsnge och Tusbv, 2) Tammerfors med omnejd, d. v. s. Tam m erfors, K angasala, M essukylä, P ohjos-p rkkala, Etelä- Prkkala, Lem päälä och Y löjärv, 3) Aho med omnejd: Äbo, P arg as, K aarn a, M aara, Raso, Pkkö och Leto, 4) Kytnmene älvdal, v artll räknats K otka, Kym, K uusankosk, Kouvola. P y tts, Sppola och Ström fors, sam t 5) Övre Vuoksendalen, tl vlken räk n ats Joutseno, Ruokolaht och Jääsk. E n ndelnng enlgt dessa omräden har verkställts följan d e talo el: Pakkakunta Ort! Työpakkojen luku Antalet arbetsställen Työntekjötä Antalet arbetare ; Välttömäst tehöaskoneta! käyttävä voma, hv. I DrvkrafC för j omedelbar drft av maskner, hkr. Työntekjän pakkaus, 000 mk Arbetarnas avlönng, 000 mk 000 mk Päämnenas värde, 000 mk h'aakaanedcn arvo. Tllverkungens bruttovärde, H e lsn k y m p ä rstö n e e n H e sn g -' fo rs m ed o m n e jd T a m p e re y m p ä rstö n e e n Tan-: m e rfo rs m ed o m n e jd T u rk u y m p ä rstö n e e n Ä bo med: o m n e jd...! K y m jo e n la a k so K v m m ene ä lv dal I ) Y ln e n V u o k sen la ak so Ö v re ' V u o k sen d a le n mk A bsoluuttsest lasken Helsnk lähym pärstöneen m uodostaa ss suurm m an teollsuuskeskuksen. Y lutta jos v errataan työpakkojen lukua muhn lukuhn, huom ataan, että täm ä alue e ole varsnasest suurteollsuusaluetta. Lähem m n täm ä käy lm seuraavsta luvusta; keskm äärn työpakkaa koht kullakn alueella vuosna 935 ja 936 tu l: H elsnk y m p ärstö n een H elsngfors med omnejd Tam pere T am m erfors T urku Abo K ym joen laakso Kymmene älvdal... Ydnen Vuoksenlaakso Övre Vuoksendalen.... Absolut taget är llelsngfors med närm aste omn ejd sälunda rkets stö rsta ndustrella centrum. Men om an talet arbetsställen- jäm föres med de övrga sffro rn a, fnner m an, a tt d etta omräde cke nrym m er nägon egentlg storndustr. Närm are fram gär d etta av följan d e s ffro r; nom resp. om räden kon m edeltal pa varje arbetsställe ären 935 och 936: Työntekjötä A rbetare Teh, E tt.. hkr. hv. T uotantoarvo, Tllverknngsvärde. m lj. m k « « :;

7 N nkun nähdään, ovat ss K ym joen laakso ja Y lnen Vuoksenlaakso sam on kun myös Tam pere ym pärstöneen tärkem pä suurteollsuuskeskuksa. N ällä aluella kohosvat nnhyvn ty ö n tek jän kun teh. hevosvoman ja tuotannon bruttoarvon keskm äärät runsaast yl koko maan vastaaven lukujen. S tä vaston Turun ja.helsngn aluella puheena olevat keskm äärät olvat jonkn verran alhasem mat kun koko maassa. Ivoko m aan vasta av at luvut olvat nm ttän v. 936: työntekjän keskm äärä 45.c, teh. h v :n 23.a ja tuotantoarvon 4.o. Seuraavassa taulukossa valastaan ty ö n tek jän lukum äärää sekä tuotannon bruttoarvoa vuosna 935 ja 936 teollsuusrylm ttän: T yöntekjötä A rbetare Teollsnusrvhm ä Tndustrgrupu erotus sk llnad Juku luku luku ; antal an ta l anta l ' Son synes, blda Kymmene älvdal ooh Övre Vuoksen dalen lkasom även T am m erfors med om nejd dc vktgaste storndustrella centra. P â dessa omräden överstego m cdcltalon fö r säväl arbetare och eff. h ästk rafter som fö r tllvcrknngens bruttovärdc avsevrt m otsvarande ta fö r hela landet. Pärem ot voro frägavarande m edeltal for omräclena omkrng Äbo och H elsngfors nägot lgre än för hela landet. He m otsvarande medeltalen fö r hela landet voro näm lgen är 936: arbetare eff. hkr och tllvcrknngens värde 4.o. I följan d e tabell redogöres fö r an talet arbetare och tllverknngens bruttovärde under áren 935 och 936 nom de olka nclustrgrupperna : mk T uotannon bru tto arv o Tverknngens bruttovrde 936! 000 mk erotus sk 000 m k ( : s 20.8 K onepajat M ekanska verkstäder Henom p koneteollsuus F nare m asknndustr Kv-, sav-, las- ja turvetcollsuus Sten-, ler-, glas- ocl torvudustr ! K em allnen teollsuus Komsk n dustr ( Nahka-, kum- ja karvateollsuus Lrler-, gunn- och härnclustr K utom a- ja v aatetusta vara teollsuus j Textl- och beklädnadsvaru- n dustr , Paperteollsuus Pappersndustr Puuteollsuus T rä n d u s tr Ravnto- ja nautntoaneteollsuus j N ärngs- o. njutnngsm edelsn dustr V alastus-, vom ansrto- ja vesjoh- toteollsuus Belysnngs-, kraftöverförngs- och vattenlednngsj n dustr Í.5 ; G-raafllnen teollsuus G rafsk n d u str !E dellsn kuulum aton teollsuus Tl föreg. ej hänfrlg ndustr ; Y hteensä Summa 'M alm nnosto ja rkastam nen M alm uppfordrng och anrknng ; Sulatot y. m. s. m etallen jalostuslatokset Smält- o. a. d. metall- Teollsuutemme kehtyksessä on vuoden 932 jä l kenen aka m erknnyt varsn huom attavaa nousua. Puheena oleva suunta lmenee erttän selvänä myös yllä estetyssä vuoden 936 luvussa. Edellseen vuoteen v errattu n a kohos sten työntekjän lukum äärä 0 0 el 5.8 % ja tuotannon Ov) O v O O CO Ina cl O ' 5.7 För vftr ndustrella ufvecklng lar tden efter är 932 beteeknat en synnerlgen avsevärd uppgang. Ifräg av arande tendens fram g är «árdeles ty d lg t även av ovanstaende sffro r för är 936. I jäm förelse med föregaende är ökades sälunda antalet arbetare med 0 0 elle' 5.8 % och pro-

8 4 bruttoarvo m lj. mk el 5.7 %. E r teollsuusryhm en tark astelu osottaa, e ttä etenkn tu o tantoarvon lsäys on ollut tu n tu v a melken kaklla teollsuuden alolla. M etallteollsuuden suurm m ssa ryhm ssä sulatot y. m. s. m etallen jalo s tuslatokset ja k o n e p a jat kohos tuotannnon bruttoarvo vast ja 3.8 %. Edellsen ryhmän nousuun v akutt ratkasevast kaks tähän ryhm ään kuuluvaa uu tta teollsuuslatosta: sähköuun ja kuparsulattm o. M tä tulee puunjalostusteollsuutem m e päähaarohn paperteollsuuteen ja puuteollsuuteen, nn lsäänty edellsen ryh m än tuotantoarvo 7.0 % ja jälkm m äsen 20.2 %. M anttakoon, että nmenomaan paperteollsuuden ' ryhmässä ol myös tuotantom äären kasvam nen huom attava, kun ta as puuteollsuuden tuotantoarvon nousu kuvastaa selväst h ntatason kohoam sta edellsen vuoden pern alhassta luvusta. N hn teollsuudenhaarohn, joden tuotantoarvo kohos enten, kuuluu lsäks ravntoja nautntoaneteollsuus. Täm än ryhm än kohoam seen ol m erklle p antava osuus ennen kakkea,, jauho- ja suumomyllyllä. A van vähästä tuotantoarvon nousua osott sen sjaan nahka-, kum- ja karvateollsuuden ryhm ä, kakkaan. %..Tonkn verran epäyhtenästä ol kehtys sam on kutoma- ja vaatetustavarateollsuuden ryhm ässä, jonka koko tuotantoarvo lsäänty tosn 7.4 %, m u tta jossa m. m. puuvllatehtaden ja pellavatehtaden tuotantoarvot jäv ät alhasemm ks kun edellsenä vuonna. Sahateollsuuden kehtyksen valasem seks estetä än alem pana olevassa asetelm assa sahojen ja höylääm öden tuotanto vuonna 04 ja kymmenvuotskautena standartessa. E r lajen tuotantom äärät olvat seuraavat: ltapeasoroja V uonna L ankkuja Soroja Är Plankor B attens Scantlngs , duktonens bruttovärde med m lj. mk eller 5.7 %. E n gransknng av de olka ndustrgrupperna utvsar, a tt öknngen främ st av produktonsvärdet v art kännbar p ä n ästan alla ndustrella om räden. Inom m etallndustrns största g rupper sm ält- o. a. d. m etallförädlngsverk och m ekanska verkstäder ökades tllverknngens bruttovärde med resp och 3.8 %. F ö r den förstnäm nda gruppens vdkommande päverkades öknngen avgörande grad av tvä nya ndustrella f öretag, som hörde tl denna g ru p p : en elektrsk ugn oel ett kopparsm ältverk. V ad huvudgrenarna av vär träföräd ln g sn d u str, nämlgen pappersndustrn och trän d u strn betr ä f fa r, sä ökades den fö rra gruppens produktonsvärde med 7.9 % och den senares med 20.2 %. Det kan nämnas, a tt särsklt nom gruppen pappersndustr även produktonsm ängderna ökades avsevärt, m edan äter öknngen av trän dustrn s produktonsvärde ty d lg t avspeglar den stgande prsnvan förhällande tl de y tte rst läga sffro rn a för föregäende är. Tll de n d ustrgrenar, vlkas produktonsvärde ökades m est, hör ännu närngs- och njutnngsm edelsndustrn. öknngen av denna grupp hade fram fö r allt mjöl- och grynkvarnarna en an- m ärknngsvärd andel. E n alldeles obetydlg öknng av produktonsvärdet uppvsade därem ot läder-, gumm- och h ä rn d u strn, nalles.9 %. E n nägot avvkande utvecklng förekom lkasä nom gruppen textl- och beklädnadsvarund u s tr, vars hea produktonsvärde vsserlgen ökades med 7.4 %, men nom vlken produktonsvärdena bl. a. fö r bom ullsfabrkerna och lnnefab rk e rn a voro lägre än föregäende är. F ö r a tt belysa sägndustrns utvecklng gves h är nedan en sam m anställnng av Produktonen nom gruppen sägverk och hyvlerer Standards, är 94 och under toärsperoden Produktonsm ängderna fö r de olka slagen av sägade varor ha v a rt: E rl. m uta valm steta Olka övrga L au to ja P arru ja Y hteensä B räder S parrar tllverknngar Sum m a

9 Selluloosan tuotannon kelltystä koskevat abso* De absoluta sffro rn a fö r utvecklngen av celluluuttset luvut näkyvät seuraavasta taulukosta, losatllverknngen fram gä av följande tabell, jossa selluloosan tuotanto on lm otettu tonnessa. vlken cellulosaproduktonen uppgvts ton. V uonna Är Sulfaattselluloosaa Sulfatcellulosa Sulfttselluloosaa Sulftcellulosa valkastua b lek t valkasem atonta oblekt valkastua blekt valkasem atonta oblekt tonna ton tonna ton j M udenkn paperteollsuuden haarojen tuotanto on vuoden 936 kuluessa lsääntynyt. Seuraavassa estetään tuotannon suuruus er vuosna. Luvut tark o tta v at tonneja. Även nom de övrga grenarna av pappersnd ustrn har produktonen under ä r 936 stgt. I ä r nedan belyses produktonens storlek under sklda är. S ffro rn a avse ton. Vuonna Ar P uu v a n u k etta Träm assa m ärkää v át kuvaa torr Puupahva ja -karto nka T räpapp ocl -kartong Lum pusta ja jätepapersta valm stettua pahv a Av lum p och avfallspapper tllv erk at papp Papera Papper !) 222! ) !) ) '00 36 M Sen sekan valasem seks, m ssä m äärn maamme teollsuus k äy ttää ulkom asa ja kotm asa raakaaneta sekä puolvalm steta, on la ad ttu seuraava yhdstelm ä: F ör a tt belysa, vlken utsträoknng vär In dustr använder utländska eller nhemska rääm nen och lalvfabrkat, har följan d e sam m anställm ng utarb eta ts: J) Lukuun ssältyy myös nsultt. H är ngär även nsult.

10 6 käytettyjo l laaka-. aneden ja puolvalmst deo arvo: Vuoet ; av förbrlkadc raame n och lalv fabrkat: kotmasa nlemska ulkomasa utändska koko arvo: hela värdet: Malmnnosto ja rkastamnen Malmuppfordrng 000 mk /O 000 mk % t 000 mk och anrknng o Sulatot y. m. s. metallen jalostuslatokset Smalto. a. d. metallförädlngsverk s : S ä h k ö u u n t E le k trsk a u g n a r M a rtn la to k s e t M a rtn v e rk Y a lssla to k se t V alsverk Konepajat Mekanska verk stä d e r /I ) Henomp koneteollsuus Pnare masknndustr o 785.:, 37., , Kv-, sav-, las- ja turvcteollsnus Sten-, lev-, ; s S e m e n ttte h ta a t C e m e n tta b rk e r L a s te h ta a t G la sb ru k o Kemallnen, teollsuus K em sk n d u s tr U 3..; : L akka-, v ernssa-, vär- ja p o ltu u rte h ta a t Laek-, fem ss-, färg - och p o lty rfa b rk e r Nahka-, kum- ja hanateollsuus Läder-, gumm : 48.!) ) s N a h k a te lta a t ja n a h k u rn ty ö p a ja t L ärlerfa b rk e r och g a rv e re r T alk n e te h taat S k o fa b rk e r ,s K u m tu v a ra te h ta a t G u n n n v a ru fa b rk e r Kutoma- ja vaatetustavarateollsuus Texl- och hekldnadsvarundustr s s o V lla te h ta a t Y lle fa b rk e r o o P u u v lla te h ta a t B o m u llsfa b rk e r ( P e lla v a te h ta a t L n n e fa b rk e r T rkoon- j a su k a n k u to m o t T rk o t- och stru n p - v äv erer Paperteollsuus P appersndustr... l : ;) l l s P u u h o m o t j a p a h v te h ta a t T ru slperer och p a p p fa b rk e r e 9 0.o S u lfttsellu lo o sateh taat - S u lftcellu lo safa b rk er S u lfa a tts e llu lo o sa te lta a t S u lfa tc c llu lo saf ab rk er P a p e r te h ta a t P a p p e rsb ru k Puuteollsuus Trä-ndustr U 93. n : S ah at ja h öylääm öt S äg verk och h yv lerer l F a n e e rte h ta a t F a n e r fa b rk e r (5 P u u se p ä n - ja h u o n e k a lu te h ta a t S n ck erer o. m ö b e lfa b rk e r o Bavnto- ja nautntoaneteollsuus Närngs- ooh njutnngsmedelsndustr U s s Jau h o - ja suurm om yllyt M jöl- och grynbvar.at L e p ä te h ta a t j a lep o m o t B rö d fa b rk e r och b a g e re r M a k k a ra te h ta a t K o rv fa b rk e r S o k e rte h ta a t S o ck erb ru k O T u p a k k a te h ta a t T o b a k sfa b rk e r Valastus- y. m. teollsuus Belysnngs- m. fl. 270.!) : 98. ä 8 50.', Graafllnen teollsuus Grafsk n d u s tr : 9.o ), M uu teollsuus övrg ndustr ', 332.: , K akk teollsuudet Alla n d u stre r r

11 7 Teollsuutem me käyttäm en ulkom asten raakaaneden osuus koko raaka-anem äärästä on ollut alenem aan pän. V uonna 93 k äy te ttn teollsuudessamme 43.4 % ulkom asa raaka-aneta. Sen jälkeen on puheena oleva osuus laskenut ja pysytellyt vme akona enmmäkseen 40 % :n alapuolella, ollen vuonna sekä vuonna 93( 37.9 %. Seuraava taulukko valasee stä suhdetta, m kä valltsee m aksettujen työpalkkojen sekä käytettyjen raaka-aneden ja puolvalm steden välllä to selta puolen sekä valm stusarvon välllä toselta puolen, t. s. edellset lm astuna prosentessa valmstusarvosta : Malmnnosto ja rkas Umnen Malmuppfordrng och anrknng... Sulatot y. m. s. metallen jalostuslatokset Smälto. a. d. metallförädlngsverk... Konepajat Mekanska v-erkstäder... Henomp koneteollsuus Fna-re masknndastn Kv-, sav-, las- ja turvcteollsnus Sten-, ler-, glas- och torvndustr... Kemallnen teollsuus Kcmsk ndustr... Nahka-, kum- ja karvateollsuus Läder-, gummoch här-nd-u-str... Kutoma- ja vaatetnstavarateollsuus Textl- och öeklädnaäsvarunäustr... Paperteollsuus Pappersndustr... Puu-teollsu s Trändustr... Ravnto- ja nautntoane-teollsuus Närngs- och n jutnngs medclsndustr... Valastus- ;/. m. teollsuus Belysnngs- n. fl. ndustrer... Graa-fllnen teollsuus Grafsk n d u str... Muu teollsuus övrg ndustr... Kakk teollsuudet Alla ndustrer... K uten edellä olevasta näkyy, m enot palkkohn ja raak a -a n esn olvat er teollsuudenhaarossa h y vnkn er suuret tuotannon bruttoarvoon verraten. K akk teollsuudet mukaan ottaen työntekjän palkat tekvät 3.7 % ja raaka-aneet 54.0 % tu o tannon b ruttoarvosta el yhteensä (>8.:: %. Vuonna 93 vastaavat luvut olvat 5.8 % ja 57.9 % el yhteensä 73.7 %. De utländska rävarornas andel av hela den rävarum ängd vär n d u str förb ru k ar h ar v ärt stadd nedätgaende. Ar 93 förtorukade vfr ndustr tl c utländska rävaror. Sedan dess har an l olen frä g a sjumkt oeh under.de señaste ären för det m esta h allt sg under 40 %, ooh u tg jorde Ir samt är %. I följande tabell belyses förlm llandet mollan utbetalade arbetslöner oeh v ärd et <av använda rävaror oeh h alv fab rk at ä ena sdan samt tllverknngens värde ä andra sdan, varvd de fö rra ro angvna proeent av tllverknngens värde: Uaaka-anedcn ja puolvalmst. Tuotanto- Palkkaa: arvo: arvo : Avlönng: Värdet av rääm- Tllverknnnen nch halv- acns värde: labrkat: 000 mk o 000 mk % 000 mk s I x. 3.', , s , ', x, , ', s ', s ', s 4 9. s ; l r, s 5.', s s 5..: , ', 3 9..s , Säsom av ovan fram gär, varerade norn de olka ndustrg renarna u tg ftern a fö r löner oeh rääm nen lög g rad jä m fö rt med tllverknngens bruttovärde. D ä alla n d u strg ru p p er m edräknas. utgjorde de utbetalade lönerna 3.7 % oe.l räämnena 54.o % av tllverknngens bruttovärde elle tllsanm ans 68.3 %. F ö r är 93 voro rnotsvarande sffro r 5.8 % oeh 57.9 % eller tllsammans 73.7 %. T yöpakat ja tuotannon suuruus. Tuotanto- A rb etsställen oeh tllverkn ngen s storlek. Med arvonsa m ukaan ja k autu v at teollsuuslatokset ja hänsyn tl tllverkngsvärdet fördela sg arbets-

12 nden työntekjät erkseen kaupungessa ja m aaseudulla seuraavast: landsbygden sälunda: ställena och arbetarna vd dem städerna och pä K aupungt: Städer: M aaseutu: Lands- T uotanto arv o : b ygd: Tllverknngsvärde: työpakk. työntek. työpakk. työntek. työntek. arbetsst. arb etare arbetsst. arbetare arb etare lm o ttam atta cke angvet alle under mk mk ja enemmän och mera Yhteensä Summa Ensm m äseen ryhm ään, työpakkohn, joden tuotantoarvoa e ole lm otettu, kuuluvat m uden tehtaden yhteydessä olevat k o rjau sty ö p ajat. Ryhmn, jossa tuotantoarvo on alle mk, saatta a kuulua varsn huom attavakn tehdaslatoksa, joden valm stus on jä ä n y t vähäseks sen vuoks, että ne ovat syystä ta tosesta joutuneet sesomaan suurmman osan vuotta ta ovat alkaneet tom ntansa han vuoden lopussa. Sen sekan valasem seks, m ontako työntek jää tulee keskm äärn kutakn työpakkaa koht edellä m antussa er ryhmssä, saadaan seuraavat luvut: Työntek. T uotantoarvo: työp. koht Tllverknngsvärde: A rbetare per arbetsställe Ilm ottam atta cke angvet 3. a alle under mk D en fö rsta gruppen. arbetsställen u tan angvet tllverknngsvärde, o m fattar reparatonsverkstäder som aro anslutna tl andra fab rker. Tl de grupper, nom vlka produktonsvärdet u ppgär tl m ndre än mk, kunna höra även m yeket betydande fabrker, vlkas produkton v ärt obetydlg, emedan de av ett elle' annat skäl stä tt under största delen av uret eller b ö rjat sn verksamlet alldoles slutet av äret. F öljande sffro r ufcvsa huru m änga arb etare m edeltal det kommer pa varje arbetsställe nom h är nedan angvna g ru p p e r: Työntel, Tuotantoarvo: työp. koht TUlverknngsvärde: Arbctare per arbetsställe m k r, LO m k j a enem m än oeh m era Kakk työpakat Alla arbetsställen T yöp akkojen om stajat. O m stajen m ukaan A rbetsställen as ägare. Med avseende ä ägarna ja k autu v at työpakat seuraavalla tavalla: fördela sg arbetsställena pä följan d e sätt K aupungt: Städer : M aaseutu: O m stajat: Ägare: hvc [(: Lands- Koko m aa: H ela la n d e t: työpakk. työntek. työpakk. työntek. työpakk. työntek. arbetsst. arbetare arbetsst. arbetare arbetsst. arbetare Y kstyset henklöt E nsklda personer Osake- ja m uut yhtöt Akte- och öv-. rg a bolag O suuskunnat A ndelslag K u nnat Kommuner V alto Statsverket Yhteensä Summa Jo s jätäm m e pos ne v erra ttan h arvat latokset, jo tk a kuuluvat osuuskunnlle, kunnlle ja valtolle, n n jakautu v at ykstysten henklöden sekä osakeja muden yhtöden om stam at lkkeet er tuotantoryhm n seuraavast: 8 Om m an bortläm nar de relatv t fä ta lg a nräfctn ngar, som tllh ö ra andelslag, kommuner och statsverket, fördela sg de arbetsställen, som ägas av ensklda personer eller av akte- och övrga bolag med avseende ä tllverknngsvärdet pä följande sätt:

13 Yksty/ set henklöt: Osake- ja n luut yhtöt: Tuotantoarvo: Ensklda personer: Akte- och c vrga bolag: Tllverknngsvärde: työpakkoja työntekjötä työpakkoja työntekjötä arbetsstallen arbetare arbetsställen arbetare lm o tta m a tta cke a n g v e t a lle u n d e r m k m k j a enem m än oeh m e ra Y h te e n sä S um m a T ästä näkyy osake- ja m uden yhtöden sekä ykstysten henklöden om stam en lkkeden eroavasuus. Samalla kun jälkm m ässsä on keskm äärn 5 ty ö n tek jää työpakkaa koht, on vastaava luku edellsssä 60. Y kstysten henklöden ja yhtöden om stam en lkkeden eroavasuutta teollsu u slajttan valasee seuraava taulu k k o : H ár fram trá d er skllnaden m ellan arbetsstallen, som ágas av akte- eller andra bolag och av ensklda personer. M edan de señare m edeltal hava 5 arb etare per arbetsstálle, ar m otsvarande tal for de fo rra 60. I foljan d e tabell belyses skllnaden d etta avseende m ellan arbetsstallen, som gas a.v ensklda personer eller av bolag, bmq olka n d u strg re n ar: Teollsuusryhmä Industr grupp Ykstyset henklöt Osake- ja muut yhtöt Ensklda personer Akte- och övrga bolag Työ pak Työntek Tuotantoarvo Työ- Tllverknn-. pak Työntek Tuotantoarvo koja jöttä Tllverkhn- gens värde koja jötä Arhetsstälen A rbetare 000 mk Arbets- gens värde ställen Arbetare 000 mk Malmnnosto ja rkastam nen Malm-! uppfo rd rn g oeh anrknng ! Sulatot y. m. s. m etallen jalostuslatokset Smält- o. a. d. m etallförädlngsverk K onepajat M ekanska verkstäder Henomp koneteollsuus Fnare masknn dustr K v-, sav-, las- ja turveteollsuus ' Sten-, ler-, glas- och to r v n d u s tr Kemallnen teollsuus Kemsk ndustr ; Nahka-, kum- ja karvateollsuus Läder-, gumm- och h ä r n d u s tr Kutom a- ja vaatetustavarateollsuus Textl- och beklädnadsvarundustr ' Paperteollsuus P a p p e rsn d u s tr j Puuteollsuus T r ä n d u s tr Eavnto- ja nautntoaneteollsuus Nä- ( rngs- och njutnngsm edelsndustr V alastus-, vomansrto- ja vesjoltoteol- j lsuus Belysnngs-, kraftöverförngsoch v atte n le d n n g sn d u str G raafllnen teollsuus G rafsk ndustr , Edellsn kuulum aton teollsuus Tl r- föregäende ej hänförlg n d u s t r... O Yhteensä Summa Teollsuustlasto v

14 ' 0 Osuuskunten, kunten ja valton m erktys teoll- Andelslagens, kom m unernas sam t statsverkets suustom nnan h a rjo tta jn a näkyy taas allaolevsta betydelse nom den ndustrella produktonen fram - luvusta. gär av sffro rn a lär nedan: Teollsuusryhmä Industrgrupp Osuuskunnat Andelslag Kunnat Kommuner Valto Statsverket Työpakkoja Arbetsställen Työntekjötä Arbetare Tuotantoarvo Tllvcrknm- ' gens värde 000-mk Työpakkoja Arbetsställen! Työntekjötä ; Arbetare gens värde j OOO-mk Tuotantoarvo Tllverknn- Työpakkoja Arbetsställen j Arbetare j Työntekjötä 000-mk j Tuotantoarvo Tllverknn gens värde M alm nnosto ja rkastam nen Malmu ppfo rd rn g ooh anrknng... Sulatot y. m. s. m etallen jalostuslatokset Smält- o. a. d. m etallförädlngsverk l K onepajat M ekanska verkstäder H enom p koneteollsuus F n are masknn d u str Kv-, sav-, las- ja turveteollsuus Sten-, ler-, glas- ocl to r v n d u s tr K em allnen teollsuus Kemsk ndustr ) Nukka-, kum- ja karvateollsuus Läder-, gunn- ocl h ä r n d u s tr )... K utom a- ja vaatetustavarateollsuus Textl- ocl beklädnadsvarundustr O.o Paperteollsuus P a p p e rs n d u s tr ) Puuteollsuus T rä fx lu str Ravnto- j a nautntoaneteollsuus Xärngs- och njutnngsm edelsndustr Valastus-, vomansrto- ja vesjohto teollsuus Belvsnngs-, kraftöverförngooeh v a tte n le d n n g sn d u str G raafllnen teollsuus G rafsk ndustr Edellsn kuulum aton teollsuus Tl föregäende ej h änförlg n dustr Y hteensä Samna E r om stajaryhm en m erktystä teollsuudessamme valasee edellä estettyjen absoluuttsten lukujen lsks seuraa valla svulla oleva taulukko, josta teollsuuslajttan käy lm, montako pro sentta kussakn om stajaryhm ässä työntekjän luku ol.työntekjän koko m äärästä sekä montako prosentta valm stusarvo ol valmstuksen koko arvosta. N äm ä svulla estetyt suhdeluvut osottavat, että osake- ja muden yhtöden rnnalla m uut yrttäjäyhm ät maamme teollsuudessa ovat van vähäpätösä. Teollsuustyöväen koko m äärästä tul yhtöden osalle 8ö.t % ja koko teollsuustuotannon b ruttoarvosta 88,o r/c. M tä taas tulee ykstysn henklöhn, nn m anttakoon, että 936 ol ykstysten henklöden om stam ssa työpakossa työntekjö tä 9.5 % tuotannon arvon ollessa 5.5 r/. M uden ryhm en v astaavat prosenttluvut olvat veläkn penemmät. b Vorr-r! tosen tehtaan kanssa. Gemensarnrna med en annan abrk. Betydelsen av de olka gruppcrna av ägare för vftr ndustr belvses av ovaustende absoluta sffro r samt dessutom av tabellen ä füljan d e sda, vlken u tvsar huru m anga proeent de olka gruppernas arb eta'antal u tg jorde av hea arb eta ra n tale t och huru manga proeent doras t.llverknngsvärde u t gjorde av tllverknngons luda värde nom de olka ndustrgrenarna. Av dessa ä sd. anfürda proportonstal fram - gär, a tt jäm förelse med akte- och andra bolag övrga företag n rg ru p p er Uro av synnerlgen lten betydelse nom landets ndustr. Av hea antalet ndustrarbetare kom 85. % pä bolagen och av hea ndustr tllverknngcns bruttovärde 88.0 r/< Vad ater b e trä ffa r de ensklda per.sonerna, sä mä näm nas, a tt är 936 an talet arb etare vd arbetsstallen, som ägdes av ensklda personer, u tg jorde 9.r, %, ruedan värdet av Produktonen utgjorde 5.5 9j.. M otsvarande proeenttal voro fö r de övrga gruppernas vdkom mande änuu lägre.

15 j Teollsuusryhmä Industrgrupp Työntekjät %:na työpakossa, jota omstvat: Arbetare 0 vd arbetsställen, snm ägdes av: ykstyset henklöt enskjda persona' yl töt akto- o. övv. bolag osuuskunnat. andolslag kunnat kommuner valto statsverkct o Yhteensä Summa Tuotannon bruttoarvo %:na työpakossa, jota omstvat: Tllverknngcns bruttovärde %, vd arbetställen, som ägdes a v : ykstyset henklöt ensklda personer yhtöt akte- o. övr. bolag osuuskunnat : andclslag kunnat kommuner valto statsverkct j M a lm n n o sto j a rk a s ta m n e n hlalm - u p p fo r d rn g och a n rk n n g... loo.o 00.0 loo.o 00.0 S u la to t y. m. s. m e ta lle n ja lo s tu s la to k s e t Snkt- o. a. d. m etallförädlngsv erk ; : 00.0 K o n e p a ja t M ekanska verk städ er O H e n o m p k o n e te o lls u u s F n a r e nasknn d u s tr... P J K v-, sav-, las- j a tu rv e te o llsu u s S ten-, ler-, glas- och t o r v n d u s t r K em allnen teollsuus K em sk n d u str N a h k a -, kum - j a k a rv a te o llsu u s P det -, gum m - och h ä rn d u s tr O G O K u to m a - j a v a a te tu s ta v a ra te o llsu u s T ex tl- och b e k lä d n a d s v a ru n d u s tr P a p e rte o llsu u s P a p p e r s n d u s t r loo.o P u u te o llsu u s T r ä n d u s t r R a v n to - j a n a u tn to a n e te o llsu u s N ä- rngs- och n ju tn n g sm ed elsn d u str V a la stu s-, v o m a n s rto - j a v e s jo h to te o h lsu u s B e ly sn n g s-, k ra ftö v e rfö ru g s - och v a tt e n le d n n g s n d u s tr loo.o loo.o ; G ra aflln en teollsuus G rafsk n d u str o E d e llsn k u u lu m a to n te o llsu u T l fö re g ä e n d e ej h ä n fö rlg n d u s t r O Y hteensä Sum m a ; O Työntekjät. Työntekjän todellnen luku- Arbetarna. Det faktska antalet arbetare kvarmäärä koko maas sa neljännesvuosttan o l: talsvs I hela laudat var: K au p u n g t: S täder: Maaseutu: -- Landsbygd: Yhteensä : - - Sum m a: luku m uutos luku m uutos luku m uutos antal ändrng antal äuleng antal ändrng. p :n ä tamuk. den ju n u ar % % % ldt k.,, aprl , ,, lenäk.,, jul n., lokak. oktober ,, T yöntekjän [Isäsuhteta valasevat seuraavat Arbetarnas hde rsfördebng bolvscs av följ ande luvut: sffror: m eh et: raän: n a se t: -- kvnnor: kakk työn:.: alla urbetare: alle 5 vuoden - under 5 ä r... : % % 25 O. % 5 8 vuotaat 5 8 är , v. täyttäneet fvllda 8 är , ,. Yhteensä Humma 785 loo.o % loo.o % 84 4 loo.o % N aspuolsen työvom an suhteellnen osuus t e ol - suustyöväestöstäm m e on vme akona ollut kasvam aan pän. N n p ä vuonna 93 ol nastyöläsä van 27.8 %, m u tta 930 jo 38.l %- ja 93( 39.4 %. Yhteensä - Summa Den kvnnlga arb etsk raften s proeentuella andel av arbetarbefolknngen nom vár n d u str lar under de señaste tren v art stgande. Sá u tg jorde t. ex. tr 93 den kvnnlga arb etsk raften endast 27.8 %, mcn &r 930 redan 38. % och ár %.

16 M oo tto rt. V om akoneta esttäv ä taulu (taulu 3) esntyy vuodesta 920 lähten uustussa muodossa. S tä huolm atta prm äärm oottoren lukua ja vom am äärää koskevat tedot ovat verrannollsa akasem pen vuosen teto jen kanssa. Sen sja a n akasem m lta vuoslta e ole olemassa teto ja stä, suurko m äärä tästä vomasta käytt suoranasest tehdaskoneta ja suurko osa stä ta rv ttn sähkögeneraattoren käyttöön. Prm äärvom a vuonna 936 ja lähnnä edellsnä vuosna käy lm seuraavasta: Vuos Ä r Vespvörä V attenh ju l luku antal V esm oottoreta V a tte n m o to r e r teh. hv. eff. hkr. Turbneta Turbner luku antal teh. hv. eff. hkr. M otorer. T abellen rörande användn ng en av kraftm askner (tabell 3) har sedan är 920 en ny form. D et oaktat kunna u p p g ftern a om an talet prm ärm otorer och deras d rv k raft jäm - föras med u p p g ftern a frä n td g are är. D ärem ot förefn n as cke u p p g fter fö r td g are ä r om den del av drvkraften, som användes för drekt d rft av fabrksm askner, och den del, som användes för d rft av elektrctetsgeneratorer. Storleken av den p rm ära d rvkraften under är 936 ocl de n arm ast föregäende ären fram gär av följan d e sffro r: H öyrym oottoreta A ngm otorer M äntäkonota IColvmaskncr luku teh. hv. an ta l eff. hkr. T u rb n e t. Turbner luku an ta l teh. hv. eff. hkr. K aasu- ja öljym oottoreta Gas- och oljem otorer luku teh. lv. an ta l eff. hkr. Yhteensä teh. hv. Sum m a eff. hkr , ) > , j Y leskuvan prm äärvom an käytöstä sekä sähköm oottoren vom am äärästä antavat seuraavat, tehokkaden hevosvomen m äärä lm asevat luvut: V l o s Ä r koneden välttöm ään käyttöön för omedelbar drft av m askner vespyörä ja -turbneta vattenhjul o. -turbner (höyrykoneta ja [ -turbneta! ängmaskner o. -turbner! En bjd av användnngen a.v den prm ära drvk raften sam t storleken av de olektrska m otorernas d rv k raft erhälles av fö ljan d e sffro r, som utvsa an talet effektv a h ästk rafter: Prm äärm oottoreta on k ä y te tty : Av prm ärm otorerna ha använts: öljy- ja kaasum oottoreta oj e- och gasj m otorer yhteensä sum m a sähkögeneraattoren käyttöön för drvande av elcktrctetsgeneratorer ; vespyörä ja -turbneta vattenhjul o. j -turbner -turbner höyrykoneta ja -turbneta ängmaskner o. öljy- ja kaasum oottoreta olje- och gasm otorer yhteensä sum m a Sähköm oottoreta Elektrska m otorer Voma, joka välttömäst käy t tää tehdaskoneta Drvkraft för omedelbar drft av fabrksm askner ; : : ! ' ( ( Taulukko osottaa, e ttä prm äärm oottoren osuus tehdaskoneta käy ttäv än ä vom ana on vähenem ässä, 2 T abellen u tv sa r, a tt p rm ärm o to rern as andel drvkraften för fabrksm asknerna synes halla ) Vesturbnen lukum äärä vuonna 929 esntyy tässä k orjattuna. A ntaet vattenturbner Ar 929 lm r h är rättats.

17 3 vakkakaan vähentym nen e ole läheskään säännöllstä. Sen sja an sähkögeneraattoreta k äy ttäv ä voma on vuos vuodelta yhä lsääntynyt. Vm eks kuluneen kym menen vuoden ak ana on hevosvomam äärä lsään ty n y t %. On luonnollsta, että m yöskn sähköm oottoren vom a on lsään ty n y t v arsn tu n tuvast. N äden osalle tuleva lsäys ol 28 %. pä a tt m nskas, ehuru m nsknngen cke pä längt n är är regelm ässg. Den k ra ft, som lanvämdes für d rft av elektretetsgenerat-orer, h ar därennot är för är kontnuerlgt ökats. U nder >det senast förrlu tn a decemnet h ar an talet h ästk rafter ökats med %. D et ä r själv k lart, a tt även de elektrska m otorernas k ra ft synnerlgen k ännbart ökats. P ä devas andel kom en öknng om 28 %. T y ö p a k k o je n tu o tan to arvo t ja ty ö n te k jä t. A lla olevassa asetelm assa on ty ö p ak at ryhm telty sam alla kertaa sekä tuotantoarvon että työntekjä n lukum äärän m ukaan. T ällasta jako a e kutenkaan ole ana votu to m ttaa, sllä erässä tapauksssa on kahdesta työpakasta lm otettu osttan ty ö n tek jät yhtesest, o sttan ty ö n tek jät ja tuotantoarvo yhtesest. Sen tähden kussakn alla luetellussa ryhm ässä on työpakkojen yhtessumma yhteenlaskettaven sum m aa jonkn verran suuremp. Sam asta syystä e er ryhmen prosenttlukujen sum m akaan ole 00.o, vaan vähän penem p, ja osottaa p u u ttu v a prosenttluku p uuttuva työpakkoja. A rb etsstä llen a s tllv e rk n n g sv ä rd e och arbetare. a n talet I ned anstäend e sam m an ställn n g h a arbetsställena g ru p p erats sam tdgt e fte r tllverknngsvärde och efter an talet arbetare. E n sadan fördelnng har cm ellertd cke alltd kunnat genom föras, det a tt vssa fa ll dels arb etarn a, dels säväl arb etarn a som tllverknngsv ärdet uppgvts gem ensam t fö r tvenne arbetsstäl- len. D ärfö r ä r var ooh en av nedan u p p tagna g rupper an ta let arbetsställen n ägot stö rre än addendernas summa. Av sam m a orsak u tgör cke heller procenttalens summa varje grupp 00.O, u tan är den n ägot m ndre, m rv d det resterande proeenttalet hän fö r sg tl det äterstäende an talet arbetsställen. Työpakkoja: -- Arbetsställen: Tuotantoarvo, mk: Tllverknngsvärde, mk: Työntekjötä: Arbetare: luku kakk antal % alla lm o ttam atta oke angvet alle 0 fä rre än alle under alle 0 fä rre än alle 0 fä rre än alle 0 fä rre än alle 0 fä rre än alle 0 fä rre än, ja enemmän och däröver alle 0 fä rre än ja enemmän och flere kakk työpakat alla arbetsställen alle 0 fä rre än O.o 000 ja enemmän och flere Tom nnassa sattuneet kesk eytykset. Työpa- A v b ro tt verksam heten. De av b ro tt arbetet, kossa sattu n eet keskeytykset jakautu v at seuraa- som äg't rum vd arbetsställena, förd ela sg efter vast er teollsuusryhm en kesken: ndustrg ru p p er pä följan d e sä tt:

18 Malmnnosto ja rkastam nen Malmuppfonlrng ocl anrkllng... ;... Sulatot y. m. s. metallen jalostuslatokset Smält- o. a. <. metallförädlngsverk... Konepajat Mekanska verkstäder... Henomp koneteollsuus Fnare masknndustr... Kv-, sav-, las- ja turveteollsuus Sten-, le-, glos- oek torvndustr... Nstä tltehtassa Därav vd tegelbruk... Kemallnen teollsuus Kemsk ndustr... Nahka-, kum- ja karvateollsuus Läder-, gunn- och har ndustr... Kutoma- ja vaatetustavarateollsuus Textl- och beklädnalsvarundustr... Paperteollsuus Pappersndustr... Puuteollsuus Trändustr... Nstä sälössä ja höyläämössä Därav vd sägverk ocl hyvlerer... Ravnto- ja nautntoaneteollsuus Närngs- och njutnngsmedelsndustr... Valastus- y. m. teollsuus Belysnngs- m. fl. ndustrer... Graafllnen teollsuus Grafsk ndustr... Edellsn ryhmn kuulumaton teollsuus Industr, som ej är a tt hänföras tl föregäende grupper... Yhteensä Summa Työpakkoja, jossa on sattunut sesauksa: Arbetsställen med avbrott: luku %:na kalksta sesauksa antal % av alla antal avbrott <.7 2.'h ( Ptuutensa mukaan jakautuvat työnkeskeytykse; Med avseende ä varaktgleten fördela sg avseuraavast: brotte pä följande sät-t: luku antal /o Vähemmän kun yhden vkon Kortare td än en vec-ka vkkoa veckor vkkoa kuukaus 2 veckor mänad kuukautta mänader o g Yhteensä Summa 04! Sattuneden tvönkeskeytvsten svyks on lmotettu: Or.sakerna tl avbrotten ha uppgvts vara: V. V. V. 933 d r ;lr 934 l 935 är 936 luku 0/ luku 0/ luku 0/ luku 0/ antal /o antal /o antal /o antal /o Sopmaton vuodenaka Olämplg ärstd Sopmaton vedenkorkeus Olämplgt vattenständ Tulpalo Eldsväda Korjaukset Reparatoner Lakko ta työnsulku Strejk eller lockout c, Raaka-aneen puute Brst pä rävara Työn puute Brst pä arbcte Muut svvt övrga orsaker Yhteensä Summa 837 loo.o 94 loo.o loo.o

19 5 Keskeytysten syyt vahtelevat er vuosna tuntuvast. Esllä olevana vuonna ovat raaka-aneen puute sekä työn puute olleet tärkemmät keskeytysten syyt. Teollsuuden k ä y ttä m ä t p olttoan eet. Vuodesta 927 lähten on teollsuustlaston y h te y dessä estetty joka kolm as vuos tetoja teollsuuslatosten käyttäm stä polttoanesta. Tämän mukasest Tlastollnen päätomsto on kerännyt vuodelta 93(j erkosta tedustelua käyttäen polttoaneden määrä ja arvoja koskevaa anestoa, johon perustuvat yhdstelmät julkastaan nyt erllsnä taululttenä. E stettyjä lukuja käytettäessä on syytä ottaa huomoon, että puheena olevat luvut koskevat yksnomaan ntä teollsuuslatoksa, jotka ovat vastanneet tomtettuun polttoanetedusteluun. Kuten jo akasemmn on huomautettu, e Tlastollnen päätomsto ole ryhtynyt arvomaan vastaamsen lamnlyöneden latosten polttoaneden kulutusta, koska tällaset laskelmat pakostakn muodostuvat epävarmoks. Lsäks se polttoanomäärä, mkä jää vastaamsen lamnlyöneden teollsuuslatosten osalle, on koko polttoanekulutukseen verrattuna jokseenkn vähänen. Kaksta nstä teollsuuslatoksesta, jotka ssältyvät vuoden.93( teollsuustlastoon, vastas polttoanetedusteluun 3 39( el 83..'! %, joden tuotannon bruttoarvo ol.3 ((4 mlj. mk el 97.2 % koko puheena olevan vuoden teollsuustuotannon bruttoarvosta. Xn ollen vodaan katsoa tedustelun onnstuneen suhteellsen hyvn, jonkn verran paremmn kun akasempna kertona. Ltetaulussa n:o ( on er polttoaneet, jotta nden välnen vertalu kävs mahdollseks, muunnettu mänty-haloks ja kvhlks. Tällön on katsottu, että polttotelon puolesta vastaa p.-m3 mänty-halkoja.4:! p.-m-3 kantoja, l.oo p.-ns sysä, l.oo p.-m3 lankun- ja laudnupätä,.52 p.-m3 rmoja ja rmalalkoja, 2.24 p.-m3 hakketa, 3.00 p.-n3 sahajauhoja. 2.7 p.-n3 sahajauhoja ja hakketa sekotettuna, l.oo p.-m3 kelvottoma paperputa, 3.3:; p.-m3 paperpuden kuormajättetä,.43 p.-n3 rullateollsuuden jättetä, p.-m3 faneerteollsuuden jättetä,.33 p.-m3 muta jä t tetä, tonna polttoturvetta, 0.H7 tonna kvhltä, 0.07 tonna koksa, O. tonna naftaa, 0. tonna petroola ja 0.00 tonna bensnä. Lsäks huomautettakoon, että käytettyjen halkojen on katsottu polttoarvoltaan keskmäärn vastaavan mäntyhalkoja. Orsakerna tll avbrotten varera avsev't under olka ar. Under forelggande ar ha brst pa ra- varor och arbete vart do vktgaste orsakerna tll avbrotten. A v n d u strn fo rb ru k a t bransle. Sedan ar 927 lar samband med ndustrstatstken vart tredje ar fram lagts uppgfter over (let bransle, som fdrbrukats av do ndustrella nrattnngarna. dvoronsstmmelse hvmed lar Statstska centralby-ran fr ar 93( medels en sarskld enkt nsamlat ett. materal, pa grund av vlket overskter form av srsklda tabellblagor nu pub- eeras over branslenungderna och devas varde. Yd anvndandet av do publeerade sffrorna ar (let skll att taga benktnnde, att f ragavarande sffror berdra blotr de ndustrella nrattnngar, vlka besvarat den verkstllda bransle-enkat.cn. Sasom redan tdgare papekades lar Statstska eentrallbyran eke utfrt berakungur over d r bruknngen av bransle nom de nrttnngar, som eke besvarat enkten frga, emedan sadana beraknngar nodvndgtvs bleve osakra. Yttorlgare ar bransleforbruknngen nom de ndustrella nrattnngar, vlka eke besvarat enkten, relarvt obetydlg jamforelse med den totala brnsle- fdrbruknngen. Av ala de ndustrella nrattnngar, som nga ndustrstatstken flal 930, besvarades bransle-enkaten av eller 83.3 % med ett bruttoproduktonsvarde av mlj. mk eller 97.2 % av lela bruttovardet av den ndustrella produktonen for fragavarande ar. Under sadana forhallanden kan man anse, att enkten denna gang lycktats jamforelsevs bra, nagot bttre n tdgare. Fr mojlggorande av jamforelser ha de olka slagen av bransle tabollblaga :0 6 reducerats tll tallved oc.l stenkol. Hrvd lar ansetts, att lm.3 tallved med avseende a brannvrde motsvarar.4.3 ln3 stubbar, l.oo lm3 trkol. l.oo lu3 plank- och brdstump,,52 lm3 rbb och rbbved, 2.34 lm3 fls, 3.0«lm3 sagspan, 2.7 lm-3 sagspan och fls blandade, l.oo lm3 oduglg pappersved, 3.33' lm.3 skalnngsavfall av pappersved,.4,3 ln3 avfall fral rullndustrn, n)-3 avfall frn fanerndustrn,.33 lm3 annat avfall, 0,':3 ton branntorv, O.U7 ton stenkol, 0. «7 ton koks, O. ton nafta, O. ton petroleum oe.l 0.00 ton bensn. Dessutom ml namas att brann- vrdet for,,ved medeltal ansetts vara detsamma som for tallved.

20 Aakkosellnen luettelo tlastossa esntyvstä er työpakosta. Alfabetsk förteeknns över förelggande Statstk redovsade olka slag' av fabrker. Teo llsuuslaj Tlastollsen ryhmän numero l n d u s t r a r t Nummer den statstlska grupperngen joneuvotehtaat... X 2 A ff ärer för nstallerng av rör- lum nteostehtaat... II 25 lednngar... III 6 sfa lttlu o p a te h ta a t... IX 5 lum num varufabrker... II 25 sfa lttte h taa t... V 22 ndra sp rtdrycksfabrker.... X 23 A sbestlouhm ot ja p m ään nrknngsverk... I 2 nosto... V A sbestbrott och upptagnng av u tokortehtaat... X 3 kselgur... A utokorjaam ot... III 6 sfaltfabrk er... V 22 A sfa ltfltfa b rk e r... IX 5 D y nam ttteh taat... VI 0 Ask-, lad- och k arto n g fabrk er sant bokbnderer... IX 8 rllset höylääm öt... X 2 utomoblkarosserf abrker X 3 E rsty san eteh taat... V 4 A utom oblreparatonsyerkstader III 6 F a n eertehtaat... X 5 andväverer... V III 7 B eklädnadsfabrker och skräd- Galvanoms- ja em aljom steh- derer... V III 5 ta a t... II 6 B enm jö lsfab rk er... VI 6 Bleök-, plät- och kopparslagerer II 5 j alkosahat X 3 lyhyttor... I I 23 : H anskas- y. m. s. pukutavara- oktryckerer... X III te h ta a t... II 7 B om ullsfabrker... V III 4 arja- ja svellntehtaat... V II 0 Borst- och penselfabrker... V II 0 a ttu te h ta a t... V III 8 ry n sten sfab rk er... 3 aultehtaat... II 2 rän n to rv fab rk er... V 25 evosenkenkätehtaat... II 7 rännvnsbrännerer : H enom ekaanset te h taat ja nk- B rö d fabrk er och bagerer.... X I 5 kelöm slatokset... IV 5 H lh appoteh taat... VI 5 em entfabrker ; Hva- ja väkvnatehtaat.... X I 2 em entgjuterer... V 2 H uopatavara- y. m. s. te h taat.. V III 20 C korefabrker... X I 7 Im u ketehtaat... X 9 juptryckerer... X III 3 Itsen äset k o rjau sp aja t... I II 7 revfabrker... VIII 22 D ynam tfabrker... VI 0 Jalk n ep o ljallstehtaat... X IV V II 3 X II 2 j Jauho- ja suurnomyllyt... X I Elektrska nstallatonsaffärer Jouhkehrääm öt... V II och reparatonsverkstäder.. I II ' Jo u stn te h taat... II 2 lektrska sm ältugnar... II 4 E lektrska ugnar... n a a k e lte h ta a t... V 6 aap eltehtaat... III 2 B abrker fo r skdor och sport- aasu teh taat... X II a rtk la r... X 6 ahvpaahtm ot... X I 6 B abrker for tllv. av elektr. ade-. p rta te h ta a t... II 9 m askner och ap p arater.... III 3 K alkkkv- j a m arm orlouhm ot F abrk er for tllv. av solerngsynnä -rouhm ot... 4 m assa... V 4 alk tehtaat ja -polttm ot... 6 anerfabrk er... X 5 alk k tltehtaat... V 8 F lfab rk er... II 7 j a se n k u v a a m o t... VI 9 Fltvaru- o. a. d. fab rker... V III 20 assakaap p tehtaat... II 3 Fnm ekanska verkstäder och för- I K aulu sln ateh taat... V III 7 ncklngsfabrker... IV 5 Kehys- ja lsta te h ta a t... X 8 jäd erfa b rk e r... II 2 K enotekosten kven valm stus V 2 F ärg erer... V III 30