SUOMEN VIRALLINEN TILASTO - FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK XVIII A TEOLLISUUSTILASTOA VUONNA 1923 INDUSTRISTATISTIK ÅR 1923

Transkriptio

1 SUOMEN VIRALLINEN TILASTO - FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK XVIII A TEOLLISUUSTILASTOA 40 VUONNA 923 INDUSTRISTATISTIK 40 ÅR 923 STA TISTIQ UE D E S IN D U ST R IE S ANNÉE 923 HELSINKI 925 HELSINGFORS VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO STATSRÅDETS TRYCKERI

2 II Okasua. Correctons. Rättelser. Sen älkeen kun taulultteet o ol panettu, käv lm että eräs sem entttehdas ol lm ottanut tuotannon bruttoarvon 24,228,00 mk lan peneks, vakka tuotannon määrä on okea. Tämä vrheellsyys on koralu tekstssä esntyvssä luvussa, sen saan se aheuttaa seuraavat koraukset taululttessä: sv. 3, sar. 4, rv 3 ylhäältä on,363,743,500, ptää olla,387,97,600. sv. 3, sar. 4, rv 20 ylhäältä on 463,958,500, ptää olla 488,86,600. sv. 3, sar. 4, rv 23 ylhäältä on 85,085,000, ptää olla 09,33,00. sv. 7, sar. 4, rv 2 alhaalta on 4,39,96,900, ptää olla 4,46,90,000. sv. 7, sar. 4, rv alhaalta on 9,32,4,400, ptää olla 9,56,342,500. sv., sar. 9, rv 8 ylhäältä on 29,378,800, ptää olla 35,606,900. sv., sar. 9, rv 8 alhaalta on 47,89,800, ptää olla ,900. sv. 2, sar. 9, rv alhaalta on 9,32,4,400, ptää olla 9,56,342,500. sv. 53, sar. 6, rv 9 ylhäältä on 47,89,800, ptää olla 72,047,900. Efter det tabellblagorna redan tryckts, har det framgått, att tllverknngens bruttovärde för en cementfabrk var 24,228,00 mk för lågt uppgven, fastän tllverknngsm ängden ärrätt. D enna felaktghet är rättad de tal, som ngå texten, varemot fölande rättelser höra göras tabellblagorna: sd. 3, kol. 4, rad 3 uppfrån står,363,743,500, bör vara,387,97,600. sd. 3, kol. 4, rad 20 uppfrån står 463,958,500, bör vara 488,86,600. sd. 3, kol. 4, rad 23 uppfrån står 85,085,000, bör vara 09,33,00. sd. 7, kol. 4, rad 2 nedfrån står 4,39,96,900, bör vara 4,46,90,000. sd. 7, kol. 4, rad nedfrån står 9,32,4,400, bör vara 9,56,342,500. sd., kol. 9, rad. 8 uppfrån står 29, , bör vara 35,606,900. sd., kol. 9, rad 8 nedfrån står 47,89,800, bör vara 72,047,900. sd. 2, kol. 9, rad nedfrån står 9,32,4,400, bör vara 9,56,342,500. sd. 53, kol. 6, rad 9 uppfrån står 47,89,800, bör vara 72,047,900.

3 Ssällys. Innehåll. Tekst. (Sv. 27). Sv. Suomen teollsuus vuonna 923: Y lesk atsau s... Työpakat a tuotannon suuruus... 7 Työpakkoen omstaat... 8 Työntekät... M oottort... 2 Työpakkoen tuotantoarvot a työntekät 3 Tomnnassa sattuneet k esk ey ty k set 4 A akkosellnen luettelo selostetusta tehtasta... 6 Résumé fran ças L ste des noms d ndustres em ployés dans les tableaux Text. (Sd. 27). Sd. Industren Fnland år 923: Överskt... Arbetsställen ooh tllverknngens sto rlek.. 7 Arbetsställenas ägare... 8 A rbetarna... M otorer... 2 Arbetsställenas tllverknngsvärde och antalet arbetare... 3 Avbrott verk sam h eten... 4 Förtecknng över förelggande statstk redovsade olka slag av fabrker... 6 Résumé franças L ste des noms d ndustres em ployés dans les tableaux Taulultteet. (Sv. 85). Sv. Taulu. Katsaus maan teollsuustomntaan kaupungttan a khlakunnttan Katsaus maan teollsuustom ntaan teollsuuslattan Teollsuudessa käytetty käyttövoma Teollsuuden kuluttamat raaka-aneet a sen tuotteet Tabellblagor. (Sd. 85). Sd Tabell. Överskt av den ndustrella verksamheten landets städer o. härader 2 2. Den ndustrella verksamheten efter ndustrarter I ndustren använd drvkraft Använda råämnen och halvfabrkat samt förfärdgade alster ut ndustren... 34

4 IV Table des m atères. Texte. (Pages -2 7 ). ^ Pes ndustres fnlandases en 923: Coup d œ l général... La classfcaton des entreprses ndustrelles selon la valeur de la fabrcaton... 7 L es proprétares des entreprses... 8 Ouvrers... M oteurs... 2 Valeur des produts des leux de traval et nombre de leurs ouvrers... 3 Interruptons de l a c tv té... 4 L ste des catégores de fabrques dont trate la présente statstque... 6 Résumé franças L ste de noms d ndustres em ployés dans les tableaux Tableaux. (Pages 85). Tableau. Tableau synoptque des entreprses ndustrelles dans les vlles P a g et les ballages du pays L es entreprses ndustrellesgroupées par genres d ndustres (Force motrce em ployée par l n dustre Matères premères qt produts m-achevés em ployés et produts fabrqués... 34

5 Suomen teollsuus v T eollsuustlastossa v. 923 on tekstosasto supstettu tavallsta lyhyem m äks osaks säästäväsyyssystä osaks sen tähden, että e ole katsottu tarpeellseks kästellä tekstssä oka vuos sellasa asota, otka luka vo tse nähdä taululttestä. Laaemp tekstkästtely on kyllä pakallaan määrättyen akaaksoen kuluttua, es oka 5:s vuos. N yt on lyhyen yleskatsauksen ohella knntetty päähuomo van nden teollsuustomntaa valaseven tetoen kästtelyyn, ota e enää taululttenä ulkasta, vaan sälytetään käskrotuksna Kauppa- a Teollsuushalltuksen Tlastotom stossa. Yleskatsaus. Yleskatsauksen koko teollsuustomntaan puheenalasena vuonna sekä 4:nä edellsenä vuonna antaa seuraava taulukko: Industren Fnland år 923. I ndustrstatstken för år 923 har textavdelnngen nskränkts delvs av sparsamhetsskäl och delvs emedan det eke ansetts nödvändgt att vare år texten behandla sådana frågor, som läsaren sälv kan utläsa ur tabellblagorna. En utförlgare behandlng texten är på sn plats efter förloppet av en vss tdsperod, exem pelvs vart 5:te år. Nu har huvudvkten vart fäst vd den kortfattade överskten samt vd behandlngen av de den ndustrella verksamheten belysande uppgfter, vlka cke numera publceras såsom tabellblagor, utan förvaras som manuskrpt å H andelsoch Industrstyrelsens Statstska byrå. Överskt. En överskt av hela den ndustrella verksamheten under frågavarande år samt under de 4 föregående åren erhålles ur fölande tabell Työpakkoa, luku Arbetsställen, a n ta l lsäys, luku öknng, antal % Työntekötä, luku Arbetare, antal > lsäys, luku öknng, a n ta l *. * % % Käyttövomaa, HV. Drvkraft, H K D lsäys, HV. D:o, öknng, H K ,, <*/ In * 6 0/ o lo.o Palkkaus, A v lö n n g mk lsäys öknng / Raaka-aneden koko arvo Råämnenas hela värde_ mk Sama, lsäys D:o, öknng : *... / Kotmasa raaka-aneta Inhemska råämnen mb Sama, lsäys D:o, öknng ;... / o 30.3 Kotmasa puolval teollsuust. Inhemska halvfabrkat mk Sama, lsäys D:o, ö k n n g *... c/o o Ulkomasa raaka-aneta Utländska råämnen mk o Sama, lsäys D:o, ö k n n g... t> u *... / Tuotannon bruttoarvo Tllverknngens bruttovärde _ mk léädsj Sama, lsäys D:o, ö k n n g... o *... %

6 2 Käyttövom aa koskevat luvut yllämantussa taulukossa osottavat kun ols tehokkaden hevosvom en määrä v. 920 akasempn vuosn verraten runsaast vähentynyt. Mutta asa on kutenkn nn, että luvut vuodesta 920 lähten tarkottavat kokonaan tosta hevosvomamäärää kun akasempen vuosen luvut, oten luvut ss evät ole lankan keskenään verrannollsa. Tästä sekasta on lähemmn tehty selkoa vuoden 920 tlaston ohdannossa. Seuraavassa taulukossa valastaan työntekän lukumäärää sekä tuotannon bruttoarvoa vuosna 922 a 923 teollsuusryhm ttän : Sffrorna angående drvkraftens storlek föregående tabell synas utvsa, att antalet effektva hästkrafter år 920 undergått en avsevärd mnsknng ämförelse med föregående år. Em ellertd är förhållandet det, att sffrorna från och med år 920 avse ett helt annat antal hästkrafter än sffrorna för de föregående åren, vadan alltså dessa sffror cke alls äro ämförbara med varandra. Om detta har närmare redogorts nlednngen tll statstken för år 920. I fölande tabell redogöres för antalet arbetare och tllverknngens bruttovärde under åren 922 och 923 nom de olka ndustrgrupperna:. Teollsuusryhmä. Työntekötä Arbetare. Tuotannon bruttoarvo. Tllverknngens bruttovärde. Industrgrupp erotus skllnad erotus skllnad. an ta. an ta. antal. % 000-mk. 000-mk. 000-mk. / Malmnnosto Malmuppfordrng Sulatot a metallen alostuslatok S set Smält- och metallföräd-! ln gsverk Konepaat Mekanska verkstäder Henomp koneteollsuus Enare masknndustr Kv-, sav-, las-, hl- a turveteollsuus Sten-, er-, glas-, koloch torvn dustr Kemallsa valm steta tuottava teollsuus Industr för tllverknng av kemska preparater.... Terva-, öly-, kum- a muu sell, teollsuus Tär-, ole-, gumm-! och övrg sådan n d u s tr Nahka- a karvateollsuus Läderoch hårndustr Kutomateollsuus Textlndustr Paperteollsuus Pappersndustr Puuteollsuus Trändustr o 32.3 Ravnto- a nautntoaneteollsuus Närngs- och nutnngsmedelsndustr... Valastus-, vom ansrto- a vesohtoteollsuus B elysnngs-, kraftöverförngs- och vattenled n ngsndustr ; ; Graafllnen teollsuus Grafsk n d u str (Edellsn kuulumaton teollsuus T ll föreg. e hänförlg ndustr ( Y hteensä Summa; ; Taulukko osottaa, että teollsuustom nta v. 923 edsty edellsestä vuodesta sangen huomattavast, työntekän luku kun nous lähes 8 %:lla a tuotannon bruttoarvo 3.2 /u:lia,. Erkosest on pantava merklle, että tuotannon bruttoarvo kutom ateollsuudessa lask, vakka työntekän luku lsäänty. Tabellen utvsar, att ndustrverksamheten för år 923 företer en avsevärd stegrng äm förelse med det föregående året, enär arbetarantalet steg nästan med 8 % och tllverknngens bruttovärde med 3.2 %. Särsklt är härvd att märka, att tllverknngens bruttovärde gck nedåt textlndustren, fastän arbetarantalet steg.

7 Y llä olevsta luvusta o saattaa päättää, että puuteollsuus on teollsuuksstam m e tärken. Jotenkn puolet teollsuuden lsääntym sestä on v. 923 nnhyvn työntekän lukumäärään kun tuotannon bruttoarvoon nähden tullut tämän teollsuushaaran osalle. Paremmn kun yllä olevat luvut valasee puuteollsuutemme kehtystä seuraava taulukko, osta näkyy valm stetun tavaran määrät vuodesta 94 lähten, pokkeuksellsmpa välvuosa lukuunottamatta. Luvut ovat lm otetut standertessa a kästtävät nnhyvn honkakun kuustavaran. Vuonna Är.Lankkua Plankor Battens Scantlngs 3 Av ovanstående sffror framgår genast att trändustren är den vktgaste av våra ndustrer. Nästan hälften av stegrngen år 923 beträffande såväl arbetarantalet som tllverknngens bruttovärde är att hänföra tll denna ndustr. Bättre än av ovanstående sffror belyses trändustrens utvecklng av fölande tabell, varur framgår mängden av förfärdgade fabrkat från och med år 94, de m ellanlggande undantagsåren cke medräknade. Sffrorna avse standard och nnefatta såväl furu- som granvara. Lautoa Bräder Parrua Sparrar Erl. muta Olka övrga tllverknngar Yhteensä Summa Tuotannon lsääntym nen v:sta 94 kohoaa standertn el 45.5 /0:n, a kuten luvusta näkyy, tämä tavaton tuotannon kasvu tulee lähnnä vuoden 923 osalle. Nousua osottavat pokkeuksetta kakken tavararyhmen luvut. N stä näkyy lsäks, että vasta v. 922 svuutettn vuoden 94 tuotanto. Vuodelta 93 e ole saatavssa vastaava lukua. Myöskn selluloosan tuotanto on vuodesta 93 sangen suuressa määrn lsääntynyt. Jo v. 920 tuotanto nous mantun vuoden tuotantoa suuremmaks. Kun v. 93 valm stettn valkastua selluloosaa tonna, valkasematonta märkää tonna a kuvaa tonna, olvat vastaavat luvut v , a sekä v , a Valkastun selluloosan tuotanto ol vm eks manttuna vuonna noussut v:sta % :3a a valkasematon märkä 64.5 /0:lla a valkasematon kuva 4.3 % :lla. Tarkemmn näkyvät nätä sekkoa koskevat' absoluuttset luvut seuraavasta taulukosta, ossa selluloosan tuotanto on lm otettu tonnessa. Tllverknngen stger från år 94 med standard eller 45.5 % och, såsom ur tahellen framgår, hänför sg denna enorma stegrng närmast tll år 923. Stegrng uppvsa utan undantag alla sffror de sklda varugrupperna. D essutom framgår, att 94 års tllverknng överskrdes år 923. För år 93 fnnas e motsvarande sffror. A ven cellulosatllverknngen har stgt hög grad från år 93. Redan år 920 är tllverknngen större än förenämnda år. Medan 93 tllverkades ton blekt och ton oblekt våt cellulosa samt ton torr, voro motsvarande tal år 920, 3 988, och samt år , och Tllverknngen av blekt cellulosa hade sstnämnda år stgt med 9.7 %, av oblekt våt med 64.5 % samt av oblekt torr med 4.3 % från år 93. D e absoluta talen framgå ännu tydlgare ur nedanstående tabell, vlken cellulosatllverknngen uppgves ton. Vuonna År Sulfaattselluloosaa Sulfatcellulosa valkastua blekt valkasematonta märkää oblekt våt t 0 n n a t o n valkasematonta kuvaa oblekt torr valkastua blekt Sulfttselluloosaa Sulftcellulosa valkasematonta märkää oblekt våt tonna to n valkasematonta kuvaa oblekt torr

8 4 Samanlasta vomakasta nousua kun mkä on tapahtunut selluloosateollsuudessa, evät sen saan osota papertehtaden luvut, kuten näkyy seuraavasta taulukosta, ossa tuotanto kultakn vuodelta on lm otettu tonnessa. En med cellulosandustren ämförbar stegrng av tllverknngen är cke att förmärka hos pappersbruken, vlket framgår av nedanstående tabell, vlken tllverknngen uppgves ton. Vuonna Ar ' P u u v a n u k e t t a T r ä m a s s a P n u p a l v a T r ä p a p p ; E t y y s y p a h v a k u v a a m ä r k ä ä r u s k e a t a v a l k e a t a L u r n p p a p p t o r r v å t b r u n v t P a p e r a P a p p e r ! Kakken pahvlaen tuotanto on v:n 93 lukuhn verraten huomattavast alentunut, kun sensaan puuvanukkeen a papern tuotanto on onkun verran lsääntynyt. Mtä tulee nmenomaan papern tuotantoon, saattaa sen suhteen panna merklle, että se v. 923 on äänyt edellsen vuoden tuotantoa penemmäks. Maksettuen palkkoen, työntekää koht tulevan keskmääräsen palkan sekä työntekää koht tulevan tuotantoarvon määrät er teollsuudenhaarossa ovat seuraavat: Tllverknngen av alla pappslag har mnskats betydlg grad, ämförst med förhållandet 93 då däremot tllverknngen av trämassa och papper någon mån stgt. Vad specellt beträffar tllverknngen av papper, framgår att den år 923 är mndre än under det föregående året. Inom de olka ndustrgrupperna voro de utbetalade arbetslönerna sn helhet och m edeltal per arbetare samt tllverknngsvärdet per arbetare fölande: Teollsuusryhmä. Industrgrupp. Palkat, Löner, 000-mk. Palkkaa työntekää koht, mk. Lön per arbetare, mk. Tuotantoarvo työntekää koht, mk. Tllverknngsvärde per arbetare, mk. M almnnosto Malmuppfordrng Sulatot a m etallen alostuslatokset Smält- och metallförädlngsverk Konepaat Mekanska v erk stä d er H enom p koneteollsuus Fnare m askn ndustr... Kv-, sav-, las-, hl- a turveteollsuus Sten-, er-, glas-, ko- och torvndustr Kem allsa valm steta tuottava teollsuus Industr för tllverknng av kemska preparater Terva-, öly-, kum- a muu sellanen teollsuus Tär-, ole-, gumm- och övrg sådan ndustr Nahka- a karvateollsuus Läder- och hårn d u str K utom ateollsuus Textlndustr Paperteollsuus Pappersndustr Puuteollsuus Trändustr R avnto- a nautntoaneteollsuus Närngs- och nutnngsm edelsndustr Valastus-, vomansrto- a vesohtoteollsuus Belysnngs-, kraftöverförngs- och vattenlednngsndustr ' Graaflllnen teollsuus Grafsk ndustr.... Edellsn kuulumaton teollsuus Tl föreg. e hänförlg n d u str Kakk teollsuudet A lla ndustrer

9 Vuoden 93 älkeen tapahtunutta työpalkkan nousua valasevat seuraavat vertausluvut, otka on saatu työntekän keskmääräsä vuospalkkoa vertaamalla vuoden 93 vuospalkkohn mtkä on merktty = 00. B Stegrngen av arbetslönerna sedan år 93 belyses av fölande äm förelsetal, vlka erhållts genom att ämföra arbetarnes genom sntts årslöner med motsvarande löner för år 93, vlka betecknats med 00. V ' 92 Sulatot a m etallen alostuslatokset Ar Smält- och m etallförädlngsverk Konepaat Mekanska verk städ er ) Henomp koneteollsuus Fnare masknndustr Kv-, sav-, las-, hl- a turveteollsuus Sten-, er-, glas-, ko- ooh torvndustr K em allsa valm steta tuottava teollsuus Industr för tllverknng av kemska preparater Terva-, öly, kum- a muu sellanen teollsuus Tär-, ole-, gumm- och övrg sådan n d u str Nahka- a karvateollsuus Läder- och hårndustr Kutom ateollsuus Textlndustr Paperteollsuus Pappersndustr Puuteollsuus Trändustr Ravnto- a nautntoaneteollsuus Närngs- och nutnngsm edelsndustr Valastus-, vomansrto- a vesohtoteoll. Belysnngs-, kraftöverförngs- och vattenlednngs ndustr Graafllnen teollsuus Grafsk ndustr Edellsn kuulumaton teollsuus Tl föreg. e hänförlg ndustr Kakk teollsuudet A lla ndustrer Työpalkat ovat, kuten luvusta näkyy, er vuosna hyvn epätasasest kohonneet er teollsuuden haarossa. V. 923 on palkkan nousu henommassa koneteollsuudessa suurn. M etallteollsuudessa yleensäkn on tänä vuonna tapahtunut suuremp palkkoen nousu kun mussa teollsuuksssa. Sen sekan valasemseks, mssä määrn valtakunnan teollsuus käyttää ulkomasa a kotmasa raaka-aneta sekä puolvalm steta, on laadttu seuraava yhdstelm ä: D e utbetalade arbetslönerna hava således, såsom av ovannämnda tal framgår, att uppvsa en mycket oämn stegrng under olka år nom de sklda ndustrgrenarna. L önestegrngen är år 923 störst för den fnare masknndustren. Under detta år är lönestegrngen överhuvud större för metallndustren än för andra ndustrer. För att, belysa det förhållande, vlket rkets ndustr använder utländska eller nhemska råämnen och halvfabrkat, har efterfölande samm anställnng utarbetats: Käytettyen raaka-aneden a puolvalmsteden arvo Värdet av använda råämnen och halvfabrkat: ulkomasa : utländska : kotmasa : nhemska: koko arvo : hela värdet: 000-mk. % 000-mk. /0 000-mk. Malmnnosto M almuppfordrng... _ Sulatot a metallen alostuslatokset Smält- och metallförädlngsverk Masuunt Masugnar

10 6 Käytettyen raaka-aneden a puolvalmsteden arvo Väraet av använda råämnen och halvfabrkat: ulkomasa : kotmasa : koko arvo : utländska : nhemska : hela värdet: 000-mk. /o 000-mk. % 000-mk. Martnuunt Martnugnar , Sähkösulatusuunt Elektrska smältugnar o Kuparnalostuslatokset Kopparförädlngsverk Valsslatokset Valsverk Konepaat Mekanska verkstäder Henomp koneteollsuus Fnare masknndustr Kv-, sav-, las-, hl- a turveteollsuus Sten-, ter-, glas-, kol- och torvndustr Lastehtaat Glasbruk Kemall.' valmsteta tuottava teollsuus Industr för tllverknng av kemska preparater Terva-, öly-, kum- a muu sellanen teollsuus Tär-, ole-, gumm- och övrg sådan n d u str Nahka- a karvateollsuus Läder- och hårndustr Nahkatehtaat a nahkurntyöpaat Läderfabrker och g arverer f Jalknetehtaat Skofabrker Kutomateollsuus Textlndustr Vllatehtaat Yllefabrker Puuvllatehtaat Bomullsfabrker Pellavatehtaat Lnnefabrker Trkoon- a sukankutomot Trkot- o. strumpväverer Paperteollsuus Pappersndustr Puuhomot a pahvtehtaatträslperer o. pappfabrker ' Selluloosatehtaat Cellulosafabrker Papertehtaat P appersbruk Puuteollsuus Trändustr Sahat a höylääm öt Sågverk och hyvlerer loo.o Puusep. a huonekaluteht.snckerer o. möbelfabrker ,2 Rulla-, rullanemäs- a nappulatehtaat R ull-, bloekoch pnnfabrker l Ravnto- a nautntoaneteollsuus Närngs- och nutnngsmedelsndustr Makkaratehtaat Korvfabrker Jauho- a suurm om yllyt Möl- och grynkvarnar o Lepom ot B a g erer Sokertehtaat Sockerbruk Tupakkatehtaat Tobaksfabrker Valastus- y. teollsuus Belysnngs- fl. ndustrer Graafllnen teollsuus Grafsk ndustr Muu teollsuus övrg ndustr Kakk teollsuudet Alla ndustrer Tässä suhteessa on maalmansodan puhettua tavattavssa huomattava vahteluta, sllä kun ulkomaalasten raaka-aneden a puolvalm steden arvo ol velä v % a v o %, ol se v. 98 van 35.0 % V. 99 se ol taasen noussut 48.7 %:n, laskeakseen taas v "/0:n, %:n a /o:ün. I detta avseende ha betydlga växlngar ägt rum efter utbrottet av världskrget, det värdet av utländska råämnen och halvfabrkat, som ännu år 96 utgorde 50.3 /o och år %, år 98 var endast 35.0% År 99 steg denna sffra åter tll 48.7 %, för att år 920 åter sunka tll 44.3 % år 922 tll 40.4 % och år 923 tll 40.2 %.

11 Seuraava taulukko valasee stä suhdetta, mkä valltsee maksettuen työpalkkoen sekä käytettyen raaka-aneden a puolvalm steden välllä toselta puolen sekä valmstusarvon välllä toselta puolen, t. s. edellset lmastuna prosentessa valmstusarvosta: I efterfölande tabell belyses förhållandet m ellan utbetalade arbetslöner och värdet av använda råvaror och halvfabrkat å ena sdan samt tllverknngens värde ä andra, varvd de förra uttryckas procent av tllverknngens värde: R aaka-aneden a puolvabnst. Palkkaa : arvo : Avlönng : Värdet av råäm nen och h a lv fab rk at: V alm stusarvo : T llverknngens värde : 000-mk. >/ mk. / mk. Malmnnosto M alm uppfordrng Sulatot a metallen alostuslatokset Smält- och metallförädlngsverk Konepaat Mekanska verkstäder Henomp koneteollsuus Fnare masknndustr o Kv-, sav-, las-, hl- a turveteollsuus Sten-, er-, glas-, ko- och torvndustr Kemallsa valmsteta tuottava teollsuus Industr for tllverknng av kemska p rep a ra ter Terva-, öly-, kum- a muu sellanen teollsuus Tär-, ole-, gumm- och övrg sådan ndustr Nahka- a hanateollsuus Läder- och hårndustr Kutomateollsuus T extln dustr Paperteollsuus Pappersndustr o Puuteollsuus Trändustr o Ravnto- a nautntoaneteollsuus Närngs- och nutnngsmedelsndustr Valastus y. teollsuus Belysnngs- fl. ndustrer Graafllnen teollsuus Grafsk ndustr Muu teollsuus Övrg ndustr Kakk teollsuudet Alla ndustrer Kuten ylläolevasta näkyy, m enot palkkohn a raaka-anesn olvat er teollsuudenhaarossa hyvnkn er suuret tuotannon bruttoarvoon verraten. Kakk teollsuudet mukaan ottaen työntekän palkat tekvät 7.4 %. edellsenä vuonna van 6.6 %, a raaka-aneet 54.8 % tuotannon bruttoarvosta el yhteensä 72.2 % Vuonna 93 vastaavat luvut olvat 5.8 % a 57.9 /0 el yhteensä 73.7 %. Työpakat a tuotannon suuruus. Tuotantoarvonsa mukaan akautuvat teollsuuslatokset a nden työntekät erkseen kaupungessa a maaseudulla seuraavast: V alm stusarvo : T llverknngsvärde : K aupungt: :S täd er: työpakk. arbetsst. Såsom av ovanstående framgår, varerade u t gfterna för löner och använda råämnen ämförelse med tllverknngens bruttovärde nom de olka ndustrgrupperna hög grad. Då alla n dustrgrupper medräknas, utgorde de utbetalade lönerna 7.4 % och råämnena 54.8 % av tllverknngens bruttovärde, eller tllsam m ans 72.2 %. För år 93 voro de motsvarande sffrorna 5.8 % och 57.9 % eller tllsammans 73.7 %. Arbetsställen och tllverknngens storlek. Med hänsyn tll tllverknngsvärdet fördela sg arbetsställena och deras arbetare städerna och på landsbygden sålunda: työnt. arbetare. M aaseutu : L andsbygd : työpakk. työnt. arbetsst. arbetare. Koko m aa: Hela lan d et: työpakk. työntek. arb etsst. arbetare. lmottamatta cke a n g v e t alle under m k > t mk a enemmän och mera Yhteensä Summa

12 8 Ensm aseen ryhmään, työpakkohn, oden tuotantoarvoa e ole lm otettu, kuuluvat muden tehtaden yhteydessä olevat koraustyöpaat. Ryhmn, ossa tuotantoarvo on alle mk, saattaa kuulua varsn huomattavakn tehdaslatoksa, oden valm stus on äänyt vähäseks sen vuoks, että ne ovat syystä ta tosesta outuneet sesomaan suurmman osan vuotta. Jos vertaa ylläoleva lukua vastaavn lukuhn edellsltä vuoslta, huomaa lukuen säännöllsest laskevan sellasten työpakkoen ryhmssä, oden tuotantoarvo on a markan välllä, kun ne taas ovat sangen runsaast kohonneet nssä, oden tuotantoarvo on markkaa ta stä enemmän. Tämä rppuu osttan rahan arvon alentum sesta osttan tuotannon lsääntym sestä. Erotukset er ryhmssä käyvät lm seuraa vsta luvusta: D en första gruppen, arbetsställen utan angvet tllverknngsvärde, omfattar reparatonsverkstäder sammanhang med andra fabrker. Tll de grupper, nom vlka produktonsvärdet uppgår tll mndre än mk, höra även en mängd m ycket betydande fabrker, vlkas produkton uppgått tll en obetydlghet, emedan de av skäl eller annat stått under största delen av året. Jämför man ovannämnda sffror med motsvarande sffror för föregående år, fnner man, att talen regelbundet gått ned för de grupper av arbetsställen, vlkas tllverknng varerar från 5000 ända tll mk, medan de betydlgt gått upp för de största nrättnngarna med ett produktonsvärde överstgande mk. D etta beror delvs på förhönngen av prsnvån, men delvs även på öknng av produktonen. Dfferenserna nom de olka grupperna framgå av fölande sffror: Valmstusarvo : Työpakkoa : Arbetsställen : Työntekötä: Arbetare: Tllverknngsvärde : m k mk a enemmän och mera Sen sekan valasemseks, montako työntekää tulee keskmäärn kutakn työpakkaa koht edellämantussa er ryhmssä, saadaan seuraavat luvut: Tuotantoarvo : TyÖntek. työp. koht. T llverknngsvärde : e.ta!ly er arbetsstae. lmottamatta cke angvet «alle under mk... l m k Fölande sffror utvsa huru många arbetare medeltal komma på vare arbetsställe nom här nedan angvna grupper: TyÖntek. Tuotantoarvo : työp. koht. Tllverknngsvärde : A rbetare per arbetsställe mk... lo.o mk a enemmän och mera 95.8 Kakk työpakat Alla arbetsställen 43.5 Työpakkoen om staat. Omstaen mukaan Arbetsställenas ägare. I avseende å ägarne akautuvat teollsuuslkkeet seuraavalla tavalla: fördela sg arbetsställena på fölande sätt: M aaseutu : L andsbygd: landet : Koko m aa: H ela K au p u n g t : Städer: O m staat: Ä gare: työpakk. työnt. työpakk. työnt. työpakk. työnt. arbetsst. arbotare. arbetsst. arbetare. arbetsst. arbetare. Y kstyset henklöt Ensklda p erson er Osuuskunnat Andelslag Osake- a muut yhtöt Akte- och övrga b o la g Kunnat Kommuner Valto Statsverket Yhteensä Summa

13 Jos ätämme pos ne verrattan harvat latokset, otka kuuluvat osuuskunnlle, kunnlle a valtolle, nn akautuvat ykstysten henklöden sekä osake- a muden yhtöden om stamat lkkeet er tuotantoryhmn seuraavast: Tuotantoarvo ; Tllverknngsvärde : Utelämnar man de relatvt fåtalga nrättnngar, som tllhöra andelslag, kommuner och statsverket, fördela sg de arbetsställen, som ägas av ensklda personer eller av akte- och övrga bolag, med avseende å tllverknngsvärdet på fölande sätt nom olka ndustrgrupper: Ykstyset henklöt: Ensklda työpakkoa. arbetsställen. personer: työntekötä. arbetare. Osake- a muut yhtöt: Akte- och övrga bolag : työpakkoa, työntekötä, arbetsställen. arbetare. lmottamatta cke a n g v e t alle under m k G mk a enemmän och mera Yhteensä Summa Tästä näkyy osake- a muden yhtöden sekä ykstysten henklöden omstamen lkkeden eroavasuus. Samalla kun älkmässsä on keskmäärn 4.2 työntekää, on vastaava luku edellsssä Y kstysten henklöden a yhtöden om stamen lkkeden eroavasuutta teollsuuslattan valasee seuraava taulukko: Här framträder skllnaden mellan arbetsställen, som ägas av ensklda personer och av akte- eller andra bolag. Medan de förra m e deltal hava 4.2 arbetare, är motsvarande tal för de senare I fölande tabell framträder skllnaden enlgt ndustrart mellan arbetsställen, som ägas av ensklda personer eller av akte- och övrga bolag: Teollsuusla. Industrart. Ykstyset henklöt. Ensklda personer. Työpakkoa. Arbetsställen. Työntekötä. Arbetare. Tuotantoarvo, Tllverknngens värde, 000-mk. Osake- a muut yhtöt. Akte- och övrga bolag. Työpakkoa. Arbetsställen. Työntekötä. Arbetare. Tuotantoarvo, Tllverknngens värde, 000-mk. Malmnnosto Malmuppfordrng Sulatot a m etallen alostuslatokset Konepaat Mekanska verk stä d er o Smält- och metallförädlngsverk Henomp koneteollsuus Fnare masknndustr Kv-, sav-, las-, hl- a turveteollsuus Sten-, er-, glas-, ko- och torvndustr K em allsa valm steta tuottava teoll... Ind. för tllv. av kemska preparater Terva-, öly-, kum- y. s. teollsuus Tär-, ole-, gumm- o. övr. såd. ndustr Nahka- a karvateollsuus Läder- och hårndustr K utom ateollsuus Textlndustr Paperteollsuus Pappersndustr P uuteollsuus T rän d u str Ravnto- a nautntoaneteollsuus Närngs- och nutnngsm edelsndustr Valastus-, vomansrto- a vesohtoteollsuus Belysnngs-, kraftöverförngsoch vattenlednngsndustr Graafllnen teollsuus Grafsk ndustr E dellsn kuulumaton teollsuus Tl föregående e hänförlg n d u str Yhteensä Summa Teollsuustlasto v In dustrstatstk år 923.

14 0 Osuuskunten, kunten a valton merktys teollsuustom nnan harottana on varsn vähänen, kuten seuraavat luvut osottavat: Synnerlgen rnga är andelslagens, kommunernas samt statsverkets betydelse nom den ndustrella produktonen, vlket framgår av föl. sffror: O s u u s k u n n a t. A n d e l s l a g. K u n n a t. K o m m u n e r. Valto. Statsverket. T e o l l s u u s l a. I n d u s t r a r t. A r b e t s s t ä l l e n. T y ö p a l k k o a. A r b e t a r e. T y ö n t e k ö t ä m k. T l l v e r k n n gens v ä r d e, T u o t a n t o a r v o, A r b e t s s t ä l l e n. T y ö p a k k o a. A r b e t a r e. T y ö n t e k ö t ä m k. T l l v e r k n n - \ gens v ä r d e,! A r b e t s s t ä l l e n. T u o t a n t o a r v o, T y ö p a k k o a. A r b e t a r e. T y ö n t e k ö t ä m k. T l l v e r k n n gens v ä r d e, T u o t a n t o a r v o, Sulatot a metallen alostuslatokset Smält- och m etallförädlngsverk Konepaat Mekanska verkstäder Kv-, sav-, las-, hl- a turveteollsuus Sten-, er-, glas-, ko- o.torvndustr o Kem allsa valm steta tuottava teoll. Ind. för tllv. av kemska preparater L Terva-, öly-, kum- y. s. teollsuus Tär-, ole-, gumm- o. övr. såd. ndustr Nahka- a karvateoll. Läder- o. hårnd K utom ateollsuus Textlndustr T ö Paperteollsuus Pappersndustr... Puuteollsuus Trändustr Ravnto- a nautntoaneteollsuus Närngs- och nutnngsmedelsndustr Valastus-, vomansrto- a vesohtoteollsuus B elysnngs-, kraftöverförngs- och vattenlednngsndustr Graafllnen teollsuus Grafsk ndustr Yhteensä Summa Er omstaaryhmen merktystä teollsuudessamme valasee yllä oleven absoluuttsten lukuen lsäks seuraava taulukko, osta teollsuuslattan käy lm, montako prosentta kussakn om staaryhmässä työntekän luku ol työntekän koko määrästä sekä montako prosentta valm stusarvo ol valm stuksen koko arvosta. D e särsklda ägargruppernas betydelse för vår ndustr belyses av ovanstående absoluta sffror samt dessutom av fölande tabell, vlken utvsar huru många procent de särsklda gruppernas arbetarantal utgorde av hela arbetarantalet och huru många procent deras tllverknngsvärde utgorde av tllverknngens hela värde nom de olka ndustrgrenarna. TeollsuuslaL. Industrart. Työntekät />:na työpakossa, ota omstvat: Arbetare /o vd arbetsställen, som ägdes av: ykstyset henklöt, ensklda personer. yhtöt, akte- o. övr. bolag. osuuskunnat. andelslag. kunnat. kommuner. valto. statsverket. Yhteensä. Summa. Tuotannon bruttoarvo /n:na työpakossa, ota omstvat : Tllverknngens bruttovärde %, vd arbetsställen, som ägdes av: ykstyset henklöt, ensklda personer. yhtöt, akte- o. övr. bolag. osuuskunnat.! andelslag. kunnat. kommuner. valto, statsverket. Yhteensä. Summa. Malmnnosto M alm uppfordrng... loo.o loo.o loo.o loo.o Sulatot a m etallen alostuslatokset Smält- ooh m etallförädlngsverk loo.o loo.o Konepaat Mekanska verk stä d er loo.o loo.o H enom p koneteollsuus Fnare masknndustr loo.o Kv-, sav-, las-, hl- a turveteollsuus Sten-, er-, glas-, ko- ooh torvndustr loo.o O. 0. loo.o Kem allsa valm steta tuottava teollsuus Industr för tllverknng av kemska preparater Terva-, öly-, kum-. s. teollsuus loo.o loo.o Tär-, ole-, gumm- o. övr. sådan ndustr loo.o loo.o Nahka- a karvateollsuus Läder- ooh hårndustr loo.o loo.o Kutom ateollsuus T extlndustr loo.o o 0.7 [0.02J loo.o Paperteollsuus Pappersndustr... 2 R loo.o loo.o

15 Teollsuusla. Industrart. Työntekät %:na työpakossa, ota omstvat : Arbetare /o vd arbetsställen, som ägdes av: ykstyset henklöt, ensklda personer.! osuuskunnat.! andelslag. I yhtöt. akte- o. övr. bolag. kunnat. kommuner. valto. statsverket. Yhteensä. Summa. Tuotannon bruttoarvo %:na työpakossa, ota omstvat : Tllverknngens bruttovärde /«, vd arbetsställen, som ägdes av: ykstyset henklöt. I ensklda personer. yhtöt, akte- o. övr. bolag.; osuuskunnat. andelslag. kunnat. kommuner. valto. statsverket. Yhteensä. Summa. Puuteollsuus Trändustr... Ravnto- a nautntoaneteollsuus Rarngs loo.o ooh nutnngsm edelsndustr lOO.o loo.o Valastus-, vomansrto- a vesohtoteollsuus B elysnngs-, kraftöverförngs- ooh vattenlednngsndustr loo.o loo.o Graafllnen teollsuus Grafsk n d u str loo.o _ 7.9 loo.o Edellsn kuulumaton teollsuus Tl föregående e hänförlg n d u str loo.o loo.o Kakk teollsuudet Alla ndustrer l00.o 8.5 t T* OO loo.o Nämä suhdeluvut osottavat, että osake- a muden yhtöden rnnalla muut yrttääryhmät valtakunnan teollsuudessa ovat varsn vähäpätösä. Teollsuustyöväen koko määrästä tul yhtöden osalle 84.4 % a koko teollsuustuotannon bruttoarvosta 84.7 /o- Vastaavat luvut vuodelta 93 olvat 77.5 a 8.5 /0. Av dessa proportonstal framgär, att ämförelse med akte- ooh andra bolag de övrga företagargrupperna nom landets ndustr äro av särdeles rnga betydelse. A v hela antalet ndustrarbetare kom på aktebolagens del 84.4 % h av hela ndustrtllverknngens bruttovärde 84.7 /0. För år 93 voro de motsvarande sffrorna 77.5 och 8.5 /0. Työntekät. Työntekän todellnen lukumäärä koko maassa nelännesvuosttan ol: Arbetarne. D et verklga antalet arbetare kvartalsvs hela landet var: M e h ä : Män : N a s a : - K v n n o r : Y h t e e n s ä : S u m m a l u k u. m uutos. m uutos. m uutos. a n t a l. ä n d r n g. antal. ä n d r n g. a n t a l. ä n d r n g. p:nä tammk. den anuar huhtk. a p r l /o henäk. ul CO o o % lokak. oktober Vastaavat luvut kaupungessa a maaseudulla För städer och landsbygd var antalet arolvat: betare : K aupungt : Städer : M aaseutu : L andsbygd : m uutos. m uutos. antal. ändrng. antal. ändrng. p:nä tammk. den anuar s> luhtk. a p rl / S / henäk. ul f- 4.4 p lokak. oktober P

16 2 Työntekän käsuhteta valasevat seuraavat Arbetarnes åldersfördelnng belyses av fölande luvut: sffror: mehet : män : naset : kvnnor: kakk työnt.: alla arbetare: alle 5 vuoden under 5 år % % % 57 vuotaat 57 å r * ' v. täyttäneet fyllda 8 år Y hteensä Summa loo.o % o% 43 3 loo.o % M ellä vodaan havata huomattava lsäys naspuolsen työvom an käyttämsessä, kun ernäsllä alolla on turvauduttu naspuolseen työvomaan suuremmassa määrässä kun akasemmn. V. 93 ol näet nastyöläsä van 27.8%, mutta o v a v %. Vuodesta vuotta nuorempen työntekän absoluuttnen luku on lsääntynyt henklöstä 0763:een, a suhteellnen luku noussut 7.2 %:sta 7.5%:n, ollon prosenttluku on otettu työntekän koko luvusta. M oottort. Vomakoneta esttävä taulu (Taulu 3) on v. 920 kokonaan uusttu. Stä huolmatta prmäärmoottoren lukua a vomamäärää koskevat tedot ovat verrannollsa akasempen vuosen tetoen kanssa. Sen saan akasemmlta vuoslta e ole olemassa tetoa stä, suurko määrä tästä vom asta käytt suoranasest tehdaskoneta a suurko osa stä tarvttn sähkögeneraattoren käyttöön. Prmäärvoma v. 923 a lähnnä edellsnä vuosna käy lm seuraavasta: H os oss kan en cke obetydlg öknng av den kvnnlga arbetskraften akttagas, det att nom vssa branscher kvnnlg arbetskraft anltas högre grad än tdgare. Ar 93 utgorde nämlgen antalet kvnnlga arbetare endast 27.8 %, men redan år % och år % D et absoluta antalet arbetare under 8 år har från år 922 ökats från personer tll och deras relatva antal stgt från 7.2 /0 tll 7.5 %, varvd procenttalet beräknats av arbetarnes hela antal. Motorer. Tabellen rörande användnngen av kraftmaskner (Tabell 3) har år 920 helt och hållet förändrats. D et oaktat kunna uppgfterna över antalet prmärmotorer och deras drvkraft ämföras med uppgfterna från tdgare år. Däremot förefnnas cke uppgfter för tdgare år över den del av drvkraften, som användes I:o för drekt drft av fabrksmaskner och II:o för drft av elektretetsgeneratorer. Storleken av den prmära drvkraften år 923 och under de närmast föregående åren framgår av fölande sffror: Vuos. Å r. Ves pyörä Vatt enhul antal. V esmoottoreta. Vattenmotorer. ell. hk. Turbneta Turbner antal. eh. hk. Höyrymoottoreta. Mäntäkoneta Kolvmaskner l u k u. a n t a l. Ångmotorer. eh. hk. Turbneta antal Turbner eh. hk. Kaasu- a ölymoottoreta. Gas- och olemotorer. antal. eh. hk. Yhteensä Summa eff. hk Vomakoneden hevosvomamäärä on v. 920 edellseen vuoteen verraten vähentynyt. Tämä ohtuu stä, että tänä vuonna on verom yllyt ätetty tlastosta pos. Taulukko osottaa, että m yllyen vom akoneet olvat pääasassa vesmoottoreta, veläpä suureks osaks alkeellsnta laa, n vespyörä. Drvkraftens storlek hästkrafter har år 920 ämförelse med föregående år undergått en mnsknng. D etta beror på att tullmölkvarnarna år 920 bortlämnats ur statstken. Tabellen utvsar, att kraftmasknerna vd kvarnarna tll största delen utgordes av vattenmotorer, tll betydande del av prmtvaste slag, d. v. s. vattenhul.

17 3 Y leskuvan prmäärvoman käytöstä sekä sähkömoottoren vomamäärästä antavat teollsuuslattan seuraavat, tehokkaden hevosvomen määrä lm asevat luvut. En bld av användnngen av den prmära drvkraften samt drvkraftens storlek hos de elektrska motorerna nom de olka ndustrgrenarna erhålles av fölande sffror, som utvsa effektva hästkrafter. T eo su us la. Industrart. koneden välttömään käyttöön för omedelbar drft av maskner vespyörä a turbneta. vattenhul o. -turbner. höyrykoneta a turbneta. ångmaskner o. turbner. Prmäärmoottoreta on käytetty Av prmärmotorerna hava använts öly- a kaasumoottoreta. ole- och gas- ' motorer. yhteensä. summa. -turbner. sähkögeneraattoren käyttöön lör drvande av elektrctetsgeneratorer! vespyörä a -turbneta.! vattenhul o. höyrykoneta a -turbneta. ångmaskner o. -turbner. öly- a kaasumoottoeta. ole- o. gasmotorer. yhteensä. «summa. Sähkömoottort. Elektrska motorer. Voma, oka välttömäst käyttää tehdaskoneta. Drvkraft för omedelbar drft av fabrksmaskner. Malmnnosto Malmuppfordr. Sulatot a m etallen alost. lat Smält- o. metallförädl.-verk Konepaat Mek. verkstäder Henomp koneteollsuus F nare m asknndustr... Kv-, sav-, las-, hl-a turve teollsuus Sten-, er-, glas-, ko- o. torvndustr Kem allnen teollsuus K e msk ndustr Terva-, öly-y.m.s.teollsu u s Tär-, ole- o. ö. s. ndustr.. 50 Nahka- a karvateollsuus Läder- o. hårndustr K utom ateollsuus Textlnd Paperteollsuus Pappersnd Puuteollsuus Trändustr Ravnto- a nautntoaneteoll. Närngs- o. nutnngsmed. nd. Valastus-, vomansrto- a ve sohtoteoll. B elysnngs-, kraftöverförngs- o. vattenlednngsndustr Graafllnen teollsuus Grafsk ndustr... 0 Edellsn kuulumaton teoll Industr, som e är att hänföras tll föregående grupper Kakk teollsuud.allandustr ! ! 5 308> Työpakkoen tuotantoarvot a työntekät. Työpakat on entsen ulkasun taulussa 0 aettu sekä tuotantoarvon että työntekän lukumäärän mukaan, mkäl on ollut mahdollsta. Tällasta akoa e kutenkaan voda ana tomttaa, sllä erässä tapauksssa on kahdesta työpakasta lm otettu osttan työntekät yhtesest, osttan työntekät a tuotantoarvo yhtesest. Sentähden kussakn alla luetellussa ryhmässä on työpakkoen yhtessum m a yhteenlaskettaven summaa onkn verran suuremp. Samasta syystä e er ryhmen prosenttlukuen summakaan ole loo.o, vaan vähän penemp, a osottaa puuttuva prosenttluku puuttuva työpakkoa. Arbetsställenas tllverknngsvärde och antalet arbetare. En fördelnng av arbetsställena både efter tllverknngsvärdet och antalet arbetare har verkställts tabell 0 den föregående publkatonen, såvtt sådant vart mölgt. En sådan fördelnng är cke alltd genomförbar, det att vssa fall dels arbetarne, dels såväl arbetarne som tllverknngsvärdet uppgvts gem ensam t för tvänne arbetsställen. Därför är var och en av nedan upptagna grupper antalet arbetsställen något större än addendernas summa. A v samma orsak utgör cke heller procenttalens summa vare grupp loo.o, utan något mndre, varvd det resterande procenttalet bänför sg tll det resterande antalet arbetsställen.

18 4 Työpakko a : Arbetsställen Taotantoarvo : Tllverknngsvärde: Työntekötä : Arbetare : antal. /o kakk. alla. Ilmottamatta: Ioke angvet: alle 0 färre än alle under mk: alle 0 färre än o mk: alle 0 färre än mk: alle 0 färre än mk: alle 0 färre än mk: alle 0 färre än mk a enemmän och däröver: alle 0 färre än a enemmän och fle r e Kakk työpakat: A lla arbetsställen: alle 0 färre än a enem m än och flere Tomnnassa sattuneet keskeytykset. Työpakossa sattuneet keskeytykset akautuvat seuraavast er teollsuusryhm en kesken: Avbrott verksam heten. D e avbrott arbetet, som ägt rum vd arbetsställena, fördela sg på ndustrgrupperna på fölande sätt: T y ö p a k k o a, o s s a o n s a t t u n u t s e s a u k s a : A r b e t s s t ä l l e n m e d a v b r o t t : l u k u. % : n a k a k s t a. S e s a u k s a, a n t a l. %> a v a l l a. A n t a l a v b r o t t Malmnnosto Malmuppfordrng o Sulatot a m etallen alostuslatokset Smält- och m etallförädlngsverk Konepaat Mekanska verkstäder Henomp koneteollsuus Fnare m asknndustr Kv-, sav-, las- hl- a turveteollsuus Sten-, er-, glas-, ko- och torvn d u str N stä tltehtassa Därav vd tegelbruk Kem allsa valm steta tuottava teollsuus Industr för tllverknng av kemska preparater Terva-, öly-, kum- a muu sellanen teollsuus Tär-, olegumm- och övrg sådan n dustr Nahka- a karvateollsuus Läder- och hårndustr K utom ateollsuus T extlndustr Paperteollsuus. Pappersndustr Puuteollsuus Trändustr N stä sahossa a höyläämössä Därav vd sågverk och h y v lerer Ravnto- a nautntoaneteollsuus Närngs- och nutnngsm edelsndustr lo.o 50 Valastus- y. teollsuus B elysnngs- fl. ndustrer Graafllnen teollsuus Grafsk ndustr E dellsn ryhmn kuulumaton teollsuus Industr, som e är att hänföras tll föregående grupper Yhteensä Summa