SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. XVIII. TEOLLISUUSTILASTOA 27. V uonna HELSINKI, KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINO.

Transkriptio

1 SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. XVIII. TEOLLISUUSTILASTOA 27. V uonna 90. HELSINKI, 92. KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINO.

2 Ssällys: Yleskatsaus... :... I T eou suusluoktuksen a a k k o slu e tte lo... X V II 'Taulu. Y leskatsaus m aan teollsuustom ntaan läänttän vuonna » 2.» >» kunnttan vuonna » 3.»»» teollsuuslajttan vuonna > 4. T eollsuuslkkeet ry hm tettynä tuotteden arvon sekä om stajen mukaan vuonna » 5. T eollsuuden alalla tom va henklökunta vuonna » 6. T eollsuudessa k äy tety t m oottort, höy ry k attlat ja sähkögeneraattort vuonna » 7. T 3'öpakkojen om stajat vuonna > 8. Työpakat, jossa e ole teh ty ty ö tä koko vuotta vuonna » 9. T yöpakossa tapahtuneden työnkeskeytysten sy y t vuonna » 0. Teollsuuden kuluttam at raaka-aneet ja sen tu o tte e t vuonna R ahapajan tom nta vuonna K ontrolllatoksen tom nta vuonna Sv.

3 T Tuoden 909 teollsuustlastosta ast, mkä lmesty panosta vme kesänä, * on teollsuustlasto kokoonpantu Tlastokomtean metnnössä n:o VI ehdotetun uuden järjestelmän mukaan. Tämä maan teollsuuksen selonteko on kokoonpantu oleellsest samalla tapaa kun edellnenkn. Tauluun 4 on tehty sellanen lsäys, että snä on laskettu yhteen taulujen tedot erkseen kaupungesta ja maaseudulta. Teollsuustlasto lm ottaa nyttem m n työntekjän luvun neljänä er akana vuodessa, nm ttän pävänä tam mkuuta, pävänä huhtkuuta, pävänä henäkuuta ja pävänä lokakuuta annettujen tetojen keskmääränä. Vme julkasussa ol tämä keskmäärä lmotettu kahdella kymmenysluvulla. Tässä selonteossa ovat kymmenysluvut jätetyt pos, sekä sks, ette, ole avan asanmukasta lmasta henklöjä kymmenysosttan että senkn tähden, että manttujen lukujen nn tarkalla lmottamsella on varsn vähän käytännöllstä merktystä. Vuoden 909 selonteossa ollut Taulu 8 työntekjän jakautumsesta tuotantoarvon ja työntekjän luvun mukaan on jätetty pos stä syystä, että näyttäyty m ahdottom aks ryhm ttää tetoja täysn luotettavast m anttujen perustetten mukaan. Nnkun ja edellsessä julkasussa huomautettn, ovat sekä aneston että sen järjestelyn suhteen tehdyt muutokset edellsn julkasuhn verraten sks suuret, ette vo tehdä ylesempä vertaluja nden välllä. Anoastaan erätä suurempa teollsuuksa, jossa e ole kästyölkketä ne ovat nmttän nyttemmn jätetyt pos teollsuustlastosta, vo verrata keskenään ptemm ltä ajanjaksolta. Vertalu vuoden 909 välllä. Vuoslta 909 ja 90 saamme Suomen teollsuukssta kokonasuutena seuraavat tedot (Taulu ): Teollsuuslkkeden Työpakkojen luku Henklökuntaa keskmäärn: Työntekjötä Muuta henklökuntaa Yhteensä

4 II Käyttövoman suuruus tel. levosv Työntekjän palkkaus, m arkkaa Raaka-aneden arvo : Koko arvo, m arkkaa Raaka-aneena käytettyjen kotmasten teollsuustuotteden arvo, markkaa Jalostetun tuotteen arvo. markkaa Nämä luvut osottavat huomattavan lsäyksen vuoteen 909 verraten. Teollsuuslatosten lukumäärä on lsääntynyt 266:a (7.2 %), työpakkojen luku 68:a (.6 /0) ja nden henklökunnan luku 4 53 henklöllä (4.8 /0)- Käyttövoma on lsääntynyt hevosvomalla (.2%). Työntekjölle suortettujen palkkojen kokonassumma on mk suuremp kun edellsenä vuonna. Lsäys on 7.7 %, t. s. vähän suuremp kun työntekjän lukumäärän kasvamnen (4.6 %), mkä osottaa, että vuonna 90 on maksettu suurempa palkkoja kun vuonna 909. Se käy lm stäkn, että keskmääränen palkka ol vuonna 909 non 889 mk, mutta vuonna 90 non 95 mk. Kulutettujen raaka-anetten arvo on noussut markalla (4.2 %), raakaaneena käytettyjen kotmasten teollsuustuottetten arvo kokonasta markalla el non 44 % ja jalostetun tuotteen arvo markalla (2.5 %). Kotmasten teollsuustuotteden arvon nän suur kasvamnen johtuu stä, että sahattujen tukken arvo on tänä vuonna otettu mukaan, mtä e ole tehty ennen. Nden arvo ol mk. Kun ne vähennetään koko arvosta, jää käytettyjen kotmasten raaka-anetten arvoks mk, mkä osottaa markan el 8.4 %:n lsäyksen vuoteen 909 verraten. Nämä kakk luvut osottavat, että teollsuustomnnassa on vuonna 90 tapahtunut huom attava kehtys vuoteen 909 verrattuna. Maan er oslle jakaantuu jalostetun tuotteen arvo, tuotantoarvo, seuraavalla tavalla: S m k A rvonnousu: /o Uudenmaan lä ä n Turun ja Porn lä ä n Hämeen lään Vpurn» Mkkeln s Kuopon» Vaasan» Oulun»

5 I ll A rvonnousu: Sm k»/o K aupungt o Maaseutu Koko m a a Taulussa 2 ovat samat tedot, kun ensmäsessäkn taulussa, jaettuna kaupunken ja kauppalan sekä khlakuntan mukaan. Ne kaupungt, joden tuotantoarvo on suurn, sekä tuotantoarvon lsäys vuodesta 909 lähten ovat seuraavat: T uotantoarvo : T uotantoarvon lsäys : Smk Smk % Helsnk Tampere Turku O.t V aasa G O u lu Kotka P o r Petarsaar V p u r K uopo Kotkassa tapahtunut suur lsäys rppuu stä, että e äät skälässtä suursta teollsuuslatokssta sesovat vuonna 909. Seuraavssa khlakunnssa on tuotantoarvo ollut suurn, nmttän: Lapveden mk, Kymn mk, Tammelan mk ja Helsngn mk. Taulussa 3 ovat m antut tedot järjestetyt teollsuuslajttan. Svulla IV olevassa taulussa ovat yhdstettynä suurten teollsuusryhmen tärkemmät tedot vuodelta 90 sekä vuoteen 909 verraten tapahtuneet m uutokset prosenttena lmastuna. IV. Metallteollsuus. Työpakkojen lukumäärä on vähentynyt 3:a, m utta sekä työntekjän lukum äärä että tuotantoarvo ovat kasvaneet, vm em anttu varsn huom attavassa määrn, nmttän markalla el 9.4 /0. Tästä lsäyksestä tulee mk konepajojen osalle. III. Kv-, sav-, las-, hl- ja turveteollsuus. Tltehtaden lukumäärä on vähentynyt :a, nmttän 90:stä 79:ään, m utta työntekjän lukumäärä on lsääntynyt 545:llä ja tuotantoarvo markalla.

6 IV Työpakat Työntekjät : Tuotantoarvo : Teollsuusryhmät. Luku 90. Lsäys ta vähennys 909 verraten, % Luku 90. Lsäys ta vähennys 909 verraten, % Smk 90. Lsäys ta vähennys 909 verraten, % M etallteollsuus Kv-, sav-, las, hl- ja turveteollsuus f K em allsten latteden valm stusteollsuus f Terva-, öljy-, kum - ja m uu sellanen te o llsu u s Ö N ahka- ja k a rv a te o llsu u s K u to m ateo llsu u s f P a p e rte o llsu u s j j- 5.7 P u u teo llsu u s f j- 25. R avnto- ja nautntoaneteollsuus f 2.3 V alastus-, vom ansrto- ja vesjohtoteollsuus ' G raalllnen te o llsu u s j f 4.4 Muu te o lls u u s o K akk teollsuudet j f 2.5 Laste!Matten lukumäärä ol m uuttum atta, m utta sekä työntekjän lukumäärä että jalostetun tuotteen arvo ovat vähentyneet, edellnen 266:sta 204:ään ja jälkm änen :sta markkaan. VI. Kemallsten latteden valmstusteollsuus. Tultkkutehtata ol vuonna 90 4 vastaten 3 vuonna 909. Työntekjän lukumäärä on kutenkn van 46 suuremp ja jalostetun tuotteen arvo on lsääntynyt markalla. Tällä teollsuusryhmällä on yhä hyvn vähäpätönen asema Suomessa. VII. Terva-, öljy-, kum- ja muu sen laatunen teollsuus. Sappua- ja suopatehtata on 3 vastaten 2 vuonna 909. Jalostetun tuotteen arvo on kasvanut mk el 2.l % vuoden 909 vastaavaan arvoon verraten. Tähänkään ryhmään kuuluvlla teollsuukslla e ole suurta merktystä.

7 y VIII. Nahka- ja karvateollsuus. Nahkatehtaat ja nähkurntyöpajat ovat lsääntyneet 26:sta 32:een. Työntekjän lukumäärä on kasvanut anoastaan mtättömän vähän, jotavaston jalostetun tuotteen arvo on kasvanut m arkasta markkaan, el mk (33.5 %). Kenkätehtatten lukumäärä on kasvanut 7:stä 0:een, nden työntekjän lukumäärä 468:sta 723:een (lsäys 54.5 /0), sekä jalostetun tuotteen arvo m arkasta markkaan (lsäys mk el 47.8 /0). IX. Kutomateollsuus. Vllateollsuudessa (sekä kehräämössä että kutomossa) on huomattavssa vähänen lsäys työntekjän lukumäärässä (63 henklöä) ja jalostetun tuotteen arvon kohoamnen markasta markkaan (lsäys 6200 mk el 3.7 /0). Puuvllateollsuuden kehtys käy lm seuraavasta taulukosta: V uonna. Työpakkoja. T yöntekjötä. T u o tan to - arvo, S m k. M uutos, % M aahan tu o tu ra a k ap u u - vllaa, kg. M uutos % f f f f Puuvllateollsuus on vme akona työskennellyt raakapuuvllan korketten hntojen panostamana. Tämä teollsuus näyttääkn nykyään pysyvän mellä melken kehttym ättä, osottaen tuotannon olevan vähenemään pän. X. Paperteollsuus. Paperteollsuus on nnkun edellä julkastusta taulusta käy lm, kauttaaltaan edstynyt, sllä työpakkojen lukumäärä on kasvanut 7. %, työntekjän lukumäärä 8.8% ja jalostetun tuotteen arvo markasta m arkkaan (lsäys mk el 5.7 %) Puuhomoja ol 43 nnkun edellsenä vuonnakn, työntekjän lukumäärä on lsääntynyt 58:a ja jalostetun tuotteen arvo markasta markkaan, el mk (3,5 %). Selhdoosatehtata ol 7 vastaten 4 edellsenä vuonna. Työntekjän lukumäärä on lsääntynyt 54:stä 2 620:een el 06:a (73.3 %) ja jalostetun tuotteen arvo m arkasta markkaan, el m arkalla (22.0%).

8 VI Papertehtatten lukumäärä taasen ol 24 vastaten 27 edellsenä vuonna, ja työntekjän lukumäärä on laskenut 5 525:sta 4 94:een, el 584 henklöä. Jalostetun tuotteen arvo on sensjaan lsääntynyt markasta markkaan, el mk (4.7 %). Paperteollsuuden suurteollsuuteen kuuluvan osan, t. s. puuhomojen, selluloosatehtatten, pahvtehtatten ja papertehtatten kehtystä valasee seu- raava taulukko: Amonna. Muutos, % Smk. Muutos, 0/ 0* Vennn arvo, Smk. Muutos, % Työntekjötä. Tuotantoarvo, Mekaannen käyttövoma, h. v S C t C Seuraavassa taulussa estetään vertaleva katsaus puuvanukkeen, selluloosan ja papern ventn. Valmstusta koskevat tedot evät kutenkaan ole täysn luotettava varhasemmlta vuoslta, stä syystä että eräät tehtaat ovat antaneet tässä suhteessa epätäydellsä tetoja. Puuvanuke ja pahv. Selluloosa. Paper. Vuonna. Tuotanto, tonna. Vent, tonna. Tuotanto, tonna. Vent, tonna. Tuotanto, tonna. Vent, tonna

9 VII Paperteollsuudessa käytetään 287 homakonetta, 63 selluloosakettmöä ja 53 paperkonetta, josta 52 on >Langseb»-konetta ja yks >Rundseb»-kone. Suurn työleveys on 330 cm. XI. Puuteollsuus. Puuteollsuus on kokonasuudessaan edstynyt vuonna 90 vuoteen 909 verrattuna. Työpakkojen lukumäärä on tosn kasvanut anoastaan vähäpätösest, el 0.2 %, m utta työntekjän lukumäärä on kasvanut 27 06:sta :ään, el 338:a henklöllä (5.0 /0) ja jalostetun tuotteen arvo markasta m arkkaan, el m arkkaan (25. /0). Puuteollsuuden tärkemmän osan muodostavat sahat ja höyläämöt. Tämän teollsuushaaran kehtystä kuvaa seuraava taulukko: V uonna. Muutos, % Työpakkoja. Työntekjötä. Tuotantoarvo, Smk. Muutos, % Sahattuja puutavarota, 000 mh Sahattujen puutavaran vent, 000 m* \ f f f j j h f Taulukko osottaa sahojen ja höyläämöjen jalostaman tuotteen nousun olleen erttän suuren vuonna 90, sllä arvon lsäys on mk el 27.0 % edellsen vuoden arvoa suuremp. Vuoden kuluessa on sahattu tukka, vastaavan luvun ollessa vuonna 909 ja vuonna 908. Sahateollsuudessa käytettn vuonna saharaama ja 93 srkkelsahaa. XIII. Ravnto- ja nautntoaneteollsuus. Sokertehtatten lukumäärä on 6 samonkun edellsenäkn vuonna, nden työntekjän lukumäärä on laskenut 820:sta 780:een ja jalostetun tuotteen arvo mlte mljoonan markkaa, el m arkasta markkaan.

10 VIII Alkoholptosten juomen valmstustehtaat (olutpanmot, palovnapolttmot ja hvatehtaat, väkvnatehtaat ja tslauslatokset sekä punss- ja vntehtaat) evät kokonasuudessaan näytä sanottavast muuttuneen. Tehtatten lukumäärä on tosn laskenut 50:stä 35:een ja työntekjän lukumäärä 593:sta 506:een, m utta jalostetun tuotteen arvo on kasvanut vähän, nm ttän m arkasta markkaan. Vähennykseen vakuttavat etupäässä olutpanmot, joden lukumäärä on laskenut 8:stä 69:ään, ja joden tuotantoarvo on laskenut lähes mljoonan markkaa. Tupakkatehtatten lukumäärä on lsääntynyt yhdellä, mutta työntekjän lukumäärä on stä huolm atta laskenut 4 36:sta 3 777:ään el 359:llä. Jalostetun tuotteen arvo on lsääntynyt vähäsen, el markasta markkaan. XV. Graafllnen teollsuus. Krjapanojen lukumäärä on laskennut 29:stä 24:ään ja kvpanojen sekä kerngraafllsten latosten lukumäärä kasvanut 7:stä 8:aan. Työntekjän lukumäärä on kasvanut 77:llä. Jalostetun tuotteen arvo on kasvanut m arkalla el markasta markkaan. Teollsuuslatosten tuotantoarvot ja omstajat. Taulussa 4 ovat teollsuuslatokset järjestetyt läänttän, erkseen kaupungessa ja maaseudulla, sekä omstajen ja tuotantoarvon suuruuden mukaan. Tuotantoarvon mukaan jakautuvat teollsuuslatokset ja nden työntekjät seuraavast : T uotantoarvo : Kau Jungt: Maaseutu : Latokset T3^öntek. L atokset Työntek. Koko tatokset. Työntek. alla mk » )> » > » OOOnarkkaaja enemmän maa: Yhteensä Tässä näemme teollsuuden erlasen kehtyksen kaupungessa ja maaseudulla sangen selväst. Samalla kun penteollsuutta harjotetaan kaupungessa anoastaan avan vähän (almpaan ryhmään kuuluu anoastaan 3.8 % latokssta),

11 muodostaa se maaseudulla ylesmmän ryhmän (70.2 /0kaksta yrtyksstä kuuluu almpaan ryhmään). Tämän aheuttaa etupäässä yl 2,000 nouseva veromyllyjen lukumäärä, jota luonnollsest on mlte yksnomaan maaseudulla. Laskem alla montako työntekjää keskmäärn tulee kutakn teollsuuslatosta koht edellä m antussa ryhmssä, saamme seuraavan tuloksen: IX T yöntekjötä Tuotantoarvo : T uotantoarvo : y rty stä koht. T yöntekjötä y rty stä koht alle mk mk » » » mk ja enemmän » Kakk yrtykset Omstajan mukaan jakautuvat teollsuuslatokset seuraavast: Omstaja: K aupungt: M aaseutu: K oko maa: Y rtykset. T yöntekjät. Y rtykset. T yöntekjät. Y rtykset. T yöntekjät. Ykstyset h e n k lö t Osuuskunnat Osake- ja muut yhtöt K unnat Valto Yhteensä Jos jätämme pos osuuskuntan, kuntan ja valton omstamat verrattan harvalukuset yrtykset, jakautuvat ykstysten henklöjen sekä osake- ja muden yhtötten omstamat yrtykset tuotantoarvon mukaan seuraavast: T uotantoarvo : Y kstyset henklöt. Y rtykset. T yöntekjät.. Osake- ja m uut yhtöt. Y rtykset. T yöntekjät. alle mk » >» » » mk ja enemmän Y hteensä Teollsuustlastoa. 2

12 X Osakeyhtöm uoto e ole harvnanen sangen pentenkään yrtysten kesken, m utta stä käytetään luonnollsest etupäässä suuremmssa teollsuuslkkessä. Y kstysten omstamssa yrtyksssä on yleensä van 8.56 työntekjää lkettä koht, sam alla kun osake- ja m u tten yhtöjen om stam ssa latoksssa on keskm äärn työntekjää. Taulussa 7 ovat työpakat järjestetyt teollsuuslajttan ja omstajan laadun mukaan. Osuuskunten omstama lkketä on lukusast kv-, sav-, las-, hl- ja turveteollsuudessa: pats muutama kvlouhmoja sekä kalkk- ja tltehtata, omstavat osuuskunnat 5 turvepehku- ja turvemultatehdasta. Edelleen omstavat osuuskunnat 22 sahalatosta. Runsammn on osuuskunta kutenkn ravntoaneteollsuudessa. Nnpä omstavat osuuskunnat 284 veromyllyä, yhden m allastehtaan, 3 lepomoa y. m. Osuuskunnat om stavat nnkään 8 krjapanoa. Pats yhtä tltehdasta ja yhtä veromyllyä, omstavat kunnat etupäässä kaasulatoksa, sähkövalastus- ja vomansrto- sekä vesjohtolatoksa. Valton teollsuustomnta kohdstuu etupäässä konepajohn, jota sllä on 8 valtonrautateden tarvetta varten. Stäpats omstaa valto 3 sahaa, 9 veromyllyä ja kaasulatoksen. Teollsuuslatosten työntekjät. Taulussa 5 on tetoja sekä työntekjän todellsesta lukumäärästä neljänä er ajankohtana vuodessa että työntekjän käjaosta. Työntekjän todellnen lukumäärä ol: Mehä : Nasa: Yhteensä: Luku. Muutos. Luku. Muutos Luku. Muutos. p. tammkuuta p. huhtkuuta % % % p. henäkuuta » » » p. lokakuuta » » » vakuttavat, nnkun näkyy, enemmän mes- Vuodenakojen vahtelut puolsn työntekjöhn. Työntekjät jakautuvat kaupunken ja maaseudun kesken seuraavast (Taulu 2): Kaup ungt: Maaseutu: Luku. Muutos. Luku. Muutos. p. tam m kuuta p. h u h tk u u ta % % p. henäkuuta » » p. lokakuuta j- 0.03» »

13 Nnkun tästä käy lm, ovat työväen lukumäärässä tapahtuvat vahtelut melkosta suuremmat maaseudulla kun kaupungessa, mkä johtuu etupäässä tltehtassa ja sahossa tapahtuvsta suuremmsta vahtelusta. Eräden suurempen teollsuuksen työntekjän todellnen lukumäärä on seuraava: T yöntekjän lukum äärä: p. tam m k. p. huhtk. p. henäk. p. lokak. Konepajat Vllakutomot Puuvllakutom ot Puuhomot Selluloosatehtaat Papertehtaat Tupakkatehtaat K rja p a n o t Nässä teollsuusryhmssä e työntekjän lukumäärässä tapahdu varsn suura vahteluja. Tosn on asan lata tltehtassa ja sahossa, nnkun näkyy so n ra v a s ta v h rl s f p lm ä e f ä T ltehtaat: XI Sahat ja höylääm öt Työntekjän T yöntekjä n L säys ta vähennys L säys ta: vähennys. luku. luku. / 0 luku. luku. % p. ta m m k p. h u h t k p. h e n ä k f 5.2' p. l o k a k Svulla X IIXV olevassa taulussa estetään yleskatsaus työntekjän jakautumseen jän ja sukupuolen mukaan, osttan suuremmssa teollsuus- ryhmssä, osttan nätten ryhmen erässä tärkemmssä teollsuushaarossa. Snä lmastaan erkseen mes- ja naspuolsten työntekjän lukumäärä alle 5 vuoden ja 58 vuoden jässä, alakästen koko lukumäärä sekä 8 vuotta vanhempen työntekjän lukumäärä, ynnä nämä luvut prosenttena kaksta mes- ja kaksta naspuolssta työntekjöstä, jotapats mes- ja naspuolsten työntekjän välnen suhde lm astaan prosentessa. Näden sekkojen vertalu vuoden 909 vastaaven tetojen välllä antaa seuraavan tuloksen: Mshä. Na'sä alle 5 vuoden.5 «/o.3 % 9 o t" / /O.9 o/, 58 vuotata > 5.7» 0.» 0.3» kakk alakäset » 7.0» 2.2» 2.2» yl 8 v u o d en » 93.0» 87.8» 87.8» kakk ty ö n te k jä t.. 7.7» 7.7 > 28.3» 28.3» (Jatk. sv. X IV).

14 X II X III Työn t e t jötä kesk m ä ä r n : Teollsuus. Alle 5 vuoden 58 vuotata Yhteensä alakäs Yl 8 vuoden Kakk Mespuol. Naspuol. Mespuol. Na spool. Mespuol. Naspuol. Mespuol. Naspuol. Mespuo. Naspuol. luku. 0/ 0 luku. /o luku. % luku. % haku. % luku. % luku. % luku. /o luku. % luku. % Kavoslouhnta ja m a lm n n o sto loo.o 93 loo.o 2 Sulatot ja metallen jalostuslatokset Konepajat Henomp koneteollsuus loo.o Kv-, sav-, las-, hl- ja turveteoll.: T lteh taat G 7 L a ste h taat Kemallsten latteden valm stusteollsuus: T u ltk k u te h ta a t I Terva-, öljy-, kum- ja muu sen laatunen te o llsu u s o Nahka- ja karvateolsuus: N ahkatehtaat ja nahkurntyöpajat K e n k äte h ta a t l l. l Kutom ateollsuus: lo.o V lla k e h rä äm ö t P u u v llak elrääm ö t V lla k u to m o t P u u v llak u to m o t Pellavakekrääm öt ja -k u to m o t T rkoon ja sukan k u to m o t H a ttu - ja la k k te h ta a t ! Paperteollsuus: ; '2 3 P u u h o m o t ; '24 S ellu lo o sateh taat : ; I P a h v te h ta a t loo.o 65 loo.o P a p e rte h ta a t... O.o , K rjan sto m o teh taat Puuteollsuus: S ah at ja höylääm öt Rulla-, rullanem äs- ja nappulat Ravnto- ja nautntoaneteolls. : o V erom yllyt L epom ot j 34 S o k erteh taat l35 K aram ell- ja m arm elaattehtaat

15 XIY XV Työn t e k ötä kesk n ä ä r n : Teollsuus. Alle 5 vuoden 58 vuotata Yhteensä alakäsä Yl 8 vuoden Kakk Mespuol. Naspuol. Mespuol. Ntspuol. Mespuol. Näsp n o. Mespuol. Naspuol. Mespuol. Naspuol. luku. % luku. % luku. "/o luku. /o luku. % luku. % luku. % luku. % luku. % luku. % 36 Kvennäsves- ja vrvotusjuomatehtaat Olutpanmot S Palovnapolttmot ja hvatehtaat Tupakkatehtaat Valastus-, vomansrto- ja vesjohtoteollsuus... O _ loo.o Oraafllnen te o llsu u s a Krjapanot Kvpanot ja kemgraafllset latok set Muu te o llsu u s Kakk teollsuudet Alakästen työntekjän suhteellsessa lukumäärässä on huomattav 3sa van vähäpätösä vahteluja. Tomnnassa sattuneet keskeytykset. Taulu 8 valasee teollsuustomnnassa vuoden varrella sattuneta keskey- Moottort. tyksä. Ne jakautuvat er teollsuuksen kosken seuraavast: Teollsuudessa käytetyt m oottort (Taulu 6) jakautuvat seuraavast : Luku hev. vom. Vesmoottorea: vesnvfträ » turbneja Höyryn oottorej a: m äntäkoneta.» tu rbneja... Polttom oottoreja Sähkom oottoreja... Muta m oottoreja ! Työpakat, jossa on ollut keskeyt. Keskeytysten lukumäärä. Sulatot ja m etallen jalostuslat K o n ep ajat... Henomp koneteollsuus Kv-, sav-, las-, hl- Nstä tltehtassa a turveteollsuus Kem allsten latteden \'almstusteoll Terva-, öljy-, kum- ja m uu sen laat. teoll. 9 H öyrypam ujen lukum ääräks on lm otettu 72 yhteensä m2:n Nahka- ja karvateollsuus 2 tulpnnalla. Sähkögeneraattoren lukum äärä on 550, yhteensä klow atta Kutomateollsuus 3 6 ja saman teollsuuslatoksen sähkögeneraattoresta vrtansa saaven sähkömoot- Paperteollsuus 6 2 toren lukum äärä 220, yhteensä tel. hev. vom. Puuteollsuus "\T * 4. k * l ) Vuodelta 909 on tämä luku lmotettu 98,000 klowatks. Tämä erotus johtuu erästä, varsnkn sahosta ja sähkölatokssta tänä vuonna saadusta epätäydellsstä tedosta. (Ravnto- ja nautntoaneteollsuus

16 XVI Työpakat, jossa on ollut keskevt. Keskeytysten lukumäärä. Valastus- y. m. teollsuus Graafllnen teollsuus Yhteensä Ptuutensa mukaan jakautuvat keskeytykset seuraavast: Luku 7.. Vähemmän kun yhden vko: l. 2 vk k o a vkkoayhden kuukauden kuukautta > , o» , ? Yhteensä 938 loo.o Tltehtaat ovat yleensä sesoneet 26 kuukautta. Sahat ovat sesoneet hyvn er ptkä akoja, parsta vkosta ana 2 kuukauteen. Neljäsosa nstä on sesonut 28 kuukautta. Sattunetten keskeytysten syyks on lm otettu: L uku, % Sopm aton v u o d en a k a Sopm aton vedenkorkeus Tulpalo K orjaukset Lakko Työnsulku V ararkko M uut syyt Y hteensä 938 loo.o Nnkun näkyy ovat nämä tedot sangen epämääräset, kun lähes puolet systä on jätetty tarkemm n m äärttelem ättä. Taulussa 0 on tetoja kunkn teollsuuslajn kuluttam sta raaka-anesta ja valm stam sta tuottesta. Lopussa on tetoja rahapajan ja kontrolllatoksen tomnnasta. Helsngssä Teollsuushalltuksessa, toukokuussa 92. N. Gcroff.

17 XVII Aakkosellnen luettelo tlastossa selostetusta tehtasta. Teolls t n slaj. Tlastollsen ryhmän numero. T e o s u u s a j. Tlastollsen ryhmän numero. Ajokalutehtaat... X V I K a rsta teh ta a t... V III b V a IX e K enotekosten kven valm s D y n a m ttte h ta a t... VI c tuslatokset... V a K m röökktehtaat... V I d E tk k a teh ta a t... X III d Knnas- ja hanskkatehtaat.. V III b K rjan stom ot... G alvanom stehtaat... II b K rja p a n o t... X V Krjekuor- ja paperpuss- H a lk o sa h a t... X I a tehtaat... X b H arjatehtaat... V III c K vennäsves- ja vrvotus H attutehtaat... IX e juom atehtaat... X III d H aultehtaat... II b K vlouhm ot sekä kvenhak- H lhappotehtaat... VI a kuu- ja hom alatokset... V a H vatehtaat... X III d K vpanot ja kem graafllset Hllo- ja m e h u te h ta a t... X III c latokset... X V H u o p a ta v a ra teh ta a t... IX f K loraatttehtaat... V I a K o n e p a ja t...!.jalk n eteh taat... V III b K ork ktehtaat... X I c Jauho- ja suurm om yllyt... X III b K otelo- ja hylsytehtaat... X b K ultakavokset ja huuhtom ot Kaakao- ja suklaatehtaat... X III c K um tavaratehtaat... V II b K aakeltehtaat... V a K y n ttlä te h ta a t... V II b K a a s u te h ta a t... X IV K äärek sh d n teh taat... IX f K ahvpaahtm ot... X III 0 K öystehtaat... IX d K adetehtaat... II b K alanverkkotehtaat... IX f L a a tk k o teh ta a t... X I b K a lja teh ta a t... X III d Lava- ja venevestäm öt...'. X I b K a lk k teh taat... V a Lakka- ja pultuurtehtaat,.. V II b Karamell- ja marmelaat- L ak k teh ta a t... IX e X b III X III c V b Karkea- ja m usta- sekä heno- L astenvaunutehtaat... X V I taetehtaat... II b L a stu v lla teh ta a t... X I a Teollsuustlastoa. 3 I

18 XVIII T e o lls u u s la j. T lastollsen ryhm n num ero. T e o lls u u s la j. T lasto llsen ry h m ä n num ero. Lekkkalutehtaat... X V I Puun tslau slatok set... V II a : L em asn teh taat... X V I Puusepän ja huonekalutehtaat X I b L ep o m o t... X III b Puuvllakehrääm öt... IX a Lest- ja puukenkätehtaat.. X I b Puuvllakutom ot... IX b L tu teh taat... V a Pvörätehtaat... X I b Luujauhotehtaat ja luun survom slatokset... VI b Haut ala v a v estä m ö t... III M ak k arateh taat... X III a X III b Lakk- ja peltsepäntehtaat.. II b Rulla-, rullanemäs- ja nappulatehtaat... X I b M arks-ja sälekahdntehtaat IX f Sahat ja h ö y lä ä m ö t... X I a M artn latokset... II a Sappua- ja su opatehtaat.... V II b M a su u n t... II a Sateen- ja pävänvarjotehtaat IX f M ellotuslatokset... II a Satulasepäntehtaat... V III b Messnk- ja tnavalm ot... II b Selluloosatehtaat... X a M uurauslaasttehtaat... V a Sem entt- ja asfalttvalm ot sekä asfaltthuopa- ja keno N ahkatehtaat- ja nahkurn tekosten kven valm stusty ö p a ja t... V III a latokset... V a N a p p teh ta a t... X V I S rappteh taat... X III c N auhan k u to m o t... IX b Slkklnojen rpsuamnen... IX f Naula-, rautalanka- ja pultt- Skurtehtaat... X III 0 tehtaat... II b Sottokonetehtaat... IV N eu la teh ta a t... II b Sokertehtaat... X III e II b Soodatehtaat... VI a O lu tp a n m o t... X III d S orv a u steh ta a t... X I b Sysen valm stuslatokset... V c Pahvtehtaat... X a Sähkökonetehtaat... TTT P a ta te h ta a t... IX e Sähkö valas tus- ja vom an - Paju-, juur- ja rottnktehtaat X I c sr to la to k se t... X IV P a p erte h ta a t... X a S älyk eteh taat... X III a Parkkm yllyt... X I c P ella v a k u to m o t... IX b T apetttehtaat... X b Pellavan pu h d stu slatok set.. IX a Teknokem allset tehtaat... VI d Posln- ja fajanss tehtaat.. V a Tervapolttm ot ja pktehtaat V II a Punss- ja v n te h ta a t... X III d T lte h ta a t... V a Putkjohto teh ta a t... III T lketehtaat... IX f Puuhom ot... X a Trkoon ja sukan kutom ot.. IX e Puun kyllästytys ja värjäys- T u ltkkutehtaat... VI c teh taat... X I a T upakkatehtaat ja työpajat. X III 0

19 XIX T lastollsen T lasto llsen T e o lls u u s la j. ry h m ä n T 'e o llâ ü u sla j, ry h m ä n num ero. num ero. Turvepehku- ja turvem ulta- V lateh taat... II b teh taat... V c V napolttm o t... X III d T yn n yrteh taat... X I b Vllakehräämöt... IX a U rk u teh ta a t... IV V llak u tom ot... IX b U udntehtaat... IX b V äkvnatehtaat ja -tslauslato k s e t... X III d V a lm o t... III Vär- ja vern ssateh taat... V II b V a n u te h ta a t... IX f V ä rjä y steh ta a t... IX c V anutuslatokset... IX c V erom yllvt... X III b Ö ljy teh ta a t... V II a V esjohtolatokset... X IV

20 TAULUKKOJA.

21 2 Yleskatsaus maan teollsuus tom ntaan läänttän vuonna 90. Taulu H e n k llö k u n T e o lls u u s L ä ä n. 6 7 <> n a u k e s k m ä ä r ä n e n K ä y t t ö v o m an su u r u u s te h o l je n T y ö n t e k M u u ta h e n k jö tä. lö k u n ta a. 9 0 R a a k a -a n e tte n a r v o, T y ö p a k k o lk k e d e n 8 lss s a h e v o s v o m s s a. Y h te e n s ä. T y ö n t e k j ä n tu o tt e d e n p a lk k a u s, Sm k. J a lo s t e t t u j e n Sm k. R a a k a -a n e e n a k ä y te tty je n k o t m a s t e n t e o ll s u u s t u o t t e d e n a rv o. K o k o a rv o. a rv o, Sm k. Uudenmaan lään K a u p u n g t M a a s e u tu K a u p u n g t M a a s e u tu Y hteensä K a u p u n g t M a a s e u tu ! K a u p u n g t... M a a s e u tu... Y hteensä j ! ! Turun ja Porn lään '... Y hteensä j Hämeen lään. Vpurn lään.... Y hteensä, Mkkeln lään. K a u p u n g t... M a a s e u tu... Y hteen sä 24 27! ! g Kuopon lään. K a u p u n g t M a a se u tu Y hteen sä 325 ; g ! , j Vaasan lään. K a u p u n g t... M a a s e u tu... Y hteen sä I 4 Bo Oulun lään. K a u p u n g t...! M a a s e u tu! Y hteensä Y h teen sä k a u p u n g essa Y h teen sä m a a se u d u lla Y h teen sä k o k o m a a ssa j j ; ; ' ft7k 77 Ï SAft j

22 2 K u u t a. Uudenman lään. K a u p u n g t: Taulu 2. Yleskatsaus maal teollsuus- tomntaan kunnttan vuonna 90. T eollsuus- T y ö p a k lkkeden k o jen 3 T a m m k. 4 5 p:nä. : T y ö - H u h tk. p:nft. 6 te k jö t ä. H en ä k. p:nä. 7 L o k a k. p :nä. 8 K ä y ttö v o m a n su u r u u s t e h o l lsssa h evosv o m ssa. 9 T yöntekjän p a lk k a u s, S m k. 0 R a a k a -a n e tte n arvo, K o k o arvo. S m k. R a a k a -a n een a k ä y te t ty je n k o tm a s te n teollsu ustu otted en arvo. 2 J a lo s te ttu je n H elsnk P orvoo L o v s a T a m m s a a r H a n k o M aaseutu : 4 5 t u o tte d e n Y hteensä R aasep o rn k h la k u n ta L o h jan > H elsngn» P e rn a ja n» Y hteensä arvo, S m k.! Turun ja Porn lään. j K a u p u n g t : T u rk u ! P o r R a u m a U u s k a u p u n k N a an ta l M aaran h am n a Salon k a u p p a la v k M aaseutu: Y hteensä H alk o n k h la k u n ta I M askun > (k P kkön» V ehm aan» M ynäm äen» A h v en an m aan» U lv lan» Ik a a ls te n» T y rv ä ä n» L om aan > : j Y hteensä j

23 6 7 K n t a. Taulu 2. (Jatk.). Yleskatsaus maan teollsuus- tomntaan kunnttan vuonna T eollsuuslk k e d e n 3 T y ö p a k k o je n Työn tekj ötä. Tan m k. H u h tk. H e n ä k. p:nä. p:nä. p:nä. L o k a k. p:nä. 8 K ä y ttö v o m a n suuruus teh olls s s a h e v o s v o m ssa. 9 T yöntekjän p a lk k a u s, S m k. 0 n R a a k a -a n e tte n a rv o, K o k o arvo. S m k. R a a k a -a n e e n a k ä y te t ty je n k o tm a s te n t e o lls u u s t u o t ted en arvo. 2 J a lo s te ttu je n tu o tt e d e n arvo, S m k. ; Hämeen lään. K a u p u n g t : H ä m eenln n a T am p ere Ö L a h t Y hteensä M aaseutu: H a u h o n k h la k u n ta ; H ollolan» ! ! J ä m s ä n» ! R u o v ed en» P rk k a lan» ! T am m elan > Y hteensä «00 Vpurn lään. K a u p u n g t : V p u r '- H a m n a * vk otka L a p p e e n ra n ta K ä k s a lm ; S o r ta v a la op Y h teen sä M aaseutu : " K y m n k h la k u n ta L appeen > R an n a n» j Ä y rä p ä än» fS 957! J ä ä s k e n» öb 87 : v K urkjoen > K äk salm en» S o rtav a la n > S alm n» Y hteensä «

24 8 9 Taulu 2. (Jatk.). Yleskatsaus maan teollsuus- tomntaan kunnttan vuonna 90. Kunta ; 5 [ t o! luku. Teollsuuslkkeden Työpakkojen luku. Tammk. p:nä. Huhtk. p:nft. Henäk. X p:nä. Lokak. p:nä. Käyttövoman suuruus tehollsssa hevosvomssa. Työntekjän palkkaus, Smk. Raaka-anetten arvo. Koko arvo. Smk. Raaka-aneena käytettyjen kotmasten teollsuustuotteden arvo. 2 -Jalostettujen tuotteden arvo, Smk. Mkkeln lään. K a u p u n g t : M kkel S av o n ln n a U I H en o la M a a s e u t u : Y hteensä M kkeln k h la k u n ta ; H e n o lan» , R an tasalm en» J u v a n» ; Y hteensä j Kuopon lään. K a u p u n g t : K u o p o Jo en su u j I s a l m O I N u rm ek sen k a u p p ala Y h teen sä j M a a s e u t u :! K u o p o n k h la k u n ta R a u ta la m m n» P elsjärv e n» Isalm en > L pern» Ilo m a n tsn» Vaasan lään. K a u p u n g t : Y h teen sä ; » ! N k o lan k au p u n k \ K a s k n e n... : K rs tn a U u sk aarlep y y ! P e ta rs a a r....' ! K o k k o la I J y v ä s k y lä j Y hteensä 88 f Teollsuustlastoa.

25 Taulu 2. Jutk.). Yleskatsaus maan teollsuus- tomntaan kunnttan vuonna Kuut a. T eollsuuslk k e d e n T y ö p a k k o jen T a m m k. p :nä. Työn- H u h tk.! p:nä. J (S 7 tekjötä. H e n ä k. L o k a k. p:nä. p:nä. 8 K ä y ttö v o m a n suuruus teh olls s s a h e v o s v o m ssa. 9 0 T y ö n te k jä n p a lk k a u s, S m k. R aaka -auetten arvo, K o k o arvo. R a a k a -a n een a täytettyjen k otm a ste n te o lls u u s tu o tte d e n arvo. -2 J a lo s te ttu je n tu o tte d e n arv o, S m k. M aaseutu: Ilm ajo e n k h la k u n ta L a p u a n > ! K o rsh o lm a n» P e ta rs a a ren» ' K u o rta n e e n > L a u k a a n» ! ; Y h teen sä Oulun lään. K aupungt: O u lu ! R aahe ; T orno K em K a j a a n ! j Y h teen sä M aaseutu: S alon k h la k u n ta H a a p a jä rv e n» O ulun» ! : K e m n» K a ja a n n > L a p n m a a n > Y h teen sä »0 600 Y hteensä kaupungessa Y hteensä m aaseudulla Y hteensä koko m aassa !

26 2 3 T e o lls u u s r y h m ä ja -lu o k k a. Taulu 3. Yleskatsaus maan teollsuus- tomntaan teollsuuslajttan vuonna 90. H enklökun- 2 3 * 5! T e o s u u s a j. T y ö p a k k o je n! T yöntekjötä. 6 n a k esk m äärä: n en M u u ta le n - klökuntafy--»"* Y h te en sä. 7 K ä y ttö v o m a n su u r u u s te h o l ls s s a h ev o s v o m ssa. S 9 0 T yöntekjän p ak k au s, S m k. R a a k a -a n e tte n arvo, S m k. K o k o arvo. R a a k a -a n een a k ä y te t ty je n k o tm a s te n teollsu ustu otted en arvo. J a lo s te ttu je n tu o tte d e n arvo, S m k. Kavoslouhnta ja malmnnosto Sulatot ja metallen jalostuslatokset. a ) M e t a l l e n v a lm s t u s la t o k s e t. M asu u n t ') ! M ellotuslatokset M M a r tn la to k s e t ! h ) M e t a l l e n ja lo s t u s la t o k s e t. N aula-, ra u ta la n k a - ja p u lttte h ta a t K a rk e a- ja m u sta - sek ä h e n o ta e te h ta a t S a h a n te rä te h ta a t j V la te h ta a t L akk- ja p e lts e p ä n te h ta a t K a d e t e h ta a t M essnk- ja t n a v a lm o t H a u l t e h t a a t G alv an o m ste h ta a t N e u la t e h ta a t Y h teen sä Konepajat. m! V alm o t ja k o n e p a ja t Î ; P u tk jo h to te h ta a t ! S ähkökone t e h t a a t... ; ! R a u ta la v a v e s tä m ö t U I 800 Y hteensä ! I V Henomp koneteollsuus.! ;! U rk u te h ta a t Yhteensä !! V Kv-, sav-, las-, hl- ja turveteollsuus. o) K v - j a s a v t a v a r a t e o l l s u u s. K vlouhm ot sekä kvenhakkuu- ja hom alatokset ! _ K a l k k t e h t a a t j *) Y h d e s tä m a s u u n s ta j a m e l l o tu s la to k s e s ta o v a t te d o t a n n e t u t m a r t n l a t o s t a k o s k e v e n te to je n y h te y d e s s ä.