SUOM.EN PANKKI VU QSIKIRJA HELSINGISSÄ 1937 XVII VUO SIKERTA LAATINUT SUOMEN PANKIN TILASTO~OSA~TO

Transkriptio

1 SUOM.EN PANKK 936 VU QSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TLASTO~OSA~TO XV VUO SKERTA HELSNGSSÄ 937

2 HELSNK 0s7 V.\,TfONEUVOSTON KRJAPANO

3 Täten saatetaan julksuuteen Suomen Pankn vuoskrjan setsemästosta vuoskerta, joka on laadttu saman suunntelman mukaan kun edeltäjänsäkn. Sen pääosana on taulusto, johon on kerätty sekkaperäsä tetoja Suomen Pankn asemasta ja tomnnasta vuonna 936. Sen lsäks taulusto ssältää ernäsä katsauksa Suomen Pankn kehtykseen edellsten vuosen akana samaten kun erätä ykstyspankken tomntaa valaseva lukusarjoja. Tauluston ohella tässä julkasussa on tekstosasto, jossa luodaan lyhyt katsaus tärkempn Suomen talouselämän kehtystä vuonna 936 vala~sevn se~ohn sekä selvtellään Suomen Pankn vmevuotsen tomnnan er puola ja tuloksa. Vuoskrja on laadttu Suomen Pankn Tlasto-osastolla, ja vastaa stä lähnnä allekrjottanut osaston esmes. Samaten kun edellsnäkn vuosna vuoskrja julkastaan suomen-, ruotsn- ja englannnkelsenä panoksena; tauluston otskot ja muu tekst. on stäpats panettu myös ranskaks. Helsngssä, SuomeJ. Pankn Tlasto-osastolla, huhtkuun 2 p:nä A. E. T U DEE R.

4

5 SSÄLLYSLUETTELO. TABLE DES MATERES. TEKSTJOSASTO. TEXTE. J. Katsaus Suome" taloudellsn olohn 'Vuonna 936. Revue generale de la stuaton economque en Suomen Pankk 'Vuonna 936. La Banque de Fnlande en Setelnanto.. EmsBon de bzzetb Setelnantoa vastaavat varat. Oouverture de Z'emBBon Kotmanen lanaus. OperatonB de prets ntereurb Oblgatovarasto. Stock d'oblgatonb Va.a.dtta.essa maksettavat stoumukset. EngagementB et vue l'a.nkn tla ja omat varat. Blan et londs Tulot ja menot, vottovarojen käyttö. RecetteB, depenseb, Mn lce net " Clearng-lke. OperotonB de Olearng TAULUOSASTO. TABLEA U X. Setelnanto. Emsson de bllets. taulu. Setelnanto v EmsBon de buetb en Lkkeessä olevat setelt kunkn kuukauden lopussa vv Orculat{)n deb buetb å la n de chaq:ue mos en Yleskatsaus setelnanto-okeuteen vv Drot d'emsson. en Yleskatsaus lkkeessä olevaan setelstöön vv OrcuZatondes bllets en Lkkeessä oleva setelstö kuukauskeskmäärn vv Or- culaton de8 bzletb, montant moyen pour ekaque mob en Yleskatsaus setelnanto"eservn vv ReBerve d?6msbon de buetb en

6 V 7 taulu. Setelnantoreservn suhde setelnanto-okeuteen vv Rapport entre la reserve d' emsbon de buets et le drot d' embbon total en Lkkeessä olevan setelstön kokoonpano vv:n lopussa. Detal de la crculauon des blletb la fn des ann6e Setelnvalmstus vv Fabrcaton de bllets pendant es annees Setelnpoltto vv Annulaton et de8tructon de buets pendant les annees :...:... 2 taulu Setelnantoa fjastaafjat fjarat. Couverture de l' emsson. Setelnantoa vastaavat varat v. 936; Oouverture de l'embswn en Yleskatsaus kultakassaan vv EncaBse 0' en Kultakassan suhde lkkeessä olevam setelstöön vv Rapport entre l'encabae 0' et la crculaton de8 bzlets en Kultakassan suhde vaadtt-aessa maksettavn stoumuksn vv Rapport entre l'encab8e 0' et les engagements vue en Yleskatsaus ulkoma.sn krjeenvahtajn vv Oompte8 courant8 l'etranger en Yleskatsaus varsnaseen katteeseen vv Oouverture ordnare a& bllet8 en Varsnasen katteen suhde lkkeessä. olevaan setelstöön vv RappOrt entre la couverture ordnare et la crculaton des bllets en Varsnasen katteen suhde vaadttaessa maksettavn stoumuksn vv Rapport entre la couverture ordnare et les engagement8 vue en Lkkeessä. oleva alumnumpronssraha vv La crculaton de monnae de bronze d'alumnum en Vaadttaessa maksettavat stoumukset v Engagements a vue en : Kotmanen lanananto ja oblgatofjarasto. Operators de prets ntereurs et stock d'oblgatons. 2 taulu. Kotmanen lanananto ja oblgatovarasto v. ] 936. Prets ntereurs et stock d'oblgatons en Kotmanen lanananto kunkn kuukauden lopussa vv PretB ntereurs la n de chaque mo~'s en Konttoren lkefjahto. Mouvement general au,x seges de la Banque. 23 taulu. Pääkonttorn ja haarakonttoren lkevahto vv Mouvement general au Bege central et dans les BUccursales en

7 Pankn tla ja omat fjarat. Blan et fonda. 24 ta.ulu. Tla vv:n lopussa. Blan la n de8 exercce Votto- ja tappotl vv Oomple prolt8 et perteb en Vottovarojen käyttö vv. 900~936. Rbpartton des b6nelces de la Banque de Fnlande en Yleskatsaus omn var'ohn vv:n lopussa. Fonds la n de8 exercce Clearng-lke. Operatons de Olearng. 28 taulu. PääkORttOrn clearng-lke vv Operatons de Olearng du s6ge central en Haarakonttoren clearng-lke vv Operatons de Olearng de8 BUccur8ale8 en Vll 30 taulu taulu taulu Vekselkursst. Oours du change. Avsta myyntkursst v Oour8 du change vue en Avstamyyntkursst keskmäärn kunakn kuukautenavv Oour8 moyen8' du change vue pour chaque mo8 en Yleskatsaus avsta myyntkurssehn vv Resu"",e de8 cour8,du change vue en Korkomäärät. Taux d'escompte. Aln dskonttokorko vv Varaton du taux nlereur de l'e8compte durant La perode Aln dslwnttokorko keskmäärn vv Moyenne- du taux nle.reur de l'e8compte durant la perode ; Lkepankt. Les banques commercales. Kotmanen lananotto kunkn kuukauden lopussa vv Depots la n de chaque mo8 en Kotmanen lanananto kunkn kuukauden lopussa vv PretB ntereur8 la n de chaque mo8 en Saatavat ulkomalta kwkn kuukauden lopussa vv Cr6dt8 l'etranger La n de chaque mo8 en Velat ulkomalle kunkn kuukauden lopussa vv. ] Dette8 Z'etranger la n de chaque mo8 en Eduskunnan pankkvaltuusmehet ja Suomen Pankn johtokunta vuoden 936 lopussa. Le8 Dele.gu.e8 de la Ohamhre de8 Deput68 et la Drecton de la Banque de Fnlande d la n de Z'annee

8

9 . KATSAUS SUOMEN TALOUDELLSN OLOHN VUONNA 936. Vuonna 936 jatku ~uomessa samaa edullsta taloudellsta kehtystä kun lähnnä edellsnäkn vuosna. Puutavaramarkknat vahvstuvat ja mudenkn ventteollsuuksen markknat kntenvät. Teollsuustomnta laajen usemmlla alolla. Sato ol myös tyydyttävä. Ulkomaankauppa vlkastu, ja synty melkonen ventenemmyys, jonka nojalla votn jatkuvast parantaa maamme ulk<.>masa maksusuhteta. Suhdannetyöttömyyttä e enää ollut, ja laajojen kansanpren ~n.kanta ol nousemassa. Talouselämän vlkkaudesta huolmatta rahamarkknat olv~t hyvn k~veät. Vuoden lopulla alko täällä vakuttaa se ylenen hntannousu, joka vme vuonna sa alkunsa maalmanmarkknolla, suurmmaks osaks seurauksena suurvaltojen valtavsta sotatarvketlaukssta. Valtollsen epävarmuuden aheuttamat lmöt olvat sten omansa luomaan uhkaavan varjon talouselämän terveen kehtyksen telle. VaJton talouspoltökka. Valton talouspoltkan- alaua e tapahtunut erkosa muutoksa, vaan noudatettn edelleenkn samoja -peraatteta kun mennenä vuosna. Tärkempänä pokkeuksena vapaan talouselämän peraatteesta ol pula-akana vomaan saatettujen maataloustuotteden hntojen vakauttamsta tarkottaven tomenpteden jatkuva vomassa ptämnen. Elnkenot. Edullsten sääsuhteden taka Vllme vuoden sato yleensä ol sangen edullnen. Ennakkoarvon mukaa,n sen rehuykskkömäärä of non 3,570 mljoonaa el vähän runsaamp kun vuonna 935, jollon rehu~

10 2 ykskkömäärä ol 3,409 mljoonaa, mutta hukan penemp kun vuoden 934 ennätyssato. Vljatuotteden hntojen kehtys ol tuottajlle edullnen. Tämän johdosta sadon arvo nous ennakkoarvon mukaan 5,400 mlj. markkaan.ollen sten suuremp kun mnään akasempana vu,onna. Mtä tulee er vljelyskasvehn, vähen rukn sato määrältään non 7 % vuodesta 935, mutta musta tärkemmstä vljelyskasvesta saatn jonkn verran suuremp sato kun lähnnä edellsenä vuonna. Varsnkn kntyy huc?mo vehnäsadon tuntuvaan nousuun, mkä johtu tämän vljelyskasvn yhä ylesemmästä vljelyksestä. Kehtystä valasee seuraava asetelma, jossa tärkempen vljelyskasven satomäärät ennakkotetojen mukaan vuodelta 936 on verrattu edellsten vuosen lopullsn satomäärn. ""hnä. Rukta. Oma. Kauroja. Perunota. Peltohellää , ,400 64, , ,400 2,925, ,500 35,200 65, , ,900 2,904, , ,400 78, , ,400 3,06, , ,700 78, ,500,28,800 2,753, , , ,600 77e,300,39,400 3,070, , ,500 65, ,900,269,000 3,32, ,00 324,000 88,900 65,200,322,600 3,346,600 Karjantuotanto lsäänty vme vuonna tuntuvast johtuen m. m. henäsadon nnsaudesta. Hntakehtys ol epätasanen. Madon ja von hnta ol alemp kun keskmäärn lähnnä edellsenä vuonna, mutta juuston ja sanlhan hnta paran. Kananmunen hnnat olvat keskmäärn vähän paremmat kun vuonna 935, mutta vme vuoden lopussa ne äkkä romahtvat. Maataloustuotteden hntandeks ol Maataloustuottajan Keskuslton laskelmen mukaan vme vuonna keskmäärn 77 pstettä vastaten 75 vuonna 935 ja 70 vuonna 934. Toselta puolen maataloustarvkkeden hnnat nousvat samassa suhteessa työpakkojen kohotessa velä enemmän. Kustannusten ylesndeks nous sten 9:een vastaten 87 vuonna, 935 ja 84 vuonna 934. Maataloustuotteden hntojen tasoon vakuttvat vennstä suortetut palkkot. Näden turvn maataloustuotteden vent tuntuvast laajen. Vota vetn 3,987 tonna el 37 % enemmän kun vuonna 935, juuston vent kasvo 6 % 4,928 tonnn, ja vuoten vent nous 5,044 tonnn el lähes 34 %. Stä vaston lhan vent vähen 2 % 5,574 tonnn ja munen vent 2 % 7,750 tonnn. Kakkaan elämstä saatujen ruokatavaroden

11 vent tuott mlj. markkaa el runsaast 8 % enemmän kun lähnnä edellsenä vuonna. Maatalousväestön tonen tärkeä tulolähde, metsänmyynnt ja metsät yöt, evät hakkuukautena tuottaneet yhtä paljon kun lähnnä edellsenä, nmttän arvolta,880 mlj. markkaa vastaten 2,050 mljoonaa. Vme vuoden akana tapahtunut puutavaramarkknoden paranemnen joht kutenkn syksyllä kantohntojen jyrkkään nousuun. Kun myös työpakat ovat kohonneet ja metsänhakkuta suunnteltn tavallsta runsaammn, tämä tulolähde jo syksyllä alko tuottaa enemmän kun edellsenä hakkuukautena. Edullnen vakutus maatalousväestön talouteen ol myös korkokannan jatkuvalla alenemsella. Kakken näden asanhaaran aheuttama olosuhteden parannus tulee näkyvn m. m. maatldjen p&kkohuutokauppojen vähenemsessä. 3 Vme vuonna myytn pakkohuutokauposs.akakkaan,370 maatlaa, kun vastaava luku vuonna 935 ol 2,506 oltuaan edellsnä vuosna veläkn korkeamp el 3,428 ja 4,267. Teoll! suu8tomnnan vlkastumsta jatku vme vuonna tuotannon noustessa sekä määrältään että arvoltaan suuremmaks kun mnään akasempana vuonna. Untaksen ndeksn mukaan teollsuustuotannon volyym nous 46:sta 60:een ja sen arvo 27:stä 40:een. Sekä arvo että volyym lsäänty non 0 % ja ss vomakkaammn kun vuonna 935, jollon määrä. kasvo 4 % ja arvo 6 % verrattuna vuoden 934 vastaavn lukuhn. Ennakkoarvon mukaan lasketaan teollsuustuotannon bruttoarvo 5,300 mlj. markaks vastaten 3,900 mljoonaa vuonna 935 ja 3,70 mljoonaa vuonna 928. Teollsuustomnnan vlkastumseen vakuttvat sekä v-kntteollsuu8 että kotmarkknateollsuus, edellnen kutenkn melkosta vomakkaammn. Edellsen tuotantovolyym lsäänty non % ja ol 38 % suuremp kun vme korkeakonjunktuurn huppuvuotena 928. Hntannousun johdosta ventteollsuuden tuotannon arvo lsäänty vomakkaammn kun sen volyym el 23 %. Arvo ol sten non 5 % suuremp kun vuonna 928. Vmevuotseen nousuun vakuttvat ventteollsuuden kakk tärkemmät haarat. Suurmpana syynä ventteollsuuden vlkastumseen ol joulukuussa 935 puutavaramarkknolla tapahtunut käänne. Sen jälkeen kun tärkempen maden tarjontaa sllon ol sopmuksella rajotettu, puutavaramarkknat. nopeast paranvat, ja hntoja on moheen kertaan korotettu. MYYnnt

12 4 SAHATUN PUUTAVARAN HNTAN) KEH~TYS VUOSNA SMK STANDARTLTA. MK ' n m ly YlYDYJl nm. lll YYl Yl X ld. " n m Y ' mm. nen m ly Yl YDm X, X X.m MK. ---~.' ~._ J '. ". 'e_...,-_.:..:::::. --, 3000 looo., "~.~ ~-----~.,. ~,~._. "" ,, e..._ ~... ~...,., '._._.~.'- ' , D m ly Y l' X nm n m ly Yl YDDrJXX ne n m ly Y YD'X ne l[ m ly YU YD'lllX X[ " %x7"} _ 4 % & 4" Mäntylset %x7"} 4 % & 4" KUUSSet... vuoden 937 lavausta varten alkovat harvnasen akasn, ja vlkkaan kysynnän johdosta ol vuoden 936 päättyessä myyty non 625,000 standartta' el runsaast kaks kertaa enemmän kun edellsenä vuonna. Sahatuotteta vetn kakkaan,00,00 standartta vastaten,04,500 ja,086,900 stand~ta lähnnä edellsnä vuosna. Vakka myynt su~relta osalta ol tapahtunut alkuvuoden hekkohn hntohn, tämä vent tuott 2,02.5 mlj. markkaa vastaten,828.3 mljoonaa vuonna 935 m:utta 2,23.2 mljoonaa vuonna 934. Pyöreän puun vennssä tapahtu van vähäsä muutoksa. Kavospylvätä ja -paaluja vetn hukan runsaammn el 2,027,300 m 3 vastaten,87,700 ja,808,000 m 3 lähnnä edellsnä vuosna. Stä vaston homoputa vetn vähän vähemmän el,07,200 m 3. vastaten,26,700 ja,333,200 m 3 'edellsnä vuosna. Nden vennstä saatn yhteensä mlj. markkaa vastaten 35.0 ja mljoonaa vuosna 935 ja 934. Faneermarkknolla kysyntä ol vlkas, ja tuotanto lsäänty eräden uudstusten johdosta. Hntataso, joka kertomusvuoden alkaessa ol hyvn alhanen, paran sy~yllä, mutta. nousu e ehtnyt sanottavast vakuttaa ) Käyrät osottavat asanomasna kuukausna noteeratun puutavaran hntoja; loppuvuoden noteeraukset koskevat seuraavan vuoden lavauksa..

13 ö PAPERVANUKKEEN HNTAN KEHTYS VUOSNA SMK TONNLTA. MK ' nwnvvll'xxllxll ndnv'l'!wl.xxxlxll nwnv4'lltljllxxlxl D D.V'lll'llll.lXXrXll MK ~, '../',-_.. ~ ~ - ~ ~ ' -... _ "--'" \ \00 soo 0 DDNVYl'lll'DlXXlXl ldnvyl'lllmlxxlxlllumlyllvl'lllldlxxxlxlllnmlyvll'll'l!lllxxl:xn 0 ~33 93' SnlttJsellulosa ; Sulfaattselluosa. Märkä puuvanuke, kuva pano. vme vuoden ventarvohn. Vent nous 46,00 tonnn j~. ol sten suuremp kun koskaan akasemmn. Vastaava ventmäär.ä ol vuonna ,300 ja vuonna 934 5,300 tonna. Faneern ventarvo nous samassa suhteessa ja ol vme vuonna mlj. markkaa oltuaan vuonna mljoonaa. Rhmarullateollsuuden tuotanto pysy suunnlleen samalla tasolla kun mennenä vuosna.. Rhmarulla vetn 6,280 tonna vastaten 6,050 tonna vuonna 935, ja; vennn arvo ol 48.0 mlj. markkaa vastaten 47.2 mljoonaa edellsenä vuonna. Sellulosamarkknolla jatku edellsen vuoden lopulla alkanutta hntannousua, ja hnnat saavuttvat tyydyttävän tason. Mutta kun vuoden tuotanto suurmmalta osaltaan ol myyty jo vuoden alkaessa, e Suomen sellulosateollsuus velä paljoakaan stä ehtnyt hyötyä. Tuotantoa lsättn joka tapauksessa melkosest. Rakentella olvat Oulun ja Sunlan sulfaatttehtaat, j~ muuallakn tehtn tuotantotehoa lsäävä uudstuksa. Sulfttsellulosan tuotantoa rajott edelleen kansanvälnen sopmus, mnkä johdosta tällä alalla tyydyttn teknllsn parannuksn; sen ohella eräät tehtaat srtyvät valkastun sulfttselulosan valmstamseen. Ulkomalle vetn 757,600 tonna sulfttsellulosaa vastaten 688,700 ja 597,200 ton-

14 6 na vuosna 935 ja 934. Sulfaattsellulosaa vetn 323,200 tonna, kun vent lähnnä edellsnä vuosna ol 235,200 ja 204,900 tonna. Kummassakn suhteessa vety määrä ol suuremp kun koskaan akasemmn. Sellulosan ventarvo ol,660.5 mlj. markkaa vastaten,428. ja,246.0 mljoonaa vuosna 935 ja 934. Homdteollsuuden tommtaa hattas kuvan kesän aheuttama veden- puute, mnkä johdosta tuotanto ol arvotua penemp. Tj,mä sekka rnnan myy jän pdättyvän myyntpoltkan kanssa, ja kun kansanvälnen tuotannon rajottamsta koskeva sopmus edelleen ol vomassa, joht marraskuulla lan alhasena olleen hntatason melkoseen nousuun. Kun suurn osa vuoden tuotantoa ol myyty alkuvuoden alhasn hntohn, e hntannousu velä ehtnyt vakuttaa tämän teollsuudenhaaran kannattavuuteen, varsnkn kun toselta puolen myös raaka-ane- y. m. kustannukset nousvat. Papervanukkeen vent ol jonkn verran penemp kun edellsenä vuonna, jollon se ol ennätyksellnen, nmttän 277,700 tonna vastaten 289,800 tonna vuonna 935. Vennn arvokn penen vähän, mlj. markasta 28.4 mj. markkaan. Pahv- ja kartonkteollsuus tom normaalsest suorttaen ernäsä penehköjä uudstuksa. Hntataso ol knteä, joskn alhanen ja paran vuoden lopulla, mutta toselta puolen myös kustannukset nousvat. Ulkomalle vetn 72,700 tonna vastaten 66,00 ja 64,300 tonna lähnrä edellsnä vuosna. Vennn arvo nous 30.2 mlj. markkaan oltuaan 2.0 ja 9.2 mljoonaa vuosna 935 ja 934. Paperte~llsuudelle kulunut vuos ol sangen rauhallsta akaa. Hntannousu ulottu verraten myöhään papertuotannon alalle, ekä koko. vuonna tuntunut sanomalehtpapern hnnossa. Kun tuotanto suurelta osalta ol etukäteen myyty ja kun myös kustannukset nousvat, vakutt hntannousu hyvn vähän teollsuuteen. Suuremp merktys ol usempen paperlajen menekn paranemsella. Usessa tehtassa tehtn laajennuksa ja uudstuksa, jotka lsäsvät tuotantokykyä. Papera vetn ulkomalle 453,00 tonna el tuntuvast enemmän kun mnään akasempana vuonna. Vastaava ventmäärä ol 376,00 tonna vuonna 935 ja 355,800 tonna vuonna 934. Vennn arvo nous mlj. markkaan vastaten ja mljoonaa edellsnä vuosna. Lsäykseen vakutt enmmn sanomalehtpapern lsääntynyt kysyntä mutta myös usempen muden paperlajen menekn kasvu.

15 7 PAPERN HlNTAN KEHTYS VUOSNA SMK TONNLTA ~ nmwvww~~xumlnmnyww~ocxnmlnm~yum~ocxnmlnmnyumdocxum MK MK QQo t :;;;;;;~~'_l ~-~ ~------~-~ ~ -----'-' ~ o L-r... r-'-m::"n,...v'--w"'::m""'::"oc,...x'--u"'::m:'-:"'r,...m'--y-'-v:':tl:"'~",.","'::x-'-x:':n"..m~t"'::n-'-m::"ly,...y.".,['--mm:~x"..x,...l'--m,l-'-n-'m...l...ly"'::v-'-tl,...my[... OC"'::J(-'-Xl"..m...J 933 '93" '935 ' Krjotuspaper Vomapaper. Sanomalehtpanopaper~ Kotmarkknateollsuuden tuotanto lsäänty vme vuonna volyymltaan 6 % ja arvoltaan. runsaast 7 %. Tuotanto ol suuremp kun mnään akasempana vuonna ja yltt vme korkeakonjunktuurn hupun 4 % arvon ja 23 % volyymn mukaan lasken. Tuotantovolyymn nousu ol suurn el 7 % rakennusaneteollsuudessa ja stä lähnnä ravnto- ja nautntoaneteollsuudessa, %. Tuntuvast penemp ol nahka- ja jalkneteollsuuden sekä kutomateollsuuden tuotannon kasvu, kun taas metallja koneteollsuuden tuotanto e enää noussut vuonna 935 saavuttamaltaan korkealta tasolta.. Kohoava hntataso aheutt erällä alolla sen, että. tuotannon arvo lsäänty vomakkaammn kun sen volyym. - Manttakoon velä, että eräät n. s. kotmarkknateollsuuden haarat ovat pyrkneet saamaan menekkä tuottelleen ulkomaslla markknolla. Rakennustomnta ol sangen vlkasta. Koko maassa sementnvalmstus ol runsaast 24 % suuremp kun vuonna 935 ja 79 % suuremp kun vuonna 926. Helsngssä valmstu 2 uutsrakennusta, joden kuutotlavuus ol 88,000 m 3, vastaten 24 uutsrakennusta ja 940,000 m 3 lähnnä edellsenä vuonna. Uusa asunhuoneta valmstu 4,943 vastaten 4,205 vuonna 935 ja,836 vuonna 934. Vakka rakennuskustannuksssa lmen melkosta nousua, näyttää rakennustomnta edelleen olevan vlkas-

16 8 tumassa stä päättäen, että kertomusvuoden loppupuolella ol työn alla tuntuva määrä rakennuksa ja että hyväksyttyjen rakennusprustusten luku ol kasvamassa. Työmarkknat. Tuotantotomnnan jatkuvan vlkastumsen johdosta. työmarkknat olvat hyvät. Tosn: alkuvuodesta velä ol non 20,000 työtöntä työttömyyslautakunten kortstossa, mutta kevään.kuluessatyötlasuudet lsääntyvät, nn että elokuun päättyessä työttömen luku ol panunut alle tuhannen. Syksyllä lmen taas jonkn verran työttömyyttä, mutta se ol luonteeltaan täällä tavallsta talvtyöttömyyttä ekä suhdannetyöttömyyttä. Erällä alolla alko lmetä työvoman puutetta. Jotakn penehköjä työrtasuuksa lukuun ottamatta työrauha kuluneena vuonna ol hyvä. Työpalkossa ol havattavssa vapaaehtosn sopmuksn perustuvaa nousua. Ulkomaankauppa. Suomen ulkomaankaupan vmeakasta kehtystä valasevat seuraavat lukusarjat: Tuollun (-) Koko kauppa- ta 'vennn ( + ) Volyym ~~ Tuont. Vent. vahto. enemmyys. Mlj.mk. Mlj.mk. Mlj.mk. Mlj. mk , , ,00.4 6, , :... 5, ,404. 0,65: _ 3, , , , ,63.5 8, ,928. 5, , , ,226.0, ,240.5, , , ,59.6 -, L ,29~2 +, , (93 = 00). Tuont. Vent Ulkomaankaupan vlkastumsta.jatku kertomusvuoden åkana. Koko kauppavahto nous arvoltaan 3,59. 6 mlj: markkaan. Lsäys ol 7 % vastaten van 5 %:n lsäystä vuonna Sten kauppavahto ol 72 % suuremp kun laman pohjavuonna 93 ja suuremp kun mnään akasempana vuonna lukuun ottamatta vme korkeakonjunktuurn huppuvuotta 928, jollon se ol velä 5 % suuremp kun vme vuonna. Volyymltaan ulkomaankauppa vme vuonna lsäänty non 2 % ja ol tuntu-. vast suuremp.kun koskaan akasemmn. Ulkomaankaupan vmevuotseen vlkastumseen vakuttvat vent ja tuont suunnlleen yhtä paljon. Tuotujen tavaroden määrä ol non 0"

17 suuremp" kun vuonna 935. Kun" nden hnta keskmäärn ol noussut 7 %, lsäänty tuonnn arvo vomakkaammn kun sen volyym el yl 9 %. Vetyjen tavarode;n määrä taas lsäänty 4 o,~ ja nden arvo nous, hntojen kohoamsen johdosta, vähän enemmän el 6 %. Vennn arvon nousu ols ollut paljon suuremp, elle, nnkun" edellä on huomautettu, hyvn suurta osaa tärkempä venttavarota ols myyty jo ennen hntannousun vauhtn pääsyä. Vent ol sekä arvoltaan että määrältään suuremp ku~ mnään akasempana vuonna, ja myös tuonnn volyym ol ennätyksellnen, mutta sen arvo ol velä tuntuvast penemp.kun vuosna Tuonnn arvon noustessa,024.6 mljoonaa 6,369.0 mlj. markkaan ja vennn arvon lsääntyessä 982. mljoonaa 7,222.6 mlj. markkaan kauppa- " tase" ~uodostu melken yhtä edullseks kun vuonna 935. Ventenemmyys ol näet mlj. markkaa vastaten _ 896. mljoonaa edell - senä vuonna ja jä sten penemmäks kun vuosna Edellä on jo estetty erätä lukuja maatalouden ja ventteollsuuden tärkempen tuotteden vennstä. Sen lsäks estetään seuraava asetelma, josta näkyy, mkä osuus er elnkenonhaarolla ol vme vuosen vennssä ja sen lsäyksessä. Takasnvent e ssälly nähn lukuhn. Vent v.935. Vent v " Lsäys. 0 Mllj;mk. Mlj. mk. 0' O /0 Mllj. lnk. % Puuteollsuus 2, Paperteollsuus 2; :\'laatalous }fuut elnkenot Koko vent " Vennn lsääntymnen ol kakssa ryhmssä suur. Huomattava on, että puuteollsuuden vennn lsäys tuntuvassa määrn johtu hntannoususta, kun stä" vaston paperteollsuustuotteden vennn määrä lsäänty hntatason keskmäärn ollessa alemp kun vuonna 935. Puuteoll"luuden osuus vennstä ol edelleen ensmmäsellä sjalla, mutta suhteellsest se ol taantunut maatalouden ja»muden elnkenojen» tuotteden vennn vomakkaamman nousun taka. Paperteollsuuden osuus kokonasvennstä pysy entsellään vennn absoluuttsesta lsääntymsestä huolmatta. Maataloustuotteden vennn kehtyksestä on jo akasemmn p~huttu. Huomota vaat velä osakseen»muden elnkenojen» tuotte-

18 0 den vennn suhteellsen vomakas lsääntymnen. Tämä johtuu paaasallsest lankojen ja punontateosten, kankaden y. m. kutomateollsuustuotteden, turk:sten, kuparn, grantt- ja fajanssteosten sekä räjähdysaneden vennn lsääntymsestä. Tuonnn rakennetta valasee alempana oleva taulukko, jossa tuont on jaettu tavaroden tarkotuksen mukaan. Tuont jaettuna tavaroden tarkotuksen mukaan. K u utu s t a v a r a t. Tuo t an t ot a var at. Elntarvkkeet ja : Valmt teollsuus Raaka alneet ja uautntoalneet. tuotteet.! puolvalmsteet. Mlj. mk. 0' Mlj. mk. ~ol Mlj. mk. 0' Kuljetusneuvot. koneet y. m. tuo tantovälneet,. 0', Mllj. mk. 'U '0 jo A.rvo ja suhde koko tuontn '.. 2, , l 2, , ,..., , , , , , , !, , ,,; (; 8.-, , ( , 2,253.., (j , , H , ; 2, , Arvo v:n 9B hntojen mukaan jll- paljo'usndeks, jos 9-9Ja = 00. ~ " ;, ,! ! ' ! " : ;; ~ j :, : ' j, , : : 256 ' Kakken tavararyhmen tuont lsäänty vme vuonna sekä arvoltaan että määrältään, nn että nden välnen suhde muuttu verraten vähän. Vomakkammn kasvo raaka-aneden ja puolvalmsteden tuont, mnkä johdosta sen osuus kokonastuonnn arvosta nous 45.5 %:sta 46.5 %:n. Raaka-aneden tuont ol sten sekä arvoltaan että määrältään suuremp kun mnään akasempana vuonna. Lähnnä, vomakkammn lsäänty elntarvkkeden ja nautntoaneden tuont, mhn jossan määrn vakutt vuoden alkaessa vomaan tullut tullnalennus, jonka taka mon maahan-

19 tuoja srs varsnkn sokern, kahvn ja vehnän tuonnn joulukuusta 935 tammkuuhun 936. Puheena oleven tavaroden tuont edust 5.5 % tuonnn arvosta vastaten 5.4 % vuonna 935. Elntarvkkeden ja nau-. tntoaneden tuont ol vme vuosna tapahtuneesta melkosesta lsääntymsestään huolmatta tuntuvast penemp kun vme korkeakonjunktuurn akana, mhn melkoselta osalta on vakuttanut vljantuotannon edstämnen Suomessa. Myös kulj etus"neuvoj en, koneden y. m. tuotantovälneden samaten kun kulutukseen valmden teollsuustuotteden tuont lsäänty huomattavast, mutta edellsen suhteellnen osuus kokonastuonnn arvosta pysy kutenkn melken entsellään nousten van 8.6 %:sta 8.7 %:n ja jälkmmäsen osuus alen 20.5 %:sta 9.3 %:n.. Näden ryhmen tavarota tuotn runsaast kolme vastaten kaks kertaa enemmän kun ennen maalmansotaa, mutta kummankaan tuont e saavuttanut vuoden 928 huppulukuja. Tuonnn ja vennn arvo sekä nden välnen erotus ol kuluneen vuoden er kuukausna seuraava (mlj. markon): Tuont. Vent. Tuonnn (-) ta vennn ( - ) enemmyys. Tammkuu ~elmkuu Maalskuu... '" Huhtkuu... '.' Toukokuu Kesäkuu Henäkuu ;, Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yhteensä 6, Kansan ostokyvyn paranemnen tul selväst näkyvn kotmaankaupan huomattavana vlkastumsena. Untaksen ndeks nous 32:sta vuonna :een, kun 926 = 00. Lasketaan tukkulkkeden myyntsumman kokonasuudessaan nousseen,200 mlj. markkaan vastaten 0,00 mljoonaa vuonna 935 ja 9,000 mljoonaa vuonna 934. Lsäyksen pääosa tul kotmasten tuotteden osalle, mutta myös ulkomalta tuotujen tavaroden kauppa vlkastu.

20 2 Rahamarkknat. Suomen rahamarkknolla vme vuosna vallnnutta kevyttä suuntaa jatku kertomusvuoden akana, kävpä kehtys yhä lmesempää rahanrunsautta koht, nnkun. näkyy seuraavasta asetelmasta. Vuoden ta kunkauden Rahamarkknat vuosna , mlj. mk. Lkepankken lanrllotto. : Suomen Pankn =~ _... -SS 7- =" ~=. CJ- ;;~ '"' ~ ='"., g =.~ ~ ::.< 2:: _ 0... "'"" ;;;S- ",.. " =... ;.~. ~g- ;,.. S2 g~ :X=:: == x ~ =~. ~~. ~s S; 5?"~ ~.~ päättyessä. ::;. == ~~g 5~ """ "" "" F "?~ ,843.2, , , , ll ,995.2,486. 7,48U 9,566. 2,084.~ ,42.3, , ,200.0, : :.:... 5,743.5, , ,698.3, ,547.5, ,54.7 8, ~ ,732., , , ).... 6,09.9, , , , ,345.2,62.0 7, , Tammkuu... 6,400.5, , , Helmkuu... 6,438.6,54. 7, , : Maalskuu... 6,554.7, ,9.. 7, , Huhtkuu... 6,569.9,68.6 8,25.5 7, , Toukokuu... 6,555.0, ,79.8 7, , Kesäkuu... 6,680.5, , , , Henäkuu... 6,693.3, , , Elokuu... 6,668.3, ,40.5 7, , Syyskuu... 6,677., , ,40.9 -, Lokakuu...,... 6,673.3, ,466. 7, , '0. MlLrrask.uu... "6,690~9,763. ~, , '-, Joulukuu... 6,775.8, , , , Varsnaset talletukset lsääntyvät, samon kun edellsenäkn vuonna, vuoden alkupuolella vomakkaast. Vuoden jälkpuolskolla lsääntymnen pysähty, mutta sellasta vähene~stä kun vuonna 935 e kutenkaan. tapahtunut. Myös shekktlt lsääntyvät huomattavast. Sten lkepankken luotonotto kertomusvuoden akana kakkaan lsäänty 63.8 mlj. markkaa el 7.9 %. Talletusvaroja kerty sten lkepankkehn tuntuvast enemmän kun monn vuosn. Alkuvuodesta, kun varsnkn metsät yöt stovat suura pääoma, lkepankken luotonanto lsäänty,. mutta st- ) Pankktlaston muuttwnsen johdosta vuodesta 934 alkaen luvut. t'vät. ole täysn verrannollsa edellsn.

21 temmn luottoja maksettn takasn snä määrn, että kokorasluotonanto kertomusvuoden päättyessä ol 75.8 mlj. markkaa penemp kun sen alkaessa. Samaten kun vuodesta 934 alkaen on ollut sääntönä, lkepankken luotonotto koko vme vuoden ajan ol luotonantoa suuremp. Luotonannon enemmyys, joka vuonna 935 ol noussut 22.2 mlj. markasta 57.6 mlj. markkaan, nous vme vuonna edelleen,225.2 mljoon aan. Tällanen suhde on avan arnutlaatunen Suomen olossa, jolle yleensä melkoset luotonannon enemmyydet ovat olleet omnasa. Tällasen rahanrunsauden valltessa e redskonttauksa lankaan esntynyt. Pänvaston lkepankella ol eratä sjotusvakeuksa. Tämän johdosta ne lsäsvät oblgatosalkkuaan, joka e ssälly varsnaseen luotonantoon, 45.0 mlj. markkaa, nn että se vuoden pää.ttyessä nous,206.4 mljoonaan. Stä huolmatta nden kassat olvat pokkeuksellsen suuret nousten mljoonasta vuoden 935 vmesenä pävänä mljoonaan kertomusvuoden päättyessä. Kun ulkomaankauppa ol ventvottonen, lkepankken ulkomaset saatavat koko vuoden pysyvät ulkomasa velkoja suurempna. Ulkomanen nettosaatava nous vuoden kuluessa.8. 9 mljoonasta mlj. markkaan. Suomen Pankn aseman kehtystä esttävät luvut kuvastavat nekn. vme vuoden edullsa taloudellsa oloja. Kun nstä tehdään selkoa edem~ pänä, on tässä van vtattava muutamn asap.haarohn. Suomen Pankn kötmanen lanananto lsäänty kertomusvuoden akana kakkaan 67.6 mlj. markkaa. Taloustomnnan vlkastumsen ja laajojen kansanpren ostokyvyn paranemsen johdosta setelstö kasvo,380.7 mlj. markasta vuoden 935 lopussa,630. mljoonaan kertomusvuoden vmesenä pävänä. Sten lkkeessä oleva setelmäärä lsäänty non 250 mlj. markkaa vastaten tasaluvun sadan mljoonan nousua kunakn vuossta 933, 934 ja 935. Maan ulkomasen maksusuhteen edullsuuden johdosta Suomen Pankn saatavat sen ulkomaslta krjeenvahtajlta lsääntyvät mlj. markkaa nousten sten kertomusvuoden päättyessä krjatulta arvoltaan ennätysmäärään,,49.6 mlj. markkaan. Samalla Pankk vahvst asemaansa hankkmalla melkoset määrät kultaa. Stä vaston käyttämätön setelreserv ja kateprosentt vähenvät jonkn verran, mkä osaks johtu edempänä mantusta krjanpdollssta sekosta. Rahanrunsaus tulee selväst näkyvd talletuksa vastaanottaven.latosten talletusvarojen huomattavasta lsääntymsestä. Tätä valasee seu- 3

22 4 raava asetelma, jossa e ole otettu huomoon lkepankken ekä Osuuskassojen Keskuslanarahaston multa luottolatokslta vastaanottama talletuksa. Vuoden 936 luvut ovat osaks ennakkoarvoon perustuva (mlj. markon). Talletuksa Lsäy" Lsäys a/2 '36. v v Lkepankt (ylesöltä) Säästöpankt Postsäästäpankt Osuuskas"sat , Osuuskassojen Keskuslanarahasto (ylpsöltä) r- 5.7 Osuuskauppojen säästökassat Hypoteekklat.oksf't , 8.6 Yhteensä 5, Talletusten kerääntymnen ol runsaast 77 % suuremp kun vuonna 935 ja verrattomast runsaamp kun lamakauden"akana, jollon talletusvarat eränä vuosna vähenvätkn. Klpalu hyvstä sjotukssta ol melkonen, ja varsnkn erällä maaseutusäästöpankella ol ajottan pakko ptää tuntuva summa talletettuna omaan keskuspankknsa ta muhn lkepankkehn. Oblgatomarkknat olvat nässä olossa harvnasen vlkkaato Uusa oblgatolanoja emttotn kakkaan lähes,700 mlj. markan nmellsarvosta, osaks kallmpen oblgatolanojen konvertomstu, osaks lyhytakasten velkojen vakauttamsta varten sekä osaks uuden luoton hankkmseks elnkenoelämän tarpesn. " Rahamarkknan keveys ol lähnnä seurauksena edullsesta maksutaseesta. Kakka tämän laskemseen tarvttava tetoja e tosn velä ole käytettävssä, mutta yleskuvan stä vo kutenkn saada. Tedetään näet, että ventenemmyys ol non 850 mlj. markkaa, ja vodaan edelleen päätellä, että kauppalavaston tulot ovat lsäåntyneet ja ulkomalle suortettavat korkomenot supstuneet velkamäärän vähenem.sen ja kor~okannan alenemsen johdosta. Sten vodaan laskea, että maksutaseen tulot yltt- " vät sen menojen määrän jonkn verran suuremmalla summalla krn vuonna 935, jollon tulojen enemmyys ol,060 mlj. markkaa. Nämä tulot käytettn, nnkun edelsnäkn vuosna, maan ulkomasten maksusuhteden vakauttamseen. Ulkomalta otettn yks uus lana, määrältään 2 mlj. kruunua, kun taas tosaalta kokonaan maksettn pos valton vuoden ~/2 %:n dollarana, jonka oblgatota ol ulkomalla non 8.2 mlj. dollarn arvosta. Stäpats ostettn melkosa oblgatomäärä kotmaahan,

23 joskn toselta puolen jonkn verran suomenmarkkamääräsä oblgatota ostettn täältä ulkomalle. Kun sen lsäks suortettn säännöllset kuoletukset, vodaan arvoda ulkomasen vakautetun velan lyhentämseen käytetyn non 600 mlj. markkaa. Toselta puolen ulkomaankaupan vlkastumsen seurauksena lyhytakanen velka vme vuonna jälleen lsäänty, arvolaskelman mukaan non 35 mlj. markkaa, joten koko ulkomasen velan vodaan arvoda penentyneen 465 nlj. markkaa. Samalla maamme ulkomaset saatavat tuntuvast vahvstuvat. Ulkomaset lyhytak~set saatavat nousvat arvolta325 mlj. markkaa, mnkä lsäks tulee se edempänä manttu tosasa, että Suomen Pankk kertomusvuoden akana lsäs kultavarastoaan. Vakka korkokanta jo vuoden 935 akana ol panunut Suomen olossa pokkeuksellsen alhaselle tasolle, jatku korkotason alenevaa suuntaa velä vuoden 936 akana, joskn se e ulottunut kakkn korkohn. Sten Suomen Pankn lananantokorot edelleen olvat samat, jotka tulvat käytäntöön joulukuun 3 päv~nä 934, nmttän seuraavat: Puhtasta lkevekselestä, jolla maksupävään e ole kolme kuukautta ptempää akaa Musta vekselestä, rppuen vekseln laadusta ja juoksuajasta... 4 %-5 Hypoteekklanosta ja kassakredt.vestä, vakuuden ja luoton laadusta rppuen o '" Luottolatokset suorttvat luotonotostaan ko~koja rahalatosten yhteslautakunnan vuoden 934 lopussa vahvstettujen perusteden mukaan. Kuuden kuukauden talletukssta korko sten ol 3 %-4-4 ~ 4 % ja avsta talletukssta vastaavast %- %-2 %. Puolvuoden vahteesta lkepankt alensvat avstatleltä maksamansa koron % %:sta %:n, ja vuoden lopussa rahalatosten yhteslautakunta päätt alentaa kakken avstatlen korot - %- % %:n ja talletus tlen korot 3 %-3%-4 %:n alkaen tammkum pävästä 937. Lkepankken luotonantokorot alenvat nekn kertomusvuoden akana, nln että nden keskkorko vuoden päättyessä ol 6.24 % vastaten 6.35 % vuoden 935 ja 6.82 % vuoden 934 lopussa. Myöskn mulla alolla korkokanta jatkuvast ol alenemassa. Sten srryttn esm. oblgatolanoja emttotaessa osaks 4 ~2 %:n tyyppn, ja 5 %:n lanat.olvat ylesmmät, kun vuonna 935 valtokn sa maksaa 5 % ja 5 ~/2 %:n tyypp ol valltseva.

24 Korkokannan alenedsen ja lkeyrtysten noususuhdanteen johdosta paranevan aseman ynnä sjotusta etsven pääomen runsauden johdosta arvopaperpörss suurest vlkastu kehttyen vuoden loppukuukausna lmesen hausse'n merkessä. Vahto ol nlj.. markkaa vastaten ja mljoonaa lähnnä edellsnä vuosna ollen samalla suuremp kun mnään vuonna stten vuosen 927 ja 928 boomn. Osakkeden noteeraus ol Untaksen ndeksn mukaan keskmäärn 68 vastaten 43 vuonna 935; joulukuussa ndeks ol noussut ana 9 psteeseen. Myös oblgatoden noteerauksssa ol havattavssa nousua, joskn verrattomast vähemmän kun osakkeden; Untaksen ndeks ol keskmäärn vme vuodelta 27 vastaten 25 edellsenä vuonna. Rahamarkknan keveyden ja nousukauden johdosta on uusa osakeyhtötä perustettu enemmän kun lähnnä edellsnä vuosna, ja varsnkn on osake.pääomankorotuksa ollut enemmän ja sekä pääomanalennuksa että yhtöden purkamsa vähemmän kun moneen vuoteen. Osakeyhtöden luvussa ja osakepääomen suuruudessa tapahtuneta muutoksa valasee seuraava asetelma: Uusa osakeyhtötä. Osake)'htötä kakkaan. Lsäys (+) ta Osakepääoma.. Osakepääoma. vähennys (-). Luku. Mlj. mk. Luku. Lsäys. lulj. mk. Mlj.mk , , , , , T , , , , ,034.0 M , " Velä on syytä manta, että vrelle pantujen vararkkojen luku ol harvnasen pen el 594, kun se vuonna 935 ol 724 ja pulavuotena 93 2,47. Protestattujen vekselen luku, 2,983, ol hukan suuremp kun vuonna 935, mutta hyvn pen verrattuna krsvuoden 93 vastaavaan lukuun, joka ol 26,343. Näden vekselen arvo vähen 0.8 mlj. markkaan oltuaan vuonna' mljoonaa ja vuonna mljoonaa. ValtOtalOU. Edullset taloudellset olosuhteet olvat omansa lsäämään myös valton tuloja, Varsnkn ol tuonnn vlkastumnen omansa lsää-

25 mään tulltuloja. Mutta sen ohella lsäänty usempen tärkeden tulolähteden tuotto ylttäen sekä vuonna 935 kannetut määrät että vuoden 936 tuloarvossa arvodut summat..toselta puolen tulojen nousu houkuttel myös menojen lsäämseen, nnkun näkyy seuraavasta asetelmasta Tulot. Mlj.mk. :\flj.mk. Mlj.mk. \-lu.mk. Varsnasa tuloja... 2, , , ,725.2 Lanoja Muta pääomatuloja Menot. Kakkaan 3, , ,870.3 Varsnasa menoja ,983.6 Maksettu velkoja : )luta pääomamenoja Srretty suhdannerahastoon Yhtee!Sä ,86.6 Yljäämä Kakkaan , Valton tlnpäätöksen lukujen selttämseks on velä manttava, että otettujen lanojen ja maksettujen velkojen suuret luvut johtuvat vuoden akana tehdystä lanakonvertomssta. Valton tlpäätöksen yljäämä ol alkuaan 38.7 mlj. markkaa, mutta stä on valtoneuvoston päätöksen nojalla srretty 30.0 mljoonaa suhdannerahastoon. Valtovelan määrää ja kokoonpanoa valasee seuraava asetelma. 3. X X X X. 936 Vakautettu velka. MU. mk. Mjj.mk. Mlj.mk. Mlj.mk. Ulkomanen... 2, , ,28.7 Kotmanen ,852.7 Vaka~tttam.aton velka. Yhtf'ensä ,273.:l ,98. 4 rkomanen Kot.mam>n Yhteensä Kakkaan 3,507. 3,

26 8 Valton vakautetun velan krjattu määrä alen vme vuoden akana 5.4 mlj. markkaa. Paljon tuntuvamp muutos tapahtu velan rakenteessa, kun ulkomanen velka supstu mljoonaa ja kotmanen velka lsäänty mlj. markkaa. Nä tapahtuneen konvertonnn tärkemmät tekjät olvat seuraavat. Vuoden % %:n dollarlanan kuolett.amaton määrä, 2,994,000 dollara, maksettn kokonasuudessaan pos. Lsäks suortettn sopmuksen mukasest 2,000,000 dollara vuonna 935 otettua puolptkää 4 %:n lanaa. Näden lsäks maksettn pos eräät kotmaset maksettavks langenneet velat, nmttän vuoden 933 lyhytakaset velkastoumukset ja saman vuoden t;yöttömyyslana, yhteensä 80 mlj. markkaa. Näden maksamseen emttotn kotmaassa kaks 4 % %:n lanaa, joden yhtenen nmellsarvo ol 900 mlj. markkaa. Nnkun edellsssä vuoskatsauksssa on huomautettu, nämä luvut van kotmasen velan osalta ovat av!tn tarkkoja. Ulkomaset lanat on Suomessa, nnkun muuallakn on tapana; krjattu oman maan rahassa sen rahakurssn mukaan, joka vallts lanaa otettaessa, esm. ennen sotaa otetut lanat melken vanhaan parkurssn. Jotta valtovelan määrä votasn täsmällsemmn lmasta, on kuukausttan tehty laskelma, j ot.ka osottavat,"mkä määrä markkoja ols tarvttu kunakn ajankohtana k<:>ko valtovelan maksamseen valltseven vekselkurssen mukaan. Nän lasken Suomen valtovelka vuoden 935 lopussa ol 4,035 rllj. markkaa ja vuoden 936 päättyessä 3,88 mljoonaa el 27 mljoonaa penemp. Vähennys johtu osaks eräden våluuttakurssen. alenemsesta, nn kun edempänä osotetaan. Suomen markan ulkomanen ja kotmanen arvo. Suomen markka seuras kertomusvuonna knteäst Englannn puntaa, joka muuttumattomast noteerattn kurssn 227: - markkaa, nnkun on tapahtunut ana maalskuusta 933 alkaen. Tämän johdosta Suomen markan suhde muhn valuuttohn kokonaan rppu nden ja Englannn punnan välsestä suhteesta, ja jälkmmäsessä tapahtuneet muutokset kuvastuvat myös nden täkälässsä kurssessa. Kun eräät kultavaluutat vme syksynä.alensvat arvoaan puntaan verrattuna, nous myös Suomen markka välttömäst.nhn verrattuna. Sten Ranskan frang, jonka kurss alkuvuodesta vahtel Smk:n 302: 75 ja 305: 25 välllä ja joka toukokuussa alko hekentyä panuen vähtellen kurssn 296: -, lokakuun alussa lask 28: - mark-

27 9 PÄVTTÄSET VALUUTTAKURSST VUONNA 936, % YL -PARARVON. A~O D m V V 'Zl 'Zl W X X X X A~O 00f======F:=~===::~::::~::4=:::;::~~--~---r--~ r r_--~--_+--~r_--~! ; !. : \.. _~...~~~ ~. :~-:";. ~ t---,----t----~-----t---...;l-n\ _.! r t _ _ l " ~ ; r - 0 o D m V V X X X X J -- Punta... Dolla-r ]!'lorn. - R:frang. -- Sv. frang. kaan. Suunnlleen tällä tasolla frangn noteeraus pysy vuoden loppuun saakka, nn että sen _ noteeraus joulukuun vmesestä pävästä 935 samaan pävään 936 ol laskenut Smk:sta 305: -- Smk:aan 27: 25. Samanlanen ol Hollannn flornn ja Svetsn frangn noteerauksen kehtys: edellnen lask Snk:sta 3,33: -- Smk:aan 2,537: --, jälkmmänen- Smk:sta,50: -- Smk:aan,064: --. Manttakoon velä, että dollarn kurss vme vuonna lkku sangen ahtassa rajossa, Smk:n 46: 70 ja 44: 95 välllä, ja että se nous Smk:sta 46: 5 joulukuun 3 pävänä 935 Smk:aan 46: 40 joulukuun vmesenä pävänä 936. Suomen markan kotmasessa arvossa, hntatason mukaan lasken, alko kertomusvuoden lopulla lmetä pentä alenemsta. Ulkomalla tapahtuva raaka-aneden ja eräden mudenkn tavaran vomakas hntannousu, joka osaks johtu Amerkan Yhdysvaltan kadosta, osaks tavallsesta n-.ususuhdanteesta, mutta melkoselta osalta perustu suurvaltan valtavn varustautumsohjelm~n,. alko näet syksyn kuluessa vakuttaa lähnnä maamme vent- ja tuonttavaroden hntohn ja stä tetä yleensä täkäläsn tukkuhntohn. Elnkustannuksssa e stä vaston velä ollut huomattavssa nousua. Vmeakasta kehtystä valasevat osn seuraavlla svulla olevat kuvot, osn seuraavat lukusarjat.

28 20 TUKKUHNTANDEKS, ELNKUSTANNUSNDEKS JA SUHDANNEHERKKÄ KULUTUSHNTANDEKS. VUOSEN KESKMAARA = % 0 lv ' 'llvd X B o mllv'"d'llj D OmllV'''Xll U lv''vdlxll % ~ ~ ~20 0~ ~ ~ ~0 00:- -~--.~..-...".':!~_._.~" "80 nmlly'll'~xmomlly''ftxlllnmllv''9jdlxlmlnmlly''mlm 't Joulukuu ---- Tukknhlntandeks Elnknstannusndeks. _. _. _.- Suhdanneherkkä kulntushntandeks. 936 Tammkuu... Helmkuu... Maalskuu... Huhtkuu... Toukokuu... Kesäkuu... Henäkuu... Elokuu... Syyskuu... Lokakuu... Marraskuu... Joulukuu... Tllkkuhntam\eks. J.uku Muutos , , Elnkustannusndeks. J,uku Muutos Suomen Pankn kulutusndeksn suhdanneherkkä sarja. Luku 3uutos lo M"nkun tästä näkyy, tukkuhntandeks vme joulukuussa ol 4 pstettä korkeamp kun vuotta akasemmn, kun stä vaston elnkustannusndeks ol muuttumaton ja suhdanneherkkän kulutustavaran ndeks samassa ajassa ol laskenut yhden psteen. Kunka suuressa määrn tukkuhntojen nousu johtu ulkomaankaupassa käyven tavaroden hntannoususta, näkyy m. m. stä, että tuonttavaroden hntandeks nous 88:sta joulukuussa :aan joulukuussa

29 2 TUONT- JA VENTTAVARAN HNTANDEKST. VUOSEN KESKMÄÄRÄ = % nmwv'l'lddx nmllv'l'ldxl nmllv'l'ld'dumyyv'ld'ldxll % ~ ~ ; r ~~ 'O~ ; ; r------~~--r; 90~~J ; ;-----~~~---r ~---; nmlvv'ldaxllnmllv'l'duxlllllnmllvvl~'xllnmlv'll'ld'ldxllll _0-. Tnonttavaralndeks (c.l. f.) Venttavarandeks (f. o. b.). 936 venttavaroden hntandeksn noustessa veläkn enemmän el '77:stä 00:aan. Hntan nousu ol suurn sellasssa tavararyhmssä kun vedyssä puutavarossa ja vuodssa sekä tuodussa. vljossa ja vljatuottessa, rehussa ja metallteollsuustuottessa ynnä edelleen kotmaankaupassa käyvässä vljassa, rehussa, lhatavarossa ja rakennustavarossa. Hntakehtys ol kutenkn hyvn epätasanen. Monen tavararyhmän hntandeks pysy suurn prten entsellä tasolla, ja eräden ryhmen, m. m. elämstä saatujen elntarvkkeden ja kutomateollsuustuotteden hntandeks jopa lask. Hntatason keskmäärästä korkeutta verrej,ttuna edellsn vuosn valasee seuraava asetelma Tukkuhntandeks Elnkustannusndeks Suhdanneherkkä kullltllsncleks

30 . SUOMEN PANKK VUONNA SETELlNANTO. Suomen Pankn setelnantoa valasevat jäljempänä olevan tauluston l.-0. taulut. Nästä l. taulu koskee yksnomaan vuotta 936, kun taas muut ssältävät katsauksa myös edellsn vuosn. Mantut taulut perustuvat Pankn sekä vkko- että kuukaustlalmotuksn lukuun ottamatta 2. taulua, joka on laadttu yksnomaan kuukaustl<;>jen mukaan; sekä taulua, jotka kohdstuvat vuoden loppuun ta koko vuoteen. Setelen lunaatua. Suomen Pankk on ana syksystä 93 alkaen ollut vapautettu velvollsuudestaan lunastaa setelnsä kullalla ta ulkomaan kultarahassa maksettavks asetetulla shekellä. Tätä okeutta on erkoslla asetukslla jatkettu ana vuodeks kerrallaan.' Kun ekertomusvuoden akana johtaven fnanssmaden rahapoltkassa tapahtunut sellasta käännettä, joka ols antanut ahetta Suomessa palata setelen lunastamseen kullalla, jatkettn puheena olevaa vapautusta asetuksella marraskuun 20 pävältä kestäväks ana vuoden 937 loppuun ast. Setelnanto-okeua. Suomen Pankn lkkeessä oleven setelen määrä saa nousta enntään,200 mlj. markkaa yl sen summan, johon Pankn kultakassa ja rdattomat saatavat sen ulkomaslta krjeenvahtajlta yhteensä nousevat, kutenkn.sllä rajotuksel~a, että se osa setelstöä ja muta vaadttaessa maksettava stoumuksa, joka e ole katettu kullalla ta konttokuranttsaatavlla, on katettu n. s.. lsäkatteeseen kuuluvlla

31 varolla. Nähn taas luetaan ulkomaset vekselt, ulkomasssa pörssessä noteeratut ulkomaset oblgatot, ulkomaan rahan määräset erääntyneet korkolput ynnä ulkomaset setelt sekä vsst ehdot täyttävät kotmaset vekselt. Näden määräysten mukasest erote~aan Pankn tlalmotuksssa kahdenlanen setelnantoreserv: käyt~ttävssä oleva ja tossjasen katteen lsääntymsestä rppuva. Katsoen kutej?knshen, että lsäkate esm. vekseletä dskontattaessa samalla välttömäst lsääntyy, on jälkmmäsenkn luontonen. setelnantoreserv tosasallsest ana käytettävssä. Kertomusvuoden akana Suomen Pankn setelnanto-okeus huomattavast vahvstu saavuttaen taas uuden elllätyksen. Setelnanto-okeus, joka vuoden 935 vmesenä pävänä ol 2,938.9 mlj. markkaa, lsäänty aluks 3,06. 8 mlj. markkaan toukokuun 8 pävänä, mutta alen stten jälleen saavuttaen vuoden almman määrän, 2,836.7 mlj. markkaa, kesäkuun 23 pävänä. Sen jälkeen setelnanto-okeus jälleen lsäänty nousten vuoden vmes':lnä pävänä uuteen huppuun, 3,294.8 mlj. markkaan. Keskmäärn setelnanto-okeus vme vuonna ol 2,986.8 mlj. markkaa el runsaast sata mljoonaa enemmän kun vuonna 935, jollon vastaava keskmäärä ol 2,876.9 mlj. markkaa. Lsäys ol hyvn tuntuva verrattuna vuosen 934 ja 933 vastaavn keskmäärn, 2,594.9 ja 2,320. mlj. markkaa. Lökkeessa olevat setelt. Setelstön lsääntymstä, joka ana vuodesta 933 on ollut selväst huomattavana lmönä, jatku myös vuonna 936, jopa khtyvällä vauhdlla, mkä on lmesenä seurauksena noususuhdanteen vomstumsesta. Kun setelstö vuosna 933, 934 ja 935 ol lsääntynyt tasaluvun sata mlj. markkaa kunakn, ol lsäys kertomusvuonna non 250 ~ljoonaa. Setelstön ~ääntymnen e kutenkaan ollut tasasta, vaa,n lkkeessä oleva setelstö vahtel samalla tavanmukasn vkko- ja kuukausvahtelun. Nätä valasee havanpollsest seuraavalla svulla oleva prros, josta myös näkyy, että setelstön vomakkan nousu, verrattuna edellsn vuosn, tapahtu syksyllä, jollon ylenen hntannousu ja: erkosest kantohntojen kohoamnen tapahtu. Keskmäärn seteletä ol lkkeessä,470.9 mlj. markan arvosta, kun vastaava keskluku lähnnä edellsnä vuosna ol,39.5 ja,225.5 mlj. markkaa. Voma,kkaasta lsäyksestä huolmatta setelstö keskmäärn edeleen ol penemp kun 23

32 24 SUOMEN PANKN LKKEESSÄ OLEVA SETELSTÖ VV , MLJ. MK.. m v X x X MLL ,-----, r--r---.,--...,---r----r ,.---. MLL. ~ ~~ J ~~ J,,/93& "V,. 500 r m y n Yl l X x X X[ 000 edellsenä huppuvuotena 928. Kertomusvuoden loppuvkkona se kutenkn kohos tasolle, joka ol mantun vuoden vastaaven vkkojen setelstöä suuremp. Vmeakasta kehtystä valasevat, äsken mantun kuvon lsäks, seuraavat lukusarjat. Lkkeessä oleva setelmäärä. Korken. Aln. Keskmäärn. Mlj. mk. Mlj. mk. Mllj. mk ,660.9,44:6.7, ,596.0,300.9, ,447.2,22.5, ,39.5,37.6, ,299.4,004:.0, , ,02.7, , ,63.0,269.8,470.9 Setelstön kokoonpano. Setelstön lsääntyessä usempen setellajen lkkeessä oleva määrä kasvo. Pokkeus asemassa olvat van pkkusetelt, joden lkkeessä oleva määrä on panunut ~van vähäpätöseks, sen jälkeen kun e enää uusa paneta. - Vuosen 928 sekä lopussa ol lkkeessä seuraavat määrät erarvosa seteletä, kun vuotta 922 vanhempaa malla olevat setelt jätetään syrjään.