Kappale 10: Makrotalouden tasapaino lyhyellä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala

Transkriptio

1 Kappale 10: Makrotalouden tasapaino lyhyellä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala

2 Suhdannevaihtelut Suhdannevaihtelulla tarkoitetaan kokonaistaloudellisen aktiviteetin, BKT:n, vaihtelua trendinsä ympärillä Nousu- ja laskusuhdanne vuorottelevat Yksi suhdannesykli kestää suhdannehuipulta (peak) seuraavalle Laskusuhdanne kestää huipulta pohjalle (trough), noususuhdanne pohjalta huipulle Suhdannevaihtelussa on pysyvyyttä: positiiviset poikkeamat trendistä kestävät tavallisesti useita vuosia, negatiiviset vuosineljänneksiä Suhdannesyklin pituus vaihtelee Suhdannevaihtelut ovat normaaleja markkinatalouksissa Suomessa ja USA:ssa BKT on kasvanut keskimäärin noin 2 3 prosenttia vuodessa pitkällä aikavälillä, mutta lyhyellä aikavälillä suuria vaihteluita

3 Figure 10.1 (a) Suhdannevaihtelut Reaalinen GDP (+) Syklinen poikkeama Pitkän ajan trendi BKT (-) syklinen poikkeama 0 Aika

4 Figure 10.2 Makrotalouden tasapaino Tulot vaikuttavat rahan kysyntään Korot vaikuttavat kokonaiskysyntään Reaalinen valuuttakurssi vaikuttaa kokonaiskysyntään Hyödykemarkkinnat Rahoitusmarkkinat Valuuttamarkkinat Korot vaikuttavat valuuttakurssiin

5 Makrotalousteoria Makrotaloustieteen syntynä pidetään JM Keynesin Yleistä teoriaa vuodelta 1936 Teorian mukaan laman syynä oli kokonaiskysynnän lasku Taantumien ja lamojen syy on riittämätön kokonaiskysyntä Kirjassa yhdistetään kahdet oleelliset markkinat hyödykemarkkinat, Y = C(Y-T) + I(r) + G rahamarkkinat, M/P = L(r,y) Markkinat ovat yhteydessä toisiinsa tuotannon (Y) ja koron (r) kautta Mallin mukaan tuotannon taso määrää työllisyyden

6 Makrotalousteoria John Hicks tiivisti Keynesin kirjan mallin yksinkertaiseen IS-LM-malliin hyödykemarkkinat: IS-käyrä rahamarkkinat: LL-käyrä (myöhemmin LM-käyrä) IS-LM-malli on taloustieteen klassikko IS-LM-mallissa rahapolitiikkaa ohjataan rahamäärällä Nykyisin rahapolitiikan ohjauskeino on kuitenkin ohjauskorko Siksi LM-käyrä on korvattu Taylorin säännöllä (TR=Taylor rule) Tässä luvussa esitetään IS-TR-malli IS-TR-malli on suhdanneteorian kannalta oleellinen, siksi sen oppiminen on HYVIN tärkeää

7 Kokonaiskysyntä Kokonaiskysyntä: Y = C+I+G+PCA Yksityinen kulutus riippuu varallisuudesta ja käytettävissä olevista tuloista = (, ) Investoinnit riippuvat reaalikorosta (r) ja Tobinin q:ta tai fiiliksestä (animal spirits) = (, ) G on eksogeeninen

8 Nettovienti: tuonti Nettovienti PCA=X-Z Tuonti (Z) riippuu kotimaisesta kulutuksesta (A) tai tuotannosta (Y) ja reaalisesta valuuttakurssista (σ) Korkea A tai Y paljon kysyntää tuonnille Vahva valuutta (korkea σ), ulkomaiset hyödykkeet halpoja suhteessa komaisiin paljon tuona Eli: = (, )

9 Nettovienti = (, ) Vienti (X) riippuu ulkomaisesta kysynnästä (A*) tai tuotannosta (Y*) ja reaalisesta valuuttakurssista Korkea A* tai Y* paljon kysyntää komaan viennille Vahva valuutta (korkea σ), kotimaiset hyödykkeet ovat kalliita suhteessa ulkomaisiin vähän vienä Nettovienti on siis = = (, ), (, )

10 Reaalinen efektiivinen valuuttakurssi osassa euromaita, lähde: Eurostat (2012)

11 Bruttoviennin reaaliarvo osassa euromaita (indeksi 2000=100) Lähde: Levy (2012) 11

12 = ( Nettovienti,, ), = (,, ) Korkea kotimainen kysyntä/tuotanto lisää tuontia ja siten vähentää nettovientiä Korkea ulkomainen kysyntä/tuotanto lisää vientiä ja siten lisää nettovientiä Valuutan vahvistuminen nostaa kotimaisten hyödykkeiden hintaa ja siten vähentää vientiä ja lisää tuona neovien laskee Palvelut eivät eroa tavarakaupasta: reaalisella valuuttakurssilla on vaikutus palveluiden kauppaa ihan samalla tavalla kuin tavarakauppaa Reaalisella valuuttakurssilla on jopa voimakkaampi vaikutus palveluiden vientiin (Eichengreen & Gupta 2012)

13 Reaalisen valuutankurssin ja kauppataseen yhteys euroalueella Vaaka-akseli: reaalisen valuuttakurssin kulumalatiivinen muutos Pystyakseli: kauppataseen kumulatiivinen ylijäämä Lähde: Franco (2010) 13

14 Halutut menot: =, +, + + (,, ) + DD kasvaa tulojen myötä, mutta vähemmän kuin Y kasvaa, koska osa tuloista säästetään ja osa menosta menee tuontiin

15 Figure 10.3 Tasapaino: tuotanto, Y = DD, halutut menot Haluttu kysyntä A B C 45 DD DD 14 2 = 43 Y equilibrium in the goods market i.e. DY =0 DD 142 < 43 Y excess supply of goods D Y <0 Y Y Tuotanto

16 Figure 10.4 (b) Keynesiläinen kerroin: oletetaan, että G kasvaa Haluttu kysyntä DD ( ) ( ) ( ) ( * ) DD = C W, Y - T + I q, r + G +D G + PCA Y, Y, s DG A 45 = G DD (Y) DD(Y) G:n kasvu siirtää DD:tä ylöspäin G:n muutoksen verran Y Output Tuotanto

17 Figure 10.4 Kerroin ja kokonaisvaikutus 45 Haluttu kysyntä Y DG B A E B A A DY DD (Y) DD(Y) Julkisten menojen lisäämisen kerroin DY DG Y Y* Output Tuotanto

18 IS-käyrä IS-käyrä: Nimelliskoron i ja tuotannon Y yhdistelmät, joilla hyödykemarkkinat ovat tasapainossa eli tuotanto = halutut menot Keyneisläinen oletus: hinnat ovat jäykkiä lyhyellä ajalla, eli inflaatio on nolla Reaalikorko = nimelliskorko IS-käyrän yhtälö =, +, + + (,, )

19 IS-käyrän johtaminen Ajatellaan, eä korko laskee: i i. Alkuperäisellä korolla vallitsee tuotannon taso Y ja tasapaino on A. Koron lasku lisää investointeja ja DD nousee. Tällöin tuotanto nousee (Y ) ja uusi tasapaino on piste B. IS:n kulmakerroin on negatiivinen: i DD, tasapaino vaai, eä Y Figure 10.5

20 Figure 10.6 IS-käyrässä on kaksi endogeenista muuttujaa (i,y). Eksogeenisten muuttujien muutokset siirtävät ISkäyrää. Oletetaan, eä julkiset menot kasvavat. Tällöin DD Eli tuotanto kasvaa, annetulla korolla, eli IS-käyrä siirtyy oikealle

21 IS-TR-malli IS-käyrä siis kuvaa hyödykemarkkinoita Rahoitusmarkkinoita kuvaa mallissa Taylorin sääntö (TR = Taylor rule) Taylorin sääntö: = + + Oletuksia: hinnat ovat jäykkiä, joten inflaatio on nolla ja inflaatiotavoite on nolla Väljä tulkinta: inflaatio koko ajan vastaa inflaatiotavoitetta (ja on siten vakio)

22 IS-TR-malli Tuotantokuilu on nyt Y:n ja sen potentiaalisen tason ero (ei %) TR: = + on nyt koron luonnollinen taso Tarkasti ottaen: reaalikoron luonnollinen taso Väljän tulkinnan mukaan inflaatio koko ajan vastaa inflaatiotavoitetta. Tällöin luonnollinen korko on inflaatiotavoitteen ja reaalikoron summa

23 Figure 10.8 TR-käyrä Korko on luonnollisella tasolla kun = b>0, eli jos > < niin KP nostaa (laskee) koron luonnollista taso korkeammalle (matalammalle)

24 TR-käyrä ja rahamarkkinoiden tasapaino Figure 10.9 Kun Y kasvaa, TR-käyrän mukaan KP nostaa korkoa. Y:n kasvu lisää rahan kysyntää; rahan tarjontaa pitää kasvaaa, joa tavoitekorko saavutetaan rahamarkkinoiden TP:ssä KP tarjoaa enemmän rahaa korkeammalla korolla.

25 Figure (a) TR-käyrän kulmakerroin: TR 0 TR 0 : KP pitää koron vakiona (oletus) Korkeampi tuotanto Y lisää rahan kysyntää k(i)y k(i)y Korko i TR 0 tarkoittaa täysin joustavaa rahan tarjonta käyrää MS 0,eli b=0. A D TR 0 This image cannot currentl y be displaye d. A G M S 0 Y > Y Y Y Output M/P Rahamäärä

26 Figure (b) TR-käyrän kulmakerroin: TR 1 Korko TR 1 i 1 i C 1 i TR 1 : KP vastaa tuotannon kasvuun nostamalla korkoa TR 1 tarkoittaa rahan tarjonnalle positiivista kulmakerrointa MS 1. A i Korkeampi tuotanto Y lisää rahan kysyntää k(i)y k(i)y A E M S 1 Y > Y Y Y Output M/P Rahamäärä

27 Figure (c) i 2 TR-käyrän kulmakerroin: TR 2 TR 2 : KP reagoi tuotannon kasvamiseen nostamalla korkoa voimakkaasti TR 2 B i 2 k(i)y k(i)y M S 2 F TR 2 tarkoittaa täysin joustamatonta rahan tarjontaa: (rahamäärätavoite) MS 2. Korko i A This image cannot currently be displayed. A Y > Y Y Y Tuotanto M/P Rahamäärä

28 Figure TR-käyrän kulmakerroin TR 2 : rahamäärätavoite TR 1 : normaalitapaus TR 0 : KP pitää vakioista korkoa

29 Muutokset TR-käyrässä = + TR-käyrä edustaa keskuspankin käyttäytymistä: käyrä liikkuu, vain jos politiikkaa muutetaan b vaikuttaa TR-käyrän kulmakertoimeen on keskuspankin arvio lyhyen ajan luonnollisesta korosta tai tavoitekorosta, jota se voi muuttaa Jos ei muutu, liikutaan pitkin TR-käyrää Muutokset :ssä siirtävät TR-käyrää

30 Figure (a) TR-käyrän siirtyminen KP nostaa :tä: TR-käyrä nousee TR TR TR Korko KP laskee :tä: TR-käyrä siirtyy alaspäin Y Tuotanto

31 Makrotaloudellinen tasapaino Lyhyen aikavälin tasapaino on koron ja tuotannon yhdistelmät, jotka samanaikaisesti täyttävät sekä hyödyke- että rahamarkkinoiden tasapainoehdot: =+ =,, + + (,, ) +

32 IS-TR-mallin käyttäminen IS-TR-mallia voidaan käyttää analysoimaan eksogeenisten muuttujien muutosten (shokkien) makrotaloudellisia vaikutuksia Muutokset voivat tulla koti- ja ulkomaasta Hyödykemarkkinoiden shokit siirtävät IS-käyrää Rahapolitiikkashokit siirtävät TR-käyrää Varallisuuden nousu, verojen lasku, parempi fiilis, ulkomaisen kysynnän lisääntyminen ja reaalisen valuuttakurssin devalvoituminen siirtävät ISkäyrää oikealle =, +, + + (,, )

33 Figure Makrotaloudelliset shokit: reaalitalouden, eli ISkäyrän, shokit Korko i i i C A Y Y B Y TR IS Y Kysynnän eksogeeninen kasvu: IS-käyrä siirtyy oikealle. KP reagoi siihen nostamalla korkoa, eli liikutaan pitkin TRkäyrää. Tuotanto, korko IS IS Kysynnän eksogeeninen lasku: IS-käyrä siirtyy vasemmalle. KP reagoi laskemalla korkoa, kuten Taylorin sääntö edellyttää. Y, i

34 Figure (d) Rahapolitiikkashokit: TR-käyrän muutokset Korko i i E A TR TR Supistava rahapolitiikkashokki: KP nostaa tavoitekorkoa: TR-käyrä siirtyy ylöspäin. Luonnollinen koron nouseminen vähentää kysyntää, mutta liikutaan IS pitkin IS-käyrää: lopputulos: Y, i Y Y Y

35 Figure (d) Rahapolitiikkashokit: TR-käyrän muutokset Korko i i Y A Y TR D Y IS Ekspansiivinen rahapolitiikkashokki: KP TR laskee tavoitekorkoa: TR-käyrä siirtyy alaspäin. Lopputulos: : Y, i. Ohjauskoron lasku laskee markkinakorkoja, niiden lasku lisää kysyntää (ml. investoinnit), kysynnän muutoksilla on kerroinvaikutus ja tuotanto kasvaa.

36 TR-käyrä KP reagoi tuotantokuiluun endogeenisesti: negatiivinen (posiivinen) tuotantokuilu korko ( ) Rahapolitiikkashokit siirtävät TR-käyrää Ekspansiivinen (supistava) rahapolitiikkashokki (muutos koron luonnollisessa tasossa) siirtää TR-käytää oikealle/alas (vasemmalle/ylös) Keskuspankit eivät toimi tyhjiössä KP voi reagoida talousuutisiin KP voi reagoida kysyntäshokkiin KP:tä voidaan painostaa (poliittinen paine) KP voi ennustaa inflaation kiihtymistä Nämä ovat eksogeenisia muutoksia rahapolitiikassa, jotka siirtävät TR-käyrää!

37 IS-TR-malli ja euroalueen talouskriisi Euroalueen tuotantokuilu ei ollut negatiivinen 2000-luvun alussa 2000-luvun alussa EKP harjoitti löysempää rahapolitiikkaa kuin Taylorin sääntö edellytti Ekspansiivinen rahapolitiikkashokki Finanssipolitiikka oli 2000-luvulla löysää monissa euromaissa Ekspansiivinen finanssipoliittinen shokki

38 Figure (d) EKP:n ekspansiivinen rahapolitiikka Korko i i A TR TR D IS Y Y EKP:n rahapolitiikka oli 2000-luvun alussa ja puolivälissä liian löysää, jos sitä verrataan Taylorin sääntöön TR-käyrä siirtyi alaspäin. Lopputulos: Y, i. Rahapolitiikka ei vakauttanut taloutta, vaan ylikuumensi taloutta

39 Julkisten menojen (reaalisesti mitattuna) muutos, , %

40 Ekspansiivinen finanssipolitiikka ja iloinen nousukausi 2000-luvun alussa Korko i i A B TR IS IS Ekspansiivinen finanssipolitiikka ja iloinen nousukausi IS-käyrä siirtyi oikealle Y, i Finanssipolitiikka ei vakauttanut taloutta, vaan ylikuumensi taloutta, erityisesti osassa euromaita Y Y

41 Euroalueen talouskriisi Korko i i A B Y Y TR IS IS Y 2000-luvun loppupuoli: 1) Kotitalouksien ja valtion intertemporaalinen budjettisuora: velkaantuminen eilen vähentää kulutusta tänään 2) Asuntokuplan puhkeaminen laskee koettua varallisuutta 3) Pankkikriisi vaikeuttaa investointeja 4) Negatiivinen fiilis laskee investointeja ja kulutusta 5) Veroja korotetaan = IS-käyrä siirtyy oikealle voimakkaasti

42