Luentorunko 7: Raha, hintataso ja valuuttakurssit pitkällä aikav

Transkriptio

1 Luentorunko 7: Raha, hintataso ja valuuttakurssit pitkällä aikavälillä Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018

2 Johdanto Mitä on raha? Rahan määrä ja hintataso pitkällä aikavälillä. Nimellinen ja reaalinen valuuttakurssi. Ostovoimapariteetti.

3 Mitä on raha? Vaihdon väline. Double coincidence of wants. Tarvitsen putkimiestä. Ilman rahaa minun pitäisi löytää putkimies, joka tarvitsee ekonomistia. Formaali teoria rahasta edellyttää joidenkin jäykkyyksien mallittamista. Esim. search and matching: ostajat ja myyjät joutuvat etsimään toisiaan. Raha-aggregaatit, eli tilastoinnissa käytettävät rahan määritelmät M1: yleisön (ei pankkien tai valtion) hallussa oleva käteinen ja likvidit pankkitalletukset (käyttötilit). M2: M1+ lyhytaikaiset määräaikaistalletukset M3: M2+ tietyt velkakirjat ja rahoitussopimukset, yleisön sijoitukset rahamarkkinarahastoihin. Käteisen osuus kehittyneissä maissa nykyään hyvin pieni.

4 Rahan määrä ja inflaatio (Burda&Wyplosz)

5 Inflaatio ja nimellinen valuuttakurssi (Burda&Wyplosz)

6 Rahan määrä ja hintataso Supersimppeli malli (yksi yhtälö). Rahaa tarvitaan vaihdon välineenä, kysyntä suhteessa tuloihin. Olkoon Y reaalinen bkt = kotitalouksien tulot. Hintataso P, rahan määrä M. Rahan kysyntä: M = kpy, jossa k > 0. Reaalinen rahan kysyntä: M/P = ky. Tai nimellinen kysyntä on suhteessa rahan määrään: PY = M/k Luontevaa olettaa, että pitkällä aikavälillä k ja Y eivät riipu M:stä. rahan määrän muutos näkyy hintatasossa. Jos M tuplaantuu, P:n pitää tuplaantua. Toisaalta jos Y kasvaa, ilman että M kasvaa, P laskee.

7 Kaksi hyödyllistä approksimaatiota Merkitään muuttujan x absoluuttista muutosta x:llä. Esim. x = x 2 x 1. x:n suhteellinen muutos: x/x. Kahden muuttujan tulon suhteellinen muutos: (xy)/(xy) = (x 2 y 2 x 1 y 1 )/(x 1 y 1 ). Approksimaatio 1: (xy)/(xy) x/x + y/y. Pätee tarkasti jos muutokset pieniä. Todistus? Derivoi x(t)y(t). Approksimaatio 2: (x/y)/(x/y) x/x y/y.

8 Rahan määrä ja hintataso (M/P) = ky jos M/P kasvaa x prosenttia myös ky :n pitää kasvaa x prosenttia. Toisin sanoen (M/P)/(M/P) = (ky )/(ky ). Käyttäen em. approksimaatioita saadaan: (M/P)/(M/P) M/M P/P (ky )/(ky ) k/k + Y /Y. Olettamalla k/k = 0 ja merkitsemällä P/P = π (inflaatio), saadaan: π M/M Y /Y. (1) Iinflaatio riippuu rahan määrän ja reaalitulojen (reaalisen bkt:n) kasvun erotuksesta. Huom: k voi toki vaihdella. Siksi tämä pätee vain karkeasti ja pitkällä aikavälillä.

9 Nimellinen valuuttakurssi Nimellinen valuuttakurssi (S). Ulkomaan valuutan hinta kotimaan valuutassa. Esim. kuinka monta Ruotsin (ulkomaan) kruunua saa yhdellä eurolla. S ylös oman valuutan kurssi vahvistuu eli eurolla saa enemmän kruunuja. Valuuttakurssit voitaisiin tietty määritellä myös toisin päin. Montako euroa saa yhdellä kruunulla. Tällöin esim. nimellisen valuuttakurssin nousu tarkoittaisi kotimaan valuutan heikentymistä. Voidaan myös laskea keskimääräinen nimellinen valuuttakurssi suhteessa useisiin maihin. Nimellinen efektiivinen valuuttakurssi = painotettu keskiarvo nimellisistä valuuttakursseista. Painoina esim. osuudet ulkomaan kaupasta.

10 Reaalinen valuuttakurssi Reaalinen valuuttakurssi: ulkomaisten hyödykkeiden hinta suhteessa kotimaan hyödykkeiden hintaan samassa valuutassa. Esim. montako hampurilaista saa sadalla eurolla Tukholmassa? Olkoon hampurilaisen hinta Suomessa P = 10 euroa ja Tukholmassa P = 150 kruunua ja nimellinen valuuttakurssi S = 9 kruunua/euro. Hampurilaisen hinta Helsingissä kruunuina = PS = 10 euroa 9 (kruunua/euro) = 90 kruunua. Reaalinen valuuttakurssi (hampurilaisten perusteella laskettuna) ρ = SP/P = 90 kruunua/(150 kruunua)= 0.7.

11 Reaalinen valuuttakurssi Voidaan laskea myös toisin päin: ρ = P/(P /S). Yleisemmin käytetään hintaindeksejä. Esim. P = kotimaan hintaindeksi (kuvaa kulutuskorin hintaa), ja P = vastaava ulkomaan hintaindeksi. Kuluttajahintaindeksiin perustuva reaalinen valuuttakurssi. Hintaindeksien ei tarvitse kuvata kuluttajahintoja. Esim. kotimaan vientihintojen suhde tuontihintoihin, ulkoinen vaihtosuhde. Paljonko vientiä tarvitaan tuonnin maksamiseksi. Tai suljetun sektorin hyödykkeiden (non-traded goods) hintojen suhde avoimen sektorin hyödykkeiden (traded goods) hintoihin, sisäinen vaihtosuhde

12 Nimellisen ja reaalisen valuuttakurssin muutokset Reaalisen valuuttakurssin suhteellinen muutos: ρ/ρ = (SP/P )/(SP/P ) S/S + P/P P /P (2) ρ/ρ S/S + π π (3) Reaalisen valuuttakurssin muutos = Nimellisen valuuttakurssin muutos+inflaatioiden erotus. Reaalisen valuuttakurssin nousu/vahvistuminen tekee kotimaan hyödykkeistä kalliimpia suhteessa ulkomaan hyödykkeisiin. Samalla kotimaisen tuotannon (hinta)kilpailukyky suhteessa ulkomaiseen tuotantoon heikkenee.

13 Nimellisen ja reaalisen valuuttakurssin muutokset Esim.: mitä tapahtuu reaaliselle valuuttakurssille (ceteris paribus) jos kotimaan hintataso nousee 10%? ρ/ρ S/S + P/P P /P. P/P = 10%, S/S = P /P = 0 ρ/ρ 10%

14 Reaalisia valuuttakursseja

15 Ostovoimapariteetti Luontevaa olettaa, että jos kotimaan inflaatio jatkuvasti korkeampi kuin ulkomaan inflaatio, kotimaan valuuttakurssin pitää heikentyä. Ja päinvastoin. Muuten hyödykkeiden hinnat samassa valuutassa mitattuna erityvät maiden välillä. Arbitraasimahdollisuus. Tietynlaisissa hyödykkeissä hinnan pitäisi olla lähes sama (law of one price). Matalat kuljetuskustannukset, ei kaupan esteitä. Tasapainottuminen voi tapahtua nimellisen valuuttakurssin kautta: Reaalinen valuuttakurssi vahvistuu lisää tuontia, vähemmän vientiä. Oman valuutan kysyntä pienenee. Nimellinen valuuttakurssi heikkenee. Reaalinen valuuttakurssi heikkenee. Toisin sanoen, pitkällä aikavälillä S/S π π

16 Ostovoimapariteetti Jos S/S π π, reaalinen valuuttakurssi (pitkällä aikavälillä) vakio ts. ρ/ρ = 0. Suhteellinen ostovoimapariteetti (relative purchasing power parity). Hinnat (samassa valuutassa) voivat erota, mutta hintaero ei pidemmän päälle jatkuvasti kasva. Tapa arvioida nimellisen valuuttakurssin heikkoutta tai vahvuutta. Miten reaalinen valuuttakurssi poikkeaa esim. pitkän aikavälin keskiarvosta? Absoluuttinen PPP: sama hintataso, ts. SP/P = 1.

17 Ostovoimapariteetti Empiirisesti: Absoluuttinen PPP helppo hylätä. Tutkimustulos (Asplund and Friberg, AER 2001): ei päde edes lonkerotölklille Ruotsin laivalla! Suhteellinen PPP pätee paremmin pitkällä aikavälillä. Mutta lyhyellä aikavälillä (< vuosi), nimellishinnat jäykkiä, joten reaalinen ja nimellinen valuuttakurssi muuttuvat yhdessä.

18 Yhteenveto Pitkällä aikavälillä raha neutraalia : Reaalinen tuotanto ei kasva (ainakaan kovin paljon) jos jaamme kaikille miljoona euroa rahaa. Lähinnä hintataso nousee. M = kpy : yksinkertaisin yhtälö rahan määrän ja hintatason yhdistämiseksi. k vakio M/M π + Y /Y. Yhteys rahan määrän, inflaation ja talouskasvun välillä.

19 Yhteenveto Reaalinen valuuttakurssi: ρ = SP/P ρ/ρ S/S + π π Yhteys reaalisen valuuttakurssin, nimellisen valuuttakurssin ja inflaation välillä. Suhteellinen ostovoimapariteetti: reaalinen valuuttakurssi pitkän päälle suurin piirtein vakio. Absoluuttinen ostovoimapariteetti: hinnat samassa valuutassa yhtäsuuret. Molemmat pariteetit pikemminkin hypoteeseja kuin faktoja.