3d) Yes, they could: net exports are negative when imports exceed exports. Answer: 2182.

Transkriptio

1 . Se talous, jonka kerroin on suurempi, reagoi voimakkaammin eksogeenisiin kysynnän muutoksiin. Investointien, julkisen kysynnän tai nettoviennin muutokset aiheuttavat sitä suuremman muutoksen tasapainotulossa, mitä suurempi on kerroin. Voidaan sanoa, että mitä suurempi kerroin, sitä suhdanneherkempi talous.. Yksi merkintätapa: m Y * A Y * Toinen tapa on käyttää osittaisderivaatan käsitettä: m A eli Y*:n osittaisderivaatta A:n suhteen. Tästä ei kuitenkaan kannata välittää, jos osittaisderivaatan käsite ei ole sinulle entuudestaan tuttu..3 3a) Since Y C + G + NX + I, it follows that I Y C G NX b) NX X - Z Z X NX c) National income GNP Depreciation d) Yes, they could: net exports are negative when imports exceed exports. 0 4a) Divide nominal GNP by 00 Answer: 8. GNP 8 4b) Using inflation-adjusted (i.e. real) values, growth GNP P 0 4c) Inflation π 0 % 00 P 00 9 % (N.B. The answers on p. 8 of the primer are rounded values, hence the discrepancy.)

2 . a) Kysyntä on C + I 9, siis vähemmän kuin tuotanto Y, joka on 00. Talous ei ole tasapainossa, vaan siinä on alikysyntää. A+ I + b) Y* 4 3 c 4 c). Kerroin saadaan nyt miettimällä, kuinka suuri osa tulojen kasvusta menee uudestaan kiertoon kulutuksen kautta. Jos investoinnit kasvavat yhdellä, niin saman tien tulot kasvavat yhdellä. Tästä maksetaan veroja, jolloin jäljelle jää 4. Tästä ¾ menee kulutukseen, eli kulutus kasvaa määrällä 3 4 eli 4 0. Tällöin tulot kasvavat taas samalla määrällä 0, josta jälleen osuus t menee veroihin ja osa c( t) kulutukseen, etc ad infinitum. Talouden kerroin on siis c( t) 3 4 ( ) 0. Investointien muutoksen ( I) vaikutus tasapainotuloon saadaan kaavasta Y* m I (-0) -0 eli talous supistuu 0 yksikköä. Uusi tasapainotulo on Vastaavasti, jos investoinnit kasvavat 0 yksikköä, laskukaava on Y* m I 0 0 ja uusi tp-tulo on

3 Graafisesti asiaa voidaan lähestyä tällä tavoin: piirretään ensin alkuperäinen tasapaino ja todetaan, että investointien vähentyessä AD-käyrä (kuvassa punaisella) siirtyy alaspäin. Sen kulmakerroin pysyy kuitenkin muuttumattomana miksi? Siksi, että AD-käyrän kulmakerroin on yhtä kuin rajakulutusalttius, joka pysyy vakiona investointien muutoksesta riippumatta. AD-käyrän vajotessa käyrien leikkauspiste siirtyy vasemmalle, joten uudessa tasapainossa Y* on pienempi..3 Lasketaan ensin kerroin: kerroin c( t) ( 6 ) 3 Tasapainotulo saadaan kaavalla Y* m (A + I + G) 3 ( + + ) 9. 3

4 .4 a) Koska keynesiläisessä mallissa hintataso oletetaan vakioksi. b) Elvyttävä fipo merkitsee IS-käyrän siirtymistä oikealle päin. Käyrien leikkauspiste liukuu LM-käyrää pitkin yläoikealle vastaus: iv. c) Tuotanto (ja työllisyys) kasvoi; korot nousivat, joten julkinen kysyntä syrjäytti jonkin verran investointeja (crowding out -ilmiö). d) Klassisessa mallissa elvyttävä fipo ei aiheuta tuotannon kasvua. Keynesiläisessä mallissa elvytys toimii. e) Jos LM-käyrä olisi vaakasuora, korot eivät nousisi eikä syrjäytymistä tapahtuisi. 4

5 3. Oikea vastaus on (ii). Elvyttävä fipo saa aikaan MDS-käyrän siirtymisen oikealle päin: Potentiaalisen tuotannon tasoa osoittava pitkän aikavälin tarjontakäyrä (vihreä) ei siirry minnekään. Kansantalouden on palattava tasapainoon eli tarjontakäyrän ja (uuden) kysyntäkäyrän leikkaamispisteeseen. Kuten kuvasta näkyy, Y ei muutu, ja elvytyksen ainoa vaikutus on inflaation kasvu π 0 π. Sopeutumisprosessi, jonka kautta uuteen tasapainoon päästään, on seuraava: julkisia menoja lisätään kysyntä ylittää väliaikaisesti tarjonnan inflaatio alkaa nousta keskuspankki reagoi inflaation kiihtymiseen nostamalla korkoja koron nousu aiheuttaa kysynnän vähenemistä. Niin kauan kuin kysyntä ylittää tarjonnan, inflaatio jatkaa nousuaan. Tämän seurauksena keskuspankki jatkaa korkojen kiristämistä. Lopulta korkojen nousu pakottaa kysynnän takaisin vihreälle pystyviivalle. Tällöin kysyntä ja tarjonta ovat tasapainossa inflaation kiihtyminen lakkaa korkoja ei tarvitse enää nostaa.

6 3. Oikea vastaus on (iv). Kyseessä on ns. positiivinen tarjontashokki, joka näkyy mallissa tarjontakäyrän siirtymisenä oikealle: Kysyntä- ja tarjontakäyrien uusi leikkaamispiste on talouden uusi tasapainopiste. Eli tuotanto nousee ja inflaatio laskee. Sopeutuminen tapahtuu seuraavasti: aluksi tarjonta ylittää kysynnän inflaatio hidastuu keskuspankki vastaa alentamalla korkoja alhainen korkotaso stimuloi kysyntää. Niin kauan kuin tarjonta ylittää kysynnän, inflaation hidastuminen jatkuu, ja korkoa alennetaan. Aikanaan tämä johtaa siihen, että kysyntä nousee tarjonnan tasolle. Tällöin inflaation hidastuminen loppuu, joten korkojakaan ei tarvitse enää laskea. Usein käytetty esimerkki tällaisesta tilanteesta on 990-luvun talouskehitys USA:ssa: talous kasvoi voimakkaasti, mutta inflaatio pysyi alhaisena. Selitykseksi on esitetty positiivista tarjontashokkia, joka johtui IT-tuotteiden käyttöönoton aiheuttamasta tehokkuuden kasvusta. 6

7 3.3 Ensimmäisen yhtälön mukainen tarjontakäyrä on nouseva. Siis se on lyhyen aikavälin tarjontakäyrä. Jälkimmäisen yhtälön mukainen käyrä on pystysuora, joten se kuvaa pitkän aikavälin tarjontaa. Miksi lyhyen aikavälin tarjontakäyrä on nouseva? Vastaus: se kuvaa yritysten tarjontaa lopputuotteiden hintojen nousun funktiona lyhyellä aikavälillä. Lyhyellä aikavälillä nimittäin palkkojen nousuvauhti on kiinteä. Jos tuotehinnat nousevat odotettua nopeammin, palkkakehitys jää jälkeen yritysten reaaliset kustannukset laskevat yritysten kannattaa lisätä tuotantoa. Jos taas inflaatio on odotettua hitaampaa, reaalipalkat nousevat yritysten reaaliset kustannukset kasvavat yritysten kannattaa tuottaa vähemmän. 3.4 Oikea vastaus on (iii). Kyseessä on täydellinen syrjäytyminen: yksityisen kysynnän on kutistuttava juuri sillä määrällä, minkä verran julkinen kysyntä kasvaa. 4. (i) oikein (ii) väärin (iii) oikein. Jos M kasvaa (P:n pysyessä vakiona), yhtälön vasen puoli kasvaa. Siispä tasapainon säilymiseksi myös oik. puolen on kasvettava. L:n kasvu edellyttää, että joko r vähenee tai Y kasvaa. Tämä nähdään siitä, että L:n osittaisderivaatta Y:n suhteen on positiivinen (eli Y:n noustessa L:kin nousee) ja r:n suhteen negatiivinen (eli r:n noustessa L laskee). 7