Luentorunko 9: Lyhyen aikavälin makrotasapaino, IS-TR-malli

Transkriptio

1 Luentorunko 9: Lyhyen aikavälin makrotasapaino, Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Luentorunko 9: Lyhyen aikavälin makrotasapaino,

2 Johdanto Kysyntä ja IS-käyrä Lyhyen aikavälin makrotasapaino. Aikaperiodi esim. max 1-2 vuotta? Hintajäykkyydet relevantteja. Kysyntätekijät. Tuotannon vaihtelu trendikasvun ympärillä. Miten talous reagoi politiikkamuutoksiin tai ulkoisiin shokkeihin? Elvytys. : kokonaiskysyntä ja rahapolitiikan päätössääntö. Endogeeniset muuttujat: tuotanto ja korko. Myöhemmin: valuuttakurssi, työllisyys, inflaatio. Pääosin graafinen tarkastelu. Luentorunko 9: Lyhyen aikavälin makrotasapaino,

3 Keskeiset oletukset Kysyntä ja IS-käyrä 1. Hintataso vakio. Yksinkertaistava oletus. Perustelu: Hintajäykkyydet + lyhyt aikaväli. 2. Kysyntä määrää tuotannon Keynesiläinen oletus. Yritykset myyvät sen verran mitä asiakkaat haluavat ostaa. Parempi oletus taantumassa kuin korkeasuhdanteessa Kv. kauppaa mutta ei vapaita pääomaliikkeitä. Kv. korko ei määrää kotimaista korkoa. Kv. pääomamarkkinat mukaan myöhemmin. Luentorunko 9: Lyhyen aikavälin makrotasapaino,

4 Kysyntätekijät Kysyntä ja IS-käyrä Y = C + I + G + (X Z): tuotanto (BKT)=kotimainen kulutus+investoinnit+julkinen kulutus+(vienti-tuonti). C = C(w[+], (Y T )[+]): yksityinen kulutus riippuu positiivisesti kotitalouksien varallisuudesta ja nettotuloista. T kuvaa veroja. Ip = Ip(q[+], r[ ]): Suunnitellut investoinnit riippuvat pos. Tobinin q:sta ja neg. korosta. X = X (A, σ[ ]): vienti riippuu pos. ulkom. kysynnästä ja neg. reaalisesta valuuttakurssista. Z = Z(A, σ[+]): tuonti riippuu pos. kotim. kysynnästä ja pos. valuuttakurssista. A = C + I + G Nettovienti: NX = X Z = NX (A[ ], A [+], σ). A = C + I + G. Yksinkertaistava oletus: NX = NX (Y [ ], Y [+], σ) Luentorunko 9: Lyhyen aikavälin makrotasapaino,

5 Investointien määräytymisestä Aikaisemmin (luentorunko 4) tarkastelimme investointien (tai pääomakannan) ja koron yhteyttä. Korkeampi korkotaso suurempi pääoman rajatuottovaatimus matalampi pääomakanta. Yleisemmin (markkinarvoaan maksimoivan) yrityksen investoinnit riippuvat pääomakannan markkinarvon ja pääoman jälleenhankintakustannusten (replacement cost) suhteesta. Ko. suhde on nimeltään Tobinin q. Mitä korkeampi suhde, sitä kannattavampaa investoida. Tobinin q heijastaa odotuksia tulevista voitoista. Luentorunko 9: Lyhyen aikavälin makrotasapaino,

6 Hyödykemarkkinoiden tasapaino Otetaan korkotaso ensin annettuna (vakio). Ajatellaan kysyntää tuotannon funktiona. DD(Y,...) = C(w, Y T ) + Ip(q, r) + G + NX (Y, Y, σ) Tasapaino: Y = DD(Y,...) Y tarkoittaa oikeastaan kahta asiaa: vasemmalla puolella Y =tuotanto, oikealla Y =tulot. Kansantalouden tilinpidon mukaan tämä on OK! Kysyntä kuitenkin riipuuu tuotannosta, koska tuotanto=tulot! Luentorunko 9: Lyhyen aikavälin makrotasapaino,

7 Hyödykemarkkinoiden tasapaino Kansantalouden tilinpidon mukaan aina pätee Y = C + I + G + NX Ovatko hyödykemarkkinat siis aina tasapainossa? Eivät! Tilinpidossa I sisältää varastojen (inventories) muutoksen. Osa muutoksesta suunnittelematonta. Esim. varastot kasvoivat, koska tavara ei mennyt odotetusti kaupaksi. I = Ip+ varastojen (tahaton) muutos. Haemme tasapainoa, jossa varastot eivät kasva tai pienene (ainakaan tahattomasti). Ts.I = Ip. Luentorunko 9: Lyhyen aikavälin makrotasapaino,

8 Hyödykemarkkinoiden tasapaino Miten DD riippuu tuloista Y? Jos Y kasvaa, C kasvaa ja NX pienenee. Yhteisvaikutus arvattavasti positiivinen, koska tuonti yleensä pienehkö osa yksit. kulutuksesta. Toisaalta C kasvanee (absoluuttisesti) vähemmän kuin Y. Osa lisätulosta kulutetaan tuontiin, osa säästetään. Ts. kysyntä kasvaa tulojen myötä, mutta vähemmän kuin yksi yhteen. Uniikki tasapaino. Tarkastele graafisesti: vaaka-akselilla Y, pysty-akselilla DD, 45-asteen suora. Luentorunko 9: Lyhyen aikavälin makrotasapaino,

9 Hyödykemarkkinoiden tasapaino intuitiivisesti Tasapainotuotanto Y : DD(Y ) = Y. Tp:n ymmärtämiseksi hyvä kysyä: entä jos tuotanto on Y > Y? Onko mahdollista, että myös Y voi olla tp. tuotanto, ts. DD(Y ) = Y? Edellä päättelimme, että jos Y kasvaa esim. miljardilla eurolla, DD kasvaa alle miljardilla. Kysyntä ei siis kasvanut yhtä paljon kuin Y. Yritysten varastot kasvavat, ylituotantoa. Yritykset pienentävät tuotantoaan ja Y pienenee. Lopulta tuotanto takaisin tasapainotasolle. Luentorunko 9: Lyhyen aikavälin makrotasapaino,

10 Hyödykemarkkinoiden tasapaino intuitiivisesti Entä jos Y laskee alemmalle tasolla? Kysyntä pienenee vähemmän kuin tuotanto. Varastot pienenevät, ylikysyntää. Yritykset lisäävät tuotantoaan ja Y kasvaa. Lopulta tuotanto kasvaa tasapainotasolle. Jos siis tuotanto ensin Y > Y, se pienenee. Jos taas tuotanto ensin Y < Y, se kasvaa. Uniikki tasapaino. Luentorunko 9: Lyhyen aikavälin makrotasapaino,

11 Hyödykemarkkinoiden tasapaino: esimerkki C = a + c(y T ), NX = czy. 0 < b < 1, 0 < z < 1. a, c, z sekä Ip, G, T eksogeenisia. Malli ei selitä niitä. Tasapaino Y : Y = a + c(y T ) + Ip + G czy Y (1 c + cz) = a ct + Ip + G Y (1 c + cz) = (a ct + Ip + G) Y = a ct +Ip+G 1 c(1 z) Luentorunko 9: Lyhyen aikavälin makrotasapaino,

12 Kerroinvaikutus Kysyntä ja IS-käyrä Tarkastellaan seuraavaksi muutoksia G:ssä. Esim. G kasvaa (menoelvytys). kysyntä kasvaa tuotanto (ja tulot) kasvaa kysyntä kasvaa... Lopputuloksena tuotannon kasvu (absoluuttisesti) suurempi kuin G:n kasvu. Jos lisäksi verotulot riippuvat tuotannosta, elvytys rahoittaa ainakin osin itsensä. Luentorunko 9: Lyhyen aikavälin makrotasapaino,

13 Kerroinvaikutus Kysyntä ja IS-käyrä Kerroinvaikutus em. esimerkissä. Tuotanto kasvaa ensin G. Samalla tulot kasvavat saman verran. Siitä osuus c kulutukseen (rajakulutusalttius), josta osuus z tuontiin. Kysyntää kasvaa toisella kierroksella määrän c(1 z) G. Kolmannella kierroksella kysynnän ja tuotannon kasvu on c(1 z)c(1 z) G, jne. Lopputulos (äärettömästi kierroksia): Y = 1 1 c(1 z) G Todellisuudessa kerroinvaikutus riippuu siitä, paljonko vapaata tuotantokapasiteettia. Luentorunko 9: Lyhyen aikavälin makrotasapaino,

14 IS-käyrä Kysyntä ja IS-käyrä Investment/saving curve Otetaan (reaali)korko mukaan. Oletetaan että hyödykemarkkinat ensin tasapainossa. Jos korko nousee, investoinnit vähenevät. Uusi tasapainotuotanto aikaisempaa alempi. Ts. koron ja tasapainotuotannon tuotannon välillä negatiivinen yhteys. IS-käyrä. Luentorunko 9: Lyhyen aikavälin makrotasapaino,

15 IS-käyrän johtaminen (Burda&Wyplosz) Luentorunko 9: Lyhyen aikavälin makrotasapaino,

16 Hyödykemarkkinoiden tasapaino (Burda&Wyplosz) Luentorunko 9: Lyhyen aikavälin makrotasapaino,

17 IS-käyrä ja kysynnän eksog. kasvu (Burda&Wyplosz) Luentorunko 9: Lyhyen aikavälin makrotasapaino,

18 TR-käyrä Kysyntä ja IS-käyrä Taylor-rule: rahapolitiikan päätössääntö. Ohjauskorko reagoi inflaatioon ja tuotantokuiluun. i = ī + a(π π) + b Y Ȳ Ȳ. (1) ī luonnollinen korkotaso, a > 0 inflaatiotavoitteen paino, Ȳ trendituotanto, tuotantokuilutavoitteen paino. Hintataso tässä mallissa vakio (oletus), joten yksinkertaistetaan: i = ī + b Y Ȳ Ȳ. (2) KP nostaa korkoa tuotannon myötä. TR-käyrä. Luentorunko 9: Lyhyen aikavälin makrotasapaino,

19 TR-käyrä (Burda&Wyplosz) Luentorunko 9: Lyhyen aikavälin makrotasapaino,

20 TR-käyrä ja rahamarkkinat (Burda&Wyplosz) Luentorunko 9: Lyhyen aikavälin makrotasapaino,

21 TR-käyrän kulmakerroin (Burda&Wyplosz) Luentorunko 9: Lyhyen aikavälin makrotasapaino,

22 TR-käyrän siirtyminen (Burda&Wyplosz) Luentorunko 9: Lyhyen aikavälin makrotasapaino,

23 (Burda&Wyplosz) Luentorunko 9: Lyhyen aikavälin makrotasapaino,

24 Reaaliset shokit (Burda&Wyplosz) Luentorunko 9: Lyhyen aikavälin makrotasapaino,

25 Rahapolitiikkashokit (Burda&Wyplosz) Luentorunko 9: Lyhyen aikavälin makrotasapaino,

26 Nollakorkorajoite (Burda&Wyplosz) Luentorunko 9: Lyhyen aikavälin makrotasapaino,

27 Yhteenveto Kysyntä ja IS-käyrä Hyödykemarkkinoiden lyhyen aikavälin tasapaino. Kysyntä kasvattaa tuotantoa, toisaalta tuotannon kasvu kasvattaa tuloja, mikä kasvattaa kysyntää. Kerroinvaikutus. IS-käyrä: hyödykemarkkinoiden tasapaino eri korkotasoilla. TR-käyrä: Rahapolitiikka. : lyhyen aikavälin tasapaino hyödyke- ja rahamarkkinoilla. Reaaliset shokit siirtävät IS-käyrää. Rahapolitiikkashokit siirtävät TR-käyrää. Luentorunko 9: Lyhyen aikavälin makrotasapaino,