Matriisit, kertausta. Laskutoimitukset. Matriisikaavoja. Aiheet. Määritelmiä ja merkintöjä. Laskutoimitukset. Matriisikaavoja. Matriisin transpoosi

Transkriptio

1 Matriisit, kertausta

2 Merkintöjä 1 Matriisi on suorakulmainen lukukaavio. Matriiseja ovat esimerkiksi: ( ) ( 0, 4 ), ( ) ( 1 4 2, a 11 a 12 a 21 a 22 ) Kaavio kirjoitetaan kaarisulkujen väliin (amer. kirjoissa usein hakasulkujen väliin.) Luvut tulee kirjoittaa selkeästi riveihin ja sarakkeisiin. Lukujen väliin tulee jättää riittävästi väliä. Mitään erottimia (pilkku, tms.) ei lukujen väliin laiteta.

3 Merkintöjä 2 Jos kaaviossa on m riviä ja n saraketta, niin sanomme kaaviota m n-matriisiksi. Edellä matriisi on 2 3 -matriisi. Matriisi A = ( v = v = ( 0 4 ) ) on 2 1 -matriisi, eli sarakevektori.

4 Merkintöjä 3 Matriisi u = u = ( ) on 1 4 -matriisi, eli rivivektori. Matriiseille kannattaa laskiessa lähes aina antaa nimi. nimi kirjoitetaan kirjaimella, joka on iso, lihava ja vino. (Esim. A) Vektorin nimi kirjoitetaan kirjaimella, joka on pieni, lihava ja vino (tai pieni, normaali, ja vino ja sen päällä on nuoli tai viiva). (Esim. u = u) Käsin kirjoitettaessa lihavointi ja vinous jätetään pois.

5 Merkintöjä 4 A rivillä r sarakkeessa c olevaa lukua merkitsemme a rc. Vektorin tapauksessa yksi indeksi riittää. Esimerkki: Jos M = , niin m 23 = 7 jos v = ( ), niin v 3 = 7 Jos tulkintaongelmia ei tule, niin merkinnän m 23 rivi-indeksin 2 ja sarake-indeksin 3 väliin ei lisätä erotinta. Joskus erotin on tarpeen. Esimerkiksi matriisin Q alkio rivillä 12 sarakkeessa 3 on q 12,3.

6 Merkintöjä 5 (pää)lävistäjä (diagonaali) muodostuu niistä luvuista, joiden rivi-osoite ja sarake-osoite ovat samat. A lävistäjällä ovat siis luvut a 11, a 22, a 33, Matriisi on neliömatriisi (n n), jos siinä on sarakkeita yhtä monta kuin rivejä.

7 Merkintöjä 6 Nollamatriisi 0 on matriisi, jonka kaikki alkiot ovat nollia. Nollamatriisin ei tarvitse olla neliömatriisi. ( ) = Yksikkömatriisi I on neliömatriisi, jonka lävistäjällä on ykkösiä ja muualla nollia I =

8 Merkintöjä 7 m n -matriisi A ja p q -matriisi B ovat samat (identtiset) ja merkitsemme A = B, jos 1. Kummassakin on yhtä monta riviä eli m = p, ja 2. Kummassakin on yhtä monta saraketta eli n = q, ja 3. Niissä on samat luvut samoissa paikoissa a ij = b ij, i, j. Esimerkki: Jos ( A = niin A = B, mutta A C. ) ( 3 1 0, B = ) ( 0 1, C = 5 0 ),

9 Matriisien laskutoimitukset 8 Yhteenlasku Kahden saman kokoisen matriisin summa lasketaan niin, että samassa paikassa olevat luvut lasketaan yhteen ja tulos sijoitetaan samaan paikkaan. Jos C = A + B, niin c ij = a ij + b ij, i, j Esimerkki =

10 Matriisien laskutoimitukset 9 Luvulla kertominen Matriisi kerrotaan luvulla siten, että jokainen matriisin luku erikseen kerrotaan. Esimerkki Jos C = r A, niin c ij = r a ij, i, j =

11 Matriisien laskutoimitukset 10 Luvulla kertominen Edellä tehdyistä määritelmistä seuraa, että A + A = 2A ra + qa = (r + q)a A = ( 1) A A A = 0

12 Matriisien laskutoimitukset 11 Vektorien pistetulo Kahden vektorin pistetulo saadaan periaatteella: Laske ensimmäisten koordinaattien tulo + toisten koordinaattien tulo viimeisten koordinaattien tulo. Eli kaavalla u v = u 1 v 1 + u 2 v u n v n = n j=1 u j v j Esimerkki ( ) = ( 2) ( 2) = 6

13 Matriisien laskutoimitukset 12 Matriisien kertolasku m p -matriisin A ja p n -matriisin B tulo on m n -matriisi C jonka alkio c ij rivillä i sarakkeessa j saadaan laskemalla A:n i:nnen rivin ja B:n j:nnen sarakkeen pistetulo. (AB) ij = ( ) a i1 a i2 a ip b 1j b 2j. b pj = p k=1 a ik b kj ( ) ( ) 14 =

14 Matriisien laskutoimitukset 13 Matriisien kertolasku ( ( ) ) ( ) 14 1 = ( ) = ( ) ( ) =

15 Matriisien laskutoimitukset 14 Matriisien kertolasku ( ( ( ( ) ) ) ) ( ) = 0 ( ) = 0 3 = = ( ) ( )

16 Matriisien laskutoimitukset 15 Matriisien kertolasku Siis ( ) }{{} A: } 5 1 {{ 2 0 } B: 3 4 ( ) = }{{} AB: 2 4 Huomaa, että Jotta kertolasku AB onnistuu tulee A:n rivin olla yhtä pitkä kuin B:n sarake on korkea. Tulossa AB on yhtä monta riviä kuin matriisissa A ja yhtä monta saraketta kuin matriisissa B.

17 16 Matriisien yhteenlasku ja reaaliluvulla kertominen noudattavat seuraavia lakeja. Olkoon A, B ja C m n -matriiseja ja α, β R. Silloin (1) A + (B + C) = (A + B) + C (2) A + 0 = A (3) A + ( A) = 0 (4) A + B = B + A (5) 1 A = A (6) α(βa) = (αβ)a (7) (α + β)a = αa + βa (8) α(a + B) = αa + αb

18 17 Olkoon A, B ja C matriiseja ja α R. Jos matriisien tyypit ovat sellaiset, että seuraavat tulot ovat olemassa, niin (1) A(BC) = (AB)C (2) A(B + C) = AB + AC (3) (A + B)C = AC + BC (4) α(ab) = (αa)b = A(αB) (5) I A = AI = A Edellä olleet kaavat merkitsevät sitä, että matriisilausekkeita voi käsitellä hyvin samaan tapaan kuin koulussa on käsitelty x:n lausekkeita. Kun pitää seuraavat kolme matriisilaskennan erityispiirrettä valppaasti mielessään, niin matriiseilla voi laskea kuten x:n lausekkeilla

19 18 Olkoon A, B ja C matriiseja. Jos matriisien tyypit ovat sellaiset, että seuraavat tulot ovat olemassa, niin on mahdollista että Kommentteja: (1) AB BA (2) AC = BC, vaikka A B (3) AB = 0, vaikka (A 0 ja B 0) (1) Kertolaskussa ei saa vaihtaa tekijöiden järjestystä. ( ) ( ) = ( ) ( ) ( ) ( ) 6 14 = 2 3

20 19 (1) AB BA, (2) (AC = BC) (A = B) (1) Järjestys ei vaihdu! Periaate näkyy kaavoissa. Jos A on vasemmalla LHS:ssa, niin se on vasemmalla myös RHS:ssa. Esim A(B + C) = AB + AC (2) Matriisilla ei saa jakaa! Kun koulussa on käsitelty x:n lausekkeita, on totuttu jakamaan LHS:n ja RHS:n yhteinen tekijä pois yhtälöstä. Matriisi-yhtälön kohdalla näin ei saa tehdä.

21 20 (3) (AC = 0) (A = 0 tai B = 0) (3) Tulon nollasääntö ei ole voimassa! Esimerkiksi ( ) ( ) = ( ) On totta, että matriiseissa on jotakin erikoista, kun niiden tulo on nollamatriisi, mutta se erikoinen seikka ei ole se, että toinen niistä olisi nollamatriisi.

22 21 Määritelmä: m n -matriisin A tarnsponoitu matriisi eli (engl. transpose) A T on n m -matriisi, jolle (A T ) ij = a ji. Transpoosi A T saadaan siis A:sta tekemällä riveistä sarakkeita T = (Huomaa, että lävistäjä pysyy paikallaan.)

23 22 Transpoosille on voimassa seuraavat kaavat (1) (A T ) T = A (2) (A + B) T = A T + B T (3) (αa) T = αa T (4) (AB) T = B T A T huomaa järjestys!

24 23 Esimerkki Olkoon ( 7 2 A = 10 4 Nyt (AB) T = B T A T = (( ) ( 2 0 1, B = ) ( ( ) = ) )) T =

25 24 Reaalilukujen tapauksessa luvun a 0 käänteisluku 1/a = a 1 on sellainen luku, että a 1 a = 1 ja a a 1 = 1 (missä 1 = kertolaskun neutraalialkio). lta vaaditaan täsmälleen sama ominaisuus. Asioita mutkistaa se, että kaikilla 0:sta poikkeavilla matriiseilla ei ole a. Määritelmä: Neliömatriisi A on säännöllinen, jos on olemassa A 1 siten, että A 1 A = I ja AA 1 = I.

26 25 Esimerkki Jos Q = , niin Q 1 = , sillä = ja =

27 26 Esimerkki jatkuu Yhtälöryhmä voidaan kirjoittaa matriisiyhtälöksi 2x 1y 2z = 7 2y + z = 8 1x + 4y + 3z = Q x = b x = Q 1 b x y z =

28 27 Esimerkki jatkuu Yhtälöryhmän 2x 1y 2z = 7 2y + z = 8 1x + 4y + 3z = 17 ratkaisu on siis x = Q 1 b = Q x = b = Kaksi kysymystä: (1) Mistä tietää onko kerroinkaavio säännöllinen? (2) Mistä saadaan?

29 28 Ensimmäinen vastaus kysymykseen (2) on seuraavassa. (Perustelu luennolla) A n : (1) Muodosta kaksiosainen leveä kaavio (A I ) jonka vasen osa on käännettävä matriisi ja oikea puolki on saman kokoinen yksikkömatriisi. (2) Tee kaaviolle rivioperaatioita niin, että vasen puoli muuttuu yksikkömatriisiksi. (3) Kun vasen puoli on yksikkömatriisi, niin oikea puoli on A 1. (*) (Jos vaihetta (3) ei voi saavuttaa, niin matriisi ei ole säännöllinen.)

30 29 Esimerkki vaihda rivit 1 ja 3 2 ( 1)

31 30 Esimerkki jatkuu