ESPOO ALUEITTAIN 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESPOO ALUEITTAIN 2011"

Transkriptio

1 ESPOO ALUEITTAIN 2011 Tietoisku 4/2012 Suurin osa espoolaisista asuu kaupungin eteläpuolella. Ikärakenteeltaan väestö on erittäin nuorta. Alueittain ikääntyneiden osuus vaihtelee 19 %:n asti. Vieraskieliset keskittyvät keskusalueille, ja ruotsinkielisten osuus on korkea pientalovaltaisissa kaupunginosissa. Espoon kaupunki Konsernipalvelut Asiakirjahallinto-, käännös- ja tietopalvelut Konserniesikunta Kaupunkikehitys Glenn R. Gassen Tilastoalueista alhaisin korkeakoulutettujen osuus on vielä yli maan keskiarvon. Toisaalta kaakkoispuolella sijaitsevissa pientalovaltaisissa kaupunginosissa ja Tapiolassa useampi kuin joka toinen yli 15-vuotias on suorittanut korkeakoulututkinnon. Tulotaso noudattelee samaa kaavaa ja ylittää sekä maan että pääkaupunkiseudun tason selkeästi. Espoon sairastavuusindeksi on kaikilla alueilla selkeästi alle koko maan tason. Yksin asuvat ja yksinhuoltajaperheet, joita on Espoossa kuitenkin suhteellisen vähän, keskittyvät keskusalueisiin. Lapsiperheiden osuus nousee ennen kaikkea vähemmän tiheästi asutulla alueilla. Työpaikat sijaitsevat suurimmaksi osaksi kaupungin itäpuolella ja toimialoittain työpaikkoja on suhteellisen paljon kauppa-, rahoitus- ja vakuutus- sekä tietointensiivisillä aloilla. Espoossa on vähän 1-2 huoneen asuntoja, mutta paljon pientaloja. Varsinkin pohjoispuolella sekä Nöykkiö-Latokaskessa ja Mankkaalla suuri enemmistö asunnoista on vähintään 3 huoneen pientaloasuntoja. Myös vuokra-asuntojen osuus ei ole korkealla tasolla ja nousee keskusalueilla. Yli 40 % asuinrakennuskannasta on kahdelta viime vuosikymmeneltä. Vähiten uusia asuinrakennuksia on Suur-Tapiolassa. Toimitiloja on merkittävästi vähemmän kuin Helsingissä ja Vantaalla, ja toimitilojen osuus rakennusten kerrosalasta vaihtelee paljon.

2 Sisällys Johdanto 3 I. Espoon alueiden indikaattorit 4 Väestön jakauma ja kasvu 4 Väestön ikärakenne 5 Suomen-, ruotsin- ja vieraskieliset 6 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet 7 Tulot 8 Sairastavuusindeksi 9 Yksin asuvat ja perheväestö 10 Lapsiperheet 11 Yksinhuoltajaperheet 12 Työvoimaosuus 13 Työpaikat ja työpaikkaomavaraisuus 14 Suuralueiden työpaikat toimialoittain 15 Työttömyys 16 Nuorten työttömyys huoneen asunnot 18 Vuokra-asunnot 19 Ahtaasti asuvat 20 Pientaloasunnot 21 Asuinrakennukset valmistumisvuoden mukaan 22 Toimitilarakennusten kerrosala 23 II. Suuralueiden erityispiirteet 24 Suur-Leppävaara 24 Suur-Tapiola 25 Suur-Matinkylä 26 Suur-Espoonlahti 27 Suur-Kauklahti 29 Vanha-Espoo 30 Pohjois-Espoo 31 2 Espoo alueittain 2011

3 JOHDANTO Espoo poikkeaa monessa suhteessa muista kunnista. Verrattuna koko Suomeen Espoossa asuu esimerkiksi enemmän nuoria, korkeakoulutettuja ja vieraskielisiä, sen väestön tulotaso on korkeampi ja sairastavuuden indikaattorit ovat matalampia. Myös pääkaupunkiseudun naapureista, Helsingistä ja Vantaasta, Espoo erottuu monipuolisesti. Toisaalta eroja ei ole vain katsottaessa ulkopuolelle. Sanotaan, että Espoo on kuin pieni Suomi. Espoon pohjoisosassa on maaseutualueita, samalla kun eteläosassa on keskusalueita, jotka vastaavat suomalaisia keskikokoisia kaupunkeja. Tässä tietoiskussa analysoidaan tärkeitä eroja Espoon osa-alueiden välillä sekä Espoota kotimaisessa vertailussa. Sitä varten käytetään indikaattoreita väestöstä, koulutuksesta, tuloista, terveydestä, työvoimasta ja työpaikoista, asunnoista ja rakennuksista. Aluksi Espoota tarkastellaan indikaattoreittain ja lopuksi esitetään Espoon suuralueiden erityispiirteitä tiivistettynä. Espoon sisällä aluejakona käytetään useimmissa tapauksissa tilastoalueita. Kotimaista vertailua varten vertaillaan Espoota koko Suomeen, Helsinkiin ja Vantaaseen. Tässä yhteenvetojulkaisussa on käytetty viime syksynä ilmestyneen laajemman julkaisun (Espoo alueittain raportti) tietosisältöä ja myös esitettyjen tietojen ajankohta on sama kuin laajemmassa julkaisussa. Tämän takia esim. väestötiedot eivät ole uusimmat. Kaikki raportissa ja tässä julkaisussa käytetyt tiedot ovat saatavilla Excel-taulukkona Espoon kaupungin Tilastot ja tutkimukset -nettisivuilta ( Espoo alueittain

4 I. Espoon alueiden indikaattorit Väestön jakauma ja kasvu Väestömäärä 2011 ja _2011 _2021 Väestön kasvu % (5) (1) (8) 0-10 (9) -12,9-0 (3) Nuuksio-Nupuri Kanta-Kauklahti Muurala-Gumböle Kurttila-Vanttila Saunalahti Kalajärvi-Lakisto Bemböle Vanhakartano-Röylä Kanta-Espoo Nöykkiö-Latokaski Kanta-Espoonlahti Laaksolahti Kanta-Leppävaara Viherlaakso-Lippajärvi Kilo-Karakallio Sepänkylä Henttaa-Suurpelto Kaitaa Olari Suvisaaristo Mankkaa Laajalahti Kanta-Tapiola Otaniemi Haukilahti-Westend Matinkylä Taulukko 1: Espoon väestö alueittain sekä Helsingin, Vantaan ja Suomen väestö kasvu % Koko Espoo ,6 1 Suur-Leppävaara ,6 11 Kanta-Leppävaara ,8 13 Kilo-Karakallio ,9 14 Laaksolahti ,4 15 Viherlaakso-Lippajärvi ,7 16 Sepänkylä ,5 2 Suur-Tapiola ,9 21 Kanta-Tapiola ,8 22 Otaniemi ,1 23 Haukilahti-Westend ,9 24 Mankkaa ,5 25 Laajalahti ,5 3 Suur-Matinkylä ,7 31 Matinkylä ,3 32 Olari ,9 33 Henttaa-Suurpelto ,8 4 Suur-Espoonlahti ,6 41 Kanta-Espoonlahti ,9 42 Saunalahti ,4 43 Nöykkiö-Latokaski ,3 44 Kaitaa ,5 45 Suvisaaristo ,3 5 Suur-Kauklahti ,5 51 Kanta-Kauklahti ,4 52 Kurttila-Vanttila ,1 6 Vanha-Espoo ,6 61 Kanta-Espoo ,0 62 Muurala-Gumböle ,7 63 Bemböle ,7 64 Nuuksio-Nupuri ,9 7 Pohjois-Espoo ,5 71 Vanhakartano-Röylä ,0 72 Kalajärvi-Lakisto ,9 Helsinki ,6 Vantaa ,2 Suomi ,3 Lähde: Tilastokeskus, Espoon kaupungin kehittämis- ja tutkimusyksikkö, Helsingin kaupungin tietokeskus, Vantaan kaupunki, tilasto ja tutkimus. Kartta 1: Espoon väestö tilastoalueittain 2011 ja 2021 sekä kasvu Lähde: Tilastokeskus, Espoon kaupunki Espoossa asui vuoden 2011 alussa asukasta ja se on Suomen toiseksi suurin kaupunki. Vain Helsinki, jossa oli asukasta, on väestömäärältään suurempi. Vantaalla oli asukasta. Espoolaiset asuvat suurimmaksi osaksi viidessä keskuksessa, joista kukin vastaa keskikokoista suomalaista kaupunkia. Suur-Leppävaara vastaisi Vaasan kokoista kaupunkia, Suur-Espoonlahti Hämeenlinnaa, Tapiola Järvenpäätä, sekä Suur-Matinkylä että Vanha-Espoo Keravaa. Nämä suurimmat kaupunginosat sijaitsevat Kaakkois-Espoossa. Luoteisosan väestöntiheys on suhteellisen pieni. Kuitenkin Suur-Kauklahdessa ja Pohjois-Espoossa on paikalliskeskuksia. Kymmenessä vuodessa Espoon väestö kasvaa vuonna 2011 tehdyn ennusteen mukaan asukkaaseen ja kasvu on 13,6 %. Samana ajankohtana Helsingin väestökasvu on 8,6 % ja Vantaan on myös pienempi (11,2 %). Kaikkien suomalaisten lisäys on vuonna 2009 tehdyn ennusteen mukaisesti vain 5,3 %. Espoon nykyiset suurimmat kaupunginosat pysyvät suurimpina ja väestön painopiste pysyy eteläosassa. Kasvunvauhti kuitenkin vaihtelee paljon. Ennen kaikkea Henttaa-Suurpellon asukasmäärä viisinkertaistuu Suurpellon rakentamisprojektin takia. Sinne luodaan kokonaan uusi kaupunginosa. Kaupungin toinen kasvupiste seuraavan kymmenen vuoden aikana on Länsi-Espoossa. Saunalahdessa, Kurttila-Vanttilassa, Kanta-Kauklahdessa ja Nuuksio-Nupurissa väestömäärä kasvaa yli 50 %:lla. Otaniemessä kasvu on jatkossakin suhteellisen nopeaa. Suurta kasvua on myös Kanta-Leppävaarassa, jossa kasvu on lukumäärältään suurinta (+5700). Toisaalta on kaupunginosia, joilla on maltillista kasvua tai jopa väestön vähennystä, kuten Haukilahti-Westend, Viherlaakso-Lippajärvi ja Kanta-Espoonlahti. 4 Espoo alueittain 2011

5 Väestön ikärakenne 22 Otaniemi 21 Kanta Tapiola 41 Kanta Espoonlahti 32 Olari 11 Kanta Leppävaara 31 Matinkylä 23 Haukilahti Westend 15 Viherlaakso Viherlaakso 16 Sepänkylä ESPOO 61 Kanta Espoo 13 Kilo Karakallio 45 Suvisaaristo 25 Laajalahti 33 Henttaa Suurpelto 44 Kaitaa 64 Nuuksio Nupuri 42 Saunalahti 14 Laaksolahti 72 Kalajärvi Lakisto 51 Kanta Kauklahti Kauklahti 24 Mankkaa 63 Bemböle 43 Nöykkiö Latokaski 62 Muurala Gumböle 71 Vanhakartano Röylä 52 Kurttila Vanttila Helsinki Suomi Vantaa Kuva 1: Espoon ikärakenne tilastoalueittain Lähde: Tilastokeskus % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Espoo on historiallisesti melko nuori, mutta niin on myös sen väestörakenne. Useampi kuin joka viides espoolainen on 0-15-vuotias. Koko Suomessa (17,7 %) ja Helsingissä (14,5 %) nuorten osuus väestöstä on selkeästi pienempi. Vain Vantaalla vastaava osuus (19,5 %) on Espoon tuntumassa. Työikäisiä on Espoossa (67,8 %) suhteellisesti vähemmän kuin Helsingissä (70,6 %) ja Vantaalla (68,4 %), mutta vielä enemmän kuin koko maassa (64,8 %). Ikääntyneiden osuus on Espoossa (11,5 %) pienempi kuin koko Suomessa (17,5 %), Helsingissä (15,0 %) ja Vantaalla (12,1 %). Espoon tilastoalueista opiskelijakaupunginosa Otaniemi on poikkeuksellinen. Sen asukkaista 93,3 % on vuotiaita ja sekä nuorten että ikääntyneiden osuudet ovat hyvin pieniä. Muilla alueilla 0-15-vuotiaiden osuus vaihtelee 15,2-31,8 %:n välillä vuotiaita on paljon varsinkin Espoon länsi- tai pohjoisosissa sijaitsevilla alueilla, joiden asukastiheys on matala, kuten Kurttila-Vanttila, Vanhakartano-Röylä ja Muurala-Gumböle. Alueista, joissa nuorten osuus on yli 25 %, vain pientalovaltaiset Mankkaa ja Nöykkiö-Latokaski ovat Espoon etelä- tai itäosissa. Tiheimmin asutuilla alueilla Itä- tai Etelä-Espoossa vastaava 0-15-vuotiaiden osuus on alle 20 %, kuten Kanta-Tapiola, Kanta-Espoonlahti, Olari, Kanta-Leppävaara ja Matinkylä. Työikäisten osuus vaihtelee 60,3-72,3 %:n välillä Otaniemeä lukuun ottamatta. Espoon keskiarvoa (67,8 %) enemmän työikäisiä on etenkin asukasmääriltään suurissa kaupunginosissa kuten Kanta-Leppävaarassa, Kanta-Espoossa ja Matinkylässä. Näillä alueilla on myös korkeampi vieraskielisten osuus. Alle 65 % työikäisiä on varsinkin asukasmääriltään pienillä alueilla, kuten Nuuksio-Nupurissa, Kurttila-Vanttilassa ja Laaksolahdessa, sekä suurituloisten alueilla, kuten Haukilahti-Westendissä, Suvisaaristossa ja Mankkaalla. Eläkeikäisten osuudet vastaavat osaksi nuorten osuuksia käänteisesti. Sillä tavalla Muurala-Gumbölessä, Bembölessä, Vanhakartano-Röylässä, Kurttila-Vanttilassa, ja Nöykkiö-Latokaskessa yli 65-vuotiaiden osuudet alittavat 7 %:n rajan, kun Kanta-Tapiolassa, Haukilahti-Westendissa ja Kanta-Espoonlahdessa ne ylittävät 15 %:a. Toisaalta on myös tilastoalueita, joissa sekä nuoria että ikääntyneitä on keskimääräistä enemmän, kuten Nuuksio-Nupuri, Suvisaaristo ja Laaksolahti. Kanta-Leppävaara poikkeaa siten, että ikääntyneiden osuus on suhteellisen pieni, samalla kun nuorten, ja työikäisten osuus on suurin. Espoo alueittain

6 Suomen-, ruotsin- ja vieraskieliset 72 Kalajärvi Lakisto 14 Laaksolahti 25 Laajalahti 21 Kanta Tapiola 71 Vanhakartano Röylä 24 Mankkaa 64 Nuuksio Nupuri 42 Saunalahti 33 Henttaa Suurpelto 63 Bemböle 43 Nöykkiö Latokaski 15 Viherlaakso Lippajärvi 11 Kanta Leppävaara 32 Olari 44 Kaitaa 62 Muurala Gumböle ESPOO 52 Kurttila Vanttila 51 Kanta KauklahtiKauklahti 13 Kilo Karakallio 41 Kanta Espoonlahti 23 Haukilahti Westend 22 Otaniemi 31 Matinkylä 61 Kanta Espoo 16 Sepänkylä 45 Suvisaaristo Suomi Vantaa Helsinki Vieraskielisiä Ruotsinkielisiä Suomenkielisiä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuva 2: Suomen-, ruotsin- ja vieraskielisten osuus väestöstä ( ) Lähde: Tilastokeskus Äidinkielen mukaan Espoon väestö jakaantuu seuraavasti: 82,4 % suomenkielisiä, 8,2 % ruotsinkielisiä ja 9,4 % vieraskielisiä. Siten ruotsinkielisten osuus on suhteellisesti suurempi kuin Helsingissä (6,0 %), koko Suomessa (5,4 %) ja Vantaalla (2,9 %). Pääkaupunkiseudun vieraskielisten osuus ylittää yleisesti muiden Suomen kaupunkien ja varsinkin maaseutukuntien osuuden. Espoossa vieraskielisten osuus on hieman pienempi kuin Vantaalla (9,9 %) ja Helsingissä (10,8 %), ja suurempi verrattuna koko maahan (4,2 %). Tilastoalueittain eniten suomenkielisiä on Kalajärvi-Lakistossa (90,8 %) ja vähiten (61,9 %) Suvisaaristossa. Seuraavaksi eniten (lähes 90 %) suomenkielisiä on Laaksolahdessa, Laajalahdessa, Kanta-Tapiolassa ja Vanhakartano-Röylässä. Suhteellisen vähän suomenkielisiä on Sepänkylässä, Kanta-Espoossa ja Matinkylässä. Pienempi suomenkielisten osuus ei tarkoita välttämättä, että vieraskielisten osuus on korkea. Esimerkiksi Suvisaaristo (34,5 %) ja Sepänkylä (25,5 %) poikkeavat erityisesti ruotsinkielisten osuuden osalta. Yli 15 % ruotsinkielisiä on Kurttila-Vanttilassa ja Haukilahti-Westendissa. Vähän ruotsia äidinkielenään puhuvia, eli alle 5 %, on Kanta-Leppävaarassa, Kalajärvi-Lakistossa, Otaniemessa ja Laajalahdessa. Vieraskieliset espoolaiset keskittyvät myös kaupunkikeskuksiin lukuun ottamatta Tapiolaa. Kanta-Espoossa asuu 17,6 % henkilöitä, jotka puhuvat aidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Seuraavaksi eniten vieraskielisiä on Kilo-Karakalliossa, Matinkylässä, Kanta-Leppävaarassa ja Kanta-Espoonlahdessa. Eniten vieraskielisiä on kuitenkin opiskelijakaupunginosassa Otaniemessa, jossa osuus on 18,6 %. Vieraskielisten osuus on erityisen pieni väestömäärältään pienemmillä alueilla, kuten Nuuksio-Nupuri, Kurttila-Vanttila ja Henttaa-Suurpelto. 6 Espoo alueittain 2011

7 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet Taulukko 2: Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus Haukilahti-Westend 59,4 24 Mankkaa 57,2 21 Kanta-Tapiola 54,9 33 Henttaa-Suurpelto 54,7 25 Laajalahti 52,2 45 Suvisaaristo 51,7 14 Laaksolahti 51,2 42 Saunalahti 51,0 16 Sepänkylä 49,6 32 Olari 49,5 52 Kurttila-Vanttila 47,5 43 Nöykkiö-Latokaski 46,6 44 Kaitaa 44,4 Koko Espoo 43,4 11 Kanta-Leppävaara 42,6 15 Viherlaakso-Lippajärvi 42,2 63 Bemböle 42,0 31 Matinkylä 40,7 13 Kilo-Karakallio 39,9 41 Kanta-Espoonlahti 39,0 71 Vanhakartano-Röylä 38,5 64 Nuuksio-Nupuri 36,1 62 Muurala-Gumböle 36,0 61 Kanta-Espoo 35,5 51 Kanta-Kauklahti 32,8 72 Kalajärvi-Lakisto 31,7 22 Otaniemi 20,2 Helsinki 36,8 Vantaa 29,0 Suomi 27,3 Lähde: Tilastokeskus. Kartta 2: Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus Lähde: Tilastokeskus Espoossa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä (43,4 % vuonna 2009) on hyvin korkea verrattuna koko Suomeen (27,3 %) ja selkeästi Helsinkiä (36,8 %) tai Vantaata (29,0 %) korkeampi. Ainoa poikkeus on kuitenkin Otaniemi, jossa asuu suurimmaksi osaksi opiskelijoita. Espoon tilastoalueiden alhaisimmat korkeakoulutettujen osuudet ovat koko maan keskiarvoa suurempia, kuten Kalajärvi-Lakistossa, Kanta-Kauklahdessa ja Kanta-Espoossa. Kaupungin suurimmat korkeakoulutettujen osuudet löytyvät Suur-Tapiolasta, jonka osa-alueiden arvot ylittävät 50 %:n rajan ja ovat vertailun korkeimmat. Kanta-Tapiolan arvo on muita korkeampi kaikkien muiden keskusalueiden ollessa alle kaupungin keskiarvon. 15 vuotta täyttäneistä yli puolet on korkeakoulutettuja myös Henttaa-Suurpellossa, Suvisaaristossa, Laaksolahdessa ja Saunalahdessa. Kaiken kaikkiaan Espoon alueet erottuvat siten, että korkea-asteen tutkinnon suorittaneet keskittyvät kaupungin eteläosaan, kun taas pohjoisosassa on suhteellisen vähän korkeakoulutettuja. Espoo alueittain

8 Tulot 23 Haukilahti Westend 45 Suvisaaristo 33 Henttaa Suurpelto 24 Mankkaa 14 Laaksolahti lhi 42 Saunalahti 21 Kanta Tapiola 16 Sepänkylä 52 Kurttila Vanttila 25 Laajalahti 43 Nöykkiö Latokaski 44 Kaitaa 32 Olari 64 Nuuksio Nupuri ESPOO 71 Vanhakartano Röylä 63 Bemböle 31 Matinkylä 15 Viherlaakso Lippajärvi 41 Kanta Espoonlahti 72 Kalajärvi Lakisto 62 Muurala Gumböle 11 Kanta Leppävaara 51 Kanta Kauklahti 13 Kilo Karakallio Karakallio 61 Kanta Espoo 22 Otaniemi Helsinki Vantaa Kuva 3: Tulot työvoimaan kuuluvaa tulonsaaja kohti, 1000, 2009 Lähde: Tilastokeskus Työvoimaan kuuluvien tulonsaajien tulojen indikaattori keskittyy työssä olevien tuloihin. Työvoiman ulkopuolella olevien tuloja ei ole huomioitu, esim vuotiaiden ja eläkkeelle jääneiden. Sen mukaan espoolaisten tulot eroavat koulutustason tavoin kotimaisessa vertailussa. Kun espoolaiset tulonsaajat ansaitsivat vuonna 2009 keskimääräisen , Helsingin arvo oli ja Vantaan Vastaavaa tietoa koko työvoimasta ei ole saatavissa koko Suomen osalta, mutta työllisten työvoimaan (työttömiä lukuun ottamatta) kuuluvien tulojen mukaan, espoolaisten tulot ovat selkeästi korkeampia kuin kaikkien suomalaisten ( vert ). Espoon tilastoalueista Otaniemi eroaa muista. Alueen tulotaso oli vain , koska asukkaat ovat suurimmaksi osaksi opiskelijoita. Muut matalan tulotason alueet ovat kotimaisessa vertailussa vielä korkealla tasolla. Kanta-Espoon työvoimaan kuuluvan tulonsaajan keskimääräiset tulot olivat Alle oli sekä keskusalueita, kuten Kanta-Leppävaara ja Kilo-Karakallio, että pientalovaltaisissa kaupunginosissa Muurala- Gumbölessä ja Kalajärvi-Lakistossa. Tulotaso korreloi merkittävästi koulutustason kanssa, eli alueilla, joilla on paljon korkea-asteen tutkinnnon suorittaneita, on myös paljon suurituloisia. Niinpä erityisen korkean tulotason alueita ovat Haukilahti-Westend ja Suvisaaristo, joiden keskimääräiset tulot olivat noin Yli ansaitsivat myös Henttaa-Suurpellon, Mankkaan, Laaksolahden ja Saunalahden asukkaat, jotka asuvat suurimmaksi osaksi pientalovaltaisissa kaupunginosissa. Keskusalueista vain Kanta-Tapiola on selkeästi yli kaupungin keskiarvon. 8 Espoo alueittain 2011

9 Sairastavuusindeksi Saunalahti Kalajärvi-Lakisto Vanhakartano-Röylä Nuuksio-Nupuri Kanta-Kauklahti Muurala-Gumböle 52 Kurttila-Vanttila Bemböle Laaksolahti Viherlaakso-Lippajärvi Olari 14 Sepänkylä 13 Kilo-Karakallio Kanta-Tapiola 21 Kanta-Leppävaara Laajalahti Kanta-Espoo 61 Mankkaa Henttaa-Suurpelto Otaniemi Nöykkiö-Latokaski Kanta-Tapiola Taulukko 3: Ikävakioitu sairastavuusindeksi (Suomi=100) Mankkaa 55,7 23 Haukilahti-Westend 61,6 22 Otaniemi 63,0 21 Kanta-Tapiola 63,2 16 Sepänkylä 63,66 14 Laaksolahti 64,1 32 Olari 65,9 25 Laajalahti 68,2 63 Bemböle 68,6 43 Nöykkiö-Latokaski 69,2 44 Kaitaa 71,4 71 Vanhakartano-Röylä 74,0 52 Kurttila-Vanttila 74,5 42 Saunalahti 75,9 Koko Espoo 76,1 11 Kanta-Leppävaara 76,4 13 Kilo-Karakallio 77,6 64 Nuuksio-Nupuri 79,1 31 Matinkylä 80,1 41 Kanta-Espoonlahti 80,2 15 Viherlaakso-Lippajärvi 81,0 61 Kanta-Espoo 82,7 62 Muurala-Gumböle 85,1 72 Kalajärvi-Lakisto 86,1 51 Kanta-Kauklahti 89,8 33 Henttaa-Suurpelto * 45 Suvisaaristo * Ikävakioitu sairastavuusindeksi 2009 (Suomi=100) salassapitosäännön alainen tieto Kaitaa Kanta-Espoonlahti Suvisaaristo 31 Haukilahti-Westend 23 Matinkylä Helsinki 89,6 Vantaa 88,9 Lähde: Kansaneläkelaitos. *Salassapitosäännön alainen tieto 45 Kartta 3: Sairastavuusindeksi pääkaupunkiseudulla 2009 Lähde: Kansaneläkelaitos Sairastavuusindeksi on Kansaneläkelaitoksen (KELA) tekemä indeksi, joka perustuu kolmeen muuttujaan, eli kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Koko maan arvo on 100 ja tilastoalueiden indeksiä verrataan koko maahan. Espoon asukkaiden terveys sairastavuusindeksillä (76,1) mitattuna oli 15:nneksi paras 336 kunnasta vuonna Kaikki kunnat, joiden tulokset olivat parempia, olivat suurimmaksi osaksi alle asukkaan kuntia. Siten espoolaisten terveys on selkeästi parempi kuin kaikkien suomalaisten (100), helsinkiläisten (89,6) ja vantaalaisten (88,9). Kaupungin sisällä on kuitenkin vielä eroja 55,7:n - 89,8:n välillä. Erittäin alhainen sairastavuusindeksi on varsinkin Suur-Tapiolassa. Mankkaan sairastavuusindeksi oli alhaisin ja muilla Suur-Tapiolan tilastoalueilla arvo nousee ainoastaan 68,2:n. Muista alueista Sepänkylä, Laaksolahti, Olari, Bemböle ja Nöykkiö-Latokaski kuuluvat ryhmään, jonka sairastavuusindeksi on alle 70. Kaupunginosat, joiden arvot ovat koko Espoota korkeampia, ovat varsinkin keskusalueita, Tapiolaa lukuun ottamatta. Kanta-Espoon, Kanta-Espoonlahden, Matinkylän ja Kanta-Leppävaaran sairastavuusindeksit ovat korkeampia. Toisaalta reuna-alueilla ja harvaan asutuilla alueilla, kuten Kalajärvi-Lakisto ja Kanta-Kauklahti, arvot ylittävät kaupungin keskiarvon selvästi. Espoo alueittain

10 Yksin asuvat ja perheväestö Yksin asuvia Muut Perheväestö 21 Kanta Tapiola 22 Otaniemi 31 Matinkylä 41 Kanta Espoonlahti 11 Kanta Leppävaara 61 Kanta Espoo 32 Olari 15 Viherlaakso Lippajärvi 13 Kilo Karakallio 51 Kanta Kauklahti ESPOO 23 Haukilahti Westend 16 Sepänkylä kl 42 Saunalahti 72 Kalajärvi Lakisto 44 Kaitaa 63 Bemböle 62 Muurala Gumböle 33 Henttaa Suurpelto 25 Laajalahti 64 Nuuksio Nupuri 52 Kurttila Vanttila 71 Vanhakartano Röylä 14 Laaksolahti 45 Suvisaaristo 24 Mankkaa 43 Nöykkiö Latokaski Helsinki Suomi Vantaa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuva 4: Yksin asuvat ja perheväestö Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2011 alussa 15,3 % espoolaisista asui yksin ja 79,1 % kuului perheisiin. Samaan aikaan koko Suomessa yksinasuvien osuus (19,4 %) oli selkeästi korkeampi ja perheväestön osuus (75,6 %) pienempi kuin Espoossa. Yksin asuvia on enemmän kaupungeissa. Helsingissä 25,3 % asukkaista asuu yksin ja vain 65,1 % perheissä. Vantaallakin on Espoota korkeampi yksin asuvien osuus (17,2 %), samalla kun perheväestön osuus (77,9 %) on hieman matalampi. Espoon sisällä yksinasuvat asuntokunnat keskittyvät selkeästi keskusalueille, joilla on suhteellisen paljon 1-2 huoneen asuntoja. Niinpä yli 20 % yksin asuvia on Kanta-Tapiolassa, Otaniemessä, Matinkylässä ja Kanta-Espoonlahdessa. Olari ja Viherlaakso-Lippajärvi poikkeavat sillä tavalla, että ne ylittävät kaupungin keskiarvon, vaikka niiden pienasuntojen osuus on hieman alle keskiarvon. Vähinten yksinasuvia, alle 6 %, asuu Mankkaalla ja Nöykkiö-Latokaskessa, jotka ovat pientalovaltaisia ja joiden asuntokoot kuuluvat suurimpiin. Muilla alle keskiarvon olevilla alueilla on myös enemmän pientaloasuntoja kuin kerrostaloasuntoja ja niiden 1-2 huoneen asuntojen osuus alittaa koko Espoon arvon. Perheväestön osuus vastaa yksinasuvien osuutta käänteisesti. Asuntokunnat, jotka eivät ole perheitä, ovat melko harvinaisia. Esimerkiksi samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa asuvat ihmiset ja laitoksissa kirjoilla olevat henkilöt eivät kuulu perheväestöön. Lisäksi perheessä voi olla korkeintaan kaksi perättäistä sukupolvea. Niinpä vain Otaniemi poikkeaa huomattavasti, koska alueella on poikkeuksellinen määrä opiskelijoiden asuntokuntia. 10 Espoo alueittain 2011

11 Lapsiperheet 52 Kurttila Vanttila 71 Vanhakartano Röylä 62 Muurala Gumböle 63 Bemböle 43 Nöykkiö Latokaski 51 Kanta Kauklahti Kauklahti 24 Mankkaa 72 Kalajärvi Lakisto 25 Laajalahti 44 Kaitaa 42 Saunalahti 13 Kilo Karakallio 14 Laaksolahti 61 Kanta Espoo 16 Sepänkylä 33 Henttaa Suurpelto ESPOO 15 Viherlaakso Lippajärvi 64 Nuuksio Nupuri Nupuri 45 Suvisaaristo 23 Haukilahti Westend t 11 Kanta Leppävaara 31 Matinkylä kl 41 Kanta Espoonlahti 32 Olari 21 Kanta Tapiola 22 Otaniemi Vantaa Suomi Helsinki 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % Kuva 5: Lapsiperheiden osuus perheistä Lähde: Tilastokeskus Vuonna 2011 Espoon perheistä 47,1 % oli lapsiperheitä, joissa oli vähintään yksi 0-17-vuotias lapsi. Koko Suomessa lapsiperheiden osuus perheistä oli vain 40,0 %, eli merkittävästi Espoota pienempi. Helsingissä on vieläkin vähemmän lapsiperheitä (38,7 %), kun Vantaan lapsiperheiden osuus (45,2 %) on lähempänä Espoota. Espoon keskiarvoa korkeammat alueet sijaitsevat useammin Luoteis-Espoossa, kuten Kurttila-Vanttilassa, Vanhakartano-Röylässä ja Muurala-Gumbölessä. Kuitenkin suhteellisesti vähemmän tiheästi asutut alueet, kuten Nöykkiö-Latokaski ja Mankkaa, kuuluvat myös suurien lapsiperheiden osuuden ryhmään. Useammilla keskusalueilla on melko vähän lapsiperheitä kaikista perheistä. Sillä tavalla Kanta-Tapiola, Kanta-Espoonlahti, Matinkylä ja Kanta-Leppävaara alittavat keskiarvon selkeästi, kun Kanta-Espoo on 2,5 prosenttiyksiköllä yli keskiarvon. Poikkeuksellinen on myös Olari, jolla on kolmanneksi pienin lapsiperheiden osuus, vaikka sen väestötiheys ei ole korkeampi kuin mainituilla keskusalueilla. Espoo alueittain

12 Yksinhuoltajaperheet Yksinhuoltajaperheiden lukumäärä 690 Nuuksio-Nupuri Kanta-Kauklahti Muurala-Gumböle Kurttila-Vanttila Kalajärvi-Lakisto Vanhakartano-Röylä Bemböle Olari Laaksolahti Viherlaakso-Lippajärvi Sepänkylä Kilo-Karakallio Kanta-Leppävaara Laajalahti Kanta-Espoo Mankkaa Henttaa-Suurpelto Otaniemi Kanta-Tapiola Nöykkiö-Latokaski Saunalahti Kaitaa Haukilahti-Westend Taulukko 4: Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä Matinkylä 26,4 51 Kanta-Kauklahti 26,2 41 Kanta-Espoonlahti 24,8 13 Kilo-Karakallio 23,1 61 Kanta-Espoo 22,5 11 Kanta-Leppävaara 22,3 15 Viherlaakso-Lippajärvi 21,0 33 Henttaa-Suurpelto 20,7 32 Olari 20,4 21 Kanta-Tapiola 19,6 Koko Espoo 19,6 62 Muurala-Gumböle 19,5 44 Kaitaa 18, Bemböle 18,0 23 Haukilahti-Westend 17,6 16 Sepänkylä 16,9 71 Vanhakartano-Röylä 16,0 24 Mankkaa 15,6 25 Laajalahti 15,3 43 Nöykkiö-Latokaski 14,6 72 Kalajärvi-Lakisto 13,1 42 Saunalahti 12,7 52 Kurttila-Vanttila 12,0 22 Otaniemi 11,9 45 Suvisaaristo 11,1 14 Laaksolahti 10,5 64 Nuuksio-Nupuri 9,6 Helsinki 28,7 Vantaa 23,4 Koko Suomi 20,2 Lähde: Tilastokeskus. Kanta-Espoonlahti Matinkylä Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä ,4 (6) (8) (5) 9,6-14 (7) Suvisaaristo Kartta 4: Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä Lähde: Tilastokeskus Espoossa asui vuoden 2011 alussa 19,6 %:ssa asuntokunnista 0-17-vuotiaita lapsia vain toisen vanhemman kanssa. Yksinhuoltajaperheet muodostavat sosiaaliryhmän, jossa köyhyysriski on tilastollisesti korkeampi. Osuus on suurempi kaupungeissa kuin maaseudulla. Koko Suomessa yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä (20,2 %) on kuitenkin hieman Espoon keskiarvoa korkeampi, kun Vantaalla (23,4 %) ja Helsingissä (28,7 %) vastaavat arvot ovat merkittävästi korkeammalla tasolla. Espoon tilastoalueilla yksinhuoltajaperheiden osuus vaihtelee 9,6-26,4 %:n välillä, ja noudattelee suurimmaksi osaksi edellä mainittua kaupunki-maaseutu-trendiä. Siten sekä pohjoisosassa sijaitsevilla tilastoalueilla että pientalovaltaisilla alueilla yksinhuoltajaperheitä on suhteellisen harvassa, kuten Nuuksio-Nupurissa, Laaksolahdessa ja Suvisaaristossa (alle 12,0 %). Toisaalta tiheämmin asutuilla kerrostalovaltaisilla alueilla on kaupungin korkeimpia arvoja, esim. Matinkylässä, Kanta-Kauklahdessa, Kanta-Espoonlahdessa, Kanta- Espoossa ja Kanta-Leppävaarassa on vähintään 22 % yksinhuoltajaperheitä. Kanta-Tapiolan tilanne on erilainen kuin muilla keskusalueilla. Sen yksinhuoltajaperheiden osuus on kaupungin keskimääräisellä tasolla, vaikka se on kerrostalovaltainen ja tiheään asuttu kaupunginosa. Kanta-Tapiola on suurituloisten alue, jonne yksinhuoltajaperheiden on vaikeampi muuttaa, koska niillä usein on pienemmät tulot kuin muilla asuntokunnilla. 12 Espoo alueittain 2011

13 Työvoimaosuus 63 Bemböle 52 Kurttila Vanttila 42 Saunalahti 43 Nöykkiö Latokaski 71 Vanhakartano Röylä 62 Muurala Gumböle 51 Kanta Kauklahti 72 Kalajärvi Lakisto 11 Kanta Leppävaara 16 Sepänkylä 13 Kilo Karakallio 61 Kanta Espoo 25 Laajalahti 24 Mankkaa 33 Henttaa Suurpelto 44 Kaitaa ESPOO 31 Matinkylä 15 Viherlaakso Lippajärvi 21 Kanta Tapiola 32 Olari 64 Nuuksio Nupuri 14 Laaksolahti lh 41 Kanta Espoonlahti 23 Haukilahti Westend 45 Suvisaaristo 22 Otaniemi Vantaa Helsinki Suomi 40 % 45 % 50 % 55 % 60 % 65 % 70 % 75 % 80 % Kuva 6: Työvoimaosuus vuotiaista Lähde: Tilastokeskus Työvoimaosuus, eli työllisten ja työttömien osuus vuotiaista, oli vuoden 2009 lopussa koko Espoossa tasan 70 %. Arvo on suhteellisesti hyvä verrattuna koko Suomeen (64,2 %) ja Helsinkiin (67,8 %). Kuitenkin Vantaalla on hieman Espoota suurempi työvoimaosuus, eli 70,8 %. Espoon sisällä työvoimaosuus vaihtelee suurimmaksi osaksi 65,9-76,5 %:n välillä. Kaksi tilastoaluetta poikkeaa erityisesti. Otaniemessä vain 48,8 % vuotiaista on työsuhteessa olevia tai työttömiä ja Suvisaaristossa myös vain 57,3 %. Siihen vaikuttaa etenkin väestön ikärakenne, ja ennen kaikkea nuorten (15-24 v.) ja ikääntyneiden (65-74 v.) osuudet työikäisistä, koska nämä ryhmät ovat harvemmin työsuhteessa tai ilmoitettu työttömiksi kuin vuotiaat. Toisaalta suurimmat työvoimaosuudet, yli 76 %, ovat tilastoalueilla, joilla on pienimpiä ja vuotiaiden osuuksia ja päinvastoin suurempaa vuotiaiden osuutta, kuten Bembölessä ja Kurttila-Vanttilassa. Vanha-Espoon tilastoalueet, Nuuksio-Nupuria lukuun ottamatta, ylittävät kaupungin keskiarvon myös merkittävästi. Espoo alueittain

14 Työpaikat ja työpaikkaomavaraisuus Työpaikat yhteensä Nuuksio-Nupuri Kanta-Kauklahti Muurala-Gumböle Kurttila-Vanttila Saunalahti Kalajärvi-Lakisto Vanhakartano-Röylä Bemböle Olari Laaksolahti Viherlaakso-Lippajärvi Sepänkylä Kilo-Karakallio Kanta-Espoo Mankkaa Henttaa-Suurpelto Nöykkiö-Latokaski Kanta-Tapiola Kanta-Leppävaara Laajalahti Otaniemi Taulukko 5: Työpaikkaomavaraisuus (työpaikat/työlliset x100) Otaniemi 1023,4 21 Kanta-Tapiola 194,6 13 Kilo-Karakallio 177,7 71 Vanhakartano-Röylä 110,9 63 Bemböle 109,5 Koko Espoo 95,4 52 Kurttila-Vanttila 92,1 11 Kanta-Leppävaara 91,0 24 Mankkaa 87,2 62 Muurala-Gumböle 82,6 32 Olari 75,9 72 Kalajärvi-Lakisto 65,6 33 Henttaa-Suurpelto 62,0 25 Laajalahti 56,3 44 Kaitaa 54,2 42 Saunalahti 50,9 61 Kanta-Espoo 49,3 64 Nuuksio-Nupuri 44,4 23 Haukilahti-Westend 40,2 31 Matinkylä 37,5 16 Sepänkylä 34,6 43 Nöykkiö-Latokaski 33,2 41 Kanta-Espoonlahti 29,5 15 Viherlaakso-Lippajärvi 28,4 45 Suvisaaristo 23,3 51 Kanta-Kauklahti 20,9 14 Laaksolahti 17,9 Helsinki 131,6 Vantaa 104,1 Suomi 100,0 Lähde: Tilastokeskus. Haukilahti-Westend Kaitaa Työpaikkaomavaraisuus (3) (6) (9) 17,9-40 (8) Kanta-Espoonlahti Suvisaaristo Matinkylä Kartta 5: Työpaikkaomavaraisuus Lähde: Tilastokeskus Työpaikkaomavaraisuuden indikaattori osoittaa työpaikkojen ja työllisten suhdetta alueella. Vuoden 2008 lopussa oli Espoossa työpaikkaa. Samassa ajankohdassa espoolaisista on laskettu työllisiksi ja Espoon työpaikkaomavaraisuus oli 95,4 %. Siten melkein kaikki espoolaiset työlliset voisivat käydä Espoossa töissä ja vain 4,6 % kävisi muissa kunnissa töissä. Verrattuna Espooseen, työpaikkojen suhde työllisten lukumäärään on merkittävästi korkeampi Vantaalla (104,1 %) ja yhä korkeampi Helsingissä (131,6 %). Koko Suomen työpaikkaomavaraisuus on 100 sen takia, että käytännössä on melkein mahdotonta asua Suomessa ja työskennellä ulkomailla. Tilastoalueiden välillä työpaikat jakaantuvat hyvin epätasaisesti. Suurin osa työpaikoista keskittyy Espoon itäosaan, eli Kanta-Tapiolaan (18 815), Otaniemeen (18 585) ja Kilo-Karakallioon (13 434). Seurauksena vain niillä alueilla sekä Bemböle ja Vanhakartano-Röylässä, joissa on suhteellisen vähän asukkaita, työpaikkaomavaraisuus on yli 100 %. Kanta-Leppävaarassakin (12 777) on lukumäärältään paljon työpaikkoja, mutta suhde työllisiin on kuitenkin alle 100. Useimpien alueiden asukkaat eivät voi löytää työpaikkoja heidän asuinalueellaan. 14 Espoo alueittain 2011

15 Suuralueiden työpaikat toimialoittain Suomi Teollisuus (B E) ESPOO Rakentaminen (F) 3 Suur Matinkylä Kauppa, majoitus ja ravitsemistoiminta (G, I) 6 Vanha Kuljetus ja varastointi (H) ja Espoo 4 Suur Espoonlahti 2 Suur Tapiola 1 Suur Leppävaara 7 Pohjois Espoo 5 Suur Kauklahti 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Informaatio ja viestintä (J) Rahoitus ja vakuutustoiminta (K) Kiinteistöalan toiminta (L) Asiantuntija alat (M) Yhteiskunnalliset palvelut (N Q) Muut (R X, A) Kuva 7: Työpaikat toimialoittain (TOL 2008) Lähde: Tilastokeskus Espoon työpaikkojen jakauma erottuu selkeästi vastaavasta koko Suomen jakaumasta. Espoossa koko Suomea suuremmat alat ovat kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta (22,3 % vert. 15,5 % koko Suomessa), informaatio ja viestintä (7,9 % vert. 3,7 %), asiantuntija-alat (9,6 % vert. 5,4 %) ja rahoitus- ja vakuutustoiminta (3,6 % vert. 2,0 %). Pienempiin sektoreihin kuuluvat teollisuus ja rakentaminen (19,2 % vert. 23,9 %), yhteiskunnalliset palvelut (28,5 % vert. 33,2 %) sekä kuljetus ja varastointi (3,5 % vert. 6,3 %). Kaupungin sisällä osa-alueet erottuvat toisistaan työpaikkojen lukumäärältään, mutta myös toimialojen osuuksien mukaan. Sillä lailla Suur-Tapiolassa on suurimmat työpaikkojen osuudet asiantuntija-aloilla (16,5 %), informaatiossa ja viestinnässä (12,1 %) sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnassa (6,4 %). Verrattuna Tapiolaan Suur-Kauklahdessa on hyvin alhaisia työpaikkaosuuksia mainituilla aloilla, kun toisaalta teollisuuden osuus (29,3 %) sekä kuljetuksen ja varastoinnin osuus (8,9 %) ovat kaupungin suurimmat. Vanha-Espoo on ennen kaikkea yhteiskunnallisten palveluiden työpaikka-alue (57,5 %). Suur-Espoonlahdessa ja Suur-Matinkylässä joka kolmas työpaikka on kauppa, majoitus- ja ravitsemistoimialalla. Suur-Matinkylässä on myös kaupungin suurin kiinteistöalan toiminnan osuus (1,4 % vert. 0,7 % koko Espoossa). Suur-Leppävaarassa on toiseksi suurimmat osuudet teollisuudessa (22,6 %), informaatio- ja viestintäaloilla (10,2 %) ja rahoitus- ja vakuutustoiminnassa (4,1 %). Pohjois-Espoo poikkeaa rakentamisen osuuden osalta, joka on suurin, ja toiseksi suurimpana ovat kuljetus ja varastointi -alat (7,0 %). Espoo alueittain

16 Työttömyys 31 Matinkylä 61 Kanta Espoo 41 Kanta Espoonlahti 16 Sepänkylä 51 Kanta Kauklahti 13 Kilo Karakallio ESPOO 11 Kanta Leppävaara 15 Viherlaakso Lippajärvi 72 Kalajärvi Lakisto 44 Kaitaa 32 Olari 71 Vanhakartano Röylä 42 Saunalahti 45 Suvisaaristo 62 Muurala Gumböle 25 Laajalahti 43 Nöykkiö Latokaski 52 Kurttila Vanttila 21 Kanta Tapiola 23 Haukilahti Westend 24 Mankkaa 33 Henttaa Suurpelto 63 Bemböle 64 Nuuksio Nupuri 14 Laaksolahti 22 Otaniemi Espoo* Helsinki* Vantaa* Suomi* 0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 12 % Kuva 8: Työttömyysaste *Työ- ja elinkeinoministeriön työvälitystilaston luku. Lähde: Tilastokeskus, Työttömät Espoossa alueittain -aineisto; Työ- ja elinkeinoministeriö. Työttömyys, varsinkin rakenteellisista syistä, on ollut pitkän aikaa ongelma Suomessa. Vuoden 2010 lopussa Espoon työvoimasta oli vain 5,9 % työttömiä työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan. Koko Suomen työttömyysaste oli samana ajankohtana paljon korkeampi, eli 10,4 %. Helsingissä työttömyysaste oli 7,8 % ja Vantaalla 8,6 %. Tilastoalueiden tasolla, jolla käytettiin Tilastokeskukselta tilattua Työttömät Espoossa alueittain -aineistoa, työttömyysasteet vaihtelevat selkeästi 1,4-7,6 %:n välillä vuoden 2010 lopussa. Kaupungin korkeinkin työttömyysaste on vielä matalampi kuin koko Suomessa, Helsingissä ja Vantaalla. Työttömyys keskittyy suurimmaksi osaksi tiheimmin asuttuihin alueisiin. Matinkylässä, Kanta-Espoossa, Kanta-Espoonlahdessa, Kanta-Kauklahdessa ja Kilo-Karakalliossa kaupunkilaiset ovat useammin työttöminä kuin muilla alueilla. Vain Sepänkylä poikkeaa kaupungin keskiarvoa korkeammalla tasolla olevassa ryhmässä. Toisaalta Kanta-Leppävaaran ja Kanta-Tapiolan työttömyysasteet ovat kaupungin keskimääräisellä tasolla tai sen alla. Kaikki alueet, joiden työttömyysaste alittaa 4 %:n rajan, ovat vähemmän asuttuja, pientalovaltaisia alueita. 16 Espoo alueittain 2011

17 Nuorten työttömyys 16 Sepänkylä 42 Saunalahti 33 Henttaa Suurpelto 51 Kanta Kauklahti 71 Vanhakartano Röylä 41 Kanta Espoonlahti 72 Kalajärvi Lakisto 61 Kanta Espoo 62 Muurala Gumböle 52 Kurttila Vanttila 32 Olari 13 Kilo KarakallioKarakallio 25 Laajalahti 44 Kaitaa ESPOO 63 Bemböle 31 Matinkylä 15 Viherlaakso Lippajärvi 11 Kanta Leppävaara 43 Nöykkiö Latokaski 64 Nuuksio NupuriNupuri 24 Mankkaa 14 Laaksolahti 21 Kanta Tapiola 23 Haukilahti Westend i 22 Otaniemi 45 Suvisaaristo Espoo* Helsinki* Vantaa* Suomi* 0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 12 % 14 % Kuva 9: vuotiaiden työttömyysaste *Työ- ja elinkeinoministeriön työvälitystilaston luku. Lähde: Tilastokeskus, Työttömät Espoossa alueittain -aineisto; Työ- ja elinkeinoministeriö. Nuorten, eli vuotiaiden ikäryhmän, työttömyys laski vuoden 2010 kuluessa merkittävästi ja oli Espoossa 4,5 % vuoden 2010 lopussa työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan. Samana ajankohtana koko Suomen kehitys ei ollut yhtä myönteistä ja joulukuussa 2010 koko Suomen nuorten työttömyys oli Espoota kolme kertaa korkeampi, eli 13,2 %. Vantaalla nuorten työttömien osuus työvoimasta oli 9,4 %, mutta Helsingissä vain 5,6 %. Tilastoalueiden tasolla, jolla käytetiin Tilastokeskukselta tilattua Työttömät Espoossa alueittain -aineistoa, pienin nuorten työttömyysaste on nolla ja korkein on 13,6 %. Pienien lukumäärien (alle 10) takia, korkeat työttömyysasteet Sepänkylässä ja Henttaa-Suurpellossa eivät ole kovin vertailukelpoisia. Kuitenkin Saunalahdessa, Kanta-Kauklahdessa ja Vanhakartano-Röylässä nuoret työttömät ovat myös lukumäärältään huomattava ryhmä. Kuten yleisen työttömyysasteen mukaan, Mankkaa, Laaksolahti, Kanta-Tapiola ja Haukilahti-Westend alittavat koko kaupungin keskiarvon selkeästi. Toisaalta Matinkylän nuorten työttömyysaste on alle keskiarvon, vaikka yleinen työttömyysaste on Matinkylässä korkein. Espoo alueittain

18 1-2 huoneen asunnot Taulukko 6: 1-2 huoneen asuntojen osuus Otaniemi 61,0 31 Matinkylä 52,5 11 Kanta-Leppävaara 51,4 61 Kanta-Espoo 45,3 21 Kanta-Tapiola 42,9 13 Kilo-Karakallio 42,8 41 Kanta-Espoonlahti 42,7 51 Kanta-Kauklahti 39,9 Koko Espoo 38,2 15 Viherlaakso-Lippajärvi 37,1 16 Sepänkylä 37,0 33 Henttaa-Suurpelto 36,1 32 Olari 35,9 63 Bemböle 31,4 42 Saunalahti 31,1 72 Kalajärvi-Lakisto 29,1 62 Muurala-Gumböle 27,5 23 Haukilahti-Westend 26,8 44 Kaitaa 25,8 71 Vanhakartano-Röylä 21,2 25 Laajalahti 21,0 52 Kurttila-Vanttila 19,4 43 Nöykkiö-Latokaski 16,8 14 Laaksolahti 14,9 64 Nuuksio-Nupuri 13,8 45 Suvisaaristo 10,4 24 Mankkaa 8,7 Helsinki 59,5 Suomi 44,5 Vantaa 43,7 Lähde: Tilastokeskus. Kartta 6: 1-2 huoneen asuntojen osuus asuntokannasta Lähde: Tilastokeskus Espoon 1-2 huoneen asuntojen osuus on suhteellisen pieni (38,2 %) ja kaupunkina Espoon asuntokannassa on vähän pienasuntoja. Esimerkiksi koko maan asuntokannasta 44,5 % on 1-2 huoneen asuntoja sen takia, että suurin osa Suomen väestöstä keskittyy taajamiin. Vantaalla on hieman vähemmän, eli 43,7 %, ja Helsingissä selkeä enemmistö asunnoista on pienasuntoja, eli 59,5 %. Kaupungin sisällä pienasuntojen osuus jakaantuu kuitenkin hyvin erilaisesti. Varsinkin Espoon pohjoisosassa on alhainen osuus 1-2 huoneen asuntoja, vaikka myös eteläosassa on yksittäin alueita, joissa suurin osa asunnoista on vähintään 3 huoneen kiinteistöjä. Vähiten pienasuntoja (alle 20 %) on Mankkaalla, Suvisaaristossa, Nuuksio-Nupurissa, Laaksolahdessa, Nöykkiö-Latokaskessa ja Kurttila-Vanttilassa. Toisaalta korkeimmat pienasuntojen osuudet ovat ennen kaikkea Espoon suuralueiden tiheimmin asutuilla ydinalueilla kaupungin kaakkoisosassa. Poikkeuksellinen on opiskelijakaupunginosa Otaniemi, jossa yli 60 % asunnoista on 1-2 huoneen asuntoja. Myös Matinkylässä ja Kanta-Leppävaarassa yli 50 % asunnoista on pieniä. 40 %:n rajan ylittävät keskusalueet Kanta-Espoo, Kanta-Tapiola, Kilo-Karakallio ja Kanta-Espoonlahti. 18 Espoo alueittain 2011

19 Vuokra-asunnot Kaupungin vuokra asuntojen osuus Vuokra asuntojen osuus 22 Otaniemi 51 Kanta Kauklahti 31 Matinkylä 13 Kilo Karakallio 61 Kanta Espoo 11 Kanta Leppävaara 16 Sepänkylä ESPOO 41 Kanta Espoonlahti 62 Muurala Gumböle 33 Henttaa Suurpelto 63 Bemböle 15 Viherlaakso Lippajärvi 21 Kanta Tapiola 44 Kaitaa 42 Saunalahti 32 Olari 72 Kalajärvi Lakisto 71 Vanhakartano Röylä 25 Laajalahti 23 Haukilahti Westend 52 Kurttila Vanttila 43 Nöykkiö Latokaski 24 Mankkaa 14 Laaksolahti 45 Suvisaaristo 64 Nuuksio Nupuri Helsinki Vantaa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % Kuva 10: Vuokra- ja kaupungin vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta Lähde: Tilastokeskus, Espoon kaupungin tekninen ja ympäristötoimi, Helsingin kaupungin tietokeskus Espoon asunnoista 33,1 % oli vuokra-asuntoja vuoden 2010 lopussa. Koko Suomen asuntokannasta vain 29,3 % on vuokra-asuntoja, kun kaksi kolmasosaa asunnoista on omistusasuntoja. Kaupungeissa vuokraasuminen lisääntyy selkeästi nousevan kerrostaloasuntojen osuuden ja lyhempien asumisaikojen mukaan. Vantaan asuntokannasta 33,8 % on vuokra-asuntoja ja Helsingissä yhä enemmän (44,8 %). Kuten koko Suomessa, vuokra-asuminen lisääntyy ja vähentyy saman kaavan mukaan. Tiheimmin asutuilla keskusalueilla on korkeimpia vuokra-asuntojen osuuksia. Poikkeuksellinen on taas Otaniemi, jonka asukkaista suuri enemmistö (88,4 %) asuu opiskelijavuokra-asunnoissa. Kanta-Kauklahdessa, Matinkylässä, Kilo-Karakalliossa, Kanta-Espoossa ja Kanta-Leppävaarassa yli 40 % asunnoista vuokrataan ja näin merkittävästi Espoon keskiarvoa yleisemmin. Kanta-Tapiolassa, jossa asukkaat ovat useammin yli 65-vuotiaita ja suurituloisia, vuokra-asuntojen osuus on kuitenkin selkeästi alhaisemmalla tasolla kuin muilla keskusalueilla. Kaupungin vuokra-asuntoja oli 12,1 % (13 837) Espoon asuntokannasta vuoden 2010 lopussa. Helsingissä oli 13,4 % (43 875) kaupungin vuokra-asuntoja samana ajankohtana ja Vantaalla 10,1 % (9 661). Espoon sisällä kaupungin vuokra-asuntojen osuus vaihtelee kovasti 0-32 %:n välillä. Erittäin vähän kaupungin vuokra-asuntoja on esim. Laajalahdessa, Tapiolassa ja Haukilahti-Westendissa, joissa alle 5 % asunnoista on kaupungin vuokra-asuntoja, vaikka yleinen vuokra-asuntojen osuus on vähintään yli 20 %. Henttaa-Suurpelto on poikkeus, koska lähiaikoina rakennetaan tulevaan kaupunginosaan muutamia kaupungin vuokra-asuntoja. Sepänkylässä, Kanta-Kauklahdessa, Muurala-Gumbölessä ja Vanhakartano-Röylässä kaupungin vuokraasuntoja on % ja selkeästi suurin osa vuokra-asunnoista. Otaniemessä ei ole kaupungin vuokra-asuntoja. Siellä vuokranantajina ovat Aalto-yliopiston ylioppilaskunta ja Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö. Espoo alueittain

20 Ahtaasti asuvat 71 Vanhakartano Röylä 51 Kanta Kauklahti 43 Nöykkiö Latokaski 62 Muurala Gumböle 63 Bemböle 61 Kanta Espoo 64 Nuuksio Nupuri 44 Kaitaa 72 Kalajärvi Lakisto 25 Laajalahti 13 Kilo Karakallio 52 Kurttila Vanttila 15 Viherlaakso Lippajärvi 11 Kanta Leppävaara 24 Mankkaa ESPOO 31 Matinkylä 22 Otaniemi 41 Kanta Espoonlahti 14 Laaksolahti 33 Henttaa Suurpelto 42 Saunalahti 16 Sepänkylä 32 Olari 23 Haukilahti Westend 21 Kanta Tapiola 45 Suvisaaristo Vantaa Helsinki Suomi 0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 12 % 14 % Kuva 11: Ahtaasti asuvien osuus asuntokunnista Lähde: Tilastokeskus Ahtaasti asuvaksi asuntokunnaksi lasketaan asuntokunnat, joissa asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huoneeksi (normi 4). Espoossa ahtaasti asuvien osuus asuntokunnista oli 9,3 % vuoden 2008 lopussa. Pääkaupunkiseudun kiinteistömarkkinnat poikkeavat muista Suomen kunnista merkittävästi ja siten myös ahtaasti asuvien osuus on korkeammalla tasolla, eli Helsingissä 9,9 % ja Vantaalla jopa 10,1 %. Verrattuna pääkaupunkiseudun osuuteen koko Suomessa ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus (9,1 %) on pienempi. Kun erot kaupunkien välillä eivät ole isoja, kaupungin sisältä löytyy selkeampiä eroja. Suvisaaristo on poikkeuksellinen ja sen alhaiseen ahtaasti asuvien osuuteen (4,4 %) vaikuttavat sekä melkein sadan prosentin pientalojen osuus että vähäinen lapsiperheiden määrä. Edelleen vaikuttaa myös tulotaso. Suurituloisten kaupunginosat, kuten Kanta-Tapiola, alittavat Espoon keskiarvon selkeästi, lukuun ottamtaa Mankkaata, jossa on korkea lapsiperheiden osuus. Toisaalta korkeampia ahtaasti asuvien asuntokuntien osuuksia on ennen kaikkea alueilla, joilla on myös paljon lapsiperheitä ja keski- tai pienituloisia. Siten Vanhakartano-Röylä, Kanta-Kauklahti ja Nöykkiö-Latokaski ylittävät 12 %:n rajan merkittävästi. Myös Vanha-Espoon tilastoalueet ovat ahtaasti asuvien suhteen korkeammalla tasolla. 20 Espoo alueittain 2011

21 Pientaloasunnot Taulukko 7: Pientaloasuntojen osuus asuntokannasta Suvisaaristo 97,8 64 Nuuksio-Nupuri 97,1 24 Mankkaa 95,4 43 Nöykkiö-Latokaski 89,7 71 Vanhakartano-Röylä 82,6 14 Laaksolahti 82,2 72 Kalajärvi-Lakisto 75,0 62 Muurala-Gumböle 74,6 52 Kurttila-Vanttila 73,9 63 Bemböle 73,9 44 Kaitaa 71,6 25 Laajalahti 70,0 16 Sepänkylä 59, Henttaa-Suurpelto 56,1 51 Kanta-Kauklahti 53,2 42 Saunalahti 49,9 23 Haukilahti-Westend 49,3 15 Viherlaakso-Lippajärvi 46,9 Koko Espoo 41,9 32 Olari 36,8 61 Kanta-Espoo 31,8 13 Kilo-Karakallio 31,6 21 Kanta-Tapiola 26,2 41 Kanta-Espoonlahti 22,2 11 Kanta-Leppävaara 20,4 31 Matinkylä 19,6 22 Otaniemi 1,6 Suomi 54,1 Vantaa 38,2 Helsinki 13,2 Lähde: Tilastokeskus. Kartta 7: Pientaloasuntojen osuus asuntokannasta Lähde: Tilastokeskus Erillisissä pientaloissa ja rivi- ja ketjutaloissa olevien pientaloasuntojen osuus asuntokannasta on yleisesti korkeampi harvemmin asutuilla alueilla. Koko maassa suurin osa asunnoista (54,1 %) on pientaloissa, kun pääkaupunkiseudulla pientaloasuntojen määrä on merkittävästi alhaisempi. Kuitenkin Espoossa pientaloasuntojen osuus (41,9 %) on vielä korkeampi verrattuna Vantaaseen (38,2 %) ja Helsinkiin, jossa se on ainoastaan 13,2 %. Kanta-Espoosta pohjoiseen sijaitsevissa kaupunginosissa selkeästi yli 70 % asuntokannasta on erillisissä taloissa tai rivi- ja ketjutaloissa. Etelä-Espoossa on vielä pieniä pientalovaltaisia alueita. Suvisaaristossa, Mankkaalla ja Nöykkiö-Latokaskessa asunnoista jopa noin 90 % tai enemmän on pientaloissa. Suuralueiden keskusalueilla pientaloasuntojen osuus laskee selkeästi. Matinkylässä, Kanta-Leppävaarassa, Kanta-Espoonlahdessa, Kanta-Tapiolassa, Kilo-Karakalliossa ja Kanta-Espoossa alle kolmasosa asuntokannasta on pientaloissa. Espoo alueittain

22 Asuinrakennukset valmistumisvuoden mukaan tuntematon Kurttila Vanttila 62 Muurala Gumböle 42 Saunalahti 31 Matinkylä 16 Sepänkylä 71 Vanhakartano Röylä 61 Kanta Espoo 33 Henttaa Suurpelto 51 Kanta Kauklahti 43 Nöykkiö Latokaski 11 Kanta Leppävaara 63 Bemböle 44 Kaitaa 72 Kalajärvi Lakisto 45 Suvisaaristo Koko Espoo 13 Kilo Karakallio K lli 24 Mankkaa 41 Kanta Espoonlahti 14 Laaksolahti 15 Viherlaakso Lippajärvi 64 Nuuksio Nupuri 32 Olari 25 Laajalahti 22 Otaniemi 21 Kanta Tapiola 23 Haukilahti Westend Vantaa Helsinki Suomi 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuva 12: Asuinrakennukset valmistumisvuosittain Lähde: Tilastokeskus Kaupunkina Espoo on melko nuori. Toisen maailmansodan jälkeen käynnistettiin ensimmäisiä suuria rakennushankkeita ja vuonna 1972 Espoo sai kaupungin oikeudet. Nykyään suurin osa Espoon rakennuskannasta on ja 2000-luvulta, eli 41,4 % vuoden 2009 lopussa. Vantaalla vastaava osuus on 37,0 % ja Helsingissä 25,3 %. Koko Suomessa rakennettiin selkeästi vähemmän (22,7 %) kuin Espoossa viimeisinä vuosikymmeninä. Espoon uusin kaupunginosa on Kurttila-Vanttila, jonka asuinrakennuskanta on 56,5-prosenttisesti rakennettu ja 2000-luvuilla. Myös Muurala-Gumbölessä, Saunalahdessa, Matinkylässä, Sepänkylässä, Vanhakartano-Röylässä, Kanta-Espoossa ja Henttaa-Suurpellossa yli puolet asuinrakennuksista on kahdelta viime vuosikymmeneltä. Vähiten uutta rakennuskantaa, alle 30 %, on etenkin useammilla Suur-Tapiolan osa-alueilla ja Olarissa ja 1980-luvun asuinrakennusten osuus on suurin Kanta-Espoonlahdessa (56,2 %), Olarissa (55,2 %) ja Mankkaalla (46,8 %) ja 1960-luvulta on peräsin suuria osuuksia varsinkin Kanta-Tapiolassa (43,1 %), Nuuksio-Nupurissa (31,5 %) ja Haukilahti-Westendissa (29,1 %). Vanhimmat asuinrakennuskannat ovat ennen kaikkea Suvisaaristossa, jossa 23,0 % on rakennettu ennen vuotta 1950, ja Kanta-Kauklahdessa (18,6 %). 22 Espoo alueittain 2011

23 Toimitilarakennusten kerrosala 22 Otaniemi 71 Vanhakartano Röylä 13 Kilo Karakallio 52 Kurttila Vanttila 21 Kanta Tapiola 64 Nuuksio Nupuri 63 Bemböle 11 Kanta Leppävaara 44 Kaitaa ESPOO 62 Muurala Gumböle 42 Saunalahti 24 Mankkaa 72 Kalajärvi Lakisto 25 Laajalahti 33 Henttaa Suurpelto 32 Olari 43 Nöykkiö Latokaski 61 Kanta Espoo 31 Matinkylä 51 Kanta KauklahtiKauklahti 41 Kanta Espoonlahti 15 Viherlaakso Lippajärvi 23 Haukilahti Westend 16 Sepänkylä 14 Laaksolahti 45 Suvisaaristo Vantaa Helsinki Suomi 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % Kuva 13: Toimitilarakennusten kerrosalan (k-m2) osuus koko rakennuskannan kerrosalasta Lähde: Tilastokeskus Toimitilarakennusten kerrosalan osuudella voidaan kuvata, onko alue enemmän asuin- vai työpaikka-alue. Espoossa 33,9 % kaikkien rakennusten kerrosalasta on toimitilarakennuksissa, joita ovat toimisto-, opetus-, teollisuus- ja liikenteen rakennukset. Koko Suomen toimitilarakennusten kerrosalan osuus (36,5 %) on korkeammalla tasolla. Helsingissä (40,1 %) ja Vantaalla (41,4 %) toimitilakannan osuudet ylittävät Espoon keskiarvon selkeästi. Otaniemi poikkeaa kaikista tilastoalueista selkeimmin. Yli 86 % rakennuskannan kerrosalasta on toimitilarakennuksissa, eli asuinrakennusten kerrosalaa on hyvin vähän. Muilla alueilla toimitilarakennusten kerrosalan osuudet vaihtelevat 3,3-54,6 %:n välillä. Vanhakartano-Röylässä, Kilo-Karakalliossa, Kurttila-Vanttilassa ja Kanta-Tapiolassa yli 40 % kerrosalasta on toimitilarakennuksissa. Merkittävästi kaupungin keskiarvoa alhaisempia alueita, eli melko puhtaita asuinalueita, ovat mm. Suvisaaristo, Laaksolahti, Sepänkylä ja Haukilahti- Westend. Espoo alueittain

24 II. Suuralueiden erityispiirteet Suur-Leppävaara Alue Espoo Asuntokunnat Väestö Asuminen Ty yövoima 0-6 v. osuus väestöstä ( ) 7-15 v. osuus väestöstä ( ) v. osuus väestöstä ( ) 65- v. osuus väestöstä ( ) Vieraskielisten osuus väestöstä ( ) Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus ( ) Tulot / tulonsaaja (työvoima, 2009), Ikävakioitu sairastavuusindeksi ( ) Perheväestön osuus väestöstä ( ) Lapsiperheiden osuus perheistä ( ) Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä ( ) Yksin asuvien osuus väestöstä ( ) Työvoimaosuus ( ) Työpaikkaomavaraisuus ( ) Työttömyysaste t ( ) ) Nuorten työttömyysaste ( ) Pientalohuoneistojen osuus asuntokannasta, % valm. asuinrakennusten osuus ( ) 1-2 huoneen asuntojen osuus ( ) Vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta ( ) Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus ( ) Toimitilarakennusten kerrosalan (k-m2) osuus ( ) Kuva 14: Suur-Leppävaaran profiili 10,0 9,8 10,4 11,0 68,6 67,8 11,0 11,5 9,8 9,4 43,4 43, ,1 76,1 79,6 79,1 46,6 47,1 20,0 19,6 16,1 15,3 71,7 70,0 90,0 95,4 5,6 5,9 4,2 4,7 36,0 41,9 39,6 41,4 42,1 38,2 35,0 33,1 9,4 9,3 33,6 33,9 Suur-Leppävaara on väestömäärältään suurin Espoon seitsemästä suuralueesta. Vuoden 2011 alussa noin henkeä asui alueella ja ennusteen mukaan vuonna 2021 odotetaan olevan noin asukasta. Koko suuralueen ikärakenne noudattelee pitkälti Espoon ikärakennetta. Kuitenkin tilastoalueiden tasolla osaalueet erottuvat selkeämmin. Niinpä Kanta-Leppävaarassa ja Sepänkylässä työikäisten osuus on korkeampi, samalla kun nuorten ja ikääntyneiden osuudet laskevat. Toisaalta Laaksolahdessa tilanne on päinvastoin ja Viherlaakso-Lippajärvessä ikääntyneiden osuus on merkittävästi suurempi. Vieraskielisten osuus ylittää keskiarvon vain maltillisesti, kun suuralueen vieraskieliset keskittyvät tiheimmin asuttuihin Kanta-Leppävaaraan ja Kilo-Karakallioon. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus ja keskimääräiset tulot ovat kaupungin keskiarvoa matalammat Kanta-Leppävaarassa ja Kilo-Karakalliossa sekä korkeammat Laaksolahdessa ja Sepänkylässä. Molemmat viimeksi mainitut poikkeavat myös sairastavuusindeksin mukaan myönteisesti, kun Viherlaakso-Lippajärvi on selkeästi yli keskiarvon. Asuntokuntia kuvaavat luvut ovat niin ikään melko lähellä Espoon keskiarvoa. Kilo-Karakalliossa on kuitenkin suhteellisesti enemmän yksinhuoltajaperheitä, samalla tavalla kuin Kanta-Leppävaarassa, jossa yksin asuvien osuus on myös keskiarvoa korkeampi. Sitä vastoin Laaksolahti poikkeaa lapsiperheiden osa-alueena. Työvoimaosuus on yli kaupungin keskiarvon, varsinkin Kanta-Leppävaarassa on korkeampi työvoimaosuus. Työpaikkojen keskittymien mukaan työpaikkaomavaraisuus nousee Kilo-Karakalliossa kovasti, kun se on Kanta-Leppävaarassa keskitason tuntumassa ja muilla alueilla melko matala. Toimitilat jakaantuvat työpaikkojen mukaisesti. Työttömyys, yleensä ja nuorten ryhmässä, on vain Sepänkylässä koko Espoota korkeampi. 24 Espoo alueittain 2011

Espoo alueittain 2015: Analyysit teemoittain ja suuralueittain

Espoo alueittain 2015: Analyysit teemoittain ja suuralueittain Espoo alueittain 2015: Analyysit teemoittain ja suuralueittain Tietoisku 7/2016 Kuvat: Marko Oikarinen Suurin osa espoolaisista asuu kaupungin eteläpuolella. Ikärakenteeltaan väestö on nuorempaa kuin Suomessa

Lisätiedot

TIETOISKU 5/2006 7.6.2006

TIETOISKU 5/2006 7.6.2006 TIETOISKU 5/2006 7.6.2006 SAIRASTAVUUSINDEKSI ENSIMMÄISTÄ KERTAA ESPOON OSA-ALUEILLA Espoolaiset Suomen toiseksi terveimpiä Kansaneläkelaitos ja Espoon kaupunki ovat tuottaneet sairastavuusindeksin Espoon

Lisätiedot

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien

Lisätiedot

ASUNTOKUNTIEN TALOUDELLINEN TAUSTA 2013

ASUNTOKUNTIEN TALOUDELLINEN TAUSTA 2013 ASUNTOKUNTIEN TALOUDELLINEN TAUSTA 2013 Tietoisku 4/2016 Kuvaaja: Lea Keskitalo Vuonna 2013 suomalaisen asuntokunnan keskimääräiset tulot olivat noin 48 200 euroa. Pääkaupunkiseudulla Kauniaisissa tulot

Lisätiedot

TIETOISKU 6/

TIETOISKU 6/ TIETOISKU 6/2006 15..2006 TYÖTTÖMYYS LASKI ESPOOSSA VUODEN 2005 AIKANA Espoossa oli työttömänä vuodenvaihteessa 2005/ 2006 7 478 henkilöä. Vuoden aikana työttömien määrä vähentyi noin 500 hengellä. Työttömistä

Lisätiedot

Sairastavuusindeksi 2014 sekä vuoden 2013 indeksi Espoon osa-alueittain

Sairastavuusindeksi 2014 sekä vuoden 2013 indeksi Espoon osa-alueittain Sairastavuusindeksi 2014 sekä vuoden 2013 indeksi Espoon osa-alueittain Tietoisku 11/2015 Sisällys: Espoolaisten terveydentila parempi kuin suomalaisten ja kuusikkokuntien asukkaiden keskimäärin Keskimääräistä

Lisätiedot

Espoo alueittain 2011 Raportteja Espoosta 2/2011

Espoo alueittain 2011 Raportteja Espoosta 2/2011 Espoo alueittain 211 Raportteja Espoosta 2/211 Keskushallinto Konserniesikunta Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Kansikuva: Glenn R. Gassen, Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Espoon kaupungin keskushallinto

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

Suur-Tapiola; koko väestö ja v * 2016* Suur-Tapiola; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. 1.1.

Suur-Tapiola; koko väestö ja v * 2016* Suur-Tapiola; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. 1.1. - 24-2 SUUR-TAPIOLA 21 Kanta-Tapiola 22 Otaniemi 23 Haukilahti-Westend 24 Mankkaa 25 Laajalahti 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Suur-Tapiola; koko väestö ja 16-64 v. Yht. 16-64 v Suur-Tapiola; ikäryhmät -6, 7-15

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Kaupunkimaisen ja sosioekonomisen rakenteen tarkastelu 250m ruutujaolla Espoossa ja PK-seudulla

Kaupunkimaisen ja sosioekonomisen rakenteen tarkastelu 250m ruutujaolla Espoossa ja PK-seudulla Kaupunkimaisen ja sosioekonomisen rakenteen tarkastelu 250m ruutujaolla Espoossa ja PK-seudulla Espoon kaupunki/hallinto ja kehittäminen/tutkimus ja tilastot ja Juho Kiuru/Urban Analytics 15.4.2019 Indeksien

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Tekninen ja ympäristötoimi, Kaupunkisuunnittelukeskus ja Asuntoyksikkö Lähde: Trimble

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 23.9.2013 Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa 2012 Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa, Uudellamaalla

Lisätiedot

Suur-Espoonlahti; koko väestö ja v * 2016* Suur-Espoonlahti; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v.

Suur-Espoonlahti; koko väestö ja v * 2016* Suur-Espoonlahti; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. - 54-4 SUUR-ESPOONLAHTI 41 Kanta-Espoonlahti 42 Saunalahti 43 Nöykkiö-Latokaski 44 Kaitaa 45 Suvisaaristo Suur-Espoonlahti; koko väestö ja 16-64 v. 1.1.1986-216 6 5 4 3 2 1 1986 1991 1996 21 26 211* 216*

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

TIETOISKU 9/

TIETOISKU 9/ TIETOISKU 9/005 0.10.005 KUNNALLISVAALIT ESPOOSSA VUONNA 004 Santeri Paakko 30 5 6 5 4 1996 000 004 0 15 14 13 13 14 13 13 11 10 8 9 8 7 7 5 0 4 4 4 4 3 3 3 3 3 1 1 1 Kok SDP Vihr. RKP Kesk. Sit. Vas.

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset Väestö ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 10.4.2017 Väestö ja väestönmuutokset Yli puolet espoolaisista on työikäisiä Kuuden suurimman kaupungin väestö

Lisätiedot

Väestöennusteet ja asuntotuotantoennuste

Väestöennusteet ja asuntotuotantoennuste Väestöennusteet ja asuntotuotantoennuste Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Tekninen ja ympäristötoimi, Asuntoyksikkö 5.8.2016 Espoon kaupungin ja Helsingin seudun väestöprojektiot 2015-2050 Kaupunkitutkimus

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Suur-Leppävaara; koko väestö ja v * 2016*

Suur-Leppävaara; koko väestö ja v * 2016* - 6-1 SUUR-LEPPÄVAARA 11 Kanta-Leppävaara 13 Kilo-Karakallio 14 Laaksolahti 15 Viherlaakso-Lippajärvi 16 Sepänkylä Suur-Leppävaara; koko väestö ja 16-64 v. 1.1.1986-216 7 6 5 4 3 2 1 1986 1991 1996 21

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Asuminen ja rakentaminen

Asuminen ja rakentaminen Asuminen ja rakentaminen Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Asuminen ja rakentaminen Asunto- ja toimitilarakentaminen Asuminen Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

Asuminen ja rakentaminen

Asuminen ja rakentaminen Asuminen ja rakentaminen Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 1.3.2017 Asuminen ja rakentaminen Asunto- ja toimitilarakentaminen Asuminen Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt

Lisätiedot

Suur-Kauklahti; koko väestö ja v * 2016* Suur-Kauklahti; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v.

Suur-Kauklahti; koko väestö ja v * 2016* Suur-Kauklahti; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. - 72-5 SUUR-KAUKLAHTI 51 Kanta-Kauklahti 52 Kurttila-Vanttila 1 Suur-Kauklahti; koko väestö ja 16-64 v. 1.1.1986-216 8 6 4 Yht. 16-64 v 2 16 14 12 1 8 6 4 2 Suur-Kauklahti; ikäryhmät -6, 7-15 ja 65- v.

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013 Tietoisku 1/2016 Sisällys 1 Väestön pääasiallinen toiminta 2 Koulutustaso 3 Tulot 4 Työvoiman rakenne 5 Työpaikkarakenne 6 Työpaikkaomavaraisuus 7 Sukkulointi Kuvaaja: Jussi Helimäki

Lisätiedot

Suur-Matinkylä; koko väestö ja v * 2016* Suur-Matinkylä; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v.

Suur-Matinkylä; koko väestö ja v * 2016* Suur-Matinkylä; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. - 42-3 SUUR-MATINKYLÄ 31 Matinkylä 32 Olari 33 Henttaa-Suurpelto Suur-Matinkylä; koko väestö ja 16-64 v. 1.1.1986-216 5 4 3 2 Yht. 16-64 v 1 1986 1991 1996 21 26 211* 216* 7 6 5 4 3 2 1 Suur-Matinkylä;

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2013 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

Rakentaminen, asuminen ja ympäristö

Rakentaminen, asuminen ja ympäristö Rakentaminen, asuminen ja ympäristö - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Asunto- ja toimitilarakentaminen Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Halsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Halsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1700 1600 1500 1400 1300 1200 1100 1000 900 800 Halsua Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 2014; 1222 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kannus Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 6200 5800 2014; 5643 5400 5000 200 150 100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet 50 kuolleet 0-50 -100-150 -200 maassamuutto

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Fyysinen ja sosiaalinen kaupunkirakenne Monimuuttujamenetelmät Espoon yleiskaavatyön tukena. Juho Kiuru 13.3.2013

Fyysinen ja sosiaalinen kaupunkirakenne Monimuuttujamenetelmät Espoon yleiskaavatyön tukena. Juho Kiuru 13.3.2013 Fyysinen ja sosiaalinen kaupunkirakenne Monimuuttujamenetelmät Espoon yleiskaavatyön tukena Juho Kiuru 13.3.2013 Johdanto Kytö, Hannu & Kiuru, Juho: Asuinalueiden elinkaari (2013) Vaattovaara, Mari: Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Vanha-Espoo; koko väestö ja v * 2016* Vanha-Espoo; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. 1.1.

Vanha-Espoo; koko väestö ja v * 2016* Vanha-Espoo; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. 1.1. - 81-6 VANHA-ESPOO 61 Kanta-Espoo 62 Muurala-Gumböle 63 Bemböle 64 Nuuksio-Nupuri 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Vanha-Espoo; koko väestö ja 16-64 v. 1.1.1986-216 Yht. 16-64 v 6 5 4 3 2 1 Vanha-Espoo; ikäryhmät

Lisätiedot

Pohjois-Espoo; koko väestö ja v * 2016* Pohjois-Espoo; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. 1.1.

Pohjois-Espoo; koko väestö ja v * 2016* Pohjois-Espoo; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. 1.1. - 96-7 POHJOIS-ESPOO 71 Vanhakartano-Röylä 72 Kalajärvi-Lakisto 14 12 1 8 6 4 2 Pohjois-Espoo; koko väestö ja 16-64 v. 1.1.1986-216 1986 1991 1996 21 26 211* 216* Yht. 16-64 v 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Pohjois-Espoo;

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012 Aihealueet vuoden 2009 alueluokituksilla Aluetalous Aihealueet vuoden 2008-2012 alueluokituksilla Asuminen Koulutus Kulttuuri ja vapaa-aika

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2017

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2017 Irja Henriksson 7..8 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 7 Vuonna 7 Lahteen valmistui 3 rakennusta ja 78 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski kolme prosenttia ja asuntotuotanto puolisen

Lisätiedot

Espoon ruotsinkielisten väestöennuste

Espoon ruotsinkielisten väestöennuste Espoon ruotsinkielisten väestöennuste 2008-2017 Teija Jokiranta ESPOON KAUPUNKI KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSRYHMÄ Esbo stads utvecklings och utrednings grupp City of Espoo Research and Development 2007 Espoon

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 Tietoisku 6/2011 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konserniesikunta, Strategiayksikkö Lähde: Tilastokeskus 24.4.2018 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta

TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta VÄESTÖ VAKKA-SUOMEN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 15.6.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen väestötilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Lähde: Tilastokeskus 5.4.2019 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson.. Rakennus ja asuntotuotanto vuonna Vuonna Lahden rakennustuotanto oli ja asuntotuotanto 8. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes

Lisätiedot

ALKUSANAT. Tilasto- ja tutkimustietoa on laajemmin saatavilla Internet-sivuiltamme

ALKUSANAT. Tilasto- ja tutkimustietoa on laajemmin saatavilla Internet-sivuiltamme 2 ALKUSANAT Espoon rakennustuotanto oli vuonna 2001 ennätyksellistä. Kerrosalaa valmistui 555 700 neliömetriä. Syynä tähän oli liikekeskus Ison Omenan valmistuminen Matinkylään. Rakennustuotannon vuositilastoa

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

Ruututietokanta 2018: 250m x 250m

Ruututietokanta 2018: 250m x 250m Ruututietokanta 2018: 250m x 250m ja asukkaiden 2017. 250m x 250m. 1 asukas 56 368 56 368 2-10 asukasta 754 827 201 533 11-99 asukasta 1 784 762 54 611 100-499 asukasta 2 120 381 11 203 500-999 asukasta

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm2 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 2..215 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 214 Vuonna 214 Lahden rakennustuotanto oli 9 ja asuntotuotanto 859. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto

Lisätiedot

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion

Lisätiedot

Ruututietokanta 2017: 250m x 250m

Ruututietokanta 2017: 250m x 250m Ruututietokanta 2017: 250m x 250m ja asukkaiden 2016. 250m x 250m. 1 asukas 55 802 55 802 2-10 asukasta 762 404 202 859 11-99 asukasta 1 787 031 54 910 100-499 asukasta 2 124 278 11 232 500-999 asukasta

Lisätiedot

Ruututietokanta 2016: 250m x 250m

Ruututietokanta 2016: 250m x 250m Ruututietokanta 2016: 250m x 250m ja asukkaiden 2015. 250m x 250m. 1 asukas 55 472 55 472 2-10 asukasta 769 806 204 286 11-99 asukasta 1 791 725 55 063 100-499 asukasta 2 119 843 11 227 500-999 asukasta

Lisätiedot

Ruututietokanta 2015: 250m x 250m

Ruututietokanta 2015: 250m x 250m Ruututietokanta 2015: 250m x 250m ja asukkaiden 2014. 250m x 250m. 1 asukas 54 927 54 927 2-10 asukasta 776 859 205 555 11-99 asukasta 1 791 875 55 215 100-499 asukasta 2 110 651 11 202 500-999 asukasta

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta

TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta VÄESTÖ LOIMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 15.6.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen väestötilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Linja 164 Matinkylä (M) Kiviruukki Saunalahti Saunaniemi

Linja 164 Matinkylä (M) Kiviruukki Saunalahti Saunaniemi Linja 164 Matinkylä (M) Kiviruukki Saunalahti Saunaniemi yhteyden Matinkylän metroasemalle. vuoroväli 30 15 15 15 15 15 15 15 30 30 kierrosaika 50 55 60 55 55 55 60 55 50 50 vuoroväli 30 30 15 30 30 30

Lisätiedot

3(5+(,7b$ ,$$68172-$

3(5+(,7b$ ,$$68172-$ 6LSRRQNXQWD+DOOLQWRRVDVWR5/gKXO /lkgh7lodvwrnhvnxv 3(5+(,7b$68172.817,$$68172-$ -$5$.(118.6,$6,32266$98211$ Vuonna 2002 Sipoon väkiluku oli 18 177 henkilöä. Asuntoväestöön luettiin kuuluvaksi 17 927 henkilöä.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2016

TILASTOKATSAUS 5:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden

Lisätiedot

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA Tietoisku 1/2008 Sisällys Senioreiden määrä ja ikä Ikäihmisten asuminen Koulutustaso Tulot Kuva: Petri Lintunen Tiivistelmä Vuoden 2007 alussa espoolaisista joka kymmenes,

Lisätiedot

Keitä ARA-vuokra-asunnoissa asuu

Keitä ARA-vuokra-asunnoissa asuu Keitä ARA-vuokra-asunnoissa asuu Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät ry:n (KOVA) seminaari 11.11.2015 Tuula Tiainen, ympäristöministeriö Näkökulmia ara-vuokra-asumiseen, 2014 - Innolink Research

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2011 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m Ruututietokanta 2014: 250m x 250m ja asukkaiden 2013. 250m x 250m. 1 asukas 54 503 54 503 2-10 asukasta 782 991 206 376 11-99 asukasta 1 785 241 55 073 100-499 asukasta 2 112 513 11 224 500-999 asukasta

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2017 Hyvinkään kaupunki / Talouspalvelut

Asunnot ja asuntokunnat 2017 Hyvinkään kaupunki / Talouspalvelut Asunnot ja asuntokunnat 2017 Hyvinkään kaupunki / Talouspalvelut 7.5.2019 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI ASUMISOIKEUSASUNNOT 1

ESPOON KAUPUNKI ASUMISOIKEUSASUNNOT 1 ESPOON KAUPUNKI ASUMISOIKEUSASUNNOT 1 Kunta: Haettava alue: Espoo Kaikki Suur-Leppävaara 111 Pohjois- Kyyhkysmäki 12 Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy Tuulikuja 2, 02100 ESPOO 01.12.93 Kerrostalo 28 2-4 Leppävaara

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio Toimintaympäristö Tulot 12.1.2015 Jenni Kallio Käytettävissä olevat tulot pienenivät Tulot 2013 Diat 4 7 Vuonna 2013 tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat 27 587 euroa. Tulonsaajista

Lisätiedot

TIETOISKU 15/

TIETOISKU 15/ TIETOISKU 15/25 30.12.25 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 22 Arja Munter Tiivistelmä Pääkaupunkiseudulla asuvien 15 vuotta täyttäneiden koulutustaso oli korkeampi kuin koko maassa. Pääkaupunkiseutulaisista joka kolmas

Lisätiedot

20. Kalajärvi Kalajärven palvelukeskus Ruskatalo Ruskaniitty 4

20. Kalajärvi Kalajärven palvelukeskus Ruskatalo Ruskaniitty 4 Vaalipäivän äänestyspaikat vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Edellisistä vaaleista muuttuneet tiedot on merkitty punaisella Änestysalueen numero ja nimi Äänestyspaikka 1. Muurala Lagstads skola Espoonkatu

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 8:2016

TILASTOKATSAUS 8:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla

Lisätiedot

Espoo alueittain 2015: Indikaattorit alueittain Raportteja Espoosta 1/2016

Espoo alueittain 2015: Indikaattorit alueittain Raportteja Espoosta 1/2016 alueittain 2015: Indikaattorit alueittain Raportteja sta 1/2016 n kaupunki Konserniesikunta Strategia ja kehittäminen Tutkimus: Kartat: Kannen kuvat: Tomas Lehtinen Hanna Jantunen Heidi-Hanna Karhu n kaupunki

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

Yölinja 20N Katajaharju Asema-aukio

Yölinja 20N Katajaharju Asema-aukio 1.304 01.30 1.304 01:30 1:304 (pe) 01:30 Yölinja 20N Katajaharju Asemaaukio Arki Lauantai Sunnuntai vuoroväli 30 30 30 30 60 kierrosaika 60 60 60 60 60 Linjapituus: Kiertelevyysindeksi: 8,9 km 1,97 Linjan

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

511 Hepola Asuntoalueen kehitys on pohjautunut pääosaltaan Veitsiluodon saaren teollisuuden

511 Hepola Asuntoalueen kehitys on pohjautunut pääosaltaan Veitsiluodon saaren teollisuuden 5 HEPOLAN SUURALUE 51 HEPOLAN TILASTOALUE 64 Suuralueeseen kuuluvat Ajoksen, Veitsiluodon, Rytikarin ja Hepolan kaupunginosat sekä Iso-Ruonaojan eteläpuoliset maaseutualueet. Hepolan suuralueeseen kuuluvat

Lisätiedot