Espoo alueittain 2015: Analyysit teemoittain ja suuralueittain

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Espoo alueittain 2015: Analyysit teemoittain ja suuralueittain"

Transkriptio

1 Espoo alueittain 2015: Analyysit teemoittain ja suuralueittain Tietoisku 7/2016 Kuvat: Marko Oikarinen Suurin osa espoolaisista asuu kaupungin eteläpuolella. Ikärakenteeltaan väestö on nuorempaa kuin Suomessa keskimäärin. Yli 65-vuotiaiden osuus on selkeästi matalampi. Vieraskieliset keskittyvät Espoossa kerrostalovaltaisille keskusalueille, kun taas ruotsinkielisten osuus on korkea pientalovaltaisissa kaupunginosissa. Kaikilla tilastoalueilla, paitsi yhdellä, Otaniemessä, korkeakoulutettujen osuus on yli maan keskiarvon. Monilla Etelä-Espoon pientalovaltaisilla tilastoalueilla ja Kanta-Tapiolassa yli puolet yli 15-vuotiasta on suorittanut korkeakoulututkinnon. Tulotaso noudattelee hyvin samanlaista kaavaa ja ylittää niin Suomen kuin pääkaupunkiseudunkin tason selkeästi. Espoolaiset ovat sairastavuusindeksillä mitattuina selkeästi terveempiä kuin suomalaiset keskimäärin. Espoon kaupunki Konserniesikunta Strategia ja kehittäminen Tomas Lehtinen Niin yksin asuvat kuin yksinhuoltajaperheetkin keskittyvät Espoon keskusalueisiin. Lapsiperheiden osuus on korkea ennen kaikkea vähemmän tiheästi asutuilla alueilla. Työpaikat sijaitsevat suurimmaksi osaksi kaupungin itäpuolella Kanta-Tapiolassa ja Otaniemessä, ja toimialoittain työpaikkoja on suhteellisen paljon kauppa-, rahoitus- ja vakuutus- sekä tietointensiivisillä aloilla. Espoossa on vähemmän 1-2 huoneen asuntoja kuin Suomessa keskimäärin. Pientalojen osuus on taas korkeampi kuin Vantaalla ja Helsingillä. Pientalojen osuus on Pohjois-Espoossa sekä Nöykkiö-Latokaskessa ja Mankkaalla melkein 90 prosenttia kaikista asunnoista. Vuokra-asunnot ovat keskittyneet erityisesti keskusalueille. Lähes 30 prosenttia asuinrakennuskannasta on tältä vuosituhannelta. Osuus on selkeästi korkeampi kuin Vantaalla tai Helsingissä. Vähiten uusia asuinrakennuksia on Suur-Tapiolassa. Toimitiloja on merkittävästi vähemmän kuin Helsingissä ja Vantaalla, ja toimitilojen osuus rakennusten kerrosalasta vaihtelee paljon tilastoalueittain.

2 Sisällys Johdanto 2 1. Espoon alueiden indikaattorit 3 Väestön jakauma ja kasvu 3 Väestön ikärakenne 4 Suomen-, ruotsin- ja vieraskieliset 5 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet 6 Tulot 7 Sairastavuusindeksi 8 Yksin asuvat ja perheväestö 9 Lapsiperheet 10 Yksinhuoltajaperheet 11 Työvoimaosuus 12 Työpaikat ja työpaikkaomavaraisuus 13 Suuralueiden työpaikat toimialoittain 14 Työttömyys 15 Nuorten työttömyys huoneen asunnot 17 Vuokra-asunnot 18 Ahtaasti asuvat 19 Pientaloasunnot 20 Asuinrakennukset valmistumisvuoden mukaan 21 Toimitilarakennusten kerrosala Suuralueiden erityispiirteet 23 Suur-Leppävaara 23 Suur-Tapiola 24 Suur-Matinkylä 25 Suur-Espoonlahti 26 Suur-Kauklahti 28 Vanha-Espoo 29 Pohjois-Espoo 30 Lähteet 31 Johdanto Voidaan hyvin sanoa, että Espoo eroaa selkeästi muista Suomen kunnista, mutta on samalla kuin Suomi pienoiskoossa. Esimerkiksi verrattuna koko Suomeen Espoossa asuu enemmän nuoria, korkeakoulutettuja ja vieraskielisiä. Espoolaisten tulotaso on korkeampi ja sairastavuuden indikaattorit taas matalampia. Espoo erottuu myös monessa asiassa pääkaupunkiseudun naapureista, Helsingistä ja Vantaasta. Eroja on myös Espoon sisällä kuten koko Suomessa. Pohjois-Espoossa on maaseutualueita, kun taas monet Etelä-Espoon suuralueista vastaavat suomalaisia keskikokoisia kaupunkeja. Tässä tietoiskussa analysoidaan tärkeimpiä eroja niin Espoon osa-alueiden välillä kuin Espoota kotimaisessa vertailussa. Tätä varten käytetään indikaattoreita väestöstä, koulutuksesta, tuloista, terveydestä, työvoimasta ja työpaikoista, asunnoista ja rakennuksista. Aluksi Espoota tarkastellaan indikaattoreittain ja lopuksi esitetään Espoon suuralueiden erityispiirteitä tiivistettynä. Espoon sisällä aluejakona käytetään useimmissa tapauksissa tilastoalueita. Kotimaista vertailua varten vertaillaan Espoota koko Suomeen, Helsinkiin ja Vantaaseen. Tässä analyysissa käytetään Espoo alueittain 2015: Indikaattorit alueittain -raportin tietosisältöä ja myös esitettyjen tietojen ajankohta on sama kuin julkaisussa. 2 Tietoisku 7/2016: Espoo alueittain 2015

3 1. Espoon alueiden indikaattorit Väestön jakauma ja kasvu Taulukko 1 Espoon väestö alueittain sekä Helsingin, Vantaan ja Suomen väestö kasvu% Koko Espoo ,7 1 Suur-Leppävaara ,3 11 Kanta-Leppävaara ,5 13 Kilo-Karakallio ,2 14 Laaksolahti ,9 15 Viherlaakso-Lippajärvi ,5 16 Sepänkylä ,2 2 Suur-Tapiola ,8 21 Kanta-Tapiola ,1 22 Otaniemi ,1 23 Haukilahti-Westend ,6 24 Mankkaa ,9 25 Laajalahti ,8 3 Suur-Matinkylä ,5 31 Matinkylä ,2 32 Olari ,0 33 Henttaa-Suurpelto ,9 4 Suur-Espoonlahti ,9 41 Kanta-Espoonlahti ,4 42 Saunalahti ,7 43 Nöykkiö-Latokaski ,0 44 Kaitaa ,0 45 Suvisaaristo ,9 5 Suur-Kauklahti ,9 51 Kanta-Kauklahti ,5 52 Kurttila-Vanttila ,7 6 Vanha-Espoo ,8 61 Kanta-Espoo ,6 62 Muurala-Gumböle ,3 63 Bemböle ,7 64 Nuuksio-Nupuri ,7 7 Pohjois-Espoo ,9 71 Vanhakartano-Röylä ,2 72 Kalajärvi-Lakisto ,4 Helsinki ,2 Vantaa ,4 Suomi ,3 Lähde: Tilastokeskus, Helsingin seudun aluesarjat Kartta 1: Espoon väestö tilastoalueittain 2015 ja 2024 sekä kasvu (Tilastokeskus; Espoon kaupunki; Helsingin kaupunki; Vantaan kaupunki) Vuoden 2015 alussa Espoossa asui asukasta, mikä tekee Espoosta Suomen toiseksi suurimman kaupungin. Väestömäärältään suurempi kaupunki on vain Helsinki asukkaalla. Vantaalla asukkaita oli vuoden alussa Espoo jakaantuu seitsemään suuralueeseen, joista suurimmat vastaavat keskikokoisia suomalaisia kaupunkeja. Jos suurin alueista, Suur-Leppävaara, olisi ollut vuoden 2015 alussa itsenäinen kunta, olisi se ollut Suomen 16. suurin kunta ohittaen Rovaniemen. Muista suuralueista Suur-Tapiola vastaisi Nurmijärveä, Suur-Matinkylä ja Vanha-Espoo Kirkkonummea, Suur-Espoonlahti Porvoota. Kaksi pienempää suuraluetta asukasmäärältään ovat Suur-Kauklahti ja Pohjois-Espoo. Vuoteen 2024 Espoon väestö kasvaa asukkaaseen kasvuprosentin ollessa 13,7. Samaan aikaan Helsingin väestökasvu on 9,2 % ja Vantaan 10,4 %. Koko Suomen väestömäärän kasvuprosentti on 3,3. Tietoisku 7/2016: Espoo alueittain

4 Espoon tilastoalueiden suuruusjärjestys pysyy samana tulevaisuudessa, mutta tilastoalueiden kasvuvauhti vaihtelee suuresti. Suurimpia kasvajia on Henttaa-Suurpelto, jonka kasvunvauhti on yli 150 %. Muita suuria kasvajia ovat Saunalahti (46,7 %) ja Nuuksio-Nupuri (52,7 %). Suuralueista Espoon kasvunvauhdin ohittavat Suur-Tapiola (15,8 %), Suur-Kauklahti (28,9 %) ja Pohjois-Espoo (27,9 %). Espoon houkuttelevuus ja kasvu eivät ole yllätys, sillä espoolaiset ovat hyvin tyytyväisiä asukkaita. Elämänlaatunsa keskimäärin hyväksi tuntevien osuus on Suomen suurista kunnista korkein, 60,8 %. Helsingin osuus on 56 % ja Vantaan 54,6 %. (Kaikkonen R et al. 2015) Espoolaiset antoivat Espoon kuntapalveluille kokonaisarvosanaksi 7,75 (Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa, 2015, 4). Väestön ikärakenne Kuva 1: Espoon ikärakenne tilastoalueittain (Espoon kaupunki; Helsingin kaupunki; Vantaan kaupunki) Vuoden 2015 alussa Espoon väestörakenne oli nuori. Joka viides espoolainen on viisitoistavuotias tai nuorempi. Nuorten osuus on matalampi koko Suomessa (17,4 %) ja Helsingissä (14,7 %). Vantaan nuorten osuus (19,3 %) on lähellä Espoota. Työikäisten osuus on Espoossa (65,7 %) matalampi kuin Helsingissä (69 %) tai Vantaalla (66,3 %), mutta korkeampi kuin koko Suomessa (62,6 %). Ikääntyneiden ihmisten osuus on matalampi Espoossa (13,6 %) kuin Helsingissä (16,4 %), Vantaalla (14,5 %) tai koko Suomessa (19,9 %). Espoon tilastoalueista Otaniemi erottuu selvästi. Otaniemen asukkaista 94,2 prosenttia on vuotiaita, jolloin lasten ja ikääntyneiden osuudet jäävät pieniksi. Asian selittää yliopisto- eli kampusalue, sillä Otaniemessä sijaitsee Aalto-yliopiston insinööritieteiden, kemian tekniikan, perustieteiden ja sähkötekniikan korkeakoulut. Muilla Espoon tilastoalueilla alle 15-vuotiaiden osuus vaihtelee 16,3 30,5 prosentin välillä. Alueet, joissa nuoria on paljon, ovat yleensä pientalovaltaisia. Nuorten osuus on suuri Espoon etelä- ja länsialueilla, joissa asukastiheys on matala, kuten Kurttila-Vanttila, Vanhakartano-Röylä ja Muurala-Gumböle. Etelä- ja itäosat, joissa nuorten osuus ylittää 25 prosenttia, ovat Saunalahti, Nöykkiö-Latokaski ja Mankkaa. Alueista Saunalahti on 4 Tietoisku 7/2016: Espoo alueittain 2015

5 ainoa, jossa pientalojen osuus jää alle 50 prosenttia. Etelä- ja Itä-Espoossa nuorten osuus on pienin. Alueet, joissa nuorten osuus on alle 20 prosenttia, ovat Haukilahti-Westend, Sepänkylä, Kanta-Leppävaara, Olari, Matinkylä, Kanta-Espoonlahti ja Kanta-Tapiola. Jos Otaniemeä ei oteta huomioon, työikäisten osuus vaihtelee 56,9 72,5 prosentin välillä. Suurin osuus on Henttaa-Suurpellossa. Työikäisten osuus on erityisen suuri väestömäärältään suurilla tilastoalueilla, kuten Kanta-Leppävaarassa, Kanta-Espoossa ja Kilo-Karakalliossa. Väestömäärän lisäksi näillä alueilla on suuri vieraskielisten osuus. Pienimmät osuudet ovat väestömäärältään pienillä tilastoalueilla kuten Nuuksio-Nupuri, Kurttila-Vanttila ja Laaksolahti ja suurituloisilla tilastoalueilla kuten Haukilahti-Westend, Suvisaaristo ja Mankkaa. Espoossa eläkeikäisten osuus on monella alueella käänteinen nuorten osuuden kanssa. Alueet, joissa eläkeikäisten osuus on yli 20 prosenttia, ovat Haukilahti-Westend, Suvisaaristo, Kanta-Espoonlahti, Kanta-Tapiola ja Nuuksio-Nupuri. Alueita, joissa osuus on alle 10 prosenttia, on useita. Monet niistä, kuten Vanhakartano- Röylä, Muurala-Gumböle, Bemböle ja Kurttila-Vanttila, sijaitsevat Espoon pohjois- ja itäosissa. Pienin eläkeikäisten osuus, jos Otaniemeä ei oteta mukaan, on Henttaa-Suurpellossa. Henttaa-Suurpelto on Espoon uusimpia ja kasvavimpia asuinalueita. Suomen-, ruotsin- ja vieraskieliset Kuva 2: Suomen-, ruotsin- ja vieraskielisten osuus väestöstä (Espoon kaupunki; Helsingin kaupunki; Vantaan kaupunki) Espoo jakaantui äidinkielellisesti seuraavasti: 79,1 % suomenkielisiä, 7,6 % ruotsinkielisiä ja vieraskielisiä 13,3 %. Suomenkielisten osuus on vähentynyt 3,3 prosenttiyksikköä ja ruotsinkielisten 0,6 vuodesta Vieraskielisten osuus on kasvanut 3,9 prosenttiyksikköä. Suomenkielisten osuus Espoossa on matalampi kuin Helsingissä (80,8 %), Vantaalla (82,9 %) ja koko Suomessa (89 %). Ruotsinkielisten osuus on kuitenkin korkeampi kuin Helsingissä (5,8 %), Vantaalla (2,7 %) ja koko Suomessa (5,7 %). Vieraskielisten osuus on matalampi kuin Vantaalla (14,4 %) ja Helsingissä (13,5 %), mutta korkeampi kuin koko Suomessa (5,7 %). Tietoisku 7/2016: Espoo alueittain

6 Suomenkielisten osuus Espoon tilastoalueilla vaihtelee 61,7 88,7 prosentin välillä. Yli 87 prosentin osuudet ovat Laaksolahdessa, Kalajärvi-Lakistossa ja Vanhakartano-Röylässä. Vähiten suomenkielisiä on Suvisaaristossa (61,7 %). Seuraavaksi vähiten (alle 70 %) on Sepänkylässä ja Otaniemessä. Eniten ruotsinkielisiä on Suvisaaristossa (34,8 %) ja Sepänkylässä (23,8 %), joten suomenkielisten pienempi osuus ei automaattisesti tarkoita suurta vieraskielisten osuutta. Vähiten (alle 5 %) ruotsinkielisiä on Otaniemessä, Kalajärvi-Lakistossa, Laajalahdessa ja Kanta-Leppävaarassa. Eniten vieraskielisiä on opiskelijakaupunginosa Otaniemessä (27 %). Vieraskielisten osuus on korkea väestömäärältään suurilla tilastoalueilla: Kanta-Espoossa, Kilo-Karakalliossa, Matinkylässä, Kanta-Leppävaarassa ja Kanta-Espoonlahdessa. Matalin (alle 6 %) vieraskielisten osuus on tilastoalueilla, joissa ruotsinkielisten osuus on yli 10 prosenttia pois lukien Matinkylä ja Sepänkylä. Nämä alueet ovat Haukilahti-Westend, Kurttila- Vanttila, Nuuksio-Nupuri ja Suvisaaristo. Myös Laaksolahdessa on vieraskielisten osuus pieni. Ennusteen mukaan vieraskielisten määrä kasvaa Espoossa vuodesta 2015 vuoteen :aan ja osuuden ennustetaan kasvavan 13,3 prosentista 26 prosenttiin (Jokiranta, 2015). Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet Taulukko 2 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus Mankkaa 60,0 23 Haukilahti-Westend 59,3 21 Kanta-Tapiola 57,9 25 Laajalahti 54,2 14 Laaksolahti 52,8 32 Olari 51,9 45 Suvisaaristo 50,6 16 Sepänkylä 50,3 42 Saunalahti 48,9 43 Nöykkiö-Latokaski 48,5 52 Kurttila-Vanttila 46,9 44 Kaitaa 46,7 11 Kanta-Leppävaara 45,3 15 Viherlaakso-Lippajärvi 45,2 Koko Espoo 45,0 33 Henttaa-Suurpelto 44,6 63 Bemböle 43,9 31 Matinkylä 41,4 71 Vanhakartano-Röylä 40,2 13 Kilo-Karakallio 40,1 41 Kanta-Espoonlahti 40,0 62 Muurala-Gumböle 37,9 51 Kanta-Kauklahti 36,8 64 Nuuksio-Nupuri 36,5 61 Kanta-Espoo 36,3 72 Kalajärvi-Lakisto 34,7 22 Otaniemi 28,0 Helsinki 39,5 Vantaa 30,2 Suomi 29,3 Lähde: Tilastokeskus Kartta 2: Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (Tilastokeskus) Vuoden 2013 lopussa Espoossa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä (45 %) oli hyvin korkea verrattuna koko Suomeen (29,3 %) ja selkeästi Helsinkiä (39,5 %) ja Vantaata (29,3 %) korkeampi. Itse asiassa jokaisella Espoon tilastoalueella, paitsi Otaniemessä (28 %), joka on opiskelijakaupunginosa, on korkeampi osuus kuin koko Suomessa. 6 Tietoisku 7/2016: Espoo alueittain 2015

7 Jos Otaniemeä ei lasketa mukaan, Espoon matalimmat korkeakoulutettujen osuudet löytyvät Länsi- ja Pohjois-Espoon tilastoalueilta. Alle 40 prosentin osuuksien tilastoalueita ovat Muurala-Gumböle, Kanta-Kauklahti, Nuuksio-Nupuri, Kanta-Espoo ja Kalajärvi-Lakisto. Kalajärvi-Lakiston korkeakoulutettujen osuus on 34,7 prosenttia. Espoossa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä on kasvanut 1,6 prosenttiyksikköä vuodesta Korkeakoulut ovat avainasemassa väestönkeskittymisen kannalta, sillä korkeaa osaamista tarvitsevat yritykset hakeutuvat teorian mukaan paikkakunnille, joista löytyy korkeasti koulutettua väestöä. Tämän seurauksena alueelle syntyy muutakin palveluliiketoimintaa, joka ohjaa myös vähemmän koulutetun väestön keskittymistä. (Vartiainen, 2015, 20) Tulot Kuva 3: Tulot työvoimaan kuuluvaa tulonsaaja kohti, 1000, 2013 (Tilastokeskus) Työvoimaan kuuluvien tulonsaajien tulojen indikaattori keskittyy työssä olevien tuloihin. Työvoiman ulkopuolella olevien, esimerkiksi 0-14-vuotiaiden ja eläkkeelle jääneiden, tuloja ei ole huomioitu. Espoolaiset tulonsaajat tienasivat vuonna 2013 keskimäärin enemmän kuin suomalaiset, helsinkiläiset ja vantaalaiset. Espoon keskiarvo oli , kun Helsingin oli , Vantaa ja Suomi Espoolaisten tulot eroavat hyvin samalla tavalla koulutustason kanssa kotimaisessa vertailussa. Jälleen kerran opiskelijakaupunginosa Otaniemi erottuu joukosta. Sen tulotaso on selkeästi alhaisin (20_372_ ). Muut tilastoalueet ovat yli koko Suomen tason. Matalimman tulotason (alle ) tilastoalueet ovat Henttaa-Suurpelto, Kanta-Espoo, Kilo-Karakallio ja Kanta-Leppävaara, joista kolme jälkimmäistä on keskusalueita. Tietoisku 7/2016: Espoo alueittain

8 Tulotaso on yhteydessä koulutustason kanssa, joten alueilla, joilla on korkeakoulutettuja, on myös suurituloisia. Espoon korkeimman tulotason alueita ovat Kaitaa, Suvisaaristo ja Haukilahti-Westend, joiden keskimääräiset tulot olivat yli Kaitaan tulotaso ( ) erosi kolmikosta selvästi. Yli tienasivat myös seuraavien tilastoalueiden asukkaat: Kurttila-Vanttila, Nöykkiö-Latokaski, Kanta-Tapiola, Sepänkylä, Saunalahti, Laajalahti, Laaksolahti ja Mankkaa. Espoolaisista 25,9 prosenttia koki hankaluuksia kattaa tuloilla kotitalouden menoja vuosina Luku on selkeästi alhaisempi kuin Helsingin (31,7 %), Vantaan (32,8 %) ja Suomen (32,3 %). (Kaikkonen R et al. 2015) Espoon väestörakenteen näkee selkeästi valtionveronalaisista tuloista, sillä vain 16,1 prosenttia tuloista oli eläketuloja. Espoon eläketulojen osuus on selkeästi matalampi kuin Helsingin (20,5 %) ja Suomen (22,9 %) ja hieman matalampi kuin Vantaan (17,1 %). 77 prosenttia Espoon tuloista oli palkkatuloja ja loput (10,8 %) pääomatuloja. (Vartiainen, 2015, 32) Sairastavuusindeksi Taulukko 3 Ikävakioitu sairastavuusindeksi (Suomi=100) Mankkaa 55,4 23 Haukilahti-Westend 56,4 14 Laaksolahti 60,9 52 Kurttila-Vanttila 63,9 33 Henttaa-Suurpelto 64,7 25 Laajalahti 64,9 21 Kanta-Tapiola 65,0 32 Olari 65,5 71 Vanhakartano-Röylä 65,7 42 Saunalahti 66,4 62 Muurala-Gumböle 68,5 43 Nöykkiö-Latokaski 72,1 16 Sepänkylä 73,7 31 Matinkylä 73,9 22 Otaniemi 74,0 44 Kaitaa 75,3 Koko Espoo 76,3 63 Bemböle 78,6 11 Kanta-Leppävaara 78,7 13 Kilo-Karakallio 79,3 41 Kanta-Espoonlahti 79,8 15 Viherlaakso-Lippajärvi 85,2 61 Kanta-Espoo 85,2 72 Kalajärvi-Lakisto 86,1 51 Kanta-Kauklahti 89,0 64 Nuuksio-Nupuri 89,3 45 Suvisaaristo * Helsinki 89,6 Vantaa 88,9 Lähde: Kansaneläkelaitos *Salassapitosäännön alainen tieto Kartta 3: Sairastavuusindeksi 2013 (Kansaneläkelaitos) Sairastavuusindeksi on Kansaneläkelaitoksen (KELA) tekemä indeksi, joka perustuu kolmeen muuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Koko maan arvo on 100 ja tilastoalueiden indeksiä verrataan koko maahan. Espoolaisten terveyttävä mittaava sairastavuusindeksi on 76,3, joka on selkeästi parempi kuin kaikkien suomalaisten (100), helsinkiläisten (89,6) ja vantaalaisten (88,9). 8 Tietoisku 7/2016: Espoo alueittain 2015

9 Sairastavuuteen vaikuttavat monet tekijät kuten väestön ikärakenne, työllisyystilanne sekä koulutus- ja tulotaso. Useat terveysriskit ja sairaudet kasaantuvat vähemmän koulutetuille, pienituloisille ja pitkäaikaistyöttömille. Täytyy muistaa myös, että hyvin toimiva terveydenhuolto voi näkyä korkeampana sairastavuutena, koska tauteja seulotaan, löydetään ja hoidetaan tehokkaasti. (Koskinen & Härkänen, 2015, 1) Espoon kaupungin sisällä sairastavuusindeksi vaihtelee 55,4 89,3 välillä. Sairastavuusindeksillä mitattuna Espoon terveimmät asukkaat löytyvät Mankkaalta (55,4). Mankkaan jälkeen matalimmat sairastavuusindeksit (alle 64) ja samalla myös terveimmät asukkaat löytyvät Haukilahti-Westendistä, Laaksolahdesta ja Kurttila- Vanttilasta. Kaikilla näillä alueilla on korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus yli Espoon keskiarvon. Korkeimmat sairastavuusindeksit (yli 85) löytyvät seuraavilta tilastoalueilta: Viherlaakso-Lippajärvi, Kanta-Espoo, Kalajärvi-Lakisto, Kanta-Kauklahti ja Nuuksio-Nupuri. Kanta-Espoota lukuun ottamatta alueet ovat harvaan asuttuja. Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus on Espoossa 27,3 prosenttia. Luku on yli asukkaan kunnista Suomen alhaisin. (Kaikkonen R et al. 2015) Vuonna 2015 tehdyn kyselyn mukaan espoolaiset olivat useammin tyytyväisiä kuin tyytymättömiä terveyskeskuksen lääkäri- ja hammaslääkäripalveluihin. Kunnan terveyskeskuksen lääkäripalveluja piti Espoossa vastaajista 61 prosenttia hyvin hoidettuna. Sairaalapalveluja piti Espoossa vastaajista 59 prosenttia hyvinä. (Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa, 2015, 13 35) Yksin asuvat ja perheväestö Kuva 4: Yksin asuvat ja perheväestö (Tilastokeskus) Tietoisku 7/2016: Espoo alueittain

10 Vuoden 2015 alussa espoolaisista 19,8 prosenttia asui yksin ja 78,2 prosenttia kuului perheisiin. Koko Suomessa yksinasuvien osuus (26,9 %) oli korkeampi, mutta perheväestön osuus (74,6 %) oli matalampi kuin Espoossa. Samanlainen tilanne on myös Helsingissä ja Vantaalla. Helsingissä yksin asuvia oli 38 prosenttia väestöstä ja perheissä 65,3 prosenttia. Vantaalla yksinasuvien osuus oli 22,9 prosenttia ja perheväestön 76,8 prosenttia. Yksin asuvien osuus on keskittynyt Espoossa erityisesti keskusalueille, joissa on suhteellisesti paljon 1-2 huoneen asuntoja. Yli 19 prosenttia yksin asuvia on Kanta-Leppävaarassa, Otaniemessä, Kanta-Espoonlahdessa, Matinkylässä ja Kanta-Tapiolassa. Kaikilla näillä alueilla 1-2 huoneen asuntojen osuus on Espoon keskiarvon yläpuolella. Perheväestön osuus on käänteinen yksin asuvien osuuden kanssa kaikkialla Espoossa paitsi Otaniemessä, jossa asuu valtavasti opiskelijoita. Perheväestön osuus oli alle 76 prosenttia kaikilla viidellä alueella. Yksin asuvien osuus on pienin, alle kahdeksan prosenttia, Vanhakartano-Röylässä, Nöykkiö-Latokaskessa ja Mankkaalla. Näillä alueilla pientaloasuntojen osuus asuntokannasta on yli 86 prosenttia ja asunnot ovat reilusti suurempia kuin Espoossa keskimäärin. Perheväestön osuus on kaikilla kolmella alueella yli 90 prosenttia. Lapsiperheet Kuva 5: Lapsiperheiden osuus perheistä (Tilastokeskus) Lapsiperheitä, joissa oli vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi, oli Espoossa vuoden 2015 alussa 46,8 prosenttia perheistä. Osuus on merkittävästi Suomea (38,9 %) ja Helsinkiä (38,5 %) korkeampi ja hieman myös Vantaata (44,2 %) korkeampi. Eniten lapsiperheitä (yli 56 %) asuu Muurala-Gumbölessä, Vanhakartano-Röylässä ja Kurttila-Vanttilassa. Lapsiperheet ovat sijoittuneet Espoossa vähemmän tiheästi asutetuille alueille. Keskusalueista vain Kanta- Kauklahti ja Kanta-Espoo ylittävät Espoon keskiarvon, kun taas Kanta-Tapiola, Kanta-Espoonlahti, Matinkylä ja Kanta-Leppävaara alittavat sen. 10 Tietoisku 7/2016: Espoo alueittain 2015

11 Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa kyselyn (2015) mukaan lapsiperheet ovat tyytyväisiä Espoossa. 41 prosentti vastanneista piti lasten päivähoitoa hyvin hoidettuna. Vuonna 2012 Espoon lukema oli 37 prosenttia, kun Helsingin oli 29. Vastaajista 5 prosenttia ilmoitti olleen ongelmia päivähoitopaikan saannissa. Perheneuvolaa piti Espoossa vastaajista 15 prosenttia hyvin hoidettuna. Osuus on vertailuryhmän keskiarvon tasolla. Yksinhuoltajaperheet Taulukko 4 Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä Matinkylä 27,4 13 Kilo-Karakallio 25,5 41 Kanta-Espoonlahti 25,1 33 Henttaa-Suurpelto 24,2 61 Kanta-Espoo 23,1 11 Kanta-Leppävaara 21,9 51 Kanta-Kauklahti 20,9 32 Olari 20,4 Koko Espoo 19,8 44 Kaitaa 19,7 62 Muurala-Gumböle 19,7 15 Viherlaakso-Lippajärvi 19,4 21 Kanta-Tapiola 18,6 23 Haukilahti-Westend 17,9 16 Sepänkylä 17,9 63 Bemböle 17,8 71 Vanhakartano-Röylä 15,6 43 Nöykkiö-Latokaski 15,2 25 Laajalahti 15,2 52 Kurttila-Vanttila 14,8 24 Mankkaa 13,6 64 Nuuksio-Nupuri 13,3 42 Saunalahti 13,2 72 Kalajärvi-Lakisto 12,9 45 Suvisaaristo 12,8 14 Laaksolahti 11,9 22 Otaniemi 9,5 Helsinki 27,8 Vantaa 24,5 Koko Suomi 20,8 Lähde: Tilastokeskus, Helsingin seudun aluesarjat Kartta 4: Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä (Tilastokeskus; Espoon kaupunki; Helsingin kaupunki; Vantaan kaupunki) Espoossa kaikista perheistä yksinhuoltajaperheitä, joissa asui 0-17-vuotiaita lapsia vain toisen vanhemman kanssa, oli vuoden 2015 alussa 19,8 prosenttia. Espoossa yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä oli matalampi kuin Suomessa (20,8 %), Helsingissä (27,8 %) ja Vantaalla (24,5 %). Osuus on suurempi kaupungeissa kuin maaseudulla. Myös Espoon sisällä yksinhuoltajaperheiden osuus noudattaa Suomen kaupunki-maaseutu -trendiä. Osuus vaihtelee 9,5 27,4 prosentin välillä. Osuus on erityisesti Pohjois- ja Länsi-Espoon harvaan asutuilla ja pientalovoittoisilla alueilla matalampi kuin keskusalueilla. Matalin osuus (alle 15,5) on Kurttila-Vanttilassa, Mankkaalla, Nuuksio-Nupurissa, Saunalahdessa, Kalajärvi-Lakistossa, Suvisaaristossa, Laaksolahdessa ja Otaniemessä. Eniten yksinhuoltajaperheitä on tiheästi asutuilla ja kerrostalovaltaisilla keskusalueilla. Vain kahdeksan tilastoaluetta ylittää Espoon keskiarvon (19,8 %). Nämä alueet ovat Matinkylä, Kilo-Karakallio, Kanta-Espoonlahti, Henttaa-Suurpelto, Kanta-Espoo, Kanta-Leppävaara, Kanta-Kauklahti ja Olari. Tietoisku 7/2016: Espoo alueittain

12 Työvoimaosuus Kuva 6: Työvoimaosuus vuotiaista (Tilastokeskus) Työvoimaosuus, eli työllisten ja työttömien osuus vuotiaista, oli Espoossa vuoden 2013 lopussa 69,1 prosenttia. Vantaan työvoimaosuus (70,2 %) on hieman Espoota korkeampi. Espoon työvoimaosuus on kuitenkin Helsinkiä (67,6 %) ja koko Suomea (64,3 %) korkeampi. Työvoimaosuus Espoon sisällä vaihtelee 50,4 77,4 prosentin välillä. Kaksi tilastoaluetta, Otaniemi ja Suvisaaristo, erottuu selkeästi joukosta. Otaniemen työvoimaosuus on 50,4 prosenttia ja Suvisaariston 55,5. Näiden kahden selkeään erottumiseen vaikuttaa väestön ikärakenne. Nuorten (15 24 v.) ja ikääntyneiden (65 74 v.) osuudet työikäisistä ovat suuret ja nämä ryhmät ovat harvemmin työsuhteessa tai työttöminä kuin vuotiaat. Tilastoalueilla, joissa työvoimaosuus on korkea, vuotiaiden osuus on usein Espoon keskiarvoa korkeampi. Henttaa-Suurpellon työvoimaosuus (77,4 %) ja vuotiaiden osuus (58,6 %) ovat Espoon korkeimmat. Yli 74 prosentin työvoimaosuus ylittyy myös Kurttila-Vanttilassa (74,8 %), Bembölessä (74,5 %) ja Saunalahdessa (74,0 %). 12 Tietoisku 7/2016: Espoo alueittain 2015

13 Työpaikat ja työpaikkaomavaraisuus Taulukko 5 Työpaikkaomavaraisuus (työpaikat/työlliset x100) Otaniemi 1073,6 21 Kanta-Tapiola 191,2 13 Kilo-Karakallio 139,2 11 Kanta-Leppävaara 116,9 71 Vanhakartano-Röylä 112,8 63 Bemböle 105,9 Koko Espoo 96,0 24 Mankkaa 84,3 52 Kurttila-Vanttila 81,6 32 Olari 73,2 72 Kalajärvi-Lakisto 67,3 44 Kaitaa 65,8 62 Muurala-Gumböle 63,8 25 Laajalahti 60,9 61 Kanta-Espoo 55,6 64 Nuuksio-Nupuri 52,4 16 Sepänkylä 50,4 23 Haukilahti-Westend 43,8 31 Matinkylä 39,3 42 Saunalahti 38,5 43 Nöykkiö-Latokaski 37,0 15 Viherlaakso-Lippajärvi 32,8 51 Kanta-Kauklahti 31,4 45 Suvisaaristo 30,6 41 Kanta-Espoonlahti 29,1 14 Laaksolahti 17,3 33 Henttaa-Suurpelto 16,4 Helsinki 129,0 Vantaa 105,8 Suomi 100,0 Lähde: Tilastokeskus 2015 Kartta 5: Työpaikkaomavaraisuus (Tilastokeskus) Työpaikkaomavaraisuus osoittaa alueen työpaikkojen ja alueella asuvien työllisen työvoiman suhdetta alueella. Vuoden 2013 lopussa Espoossa oli työpaikkaa. Samaan aikaan espoolaista kuului työlliseen työvoimaan, jolloin kaupungin työpaikkaomavaraisuus on 96,0 prosenttia. Teoreettisesti ajateltuna melkein kaikki espoolaiset käyvät töissä Espoossa, vain neljä prosenttia käy kunnan ulkopuolella töissä. Työpaikkojen suhde työllisten lukumäärään on merkittävästi korkeampi Vantaalla (105,8 %) ja yhä korkeampi Helsingissä (129,0 %) verrattuna Espooseen. Suomen työpaikkaomavaraisuudeksi on merkitty 100, sillä on käytännössä mahdotonta asua Suomessa ja työskennellä ulkomailla. Työpaikat ja työpaikkaomavaraisuus jakaantuvat Espoon tilastoalueilla hyvin epätasaisesti. Esimerkiksi Otaniemessä työpaikkoja oli vuoden 2013 lopussa , kun taas Henttaa-Suurpellossa työpaikkoja oli 233. Suurin osa Espoon työpaikoista on keskittynyt itäosaan. Suurin työpaikkaomavaraisuus (1073,6 %) on Otaniemessä. Yliopistoalue on houkutellut hyvin paljon yrityksiä. Työpaikkoja on myös paljon Kanta-Tapiolassa (18 272), Kilo-Karakalliossa (9 818) ja Kanta-Leppävaarassa (17 428). Vanhakartano-Röylän ja Bembölen työpaikkaomavaraisuus on myös yli Espoon keskiarvon, koska alueilla on suhteellisen vähän asukkaita. Espoossa 57 % asukkaista piti asuntojen, työpaikkojen ja palvelujen sijoittelua hyvin hoidettuna. Liikenneoloja autoilijan kannalta piti Espoossa 75 prosenttia hyvin hoidettuna ja julkista liikennettä 74 prosenttia. (Kaupunkija kuntapalvelut Espoossa, 2015, 74 93) Tietoisku 7/2016: Espoo alueittain

14 Suuralueiden työpaikat toimialoittain Kuva 7: Työpaikat toimialoittain (TOL 2008) (Tilastokeskus) Espoon työpaikkojen elinkeinojakauma eroaa jonkin verran Suomen jakaumasta. Espoossa koko Suomea suuremmat alat ovat kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta (Espoossa 23,6 % vrt. 15,5 % koko Suomessa), informaatio ja viestintä (8,5 % vrt. 3,7 %), rahoitus- ja vakuutustoiminta (3,9 % vrt. 2,0 %) ja asiantuntija-alat (10,0 % vrt. 5,4 %). Pienemmät toimialat Espoossa ovat teollisuus (15,6 % vrt. 17,3 %), rakentaminen (4,9 % vrt. 6,6 %), kuljetus ja varastointi (3,7 % vrt. 6,3 %), kiinteistöalan toiminta (0,7 % vrt. 0,9 %), yhteiskunnalliset palvelut (25,2 % vrt. 33,2 %) ja muut (4,0 % vrt. 9,1 %). Kuten aikaisemmassa osiossa todettiin, Espoon tilastoalueilla vaihtelevat työpaikkojen määrät suuresti. Näin on myös toimialojen kanssa. Suuralueittain tarkasteltuna Suur-Tapiolassa on eniten työpaikkoja (43 287), joista informaatio ja viestinnän (13,8 %), asiantuntija-alojen (14,7 %) ja rahoitus- ja vakuutustoiminnan (6,5 %) osuudet ovat Espoon korkeimmat. Pohjois-Espooseen on keskittynyt rakentaminen (18,8 %). Vanha-Espoon suuralue on keskittynyt erityisesti yhteiskunnallisiin palveluihin, sillä alan osuus on jopa 58,9 prosenttia. Suur- Kauklahdessa on teollisuudessa (21,9 %) sekä kuljetuksessa ja varastoinnissa (8,6 %) kaupungin korkeimmat osuudet. Suur-Matinkylässä on kaupungin korkeimmat osuudet kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminnassa (36,2 %) ja kiinteistöalan toiminnassa (1,7 %). Vaikka Suur-Leppävaarassa on melkein työpaikkaa, ei yhdenkään toimialan osuus nouse Espoon suurimmaksi. 14 Tietoisku 7/2016: Espoo alueittain 2015

15 Työttömyys Kuva 8: Työttömyysaste (Tilastokeskus) Espoon työttömyysaste oli vuoden 2014 lopussa 9,8 prosenttia ja vuoden ,9 prosenttia, kun vuonna 2010 työttömiä oli 5,9 prosenttia työvoimasta. Koko Suomen työttömyysaste oli vuonna 2014 Espoota selkeästi korkeampi (13,9 %). Samaan aikaan myös Vantaan (11,5 %) ja Helsingin (11,7 %) työttömyysasteet olivat korkeampia. Suurista kaupungeista pääkaupunkiseutu erottuu omaksi ryhmäkseen (Vartiainen, 2015, 16). Työttömyysaste vaihtelee Espoon tilastoalueiden välillä suuresti vuoden 2014 lopussa, mutta silti korkeinkin työttömyysaste on alle koko maan keskiarvon. Vaihteluväli on 3,4 12,7 prosenttia. Alhaisin työttömyysaste oli opiskelija-alueella Otaniemessä. Muuten työttömyysaste on matala pientalovaltaisilla ja vähemmän asutuilla tilastoalueilla, kuten Mankkaa (6,3 %), Laaksolahti (6,3 %), Kurttila-Vanttila (6,3 %) ja Suvisaaristo (6,8 %). Työttömyys keskittyy Espoossa tiheämmin asuttuihin alueisiin, joissa pientalojen osuus on kaupungin keskiarvoa matalampi. Espoon keskiarvo ylittyy Kanta-Leppävaarassa (10,0 %), Kilo-Karakalliossa (11,8 %), Kanta- Espoossa (12,0 %), Kanta-Espoonlahdessa (12,2 %), Kanta-Kauklahdessa (12,6 %) ja Matinkylässä (12,7 %). Keskiarvo ylittyy myös Viherlaakso-Lippajärvellä (9,9 %) ja Sepänkylässä (10,7 %), vaikka niiden pientalojen osuus on kaupungin keskiarvoa korkeampi. Tietoisku 7/2016: Espoo alueittain

16 Nuorten työttömyys Kuva 9: vuotiaiden työttömyysaste (Lähde: Tilastokeskus; Espoon kaupunki; Helsingin kaupunki; Vantaan kaupunki) Nuorten, eli vuotiaiden ikäryhmän, työttömyys oli vuoden 2014 lopussa 10,9 prosenttia. Luku on matalampi kuin koko maan (18,4 %) ja Vantaan (11,1 %). Samaan aikaan Helsingissä nuorten työttömien osuus oli matalampi, 10,2 prosenttia. Nuorisotyöttömyysprosentit ovat yleisesti ottaen hieman korkeampia kuin yleinen työttömyysaste (Vartiainen, 2015, 18). Espoossa nuorten työttömyysasteen vaihteluväli on varsin suuri, 0-24,9 % prosenttia. Monilla alueilla työttömien lukumäärät jäävät niin mataliksi, etteivät kaikki alueet ole kovin vertailukelpoisia. Korkein aste, 24,9 prosenttia, on Kanta-Kauklahdessa. Kanta-Kauklahdessa nuoret työttömät ovat lukumäärältään huomattava ryhmä. Yli 15 prosentin osuus ylittyy myös Kilo-Karakalliossa (15,9 %) ja Muurala-Gumbölessä (15,3 %). Tilastoalueita, joilla nuorten työttömien määrä on tilastollisesti merkitsevä, mutta työttömyysaste jää alle 10 prosentin, ovat Haukilahti-Westend (5,2 %), Kanta-Tapiola (6,1 %), Kaitaa (9,1 %) ja Laaksolahti (9,5 %). 16 Tietoisku 7/2016: Espoo alueittain 2015

17 1-2 huoneen asunnot Taulukko huoneen asuntojen osuus asuntokannasta Otaniemi 61,0 31 Matinkylä 53,2 11 Kanta-Leppävaara 51,3 33 Henttaa-Suurpelto 50,7 61 Kanta-Espoo 46,9 13 Kilo-Karakallio 44,5 21 Kanta-Tapiola 43,6 41 Kanta-Espoonlahti 43,3 Koko Espoo 39,0 15 Viherlaakso-Lippajärvi 37,5 32 Olari 37,1 16 Sepänkylä 36,9 51 Kanta-Kauklahti 36,3 42 Saunalahti 33,9 72 Kalajärvi-Lakisto 29,1 63 Bemböle 28,8 62 Muurala-Gumböle 28,8 23 Haukilahti-Westend 26,7 44 Kaitaa 26,0 52 Kurttila-Vanttila 23,0 71 Vanhakartano-Röylä 21,0 25 Laajalahti 21,0 14 Laaksolahti 18,2 43 Nöykkiö-Latokaski 16,4 64 Nuuksio-Nupuri 14,5 45 Suvisaaristo 11,6 24 Mankkaa 8,5 Helsinki 59,3 Suomi 44,5 Vantaa 44,3 Lähde: Tilastokeskus Kartta 6: 1-2 huoneen asuntojen osuus asuntokannasta (Tilastokeskus) Espoossa 1-2 huoneen asuntojen osuus (39,0 %) on selkeästi matalampi kuin Helsingissä ja hieman matalampi kuin Vantaalla (44,3 %) ja Suomessa (44,5 %). Perhekoot ovat suurempia Espoossa ja Vantaalla kuin Helsingissä (Vartiainen, 2015, 7). Suurin osa Suomen väestöstä keskittyy taajamiin. Kun tarkastellaan pitkällä aikavälillä, vain kaksioiden ja asuntojen, joissa on viisi huonetta tai enemmän, määrät ovat kasvaneet Suomessa ja suurissa kaupungeissa. Tämä ei tarkoita, että erillistalojen määrä olisi kasvanut, vaan uudistuva asuntokanta tuo mukanaan entistä suurempia asuntoja. (Vartiainen, 2015, 6) Espoon sisällä 1-2 huoneen asuntojen osuus asuntokannasta vaihtelee paljon. Erityisesti Pohjois-Espoon tilastoalueilla; Nuuksio-Nupuri (14,5 %), Vanhakartano-Röylä (21,0 %), Kalajärvi-Lakisto (29,1), Bemböle (28,8 %) ja Muurala-Gumböle (29,1 %), osuudet ovat Espoon keskiarvoa alemmat. Myös Etelä-Espoosta löytyy matalan osuuden alueita kuten Mankkaa (8,5 %), Suvisaaristo (11,6 %), Nöykkiö-Latokaski (16,4 %) Laaksolahti (18,2 %) ja Laajalahti (21,0 %). Eniten pienasuntoja on kaupungin tiheämmin asutuilla alueilla. Yli 50 prosentin osuudet ovat Otaniemessä (61,0 %), Matinkylässä (53,2 %), Kanta-Leppävaarassa (51,3 %) ja Henttaa-Suurpellossa (50,7 %). Yli 40 prosentin osuus ylittyy Kanta-Espoossa (46,9 %), Kilo-Karakalliossa (44,5 %), Kanta-Tapiolassa (43,6 %) ja Kanta-Espoonlahdessa (43,3 %). Tietoisku 7/2016: Espoo alueittain

18 Vuokra-asunnot Kuva 10: Vuokra- ja kaupungin vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta (Tilastokeskus; Espoon kaupungin tekninen ja ympäristötoimi; Helsingin kaupungin tietokeskus; Vantaan kaupungin tietopalveluyksikkö) Vuoden 2014 lopussa Espoon asunnoista 35,5 prosenttia oli vuokra-asuntoja. Samaan aikaan koko maassa vuokra-asuntoja oli 31,0 prosenttia. Kaupungeissa vuokra-asuntoja on enemmän suuremman kerrostaloasuntojen osuuden ja lyhyempien asumisaikojen vuoksi. Vantaalla vuokra-asuntoja oli suhteellisesti hieman enemmän (36,4 %) ja Helsingissä merkittävästi enemmän (46,4 %). Vuokra-asuntojen osuuden vaihtelu on Espoossa suurta. Suurin vuokra-asuntojen osuus (90,3 %) on Otaniemessä. Suurin osa alueen asukkaista on opiskelijoita, jotka asuvat opiskelijavuokra-asunnoissa. Espoon keskiarvo ylittyy monilla keskusalueilla, joilla asutaan tiheämmin. Yli 40 prosentin osuus ylittyy Matinkylässä (49,5 %), Kilo-Karakalliossa (46,3 %), Kanta-Espoossa (45,7 %), Kanta-Kauklahdessa (44,3 %) ja Kanta- Leppävaarassa (42,6 %). Espoon keskiarvo ylittyy myös Henttaa-Suurpellossa ja Kalajärvi-Lakistossa, joissa on rakennettu paljon vuokra-asuntoja viime vuosina. Vähiten vuokra-asuntoja Espoossa vuoden 2014 lopussa oli pientalovaltaisilla alueilla. Nöykkiö-Latokaskessa, Mankkaalla, Laaksolahdessa, Suvisaaristossa ja Nuuksio-Nupurissa vuokra-asuntoja on alle 20 prosenttia kaikista asunnoista. Espoossa on kaupungin vuokra-asuntojen osuus kaikista vuokra-asunnoista (33,1 %) korkeampi kuin Vantaalla (27,2 %) Vantaalla kaupungin vuokra-asuntoja on 9,9 prosenttia kaikista asunnoista, kun Espoossa luku on 11,7. Helsingissä on eniten kaupungin vuokra-asuntoja; 36,6 prosenttia vuokra-asunnoista on kaupungin, jolloin 17,0 prosenttia kaikista asunnoista on kaupungin vuokra-asuntoja. 18 Tietoisku 7/2016: Espoo alueittain 2015

19 Kaupungin vuokra-asuntojen osuus kaikista asunnoista vaihtelee Espoon sisällä välillä 0-24,3 prosenttia. Kaupungin vuokra-asuntoja on paljon keskusalueilla kuten Kanta-Kauklahti, Kilo-Karakallio, Matinkylä ja Kanta-Espoo. Näillä alueilla vuokra-asunnoista yli 30 prosenttia on kaupungin. Vielä korkeampi osuus vuokra-asunnoista on Sepänkylässä, Muurala-Gumbölessä ja Vanha-Kartanossa. Näiden alueiden kaikista vuokra-asunnoista yli 70 prosenttia on kaupungin, Sepänkylässä ja Muurala-Gumbölessä yli 23 prosenttia kaikista asunnoista on kaupungin vuokra-asuntoja. Kaupungin vuokra-asuntojen osuudet vuokra-asunnoista ovat erityisen matalia alueilla, joissa vuokra-asuntojen osuudet ovat matalia. Näitä alueita ovat muun muassa Laaksolahti, Suvisaaristo ja Nuuksio-Nupuri. Kanta-Tapiolassa vuokra-asuntojen osuus on 31,5 prosenttia, mutta niistä vain 8,2 prosenttia on kaupungin. Otaniemessä vuokra-asuntoja on peräti 90,3 prosenttia, mutta vuokranantajina ovat Aalto-yliopiston ylioppilaskunta ja Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö. Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa tutkimuksen (2015, 95) mukaan vuokra-asunnon saantia piti Espoossa vastaajista 10 % hyvin hoidettuna. Pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa luku on matalampi kuin muualla Suomessa. Ahtaasti asuvat Kuva 11: Ahtaasti asuvien osuus asuntokunnista (Tilastokeskus) Normi 4:n mukaiseksi ahtaasti asuvaksi asuntokunnaksi lasketaan asuntokunnat, joissa asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huoneeksi. Ahtaasti asuvien osuus asuntokunnista oli 9,5 prosenttia Espoossa vuoden 2014 lopussa. Osuus on ollut viime vuosina pienoisessa nousussa, kuten muissakin suurissa kaupungeissa. Ilmiötä selittää muun muassa jäljessä laahaava asuntorakentaminen tai korkeaksi nousseet asuntojen hinnat ja asumiskustannukset. (Vartiainen, 2015, 8) Ahtaasti asuvien osuus asuntokunnista Espoossa, Helsingissä (10,7 %) ja Vantaalla (10,2 %) onkin korkeampi kuin Suomessa keskimäärin (7,8 %). Tietoisku 7/2016: Espoo alueittain

20 Espoossa ahtaasti asuvien osuus on matalimmillaan (alle 7 %) Suvisaaristossa, Haukilahti-Westendissä, Laaksolahdessa ja Kanta-Tapiolassa. Kaikilla näillä alueilla on Espoon keskiarvoa korkeampi tulotaso. Alueet ovat myös pientalovoittoisia, Kanta-Tapiolaa lukuun ottamatta. Korkeampia ahtaasti asuvien asuntokuntien osuuksia on niin keski- kuin pienituloisillakin alueilla. Lapsiperheiden osuus on myös suuri ahtaammin asuvien tilastoalueilla. Yli 12 prosentin ahtaasti asuvien osuus ylittyy kolmella alueella: Vanhakartano-Röylä, Kanta-Espoo ja Laajalahti. Pientaloasunnot Taulukko 7 Pientaloasuntojen osuus asuntokannasta Suvisaaristo 97,5 64 Nuuksio-Nupuri 97,4 24 Mankkaa 95,6 43 Nöykkiö-Latokaski 90,0 71 Vanhakartano-Röylä 86,7 14 Laaksolahti 77,5 72 Kalajärvi-Lakisto 76,9 63 Bemböle 74,8 62 Muurala-Gumböle 73,1 44 Kaitaa 72,0 25 Laajalahti 70,3 52 Kurttila-Vanttila 67,2 16 Sepänkylä 59,9 51 Kanta-Kauklahti 57,8 42 Saunalahti 49,7 23 Haukilahti-Westend 49,5 15 Viherlaakso-Lippajärvi 46,7 Koko Espoo 40,9 32 Olari 35,3 61 Kanta-Espoo 31,6 13 Kilo-Karakallio 30,2 21 Kanta-Tapiola 25,4 41 Kanta-Espoonlahti 21,4 33 Henttaa-Suurpelto 20,9 11 Kanta-Leppävaara 20,5 31 Matinkylä 18,8 22 Otaniemi 1,5 Helsinki 13,2 Vantaa 37,3 Suomi 53,1 Lähde: Tilastokeskus Kartta 7: Pientaloasuntojen osuus asuntokannasta (Tilastokeskus) Erillisten pientalojen ja rivi- ja ketjutalojen pientaloasuntojen osuus oli Espoossa vuoden 2014 lopussa 40,9 prosenttia. Koko maan osuus oli korkeampi (53,1 %). Pientaloasuntojen osuus on yleensä korkeampi harvemmin asutuilla alueilla, joten pääkaupunkiseudulla pientaloasuntojen määrä on merkittävästi matalampi. Espoon osuus on korkeampi kuin Vantaan (37,3 %) ja Helsingin (13,2 %). Espoon pohjoisosien tilastoalueilla, kuten Nuuksio-Nupuri, Vanhakartano-Röylä ja Kalajärvi-Lakisto, pientalojen osuus on yli 70 prosenttia. Myös Itä- ja Etelä-Espoosta löytyy monia pieniä pientalovaltaisia alueita. Suvisaaristossa, Mankkaalla ja Nöykkiö-Latokaskessa pientalojen osuus on peräti yli 90 prosenttia. Keskusalueilla pientalojen osuus on selkeästi matalampi. Kanta-Tapiolassa, Kanta-Espoolahdessa, Kanta- Leppävaarassa ja Matinkylässä pientalojen osuus on alle 30 prosenttia. Otaniemessä, opiskelijakaupunginosassa, pientalojen osuus on Espoon matalin, vain 1,5 prosenttia. 20 Tietoisku 7/2016: Espoo alueittain 2015

21 Asuinrakennukset valmistumisvuoden mukaan Kuva 12: Asuinrakennukset valmistumisvuosittain (Tilastokeskus) Espoo kaupunkina on melko nuori. Vasta vuonna 1972 Espoo sai kaupungin oikeudet. Toisen maailmansodan jälkeen käynnistettiin ensimmäisiä suuria rakennushankkeita. Vain 13,1 prosenttia asuinrakennuksista on rakennettu vuonna 1959 tai aikaisemmin. Suurin osa Espoon asuinrakennuksista (39,1 %) on ja 1990-luvulta luvulla on rakennettu 28,3 prosenttia asuinrakennuskannasta, joten Suomessa (15,5 %) ja Helsingissä (15,8 %) rakennettiin asuinrakennuksia selkeästi ja Vantaalla (25,0 %) hieman vähemmän kuin Espoossa. Espoon uusimpia asuinalueita ovat Henttaa-Suurpelto, Kurttila-Vanttila ja Saunalahti, sillä suurin osa alueen asuinrakennuksista on 2000-luvulta. Myös Pohjois-Espoon tilastoalueilla Bembölessä, Kanta-Espoossa, Muurala-Gumbölessä ja Vanhakartano-Röylässä yli kolmannes asuinrakennuksista on 2000-luvulta. Vähiten uutta asuinrakennuskantaa (alle 20 %) on Suur-Tapiolan alueella ja 1990-luvun asuinrakennusten osuus on suurin Sepänkylässä (61,8 %), Kanta-Espoonlahdessa (59,8 %) ja Kaitaalla (57,2 %) ja lukujen suurimmat osuudet ovat Olarissa (32,7 %), Kanta- Tapiolassa (36,9 %) ja Haukilahti-Westendissä (38,8 %). Otaniemen Teekkarikylän rakentaminen alkoi vuonna Yli kolmannes Otaniemen asuinrakennuksista (34,6 %) onkin rakennettu ennen 1960-lukua. Otaniemen Teekkarikylä toimi vuonna 2005 Helsingissä järjestettyjen yleisurheilun MM-kilpailujen kisakylänä ja saikin sen ansiosta kuusi uutta asuinrakennusta. Tietoisku 7/2016: Espoo alueittain

22 Toimitilarakennusten kerrosala Kuva 13: Toimitilarakennusten kerrosalan (k-m 2 ) osuus koko rakennuskannan kerrosalasta (Tilastokeskus) Toimitilarakennuksia ovat toimisto-, opetus-, teollisuus- ja liikenteen rakennukset. Toimitilarakennusten kerrosalan osuudella voidaan kuvata, onko alue enemmän asuin- vai työpaikka-alue. Espoon toimitilarakennusten kerrosalan osuus (33,8 %) on matalampi kuin Suomen (36,8 %), Helsingin (39,2) ja Vantaan (41,3 %). Kaikista Espoon tilastoalueista Otaniemi erottuu selkeästi. Asuinrakennusten kerrosalaa on erittäin vähän, sillä alueen rakennuskannan kerrosalasta on toimitilarakennuksissa 86,5 prosenttia. Espoon kaupungin keskiarvo (33,8 %) ylittyy kolmella keskusalueella: Kanta-Tapiola (45,9 %), Kanta-Leppävaara (36,7 %) ja Kilo-Karakallio (49,9 %). Myös Vanhakartano-Röylässä (54,2 %), Bembölessä (37,5 %), Nuuksio-Nupurissa (42,4 %) ja Kurttila-Vanttilassa (43,9 %) on kaupungin keskiarvoa korkeammat osuudet. Puhtaita asuinalueita (alle 13 %), joissa toimitilarakennusten osuus on merkittävästi alle Espoon keskiarvon, ovat Suvisaaristo (3,3 %), Laaksolahti (7,9 %), Sepänkylä (9,2 %) ja Haukilahti-Westend (12,5 %). 22 Tietoisku 7/2016: Espoo alueittain 2015

23 2. Suuralueiden erityispiirteet Suur-Leppävaara Kuva 14: Suur-Leppävaaran profiili Väestömäärältään Suur-Leppävaara on Espoon seitsemästä suuralueesta suurin. Vuoden 2015 alussa asukkaita oli ja ennusteen mukaan asukkaita on vuonna Kasvuprosentti olisi 11,3, joka on hieman alle Espoon keskiarvon. Suuralueen ikärakenne on hyvin lähellä Espoon kaupungin ikärakennetta. Tilastoalueittain tarkasteltuna Suur-Leppävaaran alueilla ei ole suuria eroja. Kanta-Leppävaarassa työikäisten osuus on yli 70 prosenttia. Matalin osuus on Laaksolahdessa (62,1 %), jossa taas 7-15-vuotiaiden osuus on suuralueen korkein. Vieraskielisten osuus ylittää Espoon keskiarvon vain hieman. Suur-Leppävaarassa vieraskielisten osuus vaihtelee tilastoalueittain. Vieraskieliset keskittyvät tiheämmin asuttuihin Kanta-Leppävaaraan ja Kilo-Karakallioon. Näillä kahdella tilastoalueella on myös vuonna 2014 alueelle muuttaneiden osuudet suuralueen korkeimmat. Kilo-Karakallio on ainoa alue, jossa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus ei ylitä Espoon osuutta. Espoon sairastavuusindeksi alittuu vain Laaksolahdessa ja Sepänkylässä. Viherlaakso-Lippajärvellä indeksi ylittyy selkeästi, mutta alueella asuu myös enemmän eläkeikäisiä. Asuntokuntia kuvaavat luvut ovat väestön tapaan hyvin lähellä Espoon lukuja. Laaksolahdessa perheväestön osuus väestöstä ylittää Espoon osuuden selkeästi. Myös lapsiperheiden osuus perheistä on Kilo-Karakallion kanssa korkeampi kuin Espoon keskiarvo. Yksinhuoltajaperheitä on suhteellisesti enemmän kuin Espoossa kaikilla tilastoalueilla paitsi Laaksolahdessa. Tietoisku 7/2016: Espoo alueittain

24 Työvoiman osuus on kaikilla alueilla hieman korkeampi kuin Espoon keskiarvo. Työpaikkaomavaraisuus on kaupungin keskiarvoa korkeampi Kanta-Leppävaarassa ja Kilo-Karakalliossa. Laaksolahti on ainoa tilastoalueista, jossa työttömyysaste oli alle Espoon asteen. Nuorten työttömyysaste jää myös alle Espoon keskiarvon, kuten myös Kanta-Leppävaarassa. Asuntokannassa Suur-Leppävaaran isoimmat tilastoalueet, Kanta-Leppävaara ja Kilo-Karakallio, erottuvat. Ne nostavat Suur-Leppävaaran osuudet yli Espoon keskiarvojen monella indikaattorilla. Kanta-Leppävaara ja Kilo-Karakallio ovat selkeästi kerrostalovaltaisia alueita, joissa 1-2 huoneen asuntojen ja vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta ylittää Espoon keskiarvon. Niillä kuten myös Viherlaaksossa asutaan hieman ahtaammin kuin Espoossa kesimäärin. Uusien asuinrakennusten kanta on hieman matalampi kuin kaupungissa keskimäärin valmistuneiden asuinrakennusten osuus kaikista asuinrakennuksista on korkeampi kuin Espoossa ainoastaan Kanta-Leppävaarassa ja Laaksolahdessa. Toimitilarakennusten kerrosalan osuus koko rakennuskannan kerrosalasta on Espoota korkeampi Kanta-Leppävaarassa ja selkeästi korkeampi Kilo- Karakalliossa. Suur-Tapiola Kuva 15: Suur-Tapiolan profiili Espoon suuralueista Suur-Tapiola on kolmanneksi suurin. Vuoden 2015 alussa asukkaita oli Asukasmäärä kasvaa vuoteen ,8 prosenttia, jolloin asukkaita on ja 7-15-vuotiaiden osuudet ovat matalammat kuin Espoossa keskimäärin. Työikäisten osuus on Espoota korkeampi ainoastaan opiskelijaalueella Otaniemessä. Kanta-Tapiolassa ja Haukilahti-Westendissä 65-vuotiaiden osuus väestöstä on yli 20 prosenttia. Vieraskielisten osuus Suur-Tapiolassa on Espoon keskiarvoa matalampi, vaikka Otaniemessä osuus onkin 27 prosenttia. Suur-Tapiolan kaikilla tilastoalueilla, paitsi Otaniemessä, korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus ja tulot ovat kaupungin keskiarvoa selkeästi korkeammat. Ikävakioidulla sairastavuusindeksillä mitattuna kaikki tilastoalueet ovat terveempiä kuin Espoon asukkaat keskimäärin. 24 Tietoisku 7/2016: Espoo alueittain 2015

25 Perheväestön ja lapsiperheiden osuudet ovat matalammat ja yksinasuvien osuudet koko kaupunkia korkeampia ikärakenteen mukaisesti. Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä on Espoon keskiarvoa matalampi. 36,0 prosenttia kaupungin työpaikoista sijaitsee Suur-Tapiolassa, sillä Kanta-Tapiolassa ja Otaniemessä on paljon työpaikkoja. Samasta syystä suuralueen työpaikkaomavaraisuus on yli 200 prosenttia, joka on kaupungin korkein. Työttömyysaste ja nuorten työttömyysaste ovat selkeästi kaupungin asteita matalampia. Nuorten työttömyysaste on ainoastaan Mankkaalla ja Laajalahdessa korkeampi kuin kaupungissa keskimäärin. Kuten työvoimassa, niin myös asumisessa Kanta-Tapiola ja Otaniemi erottuvat Suur-Tapiolan tilastoalueista. Espoolla ja Suur-Tapiolalla on sama kerrostalohuoneistojen osuus asuntokannasta. Yli 70 prosenttia asuntokannasta Kanta-Tapiolassa ja Otaniemessä on kerrostalohuoneistoja. Molemmilla alueilla 1-2 huoneen asuntoja asuntokannasta on yli 40 prosenttia. Asuntokanta Suur-Tapiolassa on varsin vanhaa ja vuokra-asuntoja on vähemmän kuin keskimäärin Espoossa. Asuinhuoneistoista alle 15 prosenttia on rakennettu 2000-luvulla. Vaikka Otaniemessä vuokra-asuntojen osuus asunnoista on yli 90 prosenttia, ei Suur-Tapiolan osuus ylitä Espoon keskiarvoa. Otaniemen lisäksi Laajalahdessa asutaan ahtaammin kuin Espoossa yleensä. Toimitilarakennusten kerrosalan osuus koko rakennuskannan kerrosalasta on Espoota korkeampi Suur-Tapiolassa, sillä Kanta-Tapiola ja varsinkin Otaniemi nostavat osuutta. Suur-Matinkylä Kuva 16: Suur-Matinkylän profiili Asukkaita Suur-Matinkylässä oli vuoden 2015 alussa , mutta asukasmäärä kasvaa Henttaa-Suurpellon kasvun vuoksi yli :een vuoteen 2024 mennessä. Henttaa-Suurpellon kasvuprosentti on tällöin yli 150 prosenttia. Henttaa-Suurpelto on yksi Espoon uusimmista asuinalueista, muuta vielä reilusti pienempi kuin Matinkylä ja Olari. Alueen 0-6-vuotiaiden osuus väestöstä on ainoa, joka ylittää kaupungin keskiarvon. Matinkylän lisäksi Henttaa-Suurpellossa työikäisten osuus on korkeampi kuin Espoossa. Muilla tilastoalueilla eläkeikäisiä on suhteellisesti paljon. Tietoisku 7/2016: Espoo alueittain

26 Matinkylässä vieraskielisten osuus on korkea, 18,6 prosenttia, ja se nostaa Suur-Matinkylän osuuden yli kaupungin keskiarvon. Olarissa taas on korkeakoulutettuja niin paljon, että Suur-Matinkylän osuus on korkeampi kuin kaupungissa keskimäärin. Korkeakoulutettu Olari on tilastoalueista ainoa, jonka tulot ovat suuremmat kuin kaupungissa keskimäärin. Suur-Matinkylän, kuten jokaisen sen tilastoalueen, ikävakioitu sairastavuusindeksi on Espoon keskimääräistä alempi. Asuntokunnat Suur-Matinkylässä eroavat Espoon keskimääräisestä asuntokunnasta. Lapsiperheiden osuus on pienempi kuin kaupungissa keskimäärin. Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä ja yksin asuvien osuus väestöstä ovat korkeammat kuin kaupungin osuudet. Yksin asuvien osuus yli 65-vuotiaista on Matinkylässä yli 40 prosenttia, mikä nostaa Suur-Matinkylän osuuden Espoon osuutta korkeammaksi. Henttaa-Suurpellon työvoimaosuus on korkea, 77,4 prosenttia, mutta pienenä tilastoalueena se ei pysty nostamaan Suur-Matinkylän osuutta yli Espoon. Työpaikkaomavaraisuus on kaikilla tilastoalueilla alempi kuin Espoossa keskimäärin. Olarissa työttömyysaste ja nuorten työttömyysaste ovat kaupungin keskimääräisiä asteita korkeammat. Suur-Matinkylä on hyvin kerrostalovaltaista aluetta, sillä kerrostalohuoneistojen osuus asuntokannasta on yli 70 prosenttia. Asuinrakennukset ovat melko vanhoja, sillä suuralueella alle neljännes asuinrakennuksista on rakennettu tällä vuosituhannella. Henttaa-Suurpellon uusien asuinrakennusten osuus on kuitenkin melkein 50 prosenttia. Vuokra-asuntojen osuus Suur-Matinkylässä on korkeampi kuin Espoossa. Myös 1-2 huoneen asuntojen osuus asuntokannasta on korkeampi, mutta ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus asuntokunnasta jää alle kaupungin keskiarvon. Matinkylässä ja Henttaa-Suurpellossa kaupungin osuus ylittyy vain hieman. Toimitilarakennusten kerrosalan osuus on suhteellisen matala, varsinkin Henttaa-Suurpellossa. Suur-Espoonlahti Kuva 17: Suur-Espoonlahden profiili 26 Tietoisku 7/2016: Espoo alueittain 2015

ESPOO ALUEITTAIN 2011

ESPOO ALUEITTAIN 2011 ESPOO ALUEITTAIN 2011 Tietoisku 4/2012 Suurin osa espoolaisista asuu kaupungin eteläpuolella. Ikärakenteeltaan väestö on erittäin nuorta. Alueittain ikääntyneiden osuus vaihtelee 19 %:n asti. Vieraskieliset

Lisätiedot

Espoo alueittain 2011 Raportteja Espoosta 2/2011

Espoo alueittain 2011 Raportteja Espoosta 2/2011 Espoo alueittain 211 Raportteja Espoosta 2/211 Keskushallinto Konserniesikunta Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Kansikuva: Glenn R. Gassen, Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Espoon kaupungin keskushallinto

Lisätiedot

Espoo alueittain 2015: Indikaattorit alueittain Raportteja Espoosta 1/2016

Espoo alueittain 2015: Indikaattorit alueittain Raportteja Espoosta 1/2016 alueittain 2015: Indikaattorit alueittain Raportteja sta 1/2016 n kaupunki Konserniesikunta Strategia ja kehittäminen Tutkimus: Kartat: Kannen kuvat: Tomas Lehtinen Hanna Jantunen Heidi-Hanna Karhu n kaupunki

Lisätiedot

Suur-Tapiola; koko väestö ja v * 2016* Suur-Tapiola; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. 1.1.

Suur-Tapiola; koko väestö ja v * 2016* Suur-Tapiola; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. 1.1. - 24-2 SUUR-TAPIOLA 21 Kanta-Tapiola 22 Otaniemi 23 Haukilahti-Westend 24 Mankkaa 25 Laajalahti 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Suur-Tapiola; koko väestö ja 16-64 v. Yht. 16-64 v Suur-Tapiola; ikäryhmät -6, 7-15

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

Suur-Leppävaara; koko väestö ja v * 2016*

Suur-Leppävaara; koko väestö ja v * 2016* - 6-1 SUUR-LEPPÄVAARA 11 Kanta-Leppävaara 13 Kilo-Karakallio 14 Laaksolahti 15 Viherlaakso-Lippajärvi 16 Sepänkylä Suur-Leppävaara; koko väestö ja 16-64 v. 1.1.1986-216 7 6 5 4 3 2 1 1986 1991 1996 21

Lisätiedot

TIETOISKU 5/2006 7.6.2006

TIETOISKU 5/2006 7.6.2006 TIETOISKU 5/2006 7.6.2006 SAIRASTAVUUSINDEKSI ENSIMMÄISTÄ KERTAA ESPOON OSA-ALUEILLA Espoolaiset Suomen toiseksi terveimpiä Kansaneläkelaitos ja Espoon kaupunki ovat tuottaneet sairastavuusindeksin Espoon

Lisätiedot

Suur-Kauklahti; koko väestö ja v * 2016* Suur-Kauklahti; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v.

Suur-Kauklahti; koko väestö ja v * 2016* Suur-Kauklahti; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. - 72-5 SUUR-KAUKLAHTI 51 Kanta-Kauklahti 52 Kurttila-Vanttila 1 Suur-Kauklahti; koko väestö ja 16-64 v. 1.1.1986-216 8 6 4 Yht. 16-64 v 2 16 14 12 1 8 6 4 2 Suur-Kauklahti; ikäryhmät -6, 7-15 ja 65- v.

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

TIETOISKU 6/

TIETOISKU 6/ TIETOISKU 6/2006 15..2006 TYÖTTÖMYYS LASKI ESPOOSSA VUODEN 2005 AIKANA Espoossa oli työttömänä vuodenvaihteessa 2005/ 2006 7 478 henkilöä. Vuoden aikana työttömien määrä vähentyi noin 500 hengellä. Työttömistä

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset Väestö ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 10.4.2017 Väestö ja väestönmuutokset Yli puolet espoolaisista on työikäisiä Kuuden suurimman kaupungin väestö

Lisätiedot

Suur-Espoonlahti; koko väestö ja v * 2016* Suur-Espoonlahti; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v.

Suur-Espoonlahti; koko väestö ja v * 2016* Suur-Espoonlahti; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. - 54-4 SUUR-ESPOONLAHTI 41 Kanta-Espoonlahti 42 Saunalahti 43 Nöykkiö-Latokaski 44 Kaitaa 45 Suvisaaristo Suur-Espoonlahti; koko väestö ja 16-64 v. 1.1.1986-216 6 5 4 3 2 1 1986 1991 1996 21 26 211* 216*

Lisätiedot

Pohjois-Espoo; koko väestö ja v * 2016* Pohjois-Espoo; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. 1.1.

Pohjois-Espoo; koko väestö ja v * 2016* Pohjois-Espoo; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. 1.1. - 96-7 POHJOIS-ESPOO 71 Vanhakartano-Röylä 72 Kalajärvi-Lakisto 14 12 1 8 6 4 2 Pohjois-Espoo; koko väestö ja 16-64 v. 1.1.1986-216 1986 1991 1996 21 26 211* 216* Yht. 16-64 v 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Pohjois-Espoo;

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kannus Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 6200 5800 2014; 5643 5400 5000 200 150 100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet 50 kuolleet 0-50 -100-150 -200 maassamuutto

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Suur-Matinkylä; koko väestö ja v * 2016* Suur-Matinkylä; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v.

Suur-Matinkylä; koko väestö ja v * 2016* Suur-Matinkylä; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. - 42-3 SUUR-MATINKYLÄ 31 Matinkylä 32 Olari 33 Henttaa-Suurpelto Suur-Matinkylä; koko väestö ja 16-64 v. 1.1.1986-216 5 4 3 2 Yht. 16-64 v 1 1986 1991 1996 21 26 211* 216* 7 6 5 4 3 2 1 Suur-Matinkylä;

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Halsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Halsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1700 1600 1500 1400 1300 1200 1100 1000 900 800 Halsua Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 2014; 1222 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

ASUNTOKUNTIEN TALOUDELLINEN TAUSTA 2013

ASUNTOKUNTIEN TALOUDELLINEN TAUSTA 2013 ASUNTOKUNTIEN TALOUDELLINEN TAUSTA 2013 Tietoisku 4/2016 Kuvaaja: Lea Keskitalo Vuonna 2013 suomalaisen asuntokunnan keskimääräiset tulot olivat noin 48 200 euroa. Pääkaupunkiseudulla Kauniaisissa tulot

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien

Lisätiedot

Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konserniesikunta, Strategiayksikkö Lähde: Tilastokeskus 24.4.2018 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin

Lisätiedot

Vanha-Espoo; koko väestö ja v * 2016* Vanha-Espoo; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. 1.1.

Vanha-Espoo; koko väestö ja v * 2016* Vanha-Espoo; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. 1.1. - 81-6 VANHA-ESPOO 61 Kanta-Espoo 62 Muurala-Gumböle 63 Bemböle 64 Nuuksio-Nupuri 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Vanha-Espoo; koko väestö ja 16-64 v. 1.1.1986-216 Yht. 16-64 v 6 5 4 3 2 1 Vanha-Espoo; ikäryhmät

Lisätiedot

Kaupunkimaisen ja sosioekonomisen rakenteen tarkastelu 250m ruutujaolla Espoossa ja PK-seudulla

Kaupunkimaisen ja sosioekonomisen rakenteen tarkastelu 250m ruutujaolla Espoossa ja PK-seudulla Kaupunkimaisen ja sosioekonomisen rakenteen tarkastelu 250m ruutujaolla Espoossa ja PK-seudulla Espoon kaupunki/hallinto ja kehittäminen/tutkimus ja tilastot ja Juho Kiuru/Urban Analytics 15.4.2019 Indeksien

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

Väestöennusteet ja asuntotuotantoennuste

Väestöennusteet ja asuntotuotantoennuste Väestöennusteet ja asuntotuotantoennuste Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Tekninen ja ympäristötoimi, Asuntoyksikkö 5.8.2016 Espoon kaupungin ja Helsingin seudun väestöprojektiot 2015-2050 Kaupunkitutkimus

Lisätiedot

Fyysinen ja sosiaalinen kaupunkirakenne Monimuuttujamenetelmät Espoon yleiskaavatyön tukena. Juho Kiuru 13.3.2013

Fyysinen ja sosiaalinen kaupunkirakenne Monimuuttujamenetelmät Espoon yleiskaavatyön tukena. Juho Kiuru 13.3.2013 Fyysinen ja sosiaalinen kaupunkirakenne Monimuuttujamenetelmät Espoon yleiskaavatyön tukena Juho Kiuru 13.3.2013 Johdanto Kytö, Hannu & Kiuru, Juho: Asuinalueiden elinkaari (2013) Vaattovaara, Mari: Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Espoon ruotsinkielisten väestöennuste

Espoon ruotsinkielisten väestöennuste Espoon ruotsinkielisten väestöennuste 2008-2017 Teija Jokiranta ESPOON KAUPUNKI KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSRYHMÄ Esbo stads utvecklings och utrednings grupp City of Espoo Research and Development 2007 Espoon

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Lähde: Tilastokeskus 5.4.2019 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 3:2019

TILASTOKATSAUS 3:2019 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 3:2019 1 8.10.2019 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 2009 2018 Työttömyysaste oli Vantaalla 8,7 prosenttia vuoden 2018 lopussa, mikä oli 1,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2018

TILASTOKATSAUS 5:2018 Tilastokatsaus 6:12 TILASTOKATSAUS 5:18 1 10.9.18 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 08 17 Työttömyysaste oli Vantaalla tasan 10 prosenttia vuoden 17 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli peräti 1,9 prosenttiyksikköä, mikä

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto

Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto Tausta ja tarkoitus Tähän aineistoon on koottu strategisten tilastoindikaattoreiden trendi- ja vertailutietoja Uudenmaan alueiden

Lisätiedot

Sairastavuusindeksi 2014 sekä vuoden 2013 indeksi Espoon osa-alueittain

Sairastavuusindeksi 2014 sekä vuoden 2013 indeksi Espoon osa-alueittain Sairastavuusindeksi 2014 sekä vuoden 2013 indeksi Espoon osa-alueittain Tietoisku 11/2015 Sisällys: Espoolaisten terveydentila parempi kuin suomalaisten ja kuusikkokuntien asukkaiden keskimäärin Keskimääräistä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2018

TILASTOKATSAUS 1:2018 TILASTOKATSAUS 1:2018 5.2.2018 PENDELÖINTI VANTAALLA JA HELSINGIN SEUDULLA 2006 2015 Tässä tilastokatsauksessa käsitellään Vantaan työssäkäyntiä (pendelöintiä) kahdesta näkökulmasta. Ensin tarkastelun

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa Väestöennusteet. Konserniesikunta, Strategiayksikkö Kaupunkitutkimus TA Oy, Seppo Laakso 24.4.

Toimintaympäristön tila Espoossa Väestöennusteet. Konserniesikunta, Strategiayksikkö Kaupunkitutkimus TA Oy, Seppo Laakso 24.4. Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Väestöennusteet Konserniesikunta, Strategiayksikkö Kaupunkitutkimus TA Oy, Seppo Laakso 24.4.2018 Väestöennusteet Sisällys: Espoon kaupungin ja Helsingin seudun väestöprojektiot

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2011 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 23.9.2013 Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa 2012 Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa, Uudellamaalla

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 25.10.2018 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Vanha-Espoon asukasfoorumi Kuntapalvelut Espoossa Minna Joensuu, erityisasiantuntija

Vanha-Espoon asukasfoorumi Kuntapalvelut Espoossa Minna Joensuu, erityisasiantuntija Vanha-Espoon asukasfoorumi 14.5.2019 Kuntapalvelut Espoossa Minna Joensuu, erityisasiantuntija 14.5.2019 Keskeisiä havaintoja lähivuosista Espoo on vahvasti kasvava kaupunki, jossa asukkaita nyt 284 000.

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

TIETOISKU 9/

TIETOISKU 9/ TIETOISKU 9/005 0.10.005 KUNNALLISVAALIT ESPOOSSA VUONNA 004 Santeri Paakko 30 5 6 5 4 1996 000 004 0 15 14 13 13 14 13 13 11 10 8 9 8 7 7 5 0 4 4 4 4 3 3 3 3 3 1 1 1 Kok SDP Vihr. RKP Kesk. Sit. Vas.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys

Lisätiedot

TIETOISKU 15/

TIETOISKU 15/ TIETOISKU 15/25 30.12.25 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 22 Arja Munter Tiivistelmä Pääkaupunkiseudulla asuvien 15 vuotta täyttäneiden koulutustaso oli korkeampi kuin koko maassa. Pääkaupunkiseutulaisista joka kolmas

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2016

TILASTOKATSAUS 5:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden

Lisätiedot

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 % 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 3 275 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,3 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 58,1 % Virolahti. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 14 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Työllisten määrä kääntyi Helsingissä nousuun yli vuoden kestäneen laskukauden jälkeen. Työllisiä oli vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2013 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2017

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2017 Irja Henriksson 7..8 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 7 Vuonna 7 Lahteen valmistui 3 rakennusta ja 78 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski kolme prosenttia ja asuntotuotanto puolisen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 4:2014

Tilastokatsaus 4:2014 Vantaa 10.3.2014 Tietopalvelu B5:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Asuminen ja rakentaminen

Asuminen ja rakentaminen Asuminen ja rakentaminen Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Asuminen ja rakentaminen Asunto- ja toimitilarakentaminen Asuminen Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

ALKUSANAT. Tilasto- ja tutkimustietoa on laajemmin saatavilla Internet-sivuiltamme

ALKUSANAT. Tilasto- ja tutkimustietoa on laajemmin saatavilla Internet-sivuiltamme 2 ALKUSANAT Espoon rakennustuotanto oli vuonna 2001 ennätyksellistä. Kerrosalaa valmistui 555 700 neliömetriä. Syynä tähän oli liikekeskus Ison Omenan valmistuminen Matinkylään. Rakennustuotannon vuositilastoa

Lisätiedot

Asuminen ja rakentaminen

Asuminen ja rakentaminen Asuminen ja rakentaminen Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 1.3.2017 Asuminen ja rakentaminen Asunto- ja toimitilarakentaminen Asuminen Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Sisältö Väkiluvut 2016 ja väestöennusteet vuosille 2020, 2030

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012 Aihealueet vuoden 2009 alueluokituksilla Aluetalous Aihealueet vuoden 2008-2012 alueluokituksilla Asuminen Koulutus Kulttuuri ja vapaa-aika

Lisätiedot

Ruututietokanta 2017: 250m x 250m

Ruututietokanta 2017: 250m x 250m Ruututietokanta 2017: 250m x 250m ja asukkaiden 2016. 250m x 250m. 1 asukas 55 802 55 802 2-10 asukasta 762 404 202 859 11-99 asukasta 1 787 031 54 910 100-499 asukasta 2 124 278 11 232 500-999 asukasta

Lisätiedot

Ruututietokanta 2016: 250m x 250m

Ruututietokanta 2016: 250m x 250m Ruututietokanta 2016: 250m x 250m ja asukkaiden 2015. 250m x 250m. 1 asukas 55 472 55 472 2-10 asukasta 769 806 204 286 11-99 asukasta 1 791 725 55 063 100-499 asukasta 2 119 843 11 227 500-999 asukasta

Lisätiedot

Ruututietokanta 2015: 250m x 250m

Ruututietokanta 2015: 250m x 250m Ruututietokanta 2015: 250m x 250m ja asukkaiden 2014. 250m x 250m. 1 asukas 54 927 54 927 2-10 asukasta 776 859 205 555 11-99 asukasta 1 791 875 55 215 100-499 asukasta 2 110 651 11 202 500-999 asukasta

Lisätiedot

Kaupunkitutkimuksen päivät Turku 25.4.2013 Elävä esikaupunki tutkimushanke 2011-2013

Kaupunkitutkimuksen päivät Turku 25.4.2013 Elävä esikaupunki tutkimushanke 2011-2013 Kaupunkitutkimuksen päivät Turku 25.4.2013 Elävä esikaupunki tutkimushanke 2011-2013 Asuinalueiden eriytymiskehitys pääkaupunkiseudulla Hannu Kytö Elävä esikaupunki -tutkimushankkeen aihealueet ja työpaketit

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 8:2016

TILASTOKATSAUS 8:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2016

TILASTOKATSAUS 6:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus. Päivitetty

Työvoiman saatavuus. Päivitetty Työvoiman saatavuus Päivitetty 23.9.2013 Demografinen työvoimapula Helsingin seudulla vuosina 1980-2050 Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Vantaan tietopalveluyksikkö / lähde: www.aluesarjat.fi Demografinen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

Ruututietokanta 2018: 250m x 250m

Ruututietokanta 2018: 250m x 250m Ruututietokanta 2018: 250m x 250m ja asukkaiden 2017. 250m x 250m. 1 asukas 56 368 56 368 2-10 asukasta 754 827 201 533 11-99 asukasta 1 784 762 54 611 100-499 asukasta 2 120 381 11 203 500-999 asukasta

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m Ruututietokanta 2014: 250m x 250m ja asukkaiden 2013. 250m x 250m. 1 asukas 54 503 54 503 2-10 asukasta 782 991 206 376 11-99 asukasta 1 785 241 55 073 100-499 asukasta 2 112 513 11 224 500-999 asukasta

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Tekninen ja ympäristötoimi, Kaupunkisuunnittelukeskus ja Asuntoyksikkö Lähde: Trimble

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Espoo-tarina - päivitys - toteutuminen tilannekuva helmikuu lautakunnan evästykset Espoo-tarinan päivitykseen

Espoo-tarina - päivitys - toteutuminen tilannekuva helmikuu lautakunnan evästykset Espoo-tarinan päivitykseen Espoo-tarina - päivitys - toteutuminen tilannekuva helmikuu 2017 - lautakunnan evästykset Espoo-tarinan päivitykseen Espoo-tarina 1.1 päivitys Asukkaiden osallistaminen; Mun Espoo on -kysely 27.8. 31.10.

Lisätiedot