HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU - LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS LAPPEENRANTA

Transkriptio

1 KRKONKYLÄN SEUDUN JA VLKONHJU - LUKONNEMEN OSAYLESKAAVA KAAVASELOSTUS LPEENRANTA

2 SSÄLLYSLUTELO. PERUSTEDOT.... SJANT JA SEUDLNEN ASEMA.... SUUNNTTELUTLANNE..... Vltkunnlliset lueidenkäyttötvoitteet..... Mkuntkv..... Seutukv..... Yiskv Asemkv Rkennusjärjestys Rkennuskielto Pohjkrtt Muut suunnitelmt j lähdeluettelo YLESKAAVAN LÄHTÖKOHDAT TAAJAMENNE JA PAELUT ASEMAAVAN TONTTRESERV VÄESTÖ JA ÖPAT LUONNONYMPÄRSTÖ... Ympäristörvoiltn merkittävät lueet j kohteet RENNUSHSTORA JA MUNASMUSTOT....6 YHDYSKUNTATEKNKKA TAVOTTE.... KESKES YLES TAVOTTE.... ASUMSEN TAVOTTE... A. Uudet sumiseen suositeltvt lueet tjmn ulkopuoll... B. Suosituksi semkv-lueen muutoslueiksi..5. YMPÄRSTÖLLS TAVOTTE Suojelulueet j -kohteet VRKSS LKENTEELLS TAVOTTE YHDYSKUNTATEKNKKA YLESKAAVAN KUVAUS 0 5. YLESKAAVAN TOTEUTTAMNEN 8 6. YLESKAAVAN VUTUSTEN VONT 8 7. SUUNNTTELUVAHE 5

3 KRKONKYLÄN SEUDUN JA VLKONHJU LUKONNEMEN OSAYLESKAAVA PERUSTEDOT. Sijinti j seudullinen sem Hirvenslmen keskustjm eli Kirkonkylä sijitsee Liekuneen j Ryökäsveden välisellä knnksell. Kirkonkylän etäisyys lueen seudulliseen keskukseen Mikkeliin on noin kilometriä. Hirvenslmi kuuluu Etelä-Svon mkuntliiton toimilueel. Npurikunti ovt Mikkeli, Ristiin, Mäntyhrju, Pertunm, Jouts sekä Kngsniemi.. Suunnittelutilnne.. Vltkunnlliset lueidenkäyttötvoitteet Vltkunnllisten lueidenkäyttötvoitteiden oikeusvikutuksist säädetään mnkäyttö- j rkennuslin :ssä. Lin :n momentin mukn vltion virnomisten tue toiminnssn ott huomioon vltkunnlliset lueidenkäyttötvoitteet j edistää niiden toteuttmist. Vltion virnomisten on myös rvioitv toimenpiteidensä vikutuksi vltkunnllisten lueidenkäyttötvoitteiden knnlt. Vltkunnlliset lueidenkäyttötvoitteet on ryhmitelty sisisällön perusteell seurviin kokonisuuksiin: - Toimiv luerkenne - Eheytyvä yhdyskuntrkenne j elinympäristön ltu - Kulttuuri- j luonnonperintö, virkistyskäyttö j luonnonvrt - Toimivt yhteysverkostot j energihuolto - Helsingin seudun erityiskysymykset - Luonto- j kulttuuriympäristöinä erityiset luekokonisuudet. KAAVOTUS JA MAANKÄYTTÖ OY KOUKATU 0 A 500 LPEENRANTA PUH FAX

4 KRKONKYLÄN SEUDUN JA VLKONHJU LUKONNEMEN OSAYLESKAAVA Alueellisesti yksilöityjä vltkunnllisi tvoitteit ei tässä kohteess o. Yistvoite yhdyskuntrkenteen eheyttämisestä koskett nyt ldittv yiskv: Elinympäristöjen toimivuutt j tloudellisuutt edistetään hyödyntämällä omss ov yhdyskuntrkennett j eheyttämällä tjmi. Tjmi eheytettäessä prnnetn elinympäristön ltu. Yhdyskuntrkennett kehitetään siten, että pelut j työpikt ovt hyvin eri väestöryhmien svutettviss... Mkuntkv Mkunthllitus päätti 0..00, että Etelä-Svon mkuntliitto loitt Etelä-Svon mkuntkvn ltimisen. Kv lditn koko Etelä-Svon lueel j siinä käsitellään kikki luevrustyyppejä. Kvn osllistumis- j rviointisuunnitelm oli nähtävillä viime kesänä. Mkuntkv tue iknn vhvistuessn korvmn seutukvn (rviolt v. 007)... Seutukv Hirvenslmen kunt kuuluu Etelä-Svon seutukv-lueeseen. Seutukvoitus eteni Etelä-Svoss kolmess viheess vuosin Ympäristöministeriön vhvistm Mikkelin-Pieksämäen seutujen seutukv sisältää täydennyksiä j muutoksi iemmin vhvistettuihin seutukvoihin. Vltos vnhoist seutukvoist jäi edelen voimn. Seutukvss suunnittelulueel on osoitettu seurvi kohteit (kts. krtt seurvill sivuill): Kirkonkylä Kisskosken lue Kirkonkylän tjm (A 08.00) Kisskosken suntolue (Ats 08.07) Urmslhden mtkilulue (RM 08.0) Kilkinkylän lom-suntolue (RA 08.) Otv-Hirvenslmi-Leivonmäki mntie (st 08.5) Uutel-Hirvenslmi mntie 9 (st 08.6) Vhvmäen pikllistie (yt 08.7) Tuustipen-Kisskosken pikllistie (yt 08.) Hirvenslmen ktopikk ( 08.70) Hirvenslmen kompostointilue ( 08.7) Kllioniemen virkistyslue (VR 08.) Svonselän melontrengs (mr 08.5) Krttuunselkä-Liekune-Ryökäsvesi livväylä ( 08.60) Kisskosken knv j tehtt (SU 08.60) Kirkonkylän tervpät, luonnonsuojelulue (SL 08.6) Hirvenslmen kirkko j kellotpuli, rkennussuojelukohteet (SR 08.60) Niemen pppil, rkennussuojelukohde (SR 08.60) Entinen viljmksiini, rkennussuojelukohde (SR 08.60) Hirvenslmen seurtlo, museo j entinen koulu, rkennussuojelukohteet (SR ) Knervl, rkennussuojelukohde (SR 08.67) Leirintälueen muinismuistokohde (SM 08.) Vilkonhrju - Liukonniemen lue Vilkonhrjun teollisuuslue (T 08.0) Kotktveden lom-suntolue (RA 08.) Herrnniemen lom-suntolue (RA 08.) Otv-Hirvenslmi-Leivonmäki mntie (st 08.5) Vilkonhrjun-Kirjln pikllistie (yt 08.) Mniemen pikllistie (yt 08.) Vilkonhrjun sornottolue (EO 08.7) Vilkonhrjun rvoks hrjumisem (h 08.) Pohjois-Kirjln rkennussuojelukohde (SR 08.60) KAAVOTUS JA MAANKÄYTTÖ OY KOUKATU 0 A 500 LPEENRANTA PUH FAX

5 KRKONKYLÄN SEUDUN JA VLKONHJU LUKONNEMEN OSAYLESKAAVA Seutukvote (koko suunnittelulue) KAAVOTUS JA MAANKÄYTTÖ OY KOUKATU 0 A 500 LPEENRANTA PUH FAX

6 KRKONKYLÄN SEUDUN JA VLKONHJU LUKONNEMEN OSAYLESKAAVA Seutukvote (Kirkonkylän j Kisskosken lueet) KAAVOTUS JA MAANKÄYTTÖ OY KOUKATU 0 A 500 LPEENRANTA PUH FAX

7 KRKONKYLÄN SEUDUN JA VLKONHJU LUKONNEMEN OSAYLESKAAVA Yiskv Hirvenslmen Kirkonkylän seudun ensimmäinen yiskvoitus joittui 990-luvun lkupuol. Kyseinen yiskv ldittiin ohjeellisen ns.. steen yiskvn, jok hyväksyttiin kunnnvltuustoss Tjmn ensimmäisessä yiskvss korostuivt tustseitysten j tvoitesettelun rooli. Lopputuloksen syntyi yiskv, jonk ohjeellisuus näkyi mm. melko yispiirteisinä luevruksin j kvmerkintöinä. Nyt käynnissä ov yiskvtyötä on hyödyllistä vertill n. 0 vuoden tkisiin seityksiin, tvoitteisiin j lopputulokseen. Sdnhn näin myös selkeä käsitys tjmn kehityssuunnst j toteutuneist tvoitteist. Seurvss krtss on esitetty vuoden 995 yiskvrtkisun luevrukset: KAAVOTUS JA MAANKÄYTTÖ OY KOUKATU 0 A 500 LPEENRANTA PUH FAX

8 KRKONKYLÄN SEUDUN JA VLKONHJU LUKONNEMEN OSAYLESKAAVA Asemkv Lähes kikki Kirkonkylän semkvt on ldittu entisen rkennuslin mukisin rkennuskvoin. Kirkonkylän ensimmäinen semkv on 960-luvult. 970-luvull j 9-luvull semkv-lue ljeni nykyiseen muotoons pohjoiseen päin. Viimeisin kookkmpi semkvn ljennus tphtui idässä päin 990-luvun luss (Hpniemi). Tällä hetkellä on vireillä yksi kvmuutos Stmn lueell. Vilkonhrjul Vilkon shn lueel on ldittu om semkv. Liekuneel j Ryökäsvedel lditut lukuist rnt-semkvt jäävät tämän yiskvn ulkopuol. Kirkonkylän semkv-lueen ljuus j kvrunko seiävät seurvst krtst: KAAVOTUS JA MAANKÄYTTÖ OY KOUKATU 0 A 500 LPEENRANTA PUH FAX

9 KRKONKYLÄN SEUDUN JA VLKONHJU LUKONNEMEN OSAYLESKAAVA Rkennusjärjestys Hirvenslmen kunnn uusi rkennusjärjestys on hyväksytty vltuustoss.5.00 j se on stunut voimn Rkennuskielto Suunnittelulueell ei o tällä hetkellä voimss ovi rkennuskieltolueit...8 Pohjkrtt Koko lueelt on käytössä mnmittuslitoksen numeerinen mstotietoknt-ineisto j kiinteistörekisterikrtt. Mstotietoknnst käytetään ns. rsteriveiot. Toissijisen pohjkrttn voidn tjm-lueell käyttää rsterimuotoist semkvn pohjkrtt...9 Muut suunnitelmt j lähdeluettelo Etelä-Svon seutukv ( Mikkelin j Pieksämäen seudut sekä seutukvyhdistelmä) Etelä-Svon rkennusperintö (98) Etelä-Svon mkuntliiton tulosteet kulttuuriympäristöstä (00) Etelä-Svon mkuntmuseon tulosteet esihistorillisist kohteist (00) Kirkonkylän seudun osyiskv (995) j tustseitykset sekä tvoitteet (99) Hpniemen rkennuskv (99) Liekuneen j Ryökäsveden rntosyiskvn perusseitykset sekä tvoitteet (00) Hirvenslmen kunnn tloussuunnitelm Hirvenslmen luonto j rvokkt luontokohteet (99) Vesihuoltosuunnitelmt (996, 000, 00, 005) Osllistumis- j rviointisuunnitelm (OAS).5.00 Seitys Liekune-Ryökäsvesi yiskv-lueen luonnonolosuhteist, Arto Hämäläinen (00) Ympäristörviointi, Jouko Sipri (00) Liikenneturvllisuussuunnitelm (005) Retkeilyreittisuunnitelm (005) KAAVOTUS JA MAANKÄYTTÖ OY KOUKATU 0 A 500 LPEENRANTA PUH FAX

10 KRKONKYLÄN SEUDUN JA VLKONHJU LUKONNEMEN OSAYLESKAAVA YLESKAAVAN LÄHTÖKOHDAT. Tjmrkenne j pelut Hirvenslmen Kirkonkylän tjm on rkentunut pohjoisest työntyvän niemen eteläosn. Tjmn länsipuoll vutuu Liekune j itäpuoll Ryökäsvesi. Tässä vesiliikenteen solmukohdss sijitsi jo 5- luvull itsenäinen, hrvn suttu kylä. Niemen keskellä sijitsev j noin metriä järven pinnst kohov Ukkomäki on luontevsti ohjnnut vuosien vrrell rkentmist lämpöisemmil länsi- j etelärinteilen. Vesistöistä johtuen tjm on myös selkeästi rjutunut. Kpe Hirvenslmi j rvoks tervppäkuj toivottvt viern tervetuleksi etelästä mntietä pitkin tultess (kts. knsikuv). Pohjoisess tjmn porttin on vnh hutusm. Aino yhtenäisestä tjmrkenteest irrottutunut os on Hpniemen pelukeskus j suinlue, jonk rkentuminen lkoi 990-luvun luss. Pääos suntoknnst on omkotirkentmisess. Rivitlojen osuus tjmn sunnoist on huomttv. Rivitloj on n. kpl j ne sijoittuvt pääsiss ydinkeskustn sekä Pöyrynknkl tjmn pohjoisosn. Muutmt kerrostlot sijitsevt ydinkeskustss. Tjmn eteläpuol Hukonmäkeen on vuosien vrrell muodostunut melko tiivistä omkotirkentmist semkvoittmttoml lueel. Julkiset j kuplliset pelut keskittyvät Hirvenslmentien vrrel suhteellisen suppel lueel keskustn. Kunnnvirsto, tori sekä stm muodostvt toiminnllisen keskipisteen. Pienimuotoinen teollisuus on keskittynyt tjmn pohjoisosn Kngstien vrrel. Vilkon sh j Kisskosken kohteet ntvt omn teollisen imns yiskv-lueel vinisen tjmn ulkopuoll. Perinteisen tjmn j Hpniemen väliin jää Keskuspuisto (urheilukenttä, ldut, virkistysreitit). Stmn lähistöltä löytyvät mm. uimrnt j ntopllokenttä. Koulutien vrrell koulun liikuntslin lähistöllä sijitsevt myös tenniskentät, jääkiekkokuklo j kuntosli. Jyhkeä hrmkivikirkko, hutusm, kellotpuli j vnh pppil tervppäkujn vrrell tjmn eteläosss ntvt historillist j misemllist rvokkuutt tjmkuvl. Kunnn tjmrkenteest j peluist s selkeän kuvn juuri vlmistuneest opskrtst (kts. liite). Tjmrkenteen kehittymistä j rkennettu ympäristöä on ljemmin trksteltu jo edellisen yiskvtyön yhteydessä noin kymmenen vuott sitten (oheismterili). KAAVOTUS JA MAANKÄYTTÖ OY KOUKATU 0 A 500 LPEENRANTA PUH FAX

11 KRKONKYLÄN SEUDUN JA VLKONHJU LUKONNEMEN OSAYLESKAAVA Asemkvn tonttireservi Lähes koko tjm on semkvoitettu luett, joskin osittin vnhentunutt j kip uudistmist. Asemkvtilnne Hirvenslmell ei kuitenkn o yhtä huono kuin useiss vstvn kokoisiss kunniss. Vesistöt ovt rjnneet tehokksti tjmn ylimääräistä viämistä, jolloin yhdyskunttloudelliset kustnnukset ovt pysyneet kuriss. Asemkvoituksess on myös edetty suhteellisen mltillisesti niin, että ljoj täysin toteutumttomi lueit ei o vuosien vrrell jäänyt semkvn. Asemkvst ei esimerkiksi löydy ljoj lueit, jotk olisi syytä kumot kokonn. Asemkvn tyhjiä tonttej trkstemll nousevt esiin suurimmt epäkohdt nykyisessä semkvss. Tkmn tonttien vetovoimisuus ei enää viime vuosin o riittänyt j näin oln lueiden rkentminen on jäänyt keskeneräisiksi (esimerkiksi Hpniemi j urheilukentän itäpuolinen ns. Kisnkin lue). Vielä 990-luvun luss Pöyrynknkn lue tjmn pohjoisosss rkentui kiitettävän tehokksti. Vetovoimisen j sijinniltn keskeisen Liekuneen rnnn rkentminen Stmn pohjoispuoll on käynnistynyt viime ikoin, kun lkuperäisiä tehokkuuksi lskettiin reilusti. RVTALO TA KERROSTALO LKERENNUS OMOTTALO TEOLLSUUS Tyhjät tontit semkvss KAAVOTUS JA MAANKÄYTTÖ OY KOUKATU 0 A 500 LPEENRANTA PUH FAX

12 KRKONKYLÄN SEUDUN JA VLKONHJU LUKONNEMEN OSAYLESKAAVA Asemkvn nykyinen tonttireservi jkutuu seurvsti: n. 70 rkentmtont omkotitontti n. 5 rkentmtont rivitlo- j liikerkennustontti n. 5 rkentmtont teollisuustontti Kunnn omistuksess on tällä hetkellä keskustjmss n. 0 omkotitontti j n. 0 rivitlotontti. Näistä luvuist voidn selkeästi joht tvoitteit semkvoituksel tuvisuudess (kts. koht.).. Väestö j työpikt Väestön kehitys Hirvenslmen kunnn väkiluku on vähentynyt vuodest 990 lähtien n. sukst (86 -> 600). Väestön vähenemisen uskotn hidstuvn jtkoss. Tilstokeskuksen väestöennuste: v v. 0 v Prin viime vuoten väestön väheneminen on lknnut kokonn, mikä on herättänyt toiveit säilyttää nykyinen väestö. Keskustjmn väestö on hitsti ksvnut viime vuosin (n. 00 sukst). Odotettviss on, että väestö keskittyy jtkosskin Kirkonkylän tjmn peluiden lähistöl väestön ikääntymisen yms. johdost. Elinkeinorkenne M- j metsätlous, % Pelut j kupp 7,7 % Teollisuus j rkentminen 5,9 % Muut, % Kunnn j tjm-lueen peluiden lisäksi suurimpi työllistäjiä suunnittelulueell ovt Vilkonhrjun sh (90 työntekijää), Kisskosken elintrvikeyritykset (5) j Kllioniemen sh (). Koulut Yiskvoitettvll lueell on kolme koulu, joiden oppilsmäärät ovt seurvt: Kirkonkylän koulukeskus n. 60 Mn koulu (Vilkonhrju) n. Kisskosken koulu n. Kisskosken tehtn vuoksi koulun oppilsmäärä oli ikoinn kunnn suurin. Vuonn 9 kouluss oli oppilst. Koulu on toiminut joko - ti -opettjisen. Viime vuodet koulu on ollut -opettjinen j oppilit on ollut n.. ( KAAVOTUS JA MAANKÄYTTÖ OY KOUKATU 0 A 500 LPEENRANTA PUH FAX

13 KRKONKYLÄN SEUDUN JA VLKONHJU LUKONNEMEN OSAYLESKAAVA Luonnonympäristö Vesistöt Suunnittelulueen tärkeimmät misemementit muodostuvt vesistöistä. Suunnittelulueeseen kuuluu osi erillisistä Ryökäsveden j Liekuneen järviltist (9,7 mpy =merenpinnn yläpuoll), jotk ovt os Kymijoen vesistöluett. Ryökäsvesi yhtyy misemllisesti keskeisessä solmukohdss kpeiden Hirvenslmen j Hukonslmen kutt idästä Liekuneeseen, jok puostn lskee vetensä Kisskosken, Pienen j son Metsälmmen (89,8 mpy) kutt Vhvjärveen (88,5 mpy) j edelen Mäntyhrjun reitin kutt Kymijokeen. Hirvenslmi - Hukonslmi Ryökäsveden pohjoispään Urmslhteen lskevt erillään Möhkösenlmpi (98,7 mpy) j Liinlmpi (08,8 mpy) sekä ketjuss Hepolmpi (06, mpy), Klilmpi (05, mpy), Hukilmpi (0,9 mpy) j Särkilmpi (99, mpy). Edellisten lisäksi Ryökäsveteen j Liekuneeseen lskee Kirkonkylän j Kisskosken lueell pieniä oji j puroj pelloilt, soilt j metsistä. Vilkonhrjun lueell Hirvenslmelt Mikkeliin johtvn mntien penger rj Ryökäsveden pohjoisimmn lhden irrlen muust vesilueest. Ukkosenlmpi lskee vetensä Kirjlnlhteen Liukonniemen itäpuoll. Kllioperä-mperä Vesien lisäksi suunnittelulueell misemllisesti keskeisiä ovt hrjujksot sekä ljt, kllioiset moreenikumpreet (drumlinit). Kllioperä on niukkrvinteist grniitti. Suunnittelulueell on kksi merkittävää hrjujkso. Pöyrynkngs, keskustjmn lue j Hukonmäen Liitiökngs ovt pohjois-eteläsuuntist hrjujkso. Vilkonhrju kiertää puostn Kotktveden länsirnt. Näiden hrjujen juurill ovt monin pikoin lvi hiekkkenttiä, joiden m-ines, hiekk j siltti, ovt huuhtoutuneet hrjujksoist. Hrjuill näkyvät vieläkin seästi iempien järviviheiden rnttöyräät porrsmisin terssein pitkin hrjujen länsirinteitä. Hiekk j siltti muodostvt hrjujen juurill ohuen kerroksen moreenin pääl. Näil kerrostumislueil ovt muodostuneet Hirvenslmen hiekkrnnt, j niiltä löytyvät myös hiekk- j silttikerrosten pääl kehittyneet ljt kohosuot, esim. Vilkonsuo ti Urmslhden länsirnnn suot. KAAVOTUS JA MAANKÄYTTÖ OY KOUKATU 0 A 500 LPEENRANTA PUH FAX

14 KRKONKYLÄN SEUDUN JA VLKONHJU LUKONNEMEN OSAYLESKAAVA Kllio- j mperän suurten korkeuserojen vuoksi rnnt ovt vin jyrkkiä, jonk vuoksi vesiksvillisuus muodost useimmiten hyvin kpeit vyöhykkeitä rnnoil. Suurempien järvien lhtien perukt ovt yensä voimkkmmin sedimentoituneit j mtli. Hrjujksojen suppkuoppiin ti kllioiden murtumlinjoihin muodostuneet lmmet ovt dystrofisi j soistuvt vähiteln umpeen. Joidenkin hrjun suppiin j kllioperän repeämiin syntyneiden ruskevetisten lmpien j järvien veden ltu on kuitenkin lähteisyyden vuoksi hyvä. Drumlinien hllitsemt lueet ovt kllioisi moreenikenttiä, joill toinen puoli mäenrinteestä on yensä jyrkkä j mhdollisesti kllioinen j toinen puostn loiv j moreenin peittämä. Usein tällisil lueil muodostuu pikoin hyvin kivisiä mstokohti. Hirvenslmen lueell drumlineil j hrjuil on tyypillistä, että itä- j kkkoisrinteet ovt loivi j ksvillisuudest pääteln rvinteikkit. Länsi- j luoteisrinteet ovt puostn jyrkkiä, ohuen moreenikerroksen vuoksi niukkrvinteisi j usein myös lohkreisi. Tämä ero johtunee sekä mnnerjään kulkusuunnss klliomäkien tkse ksmst m-ineksest (drumlinit) että jääkuden jälkeen tphtuneest llokon iheuttmst huuhtoutumisest, jok on ollut eri järviviheiss voimkkmpi mäkien länsipuoll. Altoeroosion ero eri rinteillä näkyy seästi hrjujen sivuill. Länsisivuil on muodostunut voimkkit rntvlj, sen sijn itäsivuill muiniset rntvllit ovt pieniä ti puuttuvt kokonn. Ksvillisuus j ksvisto Metsätyypeistä hrvinisimpi ovt hdot, joist on vin rippeitä jäljellä keskustjmn rntvyöhykkeessä sekä muutmin pieninä j kivisinä srekkein viljelysten kulmuksiss. Kisskosken ympäristössä on ollut hto, mutt ne on otettu iknn kikki viljelykseen. Uudelen htoistuminen on lknut, kun viljelykset on hylätty, mutt kenttäkerroksess on yhä pljon kulttuuriljej. Merkittäviä ti lj-lisi htoj ei tutkitull lueell esiintynyt. Lehtomisi knkit esiintyi pääsääntöisesti hrjujen j drumlinien itä- j kkkoisrinteillä j lkiosien itäsivuill. Vtivin ljisto esiintyi rinteiden puolivälissä j hiemn puolivälin yläpuoll. Amms rinnettä mentäessä metsät muuttuivt vähiteln korviksi ti rämeiksi mperästä riippuen. Hrjujen j drumlinien länsi- j pohjoisrinteet sekä moreenipeitteisten mäkien lkiost, erityisesti lkien länsiost, ovt tyypillistä tuorett kngst. Aivn mäkien j hrjujen länsirinteiden juurell, lähellä rntviiv oli toisinn hvittviss htomisi piirteitä. Merkittävä poikkeus on Onttojenmäen länsisivu, jok on htomist kngst irintälueen kohdlt pohjoiseen päin. Tällä lueell ljistoon on vikuttnut myös länsirinteen lidunnus j peltoviljely. Hrjujen let ovt kuiv kngst. Ljin yhtenäinen kuivn knkn lue on Onttojenmäen- Pöyrynknkn lueell. Myös Vilkonhrjun pohjoispäässä on kuivn knkn lueit. Vinisi jäkäläknkit tutkitull lueell ei todettu. Hrjujksojen tyvel on muodostunut ljoj hiekk- j silttikenttiä, joil on muodostunut kohosoit. Tämä suotyyppi on niukkrvinteinen. Ksvillisuustyypiltään nämä suot ovt vrpurämeitä, joiden vltpuun on mänty. Kohosoiden liteet ovt yensä märempiä j rvinteikkmpi kuust ksvvi korpi. Drumlinilueill notkelmt sekä järvien j lmpien reunusmetsät ovt myös korpi. Pint-lltn korvet ovt pieniä j mperä on niissä toisinn niin kivinen, että se vikeutt kulkemist. Sysmälänniemen länsipuoll on pienilinen suurnev, jok on muodostunut mtuneest Ryökäsveden lhdest. Lettoj ei tutkimuslueell todettu. Vesiksvillisuus (ilmveoiset, kellushtiset j uposksvit) on tutkimuslueell ljistoltn niukk j määrältään vähäistä tyypillistä hiemn ruskevetisten, oligotrofisten järvien ljisto. Osksi rntvesien niukk ksvillisuus johtui myös rntojen jyrkkyydestä, mutt mtlillkin rnnoill oli sekä ljistoltn että biomssltn vähäinen vesiksvillisuus ti se puuttui kokonn. Eräissä pienissä lhdiss, joiss mtlous oli lisännyt sedimenttiot j rvinnekuormitust, oli ljistoss lievästi eutrofisi piirteitä j vesiksvien biomss keskiverto suurempi. Tällisill pikoill esiintyi myös vesiksvien vyöhykkeellisyyttä, vesiksvibiotooppej. Pikllisi eroj ljikirjoon toi viljelysten läheisyyden KAAVOTUS JA MAANKÄYTTÖ OY KOUKATU 0 A 500 LPEENRANTA PUH FAX

15 KRKONKYLÄN SEUDUN JA VLKONHJU LUKONNEMEN OSAYLESKAAVA lisäksi tutkittvn vesilueen lähteisyys. Kokonisuudessn ihmistoiminnn vikutus näkyi vesiksviljistoss vähän. Ksvi-inventoinnin yksityiskohtiset tulokset johtopäätöksineen ovt ympäristöinventoinnin osss. OSAYLESKAAVA-ALUEDEN BOTOOPT JA KASVLAJSTO (Jouko Sipri, 00). Eläimistö Ympäristöseitys keskittyi ksviljistoon. Mstotyöt suoritettiin lueell välisenä ikn. Systemttist j kttv linnusto- ti nisäkässeitystä ei yiskv-lueilt tehty. Lähes kikki ksvi-inventoinnin ikn tvtut lintu- j nisäkäsljit olivt yisiä j tutkituil biotoopeil tyypillisiä ljej (uhnlisuusluokituksess ns. LC-ljej). Aikisemmiss inventoinneiss ei myöskään o löydetty lueelt uhnlisi ljej. Lintuljej, joiden knnt ovt pienentyneet niin pljon, että ne ovt joutuneet silmälläpidettävien ljien listl (NT-ljit), todettiin tutkimuslueill neljä kulttuurisidonnist lji. NT-luokn ljit eivät kuulu uhnlisten ljien ryhmään, mutt kikki tulukoss nimetyt ljit ovt ruhoitettuj. Alueell todetut NTljit ovt: suomlinen nimi Kivitsku Kottrinen Pensstsku Vrpunen tieteellinen nimi Oennthe oennthe Sturnus vulgris Sxicol rubetr Psser domesticus Vrntuneet ljit (VU-ljit) kuuluvt uhnlisiin ljeihin. Suurin syy tutkimuslueilt löydettyjen ljien uhnlisuuteen on kntojen nope pieneneminen, vikk ljit eivät vielä o Suomess erityisen hrvinisi. Ljin uhnlisuus ei itsessään tuo oikeusvikutuksi. Kikki kolme tutkimuslueell todettu uhnlist lji ovt kuitenkin ruhoitettuj. VU-luokkn kuuluvt ljit: suomlinen nimi tieteellinen nimi elinympäristö Nurulokki Lrus ridibundus ruoikkoiset järvien lhdet Selkälokki Lrus fuscus järvien luodot j pikkusret Tiltltti Phylloscopus collybit ikääntyneet kuusikot Luontodirektiivin - j V-liitteiden lintuljej ei tutkimuslueell todettu. Luonnonsuojelusetuksess minituist ljeist lueell todettiin kuikk (Gvi rctic). KAAVOTUS JA MAANKÄYTTÖ OY KOUKATU 0 A 500 LPEENRANTA PUH FAX

16 KRKONKYLÄN SEUDUN JA VLKONHJU LUKONNEMEN OSAYLESKAAVA hmisen toiminnn vikutus ympäristöön Luonto lueell on kuttltn eri ihmistoimintojen muokkm. Vilkon sh, Mikkeliin johtv mntie j Vilkonhrjun sornottolue KAAVOTUS JA MAANKÄYTTÖ OY KOUKATU 0 A 500 LPEENRANTA PUH FAX

17 KRKONKYLÄN SEUDUN JA VLKONHJU LUKONNEMEN OSAYLESKAAVA LANSÄÄDÄNNÖLLSTÄ TAUSTAA YMPÄRSTÖTEDON KÄSTTELYÄ VTEN Mnkäyttö- j rkennuslki (MRL) Mnkäyttö- j rkennuslin yinen tvoite on järjestää lueiden käyttö j rkentminen niin, että siinä luodn edellytykset hyväl elinympäristöl sekä edistetään ekologisesti, tloudellisesti, sosilisesti j kulttuurisesti kestävää kehitystä ( mom.). Alueiden suunnittelun tvoitteen on lisäksi edistää luonnon monimuotoisuuden j muiden luonnonrvojen säilymistä. Luonnonsuojelulki (LsL) Ruhoitetut luonnontyypit: Vuoden 997 luss voimn stuneess luonnonsuojelulin (0..996/096) 9 :ssä luetelln 9 luonnontyyppiä, joit ei s muutt niin, että luontotyypin ominispiirteiden säilyminen kyseisillä lueill vrntuu: -luontisesti syntyneet, merkittäviltä osin jloist htipuist koostuvt metsiköt -pähkinäpensshdot -tervppäkorvet -luonnontiliset hiekkrnnt -merenrntniityt -puuttomt ti luontisesti vähäpuustoiset hiekkdyynit -ktjkedot -hdesniityt -voint misem hllitsevt suuret yksittäiset puut ti puuryhmät Suunnittelulueell ei o em. luonnontyyppejä. Uhnliset j erityisesti suojeltvt ljit: Uhnlisist j erityisesti suojeltvist ljeist säädetään luonnonsuojelulin 6 j 7 j -setuksen j :ssä. Erityistä suojelu vtivt ljin säilymisel tärkeän esiintymispikn hävittäminen j heikentäminen on kieltty. Uhnliset: Alueell tvtn uhnlisist linnuist kuikk j selkälokki. Erityisesti suojeltvist ljeist ei lueelt o hvintoj. Luontodirektiivin ljit EU:n luontodirektiivin liitteessä V() trkoitettujen eläinljeihin kuuluvien yksilöiden seästi luonnoss hvittvien lisääntymis- j vähdyspikkojen hävittäminen j heikentäminen on kieltty (luonnonsuojelulki 9 j -setuksen liite 5) Alueell on hvittu sukko. Lepkkoljeist ei o trkempi tietoj, mutt niitä sustnee lueell. Lintudirektiivin ljit EU:n Neuvoston direktiivi luonnonvristen lintujen suojelust (79/09/Y) eli lintudirektiivi säätää, että tämän direktiivin liitteessä. minittujen ljien elinympäristöjä on suojeltv erityistoimin, jott vrmistetn ljien eloonjääminen j lisääntyminen niiden vinneisyyslueell (. rtikl). Lintudirektiivin ljeist lueell pesivät hvintojen perusteell inkin kuikk j plokärki. KAAVOTUS JA MAANKÄYTTÖ OY KOUKATU 0 A 500 LPEENRANTA PUH FAX

18 KRKONKYLÄN SEUDUN JA VLKONHJU LUKONNEMEN OSAYLESKAAVA Ntur 000-ohjelm Jos hnke ti suunnitelm joko yksistään ti trksteltun yhdessä muiden hnkkeiden j suunnitelmien knss todennäköisesti merkityksellisesti heikentää vltioneuvoston Ntur 000 -verkostoon sisällytetyn lueen luonnonrvoj, hnkkeen toteuttjn ti suunnitelmn ltijn on, joli hnkkeeseen o sovelttv ympäristövikutusten rviointimenettelystä nnetun lin (68/9) luvuss trkoitettu rviointimenettelyä, sinmukisell tvll rvioitv nämä vikutukset. Sm koskee sellist hnkett ti suunnitelm lueen ulkopuoll, joll todennäköisesti on lueel ulottuvi vikutuksi (LsL 65 ). Alueell ei o Ntur 000-verkostoon kuuluvi lueit. Vltkunnlliset suojeluohjelmt Mssmme on ldittu suojeluohjelmt soil, lintuvesil, hdoil, hrjuil, rnnoil j vnhoil metsil. Vltioneuvoston hyväksymään luonnonsuojeluohjelmn kuuluvll lueell ei s suoritt sellist toimenpidettä, jok vrnt lueen suojelun trkoituksen (LsL 9 ). Alueell ei o vltkunnllisten suojeluohjelmien lueit. Vesilin nojll ruhoitetut ympäristötyypit Vesilin 5 :n mukn toimenpide, jok vrnt enintään kymmenen hehtrin suuruisen fldn ti kluuvijärven tikk muull kuin Lpin läänissä enintään yhden hehtrin suuruisen lmmen ti järven säilymisen luonnontilisen, on kieltty. Lisäksi oj, noro j sellist vesiuom, joss ei jtkuvsti virt vettä eikä runssvetisimpänäkään ikn o riittävästi vettä veneellä kulku ti uiton toimittmist vrten j jot klkn ei voi snottvss määrin kulke, ei s muutt niin, että uomn säilyminen luonnontilisen vrntuu. Sm on voimss luonnontilisest lähteestä (Vesilki, 7, 7 ). Suunnittelulueell on edellä trkoitettuj kohteit muutmi (mm. Vilkonhrjun supplmmet). Metsälin erityisbiotoopit Metsälin (..996/09) 0 :ssä todetn, että Metsiä tue hoit j käyttää siten, että yiset edellytykset metsien biologisel monimuotoisuudel oministen elinympäristöjen säilymisel turvtn. Sen jälkeen luetelln 7 metsien monimuotoisuuden knnlt erityisen tärkeää elinympäristöä: - lähteiden, purojen j pysyvän veden juoksu-uomn muodostvien norojen sekä pienten lmpien välittömät lähiympäristöt - ruoho- j heinäkorvet, sniiskorvet sekä htokorvet j Lpin läänin eteläpuoll ovt tot - rehevät htolikut - pienet kngsmetsäsrekkeet ojittmttomill soill - rotkot j kurut - jyrkänteet j niiden välittömät lusmetsät - krukkoknkit puuntuotnnollisesti vähätuottoisemmt hietikot, klliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot j rntluhdt Elinympäristöjen tunnusmerkkejä on trkemmin luonnehdittu metsäsetuksen 7 :ssä. Suunnittelulueell on muutmi pieniä puroj sekä mm. supplmpi Vilkonhrjull. M-ineslin nojll ruhoitetut hrjut M-ineslki soveltn kiven, sorn, hiekn, sven j mulln ottmiseen poiskuljetettvksi tikk pikll vrstoitvksi ti jlostettvksi (ML ). M-inesliss trkoitettuj ineksi ei s ott niin, että siitä iheutuu mm. kuniin misemkuvn turmeltumist, luonnon merkittävien kuneusrvojen ti erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumist tikk huomttvi ti ljl ulottuvi vhingollisi muutoksi luonnonolosuhteiss (ML ). Suunnittelulueell tällinen kohde on Vilkonhrjun lue (seutukvkohde 08.). KAAVOTUS JA MAANKÄYTTÖ OY KOUKATU 0 A 500 LPEENRANTA PUH FAX

19 KRKONKYLÄN SEUDUN JA VLKONHJU LUKONNEMEN OSAYLESKAAVA YMPÄRSTÖVOLTAAN MERKTTÄVÄT ALUE JA KOHTE Suosituksiss käytetyt merkinnät (kts. myös krtt, Perusseitykset) SL = Luonnonsuojelulin nojll suojeltu lue /s = Alue tue säilyttää luonnontilisen v = Arvoks vesistölue pv = Arvoks pienvesistö ge = Arvoks hrjulue m = Misemllisesti merkittävä lue. Tervppäkuj j Humpurinmäen kulttuurimisem Tervppäkuj on Kirkonkylän symboli j tärkein misemllinen kiintopiste. Tervppää ksvv rnthto niemen eteläkärjessä on ruhoitettu luonnonsuojelulin nojll. Tervppäkuj liittyy onnisesti lueen moniin rkennushistorillisiin kohteisiin (kts. koht.5). Ruhoitettu rnthto on ollut pitkään ihmistoiminnn vikutuksen lisen, jok näkyy hdon ljistoss. Alkuperäisljiston lisäksi hdoss ksv runssti niityil j pihpiireil tyypillisiä ljej. Humpurinmäellä ti ruhoitetull tervppäkujn lueell ei todettu uhnlisi ljej. Suositus: hoitotoimi, merkintä: kuj SL, Humpurinmäki m Peruste: luonnonsuojelul, seutukvn SL. Vilkonhrju Humpurinmäki Arvoks vesimisemn rjoittuv hrjumuodostum. Rnnt ovt täynnä kesämökkejä. Myös Vilkon sh j lj m-inesten otto sijitsee lähilueell. Suositus: ei m-inestenotto, rkentminen mltillist, merkintä ge Peruste: m-inesl, seutukvn h KAAVOTUS JA MAANKÄYTTÖ OY KOUKATU 0 A 500 LPEENRANTA PUH FAX

20 KRKONKYLÄN SEUDUN JA VLKONHJU LUKONNEMEN OSAYLESKAAVA Kivisenlhti Kivisenlhden itärnnn korke mäki j lhden perukk muodostvt yhdessä Pienen Metsälmmen länsirnnll ovn kpen slmen knss misemllisesti merkittävän kokonisuuden, jonk vuoksi nämä lueet tulisi jättää rkentmtt. Ksviljistoss ei todettu sellisi ljej, jotk rjoittvt mnkäytön suunnittelu. Uhnlisen kuikn (Gvi rctic) elinpiiri on turvttv. Suositus: ei rkentmist Peruste: misem, ympäristöinventointi 00 Kivisenlhti j idän puoinen mäki. Soiknlhden j Niemiluhdnlhden mhdolliset liito-orvkohteet Alueet on inventoitu Mikkelin seudun ympäristöpeluiden toimest mliskuuss 00. Mompien lueiden luokitus on lin mhdollinen eli (ei hvintoj liito-orvst / liito-orvl sovelis ympäristö). Suositus: ei rkentmist, metsänhoidon rjoitukset, merkintä /s Peruste: liito-orvinventointi KAAVOTUS JA MAANKÄYTTÖ OY KOUKATU 0 A 500 LPEENRANTA PUH FAX

21 KRKONKYLÄN SEUDUN JA VLKONHJU LUKONNEMEN OSAYLESKAAVA Sysmälänniemi Sysmälänniemen kärki on kpe j luotojen j srien ympäröimä. Alue on misemllisesti merkittävä j luodoill pesii useit prej kllokkej (Lrus cnus) sekä kltiiroj (Stern hirundo). Niemen länsipuoll on kru srnev, jok korost Sysmälänniemen misemllist merkitystä. Suositus: ei rkentmist, merkintä m Peruste: misem, ympäristöinventointi 00, Hpniemen semkvn luontoseitys Urmslhden pohjoisos Sysmälänniemi Urmslhden pohjoisosss on järviruo ost j järvikortteest muodostuv tiheä vesiksvillisuus, joss pesii -0 pri nurulokkej. nventointiikn osll prej oli jo ntopoikset. Urmslhden pohjoispäässä ov pieni sri kuuluu onnisen osn pesimälueeseen. Myös joutsenen pesinnästä on hvintoj. Alue tulisi jättää rkentmtt pesimäyhdyskunnn lisääntymismhdollisuuksien turvmiseksi vstisuudesskin. Möhkösenmäen luoteispuoll ov kivinen, mtl lhti on kllokin (Lrus cnus), rntsipin (Actitis hypoucos) j sinison (Ans pltyrhynchos) suosim pesimäluett. Lhden länsios olisi syytä jättää luonnontiln. Suositus: ei rkentmist, merkintä v Peruste: vesilintujen pesimälue, ympäristöinventointi 00 KAAVOTUS JA MAANKÄYTTÖ OY KOUKATU 0 A 500 LPEENRANTA PUH FAX

22 KRKONKYLÄN SEUDUN JA VLKONHJU LUKONNEMEN OSAYLESKAAVA Onttojenmäen eteläos Pöyryn luett hllitsee lj Onttojenmäki, jok on lj drumliini. Onttojenmäen luoteisrinne on jyrkkä j mperältään kivistä moreeni. Lkilue on moreenin peitoss j kkkoisrinne muodostuu sedimenttisineksest. Kkkoisrinne lskee loivsti j viää lopult hiekkiseksi Pöyrynknkksi. Pöyrynkngs j Onttojenmäki ovt misemllisesti omimisi lueit. Kivimäen länsipuoll on kunis kumpuiv hrjumuodostum, jok on pljon käytetty ulkoilureitti Onttojenmäel päin. Kumpreikost länteen mntien toisell puoll, on vp rnt. Alue muodost misemllisen kokonisuuden, jok pelisi erinomisesti myös vp-jn lueen. Alue tulisi tämän vuoksi jättää rkentmtt. Onttojenmäen eteläpäässä on vnhoj sornottolueit, jotk voisi hyödyntää suntorkentmiseen. Uhnlist ljisto lueell ei ksv. Suositus: rkentmist mm. vnhoil sornottolueil (misemointi), virkistyskäyttö Peruste: misem j virkistys, ympäristöinventointi 00 Onttojenmäen eteläos 8. Onttojenmäen luoteispuoli Puronnotko Onttojenmäen luoteispuoll on htokorpe, pääpuuljin tervppä. Lehtokorvess virtvn puron ympäristö on iemmin ollut niittynä ti pelton. Alueell ksv tyypillisen htoljiston lisäksi myös vin vtivi ljej. Tien pohjoispuoll on luonnonmuistomerkkinä ruhoitettu puuminen ktj. Suositus: ei rkentmist, merkintä /s Peruste: ympäristöinventointi 00 KAAVOTUS JA MAANKÄYTTÖ OY KOUKATU 0 A 500 LPEENRANTA PUH FAX

23 KRKONKYLÄN SEUDUN JA VLKONHJU LUKONNEMEN OSAYLESKAAVA Plomäki Plomäen lue lukuisine lmpineen (Liinlmpi, Hukilmpi, Klilmpi j Särkilmpi) on suurien korkeuserojen luett, joss klliokumpreiden länsirinteet ovt pääsiss tuoreit knkit j itä- j etelärinteet htomisi knkit. Plomäen etelärinteeltä vutuu huikeit näkymiä etelään in Ryökäsvedel sti (kuv). Hukilmmen pohjoispään korpinotkelm tue jättää luonnontiln, kosk lueell on todettu vrntuneen tiltltin pesimäreviiri (VU-lji). Suositus: ei rkentmist Hukilmmen pohjoispäähän, merkintä /s Peruste: ympäristöinventointi 00 Särkilmmen luoteispuoll, kylätien vrress ov pieni rinnehto olisi syytä säästää rkentmiselt, jott Hirvenslmell vähälukuisen mustkonnnmrjn esiintymä säilyisi. Alueell on myös kolme muut pienilist kohdett, joiden rkentmist tulisi välttää (keto, vnh niitty, hto). Suositus: rkentmisen ohjmist Peruste: ympäristöinventointi 00 Plomäen kohteet KAAVOTUS JA MAANKÄYTTÖ OY KOUKATU 0 A 500 LPEENRANTA PUH FAX

24 KRKONKYLÄN SEUDUN JA VLKONHJU LUKONNEMEN OSAYLESKAAVA Vilkonhrjun supplmmet Vilkonhrjun pohjoispää Herrinniemen kohdlt pohjoiseen on hrjujkson prhint os. Kumpreet nousevt pikoin jyrkkäsivuisin j korkein pinuen ts ls supplmmiksi. Alueell ei todettu sellisi ksviljej, jotk rjoittisivt mnkäyttöä. Alue on kuitenkin misemllisesti merkittävä. Erityisesti supplmpien ympäristö tulisi ruhoitt rkentmiselt. Suositus: ei rkentmist ti m-inestenotto, merkintä ge / pv Peruste: m-inesl, seutukvn h, ympäristöinventointi 00. Herrniemen kärki Supplmmet Herrniemen kärki on kuikn reviiriä j ilmeinen pesimäpikk. Alue tulisi jättää rkentmtt. Kuikk (Gvi rctic) on luonnonsuojelusetuksen uhnlisten ljien listll. Pitkä rkentmton rntviiv on eheä j ilmeisesti yhteiskäytössä. Rnt ei tulisi sulke yisestä käytöstä rkentmisell. Erityisesti rnnn koillisos tulisi säilyttää yisessä käytössä, kosk mntieltä tue pistotie rntn helpotten rntn pääsyä. Yhtenäinen hiekkrnt on myös misemllisesti merkittävä tekijä lueell. Suositus: ei rkentmist, yhteiskäyttö, merkintä ge / v Peruste: ympäristöinventointi 00 Herrniemi KAAVOTUS JA MAANKÄYTTÖ OY KOUKATU 0 A 500 LPEENRANTA PUH FAX

25 KRKONKYLÄN SEUDUN JA VLKONHJU LUKONNEMEN OSAYLESKAAVA Kotktveden pohjoisos Pellon itäpuoll sijitsev klliokumpre suurine siirtolohkreineen on sekä misemllisesti että ljistons puost pikllisesti merkittävä. Kirjln johtvn tien rnnn puoll lähellä rkennuksi ov kuiv hto on ljistoltn monipuolinen j vtelis. Kotktveden pohjoisimmss päässä on kivinen j luotoinen lhti, joss on kuikn reviiri j todennäköinen pesimäpikk (kts. erillinen krtt). Pohjoiseen johtvn mntien vrrell lueen mnkäyttöä suunniteltess on vrmistettv, ettei lueen rkentminen ti tuv käyttö pääse pilmn pohjvettä. Suositus: ei rkentmist klliokumpreel ti kuivn hdon lueel, merkintä v Peruste: ympäristöinventointi 00. Kirjlnlhti Misemllisesti merkittävä kllioinen niemi sekä pieni sri Mikkelin tien vrress, louhikko j mäntyjä. Suositus: ei rkentmist Peruste: misem Kirjlnlhti Kirjlnlhden itäpuoll sijitsevn Pohjois-Kirjln tiln tlouskeskuksen ympäristössä ksv monipuolinen kulttuuriljisto, jonk soisi säilyvän. Lisäksi Pohjois-Kirjln til j peltouket ovt misemllinen kiintopiste, joll on pikllist merkitystä. Alue on myös rkennushistorillisesti rvoks (kts. koht.5 /8,9). KAAVOTUS JA MAANKÄYTTÖ OY KOUKATU 0 A 500 LPEENRANTA PUH FAX

26 KRKONKYLÄN SEUDUN JA VLKONHJU LUKONNEMEN OSAYLESKAAVA Liukonniemen kohteet Liukonniemessä vlttien pohjoispuolisell lueell ei ksv uhnlisi ljej eikä ksviljisto set rjoituksi mnkäytön suunnittelul. Alueen keskellä ov korpinotkelm on kuitenkin poikkeuksellisen rehevää luett, joss ksv useit vin vtivi ljej. Ukkosenlhden länsipuoll ovn niemen länsisivun rntkllio päällä ksvvine mäntyineen on misemllisesti merkittävä, jonk vuoksi klliornt tue jättää rkentmisest vpksi. Lisäksi Ukkosenlhden pohjoisrnt ei tu rkent ivn länsipäästä, joss vlttien penger lk kulke järven yli, misemllisten syiden vuoksi. Suositus: ei rkentmist Peruste: ympäristöinventointi 00 Liukonniemen kohteet 5. Shn ympäristö Vilkonhrjun eteläpää on tuorett kngst, joss on pikoin kuivn knkn piirteitä. Shlt etelään päin hrjujkso vjo lspäin. Lähempänä rnt metsätyyppi muuttuu reheväksi htomiseksi knkksi, jonk vtivimpi ljej olivt mm. hdokki (Pltnther bifoli) j sudenmrj (Pris qudrifoli). Sorkuoppien misemoinniss olisi trkemmin ktsottv, minkälist m-inest entisen sorhrjun pohjl jetn. Rvinteikkn mn loppusijoituspikk ei tulisi oll pohjvesivrnnon päällä. Suositus: teollisen ympäristön sovittminen luonnonympäristöön, sornottolueen misemointi. Shn ympäristö KAAVOTUS JA MAANKÄYTTÖ OY KOUKATU 0 A 500 LPEENRANTA PUH FAX

27 KRKONKYLÄN SEUDUN JA VLKONHJU LUKONNEMEN OSAYLESKAAVA Rkennushistori j muinismuistot Yiskv-lueen rkennushistorillisesti rvokkt kohteet (kts. myös krtt, Perusseitykset):. Hirvenslmen kirkko j kellotpuli Arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittem tornillinen ristikirkko rkennettiin 9-6 kokonn kivestä plneen, v. 875 vlmistuneen puukirkon till. Seinien lost tehtiin pikkkunnn grniitist. Kirkon sisätilt uusittiin 95-5 rkkitehti Kuno Kllion suunnitelmien mukn. Kirkkotrh, smoin kuin viereiset kksi hutusmt, on kiviitojen reunustm. Toisell hutusmll ov kolmijkoinen kellotpuli on kuulunut v. 768 vlmistuneeseen kirkkoon. Nykyisen hhmons tpuli si 78. Sen jälkeen sitä on kunnostettu mont kert, viimeksi 005. Tpuliss on kreivi Niilo Brhen lhjoittm kello vuodelt 69. Kirkkotrhss säilytetään myös yhtä kirkkovenettä. - Etelä-Svon rkennusperintö, kohde (98). Niemen pppil Vnh, 8 plnut Hiltuniemen pppil oli rkennettu uudelen 870 j ploi ts 98. Uusi rpttu kivipppil vlmistui 99 rkennusmestri John Mlmbergin suunnitelmien mukn j oli vlmistuttun mnkuulu uudenikisuutens vuoksi: tloss oli keskuslämmitys j kikki mukvuudet. Pihpiiriä reunustvt pppiln ploss säilyneet rkennukset: vuormton hiinen ittrkennus, kivihrkoist rkennettu nvett j pieni hiisun. Päärkennuksen etelänpuoisell rinteellä on pppiln puutrh omenpuineen j koristeistutuksineen. Pppiln rnnss säilytetään Merrsmäen Hovin kirkkovenettä. - Etelä-Svon rkennusperintö, kohde (98). Viljmksiini Nykyisin ruumishuoneen toimiv kivistä muurttu viljmksiini on vuodelt 8. Se on oellinen os kirkonmäen historillist kyläkuv. - Etelä-Svon rkennusperintö, kohde (98). Hirvenslmen seurtlo Sumrimvuorttu, yksikerroksinen hiistä rkennettu seurojentlo, jok on lun perin rkennettu suojeluskunnntloksi 9. - Etelä-Svon rkennusperintö, kohde (98) 5. Kirkonkylän entinen knskoulu Kksikerroksinen, pystyvuorttu hiinen tyyppikoulu 90-luvult. - Etelä-Svon rkennusperintö, kohde 5 (98) 6. Tuulimylly j itt Lutvuorttu vrvsmylly kirkonkylän keskustss ovll museolueell. Siihen kuuluu myös 700- luvult peräisin ov itt. - Etelä-Svon rkennusperintö, kohde 6 (98) 7. Lääkärintlo ( Hiekkniemi) Kirkonkylän tervppäkujn vrrell ov suinrkennus 900-luvun lkupuolt. Yksityiskäytössä. - Etelä-Svon rkennusperintö, kohde 7 (98) 8. Pohjoiskirjl Tlonpoikinen rkennusryhmä, johon kuuluu mm. vuorttu, stulkttoinen j lyhytnurkkinen päärkennus vuodelt 9, suuri kivihrkoist tehty nvett vuodelt 9 j viiden itn hiirkennus. Tup on snottu Svon suurimmksi. Yksityiskäytössä. - Etelä-Svon rkennusperintö, kohde 9 (98) KAAVOTUS JA MAANKÄYTTÖ OY KOUKATU 0 A 500 LPEENRANTA PUH FAX

28 KRKONKYLÄN SEUDUN JA VLKONHJU LUKONNEMEN OSAYLESKAAVA Kirjl Smll peltoukell Pohjoiskirjln knss sijitsee Kirjl, jok on ollut sukutil 600-luvult lähtien. Rkennukset, vuorttu hiinen päärkennus vuosisdn lkupuolt, ittrivi j nvett, muodostvt pihpuiden knss yhtenäisen ryhmän. Yksityiskäytössä. - Etelä-Svon rkennusperintö, kohde 0 (98) 0. Knervl Entinen Kisskosken tehtn johtjn krtnominen sunto, johon kuuluu osittin kksikerroksinen, khdell poikkipäädyllä vrustettu päärkennus, osittin kksikerroksinen tup- j liiterirkennus sekä sun. Vuosisdn lkupuoll rkennetut rkennukset ovt säilyneet niin sisä- kuin ulkosultn lkuperäisinä. Puistomisen puutrhn ympäröimäl rkennusryhmäl joht mntieltä koivukuj. Yksityiskäytössä. - Etelä-Svon rkennusperintö, kohde 7 (98). Kisskosken knv j tehtt suntolueineen Puulveden pinnn lskemiseksi rkennettiin knv Liekuneest Pieneen Metsälmpeen 8-. Seurvn vuonn sitä vennettiin j 85-5 syvennettiin, minkä jälkeen Puulveden pint lski nykyisel tsol. Knv lskee Mehtälmpeen, jot S. Topelius on kuvnnut teoksess Vnh kunis Suomi. 909 ttiin knvn rnnl rkent pperitehdst, jonk tiiliset, osittin vlkeksi rptut teollisuusrkennukset ovt vielä jäljellä. Tehtn omisti helsinkiläisten liikemiesten 907 perustm Oy Kisskoski Ab j pperin tuotnto lkoi 90. Tehtn kukoistuskusi oli ensimmäisen milmnsodn ik. Prhimmilln tehtn peluksess oli yli 00 henkeä. Pääljein tuotnnoss olivt pksut lbumi-, pino-, tpetti-, pkkus- j värilliset pperit. 90 hiirkenteinen pperitehds ploi. Ploss säästynyt hiomo jtkoi toimintns j pperitehds päätettiin rkent uudestn. Tehds myytiin 9 Kymi Oy:l, jok siirtyi pelkästään hiokkeen vlmistukseen eikä pperitehdst rkennettu uudestn. 9 tehds ryhtyi tuottmn sähköä mm. Mikkelin kupungil uudest sähkölitoksest (ins, Alfr. A. Plmberg). Hiomon toimint päättyi 99. Sähkön tuotnto vrten on litteistoj prnnettu mm. 9 j 970-luvull, jolloin knvn länsipään ruuhi uusittiin kokonn. Tehtn lähellä on kksi huvil j kksi työväen suintlo 90-luvult, knvn rnnll Kisskosken koulu (96) sekä työväen suntolue, jotk yhdessä knvn knss muodostvt misemllisesti omimisen kokonisuuden. Tehdsrkennukset j koko lue ovt merkittäviä lueen teollisuushistorin knnlt. Asuinrkennukset yksityiskäytössä. - Etelä-Svon rkennusperintö, kohde 8 (98) Kisskoski KAAVOTUS JA MAANKÄYTTÖ OY KOUKATU 0 A 500 LPEENRANTA PUH FAX

29 KRKONKYLÄN SEUDUN JA VLKONHJU LUKONNEMEN OSAYLESKAAVA Entinen Pöyryn koulu Vlkeksi rpttu tiilistä rkennettu tyyppikoulu 90-luvun lopult. Yksityiskäytössä. - Etelä-Svon rkennusperintö, kohde 6 (98). Altol Altoln pihpiiri sijitsee Hirvenslmen kylätien j Liekuneen välisellä rntkistell. 90-luvull kelloseppä Tuoms Pippuri rkensi perheelen suinrkennuksen, johon liitettiin myöhemmin kellosepän työ- j liiketilt. Hirvenslmen kyläritil ennen tyypillinen pihpiiri suin/ liikerkennuksineen. Rkennukset ovt säilyneet lkuperäisessä suss ulko- j sisätiloiltn. Päärkennuksess on säilynyt pljon tyylihuonekluj 900-luvun lust (kertustyyli). Kohde edust rntojen historillist rkennusknt. - Mkuntliiton rekisteri (00). Pöyryn entinen vnhinkoti Tilll on vuonn 98 vlmistunut kolmikerroksinen kivinen päärkennus. Lisäksi tontill on vnh nvettrkennus sekä itt j tlouskellri. Kirkonkylän osyiskvn perusseitykset (99) 5. Rpsren vnh rkennusknt Misemllisesti hyvin keskeisellä pikll sijitsevt vnht rkennukset. Kirkonkylän osyiskvn perusseitykset (99) 6. ent. vlokuvmo Hutusmn kiviidn vieressä sijitsev entinen pppiln torpp. (90 9 luku). Seutukvss on osoitettu seurvt rkennussuojelukohteet: Kirkonkylä Kisskosken lue Rpsri Kisskosken kylälue, joll ympäristön peruspiirteet säilytetään (At/s 08.07) Kisskosken knv j tehtt (SU 08.60) Hirvenslmen kirkko j kellotpuli, rkennussuojelukohteet (SR 08.60) Niemen pppil, rkennussuojelukohde (SR 08.60) Entinen viljmksiini, rkennussuojelukohde (SR 08.60) Hirvenslmen seurtlo, museo j entinen koulu, rkennussuojelukohteet (SR ) Knervl, rkennussuojelukohde (SR 08.67) KAAVOTUS JA MAANKÄYTTÖ OY KOUKATU 0 A 500 LPEENRANTA PUH FAX

30 KRKONKYLÄN SEUDUN JA VLKONHJU LUKONNEMEN OSAYLESKAAVA Vilkonhrju - Liukonniemen lue Pohjois-Kirjln rkennussuojelukohde (SR 08.60) Yiskv-lueen esihistorillisesti rvokkt kohteet: SM/, Leirintälueen muinismuistokohde, pyyntikuopt (seutukvkohde SM 08.) SM/, Vilkonhrjun pyyntikuopt, luett (Hirvenslmen muinisjäännösinventointi 990) SM/ Uus-Tipen pyyntikuopt Vilkonhrjun kohteet Hirvenslmen oslt ongelmn on, ettei siellä o tehty kuin yksi pieni inventointi 990-luvun luss. Kvoitettvill lueill on epäimättä enemmänkin muinisjäännöksiä, mutt niitä ei o vielä löydetty (Etelä-Svon mkuntmuseon ilmoitus.0.00). nventointi pyritään täydentämään kvoitustyön ikn..6 Yhdyskunttekniikk Liikenneverkko Tieverkon rungon muodostvt seurvt seutukvstkin löytyvät tieosuudet: Otv-Hirvenslmi-Leivonmäki mntie (st 08.5) Uutel-Hirvenslmi mntie 9 (st 08.6) Vhvmäen pikllistie (yt 08.7) Hämeenmäen pikllistie (yt 08.) Vilkonhrjun pikllistie (yt 08.) Mniemen pikllistie (yt 08.) Ktso seutukvkrtt sivull. Edellä minituist teistä kksi ensimmäistä luokitelln seudullisiksi j loput pikllisiksi yhdysteiksi. Merkittäviä muutoksi tieverkon rkenteeseen ei o tiedoss. Asemkvn mukisist ktulueist suurin os on rkennettu (runst 0 kilometriä). Merkittävimmät rkentmttomt kdut sijitsevt urheilukentän länsipuoll (ns. Kisnkin lue). Asemkvn j yisten teiden ulkopuoll kvoitettv luett pevt tilojen yksityistiet. Vesiliikenteen toiminnllinen keskipiste on Kirkonkylän stmss, jonk kutt kulkevt mm. seutukvsskin huomioidut: KAAVOTUS JA MAANKÄYTTÖ OY KOUKATU 0 A 500 LPEENRANTA PUH FAX

31 KRKONKYLÄN SEUDUN JA VLKONHJU LUKONNEMEN OSAYLESKAAVA Svonselän melontrengs (mr 08.5) Krttuunselkä-Liekune-Ryökäsvesi livväylä ( 08.60) KAAVOTUS JA MAANKÄYTTÖ OY KOUKATU 0 A 500 LPEENRANTA PUH FAX

32 KRKONKYLÄN SEUDUN JA VLKONHJU LUKONNEMEN OSAYLESKAAVA Vesihuolto Kunnn vesi- j viemärilitos on yhtiöitetty j sitä hoit Hirvenslmen Vesi Oy. Kunnn pohjvedenottmo sijitsee Ryökäsveden rnnll Rehniönniemessä n. kilometriä tjmn itäpuoll. Vedenottmolt vesi pumptn tjmn keskellä Ukkomäellä ovn vesitorniin j sieltä tjmn vesijohtoverkostoon. Kunnnvltuusto hyväksyi vuonn 000 yksityiskohtiset vesihuoltosuunnitelmt lähes koko suunnittelulueel. Suurelt osin kyseiset suunnitelmt ovt kustnnussyistä toteutumtt. Tvoitteen onkin jtkoss edetä vesiosuuskunnittin. Riptin vesiosuuskunnn toimint-lue ulottuu Kisskoskel j näin oln suunnittelulueel skk. Kunnn vesihuoltosuunnitelm uudistetn prhilln j se huomioidn jtkosuunnitteluss. Möhkösenmäen vesijohto NYKYNEN TAAJAMA-ALUE Urmslhden jätevesiviemäri Jätevedenpuhdistmo Vesitorni Riptin vesiosuuskunnn toimint-lue Kunnllisen viemäriverkoston nykytilnne seiää myös edellä ovst krtst. Jätevesien puhdistmo sijitsee lähellä Liekuneen rnt noin kilometrin päässä tjmst länteen. Puhdistmon lähistöllä sijitsee kunnn entinen ktopikk, jok suljettiin muutmi vuosi sitten. Jätehuolloss on siirrytty seudulliseen yhteistyöhön (Metsä-Siriln jätesem). Hj-sutuslueen vesihuoltortkisut ovt erittäin tärkeä os tvoitesettelu j vinist kvoitustyötä. Toimiv vesihuolto nt perusteet uusien suinlueiden osoittmisel (kts. koht. /A). Yhdyskunttlous Yhdyskunttloudellisen trkstelun trkoituksen on nt suunnittelul perustieto sekä kustnnustieto niistä tekijöistä, jotk vikuttvt lueen lopullisiin toteuttmiskustnnuksiin. Pikllisten rkentmisolosuhteiden lisäksi lueen yhdyskunttloudelliset kustnnukset muodostuvt pääsiss liittymisestä tieverkostoon sekä vesihuollost. Yhdyskunttloudellisi seityksiä tehtiin ljsti jo edellisen yiskvtyön yhteydessä noin kymmenen vuott sitten. Trksteluss olivt mm. seurvt rkennettvuus- j tloudellisuusseitykset: mperä, kltevuussuhteet, vesisuhteet, tiestön rkentminen, vedenhnkint j jätevesien käsittely. Näiden seitysten yhteenveton ldittiin yhteenvetokrtt, joiss yiskv-lue jettiin edullisuusvyöhykkeisiin yhdyskunttlouden knnlt. Kyseiset seitykset ovt edelen hyvin käyttökelpoisi (kvoituksen oheismterili). KAAVOTUS JA MAANKÄYTTÖ OY KOUKATU 0 A 500 LPEENRANTA PUH FAX

33 KRKONKYLÄN SEUDUN JA VLKONHJU LUKONNEMEN OSAYLESKAAVA TAVOTTE. Keskeiset yiset tvoitteet Mnkäyttö- j rkennuslin mukn yiskvn trkoituksen on yhdyskuntrkenteen j mnkäytön ohjminen sekä toimintojen yhteen sovittminen. Keskeisenä tvoitteen on määritellä mnkäytön strtegi suunnittelulueell 0 5 vuodeksi j ohjt tuv semkvoitust keskustjmss. Keskustjmss yiskvll pyritään yhdyskuntrkenteen tiivistymiseen mhdollisten semkvmuutosten vull j uusien tjmrkenteeseen kiinteästi liittyvien suinlueiden hyödyntämiseen sekä pelurkenteen monipuolistumiseen. Yhdyskuntrkenteen tiivistämisen knnlt on erittäin tärkeää, että rkentumttomt tontit sdn toteutumn. Tämä edellyttää ktiivist toimint niin kunnn kuin myös yksityisten mnomistjien tholt. Perustvoitteit ovt: Asemkvn nykyisen vpn kpsiteetin rkentumisen edistäminen Uusien nykyistä tjmrkennett hyödyntävien vetovoimisten j yhdyskunttloudellisesti edullisten suinlueiden osoittminen Pelujen stvuuden tukeminen Rkennetun ympäristön, misemn j luonnonrvojen vliminen Liikenneverkon kehittäminen Virkistykseen soveltuvien lueiden riittävyyden turvminen. Asumisen tvoitteet Keskustjmn vpn tonttireservin kpsiteetti riittää hyvin nykyisellä ti nykyistä suuremmllkin kysynnällä koko suunnittelujnjksol (kts. koht. Tonttireservi). Näin oln uusien tjmrkentmisen lueiden osoittmiseen tue suhtutu kriittisesti. Nykyistä semkv-luett ei o pkko ljent. Kymmenen vuott sitten edellisen yiskvtyön yhteydessä lskettiin tjmn ulkopuolisil lueil teoreettinen rkennusoikeus tilojen pint-lojen perusteell. Lukumääräisiä rkennusoikeuksi ei kuitenkn osoitettu lopullisess kvrtkisuss. Useiden kymmenien rkennuspikkojen osoittminen hjsutuslueel reserviksi on monesskin miessä hrhn johtv. Rkentmiseen liittyy sen ohjmist vikeuttvi epävrmuustekijöitä kuten esimerkiksi rkentmisen määrä, sijinti j iktulu. Suurimmksi yksittäiseksi epävrmuustekijäksi osoittutui yksityisten mnomistjien hluttomuus suinrkentmisen osoittmiseen /tontinmyyntiin. Seurvill sivuill on esitetty ympäristöseitysten j yhdyskunttloudellisten vertilujen perusteell lueit, joil yiskvn vull suositn suinrkentmist. Kyseiset lueet sijoittuvt luonteeltn tjmrkentmisen j rkennusjärjestyksen vull tphtuvn tvnomisen hjrkentmisen välil. Toisin snoen kyseisil lueil rkentminen vtii nykyisin lähes in poikkemisluvn. Yiskvn vull etsitään keinoj, joill rkennuslupmenettely näillä lueill hoidetn sujuvmmin. Suosituslueiden ulkopuoll rkentmist voidn jtkosskin ohjt normlisti rkennusjärjestyksen vull. Esitetyt lueet ovt nykyisen tjmrkenteen ulkopuoll, mikä on yhdyskuntrkenteen viämisen tki kielteistä kehitystä. Liekune j Ryökäsvesi ovt kuitenkin erittäin voimkkit vetovoimtekijöitä, kun uusi houkuttevi rkennuspikkoj etsitään suunnittelulueelt. Pienten mseutukuntien on pystyttävä Etelä-Svon lueell trjomn ldukkit rkennuspikkoj, jott nykyiset sukkt pystytään pitämään j uusikin houkuttemn. Viimeikiset kokemukset esimerkiksi Hpniemen lueelt tukevt jtust, että uusil rkennuspikoil on inkin muodostettv helppo kulkuyhteys rntoihin. Suositeltvt luevrukset on esitetty väljästi tvoitesetteluviheess. Alueiden rkentmiseen liittyvät lukuist epävrmuustekijät eivät myöskään välttämättä suosi perinteistä kvoitusmenetelmää, joss osoitetn sumiseen trksti rjttuj korttelilueit rkennusoikeuksin. Kvn esitystpn j kvmerkintöihin on pyritty hkemn uutt näkökulm, jok prhiten soveltuisi kyseisil lueil. KAAVOTUS JA MAANKÄYTTÖ OY KOUKATU 0 A 500 LPEENRANTA PUH FAX

34 KRKONKYLÄN SEUDUN JA VLKONHJU LUKONNEMEN OSAYLESKAAVA A. UUD ASUMSEEN SUOSTELTAVAT ALUE TAAJAMAN KOPUOLELLA:. PÖYRYNKANGAS Alue rjutuu nykyiseen rkennettuun suinlueeseen j on kytkettävissä pienin kustnnuksin nykyiseen kunnllistekniikn verkkoon. Alue viettää loivsti lounseen Liekuneen rnt kohti. Rnt on jo melko tiiviisti rkennettu. Vpn ovt rnnt olisi ehkä syytä pääosin jättää yhteiseen käyttöön j rkentmist keskittää mieluummin irintälueel johtvn tien lähistöl. Lom-sutuksen muuttmist ympärivuotiseksi tuetn. Kyseisellä lueell kynnys semkvn ltimiseen on jo hyvin lähellä. LUOKTUS Misemlliset tekijät: Alue on kumpuiv hrjumsto j ksvillisuudeltn pääosin hvupuuvltist metsää, joll ei o rvokkit misemkohteit. Sornottolueet Onttojenmäen juurelt voidn misemoid suinrkentmisen vull. Kulttuurihistorilliset tekijät: Alueelt on tiedoss yksi pienilinen esihistorillinen kohde (pyyntikuopt / seutukvkohde SM 08.). Luonto- j ympäristötekijät: Alue on ksvupikktyypiltään melko yksipuolinen, hrvinisi ti poikkevi luonnonolosuhteit ei esiinny. Luonnontilltn lue on normli m- j metsätlouskäytössä ov luett Rkennettvuus / rkentminen Alue soveltuu hyvin rkentmiseen j lueell on vlmis tiestö. Mnomistus Alue on yksityisten mnomistjien omistuksess. Mnomistjien esittämät lustvt tvoitteet tukevt suinrkentmisen osoittmist lueel. Tjmn vittäytymisen knnlt keskeisel lueel vnhn hutusmn pohjoispuol käynnisteltiin semkvn ltimist jo vuonn 99. KAAVOTUS JA MAANKÄYTTÖ OY KOUKATU 0 A 500 LPEENRANTA PUH FAX