Keskustasuunnitelma Kellokosken kylään

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keskustasuunnitelma Kellokosken kylään"

Transkriptio

1 Keskustsuunnitelm Kellokosken kylään Dilomityö - TKK - Arkkitehtiossto - Arkkitehtuurin koulutusohjelm Tekijä: Eil Lhdenerä Vlvoj: Aij Stffns

2 Dilomityön tiivistelmä Tekijä: Eil Lhdenerä Pääine: Yhdyskunt- j kuunkisuunnittelu Sivuine: Arkkitehtuurin teori Työn nimi: Keskustsuunnitelm Kellokosken kylään Title in English: Pln for the Centre of Kellokoski villge Oituoli: A 36 Yhdyskunt- j kuunkisuunnittelu Työn vlvoj: m. rofessori Aij Stffns Työn ohjjt: Kv-rkkitehti Asko Honknen, kväällikkö Kij Huoj, kväällikkö Pertti Kyyhkynen Abstrct of mster s thesis Author: Eil Lhdenerä Mjor subject: Urbn Plnning nd Design Minor subject: Theory of Architecture Title: Pln for the Centre of Kellokoski villge Title in Finnish: Keskustsuunnitelm Kellokosken kylään Chir: A 36 Urbn Plnning nd Design Suervisor: Professor Aij Stffns Tutors: Asko Honknen, City Plnning Architect; Kij Huoj, Hed of City Plnning; Pertti Kyyhkynen, Hed of City Plnning Tässä työssä on kksi os: suunnittelulueen nlyysi j suunnitelmt. Suunnitelmt on ldittu Tuusulss sijitsevn Kellokosken kylän keskustn. Kylässä on noin 4000 sukst j se ksv jtkuvsti. Suunnitelmi on kolme: koko Kellokosken keskustn kehityssuunnitelm sekä trkemmt Ruukinlkson j Ksvihuoneenuken suinluesuunnitelmt. Ksvihuoneenukelle on ldittu myös semkv. Työn tvoitteen on ollut Kellokosken kylän keskustn kehittäminen toimivksi, viihtyisäksi j tunnistettvksi. Työ on tehty yhdessä osllisten j sintuntijoiden knss. Siten suunnittelulle on löytynyt yhteisiä tvoitteit j todellisi rjoituksi. Työn ensimmäisessä osss kerrotn Kellokosken kylästä, sen historist, misemn erityisiirteistä, rkennetust ymäristöstä j sukkiden näkemyksistä. Työn toisess osss esitellään ensin kehityssuunnitelm Kellokosken keskustn. Siinä ehdotetn täydennysrkentmist j kiertoliittymiä ääkduille. Prnnuksi on suunniteltu myös kevyen liikenteen reitteihin j ysäköintijärjestelyihin. Trkimmn suunnittelun kohde on Ksvihuoneenuken suinlue. Se sijitsee nykyisellä Kellokosken sirln joutomll kullisen keskustn vieressä. Alue on kooltn noin 5 hehtri. Suunnitelmn korttelitehokkuus on Tuusuln kunnn vtim 0,4. Asuinkerrosl on m 2 j liiketiln kerrosl m 2. Alueelle tulee noin 320 sukst. Ksvihuoneenuken tlot ovt 2 ½- ti 3 ½-kerroksisi. Ne voivt oll oll omkoti-, ri-, rivi- ti ienkerrostloj. Tlot muodostvt rjttuj kortteliihoj j selkeää util. Alueen lidss on tori, jonk reunoill on liiketil. Kevyt liikenne on ohjttu kulkemn torin kutt. Alue on mhdollist rkent vlmistloill. Ruukinlkson suinlue käsittää Kellokosken ruukin j sen ymäristön. Alue on kooltn noin 6 hehtri. Siellä on kem 2 vnhoj teollisuusrkennuksi j työväen ksrmi. Tuusuln kunt hlu lueen muuttuvn keskusttoimintojen lueeksi. Teollisuusrkennusten j työväenksrmin väliin on suunniteltu 5800 kem 2 uudisrkentmist. Uudet tlot mukutuvt kumnkin historilliseen miljööseen. Ruukin merä on sstunut, jokitörmät ovt eäv j rkennukset ristuneit. Näistä ongelmist ei kuitenkn ole treeksi tieto, jott niiden erusteell voitisiin äättää lueen tulevisuudest. Ruukinlkson suunnitelmn trkoitus onkin vuhditt lueen lisätutkimust j oll keskustelun ohjn. 37 sivu This mster s thesis consists of two rts: the nlysis of the lnning re nd the lns. The lnning re is the centre of Kellokoski townshi in Tuusul. The townshi hs c inhbitnts nd is still growing. There re three lns: the develoment ln for the centre of the townshi, Ruukinlkso housing re ln nd Ksvihuoneenuke housing re ln. There is lso roosition of city ln for the ltter. The min objective of this thesis is to mke the centre of Kellokoski functionl, lesnt nd recognizble. I hve collborted with inhbitnts nd exerts in order to find rel gols nd the conditions of lnning. The first rt of this thesis introduces the history, the lndsce nd the built environment of Kellokoski. Also the inhbitnts views re resented. The second rt of this thesis first introduces the develoment ln for Kellokoski centre. Sulementry housing res nd circulr intersections of the min street re roosed. Imrovements in the light trffic routes nd the rking lces re lnned. The most closely lnned re in this work is Ksvihuoneenuke. It is locted by the commercil centre of the townshi on the wstelnd of the hositl. The re is bout 5 hectres. The lot rtio of qurters is 0.4 s required by the municility of Tuusul. There is m 2 of housing nd 2700 m 2 of commercil building. The number of inhbitnts will be round 320 eole. The houses of Ksvihuoneenuke hve 2½ or 3½ storeys nd cn be detched, semi-detched, terrced or rtment houses. The qurters re lined with houses. Kellokoski squre is lced on the crossrod of the min street nd the min light trffic route. Ksvihuoneenuke re cn be built with refbricted houses. Ruukinlkso re includes former iron works, workers brrcks nd rk. The re is bout 6 hectres. There re m 2 of old industril buildings. The municility of Tuusul wnts Ruukinlkso to become rt of the townshi centre. Ruukinlkso ln rooses 5800 m 2 of new building between industril buildings nd workers brrcks. New buildings re influenced by both neighbours. The soil of the former iron works is olluted, unstble ner the river nd the buildings re in bd condition. There is not enough informtion bout these roblems to mke decisions bout the future of the re. In this sitution, the objective of Ruukinlkso ln is to romote the discussion nd to hsten the further reserch. 37 ges

3 Sisällysluettelo 1 Johdnto 2 Suunnittelulue 2.1. Suunnittelulueen sijinti 3 Kvtilnne j muut mnkäyttösuunnitelmt 3.1 Kvt 3.2 Hyökännummen osyleiskv 3.3 Roinilnellon j Kellokosken keskustn yleissuunnitelm 4 Perusselvitykset 4.1 Kellokosken histori 4.2 Väestö 4.3 Mnomistus 4.4 Luonnonymäristö Mstonmuodot Veden ltu j määrä Merä Ksvillisuus Merkittävät näkymät j voin misem Virkistyslueet j käyttö 4.5 Rkennettu ymäristö Kullinen keskust Ksvihuoneiden lue Annnuisto Kellokosken ruukki Työväenksrmit Kellokosken sirl Omkotitlolueit Plvelut Liikenne Pilntuneet m-lueet 4.6 Osllistuminen j sintuntijt Asuk Yhdistykset j yhteisöt Asintuntijt Mnomistjt 5 Suunnitelmt 5.1 Kehityssuunnitelm Kehityssuunnitelm 1: Ksvihuoneenuke Reunehdot j tvoitteet Suunnitelmn rkenne Ksvihuoneenuken hvinnekuv 1: Asuinrkentminen Liike- j lvelurkentminen Virkistyslueet j kevyt liikenne Kdut j ikoitus Leikkukset 1: Asemkvluonnos 1:2000 j määräykset 5.3 Ruukinlkso 6 Lähteet Tvoitteet j rjoitukset Asuinrkentminen Ruukinlkson hvinnekuv 1: Teollisuusrkennukset Virkistyslueet j kevyt liikenne Kdut j ikoitus Leikkukset 1:500 Kellokosken rkeisuuskrtt 1:

4 1 1 Johdnto Kellokoski sijitsee Tuusuln kunnss Itä- Uudellmll. Se on 4000 sukkn kylä, jok on ksvnut sykitrisen sirln j ruukin ymärille. Keskellä kylää on Kervnjoen tolls. Muuttoliike ääkuunkiseudulle kiihdyttää tonttien j suntojen kysyntää Kellokoskell. Tämän dilomityön ensimmäisessä osss kerrotn Kellokosken kylästä. Esitellään sen histori, luonnon- j rkennettu ymäristöä sekä sukkiden näkemyksiä. Toisen os sisältää kylän keskustn kehityssuunnitelmn j suunnitelmt keskustss sijitseville Ksvihuoneenuken j Ruukinlkson lueille. Kellokosken nykyisen keskustn heikkouksi ovt utiln eämääräisyys j eäviihtyisyys, heikot ysäköintijärjestelyt j kevyen liikenteen reittien vrllisuus. Asukkiden mukn keskust ei kuv kylän historillist j sosilist luonnett. Keskustn kehityssuunnitelmss ehdotetn rtkisuj näihin ongelmiin. Ksvihuoneenuke on tämän työnjnkohtisin suunnittelukohde. Kellokosken sirl käy treettomksi jääneestä keskust-lueest myyntineuvotteluj Tuusuln kunnn knss. Kunt hlu lueelle ieniä suntoj korttelitehokkuudell 0,4. Mliskylän keskustn suunnittelu rjoitt se, että suntojen on oltv edu- lisi, utoikkoj on ljon j sukkill om til. Ksvihuoneenuken on oltv vstinon läheisille Kellokosken sirln kerrostloille. Ruukinlkson suunnitelm on toisell tvll jnkohtinen. Kellokosken ruukki on kulttuurihistorillisesti rvoks j osittin suojeltu teollisuusymäristö. Tuusuln kunt hlu sen keskusttoimintojen lueeksi. Käyttötrkoituksen muutost kuitenkin vikeutt se, että ruukin merä on sstunut j eävk. Ruukin rkennukset ristuvt koko jn j in stt oll liin myöhäistä kunnost niitä. Ongelmist ei kuitenkn ole vielä treeksi tieto, että lueen käyttötrkoituksen muutoksest voitisiin äättää. Ruukinlkson suunnitelmn trkoituksen on knnust lisäselvitysten tekoon j oll ohjn keskustelulle lueen kehittämisestä. Suunnitelmss esitetään täydennysrkentmist ruukin länsirnnlle. Lisäksi koko lueelle on suunniteltu jo- j ikoitusjärjestelyt sekä kevyen liikenteen reitit. Tämä dilomityö on tehty Tuusuln kunnn kvosston toimeksinnost. Työtä ovt ohjnneet kvoittj Asko Honknen j kväälliköt Kij Huoj j Pertti Kyyhkynen Tuusuln kunnst. Teknillisessä korkekouluss työtä on vlvonut rofessori Aij Stffns. Kellokosken keskust 1940-luvull.

5 2 2 Suunnittelulueet 2.1. Suunnittelulueiden sijinti Suunnittelulue sijitsee Kellokosken kylässä Tuusuln kunnss Uudellmll. Kellokoskell on 4000 sukst. Kellokoski on yksi Tuusuln kolmest kyläkeskuksest j sijitsee Pohjois-Tuusulss Mäntsälän rjll. Tämä työ sisältää suunnitelmt kolmelle lueelle. Kehityssuunnitelmn suunnittelulueen on koko Kellokosken keskust. Yksityiskohtisemmt suunnitelmt on ldittu keskustss sijitseville Ksvihuoneenukelle j Ruukinlkson lueelle. Keskustn kehityssuunnitelmn suunnittelulue käsittää Kellosken sirln, kullisen keskustn, Roinilnellon länsiosn, Kellokosken ruukin lueen j kirkon. Alue on merkitty sijintikrttn unisell koviivll. Ksvihuoneenuken suunnittelulue (5,5 h) sisältää etelässä keskustn liiketlot, ohjoisess Kellokosken sirln nuoriso-osston j näiden välissä sirln vnhojen ksvihuoneiden lueen. Suunnittelulue rjutuu idässä Roinilnellon suinlueeseen, ohjoisess Kukkukn omkotitlolueeseen j lännessä Vnhn vlttiehen. Ksvihuoneenuke on merkitty sijintikrttn numeroll 1. Ruukinlkso (6 h) sisältää Kellokosken ruukin lueen, ruukin työväen suinlueen j Fiskrsinuiston. Suunnittelulue rjutuu idässä Vnhn Koulutiehen, ohjoisess Ruukinkujn sekä Ruukinolkuun, lännessä Koulutiehen j etelässä Tehtnellon suinlueeseen. Ruukinlkso on merkitty sijintikrttn numeroll 2. Vsemmll Kellokosken sijinti Suomess j Tuusulss. Oikell on esitetty suunnittelulueiden sijinti Kellokoskell. Kehityssuunnitelmn lue on rjttu koviivll. Ksvihuoneenuke on numero 1 Ruukinlkso numero 2.

6 3 Ylemänä mkuntkv j ll oikeusvikutukseton yleiskv. 3 Kvtilnne j muut mnkäyttösuunnitelmt 3.1 Kvt Ymäristöministeriössä vuonn 2006 vhvistetuss Uudenmn mkuntkvss Kellokosken kylä on merkitty tjmtoimintojen lueeksi vlen ruskell. Keskusthkuisten lvelu- hllinto- j muiden toimintojen yleisiirteinen sijinti on osoitettu unisell neliöllä. Kervnjoen uom mukillen on merkitty viheryhteystrve vihreällä koviivll. Oikeusvikutuksettomss yleiskvss kullinen keskust on merkitty keskusttoimintojen lueeksi C. Keskusttoimintojen lueit ovt myös Kellokosken ruukki sekä Koulutien j Ruukinolun risteyksen ymäristö. Osll Kellokosken ruukin lueest on suojelumerkintä sr. Kellokosken sirln j seurkunnn lueet ovt julkisten lvelujen j hllinnon luett PY. Asuinkerrostlojen lueet on osoitettu AK-merkinnällä j ientlovltiset suinlueet AP-merkinnällä. Kellokoskelle lditn rhilln osyleiskv, jok luonnoksiss keskustn oslt mukilee Roinilnellon j Kellokosken keskustn yleissuunnitelm. Yleissuunnitelm esitellään kohdss 3.3. Ajnts-semkvss Kellokosken sirln lue on yleisten rkennusten kortteliluett. Kullinen keskust on suin- liike j toimistorkennusten kortteliluett. Kellokosken ruukin lue on teollisuus- j vrstorkennusten korttelilue. Työväenksrmin lue on suinrkennusten kortteliluett. Tämän työn suunnittelulueill on myös toteutumttomi semkvoj. Esimerkiksi Ksvihuoneenuken itälitn on suunniteltu rkennettvksi yleinen ikoituslue Kellokosken tori vrten. Kullisess keskustss on jäljellä runssti rkennusoikeutt. Suunnittelulueen itäuolell sijitsee Roinilnellon suinlue, jonk semkv on vhvistettu mrrskuuss Roinilnellon kv tehtäessä on tutkittu myös ymäröivää luett, mm. kiertoliittymiä Vnhlle Vlttielle Nystenintien j Toimelntien risteykseen sekä Crlnderintien j Ruukinkujn risteyksiin. Ajnts-semkv j sen merkintöjen selitykset. Suunnittelulueet on rjttu unisell.

7 4 3.2 Hyökännummen osyleiskv 2020 Hyökännummen tjm kuuluu Mäntsälään j sijitsee välittömästi Linjtien itäuolell. Hyökännummi on rkennettu enimmäkseen 80- j 90-luvuill. Tällä hetkellä tjmss on noin 1100 sukst. Sieltä on 11 km Mäntsälän keskustn j siksi suk käyttävät Kellokosken j Järvenään kullisi lveluit. Hyökännummen osyleiskv on vhvistettu mrrskuuss Siinä uusi ientlojen rkentmislueit on osoitettu enimmäkseen nykyisen tjmn ohjoisj kkkoisuolelt. Mäntsälän kunnn tvoitteen on ksvtt Hyökännummen suksmäärää hengellä vuodess. MÄNTSÄLÄ KELLOKOSKI Kellokosken osyleiskvluonnos 2020 j Hyökännummen osyleiskv 2020.

8 5 Roinilellon j Kellokosken keskustn yleissuunnitelm. Merkinnät ovt smt kuin semkvss. 3.3 Roinilnellon j Kellokosken keskustn yleissuunnitelm Tuusuln kunnnhllitus hyväksyi Roinilnellon j Kellokosken keskustn yleissuunnitelmn joulukuuss 2004 semkvoituksen lähtökohdksi. Yleissuunnitelm ulottuu osittin tämän työn suunnittelulueelle. Yleissuunnitelmss Os Ksvihuoneenukest on merkitty suinrkennusten lueeksi. Alueen ohjoisosss sijitsev koulu on yleisten rkennusten luett. Nystenintien eteläuolell Vnhn vlttien vrrell on suin- j liikerkentmisen lue. Roinilnellon keskusuisto ulottuu Ksvihuoneenukelle, torin itälitn sti. Kellokosken sirln omistm Annnuisto Toimelntien ohjoisuolell on merkitty osittin suinrkennusten lueeksi. Kellokosken ruukki on keskusttoimintojen luett. 4 Perusselvitykset 4.1 Kellokosken histori Ensimmäiset kirjlliset mininnt Kellokoskest koskevt Kervnjoen klstusoikeuksi. Vntnjoen j sen sivujokien klstusoikeus kuului vuosin viroliselle Pdisten luostrille. Aiknn klstusoikeus siirtyi oliselle kirkolle. Uskonuhdistuksen mukn oikeus joutui kruunulle, jok uolestn luovutti sen Vntnjoen suulle erustmlleen kuninknkrtnolle. Klstus oli niin tehokst, että kl ei juurikn noussut Kervnjokeen j vesistö vutui muuhun käyttöön. (Honknen, 2002, 13) Kellokoskelle erustettiin ensimmäinen mylly j 1600-lukujen vihteess. Mhdollisesti järvenääläiset tlonojt sivt kruunult luvn kosken vesivoimn käyttöön. Mylly rkennettiin joen länsirnnlle. (Ibid. s ) Kellokosken kulkuyhteydet rnivt 1680-luvull, kun Hyrylä-Mäntsälä mntie vlmistui. Holloln j Lhden liikenne lkoi kulke Kellokosken kutt Helsinkiin. Alueen rvo lkoi noust. Kellokosken krtno muodostettiin yhdistämällä kksi rälssitil 1760-luvull. Krtnoll oli useit eri omistji, joist ensimmäinen tilll sunut oli Erik Olnder, jonk suvun hlluss til oli vuoteen 1793 sti. Siihen ikn krtno muodostui ihiiristä tlousrkennuksineen j ymäröivistä elloist. Tori oli noin 20, os torreist oli houkuteltu Ruotsist. Krtnon shlitos vlmistui vuonn Siihen stiin tukit luksi omst metsästä j myöhemmin kuem. Torien lukumäärä ksvoi 1860-luvulle skk, kunnes uuden ellon rivminen ei enää knnttnut. Kellokoski oli siihen ikn jokiuom ymäröivä eltouke, joll sijitsi muutm tor. (Peltovuori, 1975, 45-46) Krtnon seurv omistj, Lrs Nysten, erusti Kellokosken ruukin Ruukki erustettiin joen itäuolelle. Länsiuolell olivt mylly j sh. Seurvksi rkennettiin tiilitehds, tervuuni j unmultsultto. Teollisuustoimint lisäsi uun kulutust. Hkkuut tekivät ymäröivästä misemst voimemmn. Vesivoimn tsisen snnin turvmiseksi rkennettiin säännöstelyto, jok ljensi toltn 4 km:n mittiseksi. (Ibid ) Tämän ltn rnnlle rkennettiin Kellokosken ruukinkirkko vuonn 1800 (Mttil, 2000, 11). Vuonn 1856 Robert Björkenheim osti Kellokosken krtnon. Hän nosti tiln int-ln 3000 hehtrist 5500 hehtriin. Björkenheim erusti meijerin (nykyinen Toimel), viinolttimon (nykyinen Juhltlo) j ensimmäisen koulun. Björkenheim myi ruukin (Peltovuori, 1975, 46) Krtnon seurv omistj Konrd Zillicus loitti uuden krtnon äärkennuksen rkentmisen. Siitä tehtiin renessnssityylinen. Tlon ymärille istutettiin uisto. (Honknen 2002, 38-49) Björkenheimin jälkeen Kellokosken ruukill oli useit eri omistji. Ruukin tuotnto lski jtkuvsti. Crl Crlnder osti tehtn 1896 j siirsi sinne Kemiössä sijinneen Björkbodn tehtn työntekijöineen j koneineen. Crlnder rkennutti Työväenksrmin suntolt Suurtlon j Pientlon uusi työntekijöitä vrten. Asuntolt Kivotlo, Keskitlo j Uusitlo rkennettiin 1900-luvun luss. Työväkeä sutettiin myös toltn ohjoisuolelle Pränninmäelle (Mttil, 2000, 22). Tehtn johtjt suivt omll luelln Vnhn Vlttien

9 6 eteläuolell. Tehds loi vuonn Uusi tehds rkennettiin tiilestä. Tehtn tuotnnon elyessä kylä ksvoi. (Rosenberg & Selin, 1995, 41-59) Crlnderien ikn Kellokosken tehtn tuotevlikoim oli moniuolinen. Erityisen tunnettu tehds oli mitotonkistn. Tehtn väki muodosti omn yhteisönsä kylän sisällä. Tehtll oli om koulu, kirjsto, hutusm, lokunt, ku j soittokunt. (Rosenberg, 1998, ). Tehtn koetilll kehitettiin j kokeiltiin uusi mitostimllej (Liho, 1997, 50). Ruukintruun Torsten Crlnder rhoitti j rkennutti Kellokoskest ihnneyhdyskunt. Tehds edisti kylän hrrstustoimint ylläitämällä Juhltlo, joss toimi rhimmilln 40 eri yhdistystä. Tehds tuki Juhltloss toimiv Kellokosken elokuvt Oy:t (Honknen, 2002, ). Tehdsyhteisössä oli hyvä su. Vuonn :st työntekijästä 108 oli ollut tehtll töissä yli 20 vuott (Rosenberg, 1998, ). Crlnderit myivät Kellokosken tehtn Fiskrsille vuonn Fiskrs siirsi tuotteiden vlmistust muulle j myi Työväenksrmin sekä ylimääräiset mt kunnlle. Fiskrs loetti teollisuustuotnnon Kellokoskell 1980-luvull. Tilt vuokrttiin ienteollisuudelle j yhdistyksille. Kunt vuokr suntoj kunnostetuist Työväen- ksrmin rkennuksist. (Helsvuo, 1999, 93-94) Vltio osti vuonn hehtri Kellokosken krtnon mit j lohkoi ne tiloiksi. Tilt vuokrttiin torreille vuonn Tiloj syntyi yhteensä 172. Alueen väkiluku ksvoi hengellä 1100 henkeen. Peltoukeiden keskelle nousi ljon uusi tloj. Tilt si lunst omiksi vuonn (Ibid ) Vltion ostm krtnorkennus ymäröivine uistoineen muutettiin iirimielisirlksi vuonn Pihiiriin rkennettiin lisää sirlrkennuksi. Päärkennus rttiin j korotettiin 3-kerroksiseksi (Honknen, 2002, 209). Oikell j lhll Kellokosken krtt vuosilt 1840, 1929, 1956, 1974 j Rkennetut lueet ovt unisi, metsät ruskeit j ellot vlkoisi. Vsemmll keskustn vnhimien rkennusten vlmistumisvuodet (Turunen, 1998,31).

10 7 4.2 Väestö Tilstokeskuksen mukn vuoden 2005 louss Kellokoskell oli 4285 sukst. Kellokosken väkiluvun on ennustettu ksvvn. Kellokoskell työssäkäyviä on 1140 j työikäisiä suu Kellokoskell 2941 (vuonn 2003), joten yli uolet kellokoskelisist käy muull töissä. Vnhusten määrä on ksvuss j lsten vähenemässä. Kellokoskell on 653 suinrkennust j m 2 kerrosl. Keskimääräinen sumisväljyys on noin 40 kem 2 /suks. Asuinhuoneistoj on 1184, joten huoneisto kohti on 2,6 sukst. 4.3 Mnomistus Tämän työn suunnittelulueen suurimmt mnomistjt ovt Helsingin j Uudenmn sirnhoitoiiri (HUS), Kellokosken Tehdskiinteistöt Oy j Tuusuln Kunt. Kullisen keskustn mnomistji ovt Antti Seälä, As Oy Koivulehto, Genest Oy j Kesko Oy. 4.4 Luonnonymäristö Mstonmuodot Kellokoski sijitsee tsisess jokilksoss. Suunnittelulueen merä on sve. Sen ohjoisuolinen Kukkuknmäki on moreeni j klliot. Mäki nousee n. 25 metriä suunnittelulueen yläuolelle. Kervnjoen jyrkät jokitörmät ovt keskimäärin 5-9 m korkuisi. Ptoltn rnnt ovt loivemi. Ptolls on noin 50 m leveä. Pdon luolell jokiuom on noin 10 m leveä. Ksvihuoneenuke on melko tsinen. Msto nousee ohjoisos kohden. Ruukinlkso on rinnettä. Joen länsirnnll msto nousee 12 m 60 m mtkll j itärnnll 30 m mtkll. Joen itäuolell on seklisi täyttöenkereitä. (Rmboll, 2007, 1) Veden ltu j määrä Kervnjoki virt Hyvinkäältä Sykäristä Ridsjärven kutt etelään. Ohkolnjoki yhtyy siihen Hrjoen kohdll. Vntll Kervnjoki yhtyy Vntnjokeen. Kervnjoen vlum-lue on noin 400 neliökilometriä. (Kuivnen, 2000, 20-23) Joen iheuttm eroosio on voimkst, kosk ltvosien merä on hienojkoist j virtmvihtelut suuri. Suolueilt huuhtoutuv humus värjää veden ruskeksi j svi tekee sen smeksi. Rehevöitymistä iheuttvi rvinteit vluu sekä elloilt että viemäröimättömästä hj-sutuksest jokeen. Kervnjoell loitettiin kunnostushnke 1980-luvull. Tvoitteen oli lisätä joen kesäikisi virtmi. Keväisin j syksyisin Kervnjoen virtm oli suuri, mutt kesäisin lle 1 m 3 /s. Vuonn 1989 lettiin kesäisin umt Päijänne-tunnelist vettä Kervnjoen ltvosille. Lisäveden määrä on enintään 0,8 m 3 /s. Lisäveden nsiost veden rvinneitoisuudet ovt lskenet, mutt vedenltu on edelleen vin tyydyttävä ti välttävä. (Vhter, 2006, 39-42) Kellokosken toltll veden virtus heikkenee j ltu huonontuu. Toislt virtuksen hidstuminen s kiintoineksen lskeutumn ohjn. Kellokosken ruukkilueen sstuneen merän vikutus Kevrnjoen veden ltuun lienee vähäinen. Joen ohjsedimentissä voi olett olevn ssteit Kellokosken luolell. Kellokosken jätevedenummoss sttuvt ylivuodot heikentävät stunnisesti Kervnjoen veden ltu Kellokosken luolell. (Kuivnen, 2000, 6-9) Tämän työn suunnittelulueell ei ole ohjvesilueit Merä Roinilnellon suinluett vrten on ldittu rkennettvuusselvitys vuonn Sen mukn eltolueell ylimänä mkerroksen on ohut humusmkerros, jonk ll on noin 0,5 2,0 m ksu kuivkuorikerros. Kuivkuoren luolell on ehmeä svikerros, jonk ksuus vihtelee 7-34 m välillä. Svi on voimkksti ylikonsolidoitunut eli svikerros on ollut nykyistä suuremmn kuormituksen lisen. Sven ll ovt siltti-, hiekk-, j hiekkmoreenikerrokset, joihin kirukset ovt äättyneet. Pohjveden int on noin 2 m syvyydellä mninnst eli kuivkuorikerroksen linnss. Rkentmiseen rhiten soveltuv merä on Linjtien j Ksvihuoneiden lueen tuntumss. Merä heikkenee Yllä mstonmuodot Kellokosken keskustss. Suunnittelulue rjttu mustll. All mnomistus.

11 8 kkkoon joelle äin mentäessä. Selvityksessä suositeltiin yli yksikerroksisten rkennusten erustmist moreenikerrokseen lyötävillä luill. (Vitek Oy & Esko Rossi Oy, 1999, 1-3) Roinilnellon lueen meräselvitystä voinee sovelt Ksvihuoneenuken kkkoisosn. Ksvihuoneenuken ohjoisosss svikerros ohenee j kllio lähenee mnint. Ruukinlksost teetettiin tämän suunnitelmn ltimisen ikn yleisiirteinen vkvuustrkstelu jokiuomn rntojen rkentmismhdollisuuksien selvittämiseksi. Pinokirusten erusteell joen länsirnnll svikerros on ohjoisosss 0,5-2,5 m j eteläosss 2-6 m ksu. Sven äällä on ohut kuivkuorikerros j ll on moreeni. Itärnnll sve on 7-15 m j sen ll moreeni 1-8 m. Itärnnn ohjoisosss sven äällä on täyttömkerros, jost on löydetty mm. humust, tiiltä j betonin kleit. (Rmboll, 2007, 1-4) Vkvuustrkstelun tulokseksi stiin, että joen länsirnnlle voi rkent ilmn vkvuuden rntmist noin 15 m äähän rnnst. (Ktso uninen koviiv ll olevss krtss.) Itärnnlle voi lisärkent vin jos merä syvästbiloidn luill. Stbiloinnin on rvioitu mksvn noin 100 e/m 2 j koko itäuolen stbiloinnin euro. (Rmboll, 2007, 7-8) Pilntuneen mn käsittelyä trkstelln kohdss Ksvillisuus Viljelyslueiden lisäksi Kellokoskell on uistoj, sekmetsiä sekä jokivrsien lehtimetsiä j lehtoj. Kukkukn lell on mäntykngst. Tuusuln kunt omist Kellokoskell useit uistoj. Niiden lisäksi korketsoist viherrkentmist on Itämerikeskuksen ihll j Kellokosken sirln uistoiss. Puutrhmisten ihojen nsiost koko tjm on vehreä. Jokikäytävä on ljistoltn rikkin ymäristö. Siellä ksvillisuusvyöhykkeet seurvt jokivrtt nuhoin: vesiksvillisuus, rntksvillisuus, kosteiden rntlehtojen ksvillisuus j rinteiden ksvillisuus. Jokilksoss vltuuston on hrmleää, tuome, h, rit, ihlj, koivu j kuust. (Kuivnen, 2000, 11) Vsemmss lidss kuv syystulvst ruukin doll. Keskellä Rmboll Oy:n krtt ruukin turvllisest rkentmisrjst. Oikell meräkrtt.

12 9 Ksvihuoneenukell on kymmenisen vnh omenuut. Annnuiston ohjoisäässä on vnhoj lehtiuit j lounisnurkss tmmi. Keskellä uisto on ruusutrh. Ruukin tehdslueen uusto on ylläidon uuttuess ksvnutt vesikko. Fiskrsinuistoss jokiuomn rnnoill on ensikko j lehtiuit, ylemänä uisto on voint nurmikko. Työväenksrmin yhteisihoill ksv suuri koivuj Merkittävät näkymät j voin misem Kellokoski sijitsee tsisess voimess jokilksoss, jot ymäröivät j rikkovt metsäiset mäet j selänteet. Avoint misemtil on ymäröivien eltojen lisäksi tolls. Kylä itsessään on uolivoint ihojen j uistojen muodostm til. Jokivrret ovt metsäisiä j sulkeutuneit toltn etelääätä lukuunottmtt. Merkittävimmät näkymät ovt toltn yli ruukille j sirln. Historillisi kseleit on kksi. Vnhin on kseli ruukin hlki tehtn johdon suinlueelle Ptruunnuistoon (Tenknen, 2005, 29). Akseli Kellokosken sirln sisäihlt lääkärien sunnoille on 1940-luvult. Pisimmät eltonäkymät ovt tällä hetkellä Vnhlt vlttieltä Roinilnellolle. Kun lue rkennetn, jäljelle jää yksi yli kilometrin mittinen näkymä Roinilntieltä itään Virkistyslueet j käyttö Kellokosken tärkein virkistyslue on Kervnjoki j sen jokilkso. Ptoltn rnnll on useit uistoj. Kirkon länsiuolell sijitsee Ruukinkirkonuisto. Bengt Schlin suunnitteli uiston vuonn 1951, mutt se ei ole enää lkueräisessä muodossn (Tenknen, 2005, 26). Kirkon ohjoisuolell toltn länsirnnll ovt Männistönuisto j Hukilhdenuisto. Männistönuistoss on tnssilv j Hukilhdenuistoss uimrnt. Hukilhdenuiston ohjoisuolell on vielä Syvälhdenuisto. Ptoltn länsirnt itkin ääsee kulkemn dolt noin kilometrin ohjoiseen. Ptoltn itärnnlle ääsee keskustn lähellä inostn Pränninuistoss Itämerikeskuksen ohjoisuolell. Sirln uistomisell lueell kulkee olkuj, mutt virllisesti se on suljettu lue. Keskustn ulkouolell Kervnjoen itärnnll on Rivieern uimrnt j uisto. Tlvisin jokiuom itkin ääsee kulkemn. Veneikkoj ei keskustss ole trjoll. Ylhäällä Ruukinkseli. Alhll vsemmlt oikelle: jokiuom Fiskrsinuistosss, kseli sirln sisäihlt lääkärien sunnoille j omenuit Ksvihuoneenukell.

13 10 Keskustn ohjoisosss sijitsee Kukkukn uisto j mäen ohjoisuolell olevn koiruisto. Roinilnellolle on tuloss lj keskusuisto, joss on leikkikenttä j erilisi elikenttiä. Se rjutuu suorn Ksvihuoneenuken. Kellokosken toltlle istutetn säännöllisesti yyntikokoisi kirjolohi virkistysklstust vrten (Kuivnen, 2000, 14). Uudenmn ymäristökeskus on tehnyt vuonn 2007 yleissuunnitelmn Kellokosken toltn kunnostuksest. Suunnitelmn sisältyy ohjdon j klortn rkentminen j nykyisen don uusiminen. Lisäksi iotn ruot tolls j niittää sen vesiksvillisuus. Suunnitelmn kuuluu myös ohjdon tekeminen toltn yläosn j kosteikkojen rkentminen tulouroihin. Perttu joenuom iotn lutt luonnontiln noin kilometrin verrn Kellokosken luoliselt oslt. Pohjdon trkoituksen on vähentää toltn vedeninnn vihtelu j siten rnt virkistyskäyttömhdollisuuksi ylävirrll. Klortn vull yritetään lutt urotimen Kervnjokeen. Kellokosken lue on yhtenä kohteen Vntnjoki-rojeiss, jonk trkoitus on edistää Vntnjoen virkistyskäyttöä j mtkilu. Kervnjoen melontreiteille yritään lisäämään osteit j vrusteit. Kellokoskelt ääsee melomn ylävirtn 11 km äähän Kuksiin j lvirtn 18 km äähän Kervlle. (Kuivnen, 2000, Vsemmll ylhäältä lsäin: Näkymä dolt toltlle ohjoiseen, näkymä toltlt dolle etelään, Jussi Sieväsen tekemä näkymäkuv uudest ohjdost j sirlnrnnss kulkev eävirllinen olku. Oikell krtt Kellokosken keskustn uistoist, elloist j merkittävistä näkymistä.

14 Rkennettu ymäristö Kullinen keskust Vnhn vlttien itäuolell sijitsee kullinen keskust. Se on merkitty ll olevn luekrttn keltisell. Kullisen keskustn muodostvt neljällä tontill olevt liike- j suinrkennukset luvuilt. Rkennukset ovt 1-3-kerroksisi j vtimttomi verrttun tien vstkkisell uolell oleviin sirln 4-6-kerroksisiin rkennuksiin. Liikerkennusten iht ovt kruj. Asiksikoitus sijitsee Vnhn vlttien j rkennusten välissä, niin että rkennukset ovt noin 15 metrin äässä tiestä. Liikerkennusten väliin on jäänyt Roiniln tiln äärkennus, joss on neljä vuokrsunto. Rkennus on yksikerroksinen j edust nikkrityyliä Ksvihuoneiden lue Kullisen keskustn ohjoisuolell uke ksvihuoneiden lue, jok on merkittu luekrttn ornssill. Alueell sijitsevt sirln vnht ksvihuoneet, muutm vrsto- j huoltorkennus sekä ohjoisemn rinteessä koulu j urheiluhlli. Vnht ksvihuoneet ovt olleet keskustn imeässä loistv mmerkki. Ne ovt kuitenkin huonoss kunnoss j jo korvttu Vnhn vlttien länsiuolelle Vsemmll Kellokosken keskustn luekrtt. Eri lueet on nimetty j merkitty eri väreillä. Mmerkit on merkitty unisell (M) j solmukohdt ornssill (S). Ylimänä oikell näkymä kullisest keskustst, sen ll kiertoliittymän tieltä urettv uuversts. Keskellä Roiniln tiln äärkennus, sen ll ksvihuoneiden huoltorkennus j linn Ksvihuoneenukell sijitsev nvett.

15 12 rkennetuill uusill ksvihuoneill. Vnhojen ksvihuoneiden keskellä on untiilinen ieni huoltorkennus. Alueen ohjoisosss on kksi vnh mtiln tlousrkennust, jotk ovt sirln käytössä verstn j urheiluhllin. Yksikerroksinen, 1970-luvull rkennettu sirln nuoriso-osston erityiskoulu on kosteusvurioiden tki utio Annnuisto Toimelntien ohjoisuolell sijitsee Kellokosken sirln mihin kuuluv Annnuisto. Se on merkitty luekrttn vlenunisell. Kolmiomisen tontin etelälidll on vuonn 1860 meijeriksi rkennettu Toimel. Toimel on ollut myöhemmin sirlkäytössä j kyläläisten yhteistiln. Nyt Toimel on huonokuntoinen j utio. Annnuiston keskellä on Kellokosken Arboretumyhdistyksen rkentm j hoitm ruusutrh, joss ksvtetn vnhoj ruusuljikkeit. Ruusutrhn keskellä on suihkulähde j ylihoitj Ann Pklenin tss. Annnuiston ohjoisosss ksv vnhoj lehtiuit. Niiden lle on istutettu kokoelm liruusuj. Annnuisto on yksi kyläläisten lemiikoist j he vstustvt kikki suunnitelmi sen muuttmiseksi suinlueeksi. Vsemmll ilmkuv Ksvihuoneenukest. Oikell ylinnä Annnuiston lounisnurkk. Sen ll uudet ksvihuoneet Vnhn vlttien länsiuolell. Toiseksi linn sirln utio koulu j linn ränsistynyt Toimel.

16 Kellokosken ruukki Vnhn vlttien länsiuolell sijitsee Kellokosken ruukki. Se on merkitty luekrttn vlenvihreällä. Ruukki on tiivis rykelmä teollisuusrkennuksi don ymärillä. Se on luokiteltu vltkunnllisesti merkittäväksi kulttuurihistorilliseksi lueeksi (Ymäristöministeriö, 1993, 83). Suurin os rkennuksist on 1800-luvun loult ti 1900-luvun lkuuoliskolt, untiilisiä ti vlkoist vrhisfunkist. Alueell on myös muutm historillisesti rvoton rkennus. Ruukki on rjttu verkkoidll. Sen yleisilme on ränsistynyt j eäsiisti. Pysäköintiikkoj ei ole merkitty. Tuotntorkennuksiss on vuokrlisin yrityksiä j yhdistyksiä. Ruukin vikutusiiri on ollut ikoinn lj. Tehtlle ovt kuuluneet kuemn sijitsevt kirkko, Ptruunnuiston huvilt, Työväenksrmit, Itämerikeskus j Männistön lv Työväenksrmit Työväenksrmit sijitsevt Kellokosken ruukin länsiuolell. Ne on merkitty sivun 11 luekrttn vlen violetill. Ksrmien neljä tlo on rkennettu vuosisdn vihteess Kellokosken ruukin työläisille. Tuusuln kunt on ostnut j kunnostnut ne 1980-luvull. Kunt vuokr suntoj neljästä tlost. Suurtlo j Pientlo ovt 2 ½-kerroksisi, Keskitlo j Uusitlo 1 ½-kerroksisi uniseksi mlttuj uutloj. Ljoill ihoill ksv koivuj j hedelmäuit. Pysäköintijärjestelyt ovt uutteelliset. Ksrmien kkkoiskulmss on tyhjä tontti. Vsemmll ilmkuv ruukist etelästä äin. Oikell ylhäällä tehtn työläiset tinmon edessä 1930-luvull. Sen ll Työväenksrmien Suurtlo. Toisiksi linn on sm vrston ääty, jok näkyy ylimmässä kuvss. Alimn ruukin kirkko.

17 Kellokosken sirl Vnhn vlttien länsiuolell on noin 11 hehtri Kellokosken sirln luett. Alue on merkitty luekrttn sivulle 11 sinivihreällä. Sirln lue on 1800-luvun louss istutettu uisto, jonk keskellä kohovt sirln vlet funkistlot. Suurin os rkennuksist on luvuilt. Sirln hllintorkennuksen toimii entinen krtnon äärkennus. Se on rkennettu vuonn 1884 j korotettu kolmikerroksiseksi vuonn Päärkennus on vlenuninen j tyyliltään uusrenessnssi. Päärkennuksen ohjoisuolell on kksi korke funkistlo. Ne muodostvt U:n muotoisen ihn. Eteläuolell 50-luvun kerrostlo j 1980-luvun yksikerroksisen triumtlo muodostvt rkennusryhmän. Alueen länsiosss on kksi funkistyylistä lääkärien huvil. Ne ovt nykyisin otiliden käytössä. Puiston ohjoisosss koho 5-kerroksinen Imilinn. Se on entinen sirnhoitjien suntol, jonk lkerrss on äiväkoti j yläkerroksiss otiliden suntoj. Kellokosken sirln lueell on myös vesitorni, lämövoiml, keli, uudet ksvihuoneet j useit vrsto- j huoltorkennuksi Omkotitlolueit Kellokosken keskustn omkotitlolueet on merkitty luekrttn sivulle 11 vlensinisellä. Ksvihuoneenuken j kullisen keskustn itäuolell sijitsee vuonn 2005 ientlolueeksi semkvoitettu Roinilnelto. Alueelle tulee noin 1100 sukst ääosin vlmistloihin. Toistiseksi sinne on rkennettu vst muutm tlo. Tämän työn suunnitelmiss käytetään Roinilnellon semkvn hvinnekuv kuvmn luett. Kellokosken sirln ohjoisuolell on Kukkukn omkotitlolue luvult. Työväenksrmin lounisuolell on Seäinuiston niitty, jonk suinlueen semkv on vhvistettu vuonn Suunnitelmiss käytetään semkvn hvinnekuv kuvmn luett. Kullisen keskustn eteläuolell sijitsee jokirnnss sunto-oskeyhtiö Ptruunnuisto. Yhtiöön kuuluu 1980-luvull rkennettuj rivitloj sekä entinen Oikell on ilmkuv Kellokosken sirlst. Vsemmll ylimänä on kuv sirln rkennuksi 1950-luvult. Sen ll sirln uistoss sijitsev funkistyylinen lääkärien suntol, jok on nykyisin otiliden käytössä. Keskimmäisenä on näkymä Vnhlt vlttieltä Roinilnellolle Ptruunnuiston vierestä. Sen ll on Kellokosken krtnon äärkennus. Alinn on Blå Villn, joss toimii sirlmuseo.

18 15 ruukinkrtno, konttori j ruukin johtjien suntoj. Brun Villn, Grön Villn j Lill Villn on rkennettu 1800-luvun louuolell. Ne on luokiteltu historillisesti rvokkiksi Plvelut Kellokosken kullisess keskustss on kksi äivittäistvrku, osti, nkki, Kellokosken sirl sekä muutm yritys. Kirkko j seurkuntkeskus sijitsevt toltn länsirnnll, noin sdn metrin äässä Kellokosken ruukist. Kellokosken kirjsto sijitsee ylästeen j liikuntkeskuksen välissä. Lisäksi sirlss on om kirjsto otilille j henkilökunnlle. Liikuntkeskus, jäählli j urheilukenttä sijitsevt koulujen länsiuolell. Itämerikeskus toimii tilusrvintoln j juhl- sekä mjoitustiln. Kyläläiset svt käyttää Itämerikeskust kunnn kustnnuksell, silloin kun siellä ei ole muit thtumi. Al- j yläste sekä lukio sijitsevt Koulutien vrress, noin 500 metrin äässä kullisest keskustst. Suunnittelulueell on kksi äiväkoti. Imilinnn äiväkoti sijitsee sirln lueell j Kellokosken äiväkoti kirkon ohjoisuolell. Vnhusten lvelutlo Kust Adolf sijitsee Koulutien vrrell noin 800 metrin äässä kullisest keskustst. Plvelutloss on kuusi vuokr-sunto j lyhytikishoidon yksikkö. Vnhusten suntoj j sumislveluit trvitn lisää. Vsemmll krtt Kellokosken lveluist. Oikell ylimänä on Imilinn, jonk lkerrss toimii äiväkoti. All on kuv kullisess keskuksess kesäisin rkkiikn lidll toimivist mnsikk- j vihnneskioskeist. Toisiksi limn on liiketloss toimiv khvil j linn Kellokosken kukkku levittäytyneenä rkkiiklle.

19 16 Vsemmll ylinnä on krtt Kellokoskelle suunnitelluist ohitusteistä. Linjukset on merkitty unisell koviivll. All on näkymä kullisest keskustst liiketlojen kohdlt ohjoiseen, keskellä näkymä kullisen keskustn etelääästä ohjoiseen j linn on näkymä Roiniln kohdlt etelään. Oikell ylhäällä on krtt joneuvoliikenteestä j ikoituksest. Oikell lhll on krtt kevyestä liikenteestä j sen ongelmkohdist (!) Liikenne Suurin os Kellokosken työmtkliikenteestä suuntutuu etelään Vnh Vlttietä itkin. Os liikenteestä kulkee Linjtietä itkin itään E4-tielle. Sitä itkin ääse Helsinkiin 45 minuutiss. Kellokosken sisäinen liikenne kulkee ääsiss Vnh vlttietä j Koulutietä itkin. Liikenteen vähentämiseksi näillä teillä on suunniteltu Kellokosken itäistä j läntistä ohitustietä. Läntinen ohitustie on minittu Keski-Uudenmn j Hyvinkää-Riihimäen lueen liikennejärjestelmäsuunnitelmss. Itäinen tie tuskin tulee toteutumn, sillä Mäntsälän kunt ei ole kiinnostunut hnkkeest. Kevyen liikenteen reiteissä on Kellokosken keskustss rnnettv. Kullisess keskustss tilnne on huonoin. Siellä kevyen liikenteen väylä on kiinni Vnhss vlttiessä j tonttiliittymät kovt sitä jtkuvsti. Tämä on minittu uutteen myös Tuusuln liikenneturvllisuussuunnitelmss (2004). Kellokosken ruukin lue on yksityisomistuksess j idttu. Sen läi ei kulje virllisi kevyen liikenteen reittejä. Alue suljetn yöksi. Kellokosken keskustss kevyen liikenteen yhteystreit on mm. dolt itärnt itkin Itämerikeskukseen j Ruukinlksost ljuoksulle jokivrsimetsään. Tässä työssä on sovellettu kevyen liikenteen reittisuunnitelmiin Sir Mäkilän vuonn 2006 tekemää misem-rkkitehtuurin dilomityötä Kervnjoen rntlueiden kehittämissuunnitelm Tuusuln Kellokoskell. Kellokoskell julkinen liikenne on linjutoliikennettä. Helsinkiin on rkiäivisin 25 vuoro. Keskustn linj-utoysäkit ovt kullisen keskustn kohdll. Lähimmät jun-semt ovt Kerv-Lhti oikordn Hrjoen sem 4 km äässä j Helsinki-Riihimäen lähiliikennejunien Järvenään sem 6 km äässä. Kummllekn semlle ei johd kevyen liikenteen reittiä. Kellokosken tksisem sijitsee Vnhn vlttien vrrell 1,5 km keskustst lounseen. Se on siirretty sinne kullisest keskustst häiriöiden vuoksi.

20 Pilntuneet m-lueet Teollisuustoimint on sstuttnut Ruukin lueell noin kuutiot mt rsksmetlleill j liuottimil. Nestemäiset jätteet kdettiin suorn jokeen luvulle sti j sen jälkeen hiekk- ti sorkuon kutt jokeen. Alueell on tehty merä- j ohjvesitutkimuksi vuosin Rj-rvot ylittäviä synidiitoisuuksi on hvittu useiss kohdiss. Myös kurin, lyijyn, sinkin, rseenin j kromin rj-rvot ylittyvät. Lisäksi mss on ohjervot ylittävä määrä nikkeliä, vndiini j kdmiumi. (Rmboll Finlnd Oy, 2007, 3) Alueen uhdistuksen on rvioitu mksvn 0,3-2,5 miljoon euro ljuudest riiuen. Ruukinlkson suunnitelm on tehty sillä oletuksell, että joen länsirnnn sstunut m vihdetn. Silloin länsirnnll voi su. Länsirnnlt uretn Mrjn Tenksen ehdotuksen mukisesti kolme historillisesti rvotont rkennust mssnvihdon tieltä. Itärnnll kikke sstunutt mt ei knnt viht, sillä merän eävkuden tki sille ei kuitenkn voi rkent. Itärnnn suunnitelm on tehty oletten että sstunut m eristetään iklleen. Jonkin verrn sstunutt mt oistetn j korvtn uhtll. Silloin mstonmuodot eivät juurikn muutu. M kel uistoksi j ysäköintilueeksi. Trvittess vnhojen teollisuusrkennusten tiiliä j lttimterilej vihdetn, jos ne ljstuvt sstuneiksi. Vsemmll ylhäällä näkymät Fiskrsinuistoon j Kervnjoelle Vnhlt vlttieltä. Vsemmll lhll krtt ruukin ilntuneist m-lueist SCC Vitekin mukn. Oikell ylimänä on näkymä Ruukinkselille. Erkkeri on ruukintruunn työhuoneess j siitä voidn vlvo työtä suuress tehdssliss j ruukinkselill. Alemn kuv Itärnnlle läjitetystä sstuneest mst. Sen ll on to sottun lhltäin j limn teollisuusrkennuksi lvirrll. Tällä kohdll rnnt ovt voimkksti sstuneet.

Korkotuettuja osaomistusasuntoja

Korkotuettuja osaomistusasuntoja Korkotuettuj osomistussuntoj Hvinnekuv suunnitelmst. Titeilijn näkemys Asunto Oy Espoon Stulmkri Stulmkrintie 1, 02780 ESOO Asunto Oy Espoon Stulmkri Kerv Kuklhti Iso Mntie 2 Espoo Vihdintie Keh III Hämeenlinnnväylä

Lisätiedot

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016 ICS-C2 Tietojenkäsittelyteori Kevät 2 Kierros,. 5. helmikuut Demonstrtiotehtävien rtkisut D: Sievennä seurvi säännöllisiä lusekkeit (so. konstruoi yksinkertisemmt lusekkeet smojen kielten kuvmiseen): ()

Lisätiedot

from decentralization to recentralization KEVYEN LIIKENTEEN YHTEYS TYÖPAIKKA-ALUEELLE JOEN UOMAA MUKAILLEN

from decentralization to recentralization KEVYEN LIIKENTEEN YHTEYS TYÖPAIKKA-ALUEELLE JOEN UOMAA MUKAILLEN KEVYEN LKENTEEN VÄYLÄ YHDISTÄÄ JÄRVEÄ YMPÄRÖÄT ALUEET KESKUSTAAN from decentrliztion to recentrliztion Bulevrdikehä Kehämäinen bulevrdi liittää uuden lueen osksi vnh keskust. Kehän vrrelle sijoittuvt kikki

Lisätiedot

Syksyn 2015 Pitkän matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut

Syksyn 2015 Pitkän matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut Sksn 0 Pitkän mtemtiikn YO-kokeen TI-Nspire CAS -rtkisut Tekijät: Olli Krkkulinen Rtkisut on ldittu TI-Nspire CAS -tietokoneohjelmll kättäen Muistiinpnot -sovellust. Kvt j lskut on kirjoitettu Mth -ruutuihin.

Lisätiedot

3.3 KIELIOPPIEN JÄSENNYSONGELMA Ratkaistava tehtävä: Annettu yhteydetön kielioppi G ja merkkijono x. Onko

3.3 KIELIOPPIEN JÄSENNYSONGELMA Ratkaistava tehtävä: Annettu yhteydetön kielioppi G ja merkkijono x. Onko 3.3 KILIOPPIN JÄSNNYSONGLMA Rtkistv tehtävä: Annettu yhteydetön kielioppi G j merkkijono x. Onko x L(G)? Rtkisumenetelmä = jäsennyslgoritmi. Useit vihtoehtoisi menetelmiä, erityisesti kun G on jotin rjoitettu

Lisätiedot

Riemannin integraalista

Riemannin integraalista Lebesguen integrliin sl. 2007 Ari Lehtonen Riemnnin integrlist Johdnto Tämän luentomonisteen trkoituksen on tutustutt lukij Lebesgue n integrliin j sen perusominisuuksiin mhdollisimmn yksinkertisess tpuksess:

Lisätiedot

T Syksy 2002 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Harjoitus 5 Demonstraatiotehtävien ratkaisut. ja kaikki a Σ ovat säännöllisiä lausekkeita.

T Syksy 2002 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Harjoitus 5 Demonstraatiotehtävien ratkaisut. ja kaikki a Σ ovat säännöllisiä lausekkeita. T-79.8 Syksy 22 Tietojenkäsittelyteorin perusteet Hrjoitus 5 Demonstrtiotehtävien rtkisut Säännölliset lusekkeet määritellään induktiivisesti: j kikki Σ ovt säännöllisiä lusekkeit. Mikäli α j β ovt säännöllisiä

Lisätiedot

Näytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina 18.6. ylimääräisessä tapaamisessa.

Näytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina 18.6. ylimääräisessä tapaamisessa. Jkso 12. Sähkömgneettinen induktio Tässä jksoss käsitellään sähkömgneettist induktiot, jok on tärkeimpiä sioit sähkömgnetismiss. Tätä tphtuu koko jn rkisess ympäristössämme, vikk emme sitä välttämättä

Lisätiedot

LINSSI- JA PEILITYÖ TEORIAA. I Geometrisen optiikan perusaksioomat

LINSSI- JA PEILITYÖ TEORIAA. I Geometrisen optiikan perusaksioomat (0) LINSSI- JA PEILITYÖ MOTIVOINTI Tutustutn linsseihin j peileihin geometrisen optiikn mittuksiss Tutkitn vlon käyttäytymistä linsseissä j peileissä Määritetään linssien j peilien polttopisteet Optiset

Lisätiedot

Integraalilaskentaa. 1. Mihin integraalilaskentaa tarvitaan? MÄNTÄN LUKIO

Integraalilaskentaa. 1. Mihin integraalilaskentaa tarvitaan? MÄNTÄN LUKIO Integrlilskent Tämä on lukion oppimterileist hiemn poikkev yksinkertistettu selvitys määrätyn integrlin lskemisest. Kerromme miksi integroidn, mitä integroiminen trkoitt, miten integrli lsketn j miten

Lisätiedot

1 / 5 Virkailijoiden talo, asemakaavamuutos (2305), luonnos nähtävillä (MRA 30 ) 22.6-21.7.2015.

1 / 5 Virkailijoiden talo, asemakaavamuutos (2305), luonnos nähtävillä (MRA 30 ) 22.6-21.7.2015. / irilijoiden tlo, semvmuutos (0), luonnos nähtävillä (MRA 0 ). -..0. Stujen lusuntojen j mielipiteiden tiivistelmät seä vstineet niihin Lusunnot pyydettiin seurvilt: Kervn Omotiyhdistys ry, Kervn ympäristösuojeluyhdistys

Lisätiedot

Vastaa tehtäviin 1-4 ja valitse toinen tehtävistä 5 ja 6. Vastaat siis enintään viiteen tehtävään.

Vastaa tehtäviin 1-4 ja valitse toinen tehtävistä 5 ja 6. Vastaat siis enintään viiteen tehtävään. S-8. Sähkönsiirtoärstlmät Tntti 8..7 Vst thtäviin -4 vlits toinn thtävistä 5 6. Vstt siis nintään viitn thtävään.. Tutkitn ll piirrttyä PV-käyrää, ok kuv sllist vrkko, oss on tuotntolu kuormituslu niidn

Lisätiedot

Teemat Kaavoittajan vastine 16.1.2013 Kokoukset 12.12.12 ja 3.1.13, muutosesitys 16.1.2013

Teemat Kaavoittajan vastine 16.1.2013 Kokoukset 12.12.12 ja 3.1.13, muutosesitys 16.1.2013 n:o Tekijä os Teemt Kvoittjn vstine 16.1.2013 Kokoukset 12.12.12 j 3.1.13, muutosesitys 16.1.2013 LAUSUNNOT L1 Kymenlkson liitto c joen j meren rntojen tulvherkkyys on huomioitu toteutt mkuntkvn tvoitett

Lisätiedot

HARJAVALLANKADUN KIERTOLIITTYMÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS

HARJAVALLANKADUN KIERTOLIITTYMÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS HARJAVALLANKADUN KIERTOLTTYMÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemvn muutos osee Hrjvlln upungin 0 Siltln upunginosn ortteleit j seä tuluett j 0 Vltln upunginosn ortteli 0 seä puistoluett. Sitovt

Lisätiedot

OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA

OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA Tekijät: Ari Heimonen, Hellevi Kupil, Ktj Leinonen, Tuomo Tll, Hnn Tuhknen, Pekk Vrniemi Alkupl Tiedekeskus Tietomn torninvrtij

Lisätiedot

Vuokrahuoneistojen välitystä tukeva tietojärjestelmä.

Vuokrahuoneistojen välitystä tukeva tietojärjestelmä. Kertusesimerkki: Vuokrhuoneistojen välitystä tukev tietojärjestelmä. Esimerkin trkoituksen on on hvinnollist mllinnustekniikoiden käyttöä j suunnitteluprosessin etenemistä tietojärjestelmän kehityksessä.

Lisätiedot

Suorakaidekanavat. lindab suorakaidekanavat

Suorakaidekanavat. lindab suorakaidekanavat Suorkideknvt lind suorkideknvt lind suorkideknvt Sisällysluettelo Suorkideknvt Knv LKR... Liitosost Liitoslist LS... Liitoslist LS-... Kulmyhde LBR... Liitoslist LS... S-mutk LBXR... LBSR... Liitoslist

Lisätiedot

V Päästön havaittavuus ja valvonta VI Päästön todennäköisyys

V Päästön havaittavuus ja valvonta VI Päästön todennäköisyys I suunt II Mperä j pint Riskinro, 0410901 I tieliikenn e j tienpito vlttiet 3 j 10, tie 130 Vlttiet 3 j 10 kuuluvt korkeimpn kunnosspitoluo kkn Is (normlisti in pljn). Molemmt tiet ovt merkittäviä vrllisten

Lisätiedot

OUML7421B3003. Jänniteohjattu venttiilimoottori KÄYTTÖKOHTEET TEKNISET TIEDOT OMINAISUUDET SOPIVAT VENTTIILIT TUOTETIEDOT. i OUV5049 i OUV5050

OUML7421B3003. Jänniteohjattu venttiilimoottori KÄYTTÖKOHTEET TEKNISET TIEDOT OMINAISUUDET SOPIVAT VENTTIILIT TUOTETIEDOT. i OUV5049 i OUV5050 OUML7421B3003 Jänniteohjttu venttiilimoottori TUOTETIEDOT OMINAISUUDET Helppo j nope sent Ei trvitse erillistä sennustelinettä Ei trvitse liikepituuden säätöä Momenttirjkytkimet Käsikäyttömhdollisuus Mikroprosessorin

Lisätiedot

HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU - LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS 18.9.2006 LAPPEENRANTA

HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU - LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS 18.9.2006 LAPPEENRANTA KRKONKYLÄN SEUDUN JA VLKONHJU - LUKONNEMEN OSAYLESKAAVA KAAVASELOSTUS 8.9.006 LPEENRANTA SSÄLLYSLUTELO. PERUSTEDOT.... SJANT JA SEUDLNEN ASEMA.... SUUNNTTELUTLANNE..... Vltkunnlliset lueidenkäyttötvoitteet.....

Lisätiedot

763333A KIINTEÄN AINEEN FYSIIKKA Ratkaisut 1 Kevät 2014

763333A KIINTEÄN AINEEN FYSIIKKA Ratkaisut 1 Kevät 2014 763333A KIINTEÄN AINEEN FYSIIKKA Rtkisut 1 Kevät 014 1. Tehtävä: Lske, kuink mont hilpistettä on yksikkökopiss ) yksinkertisess kuutiollisess, b) tkk:ss j c) pkk:ss. (Ot huomioon, että esimerkiksi yksikkökopin

Lisätiedot

Kuvausta f sanotaan tällöin isomorfismiksi.

Kuvausta f sanotaan tällöin isomorfismiksi. Määritelmä..12. Oletetn, että 1 =(V 1,E 1 ) j 2 =(V 2,E 2 ) ovt yksinkertisi verkkoj. Verkot 1 j 2 ovt isomorfiset, jos seurvt ehdot toteutuvt: (1) on olemss bijektio f : V 1 V 2 (2) kikill, b V 1 pätee,

Lisätiedot

NASTOLAN YRITYSPUISTO RAKENNUSTAPAOHJEET NASTOLAN YRITSPUISTON ALUEEN KORTTELEITA 500, 501, 504-511 KOSKEVAT RAKENNUSTAPAOHJEET

NASTOLAN YRITYSPUISTO RAKENNUSTAPAOHJEET NASTOLAN YRITSPUISTON ALUEEN KORTTELEITA 500, 501, 504-511 KOSKEVAT RAKENNUSTAPAOHJEET NASTOLAN YRISPUISTO RAKENNUSTAPAOHJEET NASTOLAN YRITSPUISTON ALUEEN KORTTELEITA 00, 0, 0 - KOSKEVAT RAKENNUSTAPAOHJEET NASTOLAN YRITSPUISTON ALUEEN KORTTELEITA 00, 0, 0 - KOSKEVAT RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ

Lisätiedot

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi Tehtävä. Jtk loogisesti oheisi jonoj khdell seurvksi tulevll termillä. Perustele vstuksesi lyhyesti. ), c, e, g, b),,, 7,, Rtkisut: ) i j k - oike perustelu j oiket kirjimet, nnetn p - oike perustelu,

Lisätiedot

( ) Pyramidi 4 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 321 Päivitetty 19.2.2006. Saadaan yhtälö. 801 Paraabeli on niiden pisteiden ( x,

( ) Pyramidi 4 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 321 Päivitetty 19.2.2006. Saadaan yhtälö. 801 Paraabeli on niiden pisteiden ( x, Pyrmidi Anlyyttinen geometri tehtävien rtkisut sivu Päivitetty 9..6 8 Prbeli on niiden pisteiden (, y) joukko, jotk ovt yhtä kukn johtosuorst j polttopisteestä. Pisteen (, y ) etäisyys suorst y = on d

Lisätiedot

Kirjallinen teoriakoe

Kirjallinen teoriakoe 11 Kirjllinen teorikoe Päivämäärä: Osllistujn nimi: Kirjllinen teorikoe Arviointi koostuu khdest osst: "yleiset kysymykset "j lskutehtävät" Kokeen hyväksytty rj on 51% molemmist osioist erikseen. St 1

Lisätiedot

TULVAONGELMA ESPOOSSA

TULVAONGELMA ESPOOSSA TULVAONGELMA ESPOOSSA Espoon tulvtyöryhmä 6.10.2005 ESIPUHE Teknisen j ympäristötoimen johtoryhmä setti 1.6.05 työryhmän vlmistelemn tulvkysymyksen hllinnn j toimenpideperitteiden vlmistelu. Työryhmän

Lisätiedot

2.6 SÄÄNNÖLLISET LAUSEKKEET Automaattimalleista poikkeava tapa kuvata yksinkertaisia kieliä. Olkoot A ja B aakkoston Σ kieliä. Perusoperaatioita:

2.6 SÄÄNNÖLLISET LAUSEKKEET Automaattimalleista poikkeava tapa kuvata yksinkertaisia kieliä. Olkoot A ja B aakkoston Σ kieliä. Perusoperaatioita: 2.6 SÄÄNNÖLLISET LAUSEKKEET Automttimlleist poikkev tp kuvt yksinkertisi kieliä. Olkoot A j B kkoston Σ kieliä. Perusopertioit: Yhdiste: A B = {x Σ x A ti x B}; Ktentio: AB = {xy Σ x A, y B}; Potenssit:

Lisätiedot

Asennusopas. Daikin Altherma Matalan lämpötilan Monoblocin varalämmitin EKMBUHCA3V3 EKMBUHCA9W1. Asennusopas. Suomi

Asennusopas. Daikin Altherma Matalan lämpötilan Monoblocin varalämmitin EKMBUHCA3V3 EKMBUHCA9W1. Asennusopas. Suomi Dikin Altherm Mtln lämpötiln Monolocin vrlämmitin EKMBUHCAV EKMBUHCA9W Dikin Altherm Mtln lämpötiln Monolocin vrlämmitin Suomi Sisällysluettelo Sisällysluettelo Tietoj sikirjst. Tieto tästä sikirjst...

Lisätiedot

Polynomien laskutoimitukset

Polynomien laskutoimitukset Polyomie lskutoimitukset Polyomi o summluseke, joss jokie yhteelskettv (termi) sisältää vi vkio j muuttuj välisiä kertolskuj. Esimerkki 0. Mm., 6 j ovt polyomej. Polyomist, joss o vi yksi termi, käytetää

Lisätiedot

Kunnanhallitus 13/2006 416 (- 441)

Kunnanhallitus 13/2006 416 (- 441) POLVIJÄRVEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Kunnnhllitus 13/2006 416 (- 441) KOKOUSAIKA Mnntin 4. syyskuut 2006 klo 18.30-19.45 KOKOUSPAIKKA nro Polvijärven kunnnvirsto, kunnnhllituksen kokoushuone sivu SAAPUVILLA

Lisätiedot

Kertymäfunktio. Kertymäfunktio. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 2/2. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 1/2. Kertymäfunktio: Esitiedot

Kertymäfunktio. Kertymäfunktio. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 2/2. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 1/2. Kertymäfunktio: Esitiedot TKK (c) Ilkk Mellin (24) 1 Johdtus todennäköisyyslskentn TKK (c) Ilkk Mellin (24) 2 : Mitä opimme? 1/2 Jos stunnisilmiötä hlutn mllint mtemttisesti, on ilmiön tulosvihtoehdot kuvttv numeerisess muodoss.

Lisätiedot

Runkovesijohtoputket

Runkovesijohtoputket Runkovesijohtoputket PUTKET JA PUTKEN OSAT SSAB:n vlmistmi pinnoitettuj putki j putken osi käytetään lähinnä runkovesijohtolinjoihin, joiden hlkisij on DN 400-1200. Ost vlmistetn teräksisistä pineputkist

Lisätiedot

Asennusopas. Daikin Altherma - Matalan lämpötilan Monoblocin varalämmitin EKMBUHCA3V3 EKMBUHCA9W1. Asennusopas. Suomi

Asennusopas. Daikin Altherma - Matalan lämpötilan Monoblocin varalämmitin EKMBUHCA3V3 EKMBUHCA9W1. Asennusopas. Suomi Dikin Altherm - Mtln lämpötiln Monolocin vrlämmitin EKMBUHCAV EKMBUHCA9W Suomi Sisällysluettelo Sisällysluettelo Tietoj sikirjst. Tieto tästä sikirjst... Tietoj pkkuksest. Vrlämmitin..... Vrusteiden poistminen

Lisätiedot

Kognitiivinen mallintaminen I, kevät Harjoitus 1. Joukko-oppia. MMIL, luvut 1-3 Ratkaisuehdotuksia, MP

Kognitiivinen mallintaminen I, kevät Harjoitus 1. Joukko-oppia. MMIL, luvut 1-3 Ratkaisuehdotuksia, MP Kognitiivinen mllintminen I, kevät 007 Hrjoitus. Joukko-oppi. MMIL, luvut -3 Rtkisuehdotuksi, MP. Määritellään joukot: A = {,,, 3, 4, 5} E = {, {}, } B = {, 4} F = C = {, } G = {{, }, {,, 4}} D = {, }

Lisätiedot

Vanhusten palvelut ja kuntoutus Tuloskortti 2016. Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen vastuualueen johtoryhmä

Vanhusten palvelut ja kuntoutus Tuloskortti 2016. Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen vastuualueen johtoryhmä Vnhusten plvelut j kuntoutus Tuloskortti 2016 Vnhusten plvelujen j kuntoutuksen vstuulueen johtoryhmä Kohti visiot! Mielekäs rki syntyy toimien lhtelisell ikäihmisellä on mhdollisuus toimi itselleen mielekkäällä

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto. Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty

Graafinen ohjeisto. Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty Grfinen ohjeisto Julkis- j yksityislojen toimihenkilöliitto Jyty Julkis- j yksityislojen toimihenkilöliitto Jyty Grfinen ohjeisto Sisällysluettelo: 1. Johdnto 2. Peruselementit Tunnus j versiot...2.1 Tunnuksen

Lisätiedot

11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS

11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS 11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS Tilvuus on sen verrn rkielämässä viljelty käsite, että useimmiten sen syvemmin edes miettimättä ymmärretään, mitä juomlsin ti pikkuvuvn kylpymmeen tilvuudell trkoitetn.

Lisätiedot

Pythagoraan lause. Pythagoras Samoslainen. Pythagoraan lause

Pythagoraan lause. Pythagoras Samoslainen. Pythagoraan lause Pythgorn luse Pythgors Smoslinen Pythgors on legendrinen kreikklinen mtemtiikko j filosofi. Tiedot hänen elämästään ovt epävrmoj j ristiriitisi. Tärkein Pythgorst j pythgorlisi koskev lähde on Lmlihosin

Lisätiedot

Esimerkki 8.1 Määritellään operaattori A = x + d/dx. Laske Af, kun f = asin(bx). Tässä a ja b ovat vakioita.

Esimerkki 8.1 Määritellään operaattori A = x + d/dx. Laske Af, kun f = asin(bx). Tässä a ja b ovat vakioita. 8. Operttorit, mtriisit j ryhmäteori Mtemttinen operttori määrittelee opertion, jonk mukn sille nnettu funktiot muoktn. Operttorit ovt erityisen tärkeitä kvnttimekniikss, kosk siinä jokist suurett vst

Lisätiedot

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016 ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteori Kevät 2016 Kierros 5, 8. 12. helmikuut Demonstrtiotehtävien rtkisut D1: Hhmolusekkeet ovt esimerkiksi UN*X-järjestelmien tekstityökluiss käytetty säännöllisten lusekkeiden

Lisätiedot

Jäykän kappaleen tasokinetiikka harjoitustehtäviä

Jäykän kappaleen tasokinetiikka harjoitustehtäviä ynmiikk 1 Liite lukuun 6. Jäykän kppleen tskinetiikk - hrjitustehtäviä 6.1 vlvpkettiutn mss n 1500 kg. ut lähtee levst liikkeelle 10 % ylämäkeen j svutt vkikiihtyvyydellä npeuden 50 km / h 1 10 60 m mtkll.

Lisätiedot

SATE2140 Dynaaminen kenttäteoria syksy / 6 Laskuharjoitus 0: Siirrosvirta ja indusoitunut sähkömotorinen voima

SATE2140 Dynaaminen kenttäteoria syksy / 6 Laskuharjoitus 0: Siirrosvirta ja indusoitunut sähkömotorinen voima ATE14 Dynminen kenttäteori syksy 1 1 / skuhrjoitus : iirrosvirt j inusoitunut sähkömotorinen voim Tehtävä 1. All olevss kuvss esitetyssä pitkässä virtlngss kulkee virt i 1 (t) j sen vieressä on kuvn mukinen

Lisätiedot

Sarjaratkaisun etsiminen Maplella

Sarjaratkaisun etsiminen Maplella Srjrtkisun etsiminen Mplell Olkoon trksteltvn ensimmäisen kertluvun differentiliyhtälö: > diffyht:= diff(y(x, x=1y(x^; d diffyht := = dx y( x 1 y( x Tälle pyritään etsimään srjrtkisu origokeskisenä potenssisrjn.

Lisätiedot

Huoltotiedote. Letkun vaihto. Mallit. Ilmoitus moottorin omistajalle. Veneliikkeen moottorivarasto. Huolto-osavarasto. Tarkastus

Huoltotiedote. Letkun vaihto. Mallit. Ilmoitus moottorin omistajalle. Veneliikkeen moottorivarasto. Huolto-osavarasto. Tarkastus Huoltotiedote N:o 98-16c Letkun vihto Mllit 1999 Mercury/Mriner 6 25 HP (2-thtiset) Srjnumerot 0G818363 0G829089 9.9/15, 25, 30/40, 50 (4-thtiset) Srjnumerot 0G820822 0G822265 135 200 HP (Ks. j EFI) Srjnumerot

Lisätiedot

SATE.10xx Staattisen kenttäteorian laajentaminen Sähkömagneettiseksi kenttäteoriaksi

SATE.10xx Staattisen kenttäteorian laajentaminen Sähkömagneettiseksi kenttäteoriaksi ATE.1xx tttisen kenttäteorin ljentminen ähkömgneettiseksi kenttäteoriksi syksy 212 1 / 5 skuhrjoitus 1: iirrosvirt j inusoitunut sähkömotorinen voim Tehtävä 1. Määritä tjuus, millä johtvuusvirrn tiheys

Lisätiedot

ystävät LUONNON LAHJA Kaneli & appelsiini Minun valintani 1). Tuemme yhteisöjä, joista eteeriset öljymme ovat per

ystävät LUONNON LAHJA Kaneli & appelsiini Minun valintani 1). Tuemme yhteisöjä, joista eteeriset öljymme ovat per LUONNON Lhj LUONNOSTA ystävät Brighter Home -kokoelmmme on luotu ympäristöystävällisiä j sosilisesti vstuullisi käytäntöjä noudtten. Tästä kokoelmst löydät oiket lhjt kikille, jotk vlivt mpllomme. Kneli

Lisätiedot

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 22. syyskuuta 2016

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 22. syyskuuta 2016 lusekkeet, lusekkeet, TIEA241 Automtit j kieliopit, syksy 2016 Antti-Juhni Kijnho lusekkeet j smuus TIETOTEKNIIKAN LAITOS 22. syyskuut 2016 Sisällys lusekkeet, lusekkeet lusekkeet j smuus j smuus lusekkeet

Lisätiedot

Hakemus- ja ilmoituslomake LAPL, BPL, SPL, PPL, CPL, IR lupakirjoja varten vaadittava lentokoe- ja tarkastuslentolausunto

Hakemus- ja ilmoituslomake LAPL, BPL, SPL, PPL, CPL, IR lupakirjoja varten vaadittava lentokoe- ja tarkastuslentolausunto kijn tiot kijn sukunimi kijn tunimt kijn llkirjoitus Lupkirjn tyyppi* Lupkirjn numro* Lupkirjn myöntänyt vltio kmus- j ilmoituslomk LPL, BPL, SPL, PPL, CPL, IR lupkirjoj vrtn vittv lntoko- j trkstuslntolusunto

Lisätiedot

1. Derivaatan Testi. Jos funktio f on jatkuva avoimella välillä ]a, b[ ja x 0 ]a, b[ on kriit. tai singul. piste niin. { f (x) > 0, x ]a, x 0 [

1. Derivaatan Testi. Jos funktio f on jatkuva avoimella välillä ]a, b[ ja x 0 ]a, b[ on kriit. tai singul. piste niin. { f (x) > 0, x ]a, x 0 [ 1. Derivtn Testi Jos funktio f on jtkuv voimell välillä ], b[ j x 0 ], b[ on kriit. ti singul. piste niin { f (x) < 0, x ], x 0 [ f x (x) > 0, x ]x 0, b[ 0 on lokli minimipiste (1) { f (x) > 0, x ], x

Lisätiedot

Digitaalinen videonkäsittely Harjoitus 5, vastaukset tehtäviin 25-30

Digitaalinen videonkäsittely Harjoitus 5, vastaukset tehtäviin 25-30 Digitlinen videonkäsittely Hrjoitus 5, vstukset tehtäviin 5-30 Tehtävä 5. ) D DCT sdn tekemällä ensin D DCT kullekin riville, j toistmll D DCT tuloksen sdun kuvn srkkeill. -D N-pisteen DCT:, k 0 N ( k),

Lisätiedot

MÄYRÄNMÄKI ts KORTTELI 7605 TONTTI 1, KORTTELISUUNNITELMA, SKANSKA KODIT OY, ARKKITEHDIT LSV OY,

MÄYRÄNMÄKI ts KORTTELI 7605 TONTTI 1, KORTTELISUUNNITELMA, SKANSKA KODIT OY, ARKKITEHDIT LSV OY, 2 2 5H+K+S 90 m 5H+K+S 90 m 2 2 5H+K+S 90 m 5H+K+S 90 m.0 24.43 JÄTEKTOS tomutus 24.4 jäte 23.5 23.55 6 P 2 2 5H+K+S 90 m 5H+K+S 90 m 5H+K+S 90 m 2 5H+K+S 90 m2 5H+K+S 90 m 2 5H+K+S 90 m2 TIEONI 23.26

Lisätiedot

Asennusohje EPP-0790-FI-4/02. Kutistemuovijatkos Yksivaiheiset muovieristeiset. Cu-lanka kosketussuojalla 12 kv & 24 kv.

Asennusohje EPP-0790-FI-4/02. Kutistemuovijatkos Yksivaiheiset muovieristeiset. Cu-lanka kosketussuojalla 12 kv & 24 kv. Asennusohje EPP-0790-FI-4/02 Kutistemuovijtkos Yksiviheiset muovieristeiset kpelit Cu-lnk kosketussuojll 12 kv & 24 kv Tyyppi: MXSU Tyco Electronics Finlnd Oy Energy Division Konlntie 47 F 00390 Helsinki

Lisätiedot

601 Olkoon tuntematon kateetti a ja tuntemattomat kulmat α ja β Ratkaistaan kulmat. 8,4 = 12. Ratkaistaan varjon pituus x. 14 x = 44,

601 Olkoon tuntematon kateetti a ja tuntemattomat kulmat α ja β Ratkaistaan kulmat. 8,4 = 12. Ratkaistaan varjon pituus x. 14 x = 44, Pyrmidi 3 Geometri tehtävien rtkisut sivu 08 60 Olkoon tuntemton kteetti j tuntemttomt kulmt j β Rtkistn kulmt. 8,4 cos 8,4 cos 45,579... 46 β 90 60 4 Rtkistn vrjon pituus 3 44,470... 44 Rtkistn kteetti.

Lisätiedot

ASUINRAKENNUSTONTTIEN JA -LISÄALUEIDEN VARAAMINEN, MYYNTI JA VUOKRAUS

ASUINRAKENNUSTONTTIEN JA -LISÄALUEIDEN VARAAMINEN, MYYNTI JA VUOKRAUS ASUNRAKENNUSONEN A -SÄAUEDEN AANEN, YYN A UOKRAUS Rkennustontit myydään, vtn vuokrtn hkemusten sumisärestyksessä. YYNHNNA Omkotitlotontit Kirkonkylä: Niemenhunrnt ääkkölä inlhti Rnt-ho Eräoh uut lueet

Lisätiedot

P ER I.JS KI.J NTOARVIOil PÄMTYS. As Oy Saariselänkuja 1 $aariselänkuja I 00970 HELSINKT. Laadifiu: 3.9.20'13

P ER I.JS KI.J NTOARVIOil PÄMTYS. As Oy Saariselänkuja 1 $aariselänkuja I 00970 HELSINKT. Laadifiu: 3.9.20'13 t, P R I.S KI. TARVIil PÄMTYS As y Siselänkuj 1 iselänkuj I 00970 HSIKT difiu: 3.9.20'13 Y}ITVT Rkennustekniikk Asunt y Siselänkuj 1 n Helsinin Mellunmäess sijitsev kuuden suinkestln nudstm yhti. Rkennusvusi

Lisätiedot

3.5 Kosinilause. h a c. D m C b A

3.5 Kosinilause. h a c. D m C b A 3.5 Kosiniluse Jos kolmiost tunnetn kksi sivu j näien välinen kulm, sinilusett on sngen vike sovelt kolmion rtkisemiseen. Luse on työklun vuton myös kolmion kulmien rtkisemiseen tpuksess, jolloin kolmion

Lisätiedot

A-Osio. Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä kaksi, joihin vastaat. A-osiossa ei saa käyttää laskinta.

A-Osio. Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä kaksi, joihin vastaat. A-osiossa ei saa käyttää laskinta. MAA Loppukoe 5.. Jussi Tyni Tee pisteytysruudukko konseptin yläreunn! Vstuksiin väliviheet, jotk perustelevt vstuksesi! Lue ohjeet huolellisesti! A-Osio. Vlitse seurvist kolmest tehtävästä kksi, joihin

Lisätiedot

6 Integraalilaskentaa

6 Integraalilaskentaa 6 Integrlilskent 6. Integrlifunktio Funktion f integrlifunktioksi snotn funktiot F, jonk derivtt on f. Siis F (x) = f (x) määrittelyjoukon jokisell muuttujn rvoll x. Merkitään F(x) = f (x) dx. Integrlifunktion

Lisätiedot

S Laskennallinen systeemibiologia

S Laskennallinen systeemibiologia S-4.50 Lsknnllinn systmiiologi 4. Hrjoitus. Viill tutkittvll ljill (,, c, j ) on määrätty täisyyt c 0 8 8 8 0 8 8 8 c 0 4 4 0 0 Määritä puurknn käyttän UPGMA-mntlmää. Näytä kunkin vihn osrkntt vstvin täisyyksinn.

Lisätiedot

3 Mallipohjainen testaus ja samoilutestaus

3 Mallipohjainen testaus ja samoilutestaus Tietojenkäsittelytiede 24 Joulukuu 2005 sivut 8 21 Toimittj: Jorm Trhio c kirjoittj(t) Historiljennus mllipohjisess testuksess Timo Kellomäki Tmpereen teknillinen yliopisto Ohjelmistotekniikn litos 1 Johdnto

Lisätiedot

Ankkurijärjestelmä Monotec Järjestelmämuotti Framax Xlife

Ankkurijärjestelmä Monotec Järjestelmämuotti Framax Xlife 999805711-02/2015 fi Muottimestrit. nkkurijärjestelmä Monotec Järjestelmämuotti rmx Xlife Käyttäjätieto sennus- j käyttöohje 9764-445-01 Johdnto Käyttäjätieto nkkurijärjestelmä Monotec dnto Joh- by ok

Lisätiedot

SAMMONKATU SAMMONKATU JAAKON- SARVI- KATU SARVIJAAKONKATU 1: Kalevanrinteen katujen yleissuunnitelma, Liite 3 Asemapiirros 1/4

SAMMONKATU SAMMONKATU JAAKON- SARVI- KATU SARVIJAAKONKATU 1: Kalevanrinteen katujen yleissuunnitelma, Liite 3 Asemapiirros 1/4 KTOS L:\PROJEKTT_2012\1510001046 KLEVRTEE KTUJE YS\14_TULOKSET\3.KTUJE YLESSUUTELM\DWG\KLEVRE YS.DWG Tulostettu: 26.6.2013 n- JO KELLR- SR- JKO- KTU SMMOKTU PYSÄKÖT KORTTEL 4 +100,60 KSPHT 1/2 BUS (varaus)

Lisätiedot

sin θ θ θ r 2 sin 2 θ φ 2 = 0.

sin θ θ θ r 2 sin 2 θ φ 2 = 0. Mtemtiikn j tilstotieteen litos Osittisdifferentiliyhtälöt Kevät 21 Hrjoitus 9 Rtkisuj Jussi Mrtin 1. Osoit, että Lplce-yhtälö pllokoordinteiss on 2 u 1 r 2 2 u r r 1 r 2 sin θ u 1 2 u sin θ θ θ r 2 sin

Lisätiedot

Nelikanavainen vahvistin aktiivisella jakosuotimella

Nelikanavainen vahvistin aktiivisella jakosuotimella Mrkku Kuppinen Neliknvinen vhvistin ktiivisell jkosuotimell Vhvistimen yleisselostus Suunnittelun lähtökohtn on ollut toteutt edullinen mutt kuitenkin lduks ktiivisell jkosuotimell vrustettu stereovhvistin

Lisätiedot

SOS.TILA KÄYTÄVÄ PRH +2510. Uusittu hissikuilu 1410x2200 VPO HISSI 3. kori. 1000x1270 480 kg, 6 hlöä +2560 +2590 RK HALLI. 1,5 m 2 VPO VPO EI30

SOS.TILA KÄYTÄVÄ PRH +2510. Uusittu hissikuilu 1410x2200 VPO HISSI 3. kori. 1000x1270 480 kg, 6 hlöä +2560 +2590 RK HALLI. 1,5 m 2 VPO VPO EI30 rk LUUKKU 023 TEKNTUNNELI LUUKKU VRSTO VRSTO VRSTO VRSTO VRSTO VRSTO VRSTO HOLVI KYLMÄVRSTO SOSTIL UNIONINKTU 25 KELLRIKERROS PRH SK TELET KISELEFFIN KELLRIKERROS ENSIÖ- JMO TLO- JMO SÄHKÖPK VRSTO VRSTO

Lisätiedot

-kortiston näyte RT 09-10692 ESTEETÖN LIIKKUMIS- JA TOIMIMISYMPÄRISTÖ SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ

-kortiston näyte RT 09-10692 ESTEETÖN LIIKKUMIS- JA TOIMIMISYMPÄRISTÖ SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ RT 09-09 ohjetiedosto mliskuu 999 () ESTEETÖN LIIKKUMIS- JA TOIMIMISYMPÄRISTÖ liikkumisesteiset, toimimisesteiset, esteettömyys hndikppde, funktionshindrde, tillgänglighet disled persons, ccessiility Tämä

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1 2012 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ CyberKnife KYSiin, s. 4 KYSin rkenteet kevenevät, s. 14 Nope kotiutus vähentää kustnnuksi, s. 24 Henkreikä 1 / 2012 Pääkirjoitus... 3 Trkkuussädehoitolite

Lisätiedot

VEKTOREILLA LASKEMINEN

VEKTOREILLA LASKEMINEN 3..07 VEKTOREILLA LASKEMINEN YHTEENLASKU VEKTORIT, MAA Vektoreiden j summ on vektori +. Tämän summvektorin + lkupiste on vektorin lkupiste j loppupiste vektorin loppupiste, kun vektorin lkupisteenä on

Lisätiedot

OUML6421B3004. 3-tilaohjattu venttiilimoottori KÄYTTÖKOHTEET TEKNISET TIEDOT OMINAISUUDET SOPIVAT VENTTIILIT TUOTETIEDOT

OUML6421B3004. 3-tilaohjattu venttiilimoottori KÄYTTÖKOHTEET TEKNISET TIEDOT OMINAISUUDET SOPIVAT VENTTIILIT TUOTETIEDOT OUML6421B3004 3-tilohjttu venttiilimoottori KÄYTTÖKOHTEET i Lämmityksen säätö i Ilmnvihtojärjestelmät TUOTETIEDOT OMINAISUUDET Helppo j nope sent Ei trvitse erillistä sennustelinettä Ei trvitse liikepituuden

Lisätiedot

Itä-Suomen yksikkö 22/2011 Kuopio. Kuva: Jari Nenonen, GTK GEOTAULUT KUOPIOSSA. Geologian tutkimuskeskus Kuopion kaupunki

Itä-Suomen yksikkö 22/2011 Kuopio. Kuva: Jari Nenonen, GTK GEOTAULUT KUOPIOSSA. Geologian tutkimuskeskus Kuopion kaupunki Itä-Somen yksikkö / Kopio Kv: Jri Nenonen, GTK GEOTAULUT KUOPIOSSA Geolog tkimskesks Kopion pnki Geokohde KEILANKANAVA UHJEINEN KALLIO -- -- -- nvkj Keilnnns ": -- ": Keilnllion ": Kv: Heikki Lkren, GTK

Lisätiedot

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE 4.8.2015 SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE LIIKENNE Tarkastus 01 Päivämäärä 4/8/2015 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Tuomas Lehteinen

Lisätiedot

Suorat, käyrät ja kaarevuus

Suorat, käyrät ja kaarevuus Suort, käyrät j krevuus Jukk Tuomel Professori Mtemtiikn litos, Joensuun yliopisto Suor? Tämä kirjoitus on eräänlinen jtko Timo Tossvisen suorn määritelmää koskevn kirjoitukseen Solmun numeross 2/2002.

Lisätiedot

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

HUOLTOTIEDOT. Palauta kaikki päätylevytsarjat, osanumero 1173-828131A4, Mercury Marinen hyvitettäväksi.

HUOLTOTIEDOT. Palauta kaikki päätylevytsarjat, osanumero 1173-828131A4, Mercury Marinen hyvitettäväksi. OHJE HUOLTOTIEDOT TIEDOTE No. 99-6c OptiMxin ilmkompressorin päätylevy Mllit MERCURY/MARINER 135/150 hv; 2,5 LITRAN OPTIMAX Srjnumerot 0G868674 0G925496 200/225 hv; 3,0 LITRAN OPTIMAX Srjnumerot 0G869454

Lisätiedot

Riemannin integraalista

Riemannin integraalista TAMPEREEN YLIOPISTO Pro grdu -tutkielm Aij Stenberg Riemnnin integrlist Mtemtiikn j tilstotieteen litos Mtemtiikk Syyskuu 2010 2 Tmpereen yliopisto Mtemtiikn j tilstotieteen litos STENBERG, AIJA: Riemnnin

Lisätiedot

1.1. Laske taskulaskimella seuraavan lausekkeen arvo ja anna tulos kolmen numeron tarkkuudella: tan 60,0 = 2,950... 2,95

1.1. Laske taskulaskimella seuraavan lausekkeen arvo ja anna tulos kolmen numeron tarkkuudella: tan 60,0 = 2,950... 2,95 9..008 (9). Lskime käyttö.. Lske tskulskimell seurv lusekkee rvo j tulos kolme umero trkkuudell: 4 + 7 t 60,0 + Rtkisu: 4 + 7 =,950...,95 t 60,0 + Huom: Lskimiss o yleesä kolme eri kulmyksikköjärjestelmää:

Lisätiedot

Pirttisuonraitti. Vuoreksessa! Viihdy vehreässä. As Oy Tampereen. Pirkan OP-Kiinteistökeskus Oy, LKV. As Oy Tampereen Pirttisuonraitti

Pirttisuonraitti. Vuoreksessa! Viihdy vehreässä. As Oy Tampereen. Pirkan OP-Kiinteistökeskus Oy, LKV. As Oy Tampereen Pirttisuonraitti irkan O-Kiinteistökeskus Oy, KV irkan O-Kiinteistökeskus Oy, KV Viihdy vehreässä Vuoreksessa! s Oy Tampereen irttisuonraitti 1 s Oy Tampereen irttisuonraitti irkan O-Kiinteistökeskus Oy, KV 2 s Oy Tampereen

Lisätiedot

MITEN MÄÄRITÄN ASYMPTOOTIT?

MITEN MÄÄRITÄN ASYMPTOOTIT? MITEN MÄÄRITÄN ASYMPTOOTIT? Asmptootti Asmptootti on suor ti muu kärä, jot funktion kuvj f() rjtt lähest, kun muuttujn rvot lähestvät tiettä luku ti ääretöntä. Rjoitutn luksi niihin tpuksiin, joiss smptootti

Lisätiedot

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S< 1(0 1 4 1 1 4 UiH 0 0 0 1 S< A S I A N A J O T O I M I S T O O S S I G U S T A F S S O N P L 2 9, Ra u h a n k a t u 2 0, 1 5 1 1 1 L a h t i P u h e l i n 0 3 / 7 8 1 8 9 6 0, G S M 0 5 0 0 / 8 4 0 5

Lisätiedot

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...

Lisätiedot

OSAAVA. kehittämishankkeiden hallinnoinnin opas. Toimintavuosille 2015 2016 ja 2016 2017 tehtyjen valtionavustuspäätösten tueksi

OSAAVA. kehittämishankkeiden hallinnoinnin opas. Toimintavuosille 2015 2016 ja 2016 2017 tehtyjen valtionavustuspäätösten tueksi OSAAVA kehittämishnkkeid hllinnoinnin ops Toimintvuosille 2015 2016 j 2016 2017 tehtyj vltionvtpäätöst tueksi päivitetty 4.1.2016 vsm/pj pä 2 Sisällysluettelo Osv ohjelmn mukis vltionvtuks hkemin.... 3

Lisätiedot

Olkoon. M = (Q, Σ, δ, q 0, F)

Olkoon. M = (Q, Σ, δ, q 0, F) T 79.148 Tietojenkäsittelyteorin perusteet 2.4 Äärellisten utomttien minimointi Voidn osoitt, että jokisell äärellisellä utomtill on yksikäsitteinen ekvivlentti (so. smn kielen tunnistv) tilmäärältään

Lisätiedot

Multisillan täydennysrakentamisen yleissuunnitelma

Multisillan täydennysrakentamisen yleissuunnitelma Multisillan täydennysrakentamisen yleissuunnitelma Liite 2. Nykyisten kortteleiden täydennykset Multisillan yleissuunnitelmassa on pääosin laskennallisesti arvioitu uuden täydentävän rakentamisen määrää

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

TALO C - TALO D, HOVIPOIKA, ASEMAPIIROS MAAKAAPELOINTI, AUTOPAIKAT, VALAISTUS VARSINAIS-SUOMEN ASUMISOIKEUS HOVIPOIKA-HOVINEITO

TALO C - TALO D, HOVIPOIKA, ASEMAPIIROS MAAKAAPELOINTI, AUTOPAIKAT, VALAISTUS VARSINAIS-SUOMEN ASUMISOIKEUS HOVIPOIKA-HOVINEITO 9 0 9 00 990 000 MMK x, UUSI RYHMÄ X MMK x, UUSI RYHMÄ X 0 MMK x0 0, NYKYINN SYÖTTÖ MMK x0 0, NYKYINN SYÖTTÖ 0 = MMK X = X T x GLK O 0 MMK x0 0, NYKYINN SYÖTTÖ MMK x0 0, NYKYINN SYÖTTÖ MMK x, UUSI RYHMÄ

Lisätiedot

a = x 0 < x 1 < x 2 < < x n = b f(x) dx = I. lim f(x k ) x k=1

a = x 0 < x 1 < x 2 < < x n = b f(x) dx = I. lim f(x k ) x k=1 5 Integrli 5.1 Määritelmä j ominisuudet Olkoon f : [, b] R jtkuv. Muodostetn välin [, b] jko = x 0 < x 1 < x 2 < < x n = b j siihen liittyvä yläsumm S = n M k (x k x k 1 ), M k = mx{f(x) x k 1 x x k },

Lisätiedot

IKÄÄNTYMINEN ETELÄ-SAVOSSA

IKÄÄNTYMINEN ETELÄ-SAVOSSA 1 TRENDIKATSAUS 3/215 (31.12.215) TULEVAISUUSLOIKKA ETELÄ-SAVON ENNAKOINTIHANKE 215-217 IKÄÄNTYMINEN ETELÄ-SAVOSSA KATSAUS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN VÄESTÖN IKÄÄNTYMISKEHITYKSEEN Tähän ktsukseen on koottu

Lisätiedot

Teknillinen korkeakoulu Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta

Teknillinen korkeakoulu Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Teknillinen korkekoulu Insinööritieteiden j rkkitehtuurin tiedekunt Lhden keskus Toimint-/litoskäsikirj Litoskirjn on merkitty punisell värillä Lhden keskuksen kehittämiskohteiksi vuodelle 2009 määritellyt

Lisätiedot

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Mtemtiikn tukikurssi Kurssikert 5 1 Jtkuvuus Trkstelln funktiot fx) josskin tietyssä pisteessä x 0. Tämä funktio on tässä pisteessä joko jtkuv ti epäjtkuv. Jtkuvuuden ymmärtää prhiten trkstelemll epäjtkuv

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188B Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

Syysrypsin kylvö kevätviljaan

Syysrypsin kylvö kevätviljaan Syysrypsin kylvö kevätviljn Antti Tuulos j Pirjo Mäkelä Soveltvn biologin litos, PL 27, 00014 Helsingin yliopisto, emil: ntti.tuulos@helsinki.fi j pirjo.mkel@helsinki.fi Tiivistelmä Syysrypsi on vrteenotettv

Lisätiedot

Uniikkihuoneistojen tarjouskauppa

Uniikkihuoneistojen tarjouskauppa RANTA-TAMPELLA Tampereen Näsinkeula Uniikkihuoneistojen tarjouskauppa Uusi koti rannalla. Lepoa silmille ja sielulle. Koti, jossa taivas, vesi ja maa kohtaavat Ranta-Tampellan uuden asuinalueen rakentaminen

Lisätiedot

5 Jatkuvan funktion integraali

5 Jatkuvan funktion integraali 5 Jkuvn funkion inegrli Derivlle kääneisä käsieä kusun inegrliksi. Aloien inegrliin uusuminen esimerkillä. Esimerkki 5.. Tuonolioksess on phunu kemiklivuoo. Määriellään funkio V sien, eä V () on vuoneen

Lisätiedot

Analyysi 2. Harjoituksia lukuihin 1 3 / Kevät Anna sellainen välillä ] 2, 2[ jatkuva ja rajoitettu funktio f, että

Analyysi 2. Harjoituksia lukuihin 1 3 / Kevät Anna sellainen välillä ] 2, 2[ jatkuva ja rajoitettu funktio f, että Anlyysi Hrjoituksi lukuihin 3 / Kevät 5. Ann sellinen välillä ], [ jtkuv j rjoitettu funktio f, että () sup A m A j inf A min A, (b) sup A m A j inf A = min A, (c) sup A = m A j inf A min A, (d) sup A

Lisätiedot

4. Reaalifunktioiden määrätty integraali

4. Reaalifunktioiden määrätty integraali 6 4. Relifunktioiden määrätt integrli Vrsinisesti termi "integrli" tulee seurvss esitettävästä määrätstä integrlist, jok on läheistä suku summmiselle. Yhtes derivttn on sitten perustv ltu olev tulos, jot

Lisätiedot

missä t on matkaan raosta varjostimelle kuluva aika. Jos suihkun elektronien liikemäärä x- sunnassa on p x,on min y0min 0min

missä t on matkaan raosta varjostimelle kuluva aika. Jos suihkun elektronien liikemäärä x- sunnassa on p x,on min y0min 0min S-11446 Fysiikk IV (Sf), I Välikoe 154 1 Elektronisuihku, joss elektronien noeus on v, suu kohtisuorsti rkoon, jonk leveys on d Ron läi kuljettun elektronit osuvt etäisyydellä D olevn vrjostimeen Mikä

Lisätiedot

Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki > tai < tai =.

Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki > tai < tai =. Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki tai < tai =. 1 Valitse ruutuun oikea merkki tai < tai =. ------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Mtemtiikn tukikurssi Kurssikert 3 Määrätyn integrlin lskeminen Aiemmin määrittelimme määrätyn integrlin f (x)dx funktion f (x) l- j yläsummien rj-rvon. Määrätyllä integrlill on kksi intuitiivist tulkint:.

Lisätiedot