Keskustasuunnitelma Kellokosken kylään
|
|
- Reino Alanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Keskustsuunnitelm Kellokosken kylään Dilomityö - TKK - Arkkitehtiossto - Arkkitehtuurin koulutusohjelm Tekijä: Eil Lhdenerä Vlvoj: Aij Stffns
2 Dilomityön tiivistelmä Tekijä: Eil Lhdenerä Pääine: Yhdyskunt- j kuunkisuunnittelu Sivuine: Arkkitehtuurin teori Työn nimi: Keskustsuunnitelm Kellokosken kylään Title in English: Pln for the Centre of Kellokoski villge Oituoli: A 36 Yhdyskunt- j kuunkisuunnittelu Työn vlvoj: m. rofessori Aij Stffns Työn ohjjt: Kv-rkkitehti Asko Honknen, kväällikkö Kij Huoj, kväällikkö Pertti Kyyhkynen Abstrct of mster s thesis Author: Eil Lhdenerä Mjor subject: Urbn Plnning nd Design Minor subject: Theory of Architecture Title: Pln for the Centre of Kellokoski villge Title in Finnish: Keskustsuunnitelm Kellokosken kylään Chir: A 36 Urbn Plnning nd Design Suervisor: Professor Aij Stffns Tutors: Asko Honknen, City Plnning Architect; Kij Huoj, Hed of City Plnning; Pertti Kyyhkynen, Hed of City Plnning Tässä työssä on kksi os: suunnittelulueen nlyysi j suunnitelmt. Suunnitelmt on ldittu Tuusulss sijitsevn Kellokosken kylän keskustn. Kylässä on noin 4000 sukst j se ksv jtkuvsti. Suunnitelmi on kolme: koko Kellokosken keskustn kehityssuunnitelm sekä trkemmt Ruukinlkson j Ksvihuoneenuken suinluesuunnitelmt. Ksvihuoneenukelle on ldittu myös semkv. Työn tvoitteen on ollut Kellokosken kylän keskustn kehittäminen toimivksi, viihtyisäksi j tunnistettvksi. Työ on tehty yhdessä osllisten j sintuntijoiden knss. Siten suunnittelulle on löytynyt yhteisiä tvoitteit j todellisi rjoituksi. Työn ensimmäisessä osss kerrotn Kellokosken kylästä, sen historist, misemn erityisiirteistä, rkennetust ymäristöstä j sukkiden näkemyksistä. Työn toisess osss esitellään ensin kehityssuunnitelm Kellokosken keskustn. Siinä ehdotetn täydennysrkentmist j kiertoliittymiä ääkduille. Prnnuksi on suunniteltu myös kevyen liikenteen reitteihin j ysäköintijärjestelyihin. Trkimmn suunnittelun kohde on Ksvihuoneenuken suinlue. Se sijitsee nykyisellä Kellokosken sirln joutomll kullisen keskustn vieressä. Alue on kooltn noin 5 hehtri. Suunnitelmn korttelitehokkuus on Tuusuln kunnn vtim 0,4. Asuinkerrosl on m 2 j liiketiln kerrosl m 2. Alueelle tulee noin 320 sukst. Ksvihuoneenuken tlot ovt 2 ½- ti 3 ½-kerroksisi. Ne voivt oll oll omkoti-, ri-, rivi- ti ienkerrostloj. Tlot muodostvt rjttuj kortteliihoj j selkeää util. Alueen lidss on tori, jonk reunoill on liiketil. Kevyt liikenne on ohjttu kulkemn torin kutt. Alue on mhdollist rkent vlmistloill. Ruukinlkson suinlue käsittää Kellokosken ruukin j sen ymäristön. Alue on kooltn noin 6 hehtri. Siellä on kem 2 vnhoj teollisuusrkennuksi j työväen ksrmi. Tuusuln kunt hlu lueen muuttuvn keskusttoimintojen lueeksi. Teollisuusrkennusten j työväenksrmin väliin on suunniteltu 5800 kem 2 uudisrkentmist. Uudet tlot mukutuvt kumnkin historilliseen miljööseen. Ruukin merä on sstunut, jokitörmät ovt eäv j rkennukset ristuneit. Näistä ongelmist ei kuitenkn ole treeksi tieto, jott niiden erusteell voitisiin äättää lueen tulevisuudest. Ruukinlkson suunnitelmn trkoitus onkin vuhditt lueen lisätutkimust j oll keskustelun ohjn. 37 sivu This mster s thesis consists of two rts: the nlysis of the lnning re nd the lns. The lnning re is the centre of Kellokoski townshi in Tuusul. The townshi hs c inhbitnts nd is still growing. There re three lns: the develoment ln for the centre of the townshi, Ruukinlkso housing re ln nd Ksvihuoneenuke housing re ln. There is lso roosition of city ln for the ltter. The min objective of this thesis is to mke the centre of Kellokoski functionl, lesnt nd recognizble. I hve collborted with inhbitnts nd exerts in order to find rel gols nd the conditions of lnning. The first rt of this thesis introduces the history, the lndsce nd the built environment of Kellokoski. Also the inhbitnts views re resented. The second rt of this thesis first introduces the develoment ln for Kellokoski centre. Sulementry housing res nd circulr intersections of the min street re roosed. Imrovements in the light trffic routes nd the rking lces re lnned. The most closely lnned re in this work is Ksvihuoneenuke. It is locted by the commercil centre of the townshi on the wstelnd of the hositl. The re is bout 5 hectres. The lot rtio of qurters is 0.4 s required by the municility of Tuusul. There is m 2 of housing nd 2700 m 2 of commercil building. The number of inhbitnts will be round 320 eole. The houses of Ksvihuoneenuke hve 2½ or 3½ storeys nd cn be detched, semi-detched, terrced or rtment houses. The qurters re lined with houses. Kellokoski squre is lced on the crossrod of the min street nd the min light trffic route. Ksvihuoneenuke re cn be built with refbricted houses. Ruukinlkso re includes former iron works, workers brrcks nd rk. The re is bout 6 hectres. There re m 2 of old industril buildings. The municility of Tuusul wnts Ruukinlkso to become rt of the townshi centre. Ruukinlkso ln rooses 5800 m 2 of new building between industril buildings nd workers brrcks. New buildings re influenced by both neighbours. The soil of the former iron works is olluted, unstble ner the river nd the buildings re in bd condition. There is not enough informtion bout these roblems to mke decisions bout the future of the re. In this sitution, the objective of Ruukinlkso ln is to romote the discussion nd to hsten the further reserch. 37 ges
3 Sisällysluettelo 1 Johdnto 2 Suunnittelulue 2.1. Suunnittelulueen sijinti 3 Kvtilnne j muut mnkäyttösuunnitelmt 3.1 Kvt 3.2 Hyökännummen osyleiskv 3.3 Roinilnellon j Kellokosken keskustn yleissuunnitelm 4 Perusselvitykset 4.1 Kellokosken histori 4.2 Väestö 4.3 Mnomistus 4.4 Luonnonymäristö Mstonmuodot Veden ltu j määrä Merä Ksvillisuus Merkittävät näkymät j voin misem Virkistyslueet j käyttö 4.5 Rkennettu ymäristö Kullinen keskust Ksvihuoneiden lue Annnuisto Kellokosken ruukki Työväenksrmit Kellokosken sirl Omkotitlolueit Plvelut Liikenne Pilntuneet m-lueet 4.6 Osllistuminen j sintuntijt Asuk Yhdistykset j yhteisöt Asintuntijt Mnomistjt 5 Suunnitelmt 5.1 Kehityssuunnitelm Kehityssuunnitelm 1: Ksvihuoneenuke Reunehdot j tvoitteet Suunnitelmn rkenne Ksvihuoneenuken hvinnekuv 1: Asuinrkentminen Liike- j lvelurkentminen Virkistyslueet j kevyt liikenne Kdut j ikoitus Leikkukset 1: Asemkvluonnos 1:2000 j määräykset 5.3 Ruukinlkso 6 Lähteet Tvoitteet j rjoitukset Asuinrkentminen Ruukinlkson hvinnekuv 1: Teollisuusrkennukset Virkistyslueet j kevyt liikenne Kdut j ikoitus Leikkukset 1:500 Kellokosken rkeisuuskrtt 1:
4 1 1 Johdnto Kellokoski sijitsee Tuusuln kunnss Itä- Uudellmll. Se on 4000 sukkn kylä, jok on ksvnut sykitrisen sirln j ruukin ymärille. Keskellä kylää on Kervnjoen tolls. Muuttoliike ääkuunkiseudulle kiihdyttää tonttien j suntojen kysyntää Kellokoskell. Tämän dilomityön ensimmäisessä osss kerrotn Kellokosken kylästä. Esitellään sen histori, luonnon- j rkennettu ymäristöä sekä sukkiden näkemyksiä. Toisen os sisältää kylän keskustn kehityssuunnitelmn j suunnitelmt keskustss sijitseville Ksvihuoneenuken j Ruukinlkson lueille. Kellokosken nykyisen keskustn heikkouksi ovt utiln eämääräisyys j eäviihtyisyys, heikot ysäköintijärjestelyt j kevyen liikenteen reittien vrllisuus. Asukkiden mukn keskust ei kuv kylän historillist j sosilist luonnett. Keskustn kehityssuunnitelmss ehdotetn rtkisuj näihin ongelmiin. Ksvihuoneenuke on tämän työnjnkohtisin suunnittelukohde. Kellokosken sirl käy treettomksi jääneestä keskust-lueest myyntineuvotteluj Tuusuln kunnn knss. Kunt hlu lueelle ieniä suntoj korttelitehokkuudell 0,4. Mliskylän keskustn suunnittelu rjoitt se, että suntojen on oltv edu- lisi, utoikkoj on ljon j sukkill om til. Ksvihuoneenuken on oltv vstinon läheisille Kellokosken sirln kerrostloille. Ruukinlkson suunnitelm on toisell tvll jnkohtinen. Kellokosken ruukki on kulttuurihistorillisesti rvoks j osittin suojeltu teollisuusymäristö. Tuusuln kunt hlu sen keskusttoimintojen lueeksi. Käyttötrkoituksen muutost kuitenkin vikeutt se, että ruukin merä on sstunut j eävk. Ruukin rkennukset ristuvt koko jn j in stt oll liin myöhäistä kunnost niitä. Ongelmist ei kuitenkn ole vielä treeksi tieto, että lueen käyttötrkoituksen muutoksest voitisiin äättää. Ruukinlkson suunnitelmn trkoituksen on knnust lisäselvitysten tekoon j oll ohjn keskustelulle lueen kehittämisestä. Suunnitelmss esitetään täydennysrkentmist ruukin länsirnnlle. Lisäksi koko lueelle on suunniteltu jo- j ikoitusjärjestelyt sekä kevyen liikenteen reitit. Tämä dilomityö on tehty Tuusuln kunnn kvosston toimeksinnost. Työtä ovt ohjnneet kvoittj Asko Honknen j kväälliköt Kij Huoj j Pertti Kyyhkynen Tuusuln kunnst. Teknillisessä korkekouluss työtä on vlvonut rofessori Aij Stffns. Kellokosken keskust 1940-luvull.
5 2 2 Suunnittelulueet 2.1. Suunnittelulueiden sijinti Suunnittelulue sijitsee Kellokosken kylässä Tuusuln kunnss Uudellmll. Kellokoskell on 4000 sukst. Kellokoski on yksi Tuusuln kolmest kyläkeskuksest j sijitsee Pohjois-Tuusulss Mäntsälän rjll. Tämä työ sisältää suunnitelmt kolmelle lueelle. Kehityssuunnitelmn suunnittelulueen on koko Kellokosken keskust. Yksityiskohtisemmt suunnitelmt on ldittu keskustss sijitseville Ksvihuoneenukelle j Ruukinlkson lueelle. Keskustn kehityssuunnitelmn suunnittelulue käsittää Kellosken sirln, kullisen keskustn, Roinilnellon länsiosn, Kellokosken ruukin lueen j kirkon. Alue on merkitty sijintikrttn unisell koviivll. Ksvihuoneenuken suunnittelulue (5,5 h) sisältää etelässä keskustn liiketlot, ohjoisess Kellokosken sirln nuoriso-osston j näiden välissä sirln vnhojen ksvihuoneiden lueen. Suunnittelulue rjutuu idässä Roinilnellon suinlueeseen, ohjoisess Kukkukn omkotitlolueeseen j lännessä Vnhn vlttiehen. Ksvihuoneenuke on merkitty sijintikrttn numeroll 1. Ruukinlkso (6 h) sisältää Kellokosken ruukin lueen, ruukin työväen suinlueen j Fiskrsinuiston. Suunnittelulue rjutuu idässä Vnhn Koulutiehen, ohjoisess Ruukinkujn sekä Ruukinolkuun, lännessä Koulutiehen j etelässä Tehtnellon suinlueeseen. Ruukinlkso on merkitty sijintikrttn numeroll 2. Vsemmll Kellokosken sijinti Suomess j Tuusulss. Oikell on esitetty suunnittelulueiden sijinti Kellokoskell. Kehityssuunnitelmn lue on rjttu koviivll. Ksvihuoneenuke on numero 1 Ruukinlkso numero 2.
6 3 Ylemänä mkuntkv j ll oikeusvikutukseton yleiskv. 3 Kvtilnne j muut mnkäyttösuunnitelmt 3.1 Kvt Ymäristöministeriössä vuonn 2006 vhvistetuss Uudenmn mkuntkvss Kellokosken kylä on merkitty tjmtoimintojen lueeksi vlen ruskell. Keskusthkuisten lvelu- hllinto- j muiden toimintojen yleisiirteinen sijinti on osoitettu unisell neliöllä. Kervnjoen uom mukillen on merkitty viheryhteystrve vihreällä koviivll. Oikeusvikutuksettomss yleiskvss kullinen keskust on merkitty keskusttoimintojen lueeksi C. Keskusttoimintojen lueit ovt myös Kellokosken ruukki sekä Koulutien j Ruukinolun risteyksen ymäristö. Osll Kellokosken ruukin lueest on suojelumerkintä sr. Kellokosken sirln j seurkunnn lueet ovt julkisten lvelujen j hllinnon luett PY. Asuinkerrostlojen lueet on osoitettu AK-merkinnällä j ientlovltiset suinlueet AP-merkinnällä. Kellokoskelle lditn rhilln osyleiskv, jok luonnoksiss keskustn oslt mukilee Roinilnellon j Kellokosken keskustn yleissuunnitelm. Yleissuunnitelm esitellään kohdss 3.3. Ajnts-semkvss Kellokosken sirln lue on yleisten rkennusten kortteliluett. Kullinen keskust on suin- liike j toimistorkennusten kortteliluett. Kellokosken ruukin lue on teollisuus- j vrstorkennusten korttelilue. Työväenksrmin lue on suinrkennusten kortteliluett. Tämän työn suunnittelulueill on myös toteutumttomi semkvoj. Esimerkiksi Ksvihuoneenuken itälitn on suunniteltu rkennettvksi yleinen ikoituslue Kellokosken tori vrten. Kullisess keskustss on jäljellä runssti rkennusoikeutt. Suunnittelulueen itäuolell sijitsee Roinilnellon suinlue, jonk semkv on vhvistettu mrrskuuss Roinilnellon kv tehtäessä on tutkittu myös ymäröivää luett, mm. kiertoliittymiä Vnhlle Vlttielle Nystenintien j Toimelntien risteykseen sekä Crlnderintien j Ruukinkujn risteyksiin. Ajnts-semkv j sen merkintöjen selitykset. Suunnittelulueet on rjttu unisell.
7 4 3.2 Hyökännummen osyleiskv 2020 Hyökännummen tjm kuuluu Mäntsälään j sijitsee välittömästi Linjtien itäuolell. Hyökännummi on rkennettu enimmäkseen 80- j 90-luvuill. Tällä hetkellä tjmss on noin 1100 sukst. Sieltä on 11 km Mäntsälän keskustn j siksi suk käyttävät Kellokosken j Järvenään kullisi lveluit. Hyökännummen osyleiskv on vhvistettu mrrskuuss Siinä uusi ientlojen rkentmislueit on osoitettu enimmäkseen nykyisen tjmn ohjoisj kkkoisuolelt. Mäntsälän kunnn tvoitteen on ksvtt Hyökännummen suksmäärää hengellä vuodess. MÄNTSÄLÄ KELLOKOSKI Kellokosken osyleiskvluonnos 2020 j Hyökännummen osyleiskv 2020.
8 5 Roinilellon j Kellokosken keskustn yleissuunnitelm. Merkinnät ovt smt kuin semkvss. 3.3 Roinilnellon j Kellokosken keskustn yleissuunnitelm Tuusuln kunnnhllitus hyväksyi Roinilnellon j Kellokosken keskustn yleissuunnitelmn joulukuuss 2004 semkvoituksen lähtökohdksi. Yleissuunnitelm ulottuu osittin tämän työn suunnittelulueelle. Yleissuunnitelmss Os Ksvihuoneenukest on merkitty suinrkennusten lueeksi. Alueen ohjoisosss sijitsev koulu on yleisten rkennusten luett. Nystenintien eteläuolell Vnhn vlttien vrrell on suin- j liikerkentmisen lue. Roinilnellon keskusuisto ulottuu Ksvihuoneenukelle, torin itälitn sti. Kellokosken sirln omistm Annnuisto Toimelntien ohjoisuolell on merkitty osittin suinrkennusten lueeksi. Kellokosken ruukki on keskusttoimintojen luett. 4 Perusselvitykset 4.1 Kellokosken histori Ensimmäiset kirjlliset mininnt Kellokoskest koskevt Kervnjoen klstusoikeuksi. Vntnjoen j sen sivujokien klstusoikeus kuului vuosin viroliselle Pdisten luostrille. Aiknn klstusoikeus siirtyi oliselle kirkolle. Uskonuhdistuksen mukn oikeus joutui kruunulle, jok uolestn luovutti sen Vntnjoen suulle erustmlleen kuninknkrtnolle. Klstus oli niin tehokst, että kl ei juurikn noussut Kervnjokeen j vesistö vutui muuhun käyttöön. (Honknen, 2002, 13) Kellokoskelle erustettiin ensimmäinen mylly j 1600-lukujen vihteess. Mhdollisesti järvenääläiset tlonojt sivt kruunult luvn kosken vesivoimn käyttöön. Mylly rkennettiin joen länsirnnlle. (Ibid. s ) Kellokosken kulkuyhteydet rnivt 1680-luvull, kun Hyrylä-Mäntsälä mntie vlmistui. Holloln j Lhden liikenne lkoi kulke Kellokosken kutt Helsinkiin. Alueen rvo lkoi noust. Kellokosken krtno muodostettiin yhdistämällä kksi rälssitil 1760-luvull. Krtnoll oli useit eri omistji, joist ensimmäinen tilll sunut oli Erik Olnder, jonk suvun hlluss til oli vuoteen 1793 sti. Siihen ikn krtno muodostui ihiiristä tlousrkennuksineen j ymäröivistä elloist. Tori oli noin 20, os torreist oli houkuteltu Ruotsist. Krtnon shlitos vlmistui vuonn Siihen stiin tukit luksi omst metsästä j myöhemmin kuem. Torien lukumäärä ksvoi 1860-luvulle skk, kunnes uuden ellon rivminen ei enää knnttnut. Kellokoski oli siihen ikn jokiuom ymäröivä eltouke, joll sijitsi muutm tor. (Peltovuori, 1975, 45-46) Krtnon seurv omistj, Lrs Nysten, erusti Kellokosken ruukin Ruukki erustettiin joen itäuolelle. Länsiuolell olivt mylly j sh. Seurvksi rkennettiin tiilitehds, tervuuni j unmultsultto. Teollisuustoimint lisäsi uun kulutust. Hkkuut tekivät ymäröivästä misemst voimemmn. Vesivoimn tsisen snnin turvmiseksi rkennettiin säännöstelyto, jok ljensi toltn 4 km:n mittiseksi. (Ibid ) Tämän ltn rnnlle rkennettiin Kellokosken ruukinkirkko vuonn 1800 (Mttil, 2000, 11). Vuonn 1856 Robert Björkenheim osti Kellokosken krtnon. Hän nosti tiln int-ln 3000 hehtrist 5500 hehtriin. Björkenheim erusti meijerin (nykyinen Toimel), viinolttimon (nykyinen Juhltlo) j ensimmäisen koulun. Björkenheim myi ruukin (Peltovuori, 1975, 46) Krtnon seurv omistj Konrd Zillicus loitti uuden krtnon äärkennuksen rkentmisen. Siitä tehtiin renessnssityylinen. Tlon ymärille istutettiin uisto. (Honknen 2002, 38-49) Björkenheimin jälkeen Kellokosken ruukill oli useit eri omistji. Ruukin tuotnto lski jtkuvsti. Crl Crlnder osti tehtn 1896 j siirsi sinne Kemiössä sijinneen Björkbodn tehtn työntekijöineen j koneineen. Crlnder rkennutti Työväenksrmin suntolt Suurtlon j Pientlon uusi työntekijöitä vrten. Asuntolt Kivotlo, Keskitlo j Uusitlo rkennettiin 1900-luvun luss. Työväkeä sutettiin myös toltn ohjoisuolelle Pränninmäelle (Mttil, 2000, 22). Tehtn johtjt suivt omll luelln Vnhn Vlttien
9 6 eteläuolell. Tehds loi vuonn Uusi tehds rkennettiin tiilestä. Tehtn tuotnnon elyessä kylä ksvoi. (Rosenberg & Selin, 1995, 41-59) Crlnderien ikn Kellokosken tehtn tuotevlikoim oli moniuolinen. Erityisen tunnettu tehds oli mitotonkistn. Tehtn väki muodosti omn yhteisönsä kylän sisällä. Tehtll oli om koulu, kirjsto, hutusm, lokunt, ku j soittokunt. (Rosenberg, 1998, ). Tehtn koetilll kehitettiin j kokeiltiin uusi mitostimllej (Liho, 1997, 50). Ruukintruun Torsten Crlnder rhoitti j rkennutti Kellokoskest ihnneyhdyskunt. Tehds edisti kylän hrrstustoimint ylläitämällä Juhltlo, joss toimi rhimmilln 40 eri yhdistystä. Tehds tuki Juhltloss toimiv Kellokosken elokuvt Oy:t (Honknen, 2002, ). Tehdsyhteisössä oli hyvä su. Vuonn :st työntekijästä 108 oli ollut tehtll töissä yli 20 vuott (Rosenberg, 1998, ). Crlnderit myivät Kellokosken tehtn Fiskrsille vuonn Fiskrs siirsi tuotteiden vlmistust muulle j myi Työväenksrmin sekä ylimääräiset mt kunnlle. Fiskrs loetti teollisuustuotnnon Kellokoskell 1980-luvull. Tilt vuokrttiin ienteollisuudelle j yhdistyksille. Kunt vuokr suntoj kunnostetuist Työväen- ksrmin rkennuksist. (Helsvuo, 1999, 93-94) Vltio osti vuonn hehtri Kellokosken krtnon mit j lohkoi ne tiloiksi. Tilt vuokrttiin torreille vuonn Tiloj syntyi yhteensä 172. Alueen väkiluku ksvoi hengellä 1100 henkeen. Peltoukeiden keskelle nousi ljon uusi tloj. Tilt si lunst omiksi vuonn (Ibid ) Vltion ostm krtnorkennus ymäröivine uistoineen muutettiin iirimielisirlksi vuonn Pihiiriin rkennettiin lisää sirlrkennuksi. Päärkennus rttiin j korotettiin 3-kerroksiseksi (Honknen, 2002, 209). Oikell j lhll Kellokosken krtt vuosilt 1840, 1929, 1956, 1974 j Rkennetut lueet ovt unisi, metsät ruskeit j ellot vlkoisi. Vsemmll keskustn vnhimien rkennusten vlmistumisvuodet (Turunen, 1998,31).
10 7 4.2 Väestö Tilstokeskuksen mukn vuoden 2005 louss Kellokoskell oli 4285 sukst. Kellokosken väkiluvun on ennustettu ksvvn. Kellokoskell työssäkäyviä on 1140 j työikäisiä suu Kellokoskell 2941 (vuonn 2003), joten yli uolet kellokoskelisist käy muull töissä. Vnhusten määrä on ksvuss j lsten vähenemässä. Kellokoskell on 653 suinrkennust j m 2 kerrosl. Keskimääräinen sumisväljyys on noin 40 kem 2 /suks. Asuinhuoneistoj on 1184, joten huoneisto kohti on 2,6 sukst. 4.3 Mnomistus Tämän työn suunnittelulueen suurimmt mnomistjt ovt Helsingin j Uudenmn sirnhoitoiiri (HUS), Kellokosken Tehdskiinteistöt Oy j Tuusuln Kunt. Kullisen keskustn mnomistji ovt Antti Seälä, As Oy Koivulehto, Genest Oy j Kesko Oy. 4.4 Luonnonymäristö Mstonmuodot Kellokoski sijitsee tsisess jokilksoss. Suunnittelulueen merä on sve. Sen ohjoisuolinen Kukkuknmäki on moreeni j klliot. Mäki nousee n. 25 metriä suunnittelulueen yläuolelle. Kervnjoen jyrkät jokitörmät ovt keskimäärin 5-9 m korkuisi. Ptoltn rnnt ovt loivemi. Ptolls on noin 50 m leveä. Pdon luolell jokiuom on noin 10 m leveä. Ksvihuoneenuke on melko tsinen. Msto nousee ohjoisos kohden. Ruukinlkso on rinnettä. Joen länsirnnll msto nousee 12 m 60 m mtkll j itärnnll 30 m mtkll. Joen itäuolell on seklisi täyttöenkereitä. (Rmboll, 2007, 1) Veden ltu j määrä Kervnjoki virt Hyvinkäältä Sykäristä Ridsjärven kutt etelään. Ohkolnjoki yhtyy siihen Hrjoen kohdll. Vntll Kervnjoki yhtyy Vntnjokeen. Kervnjoen vlum-lue on noin 400 neliökilometriä. (Kuivnen, 2000, 20-23) Joen iheuttm eroosio on voimkst, kosk ltvosien merä on hienojkoist j virtmvihtelut suuri. Suolueilt huuhtoutuv humus värjää veden ruskeksi j svi tekee sen smeksi. Rehevöitymistä iheuttvi rvinteit vluu sekä elloilt että viemäröimättömästä hj-sutuksest jokeen. Kervnjoell loitettiin kunnostushnke 1980-luvull. Tvoitteen oli lisätä joen kesäikisi virtmi. Keväisin j syksyisin Kervnjoen virtm oli suuri, mutt kesäisin lle 1 m 3 /s. Vuonn 1989 lettiin kesäisin umt Päijänne-tunnelist vettä Kervnjoen ltvosille. Lisäveden määrä on enintään 0,8 m 3 /s. Lisäveden nsiost veden rvinneitoisuudet ovt lskenet, mutt vedenltu on edelleen vin tyydyttävä ti välttävä. (Vhter, 2006, 39-42) Kellokosken toltll veden virtus heikkenee j ltu huonontuu. Toislt virtuksen hidstuminen s kiintoineksen lskeutumn ohjn. Kellokosken ruukkilueen sstuneen merän vikutus Kevrnjoen veden ltuun lienee vähäinen. Joen ohjsedimentissä voi olett olevn ssteit Kellokosken luolell. Kellokosken jätevedenummoss sttuvt ylivuodot heikentävät stunnisesti Kervnjoen veden ltu Kellokosken luolell. (Kuivnen, 2000, 6-9) Tämän työn suunnittelulueell ei ole ohjvesilueit Merä Roinilnellon suinluett vrten on ldittu rkennettvuusselvitys vuonn Sen mukn eltolueell ylimänä mkerroksen on ohut humusmkerros, jonk ll on noin 0,5 2,0 m ksu kuivkuorikerros. Kuivkuoren luolell on ehmeä svikerros, jonk ksuus vihtelee 7-34 m välillä. Svi on voimkksti ylikonsolidoitunut eli svikerros on ollut nykyistä suuremmn kuormituksen lisen. Sven ll ovt siltti-, hiekk-, j hiekkmoreenikerrokset, joihin kirukset ovt äättyneet. Pohjveden int on noin 2 m syvyydellä mninnst eli kuivkuorikerroksen linnss. Rkentmiseen rhiten soveltuv merä on Linjtien j Ksvihuoneiden lueen tuntumss. Merä heikkenee Yllä mstonmuodot Kellokosken keskustss. Suunnittelulue rjttu mustll. All mnomistus.
11 8 kkkoon joelle äin mentäessä. Selvityksessä suositeltiin yli yksikerroksisten rkennusten erustmist moreenikerrokseen lyötävillä luill. (Vitek Oy & Esko Rossi Oy, 1999, 1-3) Roinilnellon lueen meräselvitystä voinee sovelt Ksvihuoneenuken kkkoisosn. Ksvihuoneenuken ohjoisosss svikerros ohenee j kllio lähenee mnint. Ruukinlksost teetettiin tämän suunnitelmn ltimisen ikn yleisiirteinen vkvuustrkstelu jokiuomn rntojen rkentmismhdollisuuksien selvittämiseksi. Pinokirusten erusteell joen länsirnnll svikerros on ohjoisosss 0,5-2,5 m j eteläosss 2-6 m ksu. Sven äällä on ohut kuivkuorikerros j ll on moreeni. Itärnnll sve on 7-15 m j sen ll moreeni 1-8 m. Itärnnn ohjoisosss sven äällä on täyttömkerros, jost on löydetty mm. humust, tiiltä j betonin kleit. (Rmboll, 2007, 1-4) Vkvuustrkstelun tulokseksi stiin, että joen länsirnnlle voi rkent ilmn vkvuuden rntmist noin 15 m äähän rnnst. (Ktso uninen koviiv ll olevss krtss.) Itärnnlle voi lisärkent vin jos merä syvästbiloidn luill. Stbiloinnin on rvioitu mksvn noin 100 e/m 2 j koko itäuolen stbiloinnin euro. (Rmboll, 2007, 7-8) Pilntuneen mn käsittelyä trkstelln kohdss Ksvillisuus Viljelyslueiden lisäksi Kellokoskell on uistoj, sekmetsiä sekä jokivrsien lehtimetsiä j lehtoj. Kukkukn lell on mäntykngst. Tuusuln kunt omist Kellokoskell useit uistoj. Niiden lisäksi korketsoist viherrkentmist on Itämerikeskuksen ihll j Kellokosken sirln uistoiss. Puutrhmisten ihojen nsiost koko tjm on vehreä. Jokikäytävä on ljistoltn rikkin ymäristö. Siellä ksvillisuusvyöhykkeet seurvt jokivrtt nuhoin: vesiksvillisuus, rntksvillisuus, kosteiden rntlehtojen ksvillisuus j rinteiden ksvillisuus. Jokilksoss vltuuston on hrmleää, tuome, h, rit, ihlj, koivu j kuust. (Kuivnen, 2000, 11) Vsemmss lidss kuv syystulvst ruukin doll. Keskellä Rmboll Oy:n krtt ruukin turvllisest rkentmisrjst. Oikell meräkrtt.
12 9 Ksvihuoneenukell on kymmenisen vnh omenuut. Annnuiston ohjoisäässä on vnhoj lehtiuit j lounisnurkss tmmi. Keskellä uisto on ruusutrh. Ruukin tehdslueen uusto on ylläidon uuttuess ksvnutt vesikko. Fiskrsinuistoss jokiuomn rnnoill on ensikko j lehtiuit, ylemänä uisto on voint nurmikko. Työväenksrmin yhteisihoill ksv suuri koivuj Merkittävät näkymät j voin misem Kellokoski sijitsee tsisess voimess jokilksoss, jot ymäröivät j rikkovt metsäiset mäet j selänteet. Avoint misemtil on ymäröivien eltojen lisäksi tolls. Kylä itsessään on uolivoint ihojen j uistojen muodostm til. Jokivrret ovt metsäisiä j sulkeutuneit toltn etelääätä lukuunottmtt. Merkittävimmät näkymät ovt toltn yli ruukille j sirln. Historillisi kseleit on kksi. Vnhin on kseli ruukin hlki tehtn johdon suinlueelle Ptruunnuistoon (Tenknen, 2005, 29). Akseli Kellokosken sirln sisäihlt lääkärien sunnoille on 1940-luvult. Pisimmät eltonäkymät ovt tällä hetkellä Vnhlt vlttieltä Roinilnellolle. Kun lue rkennetn, jäljelle jää yksi yli kilometrin mittinen näkymä Roinilntieltä itään Virkistyslueet j käyttö Kellokosken tärkein virkistyslue on Kervnjoki j sen jokilkso. Ptoltn rnnll on useit uistoj. Kirkon länsiuolell sijitsee Ruukinkirkonuisto. Bengt Schlin suunnitteli uiston vuonn 1951, mutt se ei ole enää lkueräisessä muodossn (Tenknen, 2005, 26). Kirkon ohjoisuolell toltn länsirnnll ovt Männistönuisto j Hukilhdenuisto. Männistönuistoss on tnssilv j Hukilhdenuistoss uimrnt. Hukilhdenuiston ohjoisuolell on vielä Syvälhdenuisto. Ptoltn länsirnt itkin ääsee kulkemn dolt noin kilometrin ohjoiseen. Ptoltn itärnnlle ääsee keskustn lähellä inostn Pränninuistoss Itämerikeskuksen ohjoisuolell. Sirln uistomisell lueell kulkee olkuj, mutt virllisesti se on suljettu lue. Keskustn ulkouolell Kervnjoen itärnnll on Rivieern uimrnt j uisto. Tlvisin jokiuom itkin ääsee kulkemn. Veneikkoj ei keskustss ole trjoll. Ylhäällä Ruukinkseli. Alhll vsemmlt oikelle: jokiuom Fiskrsinuistosss, kseli sirln sisäihlt lääkärien sunnoille j omenuit Ksvihuoneenukell.
13 10 Keskustn ohjoisosss sijitsee Kukkukn uisto j mäen ohjoisuolell olevn koiruisto. Roinilnellolle on tuloss lj keskusuisto, joss on leikkikenttä j erilisi elikenttiä. Se rjutuu suorn Ksvihuoneenuken. Kellokosken toltlle istutetn säännöllisesti yyntikokoisi kirjolohi virkistysklstust vrten (Kuivnen, 2000, 14). Uudenmn ymäristökeskus on tehnyt vuonn 2007 yleissuunnitelmn Kellokosken toltn kunnostuksest. Suunnitelmn sisältyy ohjdon j klortn rkentminen j nykyisen don uusiminen. Lisäksi iotn ruot tolls j niittää sen vesiksvillisuus. Suunnitelmn kuuluu myös ohjdon tekeminen toltn yläosn j kosteikkojen rkentminen tulouroihin. Perttu joenuom iotn lutt luonnontiln noin kilometrin verrn Kellokosken luoliselt oslt. Pohjdon trkoituksen on vähentää toltn vedeninnn vihtelu j siten rnt virkistyskäyttömhdollisuuksi ylävirrll. Klortn vull yritetään lutt urotimen Kervnjokeen. Kellokosken lue on yhtenä kohteen Vntnjoki-rojeiss, jonk trkoitus on edistää Vntnjoen virkistyskäyttöä j mtkilu. Kervnjoen melontreiteille yritään lisäämään osteit j vrusteit. Kellokoskelt ääsee melomn ylävirtn 11 km äähän Kuksiin j lvirtn 18 km äähän Kervlle. (Kuivnen, 2000, Vsemmll ylhäältä lsäin: Näkymä dolt toltlle ohjoiseen, näkymä toltlt dolle etelään, Jussi Sieväsen tekemä näkymäkuv uudest ohjdost j sirlnrnnss kulkev eävirllinen olku. Oikell krtt Kellokosken keskustn uistoist, elloist j merkittävistä näkymistä.
14 Rkennettu ymäristö Kullinen keskust Vnhn vlttien itäuolell sijitsee kullinen keskust. Se on merkitty ll olevn luekrttn keltisell. Kullisen keskustn muodostvt neljällä tontill olevt liike- j suinrkennukset luvuilt. Rkennukset ovt 1-3-kerroksisi j vtimttomi verrttun tien vstkkisell uolell oleviin sirln 4-6-kerroksisiin rkennuksiin. Liikerkennusten iht ovt kruj. Asiksikoitus sijitsee Vnhn vlttien j rkennusten välissä, niin että rkennukset ovt noin 15 metrin äässä tiestä. Liikerkennusten väliin on jäänyt Roiniln tiln äärkennus, joss on neljä vuokrsunto. Rkennus on yksikerroksinen j edust nikkrityyliä Ksvihuoneiden lue Kullisen keskustn ohjoisuolell uke ksvihuoneiden lue, jok on merkittu luekrttn ornssill. Alueell sijitsevt sirln vnht ksvihuoneet, muutm vrsto- j huoltorkennus sekä ohjoisemn rinteessä koulu j urheiluhlli. Vnht ksvihuoneet ovt olleet keskustn imeässä loistv mmerkki. Ne ovt kuitenkin huonoss kunnoss j jo korvttu Vnhn vlttien länsiuolelle Vsemmll Kellokosken keskustn luekrtt. Eri lueet on nimetty j merkitty eri väreillä. Mmerkit on merkitty unisell (M) j solmukohdt ornssill (S). Ylimänä oikell näkymä kullisest keskustst, sen ll kiertoliittymän tieltä urettv uuversts. Keskellä Roiniln tiln äärkennus, sen ll ksvihuoneiden huoltorkennus j linn Ksvihuoneenukell sijitsev nvett.
15 12 rkennetuill uusill ksvihuoneill. Vnhojen ksvihuoneiden keskellä on untiilinen ieni huoltorkennus. Alueen ohjoisosss on kksi vnh mtiln tlousrkennust, jotk ovt sirln käytössä verstn j urheiluhllin. Yksikerroksinen, 1970-luvull rkennettu sirln nuoriso-osston erityiskoulu on kosteusvurioiden tki utio Annnuisto Toimelntien ohjoisuolell sijitsee Kellokosken sirln mihin kuuluv Annnuisto. Se on merkitty luekrttn vlenunisell. Kolmiomisen tontin etelälidll on vuonn 1860 meijeriksi rkennettu Toimel. Toimel on ollut myöhemmin sirlkäytössä j kyläläisten yhteistiln. Nyt Toimel on huonokuntoinen j utio. Annnuiston keskellä on Kellokosken Arboretumyhdistyksen rkentm j hoitm ruusutrh, joss ksvtetn vnhoj ruusuljikkeit. Ruusutrhn keskellä on suihkulähde j ylihoitj Ann Pklenin tss. Annnuiston ohjoisosss ksv vnhoj lehtiuit. Niiden lle on istutettu kokoelm liruusuj. Annnuisto on yksi kyläläisten lemiikoist j he vstustvt kikki suunnitelmi sen muuttmiseksi suinlueeksi. Vsemmll ilmkuv Ksvihuoneenukest. Oikell ylinnä Annnuiston lounisnurkk. Sen ll uudet ksvihuoneet Vnhn vlttien länsiuolell. Toiseksi linn sirln utio koulu j linn ränsistynyt Toimel.
16 Kellokosken ruukki Vnhn vlttien länsiuolell sijitsee Kellokosken ruukki. Se on merkitty luekrttn vlenvihreällä. Ruukki on tiivis rykelmä teollisuusrkennuksi don ymärillä. Se on luokiteltu vltkunnllisesti merkittäväksi kulttuurihistorilliseksi lueeksi (Ymäristöministeriö, 1993, 83). Suurin os rkennuksist on 1800-luvun loult ti 1900-luvun lkuuoliskolt, untiilisiä ti vlkoist vrhisfunkist. Alueell on myös muutm historillisesti rvoton rkennus. Ruukki on rjttu verkkoidll. Sen yleisilme on ränsistynyt j eäsiisti. Pysäköintiikkoj ei ole merkitty. Tuotntorkennuksiss on vuokrlisin yrityksiä j yhdistyksiä. Ruukin vikutusiiri on ollut ikoinn lj. Tehtlle ovt kuuluneet kuemn sijitsevt kirkko, Ptruunnuiston huvilt, Työväenksrmit, Itämerikeskus j Männistön lv Työväenksrmit Työväenksrmit sijitsevt Kellokosken ruukin länsiuolell. Ne on merkitty sivun 11 luekrttn vlen violetill. Ksrmien neljä tlo on rkennettu vuosisdn vihteess Kellokosken ruukin työläisille. Tuusuln kunt on ostnut j kunnostnut ne 1980-luvull. Kunt vuokr suntoj neljästä tlost. Suurtlo j Pientlo ovt 2 ½-kerroksisi, Keskitlo j Uusitlo 1 ½-kerroksisi uniseksi mlttuj uutloj. Ljoill ihoill ksv koivuj j hedelmäuit. Pysäköintijärjestelyt ovt uutteelliset. Ksrmien kkkoiskulmss on tyhjä tontti. Vsemmll ilmkuv ruukist etelästä äin. Oikell ylhäällä tehtn työläiset tinmon edessä 1930-luvull. Sen ll Työväenksrmien Suurtlo. Toisiksi linn on sm vrston ääty, jok näkyy ylimmässä kuvss. Alimn ruukin kirkko.
17 Kellokosken sirl Vnhn vlttien länsiuolell on noin 11 hehtri Kellokosken sirln luett. Alue on merkitty luekrttn sivulle 11 sinivihreällä. Sirln lue on 1800-luvun louss istutettu uisto, jonk keskellä kohovt sirln vlet funkistlot. Suurin os rkennuksist on luvuilt. Sirln hllintorkennuksen toimii entinen krtnon äärkennus. Se on rkennettu vuonn 1884 j korotettu kolmikerroksiseksi vuonn Päärkennus on vlenuninen j tyyliltään uusrenessnssi. Päärkennuksen ohjoisuolell on kksi korke funkistlo. Ne muodostvt U:n muotoisen ihn. Eteläuolell 50-luvun kerrostlo j 1980-luvun yksikerroksisen triumtlo muodostvt rkennusryhmän. Alueen länsiosss on kksi funkistyylistä lääkärien huvil. Ne ovt nykyisin otiliden käytössä. Puiston ohjoisosss koho 5-kerroksinen Imilinn. Se on entinen sirnhoitjien suntol, jonk lkerrss on äiväkoti j yläkerroksiss otiliden suntoj. Kellokosken sirln lueell on myös vesitorni, lämövoiml, keli, uudet ksvihuoneet j useit vrsto- j huoltorkennuksi Omkotitlolueit Kellokosken keskustn omkotitlolueet on merkitty luekrttn sivulle 11 vlensinisellä. Ksvihuoneenuken j kullisen keskustn itäuolell sijitsee vuonn 2005 ientlolueeksi semkvoitettu Roinilnelto. Alueelle tulee noin 1100 sukst ääosin vlmistloihin. Toistiseksi sinne on rkennettu vst muutm tlo. Tämän työn suunnitelmiss käytetään Roinilnellon semkvn hvinnekuv kuvmn luett. Kellokosken sirln ohjoisuolell on Kukkukn omkotitlolue luvult. Työväenksrmin lounisuolell on Seäinuiston niitty, jonk suinlueen semkv on vhvistettu vuonn Suunnitelmiss käytetään semkvn hvinnekuv kuvmn luett. Kullisen keskustn eteläuolell sijitsee jokirnnss sunto-oskeyhtiö Ptruunnuisto. Yhtiöön kuuluu 1980-luvull rkennettuj rivitloj sekä entinen Oikell on ilmkuv Kellokosken sirlst. Vsemmll ylimänä on kuv sirln rkennuksi 1950-luvult. Sen ll sirln uistoss sijitsev funkistyylinen lääkärien suntol, jok on nykyisin otiliden käytössä. Keskimmäisenä on näkymä Vnhlt vlttieltä Roinilnellolle Ptruunnuiston vierestä. Sen ll on Kellokosken krtnon äärkennus. Alinn on Blå Villn, joss toimii sirlmuseo.
18 15 ruukinkrtno, konttori j ruukin johtjien suntoj. Brun Villn, Grön Villn j Lill Villn on rkennettu 1800-luvun louuolell. Ne on luokiteltu historillisesti rvokkiksi Plvelut Kellokosken kullisess keskustss on kksi äivittäistvrku, osti, nkki, Kellokosken sirl sekä muutm yritys. Kirkko j seurkuntkeskus sijitsevt toltn länsirnnll, noin sdn metrin äässä Kellokosken ruukist. Kellokosken kirjsto sijitsee ylästeen j liikuntkeskuksen välissä. Lisäksi sirlss on om kirjsto otilille j henkilökunnlle. Liikuntkeskus, jäählli j urheilukenttä sijitsevt koulujen länsiuolell. Itämerikeskus toimii tilusrvintoln j juhl- sekä mjoitustiln. Kyläläiset svt käyttää Itämerikeskust kunnn kustnnuksell, silloin kun siellä ei ole muit thtumi. Al- j yläste sekä lukio sijitsevt Koulutien vrress, noin 500 metrin äässä kullisest keskustst. Suunnittelulueell on kksi äiväkoti. Imilinnn äiväkoti sijitsee sirln lueell j Kellokosken äiväkoti kirkon ohjoisuolell. Vnhusten lvelutlo Kust Adolf sijitsee Koulutien vrrell noin 800 metrin äässä kullisest keskustst. Plvelutloss on kuusi vuokr-sunto j lyhytikishoidon yksikkö. Vnhusten suntoj j sumislveluit trvitn lisää. Vsemmll krtt Kellokosken lveluist. Oikell ylimänä on Imilinn, jonk lkerrss toimii äiväkoti. All on kuv kullisess keskuksess kesäisin rkkiikn lidll toimivist mnsikk- j vihnneskioskeist. Toisiksi limn on liiketloss toimiv khvil j linn Kellokosken kukkku levittäytyneenä rkkiiklle.
19 16 Vsemmll ylinnä on krtt Kellokoskelle suunnitelluist ohitusteistä. Linjukset on merkitty unisell koviivll. All on näkymä kullisest keskustst liiketlojen kohdlt ohjoiseen, keskellä näkymä kullisen keskustn etelääästä ohjoiseen j linn on näkymä Roiniln kohdlt etelään. Oikell ylhäällä on krtt joneuvoliikenteestä j ikoituksest. Oikell lhll on krtt kevyestä liikenteestä j sen ongelmkohdist (!) Liikenne Suurin os Kellokosken työmtkliikenteestä suuntutuu etelään Vnh Vlttietä itkin. Os liikenteestä kulkee Linjtietä itkin itään E4-tielle. Sitä itkin ääse Helsinkiin 45 minuutiss. Kellokosken sisäinen liikenne kulkee ääsiss Vnh vlttietä j Koulutietä itkin. Liikenteen vähentämiseksi näillä teillä on suunniteltu Kellokosken itäistä j läntistä ohitustietä. Läntinen ohitustie on minittu Keski-Uudenmn j Hyvinkää-Riihimäen lueen liikennejärjestelmäsuunnitelmss. Itäinen tie tuskin tulee toteutumn, sillä Mäntsälän kunt ei ole kiinnostunut hnkkeest. Kevyen liikenteen reiteissä on Kellokosken keskustss rnnettv. Kullisess keskustss tilnne on huonoin. Siellä kevyen liikenteen väylä on kiinni Vnhss vlttiessä j tonttiliittymät kovt sitä jtkuvsti. Tämä on minittu uutteen myös Tuusuln liikenneturvllisuussuunnitelmss (2004). Kellokosken ruukin lue on yksityisomistuksess j idttu. Sen läi ei kulje virllisi kevyen liikenteen reittejä. Alue suljetn yöksi. Kellokosken keskustss kevyen liikenteen yhteystreit on mm. dolt itärnt itkin Itämerikeskukseen j Ruukinlksost ljuoksulle jokivrsimetsään. Tässä työssä on sovellettu kevyen liikenteen reittisuunnitelmiin Sir Mäkilän vuonn 2006 tekemää misem-rkkitehtuurin dilomityötä Kervnjoen rntlueiden kehittämissuunnitelm Tuusuln Kellokoskell. Kellokoskell julkinen liikenne on linjutoliikennettä. Helsinkiin on rkiäivisin 25 vuoro. Keskustn linj-utoysäkit ovt kullisen keskustn kohdll. Lähimmät jun-semt ovt Kerv-Lhti oikordn Hrjoen sem 4 km äässä j Helsinki-Riihimäen lähiliikennejunien Järvenään sem 6 km äässä. Kummllekn semlle ei johd kevyen liikenteen reittiä. Kellokosken tksisem sijitsee Vnhn vlttien vrrell 1,5 km keskustst lounseen. Se on siirretty sinne kullisest keskustst häiriöiden vuoksi.
20 Pilntuneet m-lueet Teollisuustoimint on sstuttnut Ruukin lueell noin kuutiot mt rsksmetlleill j liuottimil. Nestemäiset jätteet kdettiin suorn jokeen luvulle sti j sen jälkeen hiekk- ti sorkuon kutt jokeen. Alueell on tehty merä- j ohjvesitutkimuksi vuosin Rj-rvot ylittäviä synidiitoisuuksi on hvittu useiss kohdiss. Myös kurin, lyijyn, sinkin, rseenin j kromin rj-rvot ylittyvät. Lisäksi mss on ohjervot ylittävä määrä nikkeliä, vndiini j kdmiumi. (Rmboll Finlnd Oy, 2007, 3) Alueen uhdistuksen on rvioitu mksvn 0,3-2,5 miljoon euro ljuudest riiuen. Ruukinlkson suunnitelm on tehty sillä oletuksell, että joen länsirnnn sstunut m vihdetn. Silloin länsirnnll voi su. Länsirnnlt uretn Mrjn Tenksen ehdotuksen mukisesti kolme historillisesti rvotont rkennust mssnvihdon tieltä. Itärnnll kikke sstunutt mt ei knnt viht, sillä merän eävkuden tki sille ei kuitenkn voi rkent. Itärnnn suunnitelm on tehty oletten että sstunut m eristetään iklleen. Jonkin verrn sstunutt mt oistetn j korvtn uhtll. Silloin mstonmuodot eivät juurikn muutu. M kel uistoksi j ysäköintilueeksi. Trvittess vnhojen teollisuusrkennusten tiiliä j lttimterilej vihdetn, jos ne ljstuvt sstuneiksi. Vsemmll ylhäällä näkymät Fiskrsinuistoon j Kervnjoelle Vnhlt vlttieltä. Vsemmll lhll krtt ruukin ilntuneist m-lueist SCC Vitekin mukn. Oikell ylimänä on näkymä Ruukinkselille. Erkkeri on ruukintruunn työhuoneess j siitä voidn vlvo työtä suuress tehdssliss j ruukinkselill. Alemn kuv Itärnnlle läjitetystä sstuneest mst. Sen ll on to sottun lhltäin j limn teollisuusrkennuksi lvirrll. Tällä kohdll rnnt ovt voimkksti sstuneet.
Korkotuettuja osaomistusasuntoja
Korkotuettuj osomistussuntoj Hvinnekuv suunnitelmst. Titeilijn näkemys Asunto Oy Espoon Stulmkri Stulmkrintie 1, 02780 ESOO Asunto Oy Espoon Stulmkri Kerv Kuklhti Iso Mntie 2 Espoo Vihdintie Keh III Hämeenlinnnväylä
LisätiedotVILKKIMÄEN MEIJERI ASEMAKAAVA
SELOSTUS L:\KAAVA\TEXT\KAAVASEL\6\_3_Vilkkimen_meijeri.doc\PS ASEMAKAAVA KAAVAN LAATIJA: LIEDON KUNNAN KAAVOITUS JA TEKNISET PALVELUT: Kvoitusinsinööri Juh Mäki p. 050 35 0395 Kvoitusrkkitehti Pekk Sillnpää
Lisätiedotfrom decentralization to recentralization KEVYEN LIIKENTEEN YHTEYS TYÖPAIKKA-ALUEELLE JOEN UOMAA MUKAILLEN
KEVYEN LKENTEEN VÄYLÄ YHDISTÄÄ JÄRVEÄ YMPÄRÖÄT ALUEET KESKUSTAAN from decentrliztion to recentrliztion Bulevrdikehä Kehämäinen bulevrdi liittää uuden lueen osksi vnh keskust. Kehän vrrelle sijoittuvt kikki
LisätiedotPILKKO 1/6 2056 TK EV 56 LPA VU- VU-6 KM 631. II e=0.40 25:52 25:27 25:25 88 88:8 25:93 88:5. 88:7 p 17:13 1:5705 19:39 28:2 19:32 10 19:39 19:39
0 00 0 : : 0 / KM : : ONTTOLANTE 0 : p 0 PLKKO 00 00 / s y - 0 0 VL 0 LÄNSLNJA PUUTARHAPUSTO 0 VL / s y - RP : 0 :0 0 LPA hi 0 : VL : 0 kt 0-0 VU- - 0 linj - nsi : Lä 0 0 jo : POKKTE 0 : jo 0 :0 0 VU-
Lisätiedot3.3 KIELIOPPIEN JÄSENNYSONGELMA Ratkaistava tehtävä: Annettu yhteydetön kielioppi G ja merkkijono x. Onko
3.3 KILIOPPIN JÄSNNYSONGLMA Rtkistv tehtävä: Annettu yhteydetön kielioppi G j merkkijono x. Onko x L(G)? Rtkisumenetelmä = jäsennyslgoritmi. Useit vihtoehtoisi menetelmiä, erityisesti kun G on jotin rjoitettu
LisätiedotSyksyn 2015 Pitkän matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut
Sksn 0 Pitkän mtemtiikn YO-kokeen TI-Nspire CAS -rtkisut Tekijät: Olli Krkkulinen Rtkisut on ldittu TI-Nspire CAS -tietokoneohjelmll kättäen Muistiinpnot -sovellust. Kvt j lskut on kirjoitettu Mth -ruutuihin.
LisätiedotICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016
ICS-C2 Tietojenkäsittelyteori Kevät 2 Kierros,. 5. helmikuut Demonstrtiotehtävien rtkisut D: Sievennä seurvi säännöllisiä lusekkeit (so. konstruoi yksinkertisemmt lusekkeet smojen kielten kuvmiseen): ()
LisätiedotKustaankartanon vanhustenkeskus Vanhainkoti Päivätoiminta Palvelukeskus
Kustnkrtnon vnhustenkeskus Vnhinkoti Päivätoimint Plvelukeskus 1 Kustnkrtnoss tärkeinä pidettyjä sioit: sukkn hyvä olo hyvä elämä hyvä yhteistyö omisten knss gerontologisen hoidon osminen työntekijöiden
LisätiedotRiemannin integraalista
Lebesguen integrliin sl. 2007 Ari Lehtonen Riemnnin integrlist Johdnto Tämän luentomonisteen trkoituksen on tutustutt lukij Lebesgue n integrliin j sen perusominisuuksiin mhdollisimmn yksinkertisess tpuksess:
LisätiedotTee B-osion konseptiin etusivulle pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Välivaiheet perustelevat vastauksesi!
MAA8 Koe 4.4.016 Jussi Tyni Tee B-osion konseptiin etusivulle pisteytysruudukko! Muist kirjt nimesi j ryhmäsi. Väliviheet perustelevt vstuksesi! A-osio. Ilmn lskint. MAOLi s käyttää. Mksimissn 1h ik. Lske
LisätiedotPainopiste. josta edelleen. x i m i. (1) m L A TEX 1 ( ) x 1... x k µ x k+1... x n. m 1 g... m n g. Kuva 1. i=1. i=k+1. i=1
Pinopiste Snomme ts-ineiseksi kpplett, jonk mteriliss ei ole sisäisiä tiheyden vihteluj. Tällisen kppleen pinopisteen sijinti voidn joskus päätellä kppleen muodon perusteell. Esimerkiksi ts-ineisen pllon
LisätiedotTeemat Kaavoittajan vastine 16.1.2013 Kokoukset 12.12.12 ja 3.1.13, muutosesitys 16.1.2013
n:o Tekijä os Teemt Kvoittjn vstine 16.1.2013 Kokoukset 12.12.12 j 3.1.13, muutosesitys 16.1.2013 LAUSUNNOT L1 Kymenlkson liitto c joen j meren rntojen tulvherkkyys on huomioitu toteutt mkuntkvn tvoitett
Lisätiedot1.3 Toispuoleiset ja epäoleelliset raja-arvot
. Toisuoleiset j eäoleelliset rj-rvot Rj-rvo lim f () A olemssolo edellyttää että muuttuj täytyy void lähestyä rvo kummst suust hyväsä. Jos > ii sot että lähestyy rvo oikelt ositiivisest suust. Jos ts
LisätiedotT Syksy 2002 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Harjoitus 5 Demonstraatiotehtävien ratkaisut. ja kaikki a Σ ovat säännöllisiä lausekkeita.
T-79.8 Syksy 22 Tietojenkäsittelyteorin perusteet Hrjoitus 5 Demonstrtiotehtävien rtkisut Säännölliset lusekkeet määritellään induktiivisesti: j kikki Σ ovt säännöllisiä lusekkeit. Mikäli α j β ovt säännöllisiä
LisätiedotPoirot. POIROT 1/7. Koko alueen kerrosala edot:
Poirot. Suunnitelmn lähtökohtn on uistomiseksi kehite ävä länteen vutuv jokimisem, johon kor eleiden iht sekä lähes kikki sunnot vutuvt. Pistetlotyologi on kehite y siten, e ä muodou selkeäs hhmote vi
Lisätiedot1 / 5 Virkailijoiden talo, asemakaavamuutos (2305), luonnos nähtävillä (MRA 30 ) 22.6-21.7.2015.
/ irilijoiden tlo, semvmuutos (0), luonnos nähtävillä (MRA 0 ). -..0. Stujen lusuntojen j mielipiteiden tiivistelmät seä vstineet niihin Lusunnot pyydettiin seurvilt: Kervn Omotiyhdistys ry, Kervn ympäristösuojeluyhdistys
Lisätiedotθ 1 θ 2 γ γ = β ( n 2 α + n 2 β = l R α l s γ l s 22 LINSSIT JA LINSSIJÄRJESTELMÄT 22.1 Linssien kuvausyhtälö
22 LINSSIT JA LINSSIJÄRJSTLMÄT 22. Linssien kuvusyhtälö Trkstelln luksi vlon tittumist pllopinnll (krevuussäde R j krevuuskeskipiste C) kuvn mukisess geometriss. Tässä vlo siis tulee ineest ineeseen 2
LisätiedotHARJAVALLANKADUN KIERTOLIITTYMÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS
ASEMAKAAVASELOSTUS HARJAVALLANKADUN KIERTOLTTYMÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemvn muutos osee Hrjvlln upungin 0 Siltln upunginosn ortteleit j seä tuluett j 0 Vltln upunginosn ortteli 0 seä puistoluett. Sitovt
LisätiedotHIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU - LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS 18.9.2006 LAPPEENRANTA
KRKONKYLÄN SEUDUN JA VLKONHJU - LUKONNEMEN OSAYLESKAAVA KAAVASELOSTUS 8.9.006 LPEENRANTA SSÄLLYSLUTELO. PERUSTEDOT.... SJANT JA SEUDLNEN ASEMA.... SUUNNTTELUTLANNE..... Vltkunnlliset lueidenkäyttötvoitteet.....
LisätiedotLINSSI- JA PEILITYÖ TEORIAA. I Geometrisen optiikan perusaksioomat
(0) LINSSI- JA PEILITYÖ MOTIVOINTI Tutustutn linsseihin j peileihin geometrisen optiikn mittuksiss Tutkitn vlon käyttäytymistä linsseissä j peileissä Määritetään linssien j peilien polttopisteet Optiset
LisätiedotEHDOTUKSESSA KORTTELIN POHJOISOSAAN RAKENNETAAN IIIKERROKSINEN YMPÄRISTÖN VANHOJA PUURAKENNUKSIA
"ISO-PIETRI" EHDOTUKSESS KORTTELIN POHJOISOSN RKENNETN IIIKERROKSINEN YMPÄRISTÖN VNHOJ PUURKENNUKSI KUNNIOITTV PERINNETLO SEKÄ III-V-KERROKSINEN, JULKISIVULTN RPTTU KERROSTLO. UUDISRKENNUSTEN LÄHTÖKOHTN
LisätiedotIntegraalilaskentaa. 1. Mihin integraalilaskentaa tarvitaan? MÄNTÄN LUKIO
Integrlilskent Tämä on lukion oppimterileist hiemn poikkev yksinkertistettu selvitys määrätyn integrlin lskemisest. Kerromme miksi integroidn, mitä integroiminen trkoitt, miten integrli lsketn j miten
Lisätiedot10. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA
MAA0 0. Määrätyn integrlin käyttö eräiden pint-lojen lskemisess 0. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA Edellä on todettu, että f (x)dx nt x-kselin j suorien x =, x = sekä funktion
Lisätiedotn:o Tekijä osa Teemat Kaavoittajan vastine Kokoukset 12.12.12 ja 3.1.13
n:o Tekijä os Teemt Kvoittjn vstine Kokoukset 12.12.12 j 3.1.13 LAUSUNNOT L1 L2 Kymenlkson liitto ELY-keskus Kkkois-Suomi b c b c d e joen j meren rntojen tulvherkkyys on huomioitu toteutt mkuntkvn tvoitett
LisätiedotNäytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina 18.6. ylimääräisessä tapaamisessa.
Jkso 12. Sähkömgneettinen induktio Tässä jksoss käsitellään sähkömgneettist induktiot, jok on tärkeimpiä sioit sähkömgnetismiss. Tätä tphtuu koko jn rkisess ympäristössämme, vikk emme sitä välttämättä
LisätiedotValmennuksen ja arvioinnin tukijärjestemä (VAT)
Vlmennuksen j rvioinnin tukijärjestemä (VAT) Työhön kuntoutuksen trkoitus on utt sikst kuntoutumn siten, että siirtyminen koulutukseen ti työelämään on mhdollist. VAT -järjestelmä on kehitetty kuntoutumisen
LisätiedotOSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA
OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA Tekijät: Ari Heimonen, Hellevi Kupil, Ktj Leinonen, Tuomo Tll, Hnn Tuhknen, Pekk Vrniemi Alkupl Tiedekeskus Tietomn torninvrtij
LisätiedotV Päästön havaittavuus ja valvonta VI Päästön todennäköisyys
I suunt II Mperä j pint Riskinro, 0410901 I tieliikenn e j tienpito vlttiet 3 j 10, tie 130 Vlttiet 3 j 10 kuuluvt korkeimpn kunnosspitoluo kkn Is (normlisti in pljn). Molemmt tiet ovt merkittäviä vrllisten
LisätiedotVastaa tehtäviin 1-4 ja valitse toinen tehtävistä 5 ja 6. Vastaat siis enintään viiteen tehtävään.
S-8. Sähkönsiirtoärstlmät Tntti 8..7 Vst thtäviin -4 vlits toinn thtävistä 5 6. Vstt siis nintään viitn thtävään.. Tutkitn ll piirrttyä PV-käyrää, ok kuv sllist vrkko, oss on tuotntolu kuormituslu niidn
LisätiedotRTS 16:2. Tässä ohjeessa esitetään ajoneuvojen ja yleisimpien autotyyppien mittoja, massoja sekä liikenteeseen hyväksymistä koskevia rajoituksia.
RTS 16:2 RT XX-XXXXX KH XX-XXXXX Infr x-x AJONEUVOJEN MITTOJA OHJEET xxxkuu 2016 1 (8) korv RT 98-10914 Tässä ohjeess esitetään joneuvojen j yleisimpien utotyyppien mittoj, mssoj sekä liikenteeseen hyväksymistä
LisätiedotVuokrahuoneistojen välitystä tukeva tietojärjestelmä.
Kertusesimerkki: Vuokrhuoneistojen välitystä tukev tietojärjestelmä. Esimerkin trkoituksen on on hvinnollist mllinnustekniikoiden käyttöä j suunnitteluprosessin etenemistä tietojärjestelmän kehityksessä.
LisätiedotTelko KETUNPESÄ. Rajamäentalo. A-Pullo Oy VALTA- AKSELI. Altia Oyj Rajamäentehtaat. Roal Oy. Ola n. Tykkitorninmäki. Onnelantie. Kirkko.
Simeon Logistics Kiitosimeon Kukkovehmnmäki Jokisentie Periäis te n ti e 7 0 Yli-Periäinen 7 Yrityspuistontie Klkkitie Telko 0 Yrityspih Yritysritti KETUNPESÄ Khitie Jokisenkj 7 Tiilitie 7 Vedenottmo Kltiensuo
LisätiedotNASTOLAN YRITYSPUISTO RAKENNUSTAPAOHJEET NASTOLAN YRITSPUISTON ALUEEN KORTTELEITA 500, 501, 504-511 KOSKEVAT RAKENNUSTAPAOHJEET
NASTOLAN YRISPUISTO RAKENNUSTAPAOHJEET NASTOLAN YRITSPUISTON ALUEEN KORTTELEITA 00, 0, 0 - KOSKEVAT RAKENNUSTAPAOHJEET NASTOLAN YRITSPUISTON ALUEEN KORTTELEITA 00, 0, 0 - KOSKEVAT RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ
LisätiedotRistitulo ja skalaarikolmitulo
Ristitulo j sklrikolmitulo Opetussuunnitelmn 00 mukinen kurssi Vektorit (MAA) sisältää vektoreiden lskutoimituksist keskeisenä ineksen yhteenlskun, vähennyslskun, vektorin kertomisen luvull j vektoreiden
LisätiedotKerava. Kuva 62. Uuden keskuspuiston vesialtaaseen on sijoitettu tilataidetta ja suihkulähteitä.
4.3 Kerv Kervll on pnostettu jo pitkään jlnkulkukeskustn kehittämiseen, mikä vikutti osltn kupungin vlikoitumiseen yhdeksi tut ki muk sen kohdelueist. Liikenteellisesti Kervn jlnkulkukeskust perustuu ydinkeskustn
LisätiedotHENNA 1. VAIHEEN ASEMAKAAVA-ALUE HULEVESISELVITYS. Vastaanottaja Orimattilan kaupunki. Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys. Päivämäärä 9.10.
Vstnottj Orimttiln kupunki Asikirjtyyi Hulevesiselvitys Päivämäärä 9.10.2014 Viite 1510015383 HENNA 1. VAIHEEN ASEMAKAAVA-ALUE HULEVESISELVITYS ORIMATTILAN KAUPUNKI, 1. VAIHEEN ASEMAKAAVA- ALUE, HULEVESISELVITYS
LisätiedotY56 Mikron jatkokurssi kl 2008: HARJOITUSTEHTÄVÄT 2 Mallivastaukset
Y6 Mikron jtkokurssi kl 008: HARJOITUSTEHTÄVÄT Mllivstukset Kuluttjn vlint (Muokttu Burketist 006, 07) Olkoon Mrkon udjettirjoite = 40 Mrkoll on hvin kättätvät referenssit j Mrkon rjusustituutiosuhde on
LisätiedotSähkömagneettinen induktio
ähkömgneettinen inuktio Kun johinsilmukn läpi menevä mgneettikentän vuo muuttuu, silmukkn inusoituu jännite j silmukss lk kulke sähkövit. Mgneettikentässä liikkuvn johtimeen syntyy myös jännite. Näitä
LisätiedotKunnanhallitus 13/2006 416 (- 441)
POLVIJÄRVEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Kunnnhllitus 13/2006 416 (- 441) KOKOUSAIKA Mnntin 4. syyskuut 2006 klo 18.30-19.45 KOKOUSPAIKKA nro Polvijärven kunnnvirsto, kunnnhllituksen kokoushuone sivu SAAPUVILLA
LisätiedotOUML7421B3003. Jänniteohjattu venttiilimoottori KÄYTTÖKOHTEET TEKNISET TIEDOT OMINAISUUDET SOPIVAT VENTTIILIT TUOTETIEDOT. i OUV5049 i OUV5050
OUML7421B3003 Jänniteohjttu venttiilimoottori TUOTETIEDOT OMINAISUUDET Helppo j nope sent Ei trvitse erillistä sennustelinettä Ei trvitse liikepituuden säätöä Momenttirjkytkimet Käsikäyttömhdollisuus Mikroprosessorin
LisätiedotSuorakaidekanavat. lindab suorakaidekanavat
Suorkideknvt lind suorkideknvt lind suorkideknvt Sisällysluettelo Suorkideknvt Knv LKR... Liitosost Liitoslist LS... Liitoslist LS-... Kulmyhde LBR... Liitoslist LS... S-mutk LBXR... LBSR... Liitoslist
LisätiedotJalkapallokentältä kaupankäynnin kentälle. Newbodyn tarina
Jlkpllokentältä kupnkäynnin kentälle Newbodyn trin Autmme kouluj j seuroj vrinkeruuss kisoj, hrjoitusleirejä j luokkretkiä vrten. Seurt sekä koululiset voivt nsit tuntuvsti rh tvoitteidens svuttmiseksi
Lisätiedot6 Kertausosa. 6 Kertausosa
Kertusos Kertusos. ) b). ) b). ) ( ( ) : ) ( : ) b) { : [ ( ) ]} { :[ - ]} { : } -{ - } -{} c) ( ) : - ( ) ( ) ( ) ( 9) 9 9 Kertusos. ) ( ) b) ( ). ) ) ) b) / / c) : 7 7. ) ) ) b) Kertusos c) : 7 ( 9)
Lisätiedot763333A KIINTEÄN AINEEN FYSIIKKA Ratkaisut 1 Kevät 2014
763333A KIINTEÄN AINEEN FYSIIKKA Rtkisut 1 Kevät 014 1. Tehtävä: Lske, kuink mont hilpistettä on yksikkökopiss ) yksinkertisess kuutiollisess, b) tkk:ss j c) pkk:ss. (Ot huomioon, että esimerkiksi yksikkökopin
LisätiedotVuoden 2014 tuloveroprosentti. Vuoden 2014 kiinteistöveroprosentit
Kunnnvltuusto KOKOUSKUTSU Kokousik Perjnti 15.11.2013 klo 14.00-15.00 Kokouspikk Käsiteltävät sit Asino Liite no Svukosken kunnnvirsto 1 60 Järjestäytymissit 2 61 1-2 Vuoden 2014 tuloveroprosentti 3 62
LisätiedotASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.
: : : Ruskelnktu Suistmonktu 6 60 0 0 0 6 0 6 0 6 6 0 6 6 0 6 0 00 0 0 0 0 0 0 /k SUISTAMONKATU SORTAALANKATU RUSKEALANKATU e=0. e=0. NNIAARA ASEMAAAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 000000 Asuinkerrostlojen korttelilue.
LisätiedotKUVA KEURUUNTIE KAAVASELOSTUS. KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVA Asemakaavan muutos. Pvm Asianumero 71/ /2018
KAAVASELOSTUS KEURUUNT KRKONSEUDUN ASEMAKAAVA Asemkvn muutos KUVA Pvm... Asinumero /../ Keuruun kuunki Kvoituslvelut P E R US- A T U N NSTET E D O T. Tunnistetiedot Kunt Kunnnos Kortteli/tilt Kvn nimi
LisätiedotAsennusopas. Daikin Altherma Matalan lämpötilan Monoblocin varalämmitin EKMBUHCA3V3 EKMBUHCA9W1. Asennusopas. Suomi
Dikin Altherm Mtln lämpötiln Monolocin vrlämmitin EKMBUHCAV EKMBUHCA9W Dikin Altherm Mtln lämpötiln Monolocin vrlämmitin Suomi Sisällysluettelo Sisällysluettelo Tietoj sikirjst. Tieto tästä sikirjst...
LisätiedotKieli, merkitys ja logiikka, kevät 2011 HY, Kognitiotiede. Vastaukset 2.
Kieli, merkitys j logiikk, kevät 2011 HY, Kognitiotiede stukset 2. ** Kikiss utomteiss lkutil on. 1.. nn äärelliset utomtit luseille (1-c), jokiselle omns. (1).. c. q3 q4 q3 q4 q5 q6. Muodost äärellinen
LisätiedotViittomakielten fonologisista prosesseista
Viittomkielten fonologisist prosesseist Tommi Jntunen Helsingin yliopisto Yleisen kielitieteen litos tjjntun@ling.helsinki.fi Seurvss esitellään joitkin tyypillisimpiä fonologisi prosessej viitotuiss kielissä.
LisätiedotKuvausta f sanotaan tällöin isomorfismiksi.
Määritelmä..12. Oletetn, että 1 =(V 1,E 1 ) j 2 =(V 2,E 2 ) ovt yksinkertisi verkkoj. Verkot 1 j 2 ovt isomorfiset, jos seurvt ehdot toteutuvt: (1) on olemss bijektio f : V 1 V 2 (2) kikill, b V 1 pätee,
LisätiedotNumeeriset menetelmät TIEA381. Luento 9. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 9 () Numeeriset menetelmät / 29
Numeeriset menetelmät TIEA381 Luento 9 Kirsi Vljus Jyväskylän yliopisto Luento 9 () Numeeriset menetelmät 17.4.2013 1 / 29 Luennon 9 sisältö Numeerisest integroinnist Newtonin j Cotesin kvt Luento 9 ()
LisätiedotTULVAONGELMA ESPOOSSA
TULVAONGELMA ESPOOSSA Espoon tulvtyöryhmä 6.10.2005 ESIPUHE Teknisen j ympäristötoimen johtoryhmä setti 1.6.05 työryhmän vlmistelemn tulvkysymyksen hllinnn j toimenpideperitteiden vlmistelu. Työryhmän
Lisätiedot2.6 SÄÄNNÖLLISET LAUSEKKEET Automaattimalleista poikkeava tapa kuvata yksinkertaisia kieliä. Olkoot A ja B aakkoston Σ kieliä. Perusoperaatioita:
2.6 SÄÄNNÖLLISET LAUSEKKEET Automttimlleist poikkev tp kuvt yksinkertisi kieliä. Olkoot A j B kkoston Σ kieliä. Perusopertioit: Yhdiste: A B = {x Σ x A ti x B}; Ktentio: AB = {xy Σ x A, y B}; Potenssit:
Lisätiedot( ) Pyramidi 4 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 321 Päivitetty 19.2.2006. Saadaan yhtälö. 801 Paraabeli on niiden pisteiden ( x,
Pyrmidi Anlyyttinen geometri tehtävien rtkisut sivu Päivitetty 9..6 8 Prbeli on niiden pisteiden (, y) joukko, jotk ovt yhtä kukn johtosuorst j polttopisteestä. Pisteen (, y ) etäisyys suorst y = on d
LisätiedotRunkovesijohtoputket
Runkovesijohtoputket PUTKET JA PUTKEN OSAT SSAB:n vlmistmi pinnoitettuj putki j putken osi käytetään lähinnä runkovesijohtolinjoihin, joiden hlkisij on DN 400-1200. Ost vlmistetn teräksisistä pineputkist
LisätiedotAsennusopas. Daikin Altherma - Matalan lämpötilan Monoblocin varalämmitin EKMBUHCA3V3 EKMBUHCA9W1. Asennusopas. Suomi
Dikin Altherm - Mtln lämpötiln Monolocin vrlämmitin EKMBUHCAV EKMBUHCA9W Suomi Sisällysluettelo Sisällysluettelo Tietoj sikirjst. Tieto tästä sikirjst... Tietoj pkkuksest. Vrlämmitin..... Vrusteiden poistminen
LisätiedotMitä ovat blogit? Mitä blogit ovat. Mahdollisuuksia Verkostoitumista Viestintää Todistusta
Kirsi Myllyniemi, Blogikurssi teologeille mlikuuss 2006 Mitä blogit ovt Mhdollisuuksi Verkostoitumist Mitä ovt blogit? Mhdollisuuksi Verkostoitumist Sn blogi tulee englnnin snoist web log. Se sisältää
LisätiedotVanhusten palvelut ja kuntoutus Tuloskortti 2016. Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen vastuualueen johtoryhmä
Vnhusten plvelut j kuntoutus Tuloskortti 2016 Vnhusten plvelujen j kuntoutuksen vstuulueen johtoryhmä Kohti visiot! Mielekäs rki syntyy toimien lhtelisell ikäihmisellä on mhdollisuus toimi itselleen mielekkäällä
LisätiedotKirjallinen teoriakoe
11 Kirjllinen teorikoe Päivämäärä: Osllistujn nimi: Kirjllinen teorikoe Arviointi koostuu khdest osst: "yleiset kysymykset "j lskutehtävät" Kokeen hyväksytty rj on 51% molemmist osioist erikseen. St 1
LisätiedotTehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi
Tehtävä. Jtk loogisesti oheisi jonoj khdell seurvksi tulevll termillä. Perustele vstuksesi lyhyesti. ), c, e, g, b),,, 7,, Rtkisut: ) i j k - oike perustelu j oiket kirjimet, nnetn p - oike perustelu,
LisätiedotTeoriaa tähän jaksoon on talvikurssin luentomonisteessa luvussa 10. Siihen on linkki sivulta
Jkso 10. Sähkömgneettinen induktio Näytä ti plut tämän jkson tehtävät viimeistään tiistin 13.6.2017. Ekstr-tehtävät vstvt kolme tvllist tehtävää, kun lsketn lskuhrjoituspisteitä. Teori tähän jksoon on
LisätiedotKertymäfunktio. Kertymäfunktio. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 2/2. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 1/2. Kertymäfunktio: Esitiedot
TKK (c) Ilkk Mellin (24) 1 Johdtus todennäköisyyslskentn TKK (c) Ilkk Mellin (24) 2 : Mitä opimme? 1/2 Jos stunnisilmiötä hlutn mllint mtemttisesti, on ilmiön tulosvihtoehdot kuvttv numeerisess muodoss.
LisätiedotEsimerkki 8.1 Määritellään operaattori A = x + d/dx. Laske Af, kun f = asin(bx). Tässä a ja b ovat vakioita.
8. Operttorit, mtriisit j ryhmäteori Mtemttinen operttori määrittelee opertion, jonk mukn sille nnettu funktiot muoktn. Operttorit ovt erityisen tärkeitä kvnttimekniikss, kosk siinä jokist suurett vst
LisätiedotGraafinen ohjeisto. Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty
Grfinen ohjeisto Julkis- j yksityislojen toimihenkilöliitto Jyty Julkis- j yksityislojen toimihenkilöliitto Jyty Grfinen ohjeisto Sisällysluettelo: 1. Johdnto 2. Peruselementit Tunnus j versiot...2.1 Tunnuksen
LisätiedotPolynomien laskutoimitukset
Polyomie lskutoimitukset Polyomi o summluseke, joss jokie yhteelskettv (termi) sisältää vi vkio j muuttuj välisiä kertolskuj. Esimerkki 0. Mm., 6 j ovt polyomej. Polyomist, joss o vi yksi termi, käytetää
LisätiedotKohteen turvaluokitus on
LVI 03-10517 SIT 13-610091 KH X4-00513 INFRA 053-710109 ST 41.01 HANKETIETOKORTTI HT12 Hnketietokortiss esitetään rkennuskohteen lähtötiedot j tiljn edellyttämä ltutso suunnittelun työmäärän rviointi vrten.
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Mtemtiikn tukikurssi Kurssikert 4 Tilvuuden j vipn ln lskeminen Kuten iemmin käsittelimme, määrätyn integrlin vull voi lske pintloj j tilvuuksi. Tyypillisenä sovelluksen tilvuuden lskemisest on tpus, joss
Lisätiedot4 Pinta-alasovelluksia
Pint-lsovelluksi. Kuvjn lle jäävä pint-l voidn määrittää, jos kuvj on -kselin yläpuolell. Välillä [, 5] funktion f kuvj on -kselin lpuolell. Peiltn funktion f kuvj -kselin suhteen, jolloin sdn funktion
LisätiedotLATO - Lastensuojelun ja toimeentulotuen toimintaprosessien ja tiedonhallinnan kehittäminen ja tehostaminen(2014-2015)
LATO - Lstensuojelun j toimeentulotuen toimintprosessien j tiedonhllinnn kehittäminen j tehostminen(2014-2015) 27.9.2013 Päivitetty: 30.12.2013 Sisältö 1 YHTEENVETO... 3 1.1 TAUSTA JA PERUSTELUT... 4 2
LisätiedotPythagoraan lause. Pythagoras Samoslainen. Pythagoraan lause
Pythgorn luse Pythgors Smoslinen Pythgors on legendrinen kreikklinen mtemtiikko j filosofi. Tiedot hänen elämästään ovt epävrmoj j ristiriitisi. Tärkein Pythgorst j pythgorlisi koskev lähde on Lmlihosin
LisätiedotHAVAINNOINTI JA TUTKIMINEN
ilumuoto st ksvtu luun ou perusk Tuntikehyksen os-lue: HAVAINNOINTI JA TUTKIMINEN A2 Aivomyrsky j unelmien leikkipuisto Kesto: 1 kksoistunti, 45 min + 45 min Aihe: Syvennetään jtuksi ympäristöstä liittyvästä
LisätiedotKognitiivinen mallintaminen I, kevät Harjoitus 1. Joukko-oppia. MMIL, luvut 1-3 Ratkaisuehdotuksia, MP
Kognitiivinen mllintminen I, kevät 007 Hrjoitus. Joukko-oppi. MMIL, luvut -3 Rtkisuehdotuksi, MP. Määritellään joukot: A = {,,, 3, 4, 5} E = {, {}, } B = {, 4} F = C = {, } G = {{, }, {,, 4}} D = {, }
LisätiedotAutomaattimalleista poikkeava tapa kuvata yksinkertaisia kieliä. Olkoot A ja B aakkoston Σ kieliä. Perusoperaatioita:
2.6 SÄÄNNÖLLISET LAUSEKKEET Automttimlleist poikkev tp kuvt yksinkertisi kieliä. Olkoot A j B kkoston Σ kieliä. Perusopertioit: Yhdiste: A B = {x Σ x A ti x B}; Ktentio: AB = {xy Σ x A, y B}; Potenssit:
Lisätiedot11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS
11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS Tilvuus on sen verrn rkielämässä viljelty käsite, että useimmiten sen syvemmin edes miettimättä ymmärretään, mitä juomlsin ti pikkuvuvn kylpymmeen tilvuudell trkoitetn.
LisätiedotEspoon toimintaympäristö 2012 vahvuuksia ja haasteita
Espoon toimintympäristö 212 vhvuuksi j hsteit Strtegi- j tloussuunnitteluryhmä 16.5.212/Teuvo Svikko/Mrkku Tkl Espoon vhvuuksi Pitkän väestöennusteen mukn seudun j Espoon ksvu jtkuu kikiss vihtoehdoiss.
LisätiedotKertausosa. Kertausosa. Verrattuna lähtöarvoon kurssi oli laskenut. Kalliimman tukkuhinta 1,2 480 = 576 Kalliimman myyntihinta 1,3
Kertusos. ) Edullisemm hit 480, = 64 Klliimm tukkuhit, 480 = 576 Klliimm myytihit, 576 = 748,80 b) 748,80 64 = 0,666... = 6,66% 7% 748,80. Liittymä puhelimell mks khde vuode ik 4 8,50 = 684. Liittymä ilm
Lisätiedot2.4 Pienimmän neliösumman menetelmä
2.4 Pienimmän neliösummn menetelmä Optimointimenetelmiä trvitn usein kokeellisen dtn nlysoinniss. Mittuksiin liittyy virhettä, joten mittus on toistettv useit kertoj. Oletetn, että mittn suurett c j toistetn
LisätiedotUudenmaan ELY-keskus, kuulumiset ja ajankohtaista vesihuollossa
Uudenmn ELY-keskus, kuulumiset j jnkohtist vesihuolloss 13.3.2017 Elinkeino-, liikenne- j ympäristökeskukset (ELY-keskukset) Vstvt: vesihuollon kehittämisestä, suunnittelun ohjuksest, osltn vesihuoltolin
LisätiedotAH e=0.25 III K21/1 AH K22/ K22/ K22/ K22/ K10/1. p K12/ K11/ K8/1 III - IV AK
Aurinkoku- I -K/ I Mrln- -K/ -K/ -K/ -K/ -K/ I -K/ I -K/ -- Mrlntori tori - Aurinkoku I AK- I -K/ -K/ LPA -K/ -- e=. ) -K/ u/ W Aurink ok -- -- : PL- I e=. jo LP Telttk e=. : s e=. s- -- s- -- s- inoniemenuisto
LisätiedotJokihovin ryhmäkodit
Jokihovin ryhmäkodit Jokihovin ryhmäkodit Jokihovi sijitsee Kuokkln Äijälänrnnss, vehreässä luonnonläheisessä ympäristössä, osoitteess Thvosentie 28. Jokihoviss on viidessä kerroksess muistisiriden ryhmäkotisumist.
LisätiedotSarjaratkaisun etsiminen Maplella
Srjrtkisun etsiminen Mplell Olkoon trksteltvn ensimmäisen kertluvun differentiliyhtälö: > diffyht:= diff(y(x, x=1y(x^; d diffyht := = dx y( x 1 y( x Tälle pyritään etsimään srjrtkisu origokeskisenä potenssisrjn.
LisätiedotJÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
JÄMSÄN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE Jämsän kupungiss, 1. kupunginosss os korttelist 15 sekä puisto-, ktu-, stm- j vesilueit. uj nk pä Se
LisätiedotKasvihuonekaasupäästöjen kehitys pääkaupunkiseudulla
YTV MUISTIO 1 Asi 7 / Liite 1 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIA 2030 YTV:n hllitus on kokouksessn 14.12.2006 hyväksynyt Pääkupunkiseudun ilmstostrtegiluonnoksen 2030 lusuntojen j knnnottojen pyytämistä
LisätiedotICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016
ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteori Kevät 2016 Kierros 5, 8. 12. helmikuut Demonstrtiotehtävien rtkisut D1: Hhmolusekkeet ovt esimerkiksi UN*X-järjestelmien tekstityökluiss käytetty säännöllisten lusekkeiden
Lisätiedotx k 1 Riemannin summien käyttö integraalin approksimointiin ei ole erityisen tehokasta; jatkuvasti derivoituvalle funktiolle f virhe b
5 Integrlien lskemisest 51 Riemnnin summt [A2], [4, 61] Rjoitetun funktion f : [, b] R Riemnn-integroituvuudelle ytäpitäväksi on kurssill Anlyysi 2 osoitettu, että Riemnnin summill S P := f(ξ k ) ( ),
LisätiedotKertausosa. Kertausosa. 3. Merkitään. Vastaus: 2. a) b) 600 g. 4. a)
Kertusos Kertusos ). ) : j 7 0 7 ) 0 :( ) c) :( ). Merkitää merirosvorht (kg) sukltrffelit (kg) ) 7, 0 hit: /kg hit: 7 /kg ) 00 g 0,kg 7 0,,0,,0, 0, (kg) :. ) Vstus: ) 7, 0 ( ) ) 00 g. ) 0 7 9 7 0 0 Kertusos
LisätiedotKajaanin kaupunki ASEMAKAAVAN MUUTOS KAJAANI KAJAANI KAUPUNGINOSA 14 KUURNA KORTTELIN 22 TONTTI 2 VIREILLETULO SELOSTUS 15.5.
ASEMAKAAVAN MUUTOS KAJAANI KAUPUNGINOSA KUURNA KORTTELIN TONTTI Muodostuu: Kjnin kupunki Ympäristötekninen toimil PL 870 Kjni VIREILLETULO 6..07 SELOSTUS..07 YMTK KAJAANI KAUPUNGINOSA KUURNA KORTTELIN
LisätiedotPreliminäärikoe Pitkä Matematiikka 5.2.2013
Preliminäärikoe Pitkä Mtemtiikk 5..0 Kokeess s vstt enintään kymmeneen tehtävään. Tähdellä ( * ) merkittyjen tehtävien mksimipistemäärä on 9, muiden tehtävien mksimipistemäärä on 6.. ) Rtkise yhtälö b)
Lisätiedot1. LAUKAA BUSINESS - uusi business-keskittymä - toimitilat, myös asuminen mahdollista
1. LUK BUSINESS - uusi business-keskittymä - toimitilat, myös asuminen mahdollista 2. HLLINTOKORTTELI - virastopalvelut - kaupungintalo - toimitiloja ja asumista 3. KESKUSPUISTO - yhteiskäyttöinen Laukaa-talo
LisätiedotKoivula, Mäntylä ja Raitala
Keljon ossto 1 Koivul, Mäntylä j Ritl Koivul, Mäntylä j Ritl Jyväskylän kupungin pitkäikishoidon ossto 1 sijitsee Keljon ruhllisess misemss, osoitteess Keljonktu 26, A-tlon toisess kerroksess. Ossto on
LisätiedotNeliömatriisin A determinantti on luku, jota merkitään det(a) tai A. Se lasketaan seuraavasti: determinantti on
4. DETERINANTTI JA KÄÄNTEISATRIISI 6 4. Neliömtriisi determitti Neliömtriisi A determitti o luku, jot merkitää det(a) ti A. Se lsket seurvsti: -mtriisi A determitti o det(a) () -mtriisi A determitti void
LisätiedotSARJAT JA DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT Funktiojonot 1
SARJAT JA DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT 2003 JOUNI PARKKONEN Sisältö 0. Tästä tekstistä. Funktiojonot 0. Tästä tekstistä Tämä moniste on trkoitettu käytettäväksi kurssin Srjt j differentiliyhtälöt luentomterilin.
LisätiedotSALAINEN KIRJASTO. Harjoitusvihkon. Eija Lehtiniemi OPETTAJAN OHJEET. Erityisopetus
E i j L e h t i n i e m i M e r v i Wä r e S L I N E N P I N E N H R J O I T U S V I H K O SLINEN KIRJSTO Hrjoitusvihkon Eij Lehtiniemi OPETTJN OHJEET Erityisopetus HRJOITUSVIHKON SISÄLTÖ Vlmiushrjoitukset
LisätiedotLIETO KIRKONSEUTU KORTTELIN 101 ASEMAKAAVAN LAAJENNUS JA MUUTOS
SELOSTUS Korttelin 0 ljennus j muutos L:\KAAVA\TEXT\KAAVASEL\06\_6_K0_l&m.docx\JM KORTTELIN 0 ASEMAKAAVAN LAAJENNUS JA MUUTOS KAAVAN LAATIJA: LIEDON KUNTA / KAAVOITUS JATEKNISET PALVELUT: Kvsuunnittelij
Lisätiedot3.7. Rekursiivisista lukujonoista
.7 Rekursiivisist lukujooist.7. Rekursiivisist lukujooist Kerrt vielä, että lukujoo void määritellä khdell eri tvll, joko käyttämällä lyyttistä säätöä ti rekursiivist säätöä. Joo määrittelemie rekursiivisesti
LisätiedotEuroopan neuvoston puiteyleissopimus kulttuuriperinnön yhteiskunnallisesta merkityksestä
Sopimustekstin käännös 30.03.2015 (epävirllinen) Counil of Europe Trety Series - No. 199 Euroopn neuvoston puiteyleissopimus kulttuuriperinnön yhteiskunnllisest merkityksestä Fro, 27.10.2005 Johnto Euroopn
LisätiedotHuoltotiedote. Letkun vaihto. Mallit. Ilmoitus moottorin omistajalle. Veneliikkeen moottorivarasto. Huolto-osavarasto. Tarkastus
Huoltotiedote N:o 98-16c Letkun vihto Mllit 1999 Mercury/Mriner 6 25 HP (2-thtiset) Srjnumerot 0G818363 0G829089 9.9/15, 25, 30/40, 50 (4-thtiset) Srjnumerot 0G820822 0G822265 135 200 HP (Ks. j EFI) Srjnumerot
LisätiedotKäydään läpi: ääriarvo tarkastelua, L Hospital, integraalia ja sarjoja.
DI mtemtiikn opettjksi: Täydennyskurssi, kevät Luentorunko j hrjoituksi viikolle : ti 9.. klo :-5:, to.. klo 9:5-: j klo 4:5-6: Käydään läpi: äärirvo trkstelu, L Hospitl, integrli j srjoj.. Kerrtn äärirvojen
LisätiedotTIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 22. syyskuuta 2016
lusekkeet, lusekkeet, TIEA241 Automtit j kieliopit, syksy 2016 Antti-Juhni Kijnho lusekkeet j smuus TIETOTEKNIIKAN LAITOS 22. syyskuut 2016 Sisällys lusekkeet, lusekkeet lusekkeet j smuus j smuus lusekkeet
Lisätiedot