Asuinkerrostalo 1950-luku

Transkriptio

1 RT KH , LVI ohjetiedosto joulukuu (21) ASUINKIINTEISTÖN KUNTOARVIO LAAJENNETTU ENERGIATALOUDEN SELVITYS suintlot, kuntorvio, energitlous bostdshus, bedömning v skicket, energihushållning residentil buildings, ssessment on condition, energyeconomy Tässä ohjekortiss esitetään suinkiinteistön kuntorvioon kuuluvn energitlouden selvityksen tekeminen ljennettun. Ohjekortiss esitetään eri ikkusin vlmistuneiden kerros- j rivitlojen energinkulutuksen tsot ennen energitloudellisi korjustoimenpiteitä j tvoitetsot, joihin korjustoimenpiteillä voidn päästä. Lisäksi esitetään energitloutt prntvien toimenpiteiden keskimääräisiä kustnnuksi tmmikuun 2002 kustnnustsoss sekä niiden energinsäästövikutuksi j knnttvuuksi. Knnttvuutt rvioidn tkisinmksujll. Koron vikutust ei otet huomioon. Liittyvä ohjekortti RT Asuinkiinteistön kuntorvio. Tiljn ohje Asuinkerrostlo 1950-luku Asuinkerrostlo Asuinkerrostlo 1975 kwh/htm 2 kwh/rm Yksikerroksinen rivitlo, luvun lku Kksikerroksinen rivitlo luvun lku Kuv 1. Asuinrkennuksen lämpöenergin kulutuksi pääkupunkiseudull sijitseviss eri-ikäisissä suinrkennuksiss. Energitloutt prntvi toimenpiteitä ei ole tehty. ANP, TSt, EJS/1/joulukuu 2002/3500/Vl/Rkennustieto Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ 2 KÄSITTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ 3 ENERGIATALOUS 3.1 Lämpöenergin kulutukseen vikuttvt tekijät 3.2 Lämpöenergin kulutus Asuinkerrostlo, 1950-luku Asuinkerrostlo, Asuinkerrostlo, Yksi- j kksikerroksiset rivitlot, 1970-luvun lku 3.3 Kulutustsot 4 LAAJENNETUN ENERGIATALOUDEN SELVITYKSEN SISÄLTÖ 4.1 Asikirjojen läpikäynti 4.2 Hstttelut j kyselyt 4.3 Kiinteistötrkstus j mittukset 4.4 Tvoitekulutukset 4.5 Toimenpide-ehdotukset 4.6 Rportointi 5 ENERGIATALOUDELLISTEN TOIMENPITEIDEN KANNATTAVUUS 5.1 Knnttvuuden rviointi 5.2 Kulutustottumukset 5.3 Rkenteiden perusprntminen Asuinkerrostlo, 1950-luku Asuinkerrostlo, Asuinkerrostlo, Yksikerroksinen rivitlo, 1970-luvun lku Kksikerroksinen rivitlo, 1970-luvun lku 5.4 LVI-tekniset toimenpiteet 5.5 Sähkötekniset toimenpiteet KIRJALLISUUTTA LIITE 1 ESIMERKKI KUNTOARVIORAPORTIN TÄYDENTÄMISESTÄ LIITE 2 ESIMERKKEJÄ ENERGIATALOUDEL- LISISTA LASKELMISTA

2 RT ohjetiedosto 2 1 YLEISTÄ Perustson energitlouden selvitys Kuntorvioon kuuluv perustson energitlouden selvitys sisältää tunnuslukujen lskemisen, vertilut tilstoihin j suunt ntvien johtopäätösten tekemisen. Jos kuntorviorportiss esitetään korjusehdotuksi, joill on merkittäviä energinsäästövikutuksi, rvioidn myös perustson energitlouden selvityksessä näiden säästövikutuksi. Ljennettu energitlouden selvitys Ljennetuss energitlouden selvityksessä kuntorvioijt esittävät energin, sähkön j veden kulutuksiss hvitut energitloudelliset ongelmt j suositeltvt energitloudelliset korjustoimenpiteet kustnnusrvioineen j säästövikutuksineen. Säästövikutusten j knnttvuusrvoiden lskennss hyödynnetään julkistuj selvityksiä, yleisiä tilstotietoj j kuntorvioijn omi tietolähteitä. Korjuksen päätvoite on yleensä rkennusosn, litteen ti järjestelmän kestojn jtkminen, jolloin sumisen terveellisyyden turvminen j energitlouden prneminen on lisärvo. Kohdiss 3 j 4 esitetään eri ikkusien suinrkennusten energin j veden kulutuksen tyypillinen tso j kulutukseen vikuttvt tekijät. Kohdss 5 esitetään, miten vihtoehtoisten toimenpiteiden knnttvuus rvioidn. Lähestymistp on seurv: Kuntorvion tekijä rvioi rkennusosn, litteen ti järjestelmän jäljellä olevn kestojn. Luotettv rvio stt edellyttää kuntotutkimust. Energitlouden knnlt tärkeitä ovt ikkunt, ulko-ovet j prvekeovet ulkoseinät, erityisesti kevytrkenteiset ulkoseinät yläpohj lpohj lämmitysjärjestelmä kokonisuudessn ilmnvihtojärjestelmä vesiklusteet j WC-klusteet. Energitloudellisten toimenpiteiden knnttvuus rvioidn kohdn 5 tulukoiden vull. Tkisinmksujt lsketn energinsäästön vull ottmtt korko huomioon. Tulukot on trkoitettu toimenpidevihtoehtojen keskinäiseen vertiluun. LVI- j sähköteknisille toimenpiteille ei esitetä tkisinmksuikoj, inostn rvioit toimenpiteiden knnttvuudest. Vihtoehtoisten toimenpiteiden välillä on suositeltv tehdä vertilulskelmi. Kohdss 5 esitetään mllilskelmi yleisimpiin päätöstilnteisiin. Liitteessä 1 esitetään mlli kuntorviorporttiin tulevist täydennyksistä, kun energitlouden selvitys tehdään ljennettun. Pääpino on mittun kulutuksen j tvoitekulutuksen vertmisess, mutt selvityksen yhteydessä voidn tehdä myös yksinkertisi lskelmi kuten kukolämmön tilustehon j sähkön ostotriffin trkstus. Asuinrkennuksille otetn Suomess käyttöön energiktselmus. Menettely on vielä ljempi kuin kuntorvion yhteydessä tehtävä ljennettu energitlouden selvitys. Menettelyt täydentävät toisin. Energiktselmus sisältää mittuksi j seurnt, joiden perusteell voidn mm. määrittää lämmitysjärjestelmän yksittäisten komponenttien kunnostus- ti uusimistrve. Tulukoss 1 esitetään ljennetun energitlouden selvityksen j energiktselmuksen vertilu. Energiktselmuksen sisällöstä s lisätieto mm. Motivn internet-sivuilt 2 KÄSITTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ Energiktselmus Energiktselmus on systemttinen rkennuksen lämpö- j sähköenergin kulutuksen j käytön trkstus. Energiktselmuksen ohjeist Motiv. Jäljellä olev suhteellinen käyttöik Rkennusosn jäljellä olev suhteellinen käyttöik % trksteluhetkellä on (käyttöik kulunut käyttöik) x100, käyttöik joss käyttöik on rkennusosn tvoitteellinen käyttöik, tiedonjyväkortti KH , LVI Tvoitteelliset käyttöiät j ohjeelliset kunnosspitojksot. Asuintlon huoltokirj j ohjekortti RT Rkennusosien, tilojen j ulkolueiden kunnosspitojksot. Toteutuneit käyttöikoj esitetään ohjekorteiss KH Kiinteistön kunnosspitojksot, LVI LVIS-litteiden kunnosspitojksot j RT Rkennusosien, tilojen j ulkolueiden kunnosspitojksot. Jälleenhnkint-rvo Hint, jok trksteluhetkellä trvitn uuden smnlisen ti sitä ominisuuksiltn lähinnä vstvn tuotteen hnkkimiseen. Jäännösrvo Tuotteen rvo käytön päättyessä. Kestoik Pisin ik, jonk tuote kestää käyttöä. Tulukko 1. Ljennetun energiselvityksen j energiktselmuksen sisältöjen vertilu. Ljennettu energitloden selvitys Energiktselmus Tvoitekulutus lskennllisesti ti tilstojen perusteell x Kulutuksen vertilurvo toteutuneen kulutuksen perusteell x x Kulutuspoikkemien hvinnointi x x Lämpötiln mittukset sunnoiss x x Lämmitysjärjestelmän toimint mittreiden perusteell x x Säätöjärjestelmän toimint seurntmittuksen perusteell x Ilmnvihtomittukset (ilmvirrt j pinesuhteet) x (trvittess) x Työmäärä tuntein Rportointi Kuntorvion yhteydessä Erillinen rportti Energitodistus x Kuntorvio Kuntorvio on istinvrinen systemttisen toimintmllin mukn tehty trkstus, jonk tvoitteen on rkennuksen kunnon j tulevn korjustrpeen rviointi. Kuntorvio sisältää ost sikirjojen läpikäynti sukshstttelu ti -kysely rkennustekninen j LVIS-tekninen trkstus teknisen kunnosspitosuunnitelmn ltiminen energitlouden selvitys. Kuntoluokk Kuntoluokk ilmisee kuntorvioss rvioidun rkennusosn kunnon j korjustrpeen kiireellisyyden. Kuntoluokt ovt 1 = hyvä, uutt vstv 2 = tyydyttävä, ei välitöntä uusimis- ti korjustrvett 3 = välttävä, uusimis- ti korjustrve lähivuosin 4 = huono, teknisesti vnhentunut ti uusittv.

3 3 ohjetiedosto RT Kuntotutkimus Kuntotutkimus on mittuksiin j mm. lbortoriotutkimuksiin perustuv kunnon selvitystp. Kuntotutkimuksen perusteell sdn trkk tieto tutkittvn kohteen kunnost, vurion syistä j ljuudest sekä mhdollisist kunnostusti uusimisvihtoehdoist. Tärkeimmille kuntotutkimuksille on ldittu ohjeet. Käyttöik Aikväli vuosin, jon kohdett käytetään. Rkennusosn, litteen ti järjestelmän käyttöik on ik, jon se täyttää sille setetut vtimukset käytön, kestävyyden, jnmukisuuden j tloudellisuuden suhteen. Ljennettu energitlouden selvitys Ljennettu energitlouden selvitys on kuntorvion os, joss rkennuksen toteutuneen lämpöenergin, sähköenergin j veden kulutus selvitetään j niitä verrtn tvoitervoihin, jotk voivt oll lskettuj ti tilstollisi esitetään ne investointi edellyttävät toimenpiteet, joill rkennuksen energitehokkuutt j -tloutt voidn prnt esitetään ne käyttötekniset keinot, joill rkennuksen energitlouteen voidn vikutt esitetään ne käyttötvt, joill rkennuksen energitlouteen voidn vikutt lsketn trvittess kukolämmön liittymisteho energitloutt prntvien toimenpiteiden jälkeen trkstetn sähkötriffi. Lämmitystrveluku Lämmitystrveluvull korjtn toteutuneit lämmitysenerginkulutuksi, jott voidn verrt toisiins smn rkennuksen eri kuukusien ti vuosien kulutuksi ti eri osiss mt olevien rkennusten kulutuksi. Lämmitystrveluvun käyttö rkennuksen lämmitysenergintrpeen lskemisess perustuu siihen, että rkennuksen energinkulutus on likipitäen verrnnollinen sen sisä- j ulkolämpötilojen erotukseen. Lämmitystrveluku sdn lskemll yhteen kunkin kuukuden päivittäisten sisä- j ulkolämpötilojen erotus, Cd. KH , LVI Lämmitystrveluku. Ominiskulutus Ominiskulutus on rkennuksen lämpöj sähköenergin sekä käyttöveden kulutuksen toteutunut tso pikkkunnll. Ominiskulutus lsketn yleensä rkennuksen huoneistoneliömetriä (htm 2 ), bruttoneliömetriä (brm 2 ) j rkennustilvuutt (rm 3 ) kohden. Ljuustiedot ilmoitetn ohjekorttien RT , KH X , LVI , SFS 5139 Rkennuksen pint-lt j RT , KH X , LVI , SFS 2460 Rkennusten tilvuuden lskent mukisesti. Perusprnnus Korjusrkentminen, joll rkennus muutetn entistä premmin trkoitukseens soveltuvksi. Rkennusosn jäljellä olev käyttöik Rkennusosn, litteen ti järjestelmän jäljellä olev käyttöik, jonk kuluttu rkennusos ti lite joudutn uusimn ti perusteellisesti kunnostmn. Kuntorvion tekijä määrittelee jäljellä olevn käyttöjn. Rkennusosn jäännösrvo Rkennusosn, litteen, järjestelmän ti sitä lähinnä vstvn uushnkinthint trksteluhetkellä vähennettynä sen jäljellä olev käyttöik vstvll ilmn korko lsketull tspoistoll. Rkennusosn korjttu jäännösrvo Rkennusosn, litteen, järjestelmän korjttu jäännösrvo trksteluhetkellä on sen jäännösrvo korjttun sen kunnon j jäljellä olevn suhteellisen käyttöjn perusteell tämän ohjekortin kuvn 8 mukisell jäännösrvon korjuskertoimell. Rkennusosn lskennllinen jäännösrvo Rkennusosn, litteen ti järjestelmän lskennllinen jäännösrvo N, joss korko ei otet huomioon, on N= R uusi (1 pt) (1) joss N = jäännösrvo, e R uusi = rkennusosn ti litteen (ti ominisuuksiltn sitä lähinnä vstvn) jälleenhnkint-rvo trksteluhetkellä, e p = rkennusosn poisto prosenttein hnkint-rvost vuodess. Esimerkiksi, jos ikkunn tvoitteellinen käyttöik on 40 vuott, sen poisto p = 1/40 = 0,025 = 2,5 % vuodess t = rkennusosn käyttöik trksteluhetkellä,. Tkisinmksuik Tkisinmksuik T on se jnjkso vuosin, jonk jälkeen investoinnin tuottmt hyödyt ti säästöt ovt yhtä suuret kuin investoinnin kustnnukset. T = K/S (2) joss T = tkisinmksuik (ilmn korko), K = toimenpiteen iheuttmt välittömät kustnnukset, e S = toimenpiteen iheuttmt välittömät säästöt, e/. Tloudellinen käyttöik Tloudellinen käyttöik on jnjkso, jonk ikn rkennusosn, litteen ti järjestelmän käyttö j kunnosspito on tloudellist. Tloudellinen käyttöik voi oll kestoik lyhyempi, jos mrkkinoille on syntynyt vstvi tuotteit, jotk ovt ominisuuksiltn niin ylivertisi, että vnh rkennusos knntt uusi, vikk sen käyttöik ei ole päättynyt (esimerkiksi vähän vettä kuluttvt vesiklusteet, tuloilmikkun j korjusikkun). 3 ENERGIATALOUS 3.1 Lämpöenergin kulutukseen vikuttvt tekijät Energitlouteen j lämpöenergin kulutukseen vikuttvt rkennuksen tilohjelm j rkennuksen koko suunnittelurtkisu (pohjrtkisu) rkenteet tlotekniset järjestelmät tilojen käyttöjt j tilojen tekninen vrustetso käyttäjien lukumäärä rkennuksen käyttö j kulutustottumukset sijinti. Asuinrkennuksen tilohjelmn kuuluvt sunnot, liike- j toimistohuoneistot, yhteiset sun-, tlopesul-, skrteluj vrstotilt, liikennetilt j tekniset tilt. Tilohjelmn tehokkuus vikutt energinkulutukseen. Tilohjelmn tehokkuus jätetään energitlouden selvityksen ulkopuolelle, kosk siihen ei void vikutt olemss olevss kiinteistössä. Sm koskee tilohjelmn toteuttmist eli suunnittelurtkisu. Rkentmist koskeviss virnomismääräyksissä esitetään vtimukset, joit rkenteiden j tloteknisten järjestelmien suunnitteluss j toteutuksess noudtetn. Toimenpiteistä vlitn ne rkenteet j tekniset järjestelmät, joiss stvt energinsäästöt j muut hyödyt ovt riittäviä. Energin hinnn olless lhinen on pelkkä energinsäästö hrvoin syy korjukseen. Energitloutt prntvt rtkisut jtkvt kuitenkin usein rkennusosn käyttöik j prntvt sumismukvuutt. Kuntorvioss knntt in punnit vihtoehtoisten korjustpojen vikutuksi rkennuksen koko elinkren ikn, ei pelkästään trksteluhetkellä. Toimenpiteillä voidn vikutt myös sumisterveellisyyteen. Hyvin yleinen puute suinrkennuksiss on huonosti toimiv ilmnvihto. Nykyiset rkentmismääräykset edellyttävät, että sunnon ilmn tulee vihtu vähintään kerrn khdess tunniss. Kuntorvioss knntt in rvioid, mitä keinoj sisäilmn prntmiseksi on käytettävissä j mitkä ovt toimenpiteiden tloudellinen knnttvuus j muut vikutukset. Mitä enemmän kohteess on sukkit, sitä suurempi on vedenkulutus. Vesij viemäriklusteiden tyypin j kunnon vikutus vedenkulutukseen on huomttv.

4 RT ohjetiedosto 4 Rkennuksen käyttöä j kulutustottumuksi trkkilemll voidn svutt merkittävää energin säästöä ilmn investointej. Tärkeää on sunnon sisälämpötiln pitäminen lämmityskudell +21 C:ss j ikkuntuuletuksen oike käyttö. Huoneklujen sijoittelu, säleverhojen käyttö sekä kodinkoneiden vlint j käyttö vikuttvt myös kulutukseen. Mntieteellinen sijinti j tontin ominisuudet (mikroilmsto, puusto, ympäröivät rkennukset, liikenne) pitää ott toimenpiteiden vlinnss huomioon. 3.2 Lämpöenergin kulutus Energin kulutus muodostuu lämpöenergin j sähkön (kiinteistösähkö j tloussähkö) kulutuksest. Asuinrkennuksiss trkstelln erillään lämpö- j sähköenergin kulutuksi j säästökeinoj, kosk tloussähkön kulutus mittn yleensä huoneistokohtisesti. Lämpöenergin kulutus muodostuu rkennuksen vipn johtumishäviöistä j ilmvuodoist, ilmnvihdon kuluttmst energist sekä lämpimän käyttöveden vlmistukseen käytetystä energist. Kulutust vähentää sisäisistä energin lähteistä, mm. ihmisistä, uringon säteilystä, litteist j tloussähköstä tulev lämpö Asuinkerrostlo, 1950-luku 1950-luvull j ikisemmin rkennetun suinkerrostlon tyypillisiä piirteitä ovt se on pikll rkennettu j siinä on käytetty pljon muurttuj rkenteit sunnot ovt pieniä j vin suurimmiss huoneistoiss on prvekkeet vipn rkenteiden u-rvot ovt nykyisin voimss oleviin määräyksiin nähden lhisi rkenteet ovt teknisesti pitkäikäisiä, myös julkisivujen pintrkenteet rkennuksess on kellri j ullkko keskimääräinen kerroskorkeus on suurempi kuin vuoden 1960 jälkeen rkennetuiss suinkerrostloiss ilmnvihto on pinovoiminen, knvt ovt rkenneineisi j rko- ti ritiläventtiilit huonosti säädettäviä korvusilmventtiileitä ei ole, suntojen ulkoseinissä on reiät ns. kylmäkomeroiden kohdill. Kuvss 2 esitetään lämpöenergin kulutuksen jkutuminen pääkupunkiseudull sijitsevss 1950-luvun suinkerrostloss Asuinkerrostlo, rkennetun suinkerrostlon tyypillisiä piirteitä ovt suuret ikkunt j yksiöitä lukuun ottmtt suntokohtiset prvekkeet huoneistot ovt selvästi suurempi kuin 1950-luvun rkennuksess ulkoseinien, yläpohjn, ikkunoiden j prvekkeiden lämmöneristys on heikohko betonirkenteiss ei ole käytetty pkksenkestävyyttä prntv lisähuokoistust koneellinen yhteisknvpoisto yleistyi, knvt ovt rkenneineisi korvusilmventtiileitä on vin sunoiss, suntojen ulkoseinissä on reiät ns. kylmäkomeroiden kohdill. Kuvss 3 esitetään lämpöenergin kulutuksen jkutuminen vuosin rkennetuss suinkerrostloss pääkupunkiseudull Asuinkerrostlo, Vuonn 1974 rkenteiden lämmöneristysvtimuksi kiristettiin. Suunnittelurtkisut olivt edelleen kustnnustehokkit. Energitloutt prnnettiin vähentämällä ikkunoiden suhteellist osuutt. Koneellinen yhteisknvpoisto on jo pääosss rkennuksi. Kuvss 4 esitetään lämpöenergin kulutuksen jkutuminen vuoden 1975 jälkeen rkennetuss suinkerrostloss pääkupunkiseudull luvull j myöhemmin rkennetuiss suinkerrostloiss ei tehty suuri lämpöteknisiä prnnuksi. Suunnittelurtkisut muuttuivt monimuotoisiksi. Tlokoko pieneni, mikä lisäsi ominiskulutust. Vesi- j viemäriklusteiss tphtunut kehitys lensi vedenkulutust. Kulutuksen lenemiseen vikutti myös kylpymmeiden jääminen pois. Huoneistokohtiset suntilt yleistyivät, mikä lisäsi tloussähkön kulutust. Korvusilmventtiileitä sennettiin1990-luvult lken Yksi- j kksikerroksiset rivitlot, 1970-luvun lku Rivitloj on Suomess rkennettu 1950-luvult lähtien luvun lopun jälkeen niiden määrä on lisääntynyt tsisesti. Rkenteet olivt luksi betoni, mutt 1970-luvult lähtien puurkenteiset rivitlot yleistyivät. Rivitlon tyypillisiä piirteitä ovt rkennuksen vipp on suhteess selvästi suurempi kuin kerrostloss. Vipn lisälämmöneristämisellä voidn energinkulutust lent tehokkmmin kuin suinkerrostloss rkenteiden ilmvuodot voivt kevytrkenteisess rivitloss heikentää viihtyisyyttä j terveellisyyttä. Kksikerroksisen rivitlon lämpöenerginkulutus on noin 10 % pienempi kuin yksikerroksisen, kosk sen vipp on suhteess pienempi. Kuviss 5 j 6 esitetään yksi- j kksikerroksisen 1970-luvun luss rkennetun rivitlon lämpöenerginkulutuksen jkutuminen pääkupunkiseudull. Energinkulutus kwh/htm 2 j kwh/rm 3 Energinkulutus kwh/htm 2 j kwh/rm 3 Energinkulutus kwh/htm 2 j kwh/rm Lämmin Ilmnvihto Rkenteiden käyttövesi johtumishäviöt Kuv 2. Lämpöenergin kulutuksen jkutuminen pääkupunkiseudull sijitsevss luvun suinkerrostloss. Energitloutt prntvi toimenpiteitä ei ole tehty j rkennus on erillään npurirkennuksist. Tvoitekulutus on 54 kwh/rm 3. Lämmin Ilmnvihto Rkenteiden käyttövesi johtumishäviöt Kuv 3. Lämpöenergin kulutuksen jkutuminen pääkupunkiseudull sijitsevss rkennetuss suinkerrostloss. Energitloutt prntvi toimenpiteitä ei ole tehty j rkennus on erillään npurirkennuksist. Tvoitekulutus on 71 kwh/rm 3. Lämmin Ilmnvihto Rkenteiden käyttövesi johtumishäviöt Kuv 4. Lämpöenergin kulutuksen jkutuminen pääkupunkiseudull sijitsevss vuoden 1975 jälkeen rkennetuss suinkerrostloss. Energitloutt prntvi toimenpiteitä ei ole tehty j rkennus on erillään npurirkennuksist. Tvoitekulutus on 55 kwh/rm 3.

5 5 ohjetiedosto RT Kulutustsot Rkennuksen mntieteellinen sijinti vikutt energintrpeeseen. Esimerkiksi 1950-luvull rkennetun kerrostlon lämpöenergin kulutus on Ouluss lämmityskuden pituudest j kylmästä tlvest johtuen % suurempi kuin pääkupunkiseudull. Tulukoss 2 esitetään eri ikkusien suinrkennusten lämpöenerginkulutukset eräillä Suomen pikkkunnill. Rkennukset ovt lkuperäisessä kunnoss, eikä energitloutt prntvi toimenpiteitä ei ole tehty. Tulukoss 2 esitetään myös pikkkuntien normlivuoden lämmitystrveluvut. Oikell käytöllä, kulutustottumuksill j energitloutt prntvill toimenpiteillä voidn energitloutt prnt merkittävästi. Asuinkerrostlon säästöpotentili riippuu rkenteiden lämmöneristyksestä, lämmityksen säätöjärjestelmän toimivuudest, vesiklusteiden kunnost j tyypistä sekä ilmnvihdon toiminnst. Ilmnvihdon energinsäästö toteutetn lämmöntlteenottojärjestelmän vull, kosk hyvä sisäilm edellyttää riittävää ilmnvihto. Energinkulutus kwh/htm 2 j kwh/rm Lämmin Ilmnvihto Rkenteiden käyttövesi johtumishäviöt Tulukon 3 tvoitteelliset lämpöenergin kulutukset kuvvt tilnnett eriikäisissä suinrkennuksiss. Säästöpotentiliksi on rvioitu 1950-luvull rkennetuiss kerrostloiss 40 %, rkennetuiss kerrostloiss 30 % j vuoden 1975 jälkeen rkennetuiss kerrostloiss 20 %. Yksikerroksisen luvun luss rkennetun rivitlon säästöpotentiliksi on rvioitu 40 % j kksikerroksisen 30 %. Energitloutt on tulukon 3 tpuksiss prnnettu seurvill toimenpiteillä: tlotekniikn käyttö j käytön seurnt ulkoseinien lisälämmöneristäminen (rivitlot, suinkerrostlo ) ikkunoiden uusiminen prvekeovien j ulko-ovien uusiminen yläpohjn lisälämmöneristäminen (1950-luvun suinkerrostlo j 1960 jälkeen rkennettu suinkerrostlo kttomuodon muutoksen yhteydessä sekä 1970-luvun lun rivitlo) vesi- j WC-klusteiden uusiminen lämmöntlteenoton rkentminen ilmnvihtojärjestelmään linjsäätöventtiilien uusiminen ptteriventtiilien uusiminen. Käytännössä voidn hrvoin toteutt smnikisesti kikki minitut toimenpiteet. Tulukko 2. Asuinrkennusten lämpöenergin kulutuksi. Rkennukset ovt lkuperäisessä kunnoss, eikä energitloutt prntvi toimenpiteitä ole tehty. Lämmitystrveluku (S 17 ) Cd Asuinkerrostlot (erilliset) 1950-luku kwh/rm kwh/rm kwh/rm 3 Rivitlot, 1970-luku Yksikerroksinen kwh/rm 3 Helsinki, Kisniemi Helsinki, Vnt Pori Turku Tmpere Lhti Lppeenrnt Jyväskylä Vs Kuopio Joensuu Kjni Oulu Sodnkylä Ivlo Kksikerroksinen kwh/rm 3 Kuv 5. Lämpöenergin kulutuksen jkutuminen pääkupunkiseudull sijitsevss 1970-luvun lun yksikerroksisess rivitloss. Energitloutt prntvi toimenpiteitä ei ole tehty. Tvoitekulutus on 73 kwh/rm 3. Energinkulutus kwh/htm 2 j kwh/rm Lämmin Ilmnvihto Rkenteiden käyttövesi johtumishäviöt Kuv 6. Lämpöenergin kulutuksen jkutuminen pääkupunkiseudull sijitsevss 1970-luvun lun kksikerroksisess rivitloss. Energitloutt prntvi toimenpiteitä ole tehty. Tvoitekulutus on 63 kwh/rm 3. Tulukko 3. Asuinrkennusten tvoitteellisi lämpöenergin kulutuksi. Rkennusten energitloutt prntvt toimenpiteet on tehty. Helsinki, Kisniemi Lämmitystrveluku (S 17 ) Cd Asuinkerrostlot (erilliset) 1950-luku kwh/rm kwh/rm kwh/rm 3 Rivitlot, 1970-luvun lku Yksikerroksinen kwh/rm Helsinki, Vnt Pori Turku Tmpere Lhti Lppeenrnt Jyväskylä Vs Kuopio Joensuu Kjni Oulu Sodnkylä Ivlo Kksikerroksinen kwh/rm 3

6 RT ohjetiedosto 6 4 LAAJENNETUN ENERGIATALOUDEN SELVITYKSEN SISÄLTÖ Tehoks tp tehdä kuntorvio on käydä ensin läpi kiinteistön sikirjt j kirjoitt rportti niistä löytyvien tietojen oslt vlmiiksi. Kentällä j hsttteluiss täydennetään epäselviksi jääneet kohdt. Kuvss 7 esitetään ljennetun energitlouden selvityksen etenemisjärjestys. 4.1 Asikirjojen läpikäynti Asikirjojen läpikäynnin yhteydessä selvitetään ljuustiedot j tiedot käyttäjistä. Smll selvitetään rkenteiden u-rvot, rkennuksen lämmitysmuoto, lämmönjkotp, ilmnvihtojärjestelmä j kylmätekniset järjestelmät. Eri ikkusien suinkerros- j rivitlojen vipn rkenteiden suhteellisi määriä esitetään tulukoss 4. Jos u-rvoj ei void selvittää suunnitelmist, voidn käyttää tulukon 5 u-rvoj Hstttelut j kyselyt Asikirjoist j hstttelemll isännöitsijää j käyttöhenkilökunt selvitetään rkennuksen toteutuneet kulutukset, tehdyt korjukset j tiedoss olevt vit, vuriot j ongelmt. Lämmön, sähkön j veden kulutukset selvitetään mhdollisuuksien mukn vähintään kolmen vuoden jlt. Vertilurvoin voidn käyttää kulutusten normitettu keskirvo, jos eri vuosien poikkemt eivät ole kovin suuri. Merkittävien poikkemien syyt selvitetään hsttteluill. 4.3 Kiinteistötrkstus j mittukset Kuntorvion yhteydessä on suositeltv tehdä sisälämpötiln j ilmn suhteellisen kosteuden mittuksi. Mittustuloksist voidn rvioid mm. lämmönsäätöjärjestelmän toimivuutt. Pintlämpötilmittuksi knntt tehdä kriittisistä kohdist (kevyiden prvekeseinien liittymät, ikkunoiden lsipinnt j niiden liittymät seinärkenteisiin, lttin rjt j nurkt, ptterit). Ilmnvihtokoneiden käyttöjt j tehot selvitetään. Lämmönjkohuoneess luetn lämmitysverkoston ensiö- j toisiopuolen lämpötilt, verkostopineet j lämpimän käyttöveden meno- j pluulämpötilt. Asikirjojen läpikäynti Hstttelut j kyselyt Kiinteistötrkstus j mittukset Vertilut tvoitekulutuksiin Tvoite- j vertilukulutukset Toimenpideehdotukset Kuv 7. Ljennetun energitlouden selvityksen etenemisjärjestys. 4.4 Tvoitekulutukset Toteutuneit kulutuksi verrtn setettuihin tvoitteisiin. Jos energinkulutus ylittää ti litt tvoitekukutuksen, rkennuksen energitloutt ti terveellisyyttä voidn toimenpiteillä prnt. Silloinkin, kun energinkulutus vst tvoitekulutust, on trkstelu tehtävä huolell, kosk energikulutuksen j terveellisyyden knnlt epäsuotuist olosuhteet sttvt kumot toisens, esimerkiksi huonot ikkunt vikuttvt energinkulutust lisäävästi kun ts huono ilmnvihto vikutt päinvstisesti. Lämpöenergin, kiinteistösähkön j veden tvoitekulutukset setetn huoneistoneliömetriä ti rkennuskuutiometriä kohden. Tulukko 4. Asuinrkennusten vipn osien suhteellisi määriä. Vipn os Vipn osn suhteellinen määrä Asuinkerrostlot Rivitlot, 1970-luvun lku 1950-luku Yksikerroksinen Kksikerroksinen m 2 /rm 3 m 2 /htm 2 m 2 /rm 3 m 2 /htm 2 m 2 /rm 3 m 2 /htm 2 m 2 /rm 3 m 2 /htm 2 m 2 /rm 3 m 2 /htm 2 Perusmuuri 0,013 0,077 0,005 0,018 0,020 0,070 0,040 0,120 0,020 0,070 Alpohj 0,073 0,431 0,068 0,238 0,040 0,140 0,370 1,110 0,180 0,630 Ulkoseinä 0,160 0,944 0,172 0,602 0,165 0,578 0,220 0,660 0,290 1,015 Yläpohj 0,073 0,431 0,068 0,238 0,040 0,140 0,370 1,110 0,180 0,630 Ikkunt 0,024 0,142 0,043 0,151 0,033 0,116 0,040 0,120 0,040 0,140 Prvekeovi 0,002 0,014 0,011 0,039 0,009 0,030 0,004 0,012 0,004 0,012 Ulko-ovi 0,003 0,015 0,001 0,002 0,001 0,002 0,004 0,012 0,004 0,012 Tulukko 5. Asuinrkennusten vipn osien u-rvoj. Vipn os Asuinkerrostlot Rivitlot, 1970-luvun lku 1950-luku Yksikerroksinen Kksikerroksinen W/m 2 C kwh/rm 3 W/m 2 C kwh/rm 3 W/m 2 C kwh/rm 3 W/m 2 C kwh/rm 3 W/m 2 C kwh/rm 3 Alpohj 0,30 2,63 0,30 2,45 0,25 1,20 0,30 13,32 0,30 6,48 Ulkoseinät 0,60 11,52 0,45 9,29 0,28 5,54 0,45 11,88 0,45 15,66 Yläpohj 0,35 3,07 0,30 2,45 0,24 1,15 0,30 13,32 0,30 6,48 Ikkunt 2,80 8,06 2,80 14,45 1,80 7,13 2,80 13,44 2,80 13,44 Prvekeovet 3,50 1,00 1,20 1,58 0,70 0,72 2,80 1,34 2,80 1,22 Ulko-ovet 3,50 1,07 3,50 0,29 0,70 0,04 1,20 0,58 1,20 0,52 Yhteensä 27,34 30,51 15,79 53,88 43,81

7 7 ohjetiedosto RT Tvoitekulutuksen voidn käyttää tulukon 3 rvoj ti tvoitekulutus määritetään tulukoiden 4 j 5 perusteell otten huomioon rkennuksess tehdyt energitloutt prntvt toimenpiteet lskennllisesti otten huomioon rkennuksen todelliset käytön ikiset ominisuudet (edellyttää käytännössä sintuntijn tekemää lskelm). Lämpöenergin kulutus normitetn, jolloin eri vuosien kulutuslukemt ovt vertilukelpoisi. Normitus tehdään ohjekortin KH , LVI Lämmitystrveluku mukisesti. Mitttuj kulutuksi verrtn tvoitteisiin j erojen syyt selvitetään. Trvittess tehdään myös kukolämmön liittymistehontrvelskelm ohjekortin KH Kukolämmön tilustehon trkistminen ti LVI Kukolämmön tilustehon j vesivirrn määritys j trkistminen mukisesti. 4.5 Toimenpide-ehdotukset Kuntorviorportin pitkän ikvälin korjussuunnitelmss esitetään suunnittelukudelle joittuvt toimenpiteet. Päätvoitteit ovt usein sumisviihtyisyyden prntminen, sisäpintojen lämpötilojen nostminen j ulkokuoren käyttöjn jtkminen. Energinsäästö on in lisärvo. Päätöksenteko vrten rvioidn toimenpiteiden tkisinmksujt myös energinsäästön perusteell, kun on vlittvn useit vihtoehtoj. Toimenpiteiden onnistunut toteutus edellyttää in huolellist suunnittelu, toteutust j vikutusten jtkuv seurnt. Kikki rkennuksen vipn lämmöneristystä prntvt toimenpiteet vikuttvt lämmitys- j ilmnvihtojärjestelmiin. Suositeltv energitloudellisten toimenpiteiden suoritusjärjestys on 1 Prnnetn niiden rkennuksen vipn rkennusosien lämmöneristystä, joiss se on kokonistloudellisesti edullisint. Trksteluss otetn huomioon myös rkennusosn käyttöjn piteneminen toimenpiteen nsiost (esimerkiksi rkenteen vurion eteneminen pysähtyy). Vihtoehtojen vlinnss otetn huomioon knnttvuus (tkisinmksuik) j muut rvotekijät (ulkonäkö, huolto j kunnosspito jne.). 2 Vrmistetn, että sunnoiss voidn svutt rkentmismääräysten edellyttämä sisäilmn ltu perusprntmll ti kunnostmll lämmitys- j ilmnvihtojärjestelmä. 3 Lditn j toteutetn korjussuunnitelm j vrmistetn, että toimenpiteiden oike toteutusjärjestys j keskinäiset riippuvuudet on otettu huomioon. Tiljn si on trvittess sintuntij käyttäen vrmist korjustöiden vlmistuttu, että setetut tvoitteet svutetn. 4.6 Rportointi Ljennetun energitlouden selvityksen tulokset esitetään kuntorviorportiss. Ljennetuss energitlouden selvityksessä rportoidn erityisesti seurvt sit 1 Asikirjojen läpikäynti Rkenteet, lämmitys- j ilmnvihtojärjestelmät energitlouden knnlt Rkennuksess tehdyt korjukset energitlouden knnlt 2 Hstttelut j kyselyt Toteutunut kulutus Energitlouteen j sisäoloihin liittyvät ongelmt 3 Mittukset Lämpötilt oleskeluvyöhykkeellä j pintlämpötilt Lämmitys- j lämpimän käyttöveden verkoston kiertoveden jäähtyminen (luetn mittreist). Lämpimän käyttöveden odotusik j lämpötil mittn inkin yhdessä käyttöpisteessä. 4 Tvoitekulutukset Lämpö Sähkö Käyttövesi 5 Vertilu tvoitekulutuksiin 6 Toimenpide-ehdotukset Suositeltvt energitloudelliset toimenpiteet j niiden knnttvuuden ti tkisinmksujn rviointi Kuntotutkimusten ti energiktselmuksen trve. On suositeltv, että ljennetun energitlouden selvityksen tekijä kertoo kuntorviorportiss myös niistä keinoist, joill suntojen energinkulutukseen voidn vikutt. 5 ENERGIATALOUDELLISTEN TOIMENPITEIDEN KANNATTAVUUS 5.1 Knnttvuuden rviointi Energitloutt prntvt toimenpiteet voidn jk investointi vtiviin rkenteiden j teknisten järjestelmien perusprntmiseen j korjmiseen sekä lskennllisiin tehontrkistuksiin j toimenpiteisiin, joill energitloutt prnnetn ilmn investointej. Energitloudellisen knnttvuuden lskennss investointikustnnuksiin tulee kohdist välittömät energitlouden prntmisest iheutuvt kustnnukset (esimerkiksi julkisivukorjuksen yhteydessä sennettv lisälämmöneriste kooluksineen) rkennusosn jäännösrvo, jos korjus tehdään ennen kuin sen käyttöik on päättynyt (esimerkiksi ikkunoiden uusiminen), eikä korjus ole välttämätön rkennusosn vurioitumisen pysäyttämiseksi. Päätöksenteon tueksi tulukoiss esitetään yleisimpien energitloutt prntvien rkennusteknisten toimenpiteiden keskimääräisiä kustnnuksi j säästöjä erityyppisille j eri-ikäisille rkennuksille. Tulukoiss esitetään myös tkisinmksuik-rvio tpuksiss, joiss rkennusosn kunto trksteluhetkellä on tyydyttävä (noin puolet käyttöjst on jäljellä) ti huono (käyttöik on lähes lopuss). Tkisinmksujt ovt suunt ntvi j on suositeltv, että trkempi rvio tehdään todellisen tilnteen perusteell. Jos rkennusos on hyväkuntoinen, ei pelkkä energitloutt prntv korjus nykyisellä energin hinnll yleensä ole knnttv. LVI- j sähkötekniset prnnukset eivät ole yhtä selvästi rkennusjnkohdst riippuvi. Säätöjärjestelmän perusprntminen on erittäin knnttv, jos rkennuksen energinkulutus on suuri. Tulukoss 11 esitetään yleisimpien LVI-teknisten toimenpiteiden säästövikutuksi. Kuntorvion tekijä rvioi rkennusosn, litteen ti järjestelmän jäljellä olevn käyttöjn. Korjustoimenpide on järkevää joitt siten, että rkennusosn, litteen ti järjestelmän käyttöik (ti tloudellinen käyttöik) käytetään mhdollisimmn trksti. Joskus on kuitenkin perusteltu ikist ti myöhentää toimenpiteitä esimerkiksi vllitsevn rkennusln suhdnnetilnteen vuoksi. Knnttvuutt rvioidn tkisinmksujll. Aluksi rvioidn rkennusosn käyttöik. Rkennusosien tvoitteellisi käyttöikoj esitetään ohjekorteiss KH Kiinteistön kunnosspitojksot j RT Rkennusosien, tilojen j ulkolueiden kunnosspitojksot sekä tiedonjyväkortiss KH , LVI Tvoitteelliset käyttöiät j

8 RT ohjetiedosto 8 ohjeelliset kunnosspitojksot. Asuintlon huoltokirj. Rkennusosn jäännösrvon korjuskerroin esitetään kuvss 8 jäljellä olevn suhteellisen käyttöjn j rkennusosn kunnon funktion. Käyrät ovt sintuntijlle trkoitettuj, ohjeellisi rvoj, joist voidn tpuskohtisesti poiket. Kuntorvion tekijä rvioi tärkeimpien rkennusosien kunnon rkennusoskohtisesti. Energitloudellisen knnttvuuden trkstelu etenee seurvsti: määritetään rkennusosn jäljellä olev käyttöik j trkistetn sen tloudellinen käyttöik määritetään rkennusosn jäännösrvo selvitetään toimenpidevihtoehdot rvioidn energinsäästöt rvioidn kustnnukset rvioidn tkisinmksuik tehdään ehdotukset toimenpiteiksi. Rkennusosn jäännösrvon korjuskerroin 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 Rkennusosn kunto Hyvä Tyydyttävä Välttävä Rkennusosn jäljellä olev suhteellinen käyttöik % 5.2 Kulutustottumukset (Lähde: Motiv et l, Sähköä säästäen). Kylmäklusteiden sijoitus Kylmäklusteet sijoitetn erilleen liedestä, stinpesukoneest ti muist lämpöä tuottvist litteist j lämmön lähteistä. Ympäristön 5 C lämmön nousu lisää kylmäklusteiden sähkönkulutust 15 %. Kylmäklusteiden ympärille on jätettävä riittävästi vpt ilmnkiertotil. Kylmäklusteiden hoito Jääkppi sultetn trpeen mukn j pkstin kert vuodess. Sultus tulee tehdä, kun huurrekerroksen pksuus on 10 mm. Ovitiivisteet puhdistetn, jolloin lämpö ei krk. Litteen tkn olev luhdutinputkisto imuroidn inkin kerrn vuodess. Smll puhdistetn ilmnvihtoritilät. Kylmäklusteiden käyttö Jääkpin j kylmiön oike lämpötil on +5 C j pkstimen 18 C. 1 C lämmön lsku lisää litteen sähkönkulutust 5 %. Pkstettess knntt käyttää pkstuskytkintä, mutt päälle unohdettun se voi lisätä litteen sähkönkulutust 50 %. Liesi Kttiloiden tulee oll keittolevyn kokoisi j pksupohjisi. Tiivis knsi nopeutt kiehumist. Ilmn kntt keittäminen kulutt sähköä kolminkertisen määrän knnelliseen keittämiseen verrttun. Kiehumisen lettu tehonvlitsin knntt kääntää pienempään sentoon. Vettä käytetään keittämisessä vin sen verrn, että keitettävät ineet juuri peittyvät. Lieden jälkilämpö knntt hyödyntää. Uuni Uunin lämpenemisik j jälkilämpö knntt hyödyntää. Astioiden pesu Juoksevn veden ll peseminen kulutt vettä kolminkertisesti ltss pesemiseen verrttun. Auton lämmitys Jtkuv moottorilämmittimen käyttö kulutt seitsemän kert niin pljon kuin vuorokutinen khden tunnin käyttö. Sisätilnlämmitin kulutt sähköä kert niin pljon kuin moottorinlämmitin. Vlistus Loistelmpun sähkönkulutus on viidesos hehkulmpun kulutuksest. Huoneistosun Sunn lämmityskert kulutt sähköä 8 kwh. Vesihn Tippuv hn kulutt vettä 6 m 3 /. WC-huuhtelusäiliö WC-huuhtelusäiliön vuoto, jonk suuruus on 1 % normivirtmst, kulutt vettä 30 m 3 /. Tällinen vuoto on lähes huommton, mutt se voidn hvit kun WC-kulhon tkseinämään litettu WC-pperipl kstuu. Poremme Poremmekylpy kulutt vettä yhtä pljon kuin seitsemän suihkukert j kksi kert niin pljon kuin mmekylpy. Peseytyminen Nope suihku kulutt vettä 50 l j suihkuss oleilu noin l. Kuv 8. Rkennusosn jäännösrvon korjuskerroin kunnon j jäljellä olevn käyttöjn funktion.

9 9 ohjetiedosto RT Rkenteiden perusprntminen Asuinkerrostlo, 1950-luku Kuvss 9 esitetään tyypillinen sotien jälkeen rkennettu suinkerrostlo. Jos rkennuksess ei ole tehty energitloutt prntvi toimenpiteitä, ovt seurvt toimenpiteet yleensä knnttvi, kun rkennusosn kestoik on päättymässä: ikkunoiden uusiminen ti energitloudellinen kunnostminen prvekeovien uusiminen ulkoseinien ulkopuolinen lisälämmöneristäminen, jos pintrkenne joudutn huonokuntoisuuden vuoksi uusimn. Kuv 9. Asuinkerrostlo, Tulukoss 6 esitetään tyypillisiä 1950-luvun suinkerrostloss tehtäviä energitloudellisi korjustoimenpiteitä j niiden knnttvuuksi. Asuinkerrostlo, Helsinki Vlmistumisvuosi 1951 Rkennustilvuus rm 3 Bruttol brm 2 Asuntopint-l 792 sm 2 Yhteistilt j liikennetilt 391 htm 2 Huoneistoj 12 Asukkit 25 Pinovoiminen ilmnvihto Kukolämpö Tulukko 6. Rkennusteknisiä energitloudellisi toimenpiteitä 1950-luvull rkennetuss suinkerrostloss. Tkisinmksuik on ohjeellinen. Lämpöenergin hint on 0,042 e/kwh j kustnnustso tmmikuu Rkennus sijitsee pääkupunkiseudull. Toimenpide Yks Kustnnukset Lämpöenergin säästö Tkisinmksuik Rkennusosn kunto e/yks e/rm 3 e/htm 2 kwh/yks kwh/rm 3 kwh/htm 2 Tyydyttävä Huono F32 Ikkunt Ikkunn tiivistyskorjus m , , ei Etuikkun ti remontti-ikkun m , , ei MSE-ikkun m , , MSE, selektiivilsi m , , MSE, ksutäyte m , , MSE, tuloilmikkun* m , , Uuden lsiteknologin ikkun m , , F33 Ulko- j prvekeovet Prvekeoven tiivistyskorjus kpl 250 0,6 3, , ei Prvekeoven uusiminen kpl 500 1,1 6, , Ulko-oven uusiminen kpl ,6 13, , F31 Ulkoseinät Mlus m Rppuksen kunnostus, mlus m > Lämmöneriste, rppus m ,9 29 > Lämmöneriste, levyverhous m ,9 29 > Lämmöneriste, puuverhous m ,9 29 > Lämmöneriste, tiiliverhous m ,9 29 F41 Yläpohj** Lisälämmöneristys 100 mm m 2 7 0,5 3,0 0 Lisälämmöneristys 200 mm m ,0 6,1 0 F12 Kellrin seinät j sokkelit Lämmöneriste, levyverhous m ,3 7,6 0 Sokkelin lämmöneriste, levyverhous m ,8 4,5 0 * On smll os rkennuksen ilmnvihtojärjestelmää. ** Kun lisäeristys tehdään kttomuodon muutoksen yhteydessä.

10 RT ohjetiedosto Asuinkerrostlo, Kuvss 10 esitetään 1967 rkennettu suinkerrostlo. Jos rkennuksess ei ole tehty energitloutt prntvi toimenpiteitä, ovt seurvt toimenpiteet yleensä knnttvi, kun rkennusosn kestoik on päättymässä: ikkunoiden uusiminen ti energitloudellinen kunnostminen prvekeovien uusiminen ulkoseinien ulkopuolinen lisälämmöneristäminen, erityisesti päädyissä yläpohjn yläpuolinen lisälämmöneristäminen, jos kttomuoto muutetn. Tulukoss 7 esitetään tyypillisiä luvun suinkerrostloss tehtäviä energitloudellisi korjustoimenpiteitä j niiden knnttvuuksi. Kuv 10. Asuinkerrostlo, Asuinkerrostlo, Helsinki Vlmistumisvuosi 1967 Rkennustilvuus rm 3 Bruttol brm 2 Huoneistol htm 2 Asuntopint-l sm 2 Huoneistoj 45 Asukkit 148 Koneellinen poistoilmnvihto Kukolämpö Tulukko 7. Rkennusteknisiä energitloudellisi toimenpiteitä rkennetuss suinkerrostloss. Tkisinmksuik on ohjeellinen. Lämpöenergin hint on 0,042 e/kwh j kustnnustso tmmikuu Rkennus sijitsee pääkupunkiseudull. Toimenpide Yks Kustnnukset Lämpöenergin säästö Tkisinmksuik Rkennusosn kunto e/yks e/rm 3 e/htm 2 kwh/yks kwh/rm 3 kwh/htm 2 Tyydyttävä Huono F32 Ikkunt Ikkunn tiivistyskorjus m , , ei Etuikkun ti remontti-ikkun m , , ei MSE-ikkun m , , MSE, selektiivilsi m , , MSE, ksutäyte m , MSE, tuloilmikkun* m , , Uuden lsiteknologin ikkun m , , F33 Ulko- j prvekeovet Prvekeoven tiivistyskorjus kpl 250 2,7 9, , ei Prvekeoven uusiminen kpl 500 5,4 18, , Ulko-oven uusiminen kpl ,7 2, , F31 Ulkoseinät Mlus m Rppuksen kunnostus, mlus m Lämmöneriste, rppus m ,6 4,9 18 > Lämmöneriste, levyverhous m ,6 4,9 18 > Lämmöneriste, puuverhous m ,6 4,9 18 > Lämmöneriste, tiiliverhous m ,6 4,9 18 > Ulkokuoren purku j uusi verhous m ,6 4,9 18 > F41 Yläpohj** Yläpuolinen lisälämmöneristys 100 mm m 2 7 0,5 1,7 15,6 1, Yläpuolinen lisälämmöneristys 200 mm m ,0 3,3 19, F12 Kellrin seinät j sokkelit Lämmöneriste, levyverhous m ,5 1,7 0 Sokkelin lämmöneriste j levyverhous m ,3 1,0 0 * On smll os rkennuksen ilmnvihtojärjestelmää. ** Kun lisäeristys tehdään kttomuodon muutoksen yhteydessä.

11 11 ohjetiedosto RT Asuinkerrostlo, Kuvss 11 esitetään 1977 rkennettu suinkerrostlo. Jos rkennuksess ei ole tehty energitloutt prntvi toimenpiteitä, ovt seurvt toimenpiteet yleensä knnttvi, kun rkennusosn kestoik on päättymässä: ikkunoiden energitloudellinen kunnostminen, jolloin smll sennetn korvusilmventtiilit yläpohjn yläpuolinen lisälämmöneristäminen, jos kttomuoto muutetn. Kuv 11. Asuinkerrostlo, Asuinkerrostlo, Helsinki Vlmistumisvuosi 1977 Rkennustilvuus rm 3 Bruttol brm 2 Huoneistol htm 2 Asuntopint-l sm 2 Huoneistoj 64 Asukkit 119 Koneellinen poistoilmnvihto, ilmnvihdon puolitusmhdollisuus Kukolämpö Rkennukset ovt lämmöneristystsoltn selvästi 1960-luvun j 1970-luvun lkupuolen kerrostloj prempi. Lisälämmöneristämisen trve määräytyy muiden tekijöiden kuin lämpöenergin säästön perusteell. Jos lisälämmöneristämiseen ryhdytään, knntt smll lisälämmöneristää prvekkeiden kohdll olev kevytrkenteinen seinänos. Kohteiss on usein ensimmäisessä kerroksess lämpimiä yhteistiloj j pohjkerroksen seinän lisälämmöneristäminen prnt näiden käyttöviihtyisyyttä merkittävästi. Tulukoss 8 esitetään tyypillisimpiä 1975 jälkeen rkennetuiss suinkerrostloss tehtäviä energitloudellisi korjustoimenpiteitä j niiden knnttvuuksi. Tulukko 8. Rkennusteknisiä energitloudellisi toimenpiteitä vuoden 1975 jälkeen rkennetuss suinkerrostloss. Tkisinmksuik on ohjeellinen. Lämpöenergin hint on 0,042 e/kwh. Kustnnustso on tmmikuu Rkennus sijitsee pääkupunkiseudull. Toimenpide Yks Kustnnukset Lämpöenergin säästö Tkisinmksuik Rkennusosn kunto e/yks e/rm 3 e/htm 2 kwh/yks kwh/rm 3 kwh/htm 2 Tyydyttävä Huono F32 Ikkunt Ikkunn tiivistyskorjus m ,3 13 Etuikkun ti remontti-ikkun m ,6 25 MSE-ikkun m , , MSE, selektiivilsi m , , MSE, ksutäyte m , , MSE-tuloilmikkun* m , , Uuden lsiteknologin ikkun m , F33 Ulko- j prvekeovet Prvekeoven tiivistyskorjus kpl 250 7,5 28 Prvekeoven uusiminen kpl , , Ulko-oven uusiminen kpl , ,2 1 >50 >50 F31 Ulkoseinät Mlus m ,9 19 Rppuksen kunnostus, mlus m ,2 50 Lämmöneriste, rppus m , ,6 4,1 15 > Lämmöneriste, levyverhous m , ,6 4,1 15 > Lämmöneriste, puuverhous m , ,6 4,1 15 > Lämmöneriste, tiiliverhous m , ,6 4,1 15 > Ulkokuoren purku, uusi verhous m , ,6 4,1 15 >50 >50 F41 Yläpohj** Yläpuolinen lisälämmöneristys 100 mm m 2 7 0,3 1 10,8 0, Yläpuolinen lisälämmöneristys 200 mm m ,6 2 14,4 0, F12 Kellrin seinät j sokkelit Lämmöneriste, levyverhous m , Sokkelin lämmöneriste, levyverhous m ,0 8 0 * On smll os rkennuksen ilmnvihtojärjestelmää. ** Kun lisäeristys tehdään kttomuodon muutoksen yhteydessä.

12 RT ohjetiedosto Yksikerroksinen rivitlo, 1970-luvun lku Kuvss 12 esitetään 1972 rkennettu yksikerroksinen rivitlo. Jos rkennuksess ei ole tehty energitloutt prntvi toimenpiteitä, ovt seurvt toimenpiteet yleensä knnttvi, kun rkennusosn tekninen käyttöik on päättymässä: ikkunoiden uusiminen ulko-ovien j terssiovien uusiminen yläpohjn lisälämmöneristäminen ulkoseinän ulkopuolinen lisälämmöneristäminen. Tulukoss 9 esitetään tyypillisiä yksikerroksisess 1970-luvun lun rivitloss tehtäviä energitloudellisi korjustoimenpiteitä j niiden knnttvuuksi. Kuv 12. Yksikerroksinen rivitlo, Yksikerroksinen rivitlo, Helsinki Vlmistumisvuosi 1972 Rkennustilvuus rm 3 Bruttol brm 2 Huoneistol htm 2 Asuntopint-l sm 2 Huoneistoj 12 Asukkit 30 Pinovoiminen ilmnvihto Kukolämpö Tulukko 9. Rkennusteknisiä energitloudellisi toimenpiteitä 1970-luvun lun yksikerroksisess rivitloss. Tkisinmksuik on ohjeellinen. Lämpöenergin hint on 0,042 e/kwh j kustnnustso tmmikuu Rkennus sijitsee pääkupunkiseudull. Toimenpide Yks Kustnnukset Lämpöenergin säästö Tkisinmksuik Rkennusosn kunto e/yks e/rm 3 e/htm 2 kwh/yks kwh/rm 3 kwh/htm 2 Tyydyttävä Huono F32 Ikkunt Ikkunn tiivistyskorjus m , , ei Etuikkun ti remontti-ikkun m , , ei MSE-ikkun m , , MSE, selektiivilsi m , , MSE, ksutäyte m , , MSE-tuloilmikkun* m , , Uuden lsiteknologin ikkun m , , F33 Ulko- j prvekeovet Terssioven kunnostus kpl 250 8,3 25, , ei Terssioven uusiminen kpl ,0 75, ,4 5 > Ulko-oven uusiminen kpl ,3 100, ,4 5 > F31 Ulkoseinät Mlus m Puuverhouksen kunnostus j mlus m Lämmöneriste, levyverhous m ,4 5,2 17 > Lämmöneriste, puuverhous m ,4 5,2 17 > Lämmöneriste, tiiliverhous m ,4 5,2 17 > F41 Yläpohj Lisälämmöneristys 100 mm m 2 7 2,6 7,7 10,8 5, Lisälämmöneristys 200 mm m ,1 15,4 15,6 5, F12 Kellrin seinät j sokkelit Lämmöneriste, levyverhous m ,5 110,0 Sokkelin lämmöneriste, levyverhous m ,1 66,0 F12 Alpohj Puurkenteisen lpohjn uusiminen m * On smll os rkennuksen ilmnvihtojärjestelmää.

13 13 ohjetiedosto RT Kksikerroksinen rivitlo, 1970-luvun lku Kuvss 13 esitetään vuonn 1972 rkennettu kksikerroksinen rivitlo. Kksikerroksisess rivitloss ovt smt toimenpiteet yleensä knnttvi kuin yksikerroksisess, kun energitloutt prntvi toimenpiteitä ei ole tehty. Kksikerroksisess rivitloss ulkoseinien suhteellinen määrä on suurempi j yläpohjn suhteellinen määrä pienempi kuin yksikerroksisess. Tulukoss 10 esitetään tyypillisiä kksikerroksisess 1970-luvun lun rivitloss tehtäviä energitloudellisi korjustoimenpiteitä j niiden knnttvuuksi. Kuv 13. Kksikerroksinen rivitlo, Kksikerroksinen rivitlo, Helsinki Vlmistumisvuosi 1972 Rkennustilvuus rm 3 Bruttol brm 2 Huoneistol htm 2 Asuntopint-l sm 2 Huoneistoj 12 Asukkit 30 Pinovoiminen ilmnvihto Kukolämpö Tulukko 10. Rkennusteknisiä energitloudellisi toimenpiteitä 1970-luvun lun kksikerroksisess rivitloss. Tkisinmksuik on ohjeellinen. Lämpöenergin hint on 0,042 e/kwh j kustnnustso tmmikuu Rkennus sijitsee pääkupunkiseudull. Toimenpide Yks Kustnnukset Lämpöenergin säästö Rkennusosn kunto j tkisinmksuik e/yks e/rm 3 e/htm 2 kwh/yks kwh/rm 3 kwh/htm 2 Tyydyttävä Huono F32 Ikkunt Ikkunn tiivistyskorjus m , , ei Etuikkun ti remontti-ikkun m , , ei MSE-ikkun m , , MSE, selektiivilsi m , , MSE, ksutäyte m , , MSE-tuloilmikkun* m , , Uuden lsiteknologin ikkun m , , F33 Ulko- j prvekeovet 0 Terssioven kunnostus kpl 250 7,6 25, , ei Terssioven uusiminen kpl ,7 75, ,1 8 > Ulko-oven uusiminen kpl ,3 100, ,1 8 > F31 Ulkoseinät Mlus m ,0 0 Puuverhouksen kunnostus, mlus m ,0 0 Lämmöneriste, levyverhous m ,0 14,4 6,7 24 > Lämmöneriste, puuverhous m ,0 14,4 6,7 24 > Lämmöneriste, tiiliverhous m ,0 14,4 6,7 24 > F41 Yläpohj Lisälämmöneristys 100 mm m 2 7 1,3 4,2 10,8 2, Lisälämmöneristys 200 mm m ,5 8,4 15,6 3, F12 Kellrin seinät j sokkelit 0 Lämmöneriste, levyverhous m ,2 60,0 0 Sokkelin lämmöneriste, levyverhous m ,9 36,0 0 F12 Alpohj Puurkenteisen lpohjn uusiminen m * On smll os rkennuksen ilmnvihtojärjestelmää.

14 RT ohjetiedosto LVI-tekniset toimenpiteet Lämmitys-, vesi- j ilmnvihtojärjestelmissä on lähes poikkeuksett svutettviss huomttvi säästöjä pienillä kustnnuksill. Knnttvuutt rvioidn smoill peritteill kuin rkennusteknisissä toimenpiteissä. Lämmityslitteiden suunnitelmllinen käyttö j hoito sekä säännöllinen kulutuksen trkkilu ovt tärkeitä energitlouteen vikuttvi tekijöitä. Lämmöntuottolitteiden toimint trkstettess kiinnitetään huomiot seurviin sioihin: Kukolämpöveden tulisi jäähtyä lämmitysverkostoss C. KH , LVI Kukolämpölitteiden käyttö- j hoito-ohjeet. Kukolämpöveden tulolämpötiln tulee oll C ulkolämpötilst riippuen. Lämmönjkohuoneess olevist säätölitteiden käyttöohjeist ti kiinteistönhoitjlt trkstetn, mikä säätökäyrä on trkstushetkellä käytössä. Sisälämpötilojen tulee oll suin-, liike-, j toimistohuoneiss C, lämpimissä vrstoiss noin +12 C j utotlleiss noin +5 C. Lämpötilt trkstetn trvittess mittuksin. Huomiot kiinnitetään myös tilojen sisälämpötilojen keskinäiseen vihteluun lämmitysverkoston perussäädön trpeen rvioimiseksi. Lämpimän käyttöveden lämpötiln on oltv in vähintään +50 C, mutt ei yli +55 C. Lämpimän käyttöveden odotusik s oll enintään noin 10 s. Jos lämpötil on lle +50 C, on vrn, että käyttövesiverkostoss lk mikrobiksvu (legionell). Vesiklusteiden virtmt mittn ylisuurten virtmien j mhdollisen pineenlennuksen ti -korotuksen trpeen totemiseksi. Kukolämpölitteiden tloudellinen käyttöik on yleensä vuott. Öljylämmitysjärjestelmän perusprntminen sisältää yleensä useit smnikisi toimenpiteitä, joist monet tähtäävät myös energinsäästöön. Kttiln eristyksiin j lämpötekniseen toimivuuteen, öljypolttimen toimivuuteen sekä lämminvesivrjn j putkistojen eristyksiin kiinnitetään huomiot. Öljylämmityksen perusprntmisess on vike erott yksittäisen toimenpiteen tuottm energinsäästöä. Perusprntmisell on lämpöindeksiä (öljyn ominiskulutus l/rm 3 ) voitu pudott tsolt l/rm 3 tsolle l/rm 3. Toimenpiteiden tkisinmksujksi on stu vuott, eräissä tpuksiss jop vuott. Tulukoss 11 esitetään tvnomisimpien LVI-teknisten energinsäästötoimenpiteiden kustnnusvikutuksi j svutettvi keskimääräisiä säästöjä eri ikkusien rkennuksiss. Tulukoss 11 ei esitetä yksittäisten toimenpiteiden tkisinmksuikoj. Toimenpiteiden knnttvuus edellyttää yleensä useiden toimenpiteiden yhtäikist telkemistä, minkä vuoksi myös säästövikutukset esitetään koko toimenpidekokonisuudelle. 5.5 Sähkötekniset toimenpiteet (Lähde: Motiv et l, Sähköä säästäen). Kiinteistöön kohdistuvt sähkötekniset energinsäästötoimenpiteet vikuttvt kiinteistösähkön kulutukseen j sunnoiss tehdyt toimenpiteet tloussähkön kulutukseen. Kuntorvioij kiinnittää yleensä huomiot kiinteistösähkön kulutukseen, kosk tloussähkön kulutus mittn huoneistokohtisesti. Sähkölitteiden toimint trkstettess kiinnitetään huomiot seurviin sioihin: Vlisimin knntt käyttää hyvän hyötysuhteen omvi vlisimi. Hehkulmppujen tillle knntt viht loisteputkivlisimet ti ns. energinsäästölmput. Loisteputkiss knntt käyttää nykyikisint stviss olev tekniikk (T5-loistelmppu). Niiden tkisinmksuik on vuott, kun vlistuksen käyttöik on h/. Hissien ensisennuksiss knntt hrkit konehuoneettomi hissejä, joiden energikulutus on % pienempi kuin tvllisill hisseillä. Perusprnnuksiss knntt hissit muutt tjuusmuuttjkäyttöön. Energitehokkt hissit vtivt myös pljon vähemmän liittymisteho. Ulkovlistus knntt toteutt hämäräkytkimien vull. Ohjust voidn täydentää läsnäolotunnistimill ti kello-ohjuksell. Autolämmityspistokkeiden käyttöik knntt rjt kello-ohjuksell. Räystäskourujen sttolämmitysten käyttöä knntt ohjt termosttill. Sähkön kustnnuksiin voidn etsiä säästöjä sähkön hint kilpiluttmll j triffin vlinnll. Yleisesti käytössä ovt yleistriffi, iktriffi j eriliset tehotriffit. Tloudellisimmn triffin vlint edellyttää, että kiinteistön sähkönkulutuksen jkutum j enimmäistehon trve tunnetn. Sähköteknisen trkstuksen yhteydessä trkstuksen tekijä voi rvioid käytössä olevn triffin trkoituksenmukisuuden. Uusi triffi vlitn, jos kiinteistön sähkönkulutuksess ti sähkön hinnoitteluss on tphtunut merkittäviä muutoksi. Sähkön yhteisostoon siirtyminen edellyttää kiinteistön tloussähkön kokoniskulutuksen j huoneistokohtisten kulutusten mittmist. Päämittrin mukinen kulutus mksetn kokonisuudessn suorn sähköntoimittjlle. Jälkimittreiden lukeminen j huoneistokohtisten kulutusten lskuttminen tulee tloyhtiön hoidettvksi.